RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8561 Pyynikin (134.) kaupunginosa. koskee korttelin 491 tonttia 2 LUONNOS

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8561 Pyynikin (134.) kaupunginosa koskee korttelin 491 tonttia 2 LUONNOS

2 Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Paikannuskartta Tampereen kaupunki Rakentamistapaohjeen laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Marjut Ahponen, Rakennusvalvonnan yhteyshenkilö Lupa-arkkitehti Titta Tamminen, Karttaoikeudet Tampereen kaupunki Suunnittelualueen ominaispiirteet Asemakaavan nro 8561 suunnittelualueeseen kuuluvat osoitteessa Pyhäranta 4 sijaitseva korttelin 491 tontti 2 sekä sen länsi- ja eteläpuoliset kapeahkot viheraluekaistat, Pyhäranta- niminen katu, osia Atlaspuistosta ja Nahkakujan katualueesta sekä Nahkakujan ja Pyhärannan liittymän lounaispuolella sijaitseva pysäköintialue. Alue sijaitsee Pyynikin kaupunginosassa Pyynikinharjun ja Pyhäjärven välisessä rinteessä noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta. Alueen pohjoispuolella kohoavat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän Pyynikinharjun virkistys- ja luonnonsuojelualueen metsäiset rinteet. Rakentamistapaohje koskee tonttia sekä soveltuvin osin myös siihen rajautuvia virkistys- ja katualueita. Tontin nykyinen, vuonna 1985 valmistunut kolmikerroksinen toimistorakennus sekä sen pohjoispuoliseen rinteeseen sijoittuva telemasto on tarkoitus purkaa. Tontille sijoittuva ajoyhteys Pyynikintien pohjoispuolella sijaitseviin maanalaisiin laitetiloihin säilyy, ja nykyinen rakennus korvataan uudella asuinkerrostalolla. Tekijänoikeudet Viitesuunnitelmien kuvamateriaali: Aihio Arkkitehdit Oy 2

3 KORTTELITASO RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuurin lähtökohdat Alueen suunnittelulta ja toteutukselta edellytetään korkeaa laatutasoa ja keskustamaista, tiivistä rakentamisen tapaa. Kaupunki- ja katukuvan ja korttelin toiminnallisen luonteen kannalta olennaisia lähtökohtia ovat mm. alueen yhdistäminen toiminnallisesti ja visuaalisesti jo rakentuneeseen korttelikokonaisuuteen, uudisrakentamisen vaikutukset kauko- ja lähimaisemaan, viher- ja katuympäristön laadun kehittyminen, sekä luonteeltaan julkiset tontin osat, joilla on järjestettävä yleistä jalankulkua palvelevat reitit. Alueelle sijoittuva uudisrakennus muodostaa kaupunkirakenteeseen uuden ajallisen kerrostuman. Mitoituksellisia ja tyylillisiä lähtökohtia ovat alueen itäpuolisen korttelin jo toteutunut täydennysrakentaminen, kaupunkirakenteen aiemmat kehitysvaiheet sekä lähiympäristön rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Kokonaisuutena alueesta tulee muodostua tyyliltään yhtenäinen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja ympäröivän rakennuskannan ominaispiirteet huomioiva kokonaisuus. Rakennukset liitetään ympäristöönsä esimerkiksi visuaalisesti yhtenäisillä julkisivulinjoilla ja julkisivun käsittelyllä. Rakennusmateriaalien valinnassa tulee suosia ajallisesti kestäviä vaihtoehtoja (tiili, luonnonkivi, metalli, lasi), joita käytetään suunnitteluajankohdan rakentamisen tapaa ja tyyliä ilmentävällä tavalla. Tontin liittyminen ympäristöön Alueen luonnollisen (nykyisen) maanpinnan korkeusasemaa ei saa muuttaa tontin lännen ja pohjoisen puoleisilla rajoilla. Tontin itärajalla tukimuurit, pengerrykset ja leikkaukset sovitetaan viereisen tontin maanpinnan käsittelyyn huomioiden yleiseen jalankulkuun soveltuvan reitin toteuttamista koskevat yleiset määräykset. Tontin etelärajalla nykyistä täyttöpengertä voidaan madaltaa lähelle luonnollisen maanpinnan tasoa. Tonttiliittymä sekä pysäköintilaitoksen ajoaukot ja kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuviin maanlaisiin tiloihin johtava ajoyhteys sijoitetaan tontin itä- ja eteläosiin. Lisäksi tontin pohjoislaidan yleiselle jalankululle varattua aluetta on mahdollista käyttää huoltoajoon. Ajoneuvoliikennettä ei saa ohjata pohjois-eteläsuuntaisesti tontin poikki eikä luonnollisen maanpinnan yläpuolelle sijoittuvalle kansipihalle. Mittasuhteet Alueelle osoitettu rakennusoikeus voi jakautua enintään kahteen erilliseen rakennusmassaan. Uudisrakennuksen korkeus sovitetaan ympäröivän alueen topografiaan ja muuhun rakentamiseen siten, että rakennukset jäävät kaukomaisemaa selvästi alisteisiksi Pyynikinharjun rinteisiin nähden. Rakentaminen porrastetaan nousemaan kohti pohjoista sekä fyysisesti (kerrosluvut) että visuaalisesti (ylimpien kerrosten sisäänvedot ja alimpien kerrosten jalustamaisuus). Alimman kerroksen rakentaminen Sisäänkäyntien väliset tasoerot ratkaistaan tontin osasta riippuen joko rakennusten sisällä tai rakennusmassoja ja pihan perustasoa porrastamalla. Mahdollisella kansipihalla tasoerot ratkaistaan rakenteellisesti eri toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisella ja pihatilaa elävöittävällä tavalla. Erityisesti rakennuksen pohjois- ja itäsivuilla alimpien kerrosten asuinhuoneet tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle porrashuoneiden sisäänkäynneistä, ajoaukosta, kulkuväylistä ja muista pihojen toiminnallisista alueista. Asuinhuoneiden pääikkunoiden ja parvekkeiden avautumissuuntien osalta on kiinnitettävä huomiota myös viereisen asuinrakennuksen parvekkeiden ja ulko-oleskeluun käytettävän piha-alueen yksityisyyteen Julkisivujen käsittely Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään yksiaineisen vaikutelman luovaa kiviainespintaa, kuten paikalla muurattua punatiiltä, tummasävyistä laattaa tai rappausta. Mahdolliset elementtisaumat tulee käsitellä muun julkisivupinnan värisinä. Sisäänkäyntien yhteydessä ja parvekkeiden taustaseinissä sekä muissa pienialaisissa julkisivujen osissa voidaan käyttää väriltään tai tekstuuriltaan muusta julkisivusta eroavaa pintamateriaalia. Parvekelasitusten sekä kaiteiden ja umpiosien tulee materiaaliltaan ja väriltään sopia ympäröivän julkisivun käsittelyyn. Ulko-oleskeluun ja yleiselle jalankululle varattujen tontin osien puoleisilla julkisivuilla alimpiin kerroksiin/maantasoon sijoittuvien tilojen julkisivujen käsittelyssä ja detaljoinnissa painotetaan jalankulkijan näkökulmaa ja mittakaavaa. Pääasiallinen julkisivumateriaali ulotetaan mahdollisimman lähelle maan pintaa. Sisäänkäynnit osoitetaan selkeästi katoksella ja/tai julkisivun sisäänvedolla. 3

4 Katto- ja räystäsratkaisut Uudisrakennuksen kattomuodoksi soveltuvat erilaiset tasakattoratkaisut sekä loivat pulpetti- ja satulakatot. Lisäksi sallitaan kohteen arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevan ns. vapaamuotoisen katon käyttäminen. Mahdollisten kattopinnasta ulos työntyvien pienialaisten rakennusosien (piiput, hormit) tulee olla väritykseltään ja pintakäsittelyltään rakennusten tyyliin sopivia. Ullakon rakentaminen suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle on mahdollista, mikäli kaavan mukaiset räystäslinjan ja rakennuksen/rakenteiden enimmäiskorkeudet eivät ylity. PIHA-ALUEET Pintamateriaalit Kulkuväylien tulee olla sorapintaisia tai kivettyjä. Kadulle johtavat ajoväylät voidaan toteuttaa myös asfaltoituina. Kulkuväylien sekä istutus- ja oleskelualueiden välisten rajojen osoittamiseen käytetään esimerkiksi muusta pintamateriaaleista poikkeavia nupu- ja noppakivettyjä aiheita ja perustasosta korotettuja aidanteita, altaita, tukimuureja tmv. rakenteita. Tontin rajojen sijaintia voidaan tarvittaessa korostaa istutuksilla. Ulkotiloissa olevien portaiden ja luiskien pinnan tulee turvallisuussyistä olla karhennettu. Portaisiin ja luiskiin liittyvien kaiteiden tulee olla rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin sopivia. Portaiden ja luiskien yläpäässä tulee käyttää turvallisuuden lisäämiseksi kontrastimateriaalia, joka liittyy tyyliltään luontevasti ympäröivään kiveykseen. Auto- ja polkupyöräpaikat Autopaikat osoitetaan tontilla sijaitsevasta pysäköintilaitoksesta. Maan tasoon voidaan sijoittaa vain lyhytaikaiseen pysäköintiin (esim. huolto- ja saattoliikenne, muuttokuljetukset) tarkoitettuja pysäköintipaikkoja. Pysäköintilaitoksen ajoaukot ja luiskat sijoitetaan rakennuksen itä- ja eteläsivulle. Pysäköintitilojen näkyvien (maanpäällisten) rakenteiden ja pintamateriaalien tulee olla muiden rakennusosien tyyliin sopivia. Suurin osa asemakaavan mukaisista polkupyöräpaikoista tulee sijoittaa rakennusten sisään. Ulkotiloissa kevyitä suojakatoksia voidaan sijoittaa rakennuksen pohjois- ja itäseinustoille sekä pysäköintilaitoksen ja ajoväylien yhteyteen. Kasvillisuus ja istutukset Tontin länsi- ja eteläsivuilla säilyvä tai istutettava uusi kasvillisuus täydentää visuaalisesti ja toiminnallisesti läheisistä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaista kohteista ja viherympäristöstä muodostuvaa kokonaisuutta, ja sen vaikutus ympäristön viihtyisyyteen on merkittävä. Istutukset ovat tarpeen myös läheisen luonnonsuojelualueen pienilmaston ja vesitasapainon säilyttämiseksi ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tontin länsireunan istutukset on valittava ja toteutettava siten, etteivät kasvit muodosta luonnonsuojelualueelle ns. tulokasvaaraa esimerkiksi leviämällä tontin ulkopuolelle juuriston kautta. Lisäksi huomioitava, että tontin pohjoispuolista rinteen osaa koskeva kaavamääräys (s-18) edellyttää, että alueen puusto on säilytettävä. Mahdollisen kansirakenteen päälle sijoittuvat istutukset voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä. Istutuksiin liittyvien rakenteiden (altaat, kastelujärjestelmät jne.) värityksen ja pintamateriaalien tulee sopia rakennusten ja muiden piharakenteiden tyyliin. Hulevesijärjestelyt Hulevesien määrää ja pintavaluntaa voidaan hallita tontin rakentamattomina säilyvien osien ja kansipihan viherrakentein sekä käyttämällä kulkuväylillä vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Hulevesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava myös tontin yläpuolisen rinteen pintavalunta. Kattovedet johdetaan erillisellä hulevesiviemäröinnillä kokoojakaivoon, josta hulevedet johdetaan puistoon sijoitettavan tarkastuskaivon kautta Pyhäjärveen kaupungin antamien ohjeiden mukaan. Autohallin kannen ja piha-alueen vedet sekä muut vedet johdetaan kokoojakaivoon erillisviemäröinnillä hiekanerotus- ja öljynerotuskaivojen kautta. Mikäli hulevedet puretaan avouomaan, on purkuaukko eroosiosuojattava. Jätehuolto Jäteastiat sijoitetaan rakennuksen sisään (jätehuone) tai toteutetaan syväkeräyssäiliöjärjestelmänä. Jätteenkeräyspiste sijoitetaan tontin itäosaan ajoväylien läheisyyteen. Jätteenkeräysjärjestelmän maanpäällisten osien pintamateriaalit ja väritys sovitetaan piharakenteiden ja rakennusten tyyliin. Pihalle sijoitettuna jätteenkeräysjärjestelmä voidaan mahdollisuuksien mukaan myös integroida muihin piharakenteisiin maanpinnan tasoeroja hyödyntäen. 4

5 Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Päätös rakentamistapaohjeen laatimisen tarpeesta Työneuvottelu (valmisteluaineisto/luonnos) Valmisteluaineiston julkinen nähtävilläolo RAKENTAMISTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Työneuvottelu (ehdotus) _._.2016 Yhdyskuntalautakunta _._.2016 _ PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN vireillepano Ehdotuksen julkinen nähtävilläolo _._. _._.2016 Yhdyskuntalautakunta _._.2016 _ PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma neuvotteluesitys ELY-keskus Kaupunginhallitus _._.2016 _ Kaupunginvaltuusto _._.2016 _ RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT osallistuminen, mielipiteet Selvitykset Kaava-alueeseen liittyen on laadittu mm. seuraavat rakentamistapaan ja kaupunkikuvaan liittyvät selvitykset/inventoinnit: Hulevesiselvitys, luonnos 2016 (A-Insinöörit Oy) Selvitys asemakaava-alueen nro 8561, Pyhäranta, luonnon arvoista (Tampereen kaupunki/kari Korte ) Atlaspuiston yleissuunnitelman tarkastus, alustava luonnos.2016 (Maisemasuunnittelu Hemgård) Ympäristötekninen maaperä- ja pohjavesitutkimus vuonna 2015 (Golder Associates Oy , ID ) Suomen Trikoon rannan ja Pyynikin Rantapuiston maisemasuunnitelma, Maisemasuunnittelu Hemgård 2004 Atlaspuiston yleissuunnitelma 2010 (Maisemasuunnittelu Hemgård) Tampereen keskustan rantojen käytön historiaselvitys 2013 Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi ), Pirkanmaan ELY-keskuksen raportteja 48/2014 RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN LUONNOS YLA EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk YLA vähäiset merkinnät KH KV lausunnot oleellisia muutoksia muistutukset ei oleellisia muutoksia ELY-keskus HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO 5