RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro Kaukajärvi. koskee korttelin no tonttia no. 30 YLA:

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8474 Kaukajärvi koskee korttelin no tonttia no. 30 YLA: Tampereen kaupunki Päivi Veijola

2 PERUSTIEDOT Tekijät, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät Laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Päivi Veijola, Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: lupa-arkkitehti Annika Alppi, Karttaoikeudet ja kuvat: Tampereen kaupunki Viitesuunnitelma: BST-arkkitehdit Oy Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Paikannuskartta, Kaukajärvi Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Kaukajärven kaupunginosassa, osoitteessa Keskisenkatu 7. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5848 olevaa tonttia nro 30. Suunnittelualue on osa Kaukajärven kehittyvää keskustaa, joka on luokiteltu yhdeksi Tampereen paikalliskeskuksista. Paikalliskeskuksien on tarkoitus sisältää asumisen ohella peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja ja palvella useita kaupunginosia. 2 Ilmakuva suunnittelualueesta

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Kaukajärvi on Tampereen vanhin lähiö. Sen keskustan vanhimmat, luvulla rakennetut asuinkerrostalot sijaitsevat väljästi keskellä tonttia. Pihat ovat laajoja ja vehreitä. Täydennysrakentamisen myötä nykyinen rakennettu ympäristö on monen ikäistä ja monimuotoista. Kaukajärven keskustaan on muodostumassa tiiviimpää ja keskustamaisempaa ympäristöä. Tontin täydennysrakentamisen tarkoituksena on kaupunkirakenteen eheyttäminen siten, että rakentuu kaupunkimaista, viihtyisää ja vetovoimaista asuinympäristöä. Täydennysrakentamisen tulee olla nykyaikaista, mutta Kaukajärven alkuperäiseen henkeen sopivaa. Korttelitason perusratkaisut Tontille rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa, piharakennus ja pysäköintilaitos. Keskisenkadun varteen sijoittuvan asuinkerrostalon maantasokerrokseen sijoitetaan toimisto- ja liiketilaa. Tontin rajaus ja liittyminen ympäristöön Tontti rajautuu etelässä Keskisenkatuun, idässä Osuuskunnankatuun, pohjoisessa asuinkerrostalotonttiin ja lännessä Kaukatoriin. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Tontin huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne tapahtuu Osuuskunnankadun kautta. Pysäköinti tulee sijoittaa keskitetysti tontin koillisosaan. Asukkaiden autopaikkoja voidaan sijoittaa pihatasoon, maantasokerroksen autotalleihin ja pysäköintilaitokseen. Tontin Osuuskunnankadun puoleiselle reunalle voidaan sijoittaa kadun suuntaisesti liike- ja toimistotilaa palvelevia autopaikkoja. Kaukajärven keskustan eri-ikäistä arkkitehtuuria 3

4 PIHA-ALUEET Pihan luonne ja toiminnalliset alueet Piha-alueen tulee olla ympäristöön sopiva, mahdollisimman yhtenäinen ja materiaalimaailmaltaan yksinkertainen. Pihalle ei saa tehdä suuria korkeuseroja pengerryksin tai muurein. Yhteiseltä pihaalueelta osoitetaan paikka oleskelulle, lasten leikkialueelle, tomutukselle ja pyöräpysäköinnille. Toiminnot rajataan toisistaan tarvittaessa istutuksin. Asuntokohtaiset pihat tulee rajata yhteispihasta pensasistutuksin ja asuntopihojen väliset rajat säleaidalla. Pihan liittyminen ympäristöön Leikki- ja oleskelupiha suojataan liikennemelulta piharakennusten ja rakenteellisten aitojen avulla. Pihan rajauksessa voidaan hyödyntää myös pihan korottamista Keskisenkatuun nähden. Keskisenkadun varteen osoitettu istutettava alue on luonteeltaan puolijulkinen ja täydentää kadun istuksia. Aidat ja portit Tontin lounaisosan rakentamattomat rajat tulee aidata kivirakenteisella muurilla asemakaavan havainnepiirroksen mukaisesti. Muurin tulee olla noin metrin korkuinen ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen. Rakennetta täydennetään istutuksin ja mahdollisesti pergolalla. Muurin materiaali ja väri sovitetaan asuinrakennusten maantasokerrokseen sopivaksi. Kulkuaukkoihin asennetaan portit. Asemakaavan havainnepiirros Kasvillisuus ja istutukset Tontin leikki- ja oleskelupihalle tulee toteuttaa vehreää ja viihtyisää ulko-oleskelutilaa asukkaille. Kulkuväylät ja pintamateriaalit Rakennusten sisäänkäynneille tulee osoittaa erilliset, ajoneuvoliikenteestä materiaalein erotetut jalankulkuväylät. Ajoväylät asfaltoidaan. Jalankulkuväylillä suositaan vettä läpäiseviä pinnoitteita. Osuuskunnankadun varteen sijoittuvat pysäköintiruudut tulee kivetä. Esimerkki: muurin sovittaminen maantasokerrokseen 4

