YHDESSÄ KASVAEN, KEHITTYEN JA OPPIEN Investors in People standardi päiväkodin johtamisen kehittämisvälineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ KASVAEN, KEHITTYEN JA OPPIEN Investors in People standardi päiväkodin johtamisen kehittämisvälineenä"

Transkriptio

1 YHDESSÄ KASVAEN, KEHITTYEN JA OPPIEN Investors in People standardi päiväkodin johtamisen kehittämisvälineenä Päivikki Kahranaho Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Päivikki Kahranaho. Yhdessä kasvaen, kehittyen ja oppien. Investors in People standardi päiväkodin johtamisen kehittämisvälineenä. Järvenpää, syksy 2008, 56s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena kehittämistyönä oli käsitellä keravalaisen päiväkodin toimintaa muutostilanteessa. Pohdin johtamista, varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin syventämistä, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja osaamisen jakamista sekä laadun arviointia. Tarkastelin tässä työssä päiväkodin toimintaa valmiilla IIP-standardilla, jonka alkukartoitus todensi päiväkodin toiminnan vahvuudet ja kehittämistä vaativat asiat. Kehittämistä vaativille asioille laadittiin toimintasuunnitelma, joka ohjasi kehittämistyön etenemistä. Viitekehyksenä työlle oli toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Osa aineistosta kertyi IIP-standardin haastatteluista, jotka olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Muu osa aineistoa oli joko olemassa olevia dokumentteja tai kertyi päiväkodin normaalista arviointi- ja kehittämistyöstä. Kehittämistyö syvensi päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia ja toi työyhteisöömme toimintamallin, pedagogiset kahvihetket, jossa henkilöstö jakoi koulutuksista tullutta tietoa ja osaamista toinen toisilleen. Henkilöstö koki käytänteen merkityksellisenä ja sitoutui siihen. Tämä on lisännyt työyhteisömme vuoropuhelua ja ammatillista työn reflektointia. Vuorovaikutusjohtaminen on tulevaisuuden työyhteisöjen ja yksilöiden johtamisen toimintakulttuuri. Vain organisaation visioon sekä tavoitteisiin sitoutunut työntekijä tai ryhmä on motivoitunut tekemään enemmän kuin parhaansa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen kehittäminen yhdessä oppimalla on yksi tulevaisuuden johtamisen ja kehittämisen visio. Asiasanat: laadun arviointi, suorituskyky, johtaminen, varhaiskasvatus, osaamisen kehittäminen, oppiminen, vuorovaikutus.

3 ABSTRACT Päivikki Kahranaho. Growing, developing and learning together. A day care centre's development project using Investors in People standard. Järvenpää, Autumn 2008, 56p. 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The thesis is a development project which deals with leading a day care centre in change in Kerava. The following issues are discussed: deepening the process in early childhood education, developing know-how of employees, sharing of know-how and evaluation of quality. In this study I observed the action in the day care centre with the ready-made IIP development model, the starting account of which established the strengths and things to be developed in day care centre action. A plan of action was made for the issues to be developed. The frame of reference of the development work was action research approach. The part of the material consists of IIP-standard interviews, which were half structured theme interviews. The other part of the material was either documents or material from normal evaluation and development work in the day care centre. The project deepened the early childhood education process in the day care centre and gave to the community an action model; pedagogical coffee sessions, where the employees shared the knowledge about education and know-how to each other. The employees felt that the practice was important and they were committed to it. This has increased dialogue and professional reflection of work in the community. In the future interaction leadership and management will be prevalent in work culture. Only the employee or group which is committed to the organization's vision and aims, is motivated to do more than her/his best to achieve the aim of the organization. Development of know-how and learning together is one vision of leadership and development in the future. Key words: evaluation of quality, capacity, leadership, early childhood education, development of know-how, learning, interaction.

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO TYÖN TAVOITE, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITTÄMISMENETELMÄ Tavoite ja työn lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa Kehittämistyön aineisto, analyysi ja kirjoittamisprosessi TYÖN TEOREETTINEN PERUSTA Varhaiskasvatuksen laatu ja sen hallinta Johtaminen ja johtajuus Strategian ja vision merkitys Osaaminen, osaamisen johtaminen ja oppiminen Laadun arviointi ja kehittämistyö IIP- standardi kehittämisen välineenä Mikä IIP on? IIP-käsitteitä YHDEKSÄN ETAPIN IIP-MATKA IIP-matkan alkuvalmistelut Alkukartoitus Alkukartoituksen tulokset Suunnittelu Toteutus Arviointi Kehittämistyön toimintasuunnitelma Kehittämistyön vaikuttavuuden arviointi Kehittämisen kehä MAISEMAKUVIA IIP-MATKALTA IIP-standardi päiväkodin toiminnan kehittämisvälineenä Kehittämistyön lisäarvo johtamiselle Mitä iloa IIP toi työyhteisölle? JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Suorituskyky perustuu laatuun IIP suhteessa lukemaani teoriaan ja tutkimuksiin LOPUKSI LÄHTEET LIITE 1: Investors in People standardi LIITE 2: Toimintasuunnitelma kehittämistyölle... 56

