RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8457 Atala. koskee korttelin 6838 tonttia 2. Ramboll Finland Oy Työ nro Pvm

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8457 Atala koskee korttelin 6838 tonttia 2 Ramboll Finland Oy Työ nro Pvm

2 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Paikannuskartta Tampereen kaupunki Rakentamistapaohjeen laatija Ramboll Finland Oy, ark. yo Maija Kovari, sekä arkkitehdit Marjut Ahponen, ja Kirsikka Siik, Suunnittelualueen ominaispiirteet Kaava-alue sijaitsee Atalan kaupunginosassa osoitteessa Aitolahdentie 86 / Atanväylä 2. Alue rajautuu etelässä Ajomiehenpuistoon, lännessä Aitolahdentiehen ja idässä Atanväylään. Alue kuuluu pääosin 1980-luvulta lähtien rakentuneeseen pientalovaltaiseen Atalan kaupunginosaan. Suunnittelualueen luoteispuolella Jyväskyläntien ja Aitolahdentien välillä on myös pienkerrostaloja sekä metalliteollisuuden tuotantolaitos. Alueella on jonkin verran myös rivitaloja. Alueen palvelutarjonta, saavutettavuus ja joukkoliikenteen palvelutaso ovat hyviä. Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula, vesa.kinttula@tampere.fi Rakennusvalvonnan yhteyshenkilö Lupa-arkkitehti Minna Järvinen, minnamaarit.jarvinen@tampere.fi Karttaoikeudet Tampereen kaupunki Tekijänoikeudet Viitesuunnitelmien kuvamateriaali Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki 2

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Kohde sijaitsee Tampereen itäisten ja pohjoisten kaupunginosien välisen liikenteen kannalta näkyvällä ja keskeisellä paikalla Aitolahdentien ja Atanväylän kulmassa. Tontti sijoittuu muusta rakentamisesta erilleen, ja lähialueen rakennukset ovat tyylillisesti ja mittakaavaltaan hyvin vaihtelevia. Rakennusmassojen on kuitenkin tarkoitus hahmottua katukuvassa itsenäisenä, maamerkkimäisenä kokonaisuutena. Tontille sijoittuvien rakennusten arkkitehtuuria ei ole tästä johtuen tarpeen määritellä jo toteutuneeseen rakentamiseen pohjautuvalla ohjeistuksella, mutta rakentamisella on kuitenkin oleellinen merkitys etenkin Aitolahdentien katukuvaan ja liittymäalueen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen. Kaupunkimaisella uudisrakentamisella on tarkoitus luoda Aitolahdentien varteen kiintopiste, joka auttaa ohikulkijaa hahmottamaan myös Atalan asuinalueen sijainnin ja sisääntulokohdan. Kohteen toteutus määrittää myös koko alueen tulevan rakentamisen kaupunkikuvaa ja mittakaavaa. Korttelialueen suunnittelulta ja toteutukselta edellytetään siksi korkeaa laatutasoa ja alueen ilmettä nykyistä urbaanimpaan suuntaan kehittävää tiivistä rakentamisen tapaa. Kaupunkikuvan ja korttelin toiminnallisen luonteen kannalta olennaisia lähtökohtia ovat katualueen rajautuminen, julkisivujen väritys ja julkisivujen käsittelyn laatutaso, rakennusmassoista syntyvä katukuvan ja tilan rytmitys. Tontin liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Aitolahdentien ja Atanväylän liittymän eteläpuolelle sijoittuva rakentamaton tontin osa tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena katuaukiomaisena ja/tai puistomaisena, julkisen katutilan ja yksityispihan välisenä liitoskohtana. Aitolahdentien ja Atanväylän varteen sijoittuvat autokatokset sekä niiden väliset rakenteet muodostavat tontin ja katualueiden välistä rajaa korostavan yhtenäisen muuriaiheen. Katukuvassa muurimaisuus muodostaa parin Aitolahdentien vastakkaisella puolella sijaitsevien jo rakentuneiden kiinteistöjen talousrakennuksista ja aitarakenteista muodostuvalle katutilan rajaukselle. Tontin kaakkois- ja lounaisrajojen tulee liittyä viereiseen lähivirkistysalueeseen luontevasti sekä kasvillisuuden että maanpinnan korkeusaseman osalta. Tontille sijoitettavien istutusten avulla muodostetaan pihan eri osat ja toiminnot yhteen sitova visuaalinen viherympäristökokonaisuus. Aitolahdentien eteläpuolisen kevyen liikenteen väylän ja tontin rakenteellisen rajauksen (autokatokset ja tukimuurit) välinen katualueen osa (viherkaista) suositellaan kaupunkikuvallisista syistä johtuen käsiteltäväksi istutuksin tai kiveämällä. Lähivirkistysalueelle sijoittuvien hulevesien hallintarakenteiden maisemointi tulee toteuttaa ympäröivään metsäluontoon sopeutuvalla ja kadulle näkyviltä osiltaan laadullisesti korkeatasoisella tavalla. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Kaikki tontille suuntautuva ajoneuvoliikenne ohjataan Atanväylän puolelle sijoittuvan tonttiliittymän kautta. Tontin sisäiset huolto- ja pelastusliikenteen ratkaisut ja pysäköintijärjestelyt tutkitaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Kortteli 6838 muodostuu yhdestä tontista, jolle on asemakaavassa osoitettu kaksi erillistä tontin pääkäyttötarkoituksen mukaiselle rakentamiselle tarkoitettua rakennusalaa sekä kaksi autokatoksille tarkoitettua rakennusalaa. Tontille sijoittuvien rakennusten välinen etäisyys riippuu erillisinä toteutettavien rakennusmassojen lukumäärästä, koosta ja keskinäisestä sijoittelusta. Yleisten reunaehtojen (mm. valokulmavaatimukset ja paloturvallisuus) lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisten maantasoon sijoittuvien asuintilojen suuntaukseen. Pihan puolella autokatosten ja asuinkerrostalojen julkisivujen pituutta ja keskinäistä etäisyyttä tulisi vaihdella siten, että pihatilan rajaukseen saadaan vaihtelua eikä ajoväylästä muodostu tarpeettoman pitkää yhtäjaksoista "kuilua". 3

4 PIHA-ALUEET Pihojen luonne Piha-alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla Atalan kaupunkikuvaan sopiva, yleisvaikutelmaltaan vehreä, viihtyisä ja turvallinen pihaympäristö. Tontin sisällä piha-alueista tulee muodostaa toiminnallisesti ja visuaalisesti toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Rakennusten väliin muodostuvat yksityiset piha-alueet ovat luonteeltaan suojaisia ja selkeästi rajautuvia. Aitolahdentien ja Atanväylän kulmaukseen sijoittuva tontin osa on luonteeltaan puoliyksityinen. Pihojen toiminnalliset alueet Leikki- ja oleskelualueiden tulee olla asukkaiden käytettävissä kaikkina vuodenaikoina. Ulko-oleskeluun tarkoitettujen parvekkeiden ja terassien tulee olla kaikilla melunsuojausta edellyttävillä rakennuksen sivuilla lasitettuja. Kaakkoon ja lounaaseen suuntautuvien ulko-oleskelualueiden suunnittelussa on huomioitava lisäksi Ajomiehenpuiston olemassa olevan puuston varjostava vaikutus. Ulko-oleskeluun tarkoitettuja alueita voidaan sijoittaa myös rakennusten kattotasoille. Oleskelu- ja leikkialueiden kalusteiden ja varusteiden tulee sopia rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin. Leikkialueet suositellaan sijoituksensa ja mitoituksensa puolesta toteutettavaksi siten, että kukin leikkipaikka palvelee vähintään kahta tontille sijoittuvaa asuinrakennusta. Aidat, tukimuurit ja portit Tontin Aitolahdentien puoleiselle sivulle on toteutettava rakenteellinen tukimuurija/tai aitarakennelma, jonka korkeuden tulee olla vähintään 1,2 metriä katualueen tasosta lukien. Tukimuuri/aita on arkkitehtuuriltaan ja väreiltään sovitettava rakennusten katujulkisivujen tyyliin. Muuriaihetta voidaan pehmentää tontin rajan läheisyyteen sijoitettavilla istutuksilla ja/tai käyttämällä autokatoksissa viherkattoja. Tontin pohjoiskulmaan sijoittuvien rakenteiden suunnittelussa ja maanpinnan muotoilussa on huomioitava Aitolahdentien ja Atanväylän liittymän näkemäalue sekä kadun ja tontin välisen kevyen liikenteen reitin soveltuvuus liikuntarajoitteisille. Tontin kaakkois- ja lounaisrajoilla piha-alueet liitetään viereiseen lähivirkistysalueeseen luontevasti sekä kasvillisuuden että maanpinnan muotoilun ja korkeusaseman osalta. Yksityispihan ja julkisen virkistysalueen rajaa voidaan korostaa rakenteellisin keinoin, mutta koko tontin aitaaminen ei ole sallittua. Kasvillisuus ja istutukset Rakentamattomaksi jäävät tontin osat tulee rakentaa istutettavaksi alueeksi. Istutuksilla muodostetaan pihan toiminnallisia alueita ja kulkuväyliä suojaavia ja pihatilaa rajaavia puurivejä ja -ryhmiä. Pysyvät istutusalueet sijoittuvat tontin sisäpihan puolelle ja kattotasoille (viherkatot). Muut istutukset voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä. Istutuksiin liittyvien rakenteiden (altaat, kastelujärjestelmät jne.) värityksen ja pintamateriaalien tulee sopia rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin. Istutuksiksi suositellaan alueen luonnonympäristöön sopivia havu- ja lehtipuita ja pensaita. Ulko-oleskelualueiden ja maantasoon sijoittuvien huoneistokohtaisten terassien yhteyteen voidaan sijoittaa myös luonteeltaan puutarhamaisempaa ympäristöä muodostavaa kasvillisuutta, kuten koristepensaita ja kukkaistutuksia. Tontin pohjoiskulmaan sijoitettavien istutusten osalta tulee huomioida näkemäalueen asettamat rajoitukset. Näkemäalueelle ei saa sijoittaa yli 0,6 metrin korkuiseksi kasvavia lajeja tai istutuksiin liittyviä rakenteita. Tontin virkistysalueen puoleisille rajoille sijoittuvien istutusten ja niihin liittyvien rakenteiden suunnittelussa tulee huomioida tarvittavat pintavesien johtamis- ja tulvareitit. Polkupyöräpaikat ja katokset Polkupyöräpaikat suositellaan toteutettavaksi katettuina. Polkupyörätelineiden ja - katosten tulee olla rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin sopivia. Pihan puolella polkupyöräpaikkoja voidaan sijoittaa erillisten katosten lisäksi esimerkiksi autokatosten yhteyteen. Rakennusten sisään sijoitettavien polkupyörien säilytystilojen tulee olla helposti saavutettavissa. Jätehuoneet tai astiat Jäteastiat suositellaan sijoitettavaksi autokatoksen yhteyteen toteutettaviin jätehuoneisiin. Vaihtoehtoisesti jätteiden keräys voidaan toteuttaa syväkeräysratkaisuna, jolloin jäteastioiden alue rajataan näkösuojaa muodostavin istutuksin. 4

5 Kulkuväylät ja pysäköinti Tontin pohjoiskulmasta on järjestettävä luonteva, tontin sisäisen jalankulun ja pyöräilyn reitit sekä alueellisen kevyen liikenteen verkoston yhdistävä kulkuyhteys. Lisäksi tontilta on mahdollistettava pääsy jalan viereisen Ajomiehenpuiston puolelle. Tontin kadunpuoleisilla sivuilla piha-alue on monin paikoin huomattavasti katualueen tasoa alempana. Korkeuseroista johtuen on huolehdittava erityisesti siitä, että esteetön kulkureitti on saavutettavissa ja helposti hahmotettavissa, vaikka lähin tai lyhin kulkureitti sisältäisikin portaita. Pääosa tontin pysäköintipaikoista tulee sijoittaa autokatoksiin. Piha-alueelle sijoittuvat avoimet pysäköintipaikat eivät saa muodostaa laajoja kenttiä. Pintamateriaalit Pihojen jäsentelyä korostetaan pintamateriaalien vaihteluilla. Tontin sisäiseen liikenteeseen tarkoitetun ajoväylän tai -väylien tulee erottua materiaaleiltaan ja käsittelyltään muusta piha-alueesta Autopaikat on kivettävä tai osoitettava kivetyin reunuksin erotuksena ajoväylistä. Kulkuväylien, sisäänkäyntien ja oleskelualueiden yhteydessä voidaan käyttää esimerkiksi reikä- tai noppakiviaiheita ja matalia reunatukia. Hulevesijärjestelyistä johtuen kulkuväylillä ja pysäköintialueilla käytettävien pintamateriaalien tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Leikkialueiden pintamateriaalit valitaan leikkivälineiden asettamien vaatimusten mukaisiksi. Ulkotiloissa oleviin portaisiin ja luiskiin liittyvien kaiteiden tulee olla rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin sopivia. Portaiden ja luiskien yläpäässä tulee käyttää turvallisuuden lisäämiseksi kontrastimateriaalia, joka liittyy tyyliltään luontevasti sitä ympäröivään kiveykseen. erityistä huomiota pintamateriaalien valintaan ja reitin maanpinnan muotoiluun, jotta pintavalunnan ohjaus voidaan toteuttaa hallitusti, eivätkä vedet lammikoidu kulkuväylille tai rakennusten seinustoille. Lähivirkistysalueelle sijoittuvat hulevesien viivytysrakenteet Tontin kautta johdetaan myös Aitolahdentien pohjoispuolelta Dunckerinkadun kiinteistöiltä tulevia hulevesiä, joille tarkoitetut viivytysrakenteet sijoittuvat tontin lounaispuoliselle lähivirkistysalueelle. Viivytysalue toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Viivytysalueen maisemointi tulee toteuttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään metsämaisemaan soveltuvalla, laadullisesti korkeatasoisella ja kestävällä tavalla. Aitolahdentien puoleiseen viivytyspainanteen luiskaan tulee tehdä eroosion estämiseksi kestävä kiviheitokeverhous. Tontin rajan tuntumassa viivytyspainanteen luiskiin istutetaan pensaita viihtyisyyden parantamiseksi. Metsän rajapinnalla viivytysalueen luiskat tulee metsittää paikalle sopivalla puulajistolla ja metsitysalueen maapohja katetaan maisemointikatteella. Ajoittain veden alle jäävä maa-alue istutetaan lyhytaikaisia tulvia kestävälle niittynurmelle. Viivytysaluetta elävöittämään jätetään matala pysyvän veden alue, jonka reunoille sijoitetaan luonnonkiviä. Hulevesijärjestelyt Tontin hulevedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Tontilla viivytettävän veden määrää voidaan pienentää käyttämällä vettä läpäiseviä pintamateriaaleja ja viherkattoja. Myös sisäpihan istutusalueille voidaan tarvittaessa sijoittaa hulevesien viivytysrakenteita. Kiinteistön hulevesilinja toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Tontin kautta johdettaville vesille tulee järjestää maanalaisen putkilinjan lisäksi myös maanpäällinen pintavalunnan tulvareitti. Tulvareitin suunnittelussa on kiinnitettävä Kiviheitoke kadulta laskevan luiskan pintakäsittelynä kestää yli valuvat hulevedet ja sopeutuu luonnonmukaisena ympäröivään maisemaan (Ramboll). 5

6 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Uudisrakennusten tulee muodostaa kaupunkirakenteeseen uusi ajallinen kerrostuma, joka ilmentää suunnitteluajankohtansa rakentamisen tapaa ja tyyliä. Rakennusmateriaalien valinnassa tulee suosia ajallisesti kestäviä vaihtoehtoja. Julkisivuissa ei saa käyttää ns. uusvanhaa muotokieltä tai materiaalijäljitelmiä, kuten pieniruutuisia ikkunoita. Mittasuhteet Tontille sijoittuva rakentaminen muodostaa vaikutusalueellaan muuta olemassa olevaa rakentamista tiiviimmän, itsenäisenä kokonaisuutena hahmottuvan rakennusryhmän. Rakennusten massoittelussa keskeisessä roolissa ovat Aitolahdentien ja Atanväylän katutilaa rajaavat autokatokset, sekä niiden taakse sijoittuvien asuinkerrostalojen muodostama uusi lähimaiseman "tausta". Asuinkerrostalojen osalta tontin rakennusoikeus jakautuu vähintään kahteen erilliseen rakennusmassaan. Rakentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain ja mahdollisia toteutustapoja on useita. Rakennusten lukumäärästä riippumatta on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota Aitolahdentien katunäkymän kannalta merkittävien ylimpien kerrosten ja vesikaton käsittelyyn. Talousrakennukset Tontin kadunpuoleisille sivuille voidaan sijoittaa ainoastaan autokatoksia sekä niihin liittyviä katettuja jätteiden keräyspisteitä ja polkupyörien säilytyspaikkoja. Muita talousrakennuksia on mahdollista toteuttaa tontin keskiosaan sijoittuville varsinaisille rakennusaloille. Talousrakennusten ulkoasu voi olla muuta rakentamista vaatimattomampi ja vähäeleisempi, mutta niiden viimeistelyn tulee olla laatutasoltaan muuta rakentamista vastaavaa. Autokatosten kadunpuoleisten julkisivujen käsittelyssä ja detaljoinnissa painotetaan jalankulkijan näkökulmaa ja mittakaavaa. Hulevesien hallinnan ja Aitolahdentien katukuvan vehreyden säilyttämisen vuoksi talousrakennukset on suositeltavaa toteuttaa viherkattoisina. RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Tilojen avautuminen lähiympäristöön Tontin sijainnista johtuen asuinhuoneistot avautuvat suurelta osin muihin kuin lämpimiin ja valoisiin ilmansuuntiin, mikä tulee ottaa huomioon erityisesti kerroksiin sijoittuvien asuinhuoneistojen suunnittelussa. Maantasoon sijoittuvien asuinhuoneiden pääikkunoita ja huoneistokohtaiseen ulkooleskeluun tarkoitettuja terasseja ei saa sijoittaa