Porin koulutoimen toiminta ja arviointikertomus

Transkriptio

1 Porin koulutoimen toiminta ja arviointikertomus Tavoitteiden toteutuminen Tilastot Talous Työhyvinvointi Projektit Osallistuva koulu 2009

2 PÄÄKIRJOITUS Mä ajassa oudosti liidän... Tää untako on vaiko ei? Jatkaa Hector. Olen Hector-fani. Unta ei ole ainakaan se, että koulutoimi on parina viime vuotena onnistunut lamasta huolimatta järjestelemään toimintaansa niin, että viime vuodenkin tilinpäätös on plussalla. Tulos johtuu osittain rakenteellisista ratkaisuista ja suunnitelmallisesta koulunpidosta. Tarpeita on toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti mutta menopuolen lisäämisessä on edettävä varovaisesti, koska tulopuoli helposti putoaa vauhdista. Kiitos myös taloudellisesti hyvästä työstä kuuluu koko henkilöstölle. Kuluneen vuoden valtakunnallinen teema oli Perusopetus Paremmaksi hanke, jota opetushallitus ohjaili. Hankkeen puitteissa suurten opetusryhmien jakamiseen saatiin lisävaroja, erityisopetuksen kehittämistä edistettiin pienryhmätoiminnalla, ohjaustoiminnassa yläasteilla oli erikoisryhmiä ja kerhotoiminta saatiin kunnolla käyntiin -hyvä sinänsä. Mutta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen ei ole hanketyötä. Perusresurssi myös valtion taholta pitäisi olla riittävä toiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Hanketyö luo usein tarpeen koordinaattoreista ja konsulteista. Käsitykseni mukaan niistä on harvoin hyvää seurannut; saati mitään hyviä käytäntöjä. Uskotaan siihen, että yhdessä me ammattilaisina pystymme tekemään hyvää koulua. Lukiotoiminta muuttui alkusyksystä melkoisesti. Ansiokkaan työn tehnyt Kuninkaanhaan lukio loppui. Yhden lukion loppuminen oli välttämättömyys opiskelijamäärien vähentyessä. Opettajat sijoittuivat muihin lukioihin kuten opiskelijatkin. Opiskelijoiden osalta varsinkin abien sopeutumisessa on ollut pienimuotoista ongelmatiikkaa. Nyt kuitenkin ollaan paremmalla puolella. Lukioiden opiskelijamäärien väheneminen jatkuu. Tämän vuoksi ensi syksynä Meri-Porin lukio aloittaa ns. kaksisarjaisena lukiona ja oppilasikäluokan kasvusta huolimatta lukioon sisäänotto säilytetään 2009 tasolla. Oppilasmäärät ala-asteilla alkavat taas pikkuhiljaa kasvaa ja ruuhka-alueiksi muodostuvat Vähärauman ja Toejoen alueet. Yläasteiden osalta varaudutaan aikamoiseen oppilasmäärän laskuun seuraavina vuosina. Tämän johdosta ainakin virkojen täytössä täytyy edetä varoen. 2 Loppuvuoden mittaan kiihtyivät palveluliikelaitoksen perustamisen aiheuttamat muutospohdinnat koulutoimessa. Ruoka-, siivous- ja kiinteistönhoitopalveluiden siirtyminen liikelaitokseen aiheuttanee jatkossa joitakin muutoksia toimintatapoihin. Alkuvaiheessa toiminnot käsittääkseni jatkuvat hyvin samanlaisina kuin aiemminkin. Meillä on luonnollisesti pelko kustannusten noususta jatkossa. Nyt kuitenkin niiden osalta päästiin kohtuulliseen sopimukseen. Toinen iso muutos on päivähoidon siirtyminen koulutoimeen. Siinä meillä on opeteltavaa. Miinusbudjetilla siirtyvä päivähoito asettaa haasteita hallinnollemme. Kouluilla se ensi vaiheessa näkynee esi- ja alkuopetusyhteistyön tiivistämisenä. Toimintavuoden loppupuolella hyväksyttiin koulutoimen uusi toimintasuunnitelma 2016 ja sitä täydensi lukioiden kehittämissuunnitelman hyväksyminen. Molempiin suunnitelmiin sisältyy ajatus kehittyvästä Porin koulutoimesta. Ohjelmien tavoitteenasettelua toteutetaan pala kerrallaan, vuosittain. Kouluilla on syytä silloin tällöin kaivaa nuo toimintasuunnitelmat esiin ja miettiä, mitä tavoitteet oman kouluyksikön kannalta tarkoittavat. Me sitoudumme niihin sitoutukaa tekin. Jari Leinonen Koulutoimen johtaja

3 KOULUTOIMEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KOULUTOIMEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koulutoimen 2009 toimintavuosi oli tasapainoinen. Perustana oli taloudellinen vakiintuminen parin vuoden takaisten vaikeuksien jälkeen. Oppilasmäärien väheneminen jatkui, mutta se ei aiheuttanut perusopetuksen osalta rakenteellisia muutoksia. Koulut jatkoivat toimintaansa edellisvuoden toiminnallisella tasolla ja samalla tavalla resurssointuna. Helpotusta resurssitilanteeseen saatiin opetuksen osalta opetusministeriön hankkeista, joilla tuettiin erityisopetusta, suurten ryhmien toimintaa, ohjaustoimintaa sekä kerhotoimintaa. Henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 21 henkilöllä, ollen selvästi ennakoitua pienempi. Merkittävä toimintavuoden muutos oli perinteisen Kuninkaanhaan lukion toiminnan loppuminen. Opetus ja opetushenkilöstö siirtyivät muihin lukioihin. Pääosin siirto tapahtui onnistuneesti, kuitenkin abiturienttien kohdalla todettiin pienoista ongelmatiikkaa, joita oppilashuollollisin toimin pyrittiin tukemaan. Urheilulukion toiminta kokonaisuudessaan siirtyi PSYL:n kouluun. Koulukiinteistöjen osalta koulutoimen ongelmana on ollut varsinkin huono sisäilma ja sen aiheuttamat ongelmat. Työsuojeluviranomaiset ovat lausunnoissaan puuttuneet useiden koulujen epäterveelliseen sisäilmaan ja kiireellisiä parannustöitä on jouduttu tekemään mm. Herralahden ja Cygnaeuksen sekä Kuninkaanhaan koulukiinteistöissä. Investointirahojen niukkuus hankaloitti terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön toteuttamista. Vuoden aikana saatiin opetusministeriön valtionosuuspäätös Kuninkaanhaan koulun peruskorjauksen I-II vaiheen käynnistämisestä osana elvytyspakettia. Koulujen piha-alueiden kehittämistä on jatkettu yhdessä koulujen, vanhempainyhdistysten ja vapaa-aika sekä puistotoimen kanssa. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten liikkumista sekä parantaa piha-alueiden viihtyisyyttä. Toimintavuoden keskeisiä valmistelutöitä olivat ruoka- ja siivouspalvelujen siirtyminen liikelaitokseen, Noormarkun yhdistyminen Poriin ja päivähoidon siirtyminen koulutoimeen. Ruokaja siivouspalveluiden osalta neuvotteluja käytiin koko vuoden ajan Palveluliikelaitoksen kanssa ja saavutetut sopimukset tyydyttivät koulutoimea. Noormarkun koulujen osalta valmistelu eteni positiivisesti ja vaikeuksitta. Päivähoidon siirto koulutoimeen tuli pikaisella aikataululla, eikä siihen ehditty varautua. Koulutoimen talous toteutui suunnitellusti ja toisena vuotena peräkkäin tilinpäätös on positiivinen. Koulutoimen nettosäästö vuodelta 2009 on 0,52 M :a. Pääosin säästö aiheutuu ennakoimattomista tuloista ja kotikuntakorvausten kasvusta. Menopuolen osalta koulutoimen budjetti toteutui tarkalleen. Oppilaat /ennuste KAIKKI

4 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Tavoitteenasettelu Työsuunnitelmatyön yhteydessä koulut ovat määritelleet lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteen asettelu on tehty BSCmuotoon. Muoto on sama, jolla hallintokunnat esittävät budjettitavoitteensa. Toimenpiteiden ja tavoitteiden määrittely on tapahtunut tavoite- ja tuloskorteilla. Työsuunnitelman tavoitteen asettelulla pitäisi pyrkiä päättäjille, henkilöstölle ja oppilaiden vanhemmille kertomaan lyhyesti, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset tavoitteet. Tavoitteiden määrittely tulisi tapahtua laajassa viitekehyksessä BSC-ajatuksen mukaisesti, eikä se saisi liiaksi painottua vain jollekin koulutyön alueelle. Tavoitteenasettelussa koulut ovat hyvin huomioineet koulutoimen yhteiset budjettikäsittelyn yhteydessä esitetyt tavoitteet. Myös tavoite- ja tuloskortin käyttö alkaa vakiintua ja se ohjaa koulun vuosittaista toimintaa. Kaikkien koulujen tulee tänä lukuvuonna uusia oppilaiden tukeen ja hyvinvointiin liittyvän opetussuunnitelmaosuutensa. Tarve johtuu tulevasta erityisopetusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Koulujen tavoitteenasettelussa on esitetty konkreettisia toimia mm. oppilaiden liikunnan edistämiseksi, kiusaamisen estämiseksi osana Kiva-koulu hanketta ja oppilaiden osallisuuden lisäämiseksi. Kerhotoiminnan lisääminen erityisesti alakouluikäisille on esillä usean koulun tavoitteissa. Koulut ovat ottaneet pitkäjänteisesti ohjelmiinsa myös toiminnan arvioinnin kehittämisen sekä yhteistyön kehittämisen sidosryhmien ja erityisesti vanhempien kanssa. Koulujen tavoitteenasettelu on yhtenäistynyt vuosien kuluessa edistäen näin yhdenvertaisen koulunpidon edellytyksiä. Tavoitteenasettelua on opittu käyttämään osana koulun toiminnan kehittämistä. Tavoitteiden asettaminen helposti mitattavaksi on opetuksen ja kasvatuksen alueella usein vaikeaa. Työn ja tavoitteiden toteutumisen arviointi KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT 4 Koulut ovat arvioineet oman työnsä ja kehittämistoimintansa keskeisiä osa-alueita sekä lukuvuoden painopistealueita työsuunnitelmansa yhteydessä. Arviointitoiminta on koululainsäädännön edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on määrätietoisesti toteutettu Porin koulutoimessa useamman vuoden ajan. Arviointituotoksen laatimisessa on käytetty apuna erilaisia vanhemmille, henkilöstölle ja oppilaille osoitettuja kyselyitä. Näiden pohjalta arvioinneissa on tarkasteltu myös koulun muuta kuin vain painopistealueisiin liittyvää toimintaa. Oppimistulosten arvioinnissa koulut ovat tehneet vertailevaa yhteistyötä ja lisäksi käyttäneet valtakunnallisia ainejärjestöjen kokeita. Toiminnan arvioinnin kohteina ovat usealla koululla olleet alakouluihin kohdistunut oppilaiden hyvinvointihanke HYVIS, oppilaiden osallisuus sekä toiminnan arviointi ja sidosryhmäyhteistyö. Kaikki nämä ovat koulutoimen keskeisiä aiheita tavoitteenasettelussa. Koulujen omaan toimintaympäristöön liittyvät tavoitteet ovat myös keskeisesti esillä. Arvioinneissa pohditaan mm. vanhempien haastattelujen, vertaisarvioinnin ja kerhotoiminnan merkitystä. Vanhemmille ja oppilaille suunnatut arviointikyselyt toteutuvat pääsääntöisesti kaikilla kouluilla. Kaikille kouluille yhteisenä opetussuunnitelmaan liittyvänä tavoitteena ollut oppilashuolto-osion päivittäminen toteutui. Myös kehittämiskeskustelut vakiintuvat pikku hiljaa edistäen näin vuorovaikutuksellista johtamista. Lukuvuoden työskentelyyn liittyen useat koulut osallistuvat Perusopetus paremmaksi eli POPhankkeeseen. Hanke kohdistuu erityisopetuksen integraatiota edistävien mallien luomiseen sekä varsinkin yläasteiden oppilaiden ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi hankkeen puitteissa on jaettu kouluille pidettäväksi n kerhotuntia K o ul u j e n t y ö s u u n ni t el m a t

5 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT Merkittävänä kouluverkkoon liittyvänä muutoksena Kuninkaanhaan lukion toiminta siirtyi muihin lukioihin. Urheilulukiotoiminta jatkuu PSYL:ssä. Opiskelijoiden ja henkilöstön siirto muihin lukioihin toteutui suunnitellusti. BSC-järjestelmän mukainen tavoitteenasettelu sekä tuloskorttitoteutus ovat tuoneet täsmällisyyttä arviointitoimintaan. Arviointia helpottaa entistä selkeämpi tavoitteenasettelu. Joissakin arvioinneissa ongelmana on toteutumisen kuvauksen ilmaisu liian lyhyesti, jolloin arviointi ei lukijalle kerro riittävästi ja siitä puuttuu tulkinnallisuus. Tulkinnan lisäämiseen arviointeihin tulisikin jatkuvasti kiinnittää huomiota. Tilastotietoja Tunti- ja erityistehtäväkehyksen osalta alaasteiden tuntimäärät ovat vähentyneet 72 tuntia, yläasteiden lisääntyneet 133 tuntia ja lukioiden tuntimäärät vähentyneet 145 tuntia. Ala-asteiden vähennykset johtuvat oppilasmäärän laskusta. Lukioiden opetustuntimäärät ovat vähentyneet opiskelijamäärien laskiessa ja rakenteellisista muutoksista johtuen. Oppilaskohtaiset tuntikertoimet ovat nousseet n. 0,02/oppilas. Kouluissa opetetaan viikoittain tuntia, joka vastaa viime lukuvuoden määrää. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi on erityisopetusresurssi yläasteilla ja erityiskouluilla säilytetty korkealla tasolla. Ala-asteen kouluilla toimii 12 pienopetusryhmää 1-2 luokilla. Niiden saama lisäresurssi on 58 tuntia. Tuntikehystä on myös osoitettu alkuopetuksen ensimmäisten ja toisten luokkien suurten ryhmien jakamiseen +2 tuntia, jos luokan koko on ollut 23 tai yli. Pajakoulutoimintaa on jatkettu PSYL:n koulun alaisuudessa ESY-oppilaille ja Itä-Porin koulussa on jatkettu Jopo-luokkaa, jolla oli tilastointipäivänä 9 oppilasta. Erityisopetukseen käytetyt tunnit ovat lisääntyneet 39 tuntia, joka on 2,4 %:a. Tuntimäärälisäys johtuu Koivulan kouluun lisätystä yhdestä opetusryhmästä sekä lastensuojelulaitosten opetuksen lisääntymisestä. Lastensuojelulaitoksia, joissa opetusta järjestetään on tällä hetkellä Porissa 4 laitosta. Perusopetuksen oppilasmäärä on oppilastilaston mukaan laskenut viime vuodesta yhteensä 93 oppilasta. Erityisopetuksen oppilasmäärä on ennallaan. Lukio-opetuksen oppilasmäärä on laskenut 75 oppilasta päivälukioissa. Lukion keskeyttäneiden määrä viime vuonna oli 37 oppilasta, joka on 29 oppilasta edellisvuotta pienempi. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin II-asteen koulujen työryhmässä. Työsuunnitelman tilastotiedot-liitteestä selviävät perusopetusryhmien oppilasmäärät ja niiden keskiarvo, joka on ala-asteella 19,3, yläasteella 23,9 ja erityisopetuksessa 8,2. Viime vuonna oli ryhmäkoko kaikilla kouluasteilla hieman korkeampi. Opettajien koulutuspäivien määrä on hieman lisääntynyt viime vuoden pudotuksen jälkeen. Kouluttaisia eroja on koulutukseen osallistumisessa melkoisesti. Koulutuksen lisääntymiseen on vaikuttanut koulujen resurssin vakiintuminen. Vertailussa on myös oppilaiden poissaoloprosentti, joka ala-asteilla on keskimäärin 3,4, erityisopetuksessa 5,2, yläasteilla 5,2 ja lukioissa 4,7. Poissaoloprosentti on nyt kauttaaltaan korkeampi kuin viime vuonna. Sivutoimisena hoidettuja tunteja on vähän. PSYL:n lukiossa on suhteessa paljon sivutoimisesti hoidettuja tunteja johtuen liikunnan erityislukion luonteesta ja Cygnaeuksen koululla johtuen englanninkielisestä opetuksesta. Opettajakelpoisuutta vailla olevien päätoimisten opettajien lukumäärä on edelleen laskenut ja heitä on päätoimisista opettajista vain 14. Koulukiusaamistapauksien määrä on lisääntynyt. Yhteensä tapauksia on viime vuonna kirjattu 71 kappaletta. Tapausten kirjaamisperusteissa on vaihtelua, joten luku ei välttämättä vastaa todellista tilannetta. Määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Koulujen ilmoittamat määrät poikkeavat merkittävästi julkisuudessa esitetyistä suurehkoista kiusaamisluvuista. Porin kouluissa on kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetty jatkuvaa huomiota. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko kouluittain vaihtelee melkoisesti. Yli 32 oppilaan ryhmiä ei perusopetuksessa ole. Lukion ryhmäkoot ovat jonkin verran suurempia. Ryhmäkoot ovat viime vuosina hieman pienentyneet johtuen koulutoimen talouden tasapainottumisesta ja oppilasmäärien vähenemisestä. Yläasteen koulujen antamien tietojen mukaan yläasteilta päättötodistuksen saaneista oppilaista neljä jäi ilman opiskelupaikkaa. 5

6 TOIMINTASUUNNITELMA PORIN KOULUTOIMEN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016 tämän tavoitteen toteutumista on opetussuunnitelmatyö ja siihen liittyen arviointi. Koulutoimella on jo pitkät perinteet toimintaja strategiaohjelmien laadinnassa. Työ aloitettiin 1900-luvun puolivälissä, jolloin valmisteltiin ensimmäinen Pori 2000 koulutoimen kehittämisohjelma. Ohjelmatyössä on aina pyritty pitämään mukana laaja joukko koulutoimen henkilöstöä. Nytkin jo hyvissä ajoin kouluilta tiedusteltiin, mitä muutoksia ja lisäyksiä ne uuteen toimintasuunnitelmaan haluaisivat. Aktiivisuus ohjelman valmistelussa on vaihteleva. Lopputuloksena on kuitenkin asiakirja, jonka pohjalta seuraavien toimintavuosien tavoitteet laaditaan. Koulutoimen toiminnan painopistealueet vuosina ovat seuraavat: profiloituminen lasten ja nuorten kaupunkina kattava ja monipuolinen koulutustarjonta hyvä oppiminen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Teematasolla jokainen painopistealue herättää kysymyksiä: mitä se on tai mitä se tarkoittaa? Toimintasuunnitelman konkretisointien lisäksi koulutoimen ja koulujen on vuosittain asetettava tavoitteet ja suunnattava toimintansa niin, että edellä olevat teemat toteutuvat. Profiloituminen lasten ja nuorten kaupunkina tarkoittaa meille hyvän koulun tekemistä lapsille ja nuorille. Tavoite on kattava ja koskettelee laajasti lasten ja nuorten olosuhteiden parantamista. Hyvän opetuksen ja turvallisen koulun lisäksi siihen liittyy uudempana asiana voimakas panostus lasten ja nuorten kuulemiseen sekä ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi. Kattava ja monipuolinen koulutustarjonta tarkoittaa lähikouluverkon ylläpitämistä ja erityisesti nuorille suunnattua riittävää valinnan mahdollisuutta opintoja järjestettäessä. Tarjonnan laajuus ja kattavuus vaatii luonnollisesti riittäviä resursseja, joiden turvaamiseksi on jatkuvia haasteita. Hyvin tehty koulutyö on paras puolestapuhuja resursseista kamppailtaessa. Hyvä oppiminen on tavoitteena itsestään selvyys. Oppiminen on nimenomainen tavoite, koska siinä yhdistyy lapsen ja nuoren oma motivaatio ja hyvä opetus. Hyvän oppimisen mahdollistaa jatkuva menetelmien ja tavoitteiden tarkastelu ja uusiminen. Siksi olennainen osa Terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön on paljon julkisuudessa kiinnitetty huomiota. Turvallisuussuunnitelmien toteuttaminen, koulukiusaamisen estämiseksi tehtävä työ ja oppilashuollon vahvistaminen luovat osaltaan parempaa toimintaympäristöä. Tämä kokonaisuus varmasti täydentyy toimintasuunnitelmajakson vanhetessa. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö on tavoitteena itsestään selvyys. Henkilöstön rekrytointiin panostetaan ja täydennyskoulutusta lisätään. Koulutushalukkuuden aktivoinnissa on myös töitä tehtävänä. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelmat laaditaan kouluittain ja pohditaan, mitä hyvinvointi kenellekin tarkoittaa. Jokainen työntekijä kaiketi on paljolti oman työhyvinvointinsa seppä. Näiltä tavoitepohjilta eteenpäin ja valmistelemaan koulun omaa toimintasuunnitelmaa. Koulujen oma toimintasuunnitelmatyö on tärkeä osa koko koulutoimen suunnitelman toteuttamista. Koulutoimen toimintasuunnitelma 2016 löytyy kokonaisuudessaan koulutoimen kotisivuilta. KOULUTOIMI TOIMENPIDEOHJELMA VAIKUTTAVUUS (MITÄ TAVOITELLAAN) 2. Hyvä oppiminen 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi PROSESSIT (MITEN TEHDÄÄN) 1. Toimiva kouluverkko 4. Hyvät oppimisympäristöt KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Toimiva kouluverkko Hyvä oppiminen Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Hyvät oppimisympäristöt Tuottavuuden parantaminen Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi TALOUS (MILLA EDELLYTYKSELLÄ) 5. Tuottavuuden parantaminen OSAAMINEN (MILLÄ EDELLYTYKSILLÄ) 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 6. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö TOIMENPITEET Kouluverkon tarkastelu Yhtenäisen perusopetuksen edistäminen Opetussuunnitelman kehittäminen Arviointi Henkilöstön osaamisen kohottaminen Työhyvinvointi Omat tukipalvelut Rekrytointi Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Oppimisympäristöjen monipuolisuus ja viihtyvyys Investointitarpeiden määrittely Tukipalveluiden tehostaminen Opetustuntimäärien riittävä määrä II-asteen koulutusyhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö Koulu alueensa toimintakeskuksena Toimiva oppilashuolto Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 6

7 HYVINVOINTIA JA TYÖTÄ HYVINVOINTIA JA TYÖTÄ -jaksamista töissä ja voimia vapaa-ajalla Koulutoimessa valmisteltiin vuoden 2009 aikana yleissivistävän koulutoimen työhyvinvointisuunnitelmaa vuosille Porin kaupunki edellyttää, että jokaisessa hallintokunnassa on hallintokuntakohtainen työhyvinvointisuunnitelma ja sen toteuttamista koordinoiva työryhmä. Porin koulutoimen johdolla Karhukunnissa toteutettiin vuosina ESRrahoitteinen Työhyvinvointi kouluissa hanke, jossa oli kymmenen porilaista peruskoulua. Sen jatkona toteutettiin Porin koulujen työhyvinvoinnin kehittäminen (TYKES) projekti vuosina , ja siinä oli mukana kahdeksan porilaista peruskoulua. Keskeisenä tuloksena syntyi käsitys, että työhyvinvointia ja työssä jaksamista ei voida kehittää, jos työyhteisössä ei ole yhteistä näkemystä mistä elementeistä ne muodostuvat. Toinen tulos on havainto, että työhyvinvointia ei voi ulkoa päin työyhteisöön tuoda. Jos työyhteisön jäsenet eivät halua sitoutua työhyvinvoinnin edistämiseen, sitä ei tapahdu. Kolmas tulos liittyy työyhteisön ajankäyttöön - jos yhteistä ajankäyttöä ei saada järjestetyksi, ei työyhteisöllisyyttä eikä yhdessä tekemistä voida kehittää. Rehtorien työhyvinvointikeskustelussa ( ) työhyvinvointiin merkittävimmin vaikuttaviksi asioiksi koettiin: omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen vuorovaikutteinen toimintakulttuuri varma työpaikka hyvä johtaminen Terve! kampanja käynnistettiin Porissa Sen puitteissa on mm. järjestetty erilaisia liikuntatapahtumia koko kaupungin, eri hallintokuntien ja työyksiköiden taholta. Koulutoimi järjesti kampanjaan liittyen oman Terve-teemavuoden, johon sisältyi mm. luentoja, kuntotestauksia ja jalkahoitoja sekä omaehtoista liikuntaa. Koulutoimesta osallistujia kampanjassa on ollut noin 250. Porin kaupungin Varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön Keväällä 2008 käytiin mallin pohjalta työyksiköissä keskustelut noin 150 työntekijän poissaoloista ja näistä seitsemän johti jatkotoimenpiteisiin. Porissa toteutettiin työhyvinvointikysely, joka suunnattiin satunnaisesti joka toiselle työntekijälle. Kyselyn sisältöalueita olivat työyhteisön toimivuus, johtaminen, työolot ja osaaminen, omat voimavarat, sisäinen viestintä ja yhteistyö, alaistaidot ja muutokset. Koulutoimen työntekijöitä vastaajista oli 229. Tulosten pohjalta koulutoimessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin työhyvinvoinnin edistämisessä: kehityskeskustelut tulee käydä säännöllisesti kaikkien työntekijöiden kanssa työntekijöiden osaamista tulee arvioida ja antaa siitä palautetta työntekijöiden työlle tulee sopia selkeät tavoitteet ja seurata niiden saavuttamista työmäärä koetaan pahimpana uhkana Porista 13 koulua osallistui kestäneessä TYKES:n työelämän kehittämisprojektiin Sakeaan. Sen tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä arkityön tekemiseen. Projektin kuluessa järjestettiin koulujen henkilöstölle kolmen vuoden tyhykysely, jossa tarkasteltiin työn vaikuttavuutta, prosessien toimivuutta, henkilöstön osallisuutta ja asiakkaan huomioimista. Projektin tuloksena päädyttiin neljään hyvään käytäntöön, joita tulisi koulutoimessa edelleen vahvistaa: strategiakeskustelun ja -työn jatkaminen palautekyselyjen laadinta ja analysointi suunnitelmallinen ja tasapainoinen työn ja tehtävien jakaminen muutosmyönteisyyden ylläpitäminen Keskeisenä elementtinä hyvien käytäntöjen vahvistamiseen pidettiin sitoutumisen edistämistä, joka tapahtuu onnistuneen johtamisen kautta. Hyvät käytännöt etenevät seuraavan prosessin mukaan: suunnittelu - toteutus - arviointi - parempi käytäntö PIENI HUONEEN TAULU Pidä huolta itsestäsi Osallistu ja osallista Arvioi omaa ja yhteistä työtä Ajattele positiivisesti Ole yksi meistä 7

8 TILASTOT TYÖSUUNNITELMA/tilastotiedot (3)/koulu Koulu * opp.- määrä kuljetusopp. * POR opp./ POR päätoim opett. päätoim. opet. tunnit Ahlaisten koulu ,8 15,4 4 26,6 24 6,0 4, sivutoim. hoid. tunnit opett. kelp. vailla olevat opett. koul. pv opp./ opetustunti koulutuspv:t/op opp. poissaolo% opisk.p aik-kaa vaille koulukius.- tap. Oppi ryh max/ lasmät min HOJ KS Cygnaeuksen koulu ,4 15, ,8 15,0 46 2,1 3, Enäjärven koulu ,2 16,7 7 26,7 21 3,0 3, Herralahden koulu ,3 16,4 6 26,0 3,0 12 2,0 3, Kalaholman koulu ,9 16,9 9 24,7 36 4,1 3, Kyläsaaren koulu ,5 16, ,4 6,0 31 3,1 3, Käppärän koulu ,3 16, ,0 42 1,8 2, Lattomeren koulu ,3 15,3 3 28,0 22 7,3 3, Mäntyluodon koulu ,8 14,1 5 24,8 26 5,2 2, Pihlavan koulu ,1 15,5 8 27,0 28 3,5 2, Reposaaren koulu ,3 16,7 3 28,0 3,0 9,0 3,0 2, Ruosniemen koulu ,2 16, ,8 45 2,4 3, Toejoen koulu ,1 16, ,1 35 2,0 3, Toukarin koulu ,3 13,7 3 23,3 2 0,7 2, Tuorsniemen koulu ,8 14,1 5 24,0 19 3,8 3, Uudenkoiviston k ,3 16, ,0 23 2,1 2, Vähärauman koulu ,3 17, , ,7 2, Väinölän koulu ,1 16, ,0 49 2,6 3, ,3 15, ,6 27, ,1 3, Lv ,9 16, ,2 35,0 2 1,4 3,1 20 Herttuan koulu ,0 8, ,4 3, ,7 4, Kallelan koulu ,0 7, ,0 30 2,5 7, Koivulan koulu ,5 6, ,8 25, 1,9 4,3 8 6 Tiilimäen koulu ,2 14 3,5 4, ,2 7,5 59,0 24, ,4 5,2 21 Lv ,6 7, ,7 4 2,5 4,4 6 Kuninkaanhaan k ,4 15, , ,3 3, Länsi-Porin koulu ,4 15, , ,6 6, Meri-Porin koulu ,6 15, ,3 22, ,7 6, Porin Lyseon koulu ,0 16, ,6 24 0,9 4, PSYL:n koulu ,0 15, ,8 11, ,0 5, ,9 15, ,8 33, ,1 5, Lv ,6 15, , ,6 4,5 23 Itä-Porin yht.koulu ,8 16, ,1 8, ,5 4, Kaarisillan koulu ,8 17, ,0 24 1,1 5, ,3 17, ,1 8, ,8 5, Lv ,3 17, ,8 4,5 3 1,3 4,7 1 Länsi-Porin lukio , ,6 73 4,3 4, Meri-Porin lukio , ,2 7, ,3 4, Porin Lyseon lukio , ,6 8,8 71 3,9 6, PSYL:n lukio , ,7 39,6 26 1,3 3, , ,5 56, ,0 4, Lv , ,3 85,2 1,7 4,3 2 Kesk. Porin aikuislukio ,3 49 2, * sis. klinikat ja erityisluokat Kankaan koulu ,7 22,8 6 24,6 11 1, Söörmarkun koulu ,0 21,3 3 28,0 9,0 6 2,0 3, Noormarkun yht.k ,2 16, ,3 14,0 1 0,

9 Koulu opp.- määrä käytetty tuntikehys tuntikerroin yht. TILASTOT Ahlaisten koulu , ,0 7 2,6 1,44 1,40 Cygnaeuksen koulu , ,5 24 2,5 10,2 1,44 1,39 Enäjärven koulu , ,0 13 3,5 6,0 1,34 1,35 Herralahden koulu , ,0 7 3,0 2,9 1,38 1,29 Kalaholman koulu , ,5 10 3,5 2,5 1,35 1,28 Kuninkaanhaan koulu , ,63 1,20 Kyläsaaren koulu , ,0 3,0 4,1 1,34 1,30 Käppärän koulu , ,0 28 4,0 4,1 1,34 1,29 Lattomeren koulu , ,1 1,46 1,43 Mäntyluodon koulu , ,4 1,49 1,43 Pihlavan koulu , ,0 23 3,5 4,3 1,37 1,36 Reposaaren peruskoulu , ,0 2,4 1,47 1,42 Ruosniemen koulu , ,6 24 4,0 4,5 1,39 1,30 Toejoen koulu , ,0 31 4,0 5,2 1,43 1,31 Toukarin koulu , ,3 1,58 1,40 Tuorsniemen koulu , ,0 1 3,0 1,55 1,47 Uudenkoiviston koulu , ,0 9 4,0 3,7 1,39 1,34 Vähärauman koulu , ,0 70 4,0 3,4 1,31 1,28 Väinölän koulu , ,0 13 3,0 3,0 1,42 1, , , ,0 67,7 1,39 1,34 norm. opet. TO erityisopett. erityis.- teht. Lv / vrt , ,0 6,5 Herttuan koulu ,83 1, ,0 3,1 2,83 2,70 Kallelan koulu ,99 1, ,0 4,1 2,82 2,68 Koivulan koulu ,37 1, ,5 3,1 3,49 3,64 Tiilimäen koulu 95 2,0 93 Ya-Paja/PSYL ,00 Aa-Nivel/ero/Cygnaeus ,20 Lastensuojelulaitokset , ,50 5, ,5 10,3 3,39 3,42 Lv / vrt ,39 TO/JAKSO 25,5 Kuninkaanhaan koulu , , ,6 9,5 1,89 1,90 Länsi-Porin koulu , , ,5 4,1 1,93 1,87 Meri-Porin koulu , , ,1 4,2 1,97 1,93 Porin Lyseon koulu , , ,5 5,0 1,92 1,88 PSYL:n koulu , , ,5 5,6 1,95 1, , , ,2 28,4 1,93 1,90 Lv / vrt , , ,5 21,0 Itä-Porin yhtenäiskoulu , , ,1 1,0 1,79 Kaarisillan koulu , , ,0 4,3 1, , , ,1 5,3 1,74 Lv / vrt , ,5 8,5 KERROIN TO DEMONST ERIT. Länsi-Porin lukio ,45 32,8 8,4 5,2 62,1 1,39 1,36 Meri-Porin lukio ,77 27,5 8,1 10,2 48,0 1,71 1,80 Porin Lyseon lukio ,33 37,3 10,0 8,3 72,6 1,39 1,35 PSYL:n lukio ,53 54,7 4,0 12,1 90,6 2,0 1,54 1,42 Lukion erityisopetus ,51 152,3 30,5 35,8 273,3 2,0 1,53 1,48 Lv / vrt ,53 163,3 24,6 35,2 294,8 4,0 Porin aikuislukio ,40 51,7 5,2 1,5 50,9 Lv / vrt ,80 kerho kerroin 2008 kerroin 2007 Kankaan koulu , Söörmarkun koulu , Noormarkun yhtenäiskoulu ,

10 HENKILÖSTÖKOULUTUS HENKILÖSTÖKOULUTUS Koulutoimen järjestämä henkilöstönsä täydennyskoulutus jatkui varsin laajamittaisena myös vuonna Näin on myös valmistauduttu vuonna 2010 alkavaan Opetusministeriön rahoittaman Osaava-kehittämisohjelman alkamiseen, jonka avulla on tarkoitus valtakunnallisesti aktivoida opetuksen järjestäjiä kehittämään suunnitelmallisesti henkilöstönsä osaamista. Opetusalan täydennyskoulutuksesta on tulossa kunnille selkeä säännöksiin perustuva velvoite. Porissa on omalla henkilöstökoulutuksella jo vuosien ajan pyritty toteuttamaan koulutoimen strategia- eli tavoitetyötä ja myös tukemaan henkilöstön ammattitaitoa ja työhyvinvointia. Täydennyskoulutukseen käytettiin vuonna 2009 noin Tarjottava täydennyskoulutus on esillä kesällä ja vuodenvaiheessa julkaistavassa koulutuskalenterissa (paperi- ja nettiversio). Erilaiset koulutoimessa noudatettavat suunnitelmat ja niiden päivitykset - esimerkiksi turvallisuus-, työsuojelu-, erityisopetus-, ohjausja oppilashuoltosuunnitelmat - ovat edellyttäneet niihin liittyvän täydennyskoulutuksen järjestämistä. Samoin koulutoimessa menossa olevat valtakunnalliset hankkeet ovat tuoneet mukanaan koulutuksen järjestämistä. Näiden koulutusten järjestäminen on tapahtunut yhdessä koulutusviraston ja koulutoimen kyseessä olevan kehittämistyöryhmän tai ko. hankkeen ohjausryhmän kanssa. KELPOerityisopetuksen kehittämishankkeeseen liittyen järjestettiin alakoulujen opettajille Kaikki oppii -koulutuskokonaisuus (7 pv) erilaisista oppilaiden tukimuodoista kevätlukukautena. Syyslukukautena järjestettiin Oppilaanohjauksen kehittämishankkeeseen liittyen yläkoulujen opettajille Ohjauksen, oppilashuollon ja tehostetun tuen koulutuskokonaisuus (4 pv). Näissä molemmissa koulutuksissa asiantuntijaluennoitsijat olivat omasta kaupungista ja koulutusten avulla perehdytettiin porilaisia opettajia oman kaupungin moniammatillisiin käytänteisiin. Osallistujien antaman palautteen pohjalta vastaavia uusia koulutuksia ja käsiteltyjä toimintatapoja pyritään edelleen kehittämään. Osallistujia oli lähes kaikista Porin kouluista ja molemmat koulutukset olivat täynnä. Vuoden 2009 lopussa päättyneen lasten hyvinvointihankkeen (HYVIS) koulutustilaisuuksia pidettiin opettajille, ruokapalvelutyöntekijöille ja iltisohjaajille terveellisiin elämäntapoihin liittyen. Edellä mainittuihin hankkeisiin liittyvä koulutusresurssi mahdollisti osaltaan runsaan täydennyskoulutustarjonnan. Tietotekniikan perus- ja opetuskäytön, eli koulujen tietostrategioiden tueksi on edelleen järjestetty täydennyskoulutusta mm. WSOY:n Opit-palvelun ja Porin ja Ulvilan koulutoimien Tools For Tomorrow -hankkeen osalta. Vuonna 2010 on tarkoitus yhdessä Työväenopiston kanssa toteuttaa oppiainekohtainen tietotekniikan opetuskäytön laaja täydennyskoulutushanke. Rehtoreiden koulutussuunnitelma vakiintui vuoden 2009 aikana. Rehtoreille järjestetään vuosittain neljä 1-2 päivän mittaista koulutusja kokoustapahtumaa. Koulujen aluetoiminnan myötä on järjestetty muutamia jonkun alueen koulujen yhteisiä veso-koulutuspäiviä. Koulutoimen kehittämistyöryhmät ovat yhdessä koulutusviraston kanssa järjestäneet toimialaansa liittyviä koulutustilaisuuksia esimerkiksi oppilaiden osallisuudesta, esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä ja luma-aineista. Myös koulusihteereille, kouluavustajille, ruoka- ja siivouspalvelujen työntekijöille ja koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaajille on järjestetty omat koulutustilaisuudet. Uusille opettajille pidettiin perinteinen perehdyttämiskoulutus Kullaan Silokalliolla. Porin koulutoimi on merkittävä maakunnallinen täydennyskoulutuksen toteuttaja ja monen muun täydennyskoulutusta tuottavan tahon, kuten Opekon, Turun yliopiston Rauman okl:n, Länsi-Suomen kesäyliopiston ja Länsi-Suomen lääninhallituksen yhteistyökumppani ja osallistuu jatkuvasti opetusalan maakunnallisen täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Näin pyritään varmistamaan Poriin ja lähialueille ajanmukaista ja laadukasta täydennyskoulutusta jatkossakin ja tukemaan opettajien ammattitaidon säilymistä ja kehittymistä sekä uusien opettajien rekrytoimista. 10

11 OSALLISTUVA KOULU NUORTEN PORILAISTEN MARSSI Osallistuva koulu Opetusministeriö käynnisti vuonna 2005 Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu -hankkeen osana kansalaiskasvatuksen teemavuotta. Taustalla oli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, jonka tavoitteena oli mm. kehittää oppilaskuntatoimintaa, lisätä viranomaisyhteistyötä sekä tukea lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmien kehittymistä. Koulutoimessa osallisuutta edistämään nimettiin Osallistuva koulu -työryhmä, joka edelleen toimii aktiivisesti ja tekee tiivistä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Yhteistyössä on kehitetty Vaikuttamisen polku toimintamalli, jossa porilaiset lapset ja nuoret voivat oppilaskuntien, alueparlamenttien, nuorisovaltuuston ja verkkodemokratian kautta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Alueelliset lasten ja nuorten parlamentit kokoontuivat vuonna 2009 keväällä ja syksyllä. Alueparlamenteissa oli edustajia alueen kouluista ja nuorisotilalta, nuorisovaltuustosta sekä yksityiskouluista. Myös kaupunginhallitus on nimennyt edustajansa kuhunkin viiteen parlamenttiin. Kevään alueparlamentteihin kutsuttiin virkamiehiä keskustelemaan eri toimialueiden lapsia ja nuoria kiinnostavista asioista. Virkamiehiä oli eri parlamenteissa vapaaaikavirastosta, poliisista, liikennesuunnittelusta sekä ympäristö- ja puistotoimesta. Keväällä pohdittiin myös ympäristön viihtyisyyttä ja jokaisen omaa panosta yleiseen viihtyisyyteen. Syksyn 2009 alueparlamenteissa valmisteltiin kysymyksiä tammikuun 2010 kaupungin johtaville päättäjille ja virkamiehille suunnatulle kyselytunnille. Syksyllä koottiin myös porilaisten lasten ja nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista ja sen toteutumisesta lasten elämässä. Keskustelujen yhteenveto toimitettiin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointipoliittista asiakirjaa valmistelevalle työryhmälle. Syksyllä oli jo perinteiseen tapaan jaossa rahaa erilaisiin yhteisön hyvinvointia tukeviin hankkeisiin. Rahaa meni niin soittimiin, melontapäivään, play stationeihin kuin piha-aitojen kunnostamiseen. Oppilaskuntatoimintaa on ollut kaikissa Porin kouluissa. Oppilaskunnat ovat osallistuneet erilaisiin koulun kehittämiseen ja viihtyisyyteen liittyviin teemapäiviin, projekteihin, keskusteluihin ja suunnitteluun. Oppilaskunnat ovat lähettäneet edustajiaan alueparlamentteihin ja kuulleet käsiteltävissä asioissa omien koulujensa oppilaiden mielipiteitä. Oppilaskuntien ohjaavia opettajia on koulutettu vuosittain. Sekä keväällä että syksyllä järjestettiin oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston edustajille tutustumisvierailu eduskuntaan ministeri Holmlundin vieraaksi. Syksyllä 2009 otettiin käyttöön lasten ja nuorten oma verkkodemokratiapalvelu aloitekanava. Se toimii nuorten omana vaikuttamiskanavana sekä kuntien välineenä kuulla nuoria. Aloitekanavalla kävijät pääsevät kirjaamaan omatoimisesti ideoita erilaisista asioista. Muut pääsevät ottamaan kantaa esitettyihin asioihin ja äänestämään kannatettuja asioita. Kannatetut asiat toimitetaan virkamiesvalmisteluun ja asioihin annetaan jokin ratkaisu. Aloitekanavalla eniten esiin nousseita asioita ovat olleet erilaiset harrastusmahdollisuudet ja kouluruokailu. 11

12 HYVIS- HANKE HYVIS lasten hyvinvointihanke Yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti tarkasteltuna lasten ja nuorten hyvinvoinnilla ja terveyden edistämisellä on suuri merkitys. Väestön elintapojen kehittyminen epäsuotuisaan suuntaan vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, työkykyisen väestön vähenemiseen ja sairaanhoitomenojen kasvuun. Lasten lihavuus ja epäterveelliset elintavat ovat merkittävä valtakunnallinen terveysongelma. Perusta terveille elintavoille ja mahdollisuudet aikuisiän terveyttä edistäville toimintatavoille sekä kansansairauksien ehkäisylle luodaan lapsuudessa. Suomalaisten kansantaudeista aikuistyypin diabeteksen, verenpainetaudin, valtimosairauksien ja tukirankaperäisten sairauksien yleisyys johtuu suurelta osin vääristä elintavoista ja liikunnan riittämättömyydestä sekä niiden seurauksena paino-ongelmista. Aikuistyypin diabetesta esiintyy jo lapsillakin. Vanhempien, isovanhempien ja muun kotiympäristön läheisten ihmisten merkitys mallina on suuri. Tavoitteena on ollut luoda alueellinen verkostomainen toimintamalli lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Lasten ja perheiden hyvinvointia edistetään vaikuttamalla terveellisiin elintapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää mittaristo, jolla seurataan lasten terveystottumuksia ja niiden muutoksia pitkällä aikavälillä. Kaupunkien ja kuntien eri toimijoiden yhteistyötä lasten lihavuuden ehkäisyssä pyritään vahvistamaan. Lisäksi tavoitteena on ollut lasten liikunnan määrän lisääminen siten, että jokainen lapsi liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Hankkeen toimintamalli sisältää seuraavat koulun toimenpiteet: jokaiselle koululaiselle tunti liikuntaa koulupäivän aikana jokaisella koululla toimii liikuntakerho liikunnasta syrjäytymisvaarassa oleville mahdollisuus liikunnan tukiopetukseen liikunta ja terveellinen ravitsemus mukaan vanhempainiltoihin ja vanhempainvartteihin sekä perusopetukseen jokaiseen iltispäivään sisältyy tunti liikuntaa jokaisella alakoululla on oma liikunnan edistämissuunnitelmansa Hyvishanketta edistävänä konkreettisena päätöksenä kaupungin valtuusto päätti budjettikäsittelyn yhteydessä lisätä kaikkien 3-4 luokkien liikunnan opetustuntimäärän kolmeen viikkotuntiin. Päätös kuvastaa osaltaan sitoutumista lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Porin yhteistoiminta-alueella on toiminut välisenä aikana lasten hyvinvointihanke HYVIS. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota lasten ylipainon ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen omaksumiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Porin seudun alle 13-vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Toiminta on toteutettu neuvoloiden, päiväkotien, koulujen, vapaa-aikatoimen ja suoraan perheisiin suunnattujen toimenpiteiden kautta. 12

13 PROJEKTIT OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKE Porin koulutoimi on mukana Opetushallituksen johtamassa valtakunnallisessa perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa. Hanke alkoi syksyllä 2008 ja jatkuu ainakin vuoden 2010 loppuun. Tämä ns. opo-hanke kuuluu yhdessä muutaman muun ison hankkeen kanssa Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaan. Opetusministeriö myönsi hankeavustusta Porille vuodelle Hankkeen tavoitteena on turvata ja tehostaa sitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa määrän laadukasta ohjausta koko perusopetuksen aikana koulunkäyntiinsä, opintoihinsa, e l ä m ä n h a l l i n t a a n s a j a j a t k o - opiskelusuunnitelmiinsa. Porissa tärkeimpänä toimintamuotona on yläkoulukohtaiset tehostetun ohjauksen pienryhmät ja joissakin tapauksissa tehostettu yksilöohjaus. Hankkeen avulla pyritään ohjausvastuuta jakamaan myös muille kuin opinto-ohjaajille ja vähitellen myös alakouluihin. Tavoitteena on myös lisätä perusopetuksen opettajien työelämätietoutta. Porissa järjestettiin vuonna 2009 hankkeen puitteissa kaksi koulutustilaisuutta opetustoimen henkilöstölle. Porin hankkeen ohjausryhmä osallistui yhteensä neljään valtakunnalliseen koulutuspäivään ja hankkeen vastuuhenkilö niiden lisäksi kahteen koordinaattoriseminaariin. Syksyn 2009 aikana järjestettiin ylä- ja yhtenäiskoulujen henkilöstölle kolmen päivän Ohjauksen, oppilashuollon ja tehostetun tuen täydennyskoulutuksen kokonaisuus Porissa. KELPO-ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE Kelpo-hanke liittyy perusopetuslain uudistuksen aiheuttamiin käytäntöjen ja päätöksenteon muutoksiin opinnoissaan tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Lakimuutoksen mukaan ei oppilaita enää oteta erityisopetuksen oppilaiksi, vaan heille tehdään päätös joko tehostetusta tai erityisestä tuesta. Opettajien osuus tuen arvioinnissa kasvaa mutta myös asiantuntijalausuntoja edelleen käytetään päätösten pohjana. Hankkeen puitteissa on järjestetty koulutusta, joka edelleen vuonna 2010 jatkuu. Huomiota on kiinnitetty varhaisen puuttumisenideologian mukaisesti oppilaiden sijoittumiseen 1. luokalle ja otettu käyttöön ns. pienluokat. Opetussuunnitelmien uudistamisia on valmisteltu, mutta toiminnan käynnistäminen odottaa eduskunnan käsittelyssä olevaa lakimuutosta ja perusopetuksen ops:n perusteiden muutosta. Hankerahoitusta on käytetty myös pajaluokkien sosiaalisen tuen järjestämiseen. Kelpo-hankkeen jatkuessa vuonna 2010 painopisteenä tulevat olemaan 3-6 luokkien oppilaiden tuen järjestäminen ja mahdollisesti yläkoulujen joustavan perusopetuksen järjestelmät. KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Koulujen kerhotoiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2009 Perusopetus paremmaksi ohjelmaan liittyvän erillisen valtionavustuksen turvin. Avustusta toimintaan saatiin Hankkeen tavoitteena on lisätä koulujen kerhotoimintaa, tarjota lapsille mielekästä ja virikkeellistä toimintaa koulutyön oheen ja vapaaaikaan, ehkäistä syrjäytymistä sekä löytää uusia muotoja kerhotoiminnan toteuttamiseen ja lisätä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kerhotoiminnassa tehtiin yhteistyötä oppilaskuntien, vanhempien ja eri sidosryhmien kanssa. Opettajien vetämien kerhojen ohella hankkeessa kokeiltiin uutta toimintamallia yhdessä seurojen ja yhdistysten kanssa. Keväällä 2009 tiedusteltiin laajasti seuroilta ja yhdistyksiltä halukkuutta osallistua koulun kerhotoiminnan toteuttamiseen. Syyslukukauden 2009 alusta lähtien erilaiset seurat ja yhdistykset pitivät omia n. 14 tunnin kerhopaketteja kiertävästi eri kouluilla. Kaikkiaan kerhotoiminnan hankkeessa jaettiin n kerhotuntia, joilla käynnistyi runsaat 100 erilaista kerhoa ala- ylä- ja erityiskouluissa. Toimintaa koordinoi jatkossa oma kerhotoiminnan yhdyshenkilö. 13

14 TALOUS TALOUS Vuosi 2009 oli talouden osalta tasapainoinen. Talousarvio toteutui suunnitellusti, ja toisena vuonna peräkkäin tilinpäätös oli positiivinen. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen vaikutti jo vuonna 2009 siten, että kaupunkitasolla tehdyn talouden varautumissuunnitelman seurauksena koulutoimen määrärahoja supistettiin 0,3 M. Vaikea taloustilanne heijastuu kuntatalouteen edelleen vuonna Koulujen resurssointi säilyi vuoden 2008 tasolla. Tuntikehys ja käyttörahat kyettiin turvaamaan kohtuullisella tasolla. Koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen, pienryhmien muodostamiseen sekä erityisopetuksen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen saatiin edelleen lisäresursseja OPH:n erillisrahoituksen turvin (POPohjelma). Koulukohtaiset raamirahat olivat 1-6 luokat 170, 7-9 luokat 235, erityiskoulut 240 ja lukiot 80 /oppilas. Lisäksi parannettiin koulujen opetusvälineiden, kaluston sekä tietoteknisten välineiden tasoa. Peruskoulussa toimintakulut olivat 6352 / oppilas ja valtionosuutta saatiin 6211 / oppilas. Lukiossa toimintakulut olivat 5601 / oppilas ja valtionosuutta saatiin 5724 / oppilas. Koulutoimen toimintakulut olivat ja toimintatuotot Koulutoimen nettomenot alittivat nettokehyksen :lla. Nettokehyksen alitus johtui ennakoitua suuremmasta hankerahatuottojen, kotikuntakorvausten ja myynti- ja vuokratuottojen kertymästä. Toimintakulut toteutuivat suunnitellusti. Toimintakulut jakautuivat seuraavasti: henkilöstökulut 72,7 %, palvelujen ostot 9,6 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat 6,0 %, vuokrat 11,5 % ja muut kulut 0,2 % KOULUTOIMEN NETTOM ENOT TOIMINNOITTAIN V (53,3 M ) Opetus; 63,3 % (33,8 M ) Oppilashuolto; 6,1 % (3,2 M ) Ruokahuolto; 6,1 % (3,2 M ) Siivous; 4,6 % (2,5 M ) Kiinteistönhoito; 12,5 % (6,7 M ) Hallinto ; 4,9 % (2,6 M ) Iltapäivätoiminta; 1,9 % (1,0 M ) Kouluhuolto; 0,6 % (0,3 M ) KOULUTOIMEN TOIMINTAKULUT V (57,0 M ) Henkilöstökulut, 72,7 % (41,5 M ) Palvelujen ostot, 9,6 % (5,5 M ) Aineet, tarvikkeet, tavarat; 6,0 % (3,4 M ) Vuokrakulut, 11,5 % (6,5 M ) Muut kulut, 0,2 % (0,1 M ) 14

15 INVESTOINNIT INVESTOINNIT Koulutoimen investointeihin oli käytettävissä 4,7 M nettona. Cygnaeuksen ruokapalvelukeskukseen osoitettiin 2,7 M, Käppärän koulun peruskorjaukseen 0,8 M, PSYL:n peruskorjaukseen 0,65 M, muuhun talonrakennukseen (vuosikorjaukset) 0,2 M, koulujen pihatöihin 0,075 M, koneisiin ja laitteisiin 0,05 M sekä irtaimiston hankintaan 0,15 M. Peruskorjaushankkeiksi valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan esitettiin Kaarisillan, Kuninkaanhaan, Mäntyluodon ja Vähärauman kouluja. Myös valtion taholta osoitettiin lisärahoitusta yleissivistävien koulujen perustamishankkeisiin. Etusijalla ovat home- ja kosteusvaurioiset koulut. Koulutoimi haki tätä rahoitusta Kuninkaanhaan ja Kaarisillan koulujen peruskorjauksiin. Kuninkaanhaan koulun peruskorjaukseen myönnettiin valtionosuutta 1 M. Koulujen piha-alueiden kehittämistä jatkettiin koulujen, vanhempainyhdistysten ja puistotoimen kanssa. Kehittämistyön yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa sekä parantaa pihaympäristöjen viihtyisyyttä. Koulutoimi tekee myös yhteistyötä vapaa-aika- ja puistotoimen kanssa lähiliikuntapaikkojen rakentamiseksi PERUSOPETUKSEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINNAN JA TOTEUTUNEIDEN KUSTANNNUSTEN VÄLINEN ERO /OPP. V (LÄHDE: OPH) Toteutuneet kustannukset Yksikköhinta Pori Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Jyväskylä Rauma LUKIOKOULUTUKSEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINNAN JA TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN VÄLINEN ERO /OPP. V (LÄHDE: OPH) Toteutuneet kustannukset Yksikköhinta Pori Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Jyväskylä Rauma 15

16 ARVIOINTIRAPORTIT Arviointiraportin v johtopäätösten toteutuminen vuonna 2009 Arviointiraportin 2009 johtopäätökset vuodelle 2010 Kehittämiskeskustelut ovat säännöllistyneet Kerhotoimintaan on saatu mukaan 3. sektorin toimijoita Erityisopettajista edelleen puutetta Oppilaiden liikuntatunteja lisätty 3-4. luokilla Koulupihojen parantamiseen osoitettu erillisrahoitusta Pienten koulujen yhteistyö säännöllistä Työväenopisto kiinteämpi osa koulutoimea Aluetoiminta hakee edelleen muotoaan Koulutoimen 2016 toimintasuunnitelma valmis Kouluverkko selvitys ei valmistunut Hankerahoituksen suunnitelmallinen käyttö Lukiotoiminnan vakiinnuttaminen Kouluverkkoselvitys Koulujen 2016 toimintasuunnitelmien laadinta Yhteistyön kehittäminen palveluliikelaitoksen kanssa Opettajien täydennyskoulutusjärjestelmän valmistelu Työhyvinvointisuunnitelmien toteuttaminen Varhaiskasvatuksen toiminnan yhteen liittäminen koulutoimen toimintoihin Noormarkun alueen toimintojen yhteen liittäminen koulutoimen toimintoihin Toimintasäännön uusiminen 16