5 1 JOHDANTO Tämän päivän ja tulevaisuuden johtamisen ja johtamisjärjestelmien kehittämisen haasteena ovat työelämän jatkuva ja kiihtyvä muutos, tehokkuus, suorituskyvyn mittaaminen, osaamisvaatimukset, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä tulos- ja laatuvaatimukset. Organisaatiot kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun koulutetut, ammattitaitoiset työntekijät valitsevat työpaikan, jossa heillä on edellytykset hyödyntää osaamistaan ja mahdollisuudet kehittyä. Johtajuus, osaamisen kehittäminen ja vuorovaikutus nähdään myös varhaiskasvatuksessa ja sen laadun kehittämisessä ajankohtaisena ja tärkeänä asiana. Monissa muutoksissa mukana olleena päiväkodin johtajana omassa roolissani sekä lähiesimiehenä että työnantajan edustajana kyselen samoja kysymyksiä kuin asiantuntijat ja tutkijat. Minkälaisella johtajuudella ja johtamisella johdan tulevaisuuden työyhteisöä ja henkilöstöä? Mitä osaaminen tai osaamattomuus, oppiminen tai oppimattomuus merkitsevät työntekijän, esimiehen tai organisaation kannalta ja miten osaamista ja oppimista voi kehittää? Pohdin myös, takaako päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan laadun, sen suunnittelun, arvioinnin, kehittämisen ja jatkuvan parantamisen? Mittaammeko strategisen johtamisen kannalta oikeita asioita, muistaen, että tilastojen ja numeroiden takana oleva henkilöstö, lapset ja perheet ovat aina oikeita ihmisiä. Työtä tekee henkilöstö, joka hoitaa, kasvattaa ja ohjaa elämän tärkeintä vaihetta eläviä pieniä ihmisiä, lapsia. Kaikkea kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvää työn merkitystä ja vaikuttavuutta ei voi mitata tässä ja nyt vaan monet asiat näkyvät vasta vuosienkin kuluttua. Työn, toiminnan ja osaamisen kehittämiseen löytyy monia erilaisia malleja. Olen tarkastellut edellä pohtimiani kysymyksiä Laatukeskuksen Investors in People -standardin avulla, joka on kansainvälinen organisaatioiden ja henkilöstön kehittämisen laatustandardi. Kehittämistyö vei mielenkiintoiselle yhdeksän etapin IIP-matkalle, ohjaten työyhteisöämme yhteiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.

6 6 2 TYÖN TAVOITE, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITTÄMISMENETELMÄ 2.1 Tavoite ja työn lähtökohdat Keravalla päivähoidon tavoitteellinen laadun arviointi- ja kehittämistyö vuodesta 1994 saakka on osallistanut organisaation kaikki tasot laadukkaan työn tekemiseen. Päiväkodin johtajana olin mukana päivähoidon toimintajärjestelmän kuvausprosesseissa sekä CAF että EFQM mallilla vuosina 2003 ja Näitä kuvauksia tehdessämme totesimme toiminnan, toimintaympäristön muutosten ja kehittämisen limittyvän kiinteästi toisiinsa. Yhteiskunnalliset muutokset, perheiden odotukset oman hyvän elämän tavoitteiden täyttymisestä sekä työelämän paineet ja vaatimukset näkyvät vanhempien kautta myös lasten elämässä, esimerkiksi vanhempien pitkinä työpäivinä ja lasten pitkinä hoitoaikoina. Samaan aikaan myös sekä yhteiskunnan että vanhempien odotukset ja vaatimukset päivähoidon sisältöä ja vaikuttavuutta kohtaan ovat lisääntyneet. Nämä odotukset tuntuvat väistämättä muutoksina työssämme ja siinä tarvittavassa osaamisessa. Toiset pitävät omiin aiempiin kokemuksiinsa perustuen muutosta uhkana, toiset taas näkevät sen mahdollisuutena kehittää jotakin uutta. Kaupunkimme päivähoidon johtamisen visiona on olla "askeleen edellä muutosta", koska haluamme ennakoida, tehdä strategisia valintoja ja vaikuttaa tulevaan muutokseen. Päivähoidon kehittämistyön yhteydessä tutustuin Investors in People (IIP) standardiin. (Liite 1) Mallin mukaisen kehittämistyön tavoitteena on tukea organisaatiota saavuttamaan asettamansa tavoitteet ja se on myös keskeinen keino henkilöstön osaamisen ja motivaation jatkuvassa kehittämisessä. IIP:n on todettu olevan tehokas malli muutoksen johtamisessa, strategian juurruttamisessa ja sisäisen viestinnän tehostamisessa. (Laatukeskus, seminaari ) Päiväkotimme konkreettisessa muutostilanteessa oma johtamisen visioni oli työyhteisön yhteisten toimintatapojen löytyminen, yhdessä kasvamalla, kehittymällä ja oppimalla. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli tarkastella muutoksessa olevan päiväkodin toimintaa valmiilla IIP-standardilla, kuvata kehittämistyön prosessi sekä sen tuomat hyödyt johtamiselle ja työyhteisölle. Tiesin mallin toimineen isoissa organisaatiossa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, mutta taipuisiko se näin pienen organisaation,