5 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Asuinrakennusten julkisivujen tulee olla yleisilmeeltään vaaleita ja raikkaita. Valkosävyisen julkisivupinnan lisäksi voidaan harkitusti käyttää tehostevärejä ja -materiaaleja. Elementtien saumat tulee suunnitella harkiten. Maantasokerros, välikerrokset ja kattokerros erotetaan toisistaan julkisivujen käsittelyllä. Tontin rajoille sijoittuvat rakennukset ja rakenteet tulee käsitellä siten, että katutilasta muodostuu kaupunkimaista ja laadukasta ympäristöä jalankulkijalle. Mittasuhteet Asuinrakennusten massoittelu jatkaa korttelin helminauhamaista rakennetta. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on VII, mikä vastaa Keskisenkadun eteläpuolen rakentamistapaa. Piharakennukset Tontin eteläosaan tulee sijoittaa Keskisenkadun suuntaisesti piharakennus, joka suojaa leikki- ja oleskelupihaa melulta ja muodostaa selkeän rajan tontille. Piharakennuksiin voidaan sijoittaa myös asukkaiden yhteistiloja. Piharakennusten materiaalit ja värit sovitetaan tontin asuinrakentamiseen sopivaksi. Katujulkisivujen tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia ja ikkunallisia. Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitoksen julkisivut tulee suunnitella kaupunkikuvaan sopivaksi. Mahdollinen aukotus peitetään säleiköllä. Ajorampit tulee suunnitella turvallisiksi ja mahdollisimman huomaamattomiksi. Tavoite on, että pysäköintilaitoksen ympäristöstä muodostuu viihtyisä sekä kadun varressa että naapuritontin puolella. Esimerkki: julkisivun yleisilme (kuva ylhäällä) ja massoittelu tontilla (kuva alhaalla) 5

6 RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Alimmat kerrokset Maantasokerroksen julkisivuihin tulee sijoittaa ikkunoita siten, ettei julkisivujen ilme muodostu umpinaiseksi. Alimpaan kerrokseen sijoittuvissa liike- ja toimistotiloissa sekä mahdollisissa yhteistiloissa tulee käyttää suuria, alas ulottuvia ikkunoita (ns. näyteikkuna). Toimisto- ja liiketilan sisäänkäynnille tulee olla esteetön kulkuyhteys kadulta. Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Rakennusten sisäänkäynnit tulee suojata katoksella tai sisäänvedolla. Käynti porrashuoneisiin tapahtuu pihan puolelta, mutta myös yhteys porrashuoneista kadulle on suositeltavaa. Porrashuoneiden sisäänkäyntien tulee olla selkeästi erottuvia, ja niitä voidaan korostaa värikkäillä pinnoilla. Sisäänkäyntien ja porrashuoneiden kohdalla julkisivun tulee olla lasitettu. Esimerkki: katutilan rajaaminen muurilla ja istutuksin Yhteistilat Yhteistiloja voidaan sijoittaa maantaso- ja kattokerrokseen tai piharakennuksiin. Yhteistiloista tulee olla suora yhteys ulkooleskelutilaan, joka voi olla myös kattoterassi. Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot sijoitetaan maantasokerrokseen ja piharakennuksiin. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Polkupyöräkatokset on suositeltava sijoittaa piharakennusten yhteyteen ja liittää niiden arkkitehtuuriin. Jätehuoneet tai -astiat Tontin jätehuolto tulee sijoittaa jätehuoneeseen. Esimerkki: maantasokerroksen korostaminen ja aukotus 6

7 RAKENNUSOSAT Katto- ja räystäsratkaisut Korttelille tyypillisesti rakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto. Kattojen räystäät eivät saa olla ulkonevat, pois lukien IV-konehuoneet ja ylimmän kerrosten mahdolliset sisäänvedot, joissa voidaan käyttää lippaa. Julkisivujen materiaalit ja väritys Asuinrakennusten julkisivumateriaalien tulee olla korkeatasoisia ja kaupunkikuvaan sopivia. Kaukajärvelle tyypillisesti julkisivut voidaan toteuttaa elementeistä. Elementtien saumat tulee joko häivyttää yhtenäisen julkisivupinnan aikaansaamiseksi tai suunnitella osaksi julkisivujen arkkitehtonista ilmettä. Pitkiä vertikaalisaumoja tulee välttää. Julkisivujen värin tulee olla sävyltään valkoinen. Sisäänkäyntien, parvekkeiden ja yhteistilojen yhteydessä voidaan käyttää sävyltään kirkkaita tehostevärejä ja - materiaaleja. Kattokerroksessa julkisivun materiaali ja väritys voi olla poikkeava. Erityisesti Keskisenkadun ja Haiharankankaan puoleisia päätyjä tulee korostaa, esimerkiksi kattoterassin, lipan tai materiaalien ja värityksen avulla. Iv-konehuoneet sijoitetaan julkisivupintaan havainnepiirroksen mukaisesti. Maantasokerrosten julkisivuissa tulee käyttää muusta julkisivusta poikkeavaa materiaalia ja tummempaa väritystä siten, että muodostuu selkeä kontrastiero. Maantasokerroksen julkisivujen materiaalin ja värityksen tulee olla luonteeltaan kivimäinen, esimerkiksi harmaa tai punaruskea, kiiltäväksi hiottu betoni. Sama materiaali jatkuu yhtenäisenä sokkelissa. Parvekkeet Melun torjumisen vuoksi parvekkeet tulee lasittaa. Parvekkeiden kantavat rakenteet saa viedä maahan asti. Maantasokerroksessa parvekkeiden kantavien rakenteiden tulee olla pilareita, ei umpinaisia seiniä. Esimerkki: kattokerroksen päädyn korostaminen, merkittävät päädyt on osoitettu kuvassa 7

8 Asemakaavaan liittyy BST-Arkkitehdit Oy:n laatima viitesuunnitelma, jossa on tutkittu rakennusten massoittelua tontilla. Näkymä Keskisenkadulta itään (BST-Arkkitehdit) Näkymä Keskisenkadulta länteen (BST-Arkkitehdit) 8

9 PROSESSI Selvitykset Keskeiset rakentamistapaan liittyvät selvitykset: - Meluselvitys, , Ramboll Finland Oy RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano - Hulevesiselvitys, , Sito Oy PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot YLA oleellisia muutoksia RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN YLA vähäiset merkinnät ei oleellisia muutoksia KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEESEEN 9 valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus)