RAKENTAMISTAPAOHJE KAUKAJÄRVI. Tampereen kaupunki Päivi Veijola , tark RIIPUKSENKATU. pihakansi pihakansi +100.

Transkriptio

1 pihakansi pihakansi RAKENTAMISTAPAOHJE pihakansi asemakaava nro 8471 Kaukajärvi koskee korttelin nro 5853 tontteja nro 17 ja 18 sekä korttelin nro 5854 tontteja nro 1, 2 ja 3. YLA: rol-8471 RIIPUKSENKATU KAUKAJÄRVI 1 Tampereen kaupunki Päivi Veijola , tark

2 PERUSTIEDOT Opaska rtta Tampe reen kaup aupunk unki i Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Suunnittelualueen sijainti Ilmaku akuva B BLOM 2012 Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Kaukajärven kaupunginosassa osoitteessa Riipuksenkatu 2 ja 3 7. Rakentamistapaohje koskee aluetta, joka käsittää Riipuksenkadun pohjoispuolella olevan korttelin nro 5853 osan, Riipuksenkadun eteläpuoleisen korttelin nro 5854 sekä katualuetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa urheiluhalleihin, idässä Juvankatuun, etelässä Riipuksenpuistoon ja lännessä Sininauhakodin alueeseen. Maastoltaan suunnittelualue sijoittuu rinteeseen, joka laskee kohti Juvankatua ja etelässä Riipuksenpuistoa. Alue ympäristöineen on vehreää. Tekijät, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät Tekijä: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Päivi Veijola, paivi.veijola@tampere.fi Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: lupa-arkkitehti Annika Alppi, annika.alppi@tampere.fi Karttaoikeudet ja kuvat: Tampereen kaupunki Viitesuunnitelma: WSP Finland Oy Kaukajärvi on Tampereen vanhin lähiö. Sen rakentaminen aloitettiin 1960-luvulla aluerakentamisen yhteydessä. Korttelin nro 5854 asuinkerrostalot rakennettiin ensimmäisessä rakennusvaiheessa, joka sijoittui vuosille Myöhemmin Kaukajärven keskustan alueelle on kohdistunut täydennysrakentamista ja nykyinen rakennettu ympäristö on monen ikäistä ja monimuotoista. Suunnittelualue on osa Kaukajärven keskustaa, joka on luokiteltu yhdeksi Tampereen paikalliskeskuksista. Paikalliskeskuksien on tarkoitus sisältää asumisen ohella peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja ja palvella useita kaupunginosia. 2

3 Arkkitehtuurin lähtökohdat Kaukajärven keskustaan 70-luvulla rakennetut asuinkerrostalot sijoittuvat maaston korkeimmille kohdille. Rakennukset sijaitsevat väljästi keskellä tonttia, ja niitä ympäröivät pihat ovat suuria ja vehreitä. Pysäköinti sijoittuu laajoina kenttinä katualueiden läheisyyteen. Täydennysrakentamisen myötä Kaukajärven keskustaan on muodostumassa tiiviimpää ja keskustamaisempaa ympäristöä. Materiaalien ja värityksen suhteen rakennuskanta on vaihtelevaa, mikä jättää alueen yleisilmeen paikoitellen hajanaiseksi. Tampereen keskustan ulkopuolisten ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvityksessä (2010) Riipuksenkadun eteläpuolen asuinkerrostalot on määritelty aikakaudelleen tyypilliseksi alueen osaksi, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa. Selvityksessä annetun toimenpidesuosituksen mukaan alueen korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaupunkirakenteen eheyttäminen siten, että suunnittelualue rakentuu kaupunkimaiseksi, viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi asuinympäristöksi. Uudisrakentamisen tulee olla nykyaikaista, mutta Kaukajärven alkuperäiseen henkeen sopivaa. Ajallisen kerrostuminen saa edelleen näkyä Kaukajärven rakennuskannassa. Korttelin nro 5853 uudisrakentaminen edustaa Kaukajärvelle tyypillistä 2000-luvun pistetalorakentamista, mikä poikkeaa alueen alkuperäisestä lamellirakentamisesta. Tämän vuoksi rakentamistapaohjeessa on kiinnitetty erityistä huomiota uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen, katukuvaan ja ympäristön rakennuskantaan. Näkymä Riipuksenkadun alkupäästä Tontin asuinrakennus piha-alueineen 3