7 7 yksittäisen päiväkodin työkaluksi ja riittäisikö oma osaamiseni kehittämisvälineen käyttöön ilman ulkopuolista arviointia ja konsulttiapua. 2.2 Toimintaympäristön kuvaus Päiväkotimme sijaitsee Keravalla, asukkaan kaupungissa, missä päivähoito on ollut koulutoimen kanssa samassa hallintokunnassa vuodesta Keravan päivähoidon kaikille tasoille ulottuva pitkäjänteinen ja määrätietoinen laadunkehittämistyö näkyy arvioivana ja kehittävänä työotteena niin osasto-, yksikkö- kuin yksilötasollakin. Päivähoidon palveluksessa Keravalla olen ollut syksystä 1994 lähtien, ensin lastentarhanopettajana ja syksystä 1997 vuoden verran pienen päiväkodin ryhmässä olevana johtajana ja viimeiset kymmenen vuotta nykyisen päiväkodin hallinnollisena johtajana, kaikkien vuosien ollessa toimintojen kannalta erilaisia. Keväällä 2005 saimme tiedon, että 30 vuotta vanhan päiväkotimme kauan odotettu peruskorjaus alkaa vuonna Peruskorjaus muuttui suunnitelmien edetessä vanhan päiväkodin purkamiseksi ja uuden rakentamiseksi. Kesän 2006 aikana osa lapsista siirtyi muihin yksiköihin ja osa siirtyi henkilökunnan kanssa evakkoon kolmeen eri toimipisteeseen. Konkreettinen talon tyhjentäminen ja muuttaminen oli työyhteisöllemme myös henkisen muuton ja muutoksen tekemistä. Monien vaiheiden kautta elokuussa 2007 muutimme entiselle paikalle, aivan uudelleen rakennettuun päiväkotiin. Uusien lasten ja perheiden lisäksi olimme saaneet joukkoomme kymmenen uutta työntekijää. Päiväkotimme toimintakauteen sisältyi monia muutoksia. Uusi päiväkoti aloitti neljän ryhmän päiväkotina, talossa oli 12 kasvattajaa, 2 päiväkotiapulaista, lastenohjaajaksi opiskeleva oppisopimusopiskelija sekä ravitsemustyöntekijä keittiöllä. Lisäksi kaksi ryhmää sijaitsi eri toimipisteissä. Läheisen kerrostalon alakerrassa oli sisarusryhmä, jonka palvelumuotona on aikaisen aamun ja pidemmän illan hoito. Ryhmässä oli 18 lasta, 4,5 kasvattajaa sekä päiväkotiapulainen. Päiväkotimme läheisyydessä olevalla koululla toimi syksyn 2007 yhdistetty osapäiväinen 5 vuotiaiden ja esiopetusikäisten aamupäiväryhmä. Puolelta päivin samaan tilaan tuli pienten koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä. Lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja vastasivat molempien ryhmien toiminnasta. Työyhteisöömme kuului lisäksi alueen kiertävä lastenhoitajasijainen

8 8 sekä osittaisella hoitovapaalla oleva lastenhoitaja, jonka tehtävänä oli mahdollistaa työyhteisössämme jaettua johtajuutta, niin että varajohtaja ja erityislastentarhanopettaja pystyisivät jakamaan paljoa työtäni. Käytännössä lastenhoitaja oli koko ajan jonkun sairaslomasijaisena. Päivähoidon kysynnän kasvuun vastasimme vuodenvaihteessa 2008 perustamalla uuden päiväkotimme kerhotoiminnalle tarkoitettuun tilaan 2 vuotiaiden, seitsemän lapsen ryhmän, johon tuli kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi päivähoito otti uudelleen käyttöön yhden evakkoaikana käytössämme olleen tilan, josta tuli näin päiväkotimme kolmas eri toimipisteessä oleva ryhmä. Kahden uuden ryhmän aloittaminen kesken toimintakauden oli jälleen muutos koko päiväkodille, mihin liittyi toiminnan uudelleen järjestelyä osan henkilökunnasta siirtyessä uusiin ryhmiin ja myös uutena palkattavaa henkilökuntaa. Kokemus oli vuosien varrella opettanut, että uusissa aloittavissa ryhmissä on hyvä olla talon tavat tuntevia työntekijöitä perehdyttämässä uusia työntekijöitä. Vuodenvaihteessa myös osa lapsista vaihtoi ryhmää. Näin kevätkausi 2008 alkoi yhdeksällä ryhmällä, meitä oli yhteensä 33 työntekijää ja 130 lasta alle vuoden vanhasta pieniin koululaisiin. 2.3 Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa Käytin opinnäytetyössä kehittämisen teoreettisena perustana toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, johon tutustuin työni 2. ohjaajan Marjo Kolkan luennolla syksyllä Toiminnalliseen tutkimusotteeseen kuuluu reflektiivinen ajattelu ja sen avulla toiminnan parantaminen, käytännönläheisyys, muutosinterventio ja ihmisten osallistuminen. Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä yhdessä tutkittavien kanssa reaaliaikaisesti, jolloin muutosprosessiin osallistuvat aktiivisesti niin tutkija kuin tutkittavatkin. Toimintatutkimus suuntautuu käytännön työhön ollen ongelmakeskeistä, tavoitteena löytää ja juurruttaa uudenlainen ratkaisumalli vallitsevaan käytäntöön. Toiminnallisessa tutkimuksessa kehittäminen on vaiheittaista ja syklistä. Valittuun päämäärään pääsemiseksi siinä vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. Syklit taas noudattavat spiraalimaista mallia, jossa tehtävät ja vaiheet menevät päällekkäin ja spiraalin syklejä saattaa olla useita. (Kuula 1999, 10 11, 218.)

9 9 Opinnäytetyö eteni Marjo Kolkan soveltaman kuvion 1 mukaisesti kehittämisprosessina, joka alkoi aiheen valinnalla, metodin pohdinnalla ja kirjallisuuteen tutustumalla, edeten aineiston keruun ja analyysin kautta kirjoittamistyöhön. Kehittämistyön valikoitumiseen opinnäytetyön aiheeksi vaikutti vahvasti opintojen suorittaminen muuntoopiskeluna, mikä tarkoitti kohdallani työn ja opiskelun tiivistä yhteen sovittamista. Kehittämistyössä tarvitsemani aineiston tuli kertyä luontevasti päiväkodin normaalista arviointi ja kehittämistyöstä. KUVIO 1. Kehittämisprosessin vaiheet (Kolkka, Diak, metodiopintojen materiaali 2008) Työnantajan näkökulmasta kehittämistyön tuli olla linjassa päivähoidon ja yksikkömme strategian kanssa, palvella omaa muutoksessa olevaa työyhteisöäni sekä siitä saatavan kokemuksen myös koko päivähoitoa. Ilmiönä toimintaympäristön muutokseen liittyvä johtaminen, työyhteisöjen ja osaamisen kehittäminen sekä oppiminen oli ja on paljon tutkittu ja ajankohtainen aihe, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuntapuolella aihetta käsitteli Kuntaosaaja 2012 hanke (Ahvo-Lehtinen & Sivonen 2005) ja Kuntien Eläkevakuutuskeskuksen tutkimus siitä miten esimiesten työn hallinta vaikuttaa esimiesten hyvinvointiin ja alaistaidot työyhteisöjen hyvinvointiin (Rehnbäck & Keskinen 2005). Viimeisintä tietoa varhaiskasvatuksen johtajuudesta ja laadusta saamme Tampereen yliopiston Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu-hankkeesta, jossa Keravan päivähoito on mukana. Hanke on Työsuojelurahaston rahoittama, siinä on mukana 12 kuntaa eri puolilta Suomea ja hanke kestää vuoteen 2012.

10 10 Suomessa vallitseva huoli työvoiman saatavuudesta, riittävyydestä, olemassa olevien työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, osaamisen johtamisesta sekä työhyvinvoinnista näkyi myös niissä työhön liittyvissä koulutustilaisuuksissa, joihin osallistuin kahden viimeisen vuoden aikana. Aiheet kohdentuivat työelämän ilmiöistä juuri johtajuuteen, johtamiseen, laatuun, arviointiin ja osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Kouluttajina tai luennoitsijoina näissä tilaisuuksissa oli kehittämistyöni teoreettisen viitekehyksen asiantuntijoita kuten Tampereen yliopiston professorit Eeva Hujala, Arja Ropo ja Pekka Ruohotie, Turun yliopiston Rauman laitoksen professori Soili Keskinen, Johtamistaidon opiston kehittämispäällikkö Veijo Nivala sekä tekniikan lisensiaatti, Innotiimi Oy:n kouluttaja ja konsultti Kai Laamanen Kehittämistyön aineisto, analyysi ja kirjoittamisprosessi Yrjö Engeström (2004, 9, 60 61) käyttää toimintatutkimuksessa kehittävän työntutkimuksen näkökulmaa, missä toiminnan teoriaa sovelletaan työtoimintojen tutkimiseen, varsinkin työssä tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi. Engeström esittää toimintatutkimuksesta ekspansiivisen oppimisen mallin, jossa oppimisteot ovat yhteisiä ja tapahtuvat vuoropuhelun avulla. Työyhteisössämme kehittämistyö eteni kuviossa 2 olevan Engeströmin mallin mukaisesti. Vuoropuhelun lisääntyminen ja osaamisen kehittäminen 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajeneminen 1. Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen Alkukartoitus 6. Prosessin arviointi 2. Vallitsevan käytännön analyysi Alkukartoituksen tulokset Pedagogiset kahvihetket käytössä 5. Uuden mallin käyttöönotto 4. Uuden mallin tutkiminen Toimintasuunnitelma kehittämistyölle 3. Uuden ratkaisun mallittaminen Kehittämistyön priorisointi KUVIO 2. Ekspansiivinen oppimissykli ja oppimisteot (Engeström 2004, 61) lisättynä kehittämistyömme vaiheilla.

11 11 IIP-standardin mukaisessa kehittämistyössä alkukartoituksen keskeinen osa oli työyhteisön haastattelu IIP-kriteeristöllä. Kehittämistyö opinnäytetyönä ja sen toimintatutkimuksellinen lähestymistapa toivat omat vaateensa haastatteluaineiston käsittelylle. IIPhaastattelu vastasi teemahaastattelua, joten etenin teemahaastattelun aineiston käsittelyn mukaisesti. Aineisto edustaa kehittämistyössä empiiristä, kokemuksellista maailmaa. On merkittävää että tutkimusta varten on systemaattista aineistoa johon voi aina palata. (Pyörälä i.a ) Haastattelu yhtenä aineiston keruumuotona on vuorovaikutustilanne, jonka tavoitteena on saada tietoa ennalta suunnitellun päämäärän mukaisesti. Haastattelumuodoista teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa on kaikille samat, teemojen varassa etenevät kysymykset, mutta niihin voi vastata myös omin sanoin, ilman että vastauksia on sidottu valmiisiin vastausvaihtoehtoihin. Teemahaastattelu tuo tutkittavien äänen kuuluville ottaen huomioon ihmisten tulkinnat asioista. Keskeistä on ihmisten asioille antamat merkitykset ja merkitysten syntyminen vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47.) Haastattelujen lisäksi muuta aineistoa oli dokumentoitu tieto; päivähoidon tai kaupungin eri tasoilla kirjatut ohjeet, käytänteet, muistiot ja suunnitelmat. Kaikki dokumentit on henkilöstön saatavilla. Päiväkodin osalta keskeistä aineistoa oli varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin toimintavuoden arviointi ja kehittämistyön materiaali, kuten kehityskeskustelut, suunnittelupäivien ja -iltojen kirjalliset tuotokset ja viikkopalaverimuistiot. Päiväkodin omasta materiaalista kaikki muu paitsi täytetyt kehityskeskustelulomakkeet, on henkilökunnan käytössä. Kertyneen materiaalin omiin työversioihini kirjasin matkan varrella päiväkirjatyyppisesti tekemiäni havaintoja ja huomioita. Dokumentteja käytin korvaamaan omia ja esimieheni IIP-haastatteluja sekä rajatusti tuloksissa ja johtopäätöksiä tehdessäni. Noudatin kaikessa aineiston käsittelyssä samaa yksilöllisyyden suojan ja vaitiolon periaatetta, joka on käytäntömme muutenkin. Yksittäinen työntekijä ei ole tunnistettavissa mistään haastattelu-, keskustelu- tai kyselykoonneista. Haastatteluaineistoa pidin luotettavana, koska haastattelunauhoitukset olivat hyvälaatuisia ja niiden koonti vastasi henkilöstön käsityksen mukaan haastattelujen sisältöä. Kehityskeskustelulomake on aina

12 12 työntekijän itsensä täyttämä ja molempien, sekä työntekijän että esimiehen allekirjoittama. Laadullisessa tutkimuksessa aineistotyöskentely, sen kirjaaminen on jo osittain analyysiä (Pyörälä i.a ). Laadulliseen tutkimukseen kuuluvassa toimintatutkimuksessa ei ole yhtä ja oikeaa analyysitapaa tai -tekniikkaa ja lähestymistavat voivat olla varsin erilaisia (Hirsjärvi & Hurme 2000, 137). Käytin tämän kehittämistyön haastatteluaineiston lähestymistapana omaa tulkintaa selventämällä, tiivistämällä ja luokittelemalla aineistoa teemojen mukaisesti. Tulkitsen aineistoa sekä dokumentoitua materiaalia käyttämääni teoriaan ja tutkimustietoon peilaten. Tarkastelen myös itse kehittämistyön prosessia, tulososiossa maisemakuvia IIP -matkalta ja johtopäätöksissä. Kehittämistyön kuvaaminen opinnäytetyön raportiksi oli minulle monivaiheinen prosessi, joka tiivistyi konkreettiseen kirjoittamistyöhön loppukesän ja syksyn 2008 iltoina sekä viikonloppuina. Työn sisältö muuttui moneen kertaan niin ohjaajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kuin tutkimuskysymyksen tarkastelunäkökulmastakin riippuen. Haasteellisinta minulle oli erottaa toimintatutkimuksellisen lähestymistavan prosessi ja kehittämistyön prosessi, koska omassa ajatusprosessissani ne liittyivät kiinteästi toisiinsa. Aivan työn loppuvaiheessa totesimme tämän asian ääneen työni 1. ohjaajan Eeva Kylä Setälän kanssa. IIP:n kehittämisnäkökulma on sama kuin toimintatutkimuksellisessakin lähestymistavassa. Molemmissa lähdetään muuttamaan, kehittämään vallitsevaa olotilaa suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kautta. Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa toi IIP-työhön laadullisen tutkimuksen elementtejä kuten teoriaosuuden ja aineiston käsittelylle omat vaatimuksensa. Tulosten ja johtopäätösten tekovaiheessa huomasin käyväni monella tasolla olevia keskusteluja ja pohdintoja. Keskustelu oli välillä tietoisesti reflektoivaa, välillä vain omaa ajattelua selkiyttävää keskustelua työyhteisöni, esimieheni ja kollegojeni kanssa. Huomioin työssä ja raportin kirjoittamisessa Marjo Kolkan syksyllä 2007 luennolla esittämiä Hannu L. T. Heikkisen (2006, ) toimintatutkimusta koskevia luotettavuusperiaatteita. Historiallisen jatkuvuuden periaate kertoo kehittämistyön juonen ja siinä mukana olevien ihmisten tarkoituksen. Reflektiivisyysperiaate tuo esille kehittämistyön ja sen tiedon muodostumisen prosessin. Dialektisuusperiaate taas antaa tilaa erilaisille äänille ja tulkinnoille samoista tapahtumista, mikä toteutuu raportissa alkukar-

13 13 toitushaastattelujen lisäksi henkilöstön alkuperäisinä ajatuksina, suorina lainauksina haastatteluista. Toimivuusperiaate velvoittaa huomioimaan muutosten aikaansaamisen ja sen, millä perusteella ja kenen näkökulmasta katsottuna muutos on toimiva. Tätä periaatetta toteutan tarkastelemalla kehittämistyön vaikuttavuutta henkilöstön, asiakkaiden, johtamisen ja suorituskyvyn lisääntymisen näkökulmasta.

14 14 3 TYÖN TEOREETTINEN PERUSTA Luin kehittämistyöhön liittyvää kirjallisuutta yrittäen keskittyä varhaiskasvatuksen laatuun ja sen hallintaan, johtamiseen, johtajuuteen, osaamiseen, oppimiseen sekä arviointi- ja kehittämistyöhön. Ilmiön tarkastelu vain varhaiskasvatuksen näkökulmasta osoittautui vaikeaksi, koska olen yli kymmenen vuotta pohtinut laadun, johtamisen ja osaamisen kysymyksiä eri yhteyksissä ja koulutuksissa monien toimialojen kautta niin julkiselta kuin yksityiseltä puoleltakin. Laadun, johtamisen, osaamisen, arvioinnin ja kehittämisen lainalaisuudet ovat samoja olipa kyse julkishallinnon tai yksityisen puolen organisaatiosta. Käytin tietoisesti pääasiassa 2000-luvulta olevaa tutkimustietoa ja kirjallisuutta. Muutosvauhti näkyy myös tutkimusmaailmassa, teoriat kehkeytyvät tutkimusten ja niistä saadun uuden tiedon ja käytänteiden myötä, mikä ilmenee esimerkiksi tarkistettuina uusintapainoksina teoksista. 3.1 Varhaiskasvatuksen laatu ja sen hallinta Varhaiskasvatustoimintaa säätelevät ja ohjaavat lait, asetukset sekä erilaiset asiakirjat ja oppaat. Oppaista keskeisin on Stakesin vuonna 2003 julkaistu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja sen toinen tarkistettu painos vuodelta Suomessa varhaiskasvatuksen laatua on tarkasteltu laajasti kahdessa eri hankkeessa. Ensimmäinen hanke oli vuosina Oulun yliopiston johdolla toteutettu tutkimus, josta valmistuneen asiakirjan tavoitteena oli toimia tieteellisenä perustana kunnissa toteutettavalle laadun arviointi- ja kehittämistyölle. Tässä asiakirjassa laadunhallinta nähdään neljään vaiheeseen jaettavana prosessina, joita ovat 1) laadunhallinnan perusteiden pohdinta ja työhön sitoutuminen, 2) laadunhallinnan suunnitelman laatiminen ja laatukriteerien rakentaminen, 3) arvioinnin toteuttaminen sekä 4) toiminnan kehittäminen ja uudelleen arviointi. Tutkijat pitävät laadunhallintaa elinikäiselle oppimiselle ja jatkuvalle kehittymiselle perustuvana toimintakulttuurina. Varhaiskasvatuksen laatutekijöitä taas ovat puitetekijät, välilliset tekijät, kasvatusprosessiin liittyvät tekijät sekä vaikutukselliset tekijät. (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, ) Kuviossa 3 Eeva Hujalan mallin mukaiset välillisesti laatuun vaikuttavat tekijät ovat myös työyhteisömme kehittämistyössä tarkastelun kohteena.

15 15 KUVIO 3. Varhaiskasvatuksen laadun arviointimalli (Hujala 1999, 80) Toinen hanke oli Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen varhaiskasvatuksen laadunhallinnan ja ohjauksen kehittämishanke Valoa, vuosina Hankkeen toteuttivat Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Stakesin kanssa ja siitä ilmestyi eri kirjoittajien artikkeleista koottu julkaisu "Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta". Artikkelissaan "Mitä kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelujen laadunhallintaan" Ulla Idänpää-Heikkilä (2004) näkee Suomessa siirrytyn vaiheeseen, jossa laadunhallinta ja kehittäminen ovat osa johtamista ja päivittäistä työtä, eikä mitään erillistä laatutyötä. Hyvä laadunhallinnan järjestelmä onkin organisaationsa näköinen ja omaa toimintaa tukeva, työhön vaikuttamisen keino. Anna-Raija Nummenmaa (2004) taas toteaa artikkelissaan "Varhaiskasvatuksen laatu ja sen kehittäminen yhteistä työtä ja jaettuja merkityksiä", että laadun kehittämisprosessi tulisi ymmärtää oppimiskumppanuutena. Siinä keskeistä on vastavuoroinen oppiminen, työssä oppiminen, reflektointi ja dialogi. Oman toiminnan dokumentointi ja sen tutkiminen ovat lähtökohtana työtoiminnan kehittämiselle. (Ruokolainen & Alila 2004.) Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu-hankkeeseen kuuluvalla luennolla professori Eeva Hujala totesi varhaiskasvatuksessa inklusiivisen laadunmäärittelyn ja arvioinnin paradigman perustuvan varhaiskasvatuksen toimijoiden näkökulmiin, yhteiskunnan arvonäkökohtiin sekä tutkimus- ja teoriatietoon. Arvioinnin taustalla on neljä perusolettamusta laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja sen kehittämisestä: 1) se perustuu selke-

16 16 ään kasvatusfilosofiaan ja yhdessä sovittuihin tavoitteisiin, 2) tukee jokaisen lapsen, myös erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien, yksilöllistä kehittymistä, 3) tukee kasvatuskumppanuutta ja 4) on yhteistoiminnallinen laadun kehittämisen prosessi, jossa ovat osallisina vanhemmat, lapset, henkilökunta sekä hallinto ja kansalaiset laajemminkin. (Hujala, luento ) Kaiken lukemani perusteella tulevaisuuden organisaatioissa lähiesimiesten ja ylimmän virkamiesjohdon lisäksi poliittisten päätöksentekijöiden on oltava entistä tietoisempia ja perillä organisaation työstä, toiminnasta ja sen laadusta, voidakseen kantaa heille kuuluvaa vastuuta. Laadun johtamisen tuleekin olla osa koko organisaation johtamista ja lähteä organisaation perusarvoista (Lecklin 2002, 37). Tampereen yliopiston Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu-hankkeessa oli haastateltu hankkeeseen kuuluvien kuntien henkilöstöä, esimiehiä, ylintä johtoa ja lautakunnan jäseniä. Alustavien, vielä julkaisemattomien tulosten mukaan Keravan Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet näkivät yhtenä tulevaisuuden haasteena lisätä tiedonvälitystä ja tietoisuutta, ajan hermolla oloa kentän asioista. Keravalla laatua tarkastellaan kaupungin kaikilla tasoilla kuviossa 4 olevan tasapainotetun tuloskortin avulla, joka huomioi talous-, asiakas-, henkilöstö- ja prosessinäkökulman. Kaikille tuloskortin näkökulmille on omat mittarinsa, joiden tunnusluvut viedään kaupungin yhteiseen Kermit-järjestelmään. "Kermit" tulee sanoista Kerava mittaa. Keravalla päivähoidon toiminnan painopistealueita toimikaudella yksikkötasolla olivat palvelurakenteiden arviointi ja kehittäminen, asiakaspalvelun ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen, henkilöstöpolitiikka ja johtaminen sekä prosessien arviointi ja kehittäminen.

17 17 Tuotetun läsnäolopäivän hinta Vaikuttavuus Päivähoito päiväkodit, perhepäivähoito, avoin päivähoito, ostopalvelu Taloudellisuus/ tuottavuus Lapsen yksilöllisen kasvatussuunnitelman toteutuminen Sisäinen palvelukyky Työyhteisön tilan kartoitus Yksilöllisten kasvatussuunnitelmien määrä % Ulkoinen palvelukyky KUVIO 4. Keravan päivähoidon tasapainotettu tuloskortti. (Päivähoidon laadun arviointi ) 3.2 Johtaminen ja johtajuus Johtajuus on yksi laatuun välillisesti vaikuttava tekijä. Johtamista voidaan tarkastella ilmiönä, jossa kohteena ovat rakenteet tai kulttuuri sekä järjestelmä- ja yksilötasoiset prosessit. Johtaminen on aina myös kontekstiinsa sidottua, organisaation johtamista, toiminnan johtamista sekä työn johtamista (Nivala, luento ). Pekka Järvinen näkee johtamisen tehtävänä olevan ohjata työntekijät ja työyhteisö työskentelemään tavoitteellisesti organisaation haluamaan suuntaan, entistä enemmän itseohjautuvasti ja kantaen itse vastuuta työnsä ja toimintansa kehittämisestä (Järvinen 1998, 18). Pekka Ruohotie puolestaan toteaa johtajuuden olevan sosiaalinen prosessi, jota säätelemällä johtaja vaikuttaa organisaation tuotoksiin sekä työyhteisön jäsenten kognitiivisiin ja affektiivisiin mekanismeihin sekä prosesseihin. Tämän päivän johtajan tehtävänä on luoda motivaatiota ja mahdollisuuksia alaisten taitojen soveltamiselle ja tukea kehittyvien työtehtävien vaatimaa jatkuvaa oppimista. Johtajan on kyettävä vähentämään tai

18 18 poistamaan sosiaalisia työhön liittyviä ongelmia, jotka tiimityön myötä ovat yleistymässä. Esimiehen yksi keskeinen tehtävä on sosiaalistaa työyhteisön jäsenet organisaatioon ja saada heidät hyväksymään sen arvot niin, että he voivat itseohjatusti edistää organisaation tavoitteita. (Ruohotie, luento ) Johtamista ja esimies-alaissuhdetta voi tarkastella myös roolien kautta. Jokaiseen työpaikkaan kuuluu eri rooleja. Jos on alaisia, tarvitaan johtaja ja jos alaisia ei ole, ei tarvita myöskään johtajaa. Työyhteisössä alaistaito on työskentelyä työntekijän roolissa ja johtajuus on esimiesroolin kantamista. Mikäli molemmat pystyvät tekemään työnsä omassa roolissaan laadukkaasti, siitä hyötyy koko työyhteisö. Työyhteisön toiminnan onnistumisen ehtoja ovatkin esimiehen ja henkilöstön vastuullinen ja motivoitunut toiminta, missä esimiestaidot ja alaistaidot täydentävät toisiaan ja rakentavat organisaation hyvää johtajuutta. (Keskinen 2007, ) Mika Kamensky (2000, ) tarkastelee johtamisen ismejä, jotka ovat näkökulmasta riippuen vaihdelleet vuosien varrella tavoitejohtamisesta prosessi-, laatu- ja muutosjohtamiseen. Termit ovat tuoneet myös paljon sekaannusta, koska useimmiten on puhuttu vanhoista asioista uusilla termeillä ja näin ollen samoista asioista käytetään useita eri termejä. Tämän päivän johtamisessa korostuu kasvatustieteilijöiden jo pitkään käyttämä käsite vuorovaikutusjohtaminen. Vuorovaikutuksen peruslähtökohta, "totuuden hetki" on aina kahden ihmisen välinen vuorovaikutus, joka sitten laajenee yksilöistä pieniin ryhmiin, organisaatioon ja ympäristöön. Vuorovaikutussuhteet ja verkostot ovat laajoja ja monitasoisia ja niiden mittaaminen on ongelmallista. Organisaation sisäisten vuorovaikutustekijöiden, kuten toimintojen välisen, ryhmien sisäisen, ryhmien välisen, esimiehen ja alaisen välisen sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen analysointi on kuitenkin hyödyllistä. Varhaiskasvatuksessa päivähoidon moniammatilliset työyhteisöt ovat sekä rikkaus että haaste johtamiselle ja esimiehelle. Eri ammattitaustoista tulevien ihmisten erilainen osaaminen on mahdollisuus silloin kun se voidaan yhdistää yhteiseksi tekemiseksi, mutta haaste, jos moniammatillisuus ilmenee ammattikuntien välisenä reviirikamppailuna. Johtajan tehtävänä on varmistaa vastuukysymykset ja työaikajärjestelyt henkilöstön koulutuksen ja osaamisen mukaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007:27, 51.)

19 Strategian ja vision merkitys Julkisen ja yksityisen organisaation toiminta on aina suunnattu yhteiskunnan palvelemiseen. Toiminta-ajatuksen tehtävä on kertoa organisaation perustehtävä ja kiteyttää olemassaolon tarkoitus. Toiminnan tarkoituksen, arvojen, mission ja vision tulee olla niin selkeästi ilmaistuja, että jokainen työyhteisön jäsen ymmärtää ne. Todellisen motivaation ja innostuksen perustehtävään tuo vasta tunne ja ymmärrys työnteon merkityksellisyydestä, sen syvällisestä tarkoituksesta. Tämä merkityksellisyyden ymmärtäminen ei säily, ellei siitä puhuta paljon ja vahvisteta sitä aika-ajoin työyhteisössä. (Laamanen 2005, ) Työyhteisössä tuleekin aina uudelleen palata tutkimaan ja tarkentamaan perustehtävää, erityisesti toimintaympäristön muutosten yhteydessä (Järvinen 1998, 39). Strategia puolestaan on organisaation tietoinen suuntaviivojen valinta keskeisille tavoitteille ja toiminnalle, kuin myös keino hallita muutoksia (Kamensky 2000, 20 21). Strategian luominen ja sen toteuttaminen ovat tulevaisuuden osaamisen johtamista (Ahvo- Lehtinen & Sivonen 2005). Vision luominen on yksi johtamisen strateginen työkalu. Visio on vahvasti arvoihin sidottu tahtotila, näkemys organisaation tulevaisuudesta. Visio-käsitteen sisältö on kuitenkin usein ristiriitainen. Toisaalta sen tulee olla todellinen, selkeä suunnannäyttäjä ja toisaalta parhaimmillaan visio on jopa yltiöpäinen ja rohkea, kirkas tulevaisuuden näky. Vision aikaansaaminen ei ole itsestään selvyys, vaan se on prosessi, joka vaatii näkemystä, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Toiminnan suuntaviivojen valintaa voi tehdä pitkälle loogisen ja analyyttisen ajattelun perusteella, mutta vision luomiseen tarvitaan intohimoa ja tunteita. Hyvä visio auttaa organisaatiota valitun suunnan toteuttamisessa sitouttamalla ja voimaannuttamalla johtajia ja henkilöstöä sekä keskittämällä huomion työssä olennaiseen. (Kamensky 2000, ) Lait, asetukset, säädökset, eri asiakirjat sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kaupungin vasu ohjaavat varhaiskasvatuksen perustehtävän mukaista työtä, laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen tuottamista. Mitä tämä kaikki tarkoittaa päiväkotimme työn ja toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, on määriteltynä päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vuosittain toistuvaan varhaiskasvatussuunnitelma-prosessiin osallistuvat työyhteisön kaikki työntekijät. Päiväkodin arjessa laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen tuottaminen edellyttää toimivaa työyhteisöä, jonka pe-

20 20 ruspilarit ovat kunnossa. Pekka Järvinen määrittelee toimivan työyhteisön peruspilareiksi työntekoa tukevan organisaation, työntekoa palvelevan johtamisen, selkeät töiden järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, avoimen vuorovaikutuksen ja toiminnan jatkuvan arvioinnin (Järvinen 1998, 46). Nämä peruspilarit ovat tarkastelun kohteena sekä kaupunkimme työhyvinvointikyselyssä että kehityskeskustelulomakkeessa. 3.4 Osaaminen, osaamisen johtaminen ja oppiminen Osaamista ja sen johtamista voi tarkastella eri tasoilta, kuten organisaatio, virasto, yksikkö, ryhmä ja yksilö. Korkealla tasolla oleva keskustelu osaamisesta on usein varsin yleisluontoista, ja siellä puhutaankin useimmiten ydinosaamisalueista, jotka jakautuvat alemmilla tasoilla osaamisalueisiin ja vielä konkreettisiin osaamisiin. Tämän päivän organisaatiolle erinomainen osaaminen ei enää riitä, vaan on hallittava myös osaamisen kehittämisprosessi, joka tarkoittaa oppimisprosessin ymmärtämistä yksilön, ryhmän ja koko organisaation tasolla. On opittava sekä yksilönä että samanaikaisesti yhdessä. (Sydänmaanlakka 2000, 144.) Osaaminen voidaan määritellä myös kyvyksi, haluksi ja rohkeudeksi uusiutua. Tämä edellyttää kyseenalaistamisen taitoa, tervettä itsetuntoa ja nöyryyttä, herkkyyttä ympäristölle, luovuutta ja innovatiivisuutta sekä tosiasioiden tunnustamista. (Kamensky 2000, 259.) Kuntaosaaja 2012-hankkeen loppuraportin mukaan osaamisella tarkoitetaan työn vaatimien tietojen ja taitojen hallintaa ja niiden soveltamista käytännön työtehtäviin. Hankkeesta saatujen tulosten mukaan tulevaisuuden organisaatiot, myös kunnat, edellyttävät uudenlaista johtamista, uudenlaista sosiaalista osaamista ja asenteita. Tarvitaan useiden tehtävien ja roolien hallintaa, jatkuvaa oppimista ja kehittymistä sekä osaamisen ja tiedon jakamista. Asennetasolla oppimista vaatii osallistuminen ja yli reviirirajojen tapahtuva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa sekä oman osaamisen hallitsemista että toisten osaamisen täydentämistä ja hyödyntämistä. Osaamisen johtaminen taas on strategiatyön lisäksi tulevaisuuden turvaamista ja työhyvinvoinnin parantamista, joka konkretisoituu kehityskeskusteluissa ja koulutussuunnitelmissa (Ahvo-Lehtinen & Sivonen 2005).

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kehitä osaamista ja menesty! Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, EK-STTK, Pirjo Kaivos, Laatukeskus

Kehitä osaamista ja menesty! Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, EK-STTK, Pirjo Kaivos, Laatukeskus Kehitä osaamista ja menesty! Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, EK-STTK, 1.-3.2.2007 Pirjo Kaivos, Laatukeskus Investors in People Menestys syntyy osaavan henkilöstön avulla juhlapuheista käytäntöön Investors

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot