Talousarvio Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Talousarvio 205 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS LOIMAAN LINJA PALVELUJEN JA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA....6 TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS....7 TALOUDEN TASAPAINO KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUKESKUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut Työkymppi SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ LIIKELAITOS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TALONRAKENNUS JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS KULJETUSVÄLINEET IRTAIN OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA KONSERNITAVOITTEET KUNTALAIN 3 :N MUKAISET TAVOITTEET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE LIITE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO VUODELLE 205 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

3 YLEISPERUSTELUT. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Epävakaudessa kohti kuntakentän muutoksia Taloutta ja toimintaa syksyllä 204 suunniteltaessa kansantalous on taantumassa ja näkymät vuoteen 205 ovat epävakaat. Vienti ei vedä, julkinen talous on kestävyysvajeessa ja työttömyys kasvussa. Bruttokansantuotteen kasvu oli vuosina negatiivinen eikä kasvua ole odotettavissa vielä tänäkään vuonna. Vuoden 205 epävarmat kasvuennusteet vaihtelevat 0,5-2 prosentin välillä. Kuntiin kohdentuu mittavia sopeuttamistoimia ja valtionosuusleikkauksia. Samalla mm. kuntien vastuu työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kasvaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen vastuut ovat avoinna eikä käytössä ole tietoa muutoksen kustannusvaikutuksista. Taantuma heijastuu Loimaan seudunkin yrityksiin. Toisaalta heikentyneen euron myötä vientiyrityksillä on edelleen hyvä tilauskanta, joten elinkeino- ja yritysnäkymät ovat Loimaalla suhteellisen myönteiset. Taantuma on heijastunut myös palveluihin ja kauppaan. Toisaalta vireillä olevat uudet kaupanalan avaukset ovat vahvistamassa Loimaan asemaa seudullisena asiointija palvelukeskuksena. Työllisyys parani Loimaalla yhtäjaksoisesti toukokuusta 200 elokuuhun 202. Vuoden 202 aikana työttömyysaste nousi 7,6 %:iin ja vuonna 203 jo 9,5 %:iin. Vuoden 204 aikana työttömyys on Loimaalla pysynyt vuoden 203 tasolla. Elokuussa työttömiä oli 699 (9,3 %). Nettomuutto Loimaalle on vuoden 204 aikana ollut positiivinen. Luonnollisen väestömuutoksen myötä asukasmäärä on kuitenkin vähentynyt tammisyyskuussa 47 asukkaalla. Tavoitteena on muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi ja väestömäärämuutoksen tasapaino vuoteen 206 mennessä. Kuntauudistus käynnissä - sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut avoinna Kuntarakennelaki tuli voimaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 203 lain edellyttämän ilmoituksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta. Laki on edellyttänyt kuntajakoselvitysten valmistelua. Näitä ei ole Loimaalla aloitettu, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelu on ollut kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu on käynnissä ja sen eduskuntakäsittely on siirtymässä alkuvuoteen 205. Valtuusto antoi maalis- ja syyskuussa 204 asiaa koskevat lausunnot. Palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä vuoden 207 alusta alkaen sote-alueille. Palvelujen tuottamisvastuut ovat edelleen epäselvät. Aiemmin Paras-puitelaissa tavoiteltu vähintään noin asukkaan palvelu- ja väestöpohjakriteeri ei enää ole tuottamisen perusteena. Valtionosuusuudistus tulee kuntauudistuksen osana voimaan vuoden 205 alusta. Loimaan osalta valtionosuudet vähenevät siirtymäkauden jälkeen yhteensä 2,2 milj. euroa vuodessa. Menetys vastaa yhden veroprosenttiyksikön vuosituottoa. 3

4 Valtuustokausi taloudellisesti vaikea Palvelujen ja talouden sopeuttaminen jatkuu Taantuma, verokertymien heikkeneminen, ikääntyvä väestö sekä kuntien velvoitteiden myötä kasvava palvelujen kysyntä sekä valtion kuntiin kohdistamat menoleikkaukset sekä valtionosuuksien vähennykset syventävät kuntatalouden ongelmia. Väestömuutos ja ikääntyminen lisäävät samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kuntatalouden kiristyessä paineet kuntien velkaantumiseen ja verokorotuksiin kasvavat. Palveluja ja organisaatiota uudistettiin vuoden 2009 kuntaliitosten sekä valtuuston joulukuussa 2009 hyväksymien linjausten mukaisesti. Taloutta saatiin tasapainotettua vuosina Velkamäärää saatiin vähennettyä ja taseen alijäämä katettua vuonna 200. Vuoden 202 huonosta tuloksesta johtuen tase putosi kuitenkin jälleen noin milj. euroa alijäämäiseksi. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelu aloitettiin valtuustokauden alussa tammikuussa 203. Valtuusto hyväksyi sopeuttamisohjelman kesäkuussa 203. Vuoden 203 tulos oli mm. verotilitysten muutosten sekä henkilöstökulujen vähennysten vuoksi 2,0 milj. euron alijäämän sijaan 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Samalla tase kääntyi,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Kaupungin oma tase jäi kuitenkin edelleen 5,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 204 talousarvio on budjetoitu alkujaan euroa alijäämäiseksi. Talousarvion muutoksissa syyskuussa 204 erikoissairaanhoidon lisättiin,7 milj. euroa. Muiden kuluvähennysten johdosta vuosi 204 on toteutumassa 0,4-0,5 milj. euroa alijäämäisenä. Vuoden 205 talousarvio 0,3 milj. euroa alijäämäinen Kaupunginvaltuusto linjasi strategiset tavoitteet vuosille tammikuussa 203 hyväksymässään Loimaan linja-strategiassa. Strategiset tavoitteet ovat talousarvion toiminnallisten tavoitteiden pohjana. Vuoden 204 talousarvion lähetekeskustelu käytiin valtuustossa kesäkuussa 204 ja talousarvion valmistelutilanne oli esillä syyskuun alun valtuustoseminaarissa. Hallintokuntien (ml. Loimaan Vesi) esittämiä 2, milj. euron ulkoisia toimintakuluja oli kaupunginjohtajan esityksessä vähennetty 3, milj. euroa (2,7 %) 09,0 milj. euroon. Toimintatuloja on lisätty 0,2 milj. euroa. Veroprosentti on nykyinen 20,50 %. Kaupunginhallituksen esityksen mukaiset kiinteistöveroprosentit ovat niin ikään vuoden 204 tasolla. Vuoden 205 verotuloarvio perustuu Kuntaliiton ( ) arviopohjiin. Verotuloja on vuonna 205 arvioitu kertyvän yhteensä 54, milj. euroa eli noin, milj. euroa (2,0 %) vuoden 204 arvioituja verotuloja enemmän. Ilman kiinteistöveroprosenttien korottamista kasvu on euroa (0,9 %). Esityksen mukaiset verotulot ovat,4 milj. euroa taloussuunnitelman (valtuusto..203) mukaista pienemmät. Suunnitelmavuosien verotulojen kasvuksi on arvioitu 0,9 2,8 %. Valtionosuuksia on vuodelle 205 budjetoitu 4,6 milj. euroa eli 0,4 milj. euroa (,0 %) vuoden 204 osuuksia vähemmän. Valtionosuusarvio on päivi- 4

5 tetty lokakuun alussa. Valtionosuusuudistuksen ja leikkausten vähennysten vaikutusta tasoittaa verotulojen tasauksen 2,7 milj. euron kasvu 0,2 milj. euroon. Esityksen mukaiset valtionosuudet ovat 0,8 milj. euroa taloussuunnitelman (..203) mukaista pienemmät. Vuoden 205 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen johdosta Loimaan osuudet vähenevät porrastetusti vuosina Vuoden 206 osuudeksi on arvioitu 4, milj. euroa ja vuoden 207 osuudeksi 39,8 milj. euroa eli 2,3 milj. euroa (5,4 %) vuoden 204 valtionosuuksia vähemmän. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen (kaupunki) vuosikate on 3, milj. euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Loimaan Veden vuoden 205 tulos on euroa alijäämäinen. Kaupungin ja vesiliikelaitoksen vuosikate on yhteensä 3,6 milj. euroa ja poistot + poistoerojen /varausten muutokset 3,6 milj. euroa, joten vuoden 205 tulos (kaupunki + vesi) on tasan 0. Tase niukasti ylijäämäinen Vuonna 203 taseen ylijäämä oli,5 milj. euroa. Vuoden 204 toteutumaarvion mukaan taseen ylijäämä on supistumassa noin milj. euroon. Talousarvioesityksen mukaan vuonna 205 taseen ylijäämä supistuu 0,9 milj. euroon. Ilman Loimaan Veden vaikutusta tase olisi 6 milj. euroa alijäämäinen. Tosin Loimaan Vesi ei enää jatkossa vahvista kaupungin tulosta, jätevedenpuhdistamo- ja siirtoviemäri- investoinneista johtuen. Taloussuunnitelmaesityksen mukaan tase pysyisi vuosina ylijäämäisenä, mutta kaupungin oma tase ilman vesiliikelaitosta olisi edelleen huomattavasti alijäämäinen. Vuosien 206 ja 207 toiminnan ja talouden arvioimista vaikeuttaa epävakaiden talousnäkymien ohella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja kustannusten epävarmuus. Henkilöstökulujen vähentäminen osana tasapainotusta Vuoden 205 talousarvioesityksessä on pääosin karsittu esitetyt uudet virat ja työsuhteet. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi erikseen euron henkilöstökulujen vähennys, joka on kohdennettu tasapainotusvaiheessa henkilöstömäärän suhteessa palvelukeskuksittain. Kaupunginhallituksen esitykseen lisättiin euron henkilöstökuluvähennys liittyen vuoden 204 henkilöstökuluja koskevaan 2,4 milj. euron leikkaukseen. Vähennykset on kohdistettu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hallintopalveluihin. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen 47,3 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,9 milj. euroa (5,7 %) hallintokuntien esittämää 50,2 milj. euroa pienemmät sekä,9 2,0 milj. euroa vuoden 204 toteutumassa olevia kuluja pienemmät. Talousarvioesityksen mukaiset vuoden 205 henkilöstökulut ovat, milj. euroa valtuuston marraskuussa 203 hyväksymän taloussuunnitelman 48,4 milj. euron kuluja pienemmät. 5

6 Palvelusuhteessa oli henkilöstöä syyskuussa 204 yhteensä.06. Vuotta aiemmin elokuussa 203 palvelusuhteessa oli.26 ja vuoden 203 lopussa.33 henkilöä. Henkilöstökulujen vähentämistä jatketaan myös vuosina 206 ja 207. Taloussuunnitelma sisältää noin,0 milj. euron (2 %) vähennyksen vuonna 207. Summa vastaa laskennallisesti noin 25 henkilön vähentämistä vuositasolla. Avoinna olevat sote-ratkaisut vaikeuttavat myös henkilöstökulujen arviointia. Henkilöstökuluja vähennettäessä on tarpeen panostaa myös henkilöstön jaksamiseen. Palvelujen ostot Investoinnit Talousarvioesityksen mukaiset palvelujen ostot ovat 46,8 milj. euroa eli 0,9 milj. euroa hallintokuntien esittämiä kuluja pienemmät. Esityksen mukaiset palveluostot ovat,8 milj. euroa vuoden 203 toteutuneita kuluja suuremmat ja samalla tasolla kuin vuoden 204 arvioidut kulut. Vuoden 204 aikana on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksia (Hyvinvointipalvelu-selvitys) tavoitteena mm. erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen. Vähennys edellyttää, että vuoden 204 lopulla päätettäviä toimenpiteitä saadaan toteutumaan jo vuoden 205 aikana. Tältä pohjalta talousarvioesityksessä on vähennetty euroa perusturvalautakunnan esittämistä toimintakuluista. Vähennys on kohdistettu esityksessä erikoissairaanhoidon tehtäväalueelle, mutta se tulee erikseen kohdentaa käyttösuunnitelmissa terveys- ja hoivapalveluihin. Talousarvioesityksen mukaiset investoinnit (kaupunki) ovat yhteensä 3,7 milj. euroa (netto 3,3 milj. euroa). Investoinnit sisältävät,8 milj. euroa Hirvikosken yhtenäiskouluun vuodelle 204 budjetoidun,0 milj. euron jatkona. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3,0 milj. euroa. Valtuuston aiemman keittiöverkkopäätöksen pohjalta investointeihin sisältyy 0,5 milj. euroa Keskuskoulun keittiön muutokseen palvelukeittiöksi. Muita vuoden 205 investointikohteina ovat mm. PTS-korjaukset (0, milj. euroa), Kartanonmäenkadun ja Aleksis Kivenkadun liikennejärjestelyt (0,2 milj. euroa), kadut (0,4 milj. euroa) sekä atk- ja muut irtaimen omaisuuden investoinnit (0,2 milj. euroa). Talousarvio ei erikseen sisällä työterveyshuollon suunnitteilla olleen yhtiöittämisen pääomaa. Loimaan Veden vuoden 205 investoinnit ovat 2,4 milj. euroa. Ne sisältävät Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin sekä Alastaro-Loimaa siirtoviemärin ja varmuusvesiyhteyden rakentamisen aloittamisen. Suunnitelmavuosien kokonaisinvestoinnit ovat 9,2 milj. euroa (kaupunki) ja Loimaan Veden investoinnit 2,8 milj. euroa. 6

7 Palvelurakenteiden uudistaminen välttämätöntä Talouden alijäämäisyys on ollut ongelma Loimaalla pitkään. Kuntaliitosvaiheessa vuoden 2008 lopulla kaupungin oma tase oli yli 6 milj. euroa alijäämäinen ja vesiliikelaitoksen ylijäämän myötä kokonaistase 2,2 milj. euroa alijäämäinen. Palvelutarpeet sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat kuitenkin kasvaneet tulopohjaa nopeammin. Loimaan palvelurakenne on edelleen mm. kuntaliitosten pohjalta kattava ja monitasoinen ja nykyiseen rahoituspohjaan liian raskas. Kustannustasoon vaikuttaa väestöja ikärakenne sekä tuloihin elinkeinorakenteesta johtuva keskimääristä alhaisempi tulotaso. Verovähennysten kasvusta johtuen efektiivinen veroaste on pysynyt noin 4 prosentin tasolla. Valtionosuuksien vähennykset ovat puolestaan heikentäneet suhteellista tulopohjaa. Kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus yhdessä talouspaineiden kanssa luovat epävarmuutta valtuustokaudelle Huoltosuhde heikkenee väestön ikääntyessä ja vähentyessä. Veropohja kapenee samalla kun mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja kustannukset kasvavat. Huoltosuhde on kasvamassa parissa vuosikymmenessä nykyisestä 62 %:sta yli 90 %:iin. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelmaa päivitettiin vuoden 203 aikana ja sen mukaisia toimenpiteitä on valmisteltu ja täytäntöön pantu vuosina Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys (Hyvivointipalveluselvitys) valmistui kesällä 204. Siihen liittyvää palvelurakenteiden uudistamista on valmisteltu syksyn 204 aikana. Vuoden 205 talousarvio edellyttää, että toimenpiteet vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästi osittain jo vuoden 205 aikana. Henkilöstömäärän vähentämistä jatketaan muuttuvan palvelurakenteen mukaiseksi. Palvelujen vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta parantamalla voimme hidastaa palvelujen kysynnän kasvusta johtuvaa kustannuskehitystä. Investointitaso ja hankkeiden tarpeellisuus on jatkossakin arvioitava tarkkaan ennen lopullisia investointipäätöksiä. Palvelujen uudistaminen sekä talouden tasapainotus ovat elinkeinopoliittisen tulopohjan vahvistamisen ohella valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet. Loimaalla Jari Rantala, kaupunginjohtaja 7

8 .2 LOIMAAN LINJA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan linja strategian kaupungin ohjausvälineeksi päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, visio sekä asetettu keskeiset strategiset tavoitteet. Strategialla ohjataan muita toiminta- ja palvelustrategioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan osana vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen. Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle Loimaan kaupungin visio määrittelee halutun kehityssuunnan pitkällä tähtäimellä Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelumme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategiassa on määritelty viisi toiminta-ajatukseen ja visioon pohjautuvaa strategialinjausta:. Sujuvan elämän kotikaupunki asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille elinkeinot ja yritykset 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea liikenne sekä alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta talous, organisaatio ja henkilöstö Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Valtuustokautta koskeva kokonaisarviointi tehdään valtuustokauden päättyessä vuonna

9 .3 PALVELUJEN JA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Sopeuttamistoimenpiteet on otettu huomioon vuoden 204 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelussa. Tasapainotustoimenpiteistä 203 merkittävimmät olivat talouden sopeuttaminen vuoden 203 talousarvion edellyttämiin toiminta- ja henkilöstökulujen leikkauksiin. Vuonna 203 heikentyneen taloustilanteen johdosta toteutettiin henkilöstön 2,5 viikon lomautus sekä investointitason milj.euron leikkaus. Palvelujen ja toimintojen suunnitelmallista uudistamista on jatkettu vuonna 204 mm. kaupunginhallituksen linjaamien henkilöstövähennysten täytäntöönpanolla ja hyvinvointipalveluselvitykseen liittyvien toimenpiteiden valmistelulla. Vuosina jatketaan rakenteellisten uudistusten valmistelua ja täytäntöönpanoa..4 TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Hallintopalvelukeskus: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Valtuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut Työterveyshuolto TYÖKYMPPI o Työkympin johtokunta Sivistyspalvelukeskus: Koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: Loimaan Vesi-liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Valtuusto voi asettaa liikelaitokselle sitovia tavoitteita. Investoinnit (hankkeittain ja hankeryhmittäin) 9

10 Tuloslaskelma o verotulot o valtionosuudet o rahoitustuotot ja kulut o satunnaiset tuotot ja -kulut Rahoituslaskelma o antolainasaamisten lisäys o antolainasaamisten vähennys o pitkäaikaisten lainojen lisäys o pitkäaikaisten lainojen vähennys o lyhytaikaisten lainojen muutokset Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Bruttositovalla yksiköllä sitova erä on menojen yhteissumma ja tulojen yhteissumma. Poikkeuksena on työterveyshuolto Työkymppi, jota sitoo menojen ja tulojen erotus. Sisäinen laskutus on tulosyksiköiden sisäisten palveluyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden järjestelmä. Sisäisistä palveluista laskutetaan etukäteen määriteltyjen kiinteiden hintojen perusteella tai automatisoitavissa olevien kustannustenjakoperiaatteiden mukaan. Laskutuksesta syntyvät sisäiset menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja kirjanpitoon. Sisäiset erät erotetaan ulkoisista tapahtumista ulkoista tuloslaskelmaa varten. Keskeisimmät sisäiset palvelut ovat: sisäiset vuokrat ruokahuolto alueiden kunnossapito keskitetyt atk-kustannukset keskitetyt toimistopalvelut Sisäiset eli kaupungin usean yksikön yhteiset erät käsitellään menonsiirtokirjauksina vyörytyksenä sisäisinä vuokrina Käyttötalouteen kohdentuvat sisäiset menot ja tulot ovat yhtä suuret. Ne eliminoidaan tulos- ja rahoituslaskelmista, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. Investointeihin varataan määrärahat (alv 0 %) hankekohtaisina tai hankeryhmäkohtaisina investoinnin kokonaiskustannusarvion (alv 0 %) mukaan seuraavasti: Hankekohtainen Hankeryhmittäinen Aineettomat hyödykkeet yli euroa alle euroa Maa- ja vesialueet yli euroa alle euroa Asuinrakennukset yli euroa alle euroa Muut rakennukset yli euroa alle euroa Julkinen käyttöomaisuus yli euroa alle euroa Kuljetusvälineet yli euroa alle euroa Muut koneet ja kalusto yli euroa alle euroa Muut aineelliset hyödykkeet yli euroa alle euroa Käyttöomaisuusarvopaperit yli euroa alle euroa 0

11 Hankekohtainen (=nimikkeittäinen) määräraha on suoraan toteuttajaa sitova. Vuosikohtainen määrärahamuutos, on pääsääntöisesti vietävä valtuuston hyväksyttäväksi Jos investointi toteutetaan useampana vuotena, ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankkeen perusteluissa valtuusto voi antaa hankevastaavalle toimivaltuuden tarkistaa hankintamenon jaksottamista myöhemmin kokonaiskustannusarvion rajoissa. Hankeryhmittäinen määräraha sitoo valtuustoon nähden ryhmätasolla, toteuttaja voi omaa toimintayksikköään sitovien säännöksien puitteissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan ko. hankeryhmän yhteenlaskettu kokonaismääräraha ei ylity..5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Riskien hallinta ja sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan että johtaminen, suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon ja varmistetaan se, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöttä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella. Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmä on kokonaisuutena asianmukainen ja toimielintyöskentely hyvän hallintotavan mukaista ja tehokasta. Sisäistä valvontaa suorittavat lautakunnat ja johtokunnat sekä näiden alaiset viranhaltijat. Kaupunginhallitus nimeää vuosittain päävastuualue- ja vastuualuetasoille tilivelvolliset viranhaltijat. Nämä ovat vastuussa toimintayksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Sisäisen valvonnan ohjeistus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaupungin riskienhallintapolitiikka on vahvistettu valtuustossa TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS Asema kuntien välisessä vertailussa Loimaa sijoittui vuoden 20 tilinpäätöksen perusteella vuosikatteen ( /as), mukaan sijalle 63, vuonna 202 sijoitus oli 277 ja vuoden 203 sijoitus oli suhteellisen hyvä 06. Vuonna 203 kuntia oli 320 ja kaupunkeja 07. Parantunut sijoitus mittaa paitsi Loimaan asemaa, myös kuntatalouden nopeasti heikentynyttä tilaa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka käyttömenojen maksamisen jälkeen on käytettävissä investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen.

12 Tuloslaskelma: LOIMAA LOIMAA KOKO MAA Loimaa Asukasluku , , ,5 39 Tunnuslukuja muut.% muut.% muut.% Lainat, euro/as , , ,4 Tuloslaskelma 000 euro/as muut.% 000 euro/as muut.% 000 euro/as muut.% Henkilöstömenot (palkat+sivukulut) , , ,5 Palvelujen ostot , , , Toimintatuotot, sis. valmistus omaan käyt , , ,5 Toimintakulut , , ,5 Toimintakate , , ,2 Verotulot , , ,9 Valtionosuudet, , , ,8 josta hark.var. avustus Verorahoitus , , ,7 Käyttökate Korkotuotot/-menot, netto Muut rahoituskulut/-tuotot, netto Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalen , , ,8 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä

13 Rahoituslaskelma: LOIMAA LOIMAA KOKO MAA Loimaa Asukasluku , , ,5 39 Rahoituslaskelma 000 euro/as 000 euro/as 000 euro/as Toiminnan rahavirta Investoinnit, netto , , ,2 - Investointimenot , , ,8 + Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,9 + Investointihyödykkeiden luovutustulot , , ,7 Saamisten muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys ± Lyhytaikaisten lainojen muutos Toiminnan ja investointien rahavirta Verotulot , , ,9 Kunnallisvero , , ,7 Yhteisövero , , ,6 Kiinteistövero , , ,3 Lainakanta, , , ,9 josta pitkäaikainen laina , , ,0 josta lyhytaikainen laina , , , Lainasaamiset , , ,3 Tuloveroprosentti 20,50 20,50 9,40 Veroprosenttiyksikön tuotto Sijoitus vuosikatteen (euro/as) mukaan Lähde: Tilastokeskus 3

14 Peruspalvelujen kustannukset 202 netto /asukas: Lähde:tilastokeskus / valtiovarainministeriö Toiminnan tulos Kaupungin tulojen riittävyyttä käyttötalousmenoihin arvioidaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta (=00*toimintatuotot/(toimintakulut- valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeisin kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen. Tunnusluku vuosikate/poistot % kertoo tulorahoituksen riittävyyden käyttöomaisuuden kulumista vastaavien investointien rahoittamiseen. Vuosikatteen olisi ehdottomasti pysyttävä positiivisena ja tulevaisuudessa katettava poistot, tällöin tulorahoitus mahdollistaisi poistotason suuruutta vastaavat vuotuiset korjausinvestoinnit ilman lisälainoitustarvetta 4

15 LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset 000 ) TP 2008 TA+M Muutos YHD TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP TA 205 % (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) 2/3 Toimintatulot ,03 Myyntituotot ,85 Maksutuotot ,46 Tuet ja avustukset ,32 (sis. Yhdistymistukea) Muut toimintatuotot ,83 Valmistus omaan käyttöön ,00 Toimintamenot ,47 Henkilöstökulut ,42 Palvelujen ostot ,05 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,04 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,78 Verotulot ,89 Valtionosuudet ,04 Rahoitustulot ja -menot ,7 Korkotulot ,52 Muut rahoitustuotot ,68 Korkomenot ,45 Muut rahoitusmenot ,9 Vuosikate ,05 Poistot ja arvonalentumiset ,76 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,75 Poistoeron lis. -/vähennys ,52 Vapaaeht.var lis,- /väh, TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasmäärä Vuosikate /poistot % Vuosikate,euroa/as Toimintatulot/toimintamenot % TULOKSEEN VAIKUTTAVAT POIKKEUKSELLISET ERÄT (000 ) Lastensuojelukiista -292 Maksut kelalle pitkäaikaistyöt Yhdistymisavustus (000 e) Vesi liikelaitoksen tulos (000 ) Verotillitysmuutos (palautusten aikaistus Kiinteistöveron vaikutus Talkoovapaat ?? Lomautus 686 Lomapalkkavarauksen muutos Pysyvien vastaavien myyntivoitot (000 ) Pysyvien vastaavien myyntitappiot (000 ) Pakollinen varaus muod/purku (Kemppilä) Kemppilän puhdistustyön vaikutus tulokseen Satunnaiset tuotot/huvilatie 208 Poistosuunnitelman muutos, poistoaikojen lyhentäminen - Matala korkotaso (000 ) Verotulot Talousarvio on laadittu seuraavilla veroprosenteilla: tulovero 20,50 % yleinen kiinteistövero,00 % vakituisen asunnon kiint.vero 0,50 % muun kuin vak.as kiint.vero,05 % 5

16 Veroprosentti on nykyinen 20,50 %. Kaupunginhallituksen esitykseen kaupunginvaltuustolle ei sisälly kiinteistöveroprosenttien korottamista. Suunniltelmakauden vuosille sisältyy veronkorotusolettama. Vuonna 205 kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Muutoksen tuottoa vastaava vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. VEROTULOKERTYMÄT JA -ARVIOT TILIVUOSI TP 20 %- OSU U S Tp 202 %- OSU U S TP 203 %- OSU U S TA 204 %- OSU U S Ta 205 %- OSU U S Ts 206 %- OSU U S Ts 207 %- OSU U S Verolaji/VERO % 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kunnallisvero Muutos % 5,4 6,9 5,5-2,6,2 2,6 2,5 Yhteisövero Muutos % 2905,0 7,9 3,6 2,5-2,5 -,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 36,6 4,4 25,0 9,3 0, 5,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTU Muutos % 6,0-0,9 6,6-0,7 0,9 2,8 2,5 Efektiivinen veroaste % 4,42 4,9 4,23 4,9 4,6 4,8 4,23 Valtionosuudet Kunnallisverotuksen arviointi pohjautuu kuntaliiton arviopohjaan 0/204, jossa on huomioitu kunnallisveron tuottoa vähentävät muutokset; eläkevähennyksen korotus, alimpien tuloluokkien asteikkotarkistukset, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus ja avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Tuottoa korottavina muutoksina on huomioitu: asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos ja opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Kuntaliiton ennakkoarvioinnissa kunnallisveron kasvuksi on määritelty 0,2 prosenttia. Kaupungin oman arvion mukaan kunnallisveron kasvu vuodelle 205 olisi,2 prosenttia eli 0,3 milj.euroa kuntaliiton arvioita parempi. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveroon tulee vuodelle 205 muutamia yhteisöveron tuottoon vaikuttavia muutoksia. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus muutu veroperustemuutoksen johdosta. Kuntien yhteisöverojen ryhmäosuudeksi vuodelle 205 on esitetty 36,26 prosenttia. Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Yleinen valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Yleinen valtionosuus on laskennallinen rahoituserä, joka esitetään talousarviossa kunnan tuloslaskelman rahoitustuotoissa. Valtionosuusuudistus Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Laki-muutos on vireillä ja lain on tarkoitus tulla voimaan Peruspalvelujen valtionosuusuudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Valtionosuuden määräytymisperusteita uusittu ja niiden lukumäärää on vähennetty. Valtionosuuden laskennallisuutta on lisätty. 6

17 Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: ikäryhmittäin kertomalla asukasmäärä x perusosan hinnalla ja kriteereittäin kertomalla asukasmäärä x perusosan hinnalla ja kriteerin kertoimella. Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat kansansairaudet. TILIVUOSI TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TA 204 TA 205 TS 206 TS 207 Peruspalvelujen valtionosuus Muutos % 4,0 7,2 2, -0, -9,9 -,6-4,0 Verotulotasaus Muutos % 6, -3,9-0, 2,2 37,0 0, 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Muutos % 4,9 7,2-4,8-5,4-22,3,7 0,0 YHTEENSÄ Muutos % 6,3 2,7 2, 0,6 -,0 -,3-3,2 Valtionosuusleikkaukset Hallitus on päättänyt ylimääräisistä valtionosuusleikkauksista vuosille Valtionosuusleikkausten yhteydessä hallitus on päättänyt, että vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita noin miljardilla eurolla. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen toteutetaan eikä siten vähentämisen taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia voida arvioida. Ylimääräiset valtionosuusleikkaukset sisältyvät valtionosuus-uudistuksen laskentatekijöihin. Valtion rahoitusosuus valtionosuustehtävistä putoaa keskimäärin 25 prosenttiin. Ylimääräiset leikkaukset yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. 7

18 Peruspalvelujen valtionosuuksiin sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Verotulotasauksesta on siirretty 35 euron asukaskohtainen erä kuntien omarahoitusosuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuusuudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutokset tältä osin tullevat voimaan..205 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Loimaan omarahoitusosuus on suurempi kuin varsinainen valtionosuus. Vähennyksen jälkeen kaupungin valtionosuus OKM:n rahoituksesta on noin -,6 milj.euroa. Ammattikorkeakouluopetus ei enää vuoden 205 alusta kuulu kunnalliseen järjestelmään ja rahoitus siirtyy valtiolle ja tästä syystä Loimaan rahoitusosuus näyttää pienenevän. Muutos toteutetaan kuitenkin kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Loimaan valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan alustavien laskelmien perusteella 4,6 miljoonaksi euroksi vuonna 205. Valtionosuuksien kokonaismäärä on laskeva koko suunnitelmakauden ajan. Henkilöstökulut Vuoden 203 talousarvioon sisältyi,4 milj. euron henkilöstökulujen vähentäminen. Loppuvuoden 203 aikana toteutettiin myös lomautukset. Niiden sekä lomapalkkajaksotusten ja muiden henkilöstökuluvähennysten myötä henkilöstökulut jäivät 49,3 milj. euroon eli 2,5 milj. euroa vuoden 202 kuluja pienemmiksi. Vuoden 204 talousarvion valmisteluun sisältyi 2,4 milj. euron henkilöstökulujen vähentäminen. Osa vähennyksistä toteutuu vuoden 204 aikana ja osa niin, että viimeistään vuodelle 205 kohdistuu kokonaisuudessaan tavoiteltu 2,4 milj. euron henkilöstökulujen vähennys. Vuoden 204 henkilöstökuluja on vähentänyt mm. jo aiemmin päätettyjen vanhustenhuollon ostopalvelujen, koulujen henkilöstömuutosten sekä Puistokadun koulun siivouksen muutokset. Henkilöstökuluja puolestaan lisäsivät sopimuskorotusten lisäksi mm. oma elinkeinoyksikkö. Kaupunginhallitus päätti henkilöstökulujen vähentämistoimenpiteistä ytmenettelyn jälkeen maalis- ja kesäkuussa 204. Päätösten mukainen henkilöstövähennys oli yhteensä 56,5 henkilöä. Vuoden 204 budjetoidut henkilöstökulut ovat olleet 50,2 milj. euroa. Toteutuma-arvion mukaan kulut ovat 49,3 milj. euroa eli noin,0 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Sopimuskorotukset, vuoden 203 lomautukset sekä muut henkilöstökulujen rakennemuutokset huomioiden vuoden 204 henkilöstökulut ovat jäämässä noin,,2 milj. euroa vuoden 203 vertailutasoa pienemmiksi. Vuoden 205 talousarvioesityksessä on pääosin karsittu esitetyt uudet virat ja työsuhteet. Esitykseen sisältyy mielenterveysyksikön kahden henkilön lisä- 8

19 ys. Lasten päivähoidon lisätarpeista aiheutuva henkilöstökulujen (7-8 htv) lisäys on noin euroa. Esityksessä on huomioitu Alastaron päiväkotipalvelujen ostamisen aloittaminen Päivähoidon henkilöstömäärä vähenee tällöin 2:lla ja vuoteen 205 kohdistuva kuluvähennys on noin euroa. Esitys sisältää Työkymppi-työterveysyksikön suunnitellun yhtiöittämisen vaikutukset. Muutos vähentää toteutuessaan vuoden 205 henkilöstökuluja vajaa 0,7 milj. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi erikseen euron henkilöstökulujen vähennys, joka on kohdennettu tasapainotusvaiheessa henkilöstömäärän suhteessa palvelukeskuksittain. Summa vastaa laskennallisesti noin 8 0 henkilön vähentämistä vuositasolla. Kaupunginhallitus päätti talousarviokäsittelyn yhteydessä, että talousarvioon sisällytetään euron henkilöstökuluvähennys liittyen vuoden 204 henkilöstökuluja koskevaan 2,4 milj.euron leikkaukseen. Päätöksen toimeenpanoa jatketaan. Vähennykset kohdistetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin ( euroa) sekä hallintopalveluihin ( euroa). Kuluja vähennetään mm. jatkamalla täyttölupamenettelyä, sijaisten käytön rajoittamista sekä palkattomien virka- ja työvapaiden menettelyä sekä hyödyntämällä eläköitymiset ja muut henkilöstömuutokset työn tuloksellisuutta parantamalla, palveluja uudistamalla ja tehtäviä uudelleen järjestämällä. Valtuuston aiemmin hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaisesti myös lomautuksia voidaan vuosina käyttää henkilöstökulujen vähentämiskeinona. Kuntaliitoksiin liittyvä henkilöstön irtisanomissuoja päättyi vuoden vaihteessa , joten myös henkilöstön tuotannollisin tai taloudellisin perustein tehtävät irtisanomiset ovat mahdollisia. Lomautusten tai irtisanomisten mahdollinen käyttäminen edellyttää yhteistoimintaneuvotteluja ennen päätöksentekoa. Talousarvioesityksen 47,3 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,9 milj. euroa (5,8 %) hallintokuntien esittämää 50,2 milj. euroa pienemmät. Talousarvioesityksen 47,3 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,0 2,3 milj. euroa eli 4,4 % vuoden 204 toteutumassa olevia kuluja pienemmät. Talousarvioesityksen mukaiset vuoden 205 henkilöstökulut ovat, milj.euroa valtuuston marraskuussa 203 hyväksymän taloussuunnitelman 48,4 milj. euron kuluja pienemmät. Palvelusuhteessa oli henkilöstöä syyskuussa 204 yhteensä.06. Vuotta aiemmin elokuussa 203 palvelusuhteessa oli.26 ja vuoden 203 lopussa.33 henkilöä. (Talous- ja toimintaraportin; Kh ). Henkilöstökulujen vähentämistä jatketaan myös vuosina 206 ja 207. Tavoitteena on noin,0 milj. euron (2 %) vähennys molempina vuosina. Summa vastaa laskennallisesti noin 25 henkilön vähentämistä vuositasolla. Avoinna olevat sote-ratkaisut vaikeuttavat myös henkilöstökulujen arviointia. Henkilöstökuluja vähennettäessä on tarpeen panostaa myös henkilöstön jaksamiseen. 9

20 Henkilöstön vakanssimäärän seuranta (lähde toimintakertomukset ja talousarvio 204 ja talousarvioesitys 205): LOIMAAN KAUPUNGIN JA LOIMAAN VEDEN HENKILÖSTÖ TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TA 204 TA 205 Muutos ta 4/5 Muutos % KOKONAISMÄÄRÄ 060,30 057,43 055,50 056,42 028,59 02,46 989,8-3,65-3,0 Hallintopalvelukeskus 3,05 29,45 28,90 3,50 32,50 36,00 3,85-4,5 -,53 Sosiaali- ja terveyspk 453,80 460,00 453,08 465,25 459,50 442,25 424,75-7,50-3,96 Soten hallinto 3,20 4,20 4,00 2,00 2,00 2,00 0,00-2,00-6,67 Sosiaalityö 6,00 6,00 9,00 3,00 8,75 Perhepalvelut*.203 Sos.työ 2,00 2,00 9,00 9,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perhetukikeskus 7,00 8,00 8,00 8,00 7,00 -,00-2,50 Päivähoito Luvut vertailutietona sivistyspalvelukeskuksessa 0,00 Aikuissos.työ...3 sos.työ 6,80 7,00 8,85 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut 40,50 4,50 42,78 42,00 39,50 39,50 38,50 -,00-2,53 Terveys- ja hoivaphallinto ** 3,00 4,00 4,00 4,00 3,50-0,50-2,50 Terveys- ja hoivapalvelut** 82,55 83,75 0,00 Avoterveydenhuolto 47,37 47,00 47,00 49,00 47,00-2,00-4,08 Terapiapalvelut 9,28 8,75 8,25 8,25 8,25 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto 2,77 26,00 26,00 26,00 26,00 0,00 0,00 Erityispalveluyksikkö 2,85 2,50 2,80 3,00 2,00 2,00 4,00 2,00 6,67 Hoito-osastot 60,35 6,50 52,6 55,00 57,50 57,50 56,50 -,00 -,74 Kotihoito 85,30 83,30 82,78 86,50 85,00 87,00 84,00-3,00-3,45 Omaishoito Tammikoti (Pikkukartano) 8,50 6,50 5,50 -,00-6,06 Palveluasuminen 63,80 64,50 66,79 65,50 48,50 38,50 53,50 5,00 38,96 Vanhainkodit / laitokset 47,20 5,50 48,90 52,50 5,50 40,50 7,50-23,00-56,79 Työkymppi 29,25 28,25 26,60 29,00 25,75 27,50 24,50-3,00-0,9. Sivistyspalvelukeskus 43,65 408,5 4,70 404,45 392,50 394,00 403,30 9,30 2,36 Varhaiskasvatus 45,00 40,00 46,0 45,00 34,00 3,00 43,00 2,00 9,6 2. Perusopetus ja lukiokoulutus 207,80 209,40 206,00 202,40 20,60 95,00 95,00 0,00 0,00 Vapaa-aikalautakunta 60,85 58,75 59,60 57,05 56,90 68,00 65,30-2,70-3,97 Tekninen ja ympäristöpk 47,80 46,33 48,32 4,72 3,59 35,7 6,9-8,80-3,85 Tekninen lautakunta 40,90 39,43 40,82 34,72 24,59 28,7 0,9-7,80-3,83 Ympäristölautakunta 6,90 6,90 7,50 7,00 7,00 7,00 6,00 -,00-4,29 Loimaan Vesi-liikelaitos 4,00 3,50 3,50 3,50 2,50 3,50 3,00-0,50-3,70 Henkilömäärä on henkilötyövuosina, lähde on tilinpäätöksen toimintakertomukset ja talousarviot 4 ja 5. Työkympin yhtiöittämistä alkaen ei ole huomioitu 2. Varhaiskasvatuksen vertailutieto 204 liian pieni (38 oikeampi) Loimaan kaupungin kokonaishenkilöstömäärän kehitys (lähde:henkilöstökirjanpito AGS-raportointi): Palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Ympäristöpalvelukeskus Vesi-Liikelaitos Vakinai set Määräaik. Muut Vakinai set Määräa ik. Muut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vertailutieto Vertailutieto Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vertailu tieto 203 Vertailu tieto 202 Vertailu tieto 20 Vertailu tieto 200 Talousarvioon sisältyvien henkilöstökulujen vähennysten johdosta toimielimien on vuoden 205 käyttösuunnitelmissaan sopeutettava henkilöstömäärä kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion mukaiseksi. 20

21 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksen rahavirta. Näiden kahden nettomäärän erotus on sama kuin kaupungin kassavarojen muutos tilikaudella. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella eli ns. käyttötalouden ylijäämällä, tunnusluvussa eivät ole mukana käyttöomaisuuden myynnistä kertyneet myyntivoitot, joiden kokonaismäärä saattaa vuosittain huomattavastikin vaihdella. Pääomamenojen tulorahoitus % on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TOT 2008 TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TA+M 204 TA 205 Muutos /204 Tominnat ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainamäärä, (000 ) Asukasmäärä Lainat /asukas 2 388,2 2 25,77 803, ,63 2 3, ,3 2 53,03 2

22 .7 TALOUDEN TASAPAINO Suunnitelmakauden tasapaino Kuntalain (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Ylijäämäinen kunta voi laatia taloussuunnitelman myös neljää vuotta pidemmäksi, jos sen taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. Pidennetyn taloussuunnitelman neljän ensimmäisen vuoden tilikauden tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrä, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät. Alijääminen kattamisvelvoite Vuosi Kaupunki Vesi Yhteensä TA-vuosi , , ,42 Tase 202/ Alijäämä , , ,2 TP 203/ alijäämä , , ,00 Tpe 204/ alijäämä , , ,00 Ta 205/ tulos , , ,00 Ta 206/tulos , , ,00 Ta 207/tulos , , ,70 Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos ALIJÄÄMÄ TP ,70 Tpe ,00 TA ,00 TS ,00 TS ,00 Ylijäämä ,70 Loimaan kaupungin talouden ennakoidaan pääsevän on suunnitelmakauden lopulla tasapainoiseen tilaan. Tasapainon saavuttaminen ja tasapainoisen tilan säilyttäminen edellyttää sekä tiukkaa talouskuria että rakenteellisia uudistuksia. Rakenteellisten uudistusten valmistelu on käynnissä. 22

23 KÄYTTÖTALOUSOSA 2. HALLINTOPALVELUKESKUS Hallintopalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: HALLINTOPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Henkilöstökustannuksiin on tehty. kaupunginhallituksen päätöksen mukainen lisäleikkaus euroa. 2.. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tehtävä: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kaupungin alueella.vuonna 205 eduskuntavaalit, vuonna 206 kunnallisvaalit ja presidentin vaalit 208. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

24 2.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Tarkastuslautakunta 2.2. Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Omaehtoinen sisäinen valvonta ja ulkoinen valvonta: Tavoitteena on selvittää, suoritetaanko organisaation kaikilla tasoilla omaehtoista arviointia, joka tiivistetään talousarvion pohjalta tehtyyn toimintakertomukseen. Tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti hoidetuksi Tarkastuslautakunnan talousarvio yhteensä TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

25 2.3. VALTUUSTO Toimielin: Kaupunginvaltuusto 2.3. Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kaupungin strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä Toimielimen perustiedot Kunnallisvaalit toimitettiin ja uusi valtuustokausi alkoi Valtuuston talousarvio yhteensä KAUPUNGINVALTUUSTO TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

26 2.4. KAUPUNGINHALLITUS Toimielin: Kaupunginhallitus Tehtävä: Keskushallinto Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja 2.4. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää konsernijohdon elinkeinopalvelujen, yleishallinnon, maaseutupalveluiden, talous- ja IT-palveluiden sekä henkilöstöpalveluidnen tehtäväkokonaisuudet. Palvelujen osto Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta sisältyy kaupunginhallituksen toimialaan. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaavatoimikunta. Toiminnallinen muutos vuonna 204 on henkilökunnan työterveyspalvelujen oston alkaen muuttuminen ulkoiseksi palveluostoksi ( euroa) työterveyden erkaantumisesta johtuen Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA204 TA 205 Henkilöstö Kaupunginjohtaja Kehittämisjohtaja Hallintojohtaja Hallintosihteeri Henkilöstöjohtaja 0,5 Henkilöstösihteeri Talousjohtaja Taloussihteeri Johtava maaseutuasiamies Maaseutuasiamies 5 5 4,85 Arkistosihteeri Laskentasihteeri Palkkasihteerit 5,5 5,5 5 Palvelusihteerit 5 5,5 5 It-päällikkö It-asiantuntija Projektipäällikkö (yrityshautomo) - Elinkeinotoimi /siirtyneet 0 3,6 Yhteensä 32,5 36 3,85 Toimitilat Kaupungintalon neuvontapiste, - 3. kerrokset, Hirvikosken kunnantalon alakerta, yrityskolmion tilat virastotalolla 26

27 2.4.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Sujuvan elämän kotikaupunki / asukkaat ja asiakkaat Asuinpaikkamarkkinointi Kasvun paikka yrityksille / elinkeinot ja yritykset Yritysten perusneuvontatarpeen hoitaminen ja yritysilmapiirin edistäminen Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne Kaavoitusohjelman kärkihankkeet viedään eteenpäin. Kaavoitetaan uusia asuntoalueita Uusi yritystoiminta-alue Loimaan-portin länsipuolelle Ympäristö kestävän kasvun pohjana / ympäristö ja energia Jyvällä tulevaisuudesta / talous, organisaatio ja henkilöstö Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman jatkovalmistelun ja täytäntöönpanon ohjaus ja johto. Organisaation muutosprosessin tukeminen Sote-järjestämislakiin ja kuntarakennelakiin liittyvien toimenpiteiden valmistelu ja koordinointi. Soten kanta-arkiston 2. vaiheen tuotantoon otto vuoden aikana. (khall ). Kolmas ja viimeinen vaihe budjetoitu vuodelle 206. Kaupungin sääntöjen ja ohjeiden ajantasaistaminen lainsäädäntömuutoksia vastaaviksi Toimintaa ja palveluja kehitetään ja samalla työn tuottavuutta parannetaan Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Henkilökohtaisen palkkauksen osuutta lisätään kaupunginhallituksen erillisen päätöksen mukaan. Kaupungin kotisivut uusitaan vuoden 205 toukokuuhun mennessä (Khall 27.0.) Kaupungin ulkoinen markkinointi ja tonttimyynti organisoidaan vuoden 205 ensimmäisellä neljänneksellä (Khall 27.0.) Loimaan sisäinen viestintä ja kokouskäytännöt suunnitellaan uudelleen. Sisäisiä palavereja tehostetaan, päällekkäiset toiminnot puretaan ja turhaa hallintoa poistetaan (Khall 27.0.) Loimaan ympäristöllistä ilmettä parannetaan vuoden 205 aikana tuloteiden varsilla (Khall 27.0) 27

28 ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 TA 204 TA 205 Elinkeinotoimi Yritysten lukumäärä 328 kasvu edelliseen vuoteen,6 Yritysneuvonta ja lausunnot yht 670 yritysneuvonta ja eetu 463 Startti-lausunnot 8 ely-keskus, rahoitus 24 yrityskäynnit 65 Kontaktit / yritys määrä % 50 % 65% 60 % Kaupunginhallituksen talousarvio yhteensä KAUPUNGINHALLITUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Henkilöstökustannuksiin on tehty kaupunginhallituksen päätöksen mukainen lisäleikkaus euroa. 28

29 3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Henkilöstökustannuksiin on tehty kaupunginhallituksen päätöksen mukainen lisäleikkaus euroa, joka on kohdistettu sitovuustasoille henkilöstökustannusten suhteessa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmään on kohdistettu sitovuustasoille yhteensä euron leikkaus budjetoitujen ostojen suhteessa. 3..Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja 3.. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveystoimen hallinnon. Toimintaa johtaa 9- jäseninen (+ Oripään edustaja) perusturvalautakunta. Lisäksi toimii 5- jäseninen yksilöjaosto Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA204 TA 205 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaali- ja terveysjohtaja Laskentasihteeri Palvelusihteeri * YHTEENSÄ Kokonaismäärä 0 kun yksi palvelusihteeri on jäänyt eläkkeelle Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Strategialinjaukset: ) Sujuvan elämän kotikaupunki /asukkaat ja asiakkaat 2) Jyvällä tulevaisuudesta/ Talous, organisaatio ja henkilöstö 29

30 Sujuvan elämän kotikaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen palvelujärjestelmä toimii määräaikojen mukaisesti ilman aiheettomia viivytyksiä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut toimivat. Informaatio siirtyy tasolta toiselle eikä katve-alueita synny palvelujärjestelmässä. Ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä tiedottamista kehitetään niin, että asukkaat osaavat hakeutua oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan Jyvällä tulevaisuudesta Talouden tasapainottamiseen tähtääviä toiminnallisia muutoksia valmistellaan ja toteutetaan Ollaan mukana valmistelemassa 207 alusta toteutettavaa soteuudistusta. Tilastotietoa SOTKAnet-tilasto- ja indikaattoripankista Sote nettokustannukset /asukas Terveystoimen nettokustannukset /asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset /asukas Perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas Huoltosuhde, demografinen Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) Kunnan yleinen pienituloisuusaste Loimaa 202 Varsinais-Suomi 202 Koko maa ,4 (203) 56,5 (203) 55,7 (203) 04,2 6,4 5,0 4,3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas ovat reippaasti yli maan keskiarvon (- 545 /asukas). Kehitys on lisäksi kulkenut epäedulliseen suuntaan. V. 200 vastaava ero oli Eroa selittävät väestötekijät, palvelurakenteet ja palvelutaso. Kehitystä epäedulliseen suuntaan vauhdittaa myös se, että kaupungin asukasluku on laskenut sangen nopeasti, mutta palvelurakenteet ja taso ovat pääosin pysyneet ennallaan. Vanhusten laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen sekä kehitysvammahuollon osalta rakenteellisia muutoksia on jo toteutettu. Lisäksi henkilöstömäärää on v tehdyillä päätöksillä vähennetty. Tehostamistoimenpiteitä on kuitenkin jatkettava. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toiminnan päämääränä on turvallinen, tasa-arvoinen, hyvinvointia ja terveyttä tukeva Loimaa, jossa palvelut on järjestetty kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. 30

31 Päämääriä tukevia tavoitteita ovat: Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen. Terveellisiä elämäntapoja pyritään edistämään vaikuttamalla erityisesti loimaalaisten liikuntatottumusten parantamiseen, painonhallintaan ja päihteiden käytön vähentämiseen. Asukkaiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työn painopisteenä ovat varhainen puuttuminen sekä turvallisen ja osallistavan toimintaympäristön mahdollistaminen eri sektorien toimijoiden välisen yhteistyön avulla. Aktiivinen kolmas ikä. Ikääntyvälle väestölle tarjotaan tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa ympäristössä kiinnittäen erityishuomiota kotona asumisen mahdollistaviin palveluihin ja onnistumiseen hoito- ja hoivapalvelusijoituksissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella. Seurantaindikaattorit on esitetty tehtäväalueittain Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon talousarvio yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMENHALLINTO TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Sote-hallinnon osuus kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta 900 euroa. 3

32 3.2. Sosiaalityö Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalityön johtaja 3.2. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, työllistämisen, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelun, perhetukikeskuksen, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä lastenvalvojan palvelut Toimielimen perustiedot Huomio! toinen työnsuunnittelija karsittu 3.0. sekä hlöstötaulukosta, että määrärahoista. PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perheohjaaja Perhetyöntekijä Työtoiminnan koordinaattori Työnsuunnittelija Työpajaohjaaja Lapsiperheiden lähihoitajat YHTEENSÄ Vammaispalvelut Johtava ohjaaja Suunnittelija - Vastaava ohjaaja Ohjaaja Asumisen ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja Hoitaja/varahenkilö Avustaja YHTEENSÄ 26,5 2-39,5 26,5 2-39,5 26,5 2-38,5 Perhetukikeskus Vastaava ohjaaja Psykiatrinen sairaanhoitaja Ohjaaja Hoitaja HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ YHTEENSÄ 63,5 63,5 64,5 32

33 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Sosiaalityö Päihdehuolto, laitoskunt. asiakk Laitoskuntoutuspäivät Mielenterveyskuntoutuspalvelui-den piirissä asiakkaita yht. joista - shl:n palveluasumisessa - tuetun asumisen piirissä Toimeentulotuen asiakaskotital Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen, asiakk/vuosi Voimassa olevia kuljetuspalvelupäätöksiä 3.2 joista palvelua käyttäneet Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset Henkilökohtaisen avun saajat/v Asunnon muutostyö ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, asiakkat/v Kehitysvammahuolto Asiakkaita työ- ja päivätoiminnassa Toimintapäivät yhteensä Asumispalveluissa asiakkaita Telkänkoti (vakin.) Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Tukiasuminen 52 0 (8) (5) 8 (6) 23 (6) Asumispalveluissa asumispäiviä Telkänkoti Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Ostopalvelut Peimarista: Laitoshoidossa asiakk. Hoitopäivät Peimarin asumispalveluissa asiak. asumispäivät 9(8) Muut laitokset, asiakkaita Koululaisten iltapäivähoito asiak. palvelusäätiön ryhmälomituksen asiakkaat

34 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkaana lapsia vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle v lapsia vuoden aikana Huostaanotettuja lapsia vuoden lopussa laitoshoidossa perhehoidossa Laitoshoidon hoitopäivät näistä oman laitoksen hoitopäivät Perhehoidon hoitopäivät Perhetyön asiakasperheitä Lastensuojeluilmoituksia Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen 2/229 45/260 35/240 (Loimaa/koko seutukunta) Lastenvalvojan palvelut Vahvistetut elatussopimukset Huolto- ja tapaamissopimukset Isyysselvitykset Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Tilastotietoa Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankista Loimaa 202 Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotuki /asukas 86 (203) 00 (203) 35 (203) Toimeentulotukea saaneet 5, 5,8 6,8 henkilöt vuoden aikana % asukkaista Päihdehuollon nettokustannukset 24,9 36,8 32,9 /asukas Vammaispalvelulain mukaiset 6,4 86,5 86, menot /asukas Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2,2,3,4 0-7-v, % vastaa- vanikäisistä Lastensuojelun avohuollon 8,7 6,9 7,2 piirissä 0-7-v, % vastaavanikäisistä Työttömyys % 9,6 3, 2,9 (kesäkuu 204) Pitkäaikaistyöttömät % työvoimasta,6 (203) 2,7 (203) 2,8 (203) 34

35 Taustatietoja Työttömyysaste on kasvanut edellisvuodesta lievästi. Kesäkuussa 204 Loimaan työttömyysaste oli 9,6 %, kun se vastaavana ajankohtana v. 203 oli 9,3 %. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrässä on ollut kuitenkin selvää kasvua. Pitkäaikaistyöttömiä oli 204 kesäkuussa 5, kun heitä vastaavana ajankohtana v. 203 oli 6. Nuorisotyöttömyys on vastaavasti kasvanut 02:sta 7:sta. Kehitys toimeentulotukiasiakkuuksien määrässä on ollut viime vuosina myönteinen. Työttömyysasteen kasvu ei vielä ole merkittävästi nostanut asiakasmääriä: Vuosi Asiakaskotital. yht Vuoden 204 aikana asiakasmäärät/kk ovat olleet keskimäärin jopa hieman alhaisemmat kuin edellisenä vuotena (0-06/204 keskim. 240 asiakaskotitaloutta/kk, v. 203 keskim. 260 kotital/kk). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin aiheuttanut ns. Kelan sakkomaksujen merkittävän nousun. Vuotuinen sakkomaksu nousee jo yhtä suureksi, kuin kaupungin koko työllisyysbudjetti. Vireillä oleva lainsäädännön muutos on tuomassa tähän lisähaasteen, kun jo 300 päivää työttömänä olleet aiotaan asettaa nykyisten 500 päivää työttömänä olleiden lailla kuntien vastuulle. Samalla yli 000 päivää työttömänä olleiden osalta kuntien rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Lastensuojelullisista syistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu on ollut rajua, mutta kasvu on pysähtynyt ja määrä on lähtenyt laskuun. Vuosi Kodin ulkopuolelle sijoitetut yht. / / /20 47 / / / Kesäkuussa 204 kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 62 % laitoksessa tai ammatillisessa perhekodissa ja 38 % perhehoidossa. Kaupungin omassa perhetukikeskuksessa on ollut kuluvana vuonna sijoitettuna keskimäärin 4,7 lasta/toimintapäivä. Sijoitusten lisäksi perhetukikeskus antaa lastensuojelun avohuollon tukitoimina myös muuta tukea, esim. vanhemmuuskeskusteluja, tuettuja tapaamisia ja valvottuja tapaamisten vaihtoja, iltapäivätukea koulun jälkeen yms. käynteihin perustuvaa tukea. Lastensuojeluilmoituksia tehdään keskimäärin 30/kk ja lastensuojelun asiakkaana oli kesäkuun lopussa 204 yhteensä 203 lasta. 35

36 Kaupungin oman perhetyön asiakkaana on keskimäärin 33 perhettä/kk. Lapsiperheiden kotipalvelua saa keskimäärin 0,5 perhettä/kk. Vammaispalvelulain mukaiset menot ( /asukas) ovat huomattavasti maan ja maakunnan keskiarvoja korkeammat. Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen saajia asukaslukuun suhteutettuna on merkittävästi enemmän kuin maassa keskimäärin. On epätodennäköistä, että pelkästään demografiset tekijät selittäisivät ilmiötä. Kuljetuspalvelujen myöntämislinjauksia onkin jo tarkistettu, mutta henkilökohtaisen avun osalta on syytä käydä ohjeistus läpi. Kehittämissuunnitelmat Sosiaalityön tehtäväalueen kehittämisen painopiste tulee vuoden 205 aikana olemaan työllistämispalveluissa. Em. mainitut lakimuutokset ja yleinen työttömyystilanne aiheuttavat paineita työllistämispalvelujen laajentamiselle ja monipuolistamiselle, jotta ns. Kela-listan kasvua saataisiin hillittyä mahdollisimman tehokkaasti ja muutoinkin vaikeasti työllistyvien työelämävalmiuksia kohennetuiksi. Nuorten työpajalle on vuosittain haettu kansallista rahoitusta. Vuodesta 205 lähtien myös nuorisotoimen alaisuudessa aiemmin olleelle uraohjaukselle haetaan rahoitusta samalla hakemuksella. Lisäksi haetaan toiminnan kehittämiselle ESR-rahoitusta. Rahoituksen omavastuu osuus on n %. Rahoituksen turvin on tarkoitus kehittää pilottina aloitetun, osallistavan ryhmämuotoisen toiminnan toteutusta sekä lisätä asiakkaille mahdollisuuksia henkilökohtaiseen valmennukseen ja jatkopolutuksen suunnitteluun. Pajatoiminnassa kapasiteettia tulee lisätä siten, että hankkeena vuoden 204 loppuun päättyvän Mobiilipajan toimintaa jatketaan kaupungin toimintana, mutta laajennetaan mukaan otettavien asiakkaiden ikää alle 29 vuotiaista myös toimintaan soveltuviin muihin pitkäaikaistyöttömiin. Lisäksi laajennetaan Duuniparkin pajatoimintaa pienimuotoisiin metallitöihin. Lähes sellaisenaan toimintaan soveltuvat tilat löytyvät jo nykyisellään Duuniparkista. Työllistämispalvelujen kehittämisestä on tehty erillinen suunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy em. syistä toisen työnsuunnittelijan vakiinnuttaminen Duuniparkkiin ja mobiilipajaohjaajan toimen perustaminen. Lastensuojelussa on nykyisellään yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohden lähes 00 lastensuojeluasiakasta. Tämä ei mahdollista tarpeeksi tiivistä työskentelyä lapsen ja perheen kanssa, ja työn tuloksellisuus kärsii. Lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssia tulee lisätä mahdollisimman tehokkaan asiakasprosessin kehittämiseksi siten, että asiakkuuksia voidaan jakaa useammalle vastuusosiaalityöntekijälle (oltava virkapohjainen). Työtä näin tehostamalla on mahdollisuus saada sijoitusjaksoja ja muita tukitoimia lyhytkestoisemmiksi, tai parhaimmillaan sijoituksia kokonaan vältetyiksi. Lisäresurssi on huomioitu sosiaalityön asiantuntijapalveluiden ostona kunnalta. Palvelukeskuksen sisäisenä toiminnallisena muutoksena esitetään lapsiperheiden kotipalvelua antavien lähihoitajien (2 kpl) siirtämistä sosiaalityön alaisuuteen. Siirrolla parannetaan palvelun kohdentumista ja kehitetään lastensuojelun ennaltaehkäisevää toimintaa. Asumispalvelusäätiö Aspa toteutti Loimaalla vuonna 20 Tarve-projektin, jossa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja asumiseen liittyviä palvelu- 36

37 tarpeita selvitettiin lyhyellä kohdennetulla selvityksellä. Huhtikuussa 202 asetettu kehittämisryhmä ideoi selvityksessä mainittuja kehitysvammapalveluiden kehittämistarpeita eteenpäin. Työskentelyn yhteenvetona työryhmä on esittänyt 0 kehittämis-/toimenpide-ehdotusta. Joitain näistä on jo lähdetty totuttamaan, mutta vuoden 205 tavoitteena on tarkastella ehdotettuja toimenpiteitä tarkemmin, laatia tarvittavia lisäselvityksiä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 TA 204 S TA 205 Työllisyyden hoito Pitkäaikaistyöttömien määrä (yli vuoden työttömänä)keskim./kk Työllistämistoimenpiteiden piirissä 30 S 60 eri henkilöitä/vuosi (ml. kuty) Nuorisotyöttömien määrä (alle 25- alle 0 20 vuotiaat) vuoden lopussa Nuoria kesätyöntekijöitä valitaan 00 S 00 KELAn ns. sakkolistalla henkilöitä keskim/kk 50 Lapset, lapsiperheet, lastensuojelu Vammaispalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus 0-7 vuotiaista (3.067alle 8-v) vuoden lopussa Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä lapsia Ennalta ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen (lapsiperheiden lähihoitajat, sosiaalityön ostopalvelu) Suoritetaan kysely asunnonmuutostöistä päätöksen saaneille siitä, miten suoritetut muutostyöt ovat käytännössä edesauttaneet asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona. enintään,7% S S enintään,7% enintään 8,0% Sosiaalityön talousarvio yhteensä SOSIAALITYÖ TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Sosiaalityön osuus kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta euroa. 37

38 3.3. Terveys- ja hoivapalvelut Toimielin: Tehtävä: Vastuuhenkilö: Toiminnan kuvaus Perusturvalautakunta Terveys- ja hoivapalvelut Johtava ylilääkäri Tehtäväalue sisältää ) avoterveydenhuollon palvelut, joihin sisältyvät avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, terveyden edistämispalvelut ja terapiapalvelut, 2) suun terveydenhuollon palvelut, 3) mielenterveys- ja päihdepalvelut lukuun ottamatta päihdehuollon laitospalveluita, 4) ikäihmisten palvelut, joihin sisältyvät akuutti vuodeosastohoito, laitoshoito, asumispalvelut sekä kotiin annettavat ja kotona selviytymistä tukevat palvelut ja 5) rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelut. Tehtäväalueeseen sisältyvät lisäksi erikoissairaanhoito, terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä kaiken ikäisten kuntalaisten omaishoidon tuki ja palvelusetelit Toimielimen perustiedot Kysyntä / tarjonta: PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Koti- ja omaishoito Kotihoidon käyntimäärät (omat) Kotihoidon ostopalvelukäynnit Kotihoidon perhetyön käynnit Ikä- /muistineuvolakäynnit Omaishoidettavia Palvelusetelin saajia Päivähoitopäiviä Päivätoiminnan käynnit Asumispalvelut Hoitopäiviä omissa yksiköissä Hoitopäiviä ostopalveluna , Laitoshoito Hoitopäiviä omissa vanhainkodeissa Vuodeosastojen hoitopäivät 9 909, Vastaanottopalvelut Avoterveydenhuollon käynnit Suun terveydenhuollon käynnit Erityispalveluyksikön käynnit Erikoissairaanhoito LAS Avohoitokäynnit Yhteispäivystyskäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät TYKS Avohoitokäynnit (mukana EPLL) Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät Muut aluesairaalat Avohoitokäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät

39 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Psykiatrian tulosalue Avohoitokäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät Henkilöstö: PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 203 TA 204 TA 205 Terveys- ja hoivapalvelujen hallinto Johtava ylilääkäri Johtava hoitaja Vanhustyön ohjaaja It-asiantuntija 0,5 Avoterveydenhuolto Yhteensä Terveyskeskuslääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Terveyskeskusavustaja Tekstinkäsittelijä / konekirjoittaja Terveydenhoitaja , Terapiapalvelut Yhteensä Vastaava fysioterapeutti Fysioterapeutti Kuntohoitaja Puheterapeutti Jalkojenhoitaja , , ,25 Erityispalveluyksikkö Yhteensä Psykologi Perheneuvoja Perhe- ja pariterapeutti Sairaanhoitaja Sosionomi 8, , , Suun terveydenhuolto Yhteensä Erikoishammaslääkäri Terveyskeskushammaslääkäri Vastaava suuhygienisti Suuhygienisti Hammashoitaja Hammashoitaja, varahenkilö Välinehuoltaja Yhteensä

40 PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 203 TA 204 TA 205 Hoito-osastot Vanhustenhuollon ylilääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja, varahenkilö Lähihoitaja Lähihoitaja, varahenkilö Osastonsihteeri Fysioterapeutti Laitoshuoltaja ,5,5, ,5,5, ,5 2,5,5 6 Kotihoito Yhteensä 57,5 57,5 56,5 Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja varahenkilö Fysioterapeutti Ikäihmisten palveluohjaaja - Yhteensä Omaishoito, Tammikoti (Pikkukartano) Omaishoidon ohjaaja - Toiminnanohjaaja Ohjaaja Lähihoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja 0,5 0,5 Hoitoapulainen Palveluasuminen Yhteensä 4 6,5 5,5 Osastonhoitaja - 0,5 Apulaisosastonhoitaja - Vastaava sairaanhoitaja - Sairaanhoitaja 4,5 3,5 5 Lähihoitaja Lähihoitaja varahenkilö Osastoapulainen 2 Kotiavustaja Yhteensä 48,5 38,5 53,5 Vanhainkodit / laitokset Osastonhoitaja 0,5 Vastaava sairaanhoitaja - Sairaanhoitaja 4,5 3,5 2 Lähihoitaja Lähihoitaja, varahenkilö 2 2 Osastoapulainen 2 Yhteensä 5,5 40,5 7,5 Yhteensä 358,25 339,25 327,75 Huomio Terveyskeskuslääkäri ja sairaanhoitaja (8.000) karsittu sekä määrärahoista, että henkilöstötaulukosta. 40

41 Seurantaindikaattoreita: Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / asukasta (20) Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 000 vastaavanikäistä Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Loimaa 202 Varsinais-Suomi 202 Koko maa , 06,3 06,4 8,6 8,3 8,7 0,5 8, 8,3,4,2,2 7 5,5 5,7 4

42 3.3.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 S TA 204 TA 205 Ikäihmisten palveluketjun Säännöllisen kotihoidon piirissä 7 % 3 % 3 % toimivuus olevat 75 vuotta täyttäneet (75 vuotta täyttäneitä asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä Loimaalla kuntalaisista) hlöä, 2,4 % väestöstä) Kunnan kustantamaa tukipalvelua 23 % 2 % 2 % saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 90,6 % S 90 % 90 % (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Omaishoidon tuen piirissä olevat 75 5 % 5 % vuotta täyttäneet (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Vanhusten palveluasumisen yli 75-v 6,5 % 7 % 7 % pitkäaikaiset asukkaat 75 vuotta täyttäneistä Vanhainkotien yli 75-v pitkäaikaisasukkaat 2,2 % 2 % % 75 vuotta täyttäneistä Hoito-osastojen yli 75-v pitkä- 0,7 % alle % alle % aikaispotilaat 75 vuotta täyttäneistä Kotihoidon toimivuus Palvelun aloittaminen 3 vrk kuluessa tarpeesta (toteutumisprosentti) Perusterveydenhuolto Neuvola-asetuksen mukaiset laajat Palveluketjun toimivuus terveystarkastukset toteutuvat Hoitoon pääsy lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoille: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Terveysaseman hoidon laatu, toteutetaan 3 vuoden välein Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Hammashoidon laatu, toteutetaan 3 vuoden välein Sairaanhoitopiirin korotetun hinnan siirtoviivehoitopäivien lukumäärä vuodessa 00 % S 00 % 00 % Kaikki 90 % 90 % kutsuttu Toteutuu S Toteutuu Toteutuu Toteutettu 202 Toteutetaan Toteutuu S Toteutuu Toteutuu Toteutettu 202 Toteutetaan S Alle70 Alle 70 42

43 Kehittämissuunnitelmat: Talousarviorakenteessa on Ilolakodit ja Alastaron vanhainkoti yhdistetty Ilolakodit yksiköksi, joka on toiminnallisesti aiemmista yhdistetty tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa on 28 hoitopaikkaa, joista 2 intervallipaikkoja. Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä noudatetaan vuonna 202 hyväksyttyä Loimaan kaupungin ikäihmisten palveluiden strategiaa ja tämän strategian pohjalta vuonna 203 hyväksyttyä ikäihmisten palveluiden palveluverkkoselvitystä. Kotihoito ja omaishoidon tukeminen ovat palveluiden kehittämisen painopistealueina. Palveluasumista ja vanhainkotihoitoa kehitetään tiiviinä kokonaisuutena alueellisesti. Kotihoidon yksikössä toimivan ikäihmisten neuvolan toiminta arvioidaan uudelleen, sillä henkilöstöstä on vähentynyt henkilöstösäästöjen vuoksi ikäihmisten palveluohjaaja (0,6). Omaishoidon ohjaajan työt jaetaan olemassa olevalle henkilökunnalle, sillä omaishoidon ohjaaja on vähennetty työvoimasta vuoden 204 lopussa henkilöstösäästöjen saavuttamiseksi. Laitospainotteisuutta palvelurakenteessa puretaan edelleen. Kotihoidon toiminta järjestetään uudelleen kehittämissuunnitelman periaatteita noudattaen. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetään paikkakunnan vuodeosastohoitoa asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Tässä työssä on tavoitteena asianmukaisen palvelurakenteen lisäksi kustannusten säästäminen niin erikoissairaanhoidossa kuin hoivapalveluissakin. Ikäihmisten hoitopaikat, niiden hoitohenkilökunta ja henkilöstökertoimet vuodelle 205: Kartanonpuisto 40 27,00 0, ,00 0, ,00 0,63 Mäntypuisto 35 24,00 0, ,00 0, ,00 0,68 Tammi-koti 20,80 0,59 20,50 0,58 20,50 0,58 Ilolakodit 6 9,50 0,59 6 9,00 0, ,50 0,63 Alastaron vanhainkoti 7,00 0,65 7 0,50 0,62 0 0,00 - Loimaan osasto 27 20,30 0, ,30 0,7 27 9,30 0,7 Alastaron osasto 30 20,70 0, ,70 0, ,70 0,66 Yhteensä 85 24, , ,00 Taulukossa on esitetty ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan hoitopaikat yksiköittäin vuosina Kullekin vuodelle on yksiköille (vasemmalta oikealle) esitetty hoitopaikat, henkilöstökertoimeen laskettavat hoitohenkilöt ja henkilöstökerroin. Yksiköissä on tapahtunut suuria muutoksia vuosina 203 ja 204. Vielä vuodelle 205 on suunniteltu Ilolakotien ja Alastaron vanhainkodin yhdistäminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Vuodelle 203 on esitetty lautakunnan päätöksen ( ) mukainen henkilöstö vuoden 203 lopussa toimineille yksiköille. On huomattava, että yksikkömuutosten vuoksi tätä edeltävästi on juuri vuonna 203 vähennetty henkilökuntaa yhteensä 23,5 henkilötyövuoden verran. 43

44 Vuodelle 204 on esitetty muutoksen alainen tilanne, jossa henkilöstökustannuksia ollaan alentamassa. Vuodelle 205 on esitetty muutosten jälkeiset yksiköt ja niille henkilöstökertoimet, joissa on toteutettu suunnitellut henkilöstökulujen vähentämistoimenpiteet. Vuonna 205: Kartanonpuistossa on 5 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, joista 45 vakituisia ja 6 intervallipaikkoja Tammikodissa on 20 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, joista 3 vakituisia ja 7 intervallipaikkoja Ilolakodeissa on 28 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, joista 26 vakituisia ja 2 intervallipaikkoja Mäntypuistossa on 22 vanhainkotihoitopaikkaa, jotka kaikki vakituisia Loimaan hoito-osastolla on 27 vuodeosastohoitopaikkaa Alastaron hoito-osastolla on 30 vuodeosastohoitopaikkaa Kartanon- ja Mäntypuiston yhteinen hoitopaikkamäärä on 73 paikkaa, jolloin joustavasti yhdessä käytettävän hoitohenkilökunnan yhteinen henkilöstökerroin on 0,64. Avoterveydenhuollossa jatketaan nykyisellä terveysasemaverkolla, joka ei salli henkilökunnan työajan ja osaamisen optimaalista hyödyntämistä. Kesäkuussa 20 LAS:ssa käynnistyneen yhteispäivystyksen kustannukset muodostuvat varsin korkeiksi Loimaan kaupungille. Kehityssuunta näyttää vahvistuvan, sillä vuoden 204 kustannukset näyttävät nousevan 200 % ( eurosta euroon = nousu euroa vuodessa) ja suoritteet 66 % ( 803:sta 4 797:een = nousu vuodessa) vuoteen 203 verrattuna. Kehityssuunnan taltuttamiseksi on syytä lisätä avosairaanhoidon vastaanottohenkilökunnan resurssia sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa. Vuodelle 205 ehdotetaan avosairaanhoitoon vuonna 204 perustettujen sairaanhoitajan ja terveyskeskuslääkärin (koulutusvirka) vakanssien täyttämistä. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajaresurssi on mitoitettu nykyisiä oppilasmääriä vastaavaksi. Tämä tarkoittaa, että kouluterveydenhuollosta on vähennetty 0,4 terveydenhoitajan työpanos. Erityispalveluyksikköön ehdotetaan perustettaviksi sairaanhoitajan ja sosionomi-amk:n toimet mielenterveyskuntoutujien palveluiden uudelleen järjestelemiseksi. Alkuvaiheessa on tarkoitus korvata paikkakunnalta poistuvan yksityisen palveluiden tarjoajan kaupungille aiemmin myymää palvelua: kotikäynnit ja päivätoiminta. Jatkossa arvioidaan, missä laajuudessa palvelu on kokonaisuudessaan mahdollista hoitaa kaupungin omana toimintana. Aikuissosiaalityön vastuualueen talousarviossa sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa on vastaavasti vähennetty palveluiden ostomäärärahoja euroa vuodelta 205. Perhetyön tukemiseksi on kotihoidosta siirretty kaksi lähihoitajan tointa sosiaalityön lastensuojelun perhetyöhön. Toiminnallisella muutoksella toivotaan voitavan panostaa kokonaisvaltaisemmin ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja näin lastensuojelun kokonaiskustannuksiin. Sairaanhoitopiirin alueen kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa työskennellään terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti kehittäen terveydenhuollon kokonaisuutta. Tässä työssä selvitetään vuonna 203 alkaneella kaudella ( ) mahdollisuus yhdistää sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen aluepoliklinikoiden toimintoja sijaintipaikkakun- 44

45 tiensa perustason organisaatioihin, selvitetään kirurgian ja päivystyksen edelleen keskittämisen mahdollisuudet sairaanhoitopiirin alueella. Myös selvitetään kuntoutus- ja terapiapalveluiden sekä vuodeosastohoidon uudelleenjärjestelyt sairaanhoitopiirin yksiköiden ja perusterveydenhuollon kesken. Henkilöstömuutosehdotukset: Mielenterveysyksikköön tarvitaan yksi sairaanhoitaja toimi ja yksi sosionomi- AMK:n toimi, jotta pystytään huolehtimaan mielenterveyskuntoutujien avohoidosta ja päivätoiminnasta. Perhetyön tukemiseksi on kotihoidosta siirretty kaksi lähihoitajan tointa sosiaalityön lastensuojelun perhetyöhön. Johtavan hoitajan työpanoksesta osoitetaan 50 % henkilöstöjohtajan tehtävien hoitamiseen alkaen. Johtavan hoitajan nykyiset tehtävät tulevat uudelleen arvioitaviksi. Kartanonpuistosta on vähennetty apulaisosastonhoitaja henkilöstösäästöjen saavuttamiseksi. Tehtävät on jaettu olemassa olevalle henkilökunnalle Terveys- ja hoivapalvelujen talousarvio yhteensä TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja - kulut -3 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys (hyvinvointipalveluselvitys) valmistui kesällä 204. Siihen liittyviä palvelurakenteiden uudistamista on valmisteltu syksyn 204 aikana. Vuoden 205 talousarvio edellyttää, että toimenpiteet vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästi osittain jo vuoden 205 aikana. Talousarviossa on karsintavaiheessa kohdistettu erikoissairaanhoidon palvelujen ostoon euron vähennys. Vähennyksestä kohdentunee kuitenkin vuonna 205 terveys- ja hoivapalveluiden henkilöstökuluihin euroa ja palvelujen ostoihin euroa. Terveys- ja hoivapalvelujen osuus kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta euroa. 45

46 3.4. Työkymppi Toimielin: Työterveyspalvelu TyöKymppi Tehtävä: Työterveyshuolto Vastuuhenkilö: Ylilääkäri/johtaja 3.4. Toiminnan kuvaus Toiminnan tavoitteena on tuottaa ja kehittää asiakasyrityksille ja maatalousyrittäjille hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia, monipuolisia työhyvinvointipalveluja, jotka suunnitellaan työpaikkakohtaisesti. Ennaltaehkäisevään työotteeseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Henkilöstö nimikkeittäin Ylilääkäri/johtaja Palvelupäällikkö Työterveyslääkäri Työpsykologi Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyssihteeri Toimistosihteeri Laitoshuoltaja YHTEENSÄ,0,0 6,0 0,25 0,75 2,75 3,0 0,5 0,5 25,75,0,0 6,5,0 3,0 3,0 0,5 0,5 27,5,0,0 6,0 9,7 2,8 3,0 0,5 0,5 24, Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Kaupunginhallitus on hyväksynyt Työkympin yhteistoimintasopimuksen jatkamisen ajalle Sopimuksessa on todettu, että Työkympillä on toimipisteet Loimaalla ja Pöytyällä. Samalla on linjattu, että Työkympin yhtiöittämistä valmistellaan siten, että yhtiö voi aloittaa toimintansa Vuoden 205 talousarviossa Työkymppi on budjetoitu kuuden kuukauden ajalle. ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 S TA 204 TA 205 Terveystarkastukset Sairaanhoito- ja yksilökäynnit (lk 2) Puhelinkonsultaatiot Työpaikkoja Työpaikkakäynnit ja toim.suunnitelmat Henkilöasiakkaita Maanviljelijäsopimuksia Yrittäjäsopimuksia Sairaanhoitosopimuksia Sairaanhoitoasiakkaita

47 3.4.4 Työkympin talousarvio yhteensä TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖKYMPPI TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja - kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti työterveyshuolto kilpailutetaan vuoden 205 alussa. Työkympin osuus kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta euroa. 47

48 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4... Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa on vuoden 204 syksyllä omaa päiväkotia ja 3 ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 39 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimii myös kaksi yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, josta ostetaan 56 hoitopaikkaa sekä Nappulan päiväkoti, josta ostetaan 29 hoitopaikkaa. KH teki hankintapäätöksen Alastaron yksityisestä päiväkodista (260 ). Toiminta päiväkodissa on tarkoitus aloittaa Lapsimäärän lisääntymisen (hoidon tarpeen lisääntyminen) takia Mahlapuiston ja Nurmen päiväkoteihin on syksyllä 204 perustettu lisäryhmiä. Sisäilmaongelmien takia Mahlapuiston esiopetusryhmä siirtyi alkaen korvaaviin tiloihin (Osuuspankki). Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien (ei Alastaron päiväkoti) että koulujen (Kirkonkylä, Kojonkulma) yhteydessä. Tuulensuun koulussa on mahdollisuus kehitysvammaisten esiopetukseen. Kirkonkylän koulun esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen, kun yksityinen päiväkoti aloittaa toimintansa Alastarolla. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille -9. Tuulensuun koulussa on myös lisäopetusta (0-luokka). 48

49 Keskuskoululla ja yläluokkien kouluilla, Alastaron yläaste, Opintie ja Puistokatu, on virkarehtori. Muissa kouluissa rehtorin tehtävät on määrätty luokanopettajalle hoidettavaksi oman viran ohella. Loimaan kouluissa on lukuvuonna yhteensä 85 yleisopetuksen ryhmää ja 7 erityisopetusryhmää. Yleisopetuksen ryhmien määrä vähenee edelliseen lukuvuoteen verrattuna kahdella. Vähennykset johtuvat lähinnä ikäryhmien kokovaihteluista ja opetusryhmien suurentamisesta (tuntikehyksen vähennys). Lisäksi Keskuskoululla aloitti syksyllä 204 vuoden tauon jälkeen maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmä. Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä yhdeksän alaluokkien ja kolme yläluokkien koulua sekä yhden erityiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (-6), Hirvikosken koulu (-6), Kauhanojan koulu (-6), Keskuskoulu (-6), Kirkonkylän koulu (0-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (-6), Niinijoen koulu (-6), Virttaan koulu (-4), Alastaron yläaste (7-9), Opintien koulu (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Tuulensuun koulu (erityisopetusta, 0-0). Alastaron yläasteella järjestetään myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus). Hirvikosken koulun toiminta jatkuu myös lukuvuonna korvaavissa tiloissa (Hirvikosken kirjasto, Opintien koulu ja evankelinen kansanopisto). Hirvikoskella alkoi syksyllä 204 yhtenäiskoulun rakentaminen (Hirvikosken koulu, Tuulensuun koulu ja Opintien koulu) ja koulun pitäisi aloittaa toimintansa Yleisopetuksen kouluilla on erityisopetusluokkia seuraavasti: Asemanseudun koululla (), Hirvikosken koululla (2), Kauhanojan koululla (2), Kirkonkylän koululla (), Keskuskoululla (2), Alastaron yläasteella (), Opintien koululla (2) ja Puistokadun koululla (2). Erityisluokkia on siis tasaisesti eri puolilla kuntaa ja toiminnallisesti tällaista ns. hajautettua mallia voidaan pitää tarkoituksenmukaisena (tukitoimet mahdollisimman lähellä, integroinnit koulun sisällä). Pienluokkien oppilasmäärä on vähentynyt, kun perusopetuslain ja opetussuunnitelman muutosten myötä kolme vuotta sitten käyttöön tuli yleisen ja erityisen tuen lisäksi ns. tehostettu tuki. Erityisen tuen päätösten purkaminen ja oppilaiden siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää resursointia mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen ja tukiopetukseen. Osaaikaista erityisopetusta varten on Loimaalla seitsemän erityisopettajaa (edellisenä lukuvuonna kahdeksan). Loimaalla erityisoppilaita on noin 8,2 % (32) oppilaista (Vrt. 7,9 % (29) lv ). Valtakunnallisesti erityisopetukseen siirrettyjä peruskoulun oppilaita on 7,3 % (203). Pienluokilla opiskelee 5 oppilasta (7, %). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 9 %, 39 %, 42 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osa-aikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään, Pöytyän ja Ypäjän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 20 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 203). 49

50 Lukuvuonna kouluissamme toimii yhteensä 39 (vrt. 4 lv ) koulunkäyntiavustajaa. Avustajista toistaiseksi palkattuja on 36, joista 7 on tällä hetkellä työvapaalla. Määräaikaisia avustajia on lukuvuonna yhteensä 0. Osa avustajakuluista (4,5 avustajaa) laskutetaan muilta kunnilta yhteistyösopimusten mukaisesti. Oman leimansa kaupungin koulutoimelle antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita on yhteensä 557 (34,6 %, valtakunnallinen osuus n. 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on oppilasta. Koulukuljetukset kilpailutetaan lukuvuoden aikana. Loimaan kaupunki on saanut vuosille valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen ( euroa edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa kerhon toteuttamisen lukuvuonna Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Lukiossa on oma virkarehtori. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi lukiossa opiskelee 7 kaksoistutkinnon suorittajaa. Määrä on vähentynyt edellisistä vuosista, kun yhteistyösopimus Ypäjän Hevosopiston kanssa on päättynyt Kahdenvälinen Comenius -projekti From peasantry to top management on alkanut keväällä 204 ja jatkuu kevääseen 205 italialaisen Giulianovon kaupungissa sijaitsevan Liceo scientifico statale "M. Curie"-koulun kanssa. Projekti toteutuu vierailuina kumpaankin maahan noin 20 opiskelijan voimin. Projektin tavoitteina on mm. lisätä opiskelijoiden kulttuurien välistä osaamista ja saada heidät tietoisiksi kulttuurien välisistä eroista, vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa, parantaa osaamista englannin kielessä ja osallistujamaiden kielissä, rakentaa siltoja kahden kansan välille historian ja kulttuurin avulla, työskennellä tieto- ja viestintätekniikoilla, rohkaista, tukea ja kehittää opiskelijoiden luovuutta sekä oppia suvaitsevaisuutta ja rauhaa eri maiden kesken. Lukiossa alkaa myös Erasmus+ hanke, joka kestää kolme lukuvuotta. Hankkeen aikana järjestetään opiskelijoiden ryhmävaihtoa ja opettajien koulutustilaisuuksia kaikissa osallistujamaissa. Loimaan lukio on hankkeen koordinaattori ja kumppanit ovat Unkarista, Espanjasta ja Sloveniasta. Kumppanikoulut ovat toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena on antaa opiskelijoille eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Luomme yhteyksiä työelämään sekä paikallisesti ja kansainvälisellä tasolla ja annamme nuorille tilaisuuden opiskella ja harjoitella yrittäjyystaitoja. Hankkeeseen osallistuvat opettajat puolestaan työstävät yhdessä näitä tavoitteita tukevia opetusmateriaaleja ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on kehittää 50

51 opiskelijoiden ja opettajien kielitaitoa sekä oppia käyttämään tietotekniikkaa tehokkaasti oppimisen ja viestinnän välineenä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen.-6.-luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Hirvikosken koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla, Virtaan koululla sekä Tuulensuun koululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa asti. 5

52 4..2. Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja,8 2 2 palveluiden hallinto Palvelusihteerit Yhteensä 4,8 5 5 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis),5 0 9 Perhepäivähoitaja 40, Erityispäivähoito Päiväkoti Koululaisten ip-toiminta ja avoin päiväkoti Kiertävä elto Päiväkodinjohtaja 9 Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja/ Päivähoitaja Päiväkotiapulainen Ryhmäavustaja/henk.koht.avust Kerhonohjaaja 0,2 0 0 Päivähoito yhteensä 34 3 Huom 38 43* TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa Päiväkodit hoitopäivät yhteensä joista kaupungin tuottamia ostettuja Esiopetus, esiopetuspäivät yht joista kaupungin tuottamia ostettuja Ryhmäperhepäivähoito, hoitopv Perhepäivähoito, kunnal. hoitopv Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv Lasten lakisääteinen kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä Päiväkotihoito Päiväkotihoito, lapsia yhteensä Päiväkotipaikkoja ei arv. kohde Perhepäivähoito Perhepäivähoito, lapsia yhteensä Perhepäivähoitopaikkoja ei arv. kohde Ryhmäperhepäivähoito lapsia Ryhmäperhepäivähoitopaikkoja ei arv. kohde * Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron päiväkotiratkaisu) ja hoidon tarpeen merkittävään kasvuun (alkanut jo syksyllä 204). 52

53 Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Asemanseudun koulu Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu Isonperän koulu esiopetus+perusopetus Kauhanojan koulu (TA 205 keskiarvo syksy Keskuskoulu ja arvio syksy 205) Kirkonkylän koulu * Kojonkulman koulu Metsämaan koulu Niinijoen koulu Peltoisten koulu Vanha koulu Vesikosken koulu Virttaan koulu Alastaron yläaste Opintien koulu Puistokadun koulu Tuulensuun koulu Loimaan lukio Oppilaat Oppilaat yht Perusopetuksessa Yleisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Osa-aik. erit.op. osallistuneet Tehostetun tuen oppilaat Henkilöstö Hallinto, esiopetus, perusopetus, lukio Koko henkilöstö yhteensä 20,5 207,0 204,5 (htv 20,6) (htv 95) (htv 95) Opettajat, rehtorit ,5 Rehtorit Luokanopettajat 54, ,5 Lehtorit 37, Vanhemmat lehtorit Esikoulun opettajat 3 3 2* Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat Erityisluokanopettajat 7,5 7 7 Erityisopettajat 7,5 8 7 Koulunkäyntiavustajat (lkm) Kuraattori Psykologi Apip-ohjaaja Muu henkilökunta Opettajat perusopetuksessa ,5 Opettajat perusopetukses sa - yleisopetus 4,5 -luokkamuotoinen erityisopetus 7, laaja-alainen erityisopetus 7,5 8 7 Opetustunnit / oppilas Yleisopetus,7,7,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,2 4,0 4, Laaja-alainen erityisopetus 0, 0, 0, Erityistehtävät 0,06 0,06 0,06 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp),,, Vieraskuntalaisia Perusopetus 6, % 5,8 % 5,9 % Erityisopetus 4,5 % 7,0 % 4,0 % Lukio 2,7 % 4,0 % 2,5 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen

54 Koulunkäyntiavustajilla on lukuvuonna avustajatunteja viikossa yhteensä noin 050 (lv yht. 00h). Vähennys perustuu lähinnä avustajamäärän vähenemiseen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla ohjaajilla ja koulunkäyntiavustajilla on tunteja lukuvuonna yhteensä noin 450 (lv yht. 470). Kokopäiväisiä aamu- ja iltapäiväohjaajia on neljä ja 32 avustajalla on avustajatehtävien lisäksi aamu- ja iltapäiväohjaajan tehtäviä. Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. Opetustuntien kohdalla on noudatettu hyväksyttyä tuntijakoa ja hyväksyttyä tuntikehystä Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva oppilashuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. ) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o opetussuunnitelmatyö (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään.8.206, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) o kasvatus- ja opetuspalveluiden strategiatyö (mm. osana opetussuunnitelmaprosessia) o erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien määrä ja sijainti) b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o kerhotoiminnan kehittäminen o oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen (osin rinnakkain opetussuunnitelmaprosessin kanssa) 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen a) Päivähoidon palveluverkkoselvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen o o o Alastaron päiväkotihanke henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittäminen (mm. keskustaalueen päivähoitoratkaisut, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) b) Kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevan suunnitelman toteuttaminen 54

55 o o o Hirvikosken yhtenäiskoulu (toiminnallinen suunnittelu) henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen ARVIOINT I-KOHDE Perusopetus ei arviointikohde Keskimääräinen ryhmäkoko Erityisopetus MITTARI TP 203 TA 204 S TA 205 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) /vastausten keskiarvo Pätevän/ kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön osuus Hoitopäivän hinta ( /päivä) - perhepäivähoito - ryhmäperhepäivähoito - päivähoito (päiväkodit) Oppilaita/opettaja perusopetuksessa Oppilaita/opettaja yleisopetuksessa Oppilaita/opettaja erityisluokkaopet. Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Peruskoulun päättymisvuonna aloittaneet lukiossa ammatillisessa koulutuksessa 0-luokka /jokin muu Pätevien opettajien osuus opettajista Yleisopetuksen käyttökustannukset Perusopetuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) Oppilasmäärä/opetusryhmä 88,0 % >90 % s 3,5 4,0 92 % >90 % >90 % 7,40 67,50 80, ,6 2,0,9 3, 3,7 3,4 6,5 6,7 6, % 0 % 0 % 39,0 % 6,0 % 0,0 % * % % 0 2 % * % % 0 2 % 92 % >90 % >90 % 7520 /opp 7480 /opp s 7460 /opp ei arviointikohde -2lk 6, 3-6lk 8,2 7-9lk 5,7 ** -2lk lk lk 7-8 Erityisopetuksen käyttökustannukset -luokkamuotoinen erityisopetus 7720 /op 8750 /op s 3,5 4,0 ** -2lk lk lk /op 55

56 Esiopetus Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus -osa-aikainen erityisopetus p 980 /opp p 900 /opp p 850 /opp Esiopetukseen osallistuvien 00 % 00 % 00 % osuus ikäluokasta Esiopetuksen käyttökust./opp s 7650 /opp (koulut) Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä luokat Ohjaustuntien määrä/vko Iltapäivätoiminnan käyttökustannukset 7,4 20,5 s 20,2 /ohjaustunti Pätevien opettajien osuus opettajista 00 % 00 % 00 % Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden 92 % % % osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset 687 /opp 6780 /opp 7280 /opp Lukiokoulutuksen laatu koetaan ei arviointikohdkohde ei arviointi- 3,5 4,0 hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) * valtakunnallinen taso ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko.-luokalla on 5-9 oppilasta ja 2.- luokalla sekä luokilla ja luokilla 5-9 oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat -2lk 8,8; 3-6lk 2,; 7-9lk 7,. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. Tavoitteena ovat valtakunnallisesti yleisimmät ryhmäkoot eri vuosiluokilla. ***Kustannuksissa otettu huomioon varsinainen opetustoiminta, oppilashuolto, koulujen hallinto, ruokahuolto, kiinteistöhuolto, kuljetukset, tukipalvelut, koulutoimen hallinto. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ovat mukana vain henkilöstökulut. Lukion kustannusten kasvua selittää erityisesti tulojen väheneminen. Luokan- ja aineenopettajista 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 67 %:lla (vrt. 68 % vuonna 203). Koulunkäyntiavustajista lähes kaikilla on vaadittava koulutus ja monilla suoritettuna myös koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto. Valtakunnan tasolla opettajista muodollisesti päteviä on noin 89 %, erityisopettajista noin 78 % ja lukion opettajista 94 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). 56

57 Lasten päivähoidon kustannuksia : Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) : Toiminnan Toiminta järjestäjä/ Loimaa, /opp Kunnat, /opp. Kaikki, /opp. Esiopetus Esiopetus Esiopetus Esiopetus Esiopetus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Apip-toiminta Apip-toiminta Apip-toiminta Apip-toiminta Apip-toiminta Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ai- 57

58 nakin oppilasmäärä sekä erityisesti ruokahuolto-, kiinteistö- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Vertailutietoja muutamista (samankokoisista) kunnista (OPH:n raportit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/opp Opetus /opp Kuljetusoppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa , Kauhajoki , Lieto , Loimaa , Naantali , Uusikaupunki , Kunnat yhteensä , Erityisopetuskustannukset vaihtelevat selkeästi riippuen siitä, minkälainen erityisopetus on kyseessä (avustajatarve, mahdolliset erikoisvälineet ja materiaalit sekä muut tukitoimet, vieraskuntalaisten osuus, kuljetuskustannukset, ryhmäkoko). OPH:n raportin mukaan vuonna 202 alle 00 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin 9 92 /opp ja yli 00 oppilaan kouluissa /opp (ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.) Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, -6-vuotiaista): 68,0 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 Loimaa Koko maa 56,0 54,0 52, Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim. 3-5-vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla %, kun koko maan vastaava osuus on ollut %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 203 osapäivähoidossa oli -2- vuotiaista 4,2 % (koko maa,6 %) ja 3-5-vuotiaista 3,9 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: -2-vuotiaista 22,5 % (koko maa 35,3 %) ja 3-5-vuotiaista 44,3 % (koko maa 63,4). Vuoden 204 aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrässä on tapahtunut merkittävä muutos: 32 (toukokuu) -> 298 (elokuu) -> 267 (syyskuu). 58

59 Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa : 700 Opp.määrä Opp.määrä Oppilasmäärän väheneminen näyttää hidastuvan aikavälillä Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä kompensoi Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 207 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen : yht. yleisop. erit.lk.op. osa-aik.eo muut Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Vaikka opettajien määrässä ei olekaan viime vuosina tapahtunut olennaisia muutoksia, on tuntikehys vähentynyt yli 200 tuntia (noin kahdeksan opettajan työpanos) viimeisen kolmen vuoden aikana. Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetustyhmien määrässä: 59

60 Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä Koulutuslautakunnan toimintakulujen (ulkoiset) prosentuaalinen jakautuminen 205: Avustukset 4 % Muut % Aineet, tarvikkeet 3 % Palvelujen ostot 6 % Henkilöstömenot 76 % Opetuspalvelujen ostoista koulukuljetuksiin on budjetoitu vuonna 205 noin euroa, varhaiskasvatuspalvelujen ostoihin euroa ja kotikuntakorvauksiin euroa (loimaalaisten lasten opetus muualla). Tulot muodostuvat lähinnä päivähoitomaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä perusopetuksesta saaduista tuloista, apip -toiminnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtion erityisavustuksista. Vuositasolla näiden suuruus on noin Lisäksi kotikuntakorvaustulot ovat noin euroa. Kasvatus- ja opetuspalveluiden toiminnan kannalta keskeisiä kysymy k- siä/haasteita ovat mm. seuraavat: - henkilöstömäärän mitoittaminen rakenteellisia muutoksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi - kiinteistöjen kunto (mm. sisäilma) investointien tarve - määrärahat/ palvelujen laajuus (ryhmäkoot, tuntikehys, kuljetusjärjestelyt, tukitoimet jne.) palvelujen tasa-arvoisuus - toimintakulttuurin muuttaminen (mm. uudet opetussuunnitelmat) 60

61 4..4 Koulutuslautakunnan talousarvio yhteensä KOULUTUSLAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja - kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4.2. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikatoimen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista sekä Virttaan lainausasemasta. Loimaan kaupungin kirjastopalveluselvityksessä 204 esitetään Virttaan lainausaseman lakkauttamista Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (57/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Kirjastopalveluselvityksen mukaiset lähikirjastojen aukioloaikojen supistukset sekä Hirvikosken kirjaston lukusalin toimiminen Hirvikosken koulun väistötilana kevääseen 205 laskevat todennäköisesti sekä lainaus- että kävijämäärää. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää 6

62 perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston, kuivurigallerian ja Elias-salin näyttelytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen, Heimolinnan toiminta sekä Hirvikosken paloasema. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Samoin turvallisuus on järjestetty museotasoiseksi. Näyttelytilojen koko on n. 250 m 2, varaston noin 200 m 2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Taidetaloon on sijoitettu myös Suomen Taiteilijaseuran kokoelma (43 teosta). Liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Tehtäväalue sisältää liikuntatoimen hallinnon, liikuntatoiminnan järjestämisen ja tukemisen, liikuntatilojen ja alueiden käytön koordinoinnin, järjestöavustukset ja yhteistyösopimukset, jäähalliyhtiön tuen jääaikaa ostamalla sekä urheilustipendien kustannukset. Erityisliikunta on painopisteenä ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Liikuntapalvelut järjestää erilaisia ohjattuja erityis- ja terveysliikuntaryhmiä eri ikäryhmille koko kunnan alueella (ikäihmisten hyvänolon liikunnat ja ohjatut kuntosaliryhmät, vanhusten tasapainoryhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten ryhmät, miesten kuntoryhmät, circuit, nuorten vähän liikkuvien Time out toiminta). Liikunnanohjaajat vierailevat eläkeläis- ym. järjestöjen tilaisuuksissa antamassa liikuntaneuvontaa ja tietoja kaupungin palveluista. Loimaa on mukana Turun, Paimion ja Uudenkaupungin kanssa Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojektissa Uimahalli Vesihovi on vauvasta vaariin kuutena päivänä viikossa vesiliikuntapalveluja tuottava seutukunnallinen ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keidas, jonka henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on turvattava. Vuoden mittaan liikuntapalvelut järjestää itse tai yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa erilaisia liikuntatapahtumia esim. hiihtispäivät, lasten temppuradat, SuomiMies- seikkailee kuntotestit, kävelytestit ym. Uimahalli Vesihovi on mukana valtakunnallisessa Ui kesäksi kuntoon -kampanjassa. Saviseudun kuntien liikuntatoimen järjestävät yhdessä vuoden mittaan pyöräilyyn, kävelyyn/juoksuun ja hiihtoon kohdistuneet Saviseutu liikkuu kampanjat, joiden tavoitteena on innostaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan ympäri vuoden 62

63 Liikuntatilojen ja alueiden kunnossapitoa ja kehittämistä suunnitellaan käyttäjäryhmien tarpeita kuunnellen yhteistyössä kunnossapidosta vastaavan teknisen palvelukeskuksen kanssa. Jalkapallon tekonurmikenttä tulisi ehdottomasti saada suunnitelmakaudella, koska Hirvikosken urheilukentän nurmi ei kestä nykyisen suuruista jalkapallo- ja yleisurheilukäyttöä 2 3 vuotta kauempaa. Myös päätös ulkoilulain mukaisesta harjureitin reittitoimituksen toteuttamisesta tulee tehdä, jotta harjureitin jatko voidaan turvata. Kaupungin pienet liikuntapaikat kaipaisivat suunnitelmallista kunnossapitoa ja siksi talousarvioon tulisi tulevina vuosina saada kiinteä vuosittainen määräraha liikuntasuunnitelmassa listattujen liikuntapaikkojen ja leikkikenttien kunnossapitoon. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää heille suunnattuja palveluja ja että heillä on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorisopalvelut järjestää omana toimintana nuorisotiloilla sekä yläasteikäisille että alakouluikäisille (4-6 lk) tarkoitettua avointa toimintaa. Avoimen toiminnan lisäksi järjestetään tapahtumia ja kerhotoimintaa esim. 7-luokkaisten ryhmäytys, selviytymispelit, kv-klubi. Harrastustoimintaan ohjaamista järjestetään henkilökohtaisena kaikille sitä haluaville viidesluokkalaisille. Henkilökohtaista harrastuksiin ohjaamiseksi voidaan antaa myös muille koululaisille ja opiskelijoille, jos se on oppilashuollollisista tms. syistä perusteltua. Ala-asteikäisten kesäleirejä järjestetään Kalikan virkistysalueella. Tavoitteena on, että kaikki loimaalaiset alakouluikäiset voivat osallistua joko kaupungin tai seurakunnan järjestämälle kesäleirille. Yleisten leirien lisäksi järjestetään teemaleirejä. Nuorten osallisuuden edistäjänä ja nuorten asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Vuonna 205 aloittaa uusi nuorisovaltuusto toimintansa. Nuorten omaehtoisia ryhmiä ja nuorten aloitteita tuetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 205 järjestetään yläkouluilla Nuorisoparlamentti, jossa luokkakohtaiset ideat ja ehdotukset työstetään yläkoulujen yhteisiksi esityksiksi Loimaan kaupungin palvelujen ja toimintojen kehittämiseksi. Vuoden 203 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osaalueilla. Nuorisotakuun toteutuksen ja kehittämisen osalta nuorisotoimen vastuulla on etsivä työ. Etsivää työtä toteutetaan seutukunnallisena. Nuorten työpajatoiminta on hallinnollisesti sosiaalipalvelukeskuksen alaisuudessa. Loimaan kaupungissa toimii lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Erikseen toimii myös seutukunnallinen monialainen työryhmä. Työryhmien tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta. Työryhmän toiminta on 63

64 yhteydessä Loimaan kaupungin hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan. Vuoden 205 aikana selvitetään, mitä monialaisia työryhmiä on tarpeen pitää yllä. Nuorten tiedonsaannin parantamiseksi ja turvaamiseksi on nuorisotiedotuksella merkittävä rooli. Nuorisotiedotusta edistetään ja yhteistyötahojen kanssa parannetaan nuorten oikeellisen tiedon saamisen mahdollisuuksia sekä palveluista että nuorten oikeuksista. Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkaa toimintaansa kuuden kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Hankkeina toimivat etsivän nuorisotyön hanke ja uraohjaukseen keskittyvä hanke. Seutukunnallisena toteutetaan nuorten kuulemista ja leiri-/kurssitoimintaa (mm. bändikurssi). Maakunnallisena hankkeena jatkaa Verkot-hanke, jonka tehtävänä on edistää lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman juurruttamista Varsinais-Suomeen nuorisotoimialalla. Loimaan kaupunki on saanut oikeuden toteuttaa Erasmus+ -ohjelman kautta nuorisovaihtoa. Vuonna 205 jatketaan eurooppalaisten nuorten vapaaehtoisten vastaanottamista sekä nuorten lähettämistä. Osallistutaan nuorten pohjoismaisen ryhmävaihdon suunnitteluun ja toteutukseen leirimuotoisena. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön ja lisäksi lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Syksystä 203 alkaen opistossa on ollut myös teatteritaiteen perusopetusta. Teatteritaiteen perusopetuksen ottaminen opetusohjelmaan on perusteltua, sillä alueella halutaan tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen, opetussuunnitelmaa noudattavaan ja tasolta toiselle etenevään teatteritaiteen opetukseen. Työväenopisto on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä opintosetelitoimintaan että laatu- ja kehittämistoimintaan. Opintoseteliavustuksen kohderyhmiä ovat työttömät, senioriväestö, eläkkeellä olevat ja oppimisvaikeuksia kokevat. Opetushallitus on myöntänyt euroa Saviseudun ja Auranmaan yhteisen lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Pöytyän kunnalle on myönnetty euroa yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Hanke on määrä toteuttaa opistojen yhteistyönä. Työväenopiston hallinto on hankittu alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. 64

65 Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa sekä pop- ja jazzmusiikissa. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoria-säveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa. Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Vuonna 205 toiminnan painopisteenä on musiikkiryhmien ja yhteissoiton kehittäminen Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA204 TA 205 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonjohtajat 0 0 Kirjastonhoitajat,62 3 4* Kirjastovirkailijat 9, 8 7 Kulttuurisihteeri Musiikinohjaaja 0,4 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja/ 0 kulttuurityöntekijä Liikuntasihteeri Liikunnanohjaajat Kassa/kahviotyöntekijä Laitoshuoltaja Laitosmies Uimaopettaja/uinninvalvoja Tilapäistyöntekijät 0,5 0,5 0,5 Nuorisosihteeri 0,9 Nuoriso-ohjaaja 2,3 2,5 3 Seutu-/maakunnallinen 3,5 3,85 2 työntekijä, hanketyöntekijä Nuorisotalojen valvojat 0, 0,2 0,2 Johtava rehtori 0 0** 0 Rehtori Opettaja /työväenopisto Sivut. tuntiopettajat/to Opettaja/musiikkiopisto Sivut. tuntiopettajat/mo Palvelusihteeri 2 Yhteensä henkilötyövuosia 8, 56,9 30, 68,0 28, 65,3 Tilat/toimipiste Kirjastot ja lainausasemat Kulttuuritilat Liikuntakeskukset Nuorisotilat Virkistysalueet Opistotalot * kirjastoasetuksen mukaan..206 kirjaston henkilöstöstä 45 %:lla tulee olla korkeakoulututkinto. Tähän varaudutaan muuttamalla kaksi kirjastovirkailijan toimea kirjastonhoitajan toimeksi ** ostopalveluna Pöytyältä alkaen (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori) 65

66 Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo, Hirvikosken paloaseman varasto Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Nuorisotilat: Citynuokkari, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän nuorisotilat Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa. Opistotalot: Musiikkiopisto, Työväenopisto Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan avustuksin. Lähtökohtana vapaa-aikapalveluiden toiminnassa on lisätä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, jotka edistävät kuntalaisten kuulumista yhteisöihin. Palveluilla on varmistettava mahdollisuudet osallistua aktiivisesti vapaa-ajalla myös niille kuntalaisille, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjen toiminnan piirissä. Vapaa-aikapalvelut ovat osaltaan kehittämässä kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. Vapaa-aikapalvelut tuottaa ja edistää palveluja, jotka ovat enimmäkseen ennaltaehkäiseviä. Ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä vapaa-ajanpalveluita tuottavat kansalaisjärjestöt. Vapaa-aikapalvelut toimivat edistäjinä ja sellaisten palveluiden tuottajina, joita kansalaisjärjestöt eivät voi tuottaa. ) Sujuvan elämän kotikaupunki/asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet Opetushallitus on myöntänyt Loimaan kaupungille kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta euroa käytettäväksi Saviseudun ja Auranmaan yhteisen lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Opetushallitus on myöntänyt Pöytyän kunnalle kansalaisopistojen laatuja kehittämisavustusta euroa käytettäväksi yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Tavoitteena on myös rakentaa mainituille oppilaitoksille yhteinen imago sekä laatia päättäjille konkreettinen ehdotus opistojen yhdistämiseksi. Hanke on määrä toteuttaa Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteistyönä. b) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen o Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojekti (OKM:n ja Turun AMK:n rahoittama ja ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti alkoi syksyllä 203 ja päättyy vuonna 205. Projektin päämäärinä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikunta pyritään saamaan osaksi neuroliikkujan mahdollista hoito-, palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelmaa.) 66

67 o Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä) c) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elo-hanketta ja työpajatoiminnan rahoituksella toimivaa koulutukseen ja työelämään ohjaavaa Ura-hanketta. o Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasa-arvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. o Nuorisopalvelut ovat yhdessä Loimaan Teatterin kanssa aloittamassa kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankkeen. Hanke jatkuu vuodelle 205. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. o Loimaan kaupungin erilaisten lasten ja nuorten monialaisten työryhmien toimintamuotojen ja tehtävien yhdistäminen 2) Jyvällä tulevaisuudesta/talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Toritoiminnan kehittäminen (VAPLAssa käsitelty työryhmän perustamista) o Selvitys Loimaan työväenopiston, musiikkiopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhdistämisestä (järjestämisluvat 207-) Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 s TA204 TA205 Kirjastopalvelut lainat/asukas 9, Kulttuuripalvelut Julkiset tilaisuudet/kpl * 60 ei arv. kohde ei arv. kohde taidenäyttelyt 8 ei arv. kohde ei arv. kohde taidetalo/käyntikerrat Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat erityisliikunnan ryhmiä -osallistujat -käyntikerrat muita liikuntaryhmiä 4 ei arv. kohde ei arv. kohde muiden liikuntaryhmien käyntikerrat Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu toiminta) kävijämäärä leiritoiminta, leiripäivät 342 ei arv. kohde ei arv. kohde seutukunnallinen toiminta, osallistujat Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä 82,0 % > 90 % >90 % ( %) opiskelijoiden määrä toimipisteitä toiminta-alueella 30 ei arv. kohde ei arv. kohde Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä opetustunteja/ viikko ka *tilaisuudet, juhlat 67

68 Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 s TA 204 TA 205 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 50,0 s 53,03 50,82 käyttökustannukset/laina 2,59 2,65 2,67 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 28,03 s 33,98 29,37 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 90,95 s 90,00 85,87 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 20,29 s 2,72 22,52 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 26,75 s 28,4 27,77 nettomenot / opetustunti 6,64 s 65,78 64,92 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija 570 s Asukaslukuna on käytetty Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja : Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan, nuorisotyön, museot, teatterit ja orkesterit, yleisen kulttuuritoimen. 68

69 Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 20 70,35 87,50 88,0 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 20 58,38 64,02 58,3 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,50 64,66 58,98 Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opetustunti ,5 68,87 70,85 Taiteen perusopetus /opetustunti ,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti 20 6,2 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti ,96 75,55 77,62 Lähde: Opetushallituksen raportit. Vapaa-aikalautakunnan määrärahat (ulkoiset) jakautuvat vuonna 205 seuraavasti: Työväenopisto; 6,0 Musiikkiopisto; 6,0 Kirjastopalvelut; 26,0 Kulttuuripalvelut; 6,0 Nuorisopalvelut; 0,0 Liikuntapalvelut; 6, Vapaa-aikalautakunnan talousarvio yhteensä VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

70 5. TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus yhteensä: TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Kaupunginhallituksen päättämät talousarviomuutokset: - Yksityisteiden kunnossapitoavustus palautettiin - Kiinteistöjen kunnossapitoon ja purkuihin palautettiin euroa - Energiakustannuksista vähennettiin euroa + uusi tavoite - Siivouspalveluiden kustannuksista vähennettiin euroa +uusi tavoite - Ympäristöpalvelujen myyntituottojen lisäys euroa + taksavelvoite 5.. TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimielin: Tekninen lautakunta Tehtävä: Teknisen ja ympäristöpalvelupalvelukeskuksen palvelut Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja 5.. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää teknisen palvelukeskuksen hallinnon, rakennuttamispalvelut, tilapalvelut, ruoka- ja siivouspalvelut sekä kunnallistekniikan. Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen hallinto käsittää teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan tehtävät. Lisäksi kaavoituspalvelut sisältyvät hallintoon. Rakennuttamispalvelut vastaa toimitilahankkeiden ja yhdyskunta- rakentamisen hankkeiden valmistelu, rakennuttaminen sekä valvonta. Tilapalvelut sisältää kiinteistöjen ylläpidon. Tarkoituksena on järjestää kaupungin toimielinten käyttöön tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat toimitilat. Ruoka- ja siivouspalveluiden tarkoituksena on järjestää kaupungin omat siivous- ja ruokahuoltopalvelut hyvällä ammattitaidolla ja mahdollisimman taloudellisesti. Tuotetaan ravintosuositukset huomioivia, laadukkaita ja monipuolisia ateriapalveluita Loimaan kaupungin asiakkaille sekä tuotetaan siivouspalveluita ja siihen läheisesti liittyviä oheispalveluita taloudellisesti, tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti kaupungin eri toimipisteissä Kunnallistekniikka sisältää kunnossapidon sekä mittauspalvelut. 70

71 5..2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Tekninen- ja ymp.pk hallinto Tekninen johtaja Palvelusihteeri Kaavoitus Kaavoittaja Kaavoitusarkkitehti 0 Rakennuttamispalvelut Rakennuttamisinsinööri Suunnittelupäällikkö 0,6 Tilapalvelut Kaupungininsinööri Työpäällikkö 0,5 Kiinteistötyönjohtaja Laitosmies 6,6 7,6 5 Vanhempi ammattimies Vanhempi kirvesmies Vanhempi maalari Huoltomestari,5,5 0,5 Sähkömestari Automaatioasentaja Kausityöntekijä Laskentasihteeri Palvelusihteeri Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Kokki 0,5 9,5 0 Ruokapalveluvastaava 4,7 4,7 0 Vastaava ruokapalvelutyöntekijä 4,4 5, Ruokapalvelutyöntekijä,4 3,5 2 Ruokapalveluvastaava/laitoshuoltaja 0,7 - - Siivouspalvelupäällikkö Siivoustyönohjaaja Laitoshuoltaja 4,9 39,6 32,52 Kunnallistekniikka Suunnittelupäällikkö - - Työpäällikkö 0,5 Kartanpiirtäjä - Kartoittaja Kiinteistörekisterin hoitaja Mittamies 2 Mittausteknikko Puutarhuri Torivalvoja - - Vanhempi ammattimies Autonkuljettaja Varastonhoitaja Varastopäällikkö 0,6 0,6 - Liikuntapaikan hoitaja Liikuntapaikkamestari Palvelusihteeri Kausityöntekijä 3 6 3,5 YHTEENSÄ 24,59 28,7 0,9 Toiminnan laajuus tiedot Lämmitettävät kiinteistöt Kerrosala, m2 lämmin *** Tilavuus, m3 lämmin *** Kaavateitä, km ** Avustettavia yksityisteitä, km Viheralueet, ha Leikkipaikat 4 * 34 * 25* * lkm koskee leikkipuistoja. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on yhteensä 48 hoidettavaa leikkipaikkaa ** Kadut 8 km ja kevyenliikenteenväylät 64 km. Pituudet mitattu ja tarkistettu katurekisterihankkeessa kesällä 204. *** tarkistetun kiinteistöluettelon mukaiset luvut 7

72 5..3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet 5..3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Strategialinjaukset: ) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat 2) Kasvun paikka yrityksille / Elinkeinot ja yritykset 3) Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / Liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne 4) Ympäristö kestävän kasvun pohjana / Ympäristö ja energia 5) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö Sujuvan elämän kotikaupunki Kehitetään kaavoitusprosessia yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen kanssa. Saatetaan keskeneräiset kaavat valmiiksi. Tarjotaan monipuolisia asuntotontteja ja infrastruktuuria kaupungin eri alueilla Panostetaan kaupungin yleisilmeeseen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen yleisten alueiden ja katualueiden hoidolla käytössä olevien resurssien puitteissa. Panostetaan ulkoliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laadukkaaseen ja taloudelliseen kunnossapitoon käytössä olevien resurssien puitteissa yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja alueiden asukkaiden kanssa Kohdennetaan yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset tehokkaammin liikkumisen tarpeet huomioiden Ruokapalveluiden toiminnan kehittäminen edelleen Siivouspalveluiden toiminnan kehittäminen edelleen Kasvun paikka yrityksille Ajantasainen ja nopea kaavoitus kaupungin ja elinkeinoelämän tarpeisiin Tarjotaan monipuolisia liiketontteja ja toimivaa infrastruktuuria kaupungin eri alueilla Kaupungin omistuksessa olevien toimitilojensujuva markkinointi yhteistyössä elinkeinotoimen kanssa Edesautetaan elinkeinotoiminnan säilyttämistä haja-asutusalueella kohdentamalla yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset tehokkaammin liikkumisen tarpeet huomioiden Keskuskoulun ja Hirvikosken koulukeskuksen siivouspalvelut kilpailutetaan vuoden 205 aikana yhdessä Puistokadun koulukeskuksen kanssa (Khall 27.0.) Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea Panostetaan strategisesti merkittävien maa-alueiden hankintaan yhteisesti määritellyn maanhankintapolitiikan mukaisesti Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan toteuttaminen Asemakaavojen päivittäminen tarpeen mukaan Katujen hoitoluokituksen päivittäminen Ympäristö kestävän kasvun pohjana Ilmasto- ja energiastrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen yhteistyössä ympäristölautakunnan ja muiden palvelukeskusten kanssa Tehostetaan edelleen toimitilojen ja kiinteistöjen hallintaa, käytettävyyttä, käyttöastetta ja energiatehokkuutta Energiakulutuksen seurantajärjestelmän kehittäminen edelleen. Vertailutietona ja lähtökohtana vuoden 203 mukaiset energiankulutustiedot. Energiaseuranta otetaan osaksi teknisen toimen seurantaraportointia (Khall 27.0) 72

73 Jyvällä tulevaisuudesta Sopeutetaan palvelukeskuksen henkilöstömäärä palvelurakenteen ja riittävän palvelutuotannon mukaiseksi. Toimintoja kehitetään edelleen mm. hyödyntämällä yhteistyötä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa mahdollisuuksien mukaan sisäisin siirroin. Vähennetään kiinteistömäärää realisoimalla/purkamalla kiinteistöjä ylläpitostrategian mukaisesti. Ylläpitostrategia päivitetään vuosittain. Pyritään tavoitteellisesti vähentämään kiinteistöjen energiakustannuksia lisäämällä käyttäjien tietoisuutta kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Kustannuslaskentaa ja kustannusten ennakointia parannetaan edelleen ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 TA 204 TAV 205 Kaavoitus Valmistuneet/hyväksytyt 55 ha 80 ha asemakaavat (ha) Tilapalvelut Kiinteistöjen ylläpitostrategia Myyty Soldanin kiinteistö ja Vanha koulu. ArtTyynelän ja Isoperän koulun myynneistä valitukset. Ylläpitostrategian mukaiset toimenpiteet Ruoka- ja siivouspalvelut Kunnallistekniikka Rakennusten energiankulutus, sähkö Rakennusten energiakulutus, lämpö +8,9 % v.202 tasosta (kulutus 7994, MWh) -3, % v. 202 tasosta (kulutus MWh) 7 00 MWh (-242 v. 203 tasosta ) MWh (-486 v. 203 tasosta ) MWh (-994 MWh vuoden 203 tasosta) MWh (-439 MWh vuoden 203 tasosta) Kustannukset ateriaa kohti 2,34 2,30 2,27 (tuotettuja aterioita yht kpl) Muokattu ruokalistoja; lisätty laatikkoruokia, vähennetty jälkiruokia. Kustannukset siivottavaa lattianeliömetriä kohti 23,60 /m 2 /v (sis. pehmopaperi; ilman pehmopaperia 23,28 /m 2 /v) 25,50 /m 2 /v 25,50 / m 2 /v Kunnossapitokustannukset/ katukm (kunnosssapitokustannukset sisältäen katuvalaistuksen) /km /km /km (4 42 /km) Hoitokustannukset/puisto-m2 0,30 /m 2 0,27 /m 2 0,30 /m 2 Luovutetut tontit/v