4 KORTTELITASO Korttelitason perusratkaisut Riipuksenkadun varteen kortteliin nro 5853 rakennetaan kolme uutta asuinkerrostaloa. Tonttien leikki- ja oleskelupihat sijoittuvat Riipuksenkadun varteen ja pysäköintialueet tonttien pohjoisosaan. Riipuksenkadun eteläpuolella korttelissa nro 5854 on kolme olemassa olevaa asuinkerrostaloa. Kaavamuutos mahdollistaa rakennusten entisten ullakkotilojen muuttamisen asuintiloiksi. Piha-aluetta on mahdollista täydentää talousrakennuksin ja autokatoksin, jotka myös suojaavat piha-alueita Riipuksenkadun liikennemelulta. Sovittaminen maastoon Rakennuksien ja pihojen sovittamiseen rinnemaastoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Talousrakennusten, autokatosten ja pihojen korkeusasemat tulee sovittaa kadun ja maaston luonnollisiin korkeusasemiin. Korttelissa nro 5853 asuinrakennusten ensimmäiset kerrokset ja pysäköintilaitokset upotetaan osittain maan alle siten, että viereisten tonttien pihakansien korkeudet porrastuvat kerroksen verran. Muutoin maanpinnan olemassa olevia korkeusasemia ei saa oleellisesti muuttaa. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Tonttien huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne tapahtuu Riipuksenkadun kautta. Kullekin tontille saa rakentaa yhden ajoneuvoliittymän, poislukien tontti , jolle saa rakentaa kolme kadulle johtavaa ajoneuvoliittymää asemakaavan havainnekuvan mukaisesti. Suunnittelualueen pysäköinti sijoitetaan keskitetysti tonttien ja -18 pohjoisosaan pihakannelle ja sen alla olevaan, pääosin maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Autopaikkojen sijoitus ja ajorasitteet on osoitettu tarkemmin asemakaavassa. Lisäksi autopaikkoja saa sijoittaa korttelissa nro 5854 tonttien pohjoisosassaan pihatasoon. Korttelin nro 5854 autopaikat tulee suunnitella siten, että Riipuksenkadun varteen jää riittävästi tilaa istutuksille ja olemassa olevalle puurivistölle. Autopaikkoja ei saa sijoittaa tonttien puistomaiseen eteläosaan. PIHA-ALUEET Pihan luonne ja toiminnalliset alueet Piha-alueiden tulee olla ympäristöön sopivia, mahdollisimman yhtenäisiä ja materiaalimaailmaltaan yksinkertaisia. Tonttien yhteispihoilta osoitetaan paikka oleskelulle, lasten leikkialueelle, tomutukselle ja polkupyöräpysäköinnille. Toiminnot rajataan toisistaan tarvittaessa istutuksin. Mahdolliset asuntokohtaiset pihat tulee rajata yhteispihasta pensasistutuksin ja asuntopihojen väliset rajat säleaidalla. Kasvillisuus, istutukset ja pihan liittyminen ympäristöön Tonttien leikki- ja oleskelupihalle tulee toteuttaa vehreää ja viihtyisää ulkooleskelutilaa asukkaille. Leikki- ja oleskelupihat sijoitetaan rakennusten melulta suojaamille alueille. Korttelissa nro 5853 leikki- ja oleskelupihat sijoittuvat Riipuksenkadun varteen ja ne rajataan kadusta puurivistöllä. Korttelissa nro 5854 piha-alueet tulee säilyttää yleisilmeeltään laajoina ja puistomaisesti istutettuina. Pihojen tulee liittyä luontevasti eteläpuoleiseen Riipuksenpuistoon. Aidat ja portit Tonttien rajoja ei saa aidata. Tontilla pihan melusuojausta voidaan kuitenkin täydentää meluaidoilla, joiden tulee liittyä luontevasti piharakennuksiin. Melulta suojaavien aitojen ja rakenteiden tulee olla ympäröivään rakennuskantaan sopivia ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia. Kulkuväylät, pintamateriaalit ja hulevesien hallinta Rakennusten sisäänkäynneille tulee osoittaa erilliset, ajoneuvoliikenteestä materiaalein erotetut jalankulkuväylät. Ajoväylät ja pysäköintialueet asfaltoidaan korttelissa nro Jalankulkuväylillä suositaan vettä läpäiseviä pinnoitteita. Suunnittelualueelle laadittu hulevesiselvitys suosittaa alueella hajautettua hulevesien hallintaa, jossa laadultaan puhtaat kattovedet johdetaan erillään pysäköintialueilla muodostuvista hulevesistä. Puhtaat kattovedet pyritään ensisijaisesti imeyttämään. Pysäköintialueiden kenttävedet tulee viivyttää ennen katualueiden hulevesiviemäreihin johtamista. 4

5 Viitesuunnitelman mukainen näkymä Juvankadulta (kuva WSP Finland Oy) 5

6 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Kortteliin nro 5853 rakennettavien asuinkerrostalojen tulee olla massoittelultaan ja ulkoasultaan yhtenäisiä. Rakennusmassat tulee porrastaa kahteen osaan asemakaavan havainnekuvan periaatteiden mukaisesti. Rakennuksen ylin kerros sijoittuu ylärinteen puolelle ja alin, osittain maanalainen kerros avautuu alarinteen puolelle. Jaon rakennusten massoittelussa tulee näkyä myös julkisivujen värityksessä. Elementtisaumojen sijoitus julkisivupinnassa tulee suunnitella huolellisesti. Mittasuhteet Uusien asuinrakennusten kerrosluku on yhdeksän (IX) ja korttelin nro 5854 asuinkerrostalojen yksitoista (XI). Uudisrakennukset tulee sovittaa maastoon ja olemassa olevaan rakennuskantaan siten, että ne jäävät korkeudeltaan alisteiseksi Riipuksenkadun vastapuolella olevaan rakennukseen verrattuna. Pistetalotyyppisten uudisrakennusten runko tulee porrastaa havainnepiirroksen periaatteiden mukaisesti kahteen osaan, jotta ne sopeutuvat paremmin korttelin nro 5854 kapearunkoisiin lamelleihin. Talousrakennukset ja autokatokset Talousrakennukset ja autokatokset tulee sijoittaa samaan koordinaatistoon tontin asuinrakennusten kanssa. Rakennusten materiaalit ja värit sovitetaan toisiinsa ja asuinrakennukseen sopivaksi. Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitokset sijoitetaan korttelin nro 5853 pohjoisosaan rinteeseen porrastaen. Pysäköintilaitokset tulee upottaa rinteeseen siten, että ne ovat pääosin maanpinnan alapuolella. Sen päällä olevan pihakannen korkeustason tulee olla havainnekuvan periaatteiden mukainen. Pysäköintilaitosten maanpäälliset julkisivut tulee suunnitella ympäristöön sopivaksi, ja niiden edustoille tulee istuttaa pensaita tai köynnöskasveja. Mahdollinen aukotus peitetään säleiköllä. Ajo pysäköintilaitoksiin järjestetään alarinteen puolelta maaston luonnollisia korkeuseroja hyödyntäen, eikä varsinaisia ajoramppeja saa rakentaa. RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Alimmat kerrokset Korttelissa nro 5853 asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen maanpäällisiin julkisivuihin tulee sijoittaa ikkunoita siten, ettei julkisivujen ilme muodostu umpinaiseksi. Asuinrakennuksiin tulee järjestää sisäänkäynti sekä ensimmäiseen kerrokseen alarinteen puolelle että toisesta kerroksesta pihalle. Molemmille sisäänkäynneille tulee järjestää esteetön kulkuyhteys kadulta. Ylimmän kerroksen rakentaminen Rakennusten ylimpään kerrokseen voidaan sijoittaa asuntoja. Korttelissa nro 5854 asuinrakennusten ylimpien kerrosten tulee olla sisäänvedettyjä ja katolle tulee järjestää asuntokohtaiset terassit. Terassit sijoitetaan rakennuksen melulta suojassa oleville julkisivuille. Korttelissa nro 5853 rakennusten ylimmät kerrokset tulee massoitella maastoa mukaillen ylärinteen puolelle. Asuntojen ulko-oleskelutilat suojataan melulta lasittamalla. Yhteistilat Tonteilla tulee järjestää asukkaille yhteistiloja, joita ovat mm. kokoontumis- ja saunatilat sekä pienimuotoiset työtilat. Yhteistilat sijoitetaan asuinrakennusten alimpiin kerroksiin tai kattokerrokseen ja niistä tulee olla suora yhteys ulko-oleskelutilaan, joka voi olla myös kattoterassi tai parveke. Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot sijoitetaan sisäänkäyntikerroksiin ja piharakennuksiin. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Polkupyöräkatokset on suositeltava sijoittaa piharakennusten yhteyteen ja liittää niiden arkkitehtuuriin. Jätehuoneet tai -astiat Tonttien jätehuolto tulee hoitaa omalla tontilla. 6

7 Esimerkkejä rakennusmassan jakamisesta Uudisrakennusten massoittelua ja maastoon sijoittumista havainnollistava leikkaus Riipuksenkadulta 7

8 RAKENNUSOSAT Katto- ja räystäsratkaisut Alueelle tyypillisesti asuinrakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto. Kattojen räystäät eivät saa olla ulkonevat. Julkisivujen materiaalit ja väritys Asuinrakennusten julkisivumateriaalien tulee olla korkeatasoisia ja kaupunkikuvaan sopivia. Kaukajärvelle tyypillisesti julkisivut voidaan toteuttaa elementeistä. Elementtien saumat tulee joko häivyttää yhtenäisen julkisivupinnan aikaansaamiseksi tai suunnitella osaksi julkisivujen arkkitehtonista ilmettä. Pitkiä vertikaalisaumoja tulee välttää. Korttelissa nro 5853 asuinrakennusten tulee olla materiaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäisiä. Pistemäiset rakennusmassat porrastetaan kahteen osaan. Ylärinteen puoleisen osan julkisivujen tulee olla värisävyltään tummia ja alarinteen puoleisen osan valkoisia tai vaaleita. Sisäänkäyntien, parvekkeiden ja yhteistilojen yhteydessä voidaan käyttää tehostevärejä ja -materiaaleja. Ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa julkisivujen materiaalin ja värityksen tulee olla luonteeltaan muusta julkisivusta erottuva. Sama materiaali jatkuu yhtenäisenä sokkelissa. Parvekkeet Meluntorjunnan vuoksi parvekkeet tulee lasittaa. Parvekkeiden kantavat rakenteet saa viedä maahan asti. Korttelissa nro 5853 maantasokerroksessa parvekkeiden kantavien rakenteiden tulee olla pilareita, ei umpinaisia seiniä. Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Rakennusten sisäänkäynnit tulee suojata katoksella tai sisäänvedolla. Porrashuoneiden sisäänkäyntien tulee olla selkeästi erottuvia, ja niitä voidaan korostaa värikkäillä pinnoilla. Sisäänkäyntien ja porrashuoneiden kohdalla julkisivun tulee olla lasitettu. Selvitykset Keskeiset rakentamistapaan liittyvät selvitykset: meluselvitys, (WSP Finland Oy) hulevesiselvitys, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Lisätietoja Tampereen kaupungin rakennusjärjestys: /asuminenjarakentaminen/laitjaohjeet/ rakennusjarjestys.html RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN PROSESSI RAKENTAMISTA- PAOHJEEN LAATIMISEKSI MAINITAAN OASISSA RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKEN- TAMISTAPAOHJEESEEN vireillepano osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) LUONNOSVAIH- TOEHDOT (kuulutus) LUONNOS YLA EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk YLA vähäiset merkittävät valitusaika ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET KH KV neuvotteluesitys osallistuminen, mielipiteet lausunnot oleellisia muutoksia muistutukset ei oleellisia muutoksia valitus ELY-keskus ELY-keskus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 8