RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8480 Kissanmaa. koskee korttelin 850 tontteja 7 ja 8. Ramboll Finland Oy Työ nro EHDOTUS 21.7.

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8480 Kissanmaa koskee korttelin 850 tontteja 7 ja 8 Ramboll Finland Oy Työ nro EHDOTUS

2 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Paikannuskartta Tampereen kaupunki Rakentamistapaohjeen laatija Ramboll Finland Oy, ark. yo Maija Kovari, sekä arkkitehti Marjut Ahponen, Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula, Rakennusvalvonnan yhteyshenkilö Lupa-arkkitehti Minna Järvinen, Suunnittelualueen ominaispiirteet Rakentamistapaohje koskee korttelin 850 tontteja 7 ja 8 sekä soveltuvin osin myös asemakaavan nro 8480 alueelle sijoittuvia kortteli-, puisto- ja katualueita. Suunnittelualue sijaitsee Kissanmaan kaupunginosassa noin 3 km itään kaupungin ydinkeskustasta. Alueen olemassa oleva rakennuskanta koostuu kolmesta vuosina valmistuneesta asuinkerrostalosta, purettavaksi tarkoitetusta liikerakennuksesta sekä Kissanmaanpuistikossa sijaitsevasta muuntamosta. Kissanmaa on yksi Tampereen 1950-luvulla syntyneistä asuinalueista, joka yhtenäisenä ja hyvin säilyneenä edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista luvun asuinaluesuunnittelua. Kaupunkikuvan ja -rakenteen kannalta suunnittelualueella on paikallista merkitystä mm. naapuritontin kanssa muodostuvana yhtenäisenä 1960-luvun kerrostalokokonaisuutena. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuvan Hakametsän alueen yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja alueen luonne tulee lähivuosina muuttumaan voimakkaasti nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Karttaoikeudet Tampereen kaupunki Tekijänoikeudet Viitesuunnitelmien kuvamateriaali: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy 2

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmassa. Alueen rakennukset muodostavat kaupunginosan kerrostalovaltaisen länsipuolen ja pientalovaltaisen itäpuolen välistä mittakaavaeroa ja rajaa korostavan kohteen. Katukuvassa tontin uudisrakennukset muodostavat pohjoisen suunnasta tarkasteltuna jatkumon Kissanmaankadun selkeästi rajautuvalle kaupunkimaiselle katutilalle, jonka ominaispiirteitä ovat rakennusten muista kerroksista poikkeava maantasokerroksen käyttötarkoitus ja julkisivujen käsittely. Alueen suunnittelulta ja toteutukselta edellytetään korkeaa laatutasoa ja keskustamaista, tiivistä rakentamisen tapaa. Erityisen tärkeitä ovat rakennusten Kissanmaankatuun rajautuvien julkisivujen sekä Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmauksen arkkitehtoninen käsittely, sekä etelästä Hakametsän jäähallin suunnasta TAYSin suuntaan avautuvat näkymät. Kaupunki- ja katukuvan ja korttelin toiminnallisen luonteen kannalta olennaisia lähtökohtia ovat tontin kohdalla Kissanmaankadun katutilaa voimakkaasti rajaavat uudet rakennusmassat, Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmaukseen muodostuva luonteeltaan julkinen tontin osa (aukio), liiketilat Kissanmaankadun varrella ja em. aukion katutasossa, Hippoksenkadun (Kosken maantien) vanhan linjauksen havaittavuus maisemassa, uudisrakentamisen vaikutukset katunäkymiin ja katutilan muodostumiseen, sekä Kissanmaankadun vastakkaisella puolella sijaitsevien rakennusten ja toimintojen huomioiminen katualueen ja aukiotilan käsittelyssä. Ote viitesuunnitelmaluonnoksesta ( Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy) 3

4 Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Tontin uudet asuinkerrostalot sijoitetaan tontin Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun puoleisille sivuille. Pohjoisempi uudisrakennus korostaa vanhan Kosken maantien linjauksen suuntaa ja eteläisempi muodostaa Takahuhdinkadulle uuden päätenäkymän. Yleisten reunaehtojen (mm. valokulmavaatimukset ja paloturvallisuus) lisäksi rakennusten sijoittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisten maantasoon sijoittuvien asuintilojen suuntaukseen. Talousrakennuksia on mahdollista sijoittaa tonttien sisällä melko vapaasti. Pihan puolella talousrakennusten ja asuinkerrostalojen julkisivujen keskinäistä etäisyyttä tulisi vaihdella siten, että pihatilojen rajaukseen saadaan vaihtelua eikä rakennusten välisistä tiloista muodostu tarpeettoman pitkää yhtäjaksoista "kuilua". pelastusliikenteen ratkaisut ja pysäköintijärjestelyt tutkitaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Tontille asukaspysäköintiin ja kiinteistönhoitoon tarvittavat ajoyhteydet järjestetään ensisijaisesti tontin eteläosaan sijoittuvan pysäköintialueen kautta. Tonttiliittymän mitoituksessa on otettava huomioon pysäköintialueen mahdollinen käyttö myös sen länsipuolella sijaitsevalle tontille ajoon. Asemakaavassa tontin pohjoisosaan Kissanmaankadun ja Takahuhdinkadun liittymää vastapäätä merkitty liittymäkielto ei koske pelastusajoneuvoja. Pelastusteinä käytettävien reittien osalta tulee huomioida alueellisen pelastuslaitoksen ohjeet sekä varmistaa mahdollisten kansirakenteiden riittävä kantavuus. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Kaupunkitilan yleisilmeelle asetettuja tavoitteita ovat mm. katutilan laadun kehittyminen, uuden katuaukion ja kaupunkimaisen kiintopisteen luominen, alueen yhdistäminen toiminnallisesti ja visuaalisesti ympäröiviin alueisiin sekä Kissanmaanpuistikon säilyminen viheralueena. Tontin Kissanmaankadun varteen sijoittuvat rakennusmassat liitetään toisiinsa ja tontin 7 rakennuksiin visuaalisesti yhtenäisillä julkisivulinjoilla ja julkisivun käsittelyllä. Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen sisäänkäyntien suunnittelussa tulee huomioida niiden liittyminen katujulkisivua reunustavaan aukioon ja kevyen liikenteen reitteihin. Rakennusten päätyjen väliin jäävän alueen suunnittelussa on otettava huomioon tarvittavat kadun ja sisäpihan väliset kulkuyhteydet. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun uuden liittymän eteläpuolelle muodostuvalla aukiolla on alueen historian ja moninaisten ominaispiirteiden pohjalta hyvät edellytykset muodostua katukuvaltaan laadukkaaksi alueelliseksi kiintopisteeksi. Aukion tulee muodostaa siihen rajautuvien ja Kissanmaankadun itäpuolella sijaitsevien rakennusten sekä aukioon liittyvien katualueiden ja Kissanmaanpuistikon kanssa edustava kokonaisuus. Huolto-, pelastus ja pysäköintiliikenne Tontille saa rakentaa kaksi tonttiliittymää, joista toinen sijoittuu tontin Kissanmaankadun puoleiselle sivulle ja toinen Hippoksenkadulle uuden aukion itäreunaan. Liiketilojen huolto- ja kuljetusliikenne hoidetaan katutasossa Hippoksenkadun puolelle sijoittuvan liittymän kautta. Tontin sisäiset huolto- ja 4

5 PIHA-ALUEET Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, ulko-oleskelu) Piha-alueiden suunnittelun lähtökohtana tulee olla Kissanmaan kaupunkikuvaan sopiva, yleisvaikutelmaltaan vehreä, viihtyisä ja turvallinen pihaympäristö. Eri toimintojen sijoittelussa tulee huomioida mm. melunsuojauksen tarve, valoisuus ja ilmansuunnat, ympäröivien rakennusten ikkunoiden ja parvekkeiden suuntaus sekä pintavesien ohjauksen ja lumitilan järjestäminen. Ulko-oleskeluun tarkoitettujen alueiden osalta melutason ohjearvot ylittyvät alueen eteläosassa ja kadunpuoleisilla sivuilla. Riittävän melunsuojauksen järjestämiseksi kaavassa on annettu rakennusten ulkovaipalta edellytettävää äänitasoeroa, parvekkeiden lasittamista ja ulko-oleskelualueiden melutasoa koskevia määräyksiä. Tontilla piha-alueiden melutasoa voidaan laskea melun lähteen puolelle sijoitettavilla talousrakennuksilla ja toiminnallisilla piharakenteilla (palloseinät, katokset jne.). Leikki- ja oleskelualueiden tulee olla asukkaiden käytettävissä kaikkina vuodenaikoina. Pihakalusteiden ja -varusteiden tulee sopia rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin. Leikkialueet suositellaan sijoituksensa ja mitoituksensa puolesta toteutettavaksi siten, että yksi leikkipaikka palvelee vähintään kahta asuinrakennusta. Pihojen liittyminen ympäristöön Korttelialueen sisällä piha-alueista muodostetaan toiminnallisesti ja visuaalisesti toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Tonttien rajojen sijaintia voidaan kuitenkin korostaa esimerkiksi piharakentein tai istutuksin. Tonttien luonnollisen (nykyisen) maanpinnan korkeusasemaa ei saa oleellisesti muuttaa. Aidat, tukimuurit ja portit Tonttien väliset rajat voidaan tarvittaessa varustaa rakenteellisella aidalla. Aitojen tulee olla rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin sopivia sekä kaupunkikuvalliselta ilmeeltään korkeatasoisia. Aidan korkeutta voidaan vaihdella pihan eri toiminnot huomioivalla tavalla: esimerkiksi istutusten yhteyteen sijoittuva osuus aidasta voidaan toteuttaa matalana kulkuesteaitana. Tonttien välisten rajojen lisäksi aitaaminen on sallittua tontin Kissanmaankadun vastaisella rajalla, jolla aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä ympäröivän maanpinnan tasosta lukien. Mahdolliset tontin sisäisten tasoerojen hallitsemiseksi tarvittavat porrastukset toteutetaan ensisijaisesti osana rakennuksia ja piharakenteita (ulkoseinät, portaat, istutusalueet jne.). Mikäli pelastusajoneuvoille on tarpeen järjestää pääsy tontin pohjoisosaan suoraan Kissanmaankadulta, tulee liittymän kohdalle sijoittaa muun ajoneuvoliikenteen estävä portti, puomi tai muu rakenne. Kasvillisuus ja istutukset Rakentamattomaksi jäävän tontin osan pinta-alasta vähintään 1/3 tulee rakentaa istutettavaksi alueeksi. Istutusten tarkoituksena on oleskelupihojen jäsentelyn ja viihtyisyyden parantamisen ohella "kovan" ympäristön pehmentäminen ja äänimaailman vaimentaminen. Istutukset ovat tarpeen myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Sisäpihan puolella istutusalueet liittyvät visuaalisesti kohdetta ympäröivien puistoalueiden ja naapuritonttien viherympäristöön. Sisäpihoille on suositeltavaa sijoittaa pihatiloja rajaavia puurivejä ja -ryhmiä. Puuja pensasistutuksissa tulee käyttää suuria taimikokoja. Muut alueen istutukset voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä. Istutuksia voidaan sijoittaa myös pysäköintikansille ja talousrakennusten katoille. Istutuksiin liittyvien rakenteiden (altaat, kastelujärjestelmät jne.) värityksen ja pintamateriaalien tulee sopia rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin. Tontin pohjoisosaan muodostuvalla aukiolla katupuiden ja muiden istutusten taimikoot ja kasvualustapaksuudet tulee mitoittaa julkiseen tilaan soveltuviksi.. Polkupyöräpaikat ja katokset Suurin osa asemakaavan mukaisista polkupyöräpaikoista tulee sijoittaa talous- ja asuinrakennusten sisään ja katoksiin. Sisäpihan puolella kevyitä suojakatoksia voidaan sijoittaa rakennusten seinustoille tai pysäköintipaikkojen ja tontin sisäisten kulkuväylien yhteyteen. Tontin liiketilojen asiakkaille tarkoitettuja polkupyöräpaikkoja voidaan sijoittaa vain Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmauksen aukiolle. 5

6 Polkupyörätelineiden ja -katosten tulee olla rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin sopivia. Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmauksen aukiolle sijoittuvia polkupyöräpaikkoja ei saa kattaa. Jätehuoneet tai astiat Jäteastiat voidaan sijoittaa jätehuoneisiin rakennusten sisälle tai pysäköintialueiden, talousrakennusten ja pysäköintilaitoksen/kannen yhteyteen. Piha-alueelle sijoitettuna jätteenkeräys tulee toteuttaa maanalaisena jätejärjestelmänä tai syväkeräyssäiliöin, joiden maanpäällisten osien pintamateriaalit ja väri sovitetaan rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin. Jätepiste voidaan erottaa muusta piha-alueesta istutuksin ja/tai rakenteellisella aidalla. Tontin pohjoiskulman aukiolle jätepisteen sijoittaminen on kielletty. Kulkuväylät Ajoyhteydet tontin sisäpihan pysäköintipaikoille sijoittuvat tontin Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun puoleisille sivuille. Sisäpihojen ja katualueiden väliin tulee järjestää asuintiloja ja liiketilojen henkilökuntaa palvelevat jalankulkuyhteydet. Asiakasliikennettä ei saa ohjata sisäpihan puolelle. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. Rakennusten väliin sijoitettuna yhteydet voidaan toteuttaa myös katettuina, jolloin niiden tulee mittasuhteiltaan ja valaistukseltaan sekä sisäänkäyntien jäsentelyltään viestiä sisäpihojen luonteesta (yksityinen/puoliyksityinen) ja turvallisesta kulkureitistä. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun liittymäaluetta sekä sen eteläpuolelle muodostuvaa aukiota on suositeltavaa käsitellä ns. jaettuna katutilana, joka voi olla muusta katualueesta korotettu. Katutilan käsittelyn tulee jatkua luontevasti ja yhtenäisenä koko liittymäalueen yli. Kissanmaanpuistikkoon rajautuvat luiskaukset tulee maisemoida luontevasti osaksi muuta puistoa ja ottaa huomioon säilytettävien puiden elinmahdollisuudet sekä hoidon vaatimukset. Pintamateriaalit Pihojen jäsentelyä korostetaan pintamateriaalien vaihteluilla. Kulkuväylien reunoilla sekä sisäänkäyntien, oleskelualueiden ja istutusten yhteydessä voidaan käyttää esimerkiksi nupu- ja noppakivettyjä aiheita. Sisäpihan puolella kulkuväylien sekä istutus- ja oleskelualueiden välisten rajojen osoittamiseen käytetään kiveystä tai matalia aidanteita. Leikkialueiden pintamateriaalit valitaan leikkivälineiden asettamien vaatimusten mukaisiksi. Tontilla viivytettävien hulevesien määrää voidaan pienentää käyttämällä vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Katualueen ja rakennusten välisellä tontin osalla pintamateriaalien tulee jatkua yhtenäisenä kevyen liikenteen väylältä rakennusten julkisivuun asti. Tonteille sijoittuvien leikki- ja ulko-oleskelualueiden kulkuväylien tulee olla sorapintaisia tai kivettyjä. Ajoväylät voidaan toteuttaa myös asfaltoituina. Muiden päällysteiden käyttäminen on perusteltua vain silloin, kun pihatason käsittely jatkuu visuaalisesti yhtenäisenä tontin rajojen ulkopuolella sijaitseville katu- tai piha-alueille, joilla vastaavat materiaalit ovat jo käytössä. Tontin pohjoisosaan muodostuvalla aukiolla tasoerot on sovitettava ympäröivään maanpintaan ja toteutettava korkeatasoisesti erilaisilla luonnon- ja betonikivipäällysteillä. Myös puiden suojausjärjestelmien, pyörätelineiden, penkkien tmv. kadun kalusteiden tulee olla korkeatasoisia ja kulutusta kestäviä. Ulkotiloissa olevien portaiden ja luiskien pinnan tulee turvallisuussyistä olla poltettu, ristipäähakattu tai vastaavalla tavalla karhennettu. Portaisiin ja luiskiin liittyvien kaiteiden tulee olla rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin sopivia. Portaiden ja luiskien yläpäässä tulee käyttää turvallisuuden lisäämiseksi kontrastimateriaalia, joka liittyy tyyliltään luontevasti sitä ympäröivään kiveykseen. Valaistus Piha-alueiden ja julkisivun valaistuksella rajataan tilaa ja tuodaan esille kohteen asema katukuvassa. Kokonaisuutena valaistuksen tulee olla hillitty ja rakennusten tyyliin sopiva. Rakennusten kadunpuoleisten julkisivujen valaistuksen suunnittelussa on huomioitava viereisten ja vastapäisten rakennusten valaistus. Julkisivuvalaistuksen voimakkuus ei saa olla katualueen valaistusta voimakkaampi, eikä valoja saa suunnata siten, että ne häikäisevät kadulla liikkujia. Pihaalueiden valaistuksen tulee tukea eri toimintojen sijainnin ja hierarkian hahmotettavuutta pimeään aikaan: esimerkiksi kulkuväyliä ja sisäänkäyntejä tulee korostaa muuta piha-aluetta voimakkaammalla valaistuksella. Hulevesijärjestelyt Tonteille sijoittuvien hulevesien hallintarakenteiden toteutustapa ja mitoitus ratkaistaan asemakaavan ja erillisen hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti. Hulevedet viivytetään tontilla ja johdetaan sadevesiviemäriverkostoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Viivytyksen ohella alueelle tulisi järjestää tulvimisreitti mahdollisen pitkäkestoisen rankkasateen aiheuttaman päärunkoviemärin kapasiteetin ylittymisen varalta. 6

7 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Alueelle sijoittuvien uudisrakennusten tulee muodostaa tyyliltään yhtenäinen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja ympäröivän rakennuskannan ominaispiirteet huomioiva kokonaisuus. Korttelin 850 asuinkerrostalot sekä Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun varsien rakennusrivit muodostavat yhdessä Sudenkadun itäpään rakennusten kanssa uudisrakennusten sijoittelussa ja julkisivujen käsittelyssä käytettävän visuaalisen lähtökohdan. Uudisrakennukset muodostavat kaupunkirakenteeseen uuden ajallisen kerrostuman. Rakennusmateriaalien valinnassa tulee suosia ajallisesti kestäviä vaihtoehtoja (kivi, metalli, lasi), joita käytetään suunnitteluajankohdan rakentamisen tapaa ja tyyliä ilmentävällä tavalla. Myös kohteen ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriaa voidaan tuoda esille kohteen arkkitehtuurissa. eteläosan pysäköintialueelle ja myös tonttien ja 8 väliseen rajaan kiinni. Tontin pohjoiskulman aukiolle talousrakennusten sijoittaminen on kielletty. Pysäköintipaikat Tontin pysäköintipaikat osoitetaan ensisijaisesti tontilla sijaitsevasta kaksitasoisesta pysäköintilaitoksesta ja autokatoksesta. Maanpäällisten pysäköintipaikkojen ja autosuojien sijoittaminen kiinni tontin kadunpuoleisiin rajoihin on kielletty. Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun liittymän ja tontin rakennusten väliselle alueelle saa sijoittaa vain lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja (asiointi-, huolto- ja saattoliikenne). Pysäköintilaitosten ja -kansien maanpäällisten rakenteiden ja pintamateriaalien tulee olla alueen rakennusten tyyliin ja julkisivujen käsittelyyn sopivia. Avoimet pysäköintikentät jäsennellään puu- ja pensasistutuksin sekä talousrakennusten, katosten ja muiden piharakenteiden avulla. Mittasuhteet Rakennusten massoittelussa keskeisessä asemassa ovat Kissanmaankadulle ja Hippoksenkadulle muodostuvan katutilan mittasuhteet sekä uudisrakennusten korkeudet suhteessa muuhun korttelin 850 ja Kissanmaankadun varren rakentamiseen. Tontin rakennusoikeus jakautuu vähintään kahteen erilliseen rakennusmassaan. Rakentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain ja mahdollisia toteutustapoja on useita. Sovittaminen maastoon, sokkelit Eri puolille rakennusta sijoittuvien sisäänkäyntien väliset tasoerot ratkaistaan ensisijaisesti rakennusten sisällä. Uudisrakennuksissa näkyvien sokkeleiden korkeus saa olla enintään noin 0,5 metriä. Talousrakennukset Talousrakennusten ulkoasu voi olla muuta rakentamista vaatimattomampi ja vähäeleisempi, mutta niiden viimeistelyn tulee olla laatutasoltaan tontin muuta rakentamista vastaava. Erillisiä talousrakennuksia on mahdollista sijoittaa tonttien sisäpihoille kaavassa osoitettujen rakennusalojen ulkopuolelle, tontin

8 RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Tilojen avautuminen lähiympäristöön Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun kulmauksen aukio, kadunpuoleisten asuinhuoneiden ikkunat sekä katutason liiketilat avautuvat kylmiin ja varjoisiin ilmansuuntiin, mikä tulee ottaa huomioon tilojen suunnittelussa. Maantasoon sijoittuvien asuinhuoneiden pääikkunoita ja huoneistokohtaiseen ulko-oleskeluun tarkoitettuja terasseja ei saa sijoittaa rakennusten kadunpuoleisille ja/tai vain pohjoiseen avautuville sivuille. Lisäksi maantason asuinhuoneet tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle pysäköinti- ja muista pihan toiminnallisista alueista ja rakennusten pääsisäänkäynneistä. Liike-, toimisto- ja työtilojen ikkunat sijoitetaan sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. Alimmat kerrokset (käsittely) Katutasoon sijoittuvien tilojen julkisivujen käsittelyssä ja detaljoinnissa painotetaan jalankulkijan näkökulmaa ja mittakaavaa. Rakennusten pääsisäänkäynnit osoitetaan selkeästi katoksella ja/tai julkisivun sisäänvedolla. Liiketilat ja asuntojen yhteistilat suositellaan sijoitettavaksi rakennusten alimpaan kerrokseen siten, että niistä avautuu suurten ikkunapintojen kautta mielenkiintoisia näkymiä pihalle ja katutilaan. Ikkunoita ei saa peittää kokonaan sisäpuolisella levytyksellä tai verhoilla. Alimpien kerrosten kadunpuoleisten julkisivujen materiaalivalinnoissa on huomioitava huollettavuus- ja kestävyysnäkökulmat. Suuren mekaanisen rasituksen sekä mahdollisen ilkivallan vuoksi vaurioitumiselle alttiiden tai vaikeasti puhdistettavien materiaalien käyttöä tulee välttää. Ylimmän kerroksen rakentaminen Ullakon rakentaminen asemakaavassa osoitetun suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle on kielletty. Mahdollisten kattopinnasta ulos työntyvien rakennusosien (tekniset tilat, IV- ja hissikonehuoneet) tulee olla väritykseltään vesikatossa tai julkisivuissa käytettäviä materiaaleja vastaava. RAKENNUSOSAT Katto- ja räystäsratkaisut Uudisrakennusten kattomuodoiksi soveltuvat loivat satula- ja pulpettikatot (lapekatot) tai tasakattoratkaisut, joissa räystäät työntyvät enintään 200 mm julkisivupinnan ulkopuolelle. Lisäksi sallitaan kohteen arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevan ns. vapaamuotoisen katon käyttäminen. Julkisivujen materiaalit ja väritys Uudisrakennusten Kissanmaankadun puoleisilla julkisivuilla suositaan rauhallista ja pelkistettyä julkisivujen käsittelyä. Pääasiallisena kadunpuoleisten julkisivujen pintamateriaalina käytetään yksiaineisen vaikutelman luovaa rappausta tai paikalla muurattua tiiltä. Mahdolliset elementtisaumat tulee käsitellä julkisivupinnan värisinä. Rakennusten päädyissä, sisäpihan puolella ja katujulkisivun 1. kerroksen tasolla pintamateriaalina voidaan käyttää myös tummasävyistä ja himmeäpintaista keraamista tai tiililaattaa. Parvekkeiden taustaseinissä, julkisivujen sisäänvedoissa tmv. pääasiallisesta julkisivupinnasta eroavissa julkisivujen osissa voidaan käyttää väriltään tai tekstuuriltaan muusta julkisivusta eroavaa pintamateriaalia. Julkisivuun kiinnitettävien mainoslaitteiden ja opasteiden tulee olla hillittyjä ja sopeutua kooltaan ja väritykseltään käytettävissä olevaan julkisivupintaan. Talousrakennusten ja katosten julkisivujen käsittely sovitetaan asuinrakennusten materiaali- ja värimaailmaan ja arkkitehtuuriin. Perinteistä paneeli- tai lautaverhoilua ei saa käyttää ja julkisivujen puuosien tulee olla peittomaalattuja. Parvekkeet Parvekkeiden tulee olla kaikilla melunsuojausta edellyttävillä rakennuksen sivuilla lasitettuja. Lasituksissa käytetään väritöntä tai pääasiallisen julkisivumateriaalin sävyyn värjättyä lasia. Kaiteiden sekä parvekkeiden umpiosien tulee materiaaliltaan ja väriltään sopia ympäröivän julkisivun käsittelyyn. Muiden kaiteen osien tulee olla metallirakenteisia. 8

9 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Päätös rakentamistapaohjeen laatimisen tarpeesta Konsultin valinta RAKENTAMISTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Aloituskokous Työneuvottelut (alustava luonnos) ja PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN vireillepano Työneuvottelu (luonnos) Luonnoksen julkinen nähtävilläolo Työneuvottelu (ehdotus) PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus Yhdyskuntalautakunta Ehdotuksen julkinen nähtävilläolo RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot Selvitykset Hankkeeseen liittyen on laadittu seuraavat rakentamistapaan ja kaupunkikuvaan liittyvät selvitykset/inventoinnit: Katualueiden yleissuunnitelmaluonnokset (Tampereen Infra ) Meluselvitys, Tampereen kaupungin ID-numero (Ramboll Finland Oy ) Selvitys purettavan rakennusmateriaalin käsittelystä (Ramboll Finland Oy ) Hulevesiselvitys ja pohjatutkimukset (A-Insinöörit Oy ) Energiatehokkuustarkastelu (Optiplan ) Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 (Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 5/2013) RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN YLA EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk YLA vähäiset merkinnät KH oleellisia muutoksia muistutukset ei oleellisia muutoksia ELY-keskus Lisäksi kohdetta on tarkasteltu EHYT yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella raportissa sekä sen kulttuuriympäristöä koskevissa taustaselvityksissä (Kissanmaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointiraportti 2007 ja Hipposkylää koskevat korttelikortit). HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEESEEN KV valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 9