RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8492 PAPPILA KOSKEE KORTTELIN NRO 5571 TONTTIA NRO Tampereen Kaupunki Katariina Korte

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8492 PAPPILA KOSKEE KORTTELIN NRO 5571 TONTTIA NRO Tampereen Kaupunki Katariina Korte Viitesuunnitelman havainnekuva, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy

2 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Suunnittelualueen ominaispiirteet Paikannuskartta Pappilasta Pohjakartta: Virastokartta Tampereen Kaupunki 2013 Tekijät ja tilaajat, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät Laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte Suunnittelualue sijaitsee noin 8 km itään Tampereen ydinkeskustasta, Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Luhtaankatu Alue on täydennysrakentamiskohde; uudisrakennusten lisäksi alueelle jää kuusi kaksikerroksista luhtitaloa. Alueelta puretaan hyvin huonokuntoiset 40-luvulla rakennetut 2-kerroksiset pienkerrostalot. Alueella on runsaasti puustoa. Oleskelualueet ovat nurmikkoa ja pysäköintialueet ovat sorapintaisia. Alueen lähiympäristössä on 1-2-kerroksisia omakoti- ja rivi- ja luhtitaloja. Linnainmaan koilliskeskus sijaitsee puolen kilometrin etäisyydellä kohteesta. Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: lupa-arkkitehti Minna Järvinen, minna.jarvinen@tampere.fi Karttaoikeudet ja kuvat: Tampereen kaupunki Viitesuunnitelmat: Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Ilmakuva suunnittelualueesta v BLOM. Kopiointi kielletty. 2

3 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET KORTTELITASO Tontinkäyttösuunnitelma Ennen rakennusluvan hakemista on laadittava tontinkäyttösuunnitelma, joka on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Suunnitelmassa esitetään maaston korkeustasot ja tasoerojen ratkaisutapa, rakennusten sijoittelu, kaavamääräysten nojalla säilytettävä kasvillisuus, pihajärjestelyt ja -materiaalit, valaistuksen periaatteet, pysäköinti, istutukset, tontin rajautuminen sekä hulevesien käsittely. Tonttia reunustavat alueet tulee esittää viiden metrin etäisyydellä tontin rajoista. Arkkitehtuurin lähtökohdat Alueen täydennysrakentaminen tarkoituksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Rakentaminen tulee toteutettaa siten, että uusi rakentaminen sopeutuu ympäristöön muodostaen suhteellisen pienimittakaavaista asuinaluetta. Pohjoisosan tontin kerrostalo poikkeaa ympäristön rakentamisesta, mutta sijoittuu porttirakennukseksi koko asuinalueen sisääntulokohtaan lähimmäksi Linnainmaan koilliskeskuksen palveluja. Korttelitason perusratkaisut Alue on jaettu kahteen tonttiin, joista eteläisemmällä säilyvät 90-luvulla rakennetut luhtitalot lähimpänä naapuritonttien omakotitaloja. Uudet pienkerrostalot sijoittuvat Luhtaankadun varteen samoin kuin pysäköintialueet. Uusien pienkerrostalojen ja takareunan säilyvien luhtitalojen väliin muodostetaan korttelin sisäinen raittimiljöö. Kukin kolmesta uudesta pienkerrostalosta on osin kaksi- ja osin kolmikerroksinen riippuen maaston muodoista ja rakennuksen sovittamisesta tontin korkeustasoihin. Pohjoispään tontille sijoittuu viisikerroksinen kerrostalo. Kerrostalotontti on sijoitettu alueen pohjoispäähän, jolloin kerrostalon aiheuttama liikennevaikutus jää alueen sisääntulon tuntumaan. Noin puolet koko alueen autopaikoista sijoittuu alueen pohjoisosaan. Tonttien rajaus Kaavamuutosalueen kaksi tonttia rajautuvat Luhtaankatuun, Hevoshaankatuun ja Kivitaltankatuun sekä korttelin 5571 erillispientalotontteihin. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Alueen kerrostalotontin huolto-, pelastus ja pysäköintiliikenne tapahtuu hevoshaankadun alkupäästä. Pienkerrostalotontille tullaan Luhtaankadulta kolmesta liittymästä ja Kivitaltankadun yhdestä liittymästä, liittymät sijoitetaan pysäköintialueiden kohdalle. Kaava-alueen autoliikenne painottuu alueen pohjoispäähän. Huolto-, pelastus ja pysäköintiliikenne Pysäköintipaikat toteutetaan pintapysäköintinä. Pysäköintialueet tulee rajata istutuksin muusta piha-alueesta. Korttelin sisään rakennetaan huolto- ja pelastusliikennettä tarpeen mukaan palvelevat jalankulku- ja pyörätiet, jotka toteutetaan sorapintaisina. Kaavamääräysten mukaisesti tontin sisäiset autojen kulkureitit tulee rakentaa hitaaseen ajotapaan ohjaaviksi. Jätehuoltopisteet sijoitetaan tontille siten, että häiriöt asumiselle sekä naapuritonteille ovat mahdollisimman pienet. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Uudisrakennukset sijoitetaan tontille havainnepiirroksen mukaisesti. Kerrostalo on suunniteltu lähimmäs Teiskontietä Luhtaankadun ja Hevoshaankadun kulmaan, kulku tontille on Hevoshaankadun alusta. Pienkerrostalojen sijoittelu on tehty rytmittäen Luhtaankadun varteen kerrostalon sijoittuessa ensimmäiseksi portiksi alueelle ja pienkerrostalot sen jatkeeksi. Rakennusten välissä vuorottelevat puustoiset alueet sekä pysäköintialueet. Tontin nykyiset luhtitalot sekä uudet pienkerrostalot rajaavat tontille erilaisia pihatiloja istutus-, pysäköinti- ja oleskelualueiksi. 3

4 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET PIHA-ALUEET Pihan luonne ja toiminnalliset alueet Yhteiselle piha-alueelle osoitetaan paikat oleskelulle, leikeille sekä tomutukselle. Leikki- ja oleskelualueet sijoitetaan meluttomille alueille sekä riittävän etäälle asuntojen pääikkunoista sekä asuntopihoista. Leikkipaikat ja oleskelualueet jäsennöidään siten, että ne muodostavat turvallisia ja viihtyisiä alueita korttelin sisäpihalle liittyen kuitenkin luontevasti sisäpihan kävelyraittiin. Viljelypalstat perustetaan asianmukaisin maakerroksin tontin eteläosaan. Pihan viheralueet säilytetään puustoisina; puita tulee säilyttää tontilla mahdollisimman paljon. Asuntoja varjostavia puita voidaan tontilla poistaa hyvin harkiten. Istutettaviksi puiksi suositellaan myös hedelmäpuita, samoin istutettaviksi pensaiksi suositellaan piha-alueella marjapensaita. Polkupyöräpaikat ja katokset Tonteille varataan kaavamääräyksen mukaiset pyöräpaikat, joista puolet katoksiin. Pyöräkatokset sijoitetaan vähintään 8 metrin etäisyydelle maantasokerrosten asuntojen pääikkunoista. Asemakaavassa ei ole erikseen määrätty polkupyöräkatosten ja -paikkojen sijaintia. Suositeltavaa on sijoittaa pyöräpaikat rakennusten sisääntulojen läheisyyteen helposti liikennöitäviin paikkoihin. Mittasuhteet Pienkerrostalojen mittasuhteet tulee sovittaa ympäristön kaupunkikuvaan. Kerrostalon mittasuhteet poikkeavat ympäristöstä; kerrostalon ilme ja julkisivujen käsittely tulee olla sopusoinnussa pienkerrostalojen arkkitehtuurin kanssa. Sovittaminen maastoon, sokkelit Pienkerrostalot sovitetaan rinnemaastoon siten että ne liittyvät mahdollisimman luontevasti nykyisiin maaston muotoihin. Vähäiset rinteen muokkaukset tulee tehdä harkiten ja esittää tontinkäyttösuunnitelmassa. Julkisivupinnan tulee olla yhtenäinen matalaan sokkeliin asti. Melu Asuinkerrostalon perusratkaisun tulee olla sellainen, että huoneistot voidaan tuulettaa siten, että meluohjearvot eivät ylity. 24 le RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Uudet rakennusmassat sijoitetaan lähes tasavälein kadunreunan kaarretta myötäillen. Pienkerrostalojen päädyt tulevat kadulle päin. Pienkerrostalojen pulpettikaton lappeen kallistuksella kadusta poispäin sekä maanpinnan tason nousulla luodaan liioitellun perspektiivin vaikutelma, jolla korostetaan rakennusten päätyosia Luhtaankadulle päin. Pääsisäänkäynnit sijoitetaan avautumaan korttelin sisäiselle raitille, josta kuljetaan pyöräpaikoille sekä leikkija oleskelualueille. Rakennusmassan sakaroiden siipien tulee olla selvästi erisuuntaisia toisiinsa nähden, näin luodaan ilmeikäs ja mielenkiintoinen rakennusmassa. Runkosyvyys on enintään metriä. HEVOSHAANKATU PAPPILA 5571 le le 23 LUHTAANKATU EETUNKATU PIENKODINKATU PIENKODINPUISTO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU HAVAINNEPIIRROS mk 1:1000 Havainnekuva kaavaluonnoksesta Suunnittelija Katariina Korte Pvm Piirtäjä EY-M LUONNOS Liittyy asemakaavakarttaan nro

