Vuoden 2015 talousarvion ja. vuosien taloussuunnitelman. laadintaohjeet

Transkriptio

1 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Kunnanhallitus

2 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouden kehityksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä heikkeni 1,4 prosenttia vuonna Toteutuma oli odotettua heikompi, vaikka monet suhdannelaitokset ennakoivatkin kokonaistuotannon laskevan viime vuonna. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,0 prosenttia. Finanssikriisistä alkanutta heikon talouskehityksen jaksoa Suomessa voidaankin jo perustellusti verrata 1990-alun lamaan. Yksi keskeinen syy talouskasvun heikkouteen viime vuosina on ollut Nokian matkapuhelintuotannon romahtaminen. Kansantalouden kysyntää heikensivät viime vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen ongelmiin vaikutti osaltaan se, että arvonlisäverokantoja korotettiin vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Yksityisen kulutuksen laskun voimakkuuteen liittyy tosin tekninen luokittelumuutos, kun Yleisradio luokiteltiin yrityksistä julkisyhteisöihin. Muutos syvensi yksityisen kulutuksen laskua 0,4 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti kasvatti julkisten kulutusmenojen kasvun nollasta 0,8 prosenttiin. Viennin kasvu jäi viime vuonna 0,3 prosenttiin. Huolestuttavaa on, että vienti euroalueen ulkopuolelle supistui peräti viisi prosenttia. Viennin ja tuonnin erotus eli tavaroiden ja palveluiden tase oli viime vuonna 222 milj. alijäämäinen. Päätoimialoista teollisuuden tuotanto väheni viime vuonna 2,6 prosenttia ja palvelutoimialojen tuotanto 1,2 prosenttia. Myös rakentamisen tuotannon määrä supistui lähes kolme prosenttia. Yksittäisistä toimialoista heikoimmin pärjäsivät viime vuonna metalliteollisuus, kauppa ja rahoitustoiminta. Voimakkainta kasvua nähtiin informaatio- ja viestintäpalveluissa. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Sen jälkeen kasvun arvioidaan piristyvän hieman, mutta jäävän yhä tasoltaan poikkeuksellisen vaatimattomaksi. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyrähdys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin pidemmällä aikavälillä myönteisesti. Toisaalta lyhyellä aikavälillä ne myös vaimentavat ansiokehitystä ja yksityisen kulutuksen kasvua. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 prosenttia. Vuoden 2015 ansiokehitykseksi ennakoidaan 1,2 prosenttia. 2

3 Kuntatalous Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vuonna 2013 vain yhdellä prosentilla, kun vuonna 2012 palkkojen kasvu oli 4,1 prosenttia. Keskeinen syy viime vuoden vaatimattomaan palkkasumman kasvuun olivat kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä vain osa kunnissa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan kunta-alan työvoimakustannuksista leikattiin vuonna 2013 keskimäärin 1,9 prosenttia eli yli 400 milj. euroa. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin kuntien palkkasumma, sillä indeksin muutos oli 1,8 prosenttia. Ansiotasoindeksinkin kasvu tosin puolittui, sillä vuonna 2012 kasvuprosentti oli ollut 3,6. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos ylsi yhä 4,1 prosenttiin. Työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille allekirjoitettiin viime vuoden marraskuussa. Uusi sopimuskausi alkaa Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Palkkaperintö vuodelta 2013 sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja palkkaliukumat nostavat kuntien ansiotasoindeksiä tänä vuonna noin 1,2 prosentilla. Vuonna 2015 indeksin muutos pysyy samoissa kasvulukemissa eli noin 1,1 prosentissa. Ansioiden kasvu kunnissa siis hidastuu yhä viime vuoden 1,8 prosentin toteutumasta. Myös henkilöstösäästöjen oletetaan jatkuvan kuluvana vuonna voimallisena, minkä seurauksena kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 tulee jälleen alittamaan ansiotasoindeksin muutoksen. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että palkkasumman kasvu jää tänä vuonna noin puoleen prosenttiin. Lähde: Kuntataloustiedote 1/2014 TALOUSARVION LAADINTA Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan siten, että kunnan asukkaiden tarvitsemat lakisääteiset peruspalvelut voidaan järjestää. Talousarvion tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen ja vuosikatteen saaminen vähintään poistojen tasolle. Investoinnit eivät saa aiheuttaa hallitsematonta käyttökustannusten ja lainamäärän nousua. Valtuusto on 2006 päättänyt toiminta-ajatuksen, vision ja strategiset päämäärät koko kunnan osalta. Strategia päivitettiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä. 3

4 Organisaatio Vuonna 2015 ei ole tulossa muutoksia kunnan organisaatioon. Aikaisempien vuosien muutosten vuoksi vuoden 2015 talousarvio ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 ja sitä aikaisempien vuosien bruttolukuihin. Vertailukelpoinen luku tuloslaskelmassa koko kunnan tasolla on toimintakate. Tavoitteet ja mittaristo Toimialoilla on omat kuntastrategian mukaiset toimialastrategiat. Toimialastrategiassa on määritettävä strategiset tavoitteet neljälle eri näkökulmalle (asiakas, henkilöstön osaaminen, palvelut ja talous), kriittiset menestystekijät, tavoitetaso ja mittarit eri tavoitteille. Lisäksi talousarviossa ja suunnitelmassa on määriteltävä toimintaa kuvaavat oleelliset suoritteet, mittarit ja tunnusluvut. Huomiota on edelleen kiinnitettävä tavoitteiden mitattavuuteen. Tavoitteet on asetettava niin, että ne kuvaavat palvelutuotantoa ja ovat luotettavasti mitattavissa ja edelleen osavuosiraportissa ja tilinpäätöksessä raportoitavissa. Mynämäen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat As Oy Mynämäen Augustanrivi, Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy ja Kiinteistö Oy Mynäjoki. Konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat perusturvakuntayhtymä Akseli, V-S sairaanhoitopiiri, V-S erityishuoltopiiri, V-S Liitto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Vakka-Suomen Sanomain kuntayhtymä. Vuoden 2015 talousarviossa tulee asettaa tavoitteet ainakin As Oy Mynämäen Augustanriville, Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:lle sekä perusturvakuntayhtymä Akselille. Talousarvion sitovuus Vuodesta 2014 alkaen talousarvio on ollut bruttositova. Myös vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on tulosaluetasolla bruttositova. Taloushallintoyksikkö ja vesihuoltolaitos ovat taseyksikköjä ja siten edelleen nettositovia. Taloushallintoyksikön määrärahat sisältyy Yleishallinto tulosalueen määrärahoihin. Vesihuoltolaitoksen määrärahat sisältyvät Kunnallistekniikka tulosalueen määrärahoihin. Sitovuustaso on liitteenä 2. Verotulot Kuntaliiton arvioimat valtion kehyspäätösten vaikutukset verotuottoihin ovat seuraavat: 4

5 Kehysriihen veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin verrattuna tuottoarvioon ennen kehysriihen päätöksiä (verrattuna vuoden 2014 tasoon) Vaikutukset kunnallisverotuksessa (miljoonaa euroa; verrattuna vuoden 2014 tasoon) Työtulovähennyksen korotus Perusvähennyksen korotus Työmatkakustannusten vähennysoikeuden rajoittaminen Asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 %-yks. per vuosi KEHYSRIIHEN MUUTOKSET YHTEENSÄ Vuonna 2015 voimaan tulevat aiemmin päätetyt muutokset Asuntolainan korkovähennyksen rajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä v Osinkoverotuksen muutokset (voimaan 2014, mutta tämä osa vaikutuksista vasta v.2015) Avainhenkilölain jatkaminen -0,5-0,5-0,5-0,5 Opintolainan korkovähennyksen poistaminen 4,5 4,5 4,5 4,5 AIEMMIN PÄÄTETYT YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ (esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisänä) Vaikutukset Kiinteistöverotuksessa (miljoonaa euroa) Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajan nosto 0,2 %-yks josta alarajan nosto 21,6 21,6 21,6 21,6 Vak.asuinrakennuksen kiint.veroprosentin ala- ja ylärajan nosto 0,05 %-yks josta alarajan nosto 16,6 16,6 16,6 16,6 YHTEENSÄ josta kuntien omiin päätöksiin perustuva osuus 15,8 15,8 15,8 15,8 Kompensointi (vähennetään peruspalvelujen valtionosuuksia vastaavasti) Aiempien päätösten vaikutukset yhteisöverotuksessa (miljoonaa euroa) T&K-kannustimen voimassa olon päättyminen jo vuoden 2014 lopussa Tuotannollisten poistojen korotettujen poistojen voimassa olon päättyminen jo v lopussa YHTEENSÄ Muutokset otettu huomioon kompensoinneissa yhteisöveron jako-osuuksia vahvistettaessa syksyllä 2013 Lähde: Kuntataloustiedote 1/2014 Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousee 0,2 %-yksikköä ja uusi alaraja on 0,8 %. Mynämäessä yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,70 % (0,10 % -yksikköä yli alarajan). Mynämäen yleisen kiinteistöveroprosentin nosto uudelle alarajalle tarkoittaa noin euroa lisätystä kiinteistöveron tuottoon. Jos prosentti nostetaan 0,10 % -yksikköä yli alarajan, lisäys on noin euroa. Alla oleva ennuste on viimeisin eli toukokuussa Kuntaliitolta saatu veroennustekehikko. Kuntakohtaiset kehikot päivitetään seuraavan kerran todennäköisesti elokuussa ja tarvittaessa vielä syys-lokakuun vaihteessa. Väliaikainen kuntien yhteisövero-osuuden 5 %-yksikön korotus jatkuu vuonna 2015 (valtiontalouden kehyspäätös vuonna 2012). Vuoden 2015 talousarvion raami on laadittu siten, että Mynämäen kunnan tuloveroprosentti on 20,50 %. Alla oleva kehikko on laskettu veroprosentin 20,50 %:n mukaan. Kehikossa on otettu huomioon yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus uudelle alarajalle eli 0,80 %:iin. 5

6 TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,9 10,7 3,9 1,1 2,9 2,7 Yhteisövero Muutos % -35,9-1,2 13,7 3,1-9,4 5,6 Kiinteistövero Muutos % 5,3 1,9 10,6 5,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 1,2 9,9 4,5 1,4 2,4 2,6 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,38 % (19,25 % vuonna 2013). Mynämäen kunnan efektiivinen veroaste on noin 14,00 %. Raamissa verotulot on arvioitu kehikon mukaisiksi. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan alkaen. Uudistus koskee peruspalvelujen valtionosuutta. Toisen asteen koulutuksen rahoitus jää uudistuksen ulkopuolelle ja rahoituksen myöntää edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö koulutuksen järjestäjälle (lukion osalta kunnalle). Nykyisessä järjestelmässä on noin 50 kriteeriä. Uudessa järjestelmässä niitä on yksitoista: ikärakenne (uusi rakenne), sairastavuus (uusi määrittely), asukastiheys (laajennus koko maahan), työttömyysaste (työttömien määrä ei erikseen mukana), vieraskielisyys (koko väestön perusteella), kaksikielisyys (uudella tavalla) ja koulutustausta (uusi kriteeri). Myös verotulojen tasauksen laskenta muuttuu. Kiinteistöverojen alarajojen noston ja eräiden maksujen korotuksen vaikutus leikataan kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionosuuksien (mm. lukio) laskentaperusteita ei ole vielä tiedossa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan Mynämäen kunta saa vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuutta euroa (sisältää alla mainitut vos-leikkaukset). Vuonna 2014 peruspalvelujen valtionosuus on euroa. Tästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen (lukio ym.) valtionosuus joka on vuonna 2014 noin euroa. Peruspalvelujen valtionosuuden kunnan omarahoitusosuus on tämän hetkisen arvion mukaan euroa/asukas. Vuonna 2013 osuus on euroa/asukas. Raamissa peruspalvelujen valtionosuus on arvioitu valtiovarainministeriön laskelman mukaisiksi. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on arvioitu samaksi kuin vuonna Maan hallituksen hallitusohjelmassaan vuonna 2011, kevään 2012 kehysriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja kevään 2014 kehysriihessä tekemien valtionosuusleikkausten seu 6

7 rauksena kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien taso laskee hallituskaudella yhteensä 15 % (1,4 mrd. euroa). Peruspalvelujen valtionosuuden leikkausten vaikutus on seuraava (Kuntaliiton arviolaskelma): Leikkaukset hallitusohjelma 2011, M kehysriihi 2012, M kehysriihi 2013, M kehysriihi 2014, M leikkaukset yhteensä, M leikkaukset, /asukas 118,00 141,00 206,00 Toimintatuotot Perusturvakuntayhtymä Akselin perustamisen myötä kunta ei enää päätä perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen asiakasmaksuista. Kunnan päätettävissä olevia asiakasmaksuja korotetaan vähintään yleisen kustannustason nousun mukaan. Lautakunnat päättävät itsenäisesti maksujen korotuksista. Hallintokunnat syöttävät toimintatuotot vain vuoden 2015 osalta. Taloushallintoyksikkö tallentaa kaikki suunnitelmavuosien tiedot keskitetysti. Aikataulu on jäljempänä Muut toimintakulut kohdassa. Toimintamenot Mynämäen kunnan toimintakate kasvoi 5,1 % (2,0 milj. euroa) vuodesta 2012 vuoteen Vuodesta 2011 vuoteen 2012 toimintakate kasvoi 5,8 % (2,1 milj. euroa). Kahdessa vuodessa kunnan nettomenot ovat siis kasvaneet noin 4,0 milj. euroa. Suunnitelmakaudella menojen kasvuvauhti ei voi olla samalla tasolla. Talouden tasapainottamiseksi palvelutuotannon rakenteita tehostettava ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Henkilöstön lisäykset ovat sallittuja vain erittäin pakottavista ja erikseen perustelluista syistä. Myös sijaisten käyttöön on kiinnitettävä huomioita. Lautakuntien on esitettävä miten mahdollinen henkilöstölisäys rahoitetaan. Talousarvioraami annetaan tulosaluekohtaisesti. Raamia ei voida tässä vaiheessa antaa lautakuntia sitovana. Lautakunnat laativat talousarvioehdotuksen valtuustoon nähden sitovista eristä. Lautakuntien tulee talousarvioesityksissään huomioida toiminnalliset muutokset koko suunnitelmakaudella Palkat Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. KVTES:n alueella ei tule yleiskorotusta tai paikallista järjestelyerää vuonna Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu 0,3 %:n palkankorotusvara käytetään keskitetysti ja lisäksi vuosilomamuutoksista aiheutuu 0,1 %:n korotusvaikutus. Molemmat tulevat 7

8 alkaen. OVTES:n alueella tulee alkaen 0,4 %:n yleiskorotus. Sopimusosapuolet voivat sopia, että osa tästä jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Kuntatyönantajilta ei ole vielä tullut tietoa, onko em. sopimusta tehty. TS:n alueella tulee alkaen 0,29 %:n palkankorotus, joka jaetaan kokonaan paikallisena järjestelyeränä. TTS:n alueella tulee alkaen 0,3 %.n yleiskorotus ja vuosilomamuutosten aiheuttamana kustannusvaikutuksena 0,1 %:a. Sopimuskauden palkankorotukset selviävät mennessä. Suunnitelmakaudella budjetoidaan palkankorotukset seuraavasti: 2015: + 0,2 % 2016: + 0 % vuoteen 2015 verrattuna 2017: + 0 % vuoteen 2016 verrattuna Nykyiset palkkatiedot saa Web-AGS raportista, johon kaikilla esimiehillä on käyttöoikeudet. Budnetti laskee palkkojen sivukulut automaattisesti. Hallintokunnat syöttävät PALKKASUUNNITTELU osiota käyttäen palkkamenot Budnettiin vain vuoden 2015 osalta. Palkkamenoja ei voi syöttää muuten kuin käyttämällä palkkasuunnittelua. Suunnitelmavuosien palkat tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Palkkasuunnittelussa on vuoden 2014 talousarvion laadinnassa syötetyt henkilöt ja palkkatiedot. Hallintokuntien tulee korjata henkilöstömuutokset ja tallentaa palkat. Palkat nousevat alkaen. Uudet tiedot ovat Web-AGS:ssä alkaen (jolloin maksetaan ensimmäiset korotetut palkat). Ohje palkkasuunnittelun käyttöön on liitteenä 5. Vuoden 2015 tiedot tulee olla Budnetissa mennessä. Sen jälkeen suunnitelmavuosien korotus tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Suunnitelmavuosien tiedot on käytettävissä alkaen. Budnettiin voi syöttää tietoja muillekin kuin palkkatileille em. aikana. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut Vuoden 2015 palkkaperusteinen eläkemaksu (KuEL-maksu) on keskisuurille työnantajille 17,05 % vuona Työnantajakohtainen prosentti selviää vasta loppuvuonna. Vuonna 2014 Mynämäen prosentti on 16,85 %. Kuntaliitto on arvioinut, että KuEL-maksu pysyy samalla tasolla vuonna VaEL:n piiriin kuuluvien opettajien vuoden 2015 palkkaperusteinen eläkemaksu on tiedossa ja se on 21,84 %. 8

9 Vuoden 2015 varhe-maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä. Kevan ohjeen mukaan vuoden 2015 maksu on vuoden 2014 maksu kerrot tuna 1,02. Tarkka varhe-maksun ennakkomäärä saadaan Kevalta vasta tammikuussa Vuoden 2016 kerroin on 1,02 edelliseen vuoteen ja vuoden 2017 kerroin 1,13 edelliseen vuoteen. Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki varhe-maksut keskitetysti. Eläkemenoperusteisen maksun määrä on vuoden 2014 maksu kerrottuna 0,97. Maksun määräytymiseen vaikuttaa vain ennen vuotta 2005 karttunut eläkemeno. Maksun suuruuteen ei siis vaikuta nykyiset palkkamenot eikä maksua budjetoida tietyllä prosentilla vuoden 2015 palkkamenoista. Vuoden 2016 kerroin on 0,97 % ja vuoden 2017 kerroin 0,95 %. Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki eläkemenoperusteiset maksut keskitetysti. Kaikista palkkasumman mukaan määräytyvistä vuoden 2015 sairausvakuutus- ja vakuutusmaksuista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Budjetoinnissa käytetään alla olevia lukuja: Kuntatyönantajan sotumaksut, % Sairausvakuutusmaksu 2,15 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,92 % ei luottamustoimista KuEL-maksu 16,85 % ei luottamustoimista Tapaturmavakuutusmaksu 0,315 % ei luottamustoimista Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,056 % Kuntatyönantajamaksut yhteensä 22,291 % Opettajien eläkemaksu (VaEL) 21,84 % Kansaneläkemaksu poistui kunnilta alkaen kokonaan. Muut toimintamenot Muiden toimintamenojen kuin palkkojen tulee pysyä koko suunnitelmakaudella korkeintaan samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa. Raamissa ei ole korotusta muihin menoihin. Talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet on valmisteltavana. Vuoden 2015 talousarvio edellyttää rakenteellisia muutoksia, joista on tehtävä päätökset syksyn 2014 aikana. Liitteenä oleva raami on tässä vaiheessa ohjeellinen. Hallintokunnat budjetoivat muut toimintamenot (samoin kuin palkat) vuoden 2015 osalta mennessä. Tämän jälkeen taloushallintoyksikkö tallentaa keskitetysti suunnitelmavuosien tulot ja menot mennessä. Osastopäälliköt tarkistavat suunnitelmavuosien tulot ja menot ja ilmoittavat mahdolliset korjaukset mennessä taloushallintoyksikölle (riitta.juhola@mynamaki.fi). Taloushallintoyksikkö korjaa tiedot keskitetysti mennessä. 9

10 Investoinnit Tekninen osasto budjetoi investoinnit talousarvion käsittelyä varten excel-taulukolla. Investoinnit syötetään Budnettiin vasta kunnanvaltuuston joulukuun käsittelyn jälkeen. Sisäiset erät Sisäisen laskutuksen menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja tuloarvioihin. Sisäiset erät on jo talousarviovaiheessa kyettävä erottamaan ulkoisista tapahtumista, jotta ulkoinen tuloslaskelma pystytään esittämään. Sisäisten erien hinnoista on osastojen sovittava etukäteen. Kaikki sisäiset erät koko suunnitelmakaudelle tallennetaan taloushallintoyksikön toimesta keskitetysti Budnettiin. Hallintokunnat eivät siis itse tallenna sisäisiä eriä. Budentissä koodin 2 (sisäiset erät) käyttö on sallittu ainoastaan taloushallintoyksikölle. Taseyksikkönä toimivan taloushallintoyksikön Mynämäen kunnalle myymien palvelujen määräraha budjetoidaan Yleishallinto tulosalueelle. Hallintokuntien talousarvioesitysten tulee sisältää 1. Käyttötalouden tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja henkilöstömäärä talousarvion sitovuustason mukaisesti liitteen 3 lomakkeella. Sitovuustaso on liitteenä Henkilöstösuunnitelma vuosille Investointiosan laatii tekninen osasto osastojen on laadittava investointiehdotukset ja esitettävä ne tekninen johtaja Timo Ojalle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään mennessä pienhankintarajan ( ) ylittävät hankintamenot kirjataan investointiosaan. jokaisesta pienhankintarajan ylittävästä investointikohteesta on laadittava hankesuunnitelma (hankesuunnitelmalomake liitteenä 4). Lautakuntien talousarvioesitykset ja kaikki talousarvioon ja suunnitelmaan liittyvät asiat (mm. käyttösuunnitelmat myöhemmin) kirjataan Dynastiaan asianumerolla 647. Tunnuslukuja laskettaessa käytetään asukaslukuna 7970 (asukasluku oli 7965) 10

11 AIKATAULU TEHTÄVÄT Pvm VASTUUHENKILÖT Osastojen ja Akselin on tehtävä investointiehdotukset tekniselle lautakunnalle heti kun mahdollista ja viimeistään mennessä osastopäälliköt, Akseli Laadintaohje käsitellään johtoryhmässä johtoryhmä Sisäiset erät taloushallintoon (excel-pohjilla) mennessä tilalaitos Talousarvioraami käsitellään kunnanhallituksessa Lomakepohjat valmiina K-asemalla alkaen hallintojohtaja Sisäiset erät v Budnetissa pääkirjanpitäjä Budnetti avataan käyttäjille pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja Vuoden 2015 kaikki tulot ja menot Budnetissä osastot Vuosien kaikki tulot ja menot keskitetysti Budnetissä Vuosien tietojen tarkistus Tarkistetut tiedot käytettävissä pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja osastopäälliköt Lautakuntien esitykset TA mennessä osastopäälliköt Kunnanvaltuuston iltakoulu kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Kunnanhallituksen iltakoulu Kunnanhallituksen käsittely ja kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Veroprosentit valtuustoon Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion Lisätietoja: hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, puh: Liite 1 Vuoden 2015 talousarvion ohjeellinen raami Liite 2 Talousarvion sitovuus Liite 3 Palkkasuunnittelu osion käyttöohje Liite 4 Investointien hankesuunnitelma 11

12 HANKESUUNNITELMA TALOUSARVIOTA JA SUUNNITELMAA VARTEN HANKKEEN NIMI HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTTAJA(T) HANKKEEN AIKATAULU/ ARVIOITU ALOITUSAIKA KESTO, KK KUSTANNUSARVIO: KÄYTTÖKUSTANNUKSET: YHTEYSHENKILÖ: Nimi.. Puhelin Sähköposti... Hankelomakkeet palautetaan tekninen johtaja Timo Ojalle sähköpostitse mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään mennessä. 12

13 MYNÄMÄEN KUNTA Liite 1 TA 2015 raami TA 2015 TP 2012 TP 2013 TA 2014 RAAMI 10 KESUSVAALILAUTAKUNTA 100 Vaalit Tuotot Kulut Netto TARKASTUSLAUTAKUNTA 130 Tilintarkastus Tuotot Kulut Netto KUNNANHALLITUS 150 Yleishallinto Tuotot Kulut Netto Ptky Akseli *) Tuotot Kulut Netto Erikoissair.hoito ja ympäristö th Tuotot Kulut Netto SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 Sivistystoimen hallinto Tuotot Kulut Netto Varhaiskasvatus Tuotot Kulut Netto Opetustoimi Tuotot Kulut Netto

14 530 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tuotot Kulut Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA 700 Teknisen toimen hallinto Tuotot Kulut Netto Tilalaitos Tuotot Kulut Netto Kunnallistekniikka Tuotot Kulut Netto Rakennusvalv. ja ymp.toimi Tuotot Kulut Netto Käyttötalous yhteensä Tuotot ,0 Kulut ,2 Netto ,4 *) TP 2012 sisältää kunnassa olleen sosiaalitoimen TULOSLASKELMA TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,2 Toimintakate ,4 Verotulot ,2 Valtionosuudet ,5 Rahoitustuotot ja -kulut ,9 Vuosikate ,1 Poistot ja poistoero ym ,7 Tilikauden tulos ,8 14

15 Liite 2 TALOUSARVION SITOVUUSTASO KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa on valtuustoon nähden bruttositova tulosaluetasolla, paitsi Taloushallintoyksikkö ja Vesihuoltolaitos, jotka ovat taseyksikköinä nettositovia valtuustoon nähden. KUNNANHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yleishallinto - Taloushallintoyksikkö (taseyksikkö, nettositova) Perusturvakuntayhtymä Akseli Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen toimen hallinto Tilalaitos Kunnallistekniikka - Vesihuoltolaitos (taseyksikkö, nettositova Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja -kulut (netto) INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat - Kiinteä omaisuus nettomääräisenä - Talonrakennus (kohteittain > ) - Infrastruktuuri - Vesihuoltolaitos - Irtain omaisuus nettomääräisenä RAHOITUSOSA Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset 15

16 Liite 3 Pikaohje Budnetin palkkasuunnitteluun - selaimena tulee käyttää Internet Exploreria - sivun 2 kuva on aloitussivu, joka aukeaa, kun Budnettiin kirjautuu - sivulla 3 on kuva, jossa tehtävät valinnat palkkasuunnittelu kustannuspaikka päivittyy automaattisesti, jonka jälkeen valitaan haluttu kustannuspaikka laatikosta ja valitaan Aja raportti - sivulla 4 on kuva valinnan (Aja raportti) jälkeen avautuvasta palkkasuunnitteluikkunasta, johon syötetään valitulle kustannuspaikalle kuuluvat työntekijät kukin omalle rivilleen o tili (vakinaiset kk-palkat 4000, tunti- ja urakkapalkat 4003 jne.) o nimi o vakanssi (tehtävänimike) o kk-palkka eli työntekijän kokonaispalkka (= teht.koht. palkka, kokemuslisät ja henk.koht.lisät) + sovittu palkkojen korotus 0,2 % o yks % eli kuinka suuri osuus työntekijän palkasta menee valitulle kustannuspaikalle (valitaan 100 %, jos koko palkka ko. kust.paikalle o kk eli työskentelykuukausien lukumäärä (vakituisella 12) o L% eli lomarahaprosentti suositellaan käytettäväksi kaikilla 6 % ellei ole tiedossa, että ko. työntekijällä on tuota alempi lomarahan määräytymisprosentti (KVTES luku IV Vuosiloma 5 ja 18 ) valitaan talleta ja syötetään seuraavan työntekijän tiedot ko. kustannuspaikalle - lisäohjeita saa Budnetin käyttäjän ohjeesta sivulta 20 alkaen - tukea antaa tarvittaessa myös allekirjoittanut =) 16

17 17

18 18

19 19

20 Liite 4 INVESTOINTIEN HANKESUUNNITELMA TALOUSARVIOTA JA SUUNNITELMAA VARTEN (Hankkeen toteuttamista varten tehdään varsinainen hankesuunnitelma) MITÄ TEHDÄÄN MIKSI TEHDÄÄN MITEN TEHDÄÄN KUKA TEKEE MILLOIN TEKEE Hankkeen nimi * kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus-, * tuotekehitys-, koulutushanke tai kartoitus-, * selvitys- ja kokeiluhanke Hankkeen tausta ja tarve * tilannearvio ja ongelmat Hankkeen tavoitteet * mihin pyritään, asetetaan tavoitteet joihin voidaan tehdä lisäyksiä projektin edetessä Toteuttajat ja yhteistyötahot * määritellään tehtävien suorittajat ja mahdolliset asiantuntijat ja yhteistyötahot * tehtäväluettelo Hankkeen aikataulu * tehtäväluettelo MITÄ MAKSAA KUKA MAKSAA Kustannusarvio * palkat, ostopalvelut, asiantuntijoiden palkkiot, matkakulut, kone- ja laitehankinnat, pienimuotoiset investoinnit, mahdollinen alv % muut kustannukset Rahoitussuunnitelma * kunta, valtio, muu mahdollinen taho 20