kadunpuoleisille ja/tai vain pohjoiseen avautuville rakennusten sivuille. Lisäksi maantason asuinhuoneet tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle pysäköinti- ja muista pihan toiminnallisista alueista ja rakennusten pääsisäänkäynneistä. Pihaan avautuvien liike- toimisto- tai työtilojen ikkunat sijoitetaan sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. Alimman kerroksen käsittely Rakennusten alimman kerroksen julkisivujen ja rakennusosien käsittelyssä painotetaan jalankulkijan mittakaavaa. Pihan puolella rakennusten näkyvät betonisokkelit saavat olla maantasosta lukien enintään 0,5 metriä korkeita. 6

7 RAKENNUSOSAT Katto- ja räystäsratkaisut Rakennusten kattomuodoiksi soveltuvat loivat satula- ja pulpettikatot (lapekatot) tai tasakattoratkaisut, joissa räystäät työntyvät vähintään 150 mm julkisivupinnan ulkopuolelle. Lisäksi sallitaan kohteen arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevan ns. vapaamuotoisen katon käyttäminen. Ullakon tasolle sijoittuvien tilojen (esim. hissi- ja IV-konehuoneet) kerroskorkeus saa olla enintään 3 metriä ja niiden julkisivujen käsittelyn tulee olla väritykseltään vesikattoa vastaava. Julkisivujen materiaalit ja väritys Asuinrakennusten kaduille näkyvien julkisivujen pintamateriaalina tulee käyttää paikalla muurattua punatiiltä tai punatiililaattaa tai punasävyistä rappausta. Päätyjen ja pihanpuolen julkisivuissa sallitaan myös valkobetonin tai vaaleasävyisen rappauksen käyttö sekä pihatiloissa kuultokäsitellyn puun käyttö. Julkisivut on rakennettava vaikutelmaltaan yksiaineisina. Julkisivusaumat tulee käsitellä julkisivupinnan värisinä. Autokatosten ja talousrakennusten julkisivujen käsittely sovitetaan asuinrakennusten materiaali- ja värimaailmaan sekä arkkitehtuuriin. Autokatosten kadunpuoleisten tukimuurien maanpäällisissä osissa voidaan sallia myös strukturoidun ja/tai maalatun betonipinnan käyttäminen korkeintaan 0,5 metrin korkeuteen kadun pinnan tasosta lukien. Esimerkkejä mahdollisista julkisivujen käsittelyvaihtoehdoista (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki) Sisäänkäynnit Rakennusten pääsisäänkäynnit osoitetaan selkeästi katoksella ja/tai julkisivun sisäänvedolla. Parvekkeet Parvekkeiden tulee olla kaikilla melunsuojausta edellyttävillä rakennuksen sivuilla lasitettuja. Mahdolliset kattotasoille sijoittuvat terassit voivat olla melunsuojauksen tarpeesta ja toteuttamistavasta riippuen joko kokonaan tai osittain lasitettuja. Lasituksissa käytetään väritöntä, harmaasävyistä tai pääasiallisen julkisivumateriaalin sävyyn värjättyä lasia. Kaiteiden sekä parvekkeiden umpiosien tulee materiaaliltaan ja väriltään sopia ympäröivän julkisivun käsittelyyn. 7

8 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Päätös rakentamistapaohjeen laatimisen tarpeesta Työpalaveri (alustava luonnos) Neuvottelu rakennusvalvonnan kanssa (alustava luonnos) Kaavoituksen sisäinen kokous (luonnos) Luonnoksen julkinen nähtävilläolo Ohjausryhmän kokous (ehdotus) Yhdyskuntalautakunta Ehdotuksen julkinen nähtävilläolo Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) neuvotteluesitys osallistuminen, mielipiteet ELY-keskus Selvitykset Kaavoitushankkeeseen liittyen on laadittu seuraavat rakentamistapaan ja kaupunkikuvaan liittyvät selvitykset/inventoinnit: Meluselvitys (Ramboll, luonnos 2012) Hulevesiselvitys, hulevesien viivytys ja ohjaaminen (Ramboll 2013) Energiatehokkuustarkastelu, hiilitase (Ramboll 2013) Maaperän pilaantuneisuusselvitys (Geopalvelu Oy 2013) Lisäksi kohdetta on tarkasteltu EHYT yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella raportissa (käyttötarkoituksen muutosalue). RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN LUONNOS YLA EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk YLA vähäiset merkinnät lausunnot oleellisia muutoksia muistutukset ei oleellisia muutoksia ELY-keskus KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 8