5 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Alimmat kerrokset Maantasokerrosten asunnoissa tulee huomioida esteettömyys. Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Tilat sijoitetaan rakennusten pohjakerroksiin sekä polkupyöriä lisäksi erillisiin pihakatoksiin. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista tulee kattaa. Pihakatosten tulee olla ilmeeltään selkeitä ja keveitä ja sopia asuinrakennusten arkkitehtuuriin RAKENNUSOSAT Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuotona on pulpettikatto, joka laskee aina korttelin sisäosiin päin kaikissa uudisrakennuksissa Viitteellinen kuva pienkerrostalojen esimerkkiratkaisusta. Rakennukset ovat pohjoisen puolella yleensä kaksikerroksisia ja etelän puolella kolmikerroksisia. Julkisivujen materiaalit ja väritys Julkisivujen tulee olla ilmeeltään yksiaineisia, ja julkisivupinnoissa tulee välttää eri materiaalien yhdistelmiä. Eri rakennusmassat voivat olla toisistaan poikkeavan värisiä kuitenkin niin, että ne muodostavat väreiltään toisiinsa sopeutuvan kokonaisuuden. Julkisivut voidaan toteuttaa elementtirakenteisina kuitenkin niin, että pitkiä vertikaalisaumoja ei ole. Saumat tulee häivyttää tai suunnitella osaksi julkisivujen arkkitehtonista ilmettä. Rakennusten tulee olla massaltaan yksinkertaisia ja puhdaslinjaisia. Parvekkeet Parvekkeiden tulee olla ilmeeltään keveitä. Asuntojen pihaterassit tulee jäsennöidä siten, että niistä muodostuu esteettömiä, viihtyisiä ja turvallisia yksityisiä alueita. AK-tontilla parvekkeet tulee lasittaa meluvaikutuksen vähentämiseksi. Sisäänkäynnit Sisäänkäynnit suojataan katoksilla tai sisäänvedoilla. Pääsisäänkäynnit tulee sijoittaa pihan puolelle avautuen korttelipihan kävelyraitille. Sisäänkäynnit suunnitellaan selkeästi erottuviksi ja niitä voidaan korostaa esim. värikkäillä pinnoilla. 5

6 PROSESSI RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATI- MISEN VAIHEET ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN vireillepano PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTOEH- DOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot YLA oleellisia muutoksia RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN YLA vähäiset merkittävät ei oleellisia muutoksia KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTA- PAOHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus)