Projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektin loppuraportti 17.03.2008"

Transkriptio

1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero 69/385/2002 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi YRITYKSISSÄ TAPAHTUVA HUIPPUOSAAJIEN AMMATTITAITOVALMENNUS II - JATKOPROJEKTI (HUVA II -jatkoprojekti) Projektikoodi S83690 Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 4 Toimenpidekokonaisuus 2 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 2906 Opetushallitus Projektia hallinoiva organisaatio Skills Finland ry Projektin vastuuhenkilö Eija Alhojärvi Puhelinnumero ; Postiosoite Rahakamarinportti 3 B, HELSINKI 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Tavoitteet Yrityksissä tapahtuva huippuosaajien ammattitaitovalmennus II jatkoprojektin eli HUVA II jatkoprojektin tavoitteena oli rakentaa vakiintunut ja kehittyvä huippuosaamisen ammattitaitovalmennusjärjestelmä Suomeen. Projekti oli jatkoprojekti HUVA:lle. Projekti liittyi kiinteästi Skills Finlandin rakentamaan ja hallinnoimaan ammattitaitokilpailujärjestelmään, johon kuuluvat Taitaja 9- ja Taitaja SM-kilpailut sekä kansainväliset WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailut. Tavoitteena oli: 1. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantaminen 2. yritysten työntekijöiden ammatillisen osaamisen tason kohottaminen 3. nuorten valmentaminen huippuosaajiksi ja kilpailijoiksi kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin 4. ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai sen osien suorittaminen valmennuksen aikana 5. ammatillisen koulutuksen imagon ja vetovoiman parantaminen. Toteutus Projekti pyrki tavoitteisiin luomalla ammattitaitovalmennusverkoston, jonka muodostivat huippuvalmennusyksiköt (ammatilliset oppilaitokset) sekä huippuvalmennusyritykset. Verkoston toimijoina olivat alakohtaiset lajipäälliköt ja asiantuntijaekspertit sekä alakohtaiset ammattitaidon valmentajat. Huippuvalmennusta toteutettiin ja kehitettiin verkoston kanssa yhteistyössä. Nuoret huippuosaajat valmentautuivat ja osallistuivat hankkeen kautta kansainvälisiin WorldSkills-ammattitaidon MMkilpailuihin vuosina 2003, 2005 ja 2007 sekä Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien ammattitaidon MM-kilpailuihin vuonna Lisäksi he suorittivat ammattitutkintoja tai niiden osia. Hankkeen tulokset: 1. valmennusverkosto Tulostettu

2 2. kolmiportainen valmennusmalli 3. valmennuksen sisältöalueet 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavan otteen avulla. 1. valmennusverkosto Projektissa mukana oli 368 organisaatiota, joista 289 oli eri kokoisia yrityksiä, 38 oppilaitoksia ja 41 muita organisaatioita. Ammattialoja valmennuksessa viimeisellä valmennuskaudella oli 45, joista 39 ammattialaa tähtäsi WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin, 4 Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien MM-kilpailuihin, yksi kuljetustekniikan PM-kilpailuihin ja yksi laji ei osallistunut ammattitaitokilpailuihin ollenkaan. 2. kolmiportainen valmennusmalli Skills huippuvalmennuksessa on kolme kautta: perusvalmennuskausi, huippuvalmennuskausi ja maajoukkuevalmennuskausi. Perusvalmennuskauden aikana valmennuksessa on 4-20 nuorta huippuammattilaista/laji. Perusvalmennuskauden lopussa järjestetään semifinaalit, joiden perusteella valitaan 3 kilpailijaa/laji huippuvalmennuskaudelle. Poikkeuksena ovat lajit, joissa kilpaillaan tiimeinä. Huippuvalmennuskauden lopulla on semifinaalit, joiden perusteella muodostetaan varsinainen joukkue. 3. valmennuksen sisältöalueet Skills huippuvalmennuksessa on neljä sisältöaluetta: ammatilliset valmiudet, työturvallisuus, kilpailuvalmiudet (henkinen ja fyysinen valmennus) sekä materiaalia valmennuksen tueksi. 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa Suomen ammattitaitomaajoukkue, Teamfinland2007, saavutti Japanin Shizuokassa käydyissä WorldSkills ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa kaikkiaan kahdeksan mitalia ja yksitoista diplomitason suoritusta. Maiden välisessä vertailussa Suomi sijoittui jaetulle seitsemännelle sijalle 46 maan joukossa. Nyt saavutetut kullat (automaalaus ja ravintolapalvelu) olivat Suomen ensimmäiset kyseisissä lajeissa kautta aikojen. Joka toinen vuosi käytäviin WorldSkills-kilpailuihin Suomi on osallistunut vuodesta 1989 lähtien. Edellisissä WorldSkills-kilpailuissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi saavutti neljä kultaa, yhden hopean, kolme pronssia sekä 17 diplomitason suoritusta. 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavat otteen avulla Huippuvalmennukseen osallistuminen on tehostanut oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaaminen, ammattitaito ja motivaatio ovat kasvaneet. Opiskelijoiden osaaminen ja motivaatio on lisääntynyt. Kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta oppilaitokset saavat systemaattisesti ajankohtaista tietoa globaaleista työelämän muutoksista. Koulutuksen työelämävastaavuus on parantunut ja yritysten kilpailukyky on tätä kautta parantunut. Huippuvalmennusta toteuttavien yritysten ja ammattioppilaitosten vetovoima on kasvanut. Projektin www-sivut ovat: 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Yrityksissä tapahtuva huippuosaajien ammattitaitovalmennus II jatkoprojektin eli HUVA II jatkoprojektin tavoitteena oli rakentaa vakiintunut ja kehittyvä huippuosaamisen ammattitaitovalmennusjärjestelmä Suomeen. Projekti oli jatkoprojekti HUVA:lle. Tulostettu

3 Maamme elinkeinorakenteessa, ammatti- ja toimialarakenteessa sekä toimenkuvissa ja ammattien tehtäväsisällöissä tapahtuu muutoksia. Kilpailukyky edellyttää osaavaa työvoimaa. Osaamiseen kohdistuvat vaatimukset edellyttävät koulutuksen ja työelämän välistä tiivistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Huva I- ja Huva II-hankkeiden aikana kehitetyn mallin avulla voidaan parantaa oppimisen tuloksellisuutta ja laatua ja toteuttaa tuloksekasta työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä. Kansainvälisen ammattitaitokilpailujärjestelmän kautta saadaan tietoa globaalien työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutoksista. Ammattitaitokilpailutoiminnan ja valmennusjärjestelmään liittyvällä valmentavalla otteella voidaan oppiminen suunnata tehokkaasti. Projekti liittyi kiinteästi ammattitaitokilpailujärjestelmään, johon kuuluvat Taitaja 9- ja Taitaja SM-kilpailut sekä kansainväliset WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailut. Tavoitteet: 1. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantaminen 2. yritysten työntekijöiden ammatillisen osaamisen tason kohottaminen 3. nuorten valmentaminen huippuosaajiksi ja kilpailijoiksi WorldSkills ammattitaidon MM-kilpailuihin 4. ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai sen osien suorittaminen valmennuksen aikana 5. ammatillisen koulutuksen imagon ja vetovoiman parantaminen. Tavoitteena oli yrityksissä olevien nuorten työntekijöiden osaamisen kehittäminen niin, että heistä kehittyi valmennuksen kautta yrityksissä lyhyellä aikavälillä huipputason osaajia. Huippuosaamiseen kehitettiin valmennusjärjestelmä ja malleja, jotka ovat käytössä sekä oppilaitoksissa että yrityksissä ja jotka kehittävät motivaatiota jatkuvaan itsensä ja työn kehittämiseen. Projekti laajensi valmennusyritysverkostoa ja syvensi sekä kehitti laadullisesti yhteistyötä toiminnassa mukana olevien oppilaitosten ja yritysten välillä. Tavoiteltuina pysyvinä vaikutuksina olivat yritysten työntekijöiden ammatillisen osaamisen tason kohoaminen ja yrityksen toimintaedellytysten paraneminen, yrityksiin rekrytoitavien nuorten määrän lisääntyminen, vakiintuneen valmennusjärjestelmän ja verkoston toimiminen ja oppilaitosten vetovoimaisuuden kehittäminen. Kohderyhmä: Projektin lopullisena kohderyhmänä olivat 1. nuoret, ammatillisella uralla olevat henkilöt 2. ammatilliset oppilaitokset, niiden toimijat ja henkilöstö, 3. erikokoiset ja eri toimialojen yritykset, niiden toimijat ja muu henkilöstö, PK-sektori edustettuna 4. ammatilliseen koulutukseen potentiaalisesti hakevat nuoret. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Valmennusoppilaitokset haettiin hankkeeseen julkisella haulla (Liite 1, Valmennusyksikköhakukirje). Osana valmennusyksikköhakua oppilaitokset ehdottivat hankkeen toimijoiksi lajipäälliköitä ja valmentajia. Valmennushenkilöstön vastuulla oli järjestää kohdennettu julkinen haku kunkin lajin valmennettavien saamiseksi. Useasti rekrytointikanavina olivat aktiiviset oppilaitokset sekä Taitaja kilpailut. Valmennusyritykset valittiin projektiin niiden osaamisen ja yritysten kiinnostuksen perusteella. Valtaosin valmennusyrityksinä toimi valmennettavan jo olemassa oleva työpaikka. Valmennuksen tarpeet huomioon ottaen erityisosaamista haettiin alan johtavista yrityksistä (Liite 2, Mukana olleet yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot). Tulostettu

4 Projektissa mukana oli 368 organisaatiota, joista 289 oli yrityksiä, 38 oppilaitoksia ja 41 muita organisaatioita (säätiöitä, liittoja, yhdistyksiä). Ammattialoja valmennuksessa viimeisellä valmennuskaudella oli 45, joita 39 ammattialaa tähtäsi WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin, 4 Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien MMkilpailuihin, yksi kuljetustekniikan PM-kilpailuihin ja yksi laji ei osallistunut ammattitaitokilpailuihin ollenkaan. Liitteenä WorldSkills ja Abilympics kilpailuiden osallistujaluettelo (Liite 3, WorldSkills ja Abilympics kilpailijoiden osallistujaluettelo). Hankkeessa mukana olevien henkilöiden lukumäärä ylitti tavoitteen. Seurantatietojen mukaan hankkeessa mukana oli 785 henkilöä. Lukumäärät: tavoite *kaikki/720 toteuma *kaikki/785 *naiset/197 *valmennettavat/456 *valmentajat/329 *alle 25v/456 *joista naisia/114 *25-39v/77 *joista naisia/47 *yli 40v/252 *joista naisia/36 Tarkempi erittely löytyy liitteestä (Liite 4, Henkilöitä kuvaavat tiedot) Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Valmennusyksiköiden (oppilaitosten) kanssa tehtiin sopimukset lajikohtaisen valmennuksen koordinoinnista ja toteutuksesta. Valmennusyksiköt nimesivät oppilaitoksistaan valmennushenkilökuntaa tarvittaviin rooleihin: valmentajiksi, lajipäälliköiksi ja eksperteiksi. Valmennusyksiköt tekivät lajikohtaisia valmennussopimuksia yritysten kanssa, jotka valmensivat valmennettavia yhteistyössä valmennusyksikön (oppilaitoksen) kanssa (Liite 5, Valmennusyksikkösopimus). Lähtökohdiltaan sekä tavoitteiltaan samansuuntaisia sisarhankkeita olivat HuvaKarjala, HuvaSavo ja HuvaOulu. Verkostossa mukana oli myös HAMK:n Akva-hanke, jonka erityistehtävänä oli huippuosaamisen kehittäminen koulutuksellisin ja tutkimuksellisin keinoin, sekä AEL, joka koordinoi ja toteutti oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa huippuosaajien valmennusta ja kehitti valmennuksen laatujärjestelmää, tähän tarkoitukseen myönnettyjen oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkojen turvin Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Skills Finland ry koordinoi hanketta, kehitti valmennusjärjestelmää ja valmennusmalleja. Valmennusyksiköt (oppilaitokset) olivat vastuussa lajikohtaisen valmennuksen toteutuksesta ja kehittämisestä. Vastuista sovittiin tarkemmin valmennusyksikkösopimuksella (Liite 5, Valmennusyksikkösopimus) Kansainvälinen yhteistyö Hanke valmensi Suomen ammattitaitomaajoukkueen vuosien 2003, 2005 ja 2007 Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin sekä vuoden 2007 Abilympics erityistä tukea tarvitsevien ammattitaitokilpailuihin. Tulostettu

5 Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin edellä mainituissa kilpailuissa, sekä valmennuksen kautta eri maiden vastaavien toimijoiden mm. lajivalmentajien kesken. Tavoitteena viimeisellä valmennuskaudella oli, että mahdollisimman monella MM-edustajalla oli kokemusta kansainvälisestä valmennnusjaksosta ennen MM-kilpailuja. Tavoite toteutui noin 10 lajissa. Edellämainitun lisäksi yhdellä Suomen MM-joukkueen valmennusleirillä oli mukana kaksi kansainvälistä kilpailijaa sekä ekspertti. Yhdessä lajissa karsinta maajoukkueeseen järjestetiin PM-kilpailujen yhteydessä. Yhteistyötä tehtiin myös Viron kanssa. Virossa järjestettiin kahdessa lajissa harjoituskilpailu. Viron valmennushenkilöstö osallistui suomalaisten kollegoiden kanssa valmennusta ja ammattitaitokilpailuja käsittelevään koulutukseen. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Tiedotuksessa ja markkinoinnissa projektin koko elinkaaren ajan käytettiin yhdistyksen viestintäkanavia. Niitä olivat verkkosivut, kuukausittain julkaistava NewsLetter ja vuotuinen laivaseminaari. Projekti oli esillä kaikessa yhdistyksen markkinointi- ja tiedotustoiminnassa Taitaja-tapahtumassa, koulutusmessuilla ja kansainvälisissä kilpailuissa. Yhdistyksen hallitustahot sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenet olivat sitoutuneet markkinoimaan projektia, tiedottamaan sen toimista ja edistämään sen tulosten hyödyntämistä. Kansainvälisessä tiedotuksessa ja markkinoinnissa hyödynnettiin WorldSkills-, IAF- ja ESPO-järjestöjen NewsLettereitä sekä Euroopan unionin ammatillisen koulutuskeskuksen, Cedefopin, tiedotuskanavia. Tiedottamisen keskeiset kohderyhmät olivat: ammatillisten oppilaitosten valmentajat, työpaikkaohjaajat sekä nuoret ammattiosaajat. Tiedotus ja markkinointi suunniteltiin kohderyhmittäin ja vastaamaan ajankohtaisia tarpeita. Tiedotuksessa ja markkinoinnissa nostettiin valikoidusti esille nuoria huippuosaajia. Hankkeen aikana julkaistiin valmennuskäsikirja, joka kuvasi valmennusmalleja ja käytäntöjä. Valmennuskäsikirja on ladattavissa sivuilta Lisäksi valmennusta käsiteltiin Skills Finland ry:n Skills-julkaisusarjan julkaisussa WorldSkills2005 Helsinki ammattitaidon MM-kilpailut. Huippuosaamista, menestystä ja yhdessä oppimista. Heikki Saarinen (toim.). Hamk/Skillsjulkaisuja 4/2005, joka on ladattavissa sivuilta Lisäksi valmennuskausien loppuvaiheessa julkaistiin maajoukkue-esite, julisteita sekä muuta markkinointimateriaalia. Hanke osallistui tiedotustilaisuuksiin, seminaareihin ja messutoimintaan, joita olivat: 1. NextStep-messut 2. Skillsin laivaseminaarit 3. Taitaja-kilpailut 4. Auto- ja korjaamoalan messut 5. Puutarhamessut 6. WorldSkills-kilpailut 7. NRJ-Awards tapahtuma 8. European Mobility Show messutapahtuma. Lisäksi hankkeen toimijat, valmennusyksiköt ja yhteistyökumppanit pitivät hanketta esillä omissa messu- ja markkinointitilaisuuksissaan. Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleiden henkilöiden määrä ylitti reilusti tavoitteet. Seurantatietojen mukaan mukana oli 8615 henkilöä. Tavoitteena oli 400. Tarkempi erittely tilaisuuksista ja kävijöistä liitteessä (Liite 6, Tulostettu

6 Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleet henkilöt). Hanke toteutti mainoskampanjoita Radiokana NRJ:llä. Lehtimainontaa hanke toteutti pääasiassa COMO-lehden kautta, mutta myös Taloussanomien ja Nyt-liitteen kautta. Sisäinen tiedotus 1. toimijaryhmälle lähetettiin joka kuukausi tiedotuskirje, johon kerättiin ajankohtaiset tapahtumat 2. toimijaryhmälle järjestettiin koulutustapahtumia keskimäärin neljästi vuodessa 3. toimintaa esiteltiin yhdistyksen hallituksen työvaliokunnan kokouksissa ja yhdistyksen hallituksen kokouksissa 4. projektin työntekijöille ei järjestetty erillistä tiedotusta. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin yhdistyksen viikoittaisessa aamupalavereissa ja kehittämispäivillä. Ulkoinen tiedotus 1. ulkoinen tiedotus hoidettiin pääsääntöisesti nettisivujen (www.huippuosaamista.fi, kautta ja sähköisen uutiskirjeen kautta 2. rahoittajalle toiminnasta raportoitiin ESR-säännösten mukaisesti 3. projekti tiedotti ja markkinoi toimintaansa markkinointimateriaalin avulla. Materiaalia on tarjolla pääasiassa suomeksi ja joiltakin osin myös englanniksi 4. käytettiin sähköisen kanavien lisäksi tiedotteita ja esitteitä 5. järjestettiin seminaareja, tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia 6. projekti osallistui messutoimintaan (NextStep, Taitaja), ulkomailla pidettäviin ammattitaitokilpailuihin, seminaareihin ja yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin 7. projekti tiedotti toimitsijaryhmäänsä säännöllisesti ja toimitsijat tiedottivat omia sidosryhmiään ja huolehtivat paikallisesta tiedottamisesta 8. www-sivuja päivitettiin aina ajantasaisella tiedolla. Hämeen ammattikorkeakoulun Akva-hanke osallistui myös laajalti Huva-hankkeen tiedotukseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Akva-hankeen erityistehtävänä oli huippuosaamisen kehittäminen koulutuksellisin ja tutkimuksellisin keinoin. AEL osallistui yhtenä hankkeen yhteistyökumppanina Huva-hankkeen tiedotukseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. AEL koordinoi ja toteuttaa oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa huippuosaajien valmennusta ja kehittää valmennuksen laatujärjestelmää, tähän tarkoitukseen myönnettyjen oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkojen turvin. Tiedotuksen ja markkinoinnin henkilöstöresurssit Tiedotusta hoitivat projektipäällikkö, projektisihteeri sekä yhdistyksen tiedottaja. He päivittivät nettisivuja, suunnittelivat ja tekivät mainosmateriaalia, tiedotteita ja lehtijuttuja. Markkinointimateriaalin suhteen toimittiin yhteistyössä Skills Finland ry:n kilpailuttaman mainostoimiston (Viisikko Oy) kanssa. Tiedotuksen ja markkinoinnin seuranta Tiedotussuunnitelmassa asetetut tavoitteet tarkistettiin vuosittain. Julkaistut tiedotteet ja materiaali olivat näkyvissä nettisivuilla. Markkinointimateriaali ja tiedotteet arkistoitiin. Toimintaa arvioi ohjausryhmä ja Skills Finlandin hallitus ja hallituksen työvaliokunta. Vuosittain kerättiin palautetta tiedotuksesta toiminnassa mukana olevilta yrityksiltä ja koulutuksen järjestäjiltä, lajipäälliköiltä, eksperteiltä, valmentajilta, työpaikkaohjaajilta, valmennettavilta, kilpailijoilta, kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. Hankkeen loppupuolella saatiin tietoa myös vaikuttavuusarvioinnin kautta (Liite 7, Huva 2 hankkeen vaikuttavuustutkimus, joka on ladattavissa myös sivuilta Tulostettu

7 Toimenpiteiden kautta saatua palautetta, tietoja ja tuloksia hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Suomessa järjestettyjen WorldSkills2005 kilpailuiden aikana tehtiin mediaseuranta. Seurannan tuloksena arkistoihin kertyi satoja lehtiartikkeleita ja muita mediaosumia. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Seurantatietojen tutkintomäärä ei saavuttanut sille asetettua numeerista tavoitelukumäärää. Kaikkia seurantatietoja ei saatu hankkeen valmennushenkilökunnalta Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Vaikutukset ja suosituksen Huva II hankkeen vaikuttavuustutkimuksen kautta nousevat kehitystarpeet ja ideat (Liite 7, Huva 2 hankkeen vaikuttavuustutkimus): Suositus 1: valmennusmallien ja hyvien käytäntöjen siirtäminen osaksi normaalia ammatillista koulutusta. Suositus 2: tasapuolistaa valmennushankkeeseen pääsyä ja valmennuksen laadullista tasoa paikkakunnasta riippumatta. Suositus 3: yrityksille erillinen selvitys heidän näkemyksistään ja toiveistaan valmennustoiminnalle yrityksen näkökulmasta. Suositus 4: kehittää monipuolinen seuranta- ja monitorointijärjestelmä, toiminnan mittareita ja indikaattoreita kuvaamaan toiminnan tuloksia ja niiden vaikutuksia, systemaattisesti kerättyä analyyttista tietoa toiminnan vaikutuksista ja kohdatuista haasteista. HuvaSavo ja HuvaKarjala vaikuttavuustutkimuksista nousevat kehitystarpeet ja ideat: Suositus 1: toiminnan vakiinnuttamiseksi ja pysyvyyden saavuttamiseksi olisi tärkeää, että oppilaitoksissa määriteltäisiin selkeät yksilöidyt tavoitteet kilpailu- ja valmennustoiminnalle. Kilpailijoiden, eksperttien ja lajipäälliköiden vuosittaiset palautteet: Suositus 1: hankkeen toiminnalla (kehittämisellä ja tarjoamilla resursseilla) merkittävä osuus valmennuksen toteutumiseen. Teamfinland2007-kilpailijoiden omien arvioiden mukaan valmennus oli paitsi parantanut ammattitaitoa, myös lisännyt itseluottamusta, paineensietokykyä, tehokkuutta, tarkkuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, edistänyt verkostoitumista ja kansainvälisiä kontakteja ja lisännyt puhtia yrittää kehittää itseään. Skills Finlandin jäsenkysely: Suositus 1: ammattitaitovalmennus merkittävä osa Skillsin toimintaa. Hankkeen luomien hyvien käytäntöjen levittämistä on syytä jatkaa. Ne eivät ole vielä riittävän laajasti käytössä. Lisäksi valmennuksen laatuun vaikuttaa valmennettavan asuin ja opiskelupaikkakunta: kaikkialla valmennusverkoston tarjoama tuki valmennukseen ei ole vielä tasalaatuista. Ammattitaitovalmennusverkosto jatkaa toimintaansa kohti tulevia ammattitaitokilpailuja. Osa hankkeen toimijoista on hakenut valmennushankkeita oman valmennustoimintansa tueksi tulevalta rakennerahastokaudelta, joilla valmennetaan kilpailijoita ammattitaitokilpailuja ajatellen ja kehitetään ammatillisen koulutuksen malleja ja käytäntöjä. Skills Finland ry on hakenut uudelle rakennerahastokaudelle ESR-hanketta valmennuksen tietotaidon levittämiseen ja juurruttamiseen. Tulostettu

8 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin tavoitteena oli kehittää yhtenäinen, vakiintunut ja kehittyvä valmennusjärjestelmä valmennusvaiheineen, sisältöineen ja rakenteineen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää huippuosaamisen malleja, jotka konkretisoitiin laatukäsikirjana ja joiden toteutumista arvioitiin tutkimusten ja selvitysten kautta. Hankkeen tulokset: 1. valmennusverkosto 2. kolmiportainen valmennusmalli 3. valmennuksen sisältöalueet 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavan otteen avulla. 1. valmennusverkosto Projektissa mukana oli 368 organisaatiota, joista 289 oli yrityksiä, 38 oppilaitoksia ja 41 muita organisaatioita (säätiöitä, liittoja, yhdistyksiä). Ammattialoja valmennuksessa viimeisellä valmennuskaudella oli 45, joita 39 ammattialaa tähtäsi WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin, 4 Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien MMkilpailuihin, yksi kuljetustekniikan PM-kilpailuihin ja yksi laji ei osallistunut ammattitaitokilpailuihin ollenkaan. Liitteenä WorldSkills ja Abilympics kilpailuiden osallistujaluettelo (Liite 3, WorldSkills ja Abilympics kilpailijoiden osallistujaluettelo). 2. kolmiportainen valmennusmalli Kolmiportainen valmennusmalli on kuvattu tarkemmin julkaisussa Valmennuskäsikirja, s (Liite 8, Valmennuskäsikirja, s 14-15). Skills huippuvalmennuksessa on kolme kautta: perusvalmennuskausi, huippuvalmennuskausi ja maajoukkuevalmennuskausi. Perusvalmennuskauden aikana valmennuksessa on 4-20 nuorta huippuammattilaista/laji. Perusvalmennuskauden lopussa järjestetään semifinaalit, joiden perusteella valitaan 3 kilpailijaa/laji huippuvalmennuskaudelle. Poikkeuksena ovat lajit, joissa kilpaillaan tiimeinä. Huippuvalmennuskauden lopulla on semifinaalit, joiden perusteella muodostetaan varsinainen joukkue. 3. valmennuksen sisältöalueet Valmennuksen sisältöalueita on kuvattu tarkemmin julkaisussa Valmennuskäsikirja, s 16 (Liite 8, Valmennuskäsikirja, s 16). Skills huippuvalmennuksessa on neljä sisältöaluetta: ammatilliset valmiudet, työturvallisuus, kilpailuvalmiudet (henkinen ja fyysinen valmennus) sekä materiaalia valmennuksen tueksi. Edellä mainittujen osa-alueiden jatkuva esille tuominen valmennuksessa on ensi arvoisen tärkeää valmennuksen onnistumisen kannalta. 4. Menestyminen ammattitaitokilpailuissa Liitteessä 9 on taulukoitu Suomen menestymistä ammattitaitokilpailuissa kautta aikojen (Liite 9, Suomen menestyminen ammattitaitokilpailuissa vuosina ). Suomen ammattitaitomaajoukkue, TeamFinland, saavutti Japanin Shizuokassa käydyissä WorldSkills ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa kaikkiaan kahdeksan mitalia ja yksitoista diplomitason suoritusta. Maiden välisessä vertailussa Suomi sijoittui jaetulle seitsemännelle sijalle 46 maan joukossa. Kultaa Suomelle toivat ravintolapalvelulajin Miia Sironen ja automaalauslajin Taneli Sarajärvi. Pronssille ylsivät Tulostettu

9 autokorinkorjaaja Lauri Mertala, robotiikan pari Aki Lempinen ja Lari Ernsten, hiusmuotoilija Jaana Hellstén, kultaseppä Ville Tuovinen, tietokone ja verkot -kilpailija Olli Janatuinen sekä konepajatekniikan joukkue Janne, Jani ja Jouni Ahola. Diplomitason suoritukseen eli 500 pisteen ylitykseen ylsi 11 suomalaista. Suomi osallistui WorldSkills-kilpailuissa 39 lajiin. Tarkat tulokset löytyvät WorldSkills Internationalin verkkosivuilta. Nyt saavutetut kullat (automaalaus ja ravintolapalvelu) olivat Suomen ensimmäiset kyseisissä lajeissa kautta aikojen. Joka toinen vuosi käytäviin WorldSkills-kilpailuihin Suomi on osallistunut vuodesta 1989 lähtien. Edellisissä WorldSkills-kilpailuissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi saavutti neljä kultaa, yhden hopean, kolme pronssia sekä 17 diplomitason suoritusta. Seuraavat WorldSkills-kilpailut käydään Kanadan Calgaryssä vuonna Teamfinland2007-kilpailijoiden omien arvioiden mukaan valmennus oli paitsi parantanut ammattitaitoa, myös lisännyt itseluottamusta, paineensietokykyä, tehokkuutta, tarkkuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, edistänyt verkostoitumista ja kansainvälisiä kontakteja ja lisännyt puhtia kehittää itseään. 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavan otteen avulla Huippuvalmennukseen osallistuminen on tehostanut oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaaminen, ammattitaito ja motivaatio ovat kasvaneet. Opiskelijoiden osaaminen ja motivaatio on lisääntynyt. Kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta oppilaitokset saavat systemaattisesti ajankohtaista tietoa globaaleista työelämän muutoksista. Yritykset ja oppilaitokset hyödyntävät kansainvälisiä ammattitaitokilpailuja suomalaisen osaamisen benchmarkkauksessa. Koulutuksen työelämävastaavuus on parantunut ja yritysten kilpailukyky on tätä kautta parantunut. Huippuvalmennusta toteuttavien yritysten ja ammattioppilaitosten vetovoima on kasvanut Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä 1 henkilöä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin 7.3. Työpaikat ja uudet yritykset Tulostettu

10 Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Seurantatietoja kyseiseen kohtaan ei ole. Huippuvalmennukseen osallistuminen on tehostanut oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaaminen, ammattitaito ja motivaatio ovat kasvaneet. Opiskelijoiden osaaminen ja motivaatio on lisääntynyt, keskeyttäminen vähentynyt ja siirtyminen koulutuksesta työelämään tehostunut. Kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta oppilaitokset saavat systemaattisesti ajankohtaista tietoa globaaleista työelämän muutoksista. Yritykset ja oppilaitokset hyödyntävät kansainvälisiä ammattitaitokilpailuja suomalaisen osaamisen benchmarkkauksessa. Koulutuksen työelämävastaavuus on parantunut ja yritysten kilpailukyky on tätä kautta parantunut. Huippuvalmennusta toteuttavien yritysten ja ammattioppilaitosten vetovoima on kasvanut. 8. Projektin innovatiivisuus Projektin innovatiivisuus tulee esille projektin tulosten kautta. Sosiaalisina innovaatioina hanke tuotti valmennuksen hyviä käytäntöjä, joita hyödynnettiin valmennuksen ja valmennusverkoston kehittämisessä, sekä ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittämisessä valmentavat otteen avulla. Valmennusmenetelmien käyttö ja soveltaminen opetuksessa ovat projektin suurin innovaatio. Hankkeen synnyttämät hyvät käytännöt: 1. valmennusverkosto 2. kolmiportainen valmennusmalli 3. valmennuksen sisältöalueet 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavat otteen avulla. Tuloksena voidaan nähdä myös menestyminen ammattitaitokilpailuissa. Lisäksi tuloksena voidaan nähdä, että hanke vaikutti yhtenä tekijänä ammatillisen koulutuksen arvostuksen kasvuun. 9. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen synnyttämä ammattitaitovalmennusverkosto jatkaa toimintaansa kohti tulevia ammattitaitokilpailuja. Verkostossa hyödynnetään hankkeen synnyttämiä valmennusmalleja ja valmennusta toteutetaan hankkeen aikana kartoitettujen sisältöalueiden mukaan. Osa hankkeen toimijoista on hakenut valmennushankkeita oman valmennustoimintansa tueksi tulevalta rakennerahastokaudelta, joilla valmennetaan kilpailijoita ammattitaitokilpailuja ajatellen ja kehitetään ammatillisen koulutuksen malleja ja käytäntöjä. Skills Finland ry on hakenut uudelle rakennerahastokaudelle ESR-hanketta valmennuksen tietotaidon levittämiseen ja Tulostettu

11 juurruttamiseen. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus euro euro Yksityinen rahoitus 6050 euro 6050 euro Tulot 750 euro 750 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* 1/2003-4/2003 Juhani Honka, toiminnanjohtaja 1/2003-4/2003 Jorma Sonninen, vs. toiminnanjohtaja 1/2003-4/2004 Hannele Kokotti, projektijohtaja 1/2003-4/2004 Juha Leviäkangas, projektipäällikkö 5/2004-9/2005 Kati Lundgren, projektipäällikkö 4/ /2005 Henri Nordenswan, talouspäällikkö 5/ /2007 Eija Alhojärvi, toiminnanjohtaja 10/ /2007 Pekka Matikainen, projektipäällikkö Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* 1/ /2006 Pirjo Lehto, kirjanpitäjä, 1/ /2007 Eija Rikama, kirjanpitäjä, Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* 1/ /2006 Pirjo Lehto, kirjanpitäjä, 1/ /2007 Eija Rikama, kirjanpitäjä, 1/ /2007 tilintarkastuksesta vastannut organisaatio on ollut KPMG Oy Ab. Vuosina tilintarkastajina ovat toimineet Jari Nurmi ja Olli-Pekka Seppälä KPMG:stä Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Eija Rikama, kirjanpitäjä, Jari Nurmi, KPMG Olli-Pekka Seppälä, KPMG Eija Alhojärvi, Skills Finland ry, toiminnanjohtaja Pekka Matikainen, Skills Finland ry, projektipäällikkö Tulostettu

12 11.5. Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Eija Alhojärvi, Skills Finland ry, toiminnanjohtaja Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Asiakirjoja säilytetään Skills Finland ry:n toimiston yhteydessä olevassa arkistossa Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Eija Alhojärvi, Skills Finland ry, toiminnanjohtaja Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Asiakirjoja säilytetään Skills Finland ry:n toimiston yhteydessä olevassa arkistossa. 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Helsingissä Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja Skills Finland ry * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Valmennus Skills Finland on kehittänyt valmennusjärjestelmän

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI

ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI 2000-2006 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi: Aktiivisesti ammattiin teemapäivät 1.2 Projektikoodi: 86668 1.3 Tavoiteohjelma: 3 toimintalinja: 2 toimenpidekokonaisuus:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013 Projektin nimi Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja3 3: Työmarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( )

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( ) Lomakkeen tila: Palautettu PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat (2000-2006) 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 1.1 n nimi PEDAGOGIK OCH LÄRENDE PÅ INTERNET 1.2 koodi S81818 1.4 Toimenpidekokonaisuus

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK

EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK Ammatillisen opettajan huippuosaamisen viitekehys Seija Mahlamäki-Kultanen on rakentanut ammatillisen opettajan huippuosaamisen viitekehyksen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo Ammattiosaamisen kehittäminen Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla 6.-8.10.2009 Yli-insinööri Timo Repo Käsitys oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa Tavoitteena ammatin ja siihen sisältyvän ammattitaidon

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Huippuvalmennustoimikunnan puheenjohtajan terveiset

Huippuvalmennustoimikunnan puheenjohtajan terveiset Huippuvalmennustoimikunnan puheenjohtajan terveiset HUIPPUVALMENNUSPÄIVÄT Yyteri, Pori 6.-7.9.2012 Jouko Sohlberg Autoalan Keskusliitto Ry Projektin tarkoitus Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

OLE HYVÄ JA TULE SUOMI TÄYTTÄÄ SATA VUOTTA JA TAITAJA 28 VUOTTA. LUVASSA HYVÄT BILEET.

OLE HYVÄ JA TULE SUOMI TÄYTTÄÄ SATA VUOTTA JA TAITAJA 28 VUOTTA. LUVASSA HYVÄT BILEET. OLE HYVÄ JA TULE Taitaja2017 valtaa stadin 15. 18.5.2017. Messukeskus, ja koko kaupunki, on toukokuussa täynnä tämän päivän ja tulevaisuuden huippuosaajia. Nelipäiväinen tapahtuma koostuu SM-ammattitaitokilpailuista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt

KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt Hyväksytty Skills Finland ry:n hallituksessa 25.3.2002 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAITAJA -KILPAILUJEN TARKOITUS...3

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

OLE HYVÄ JA TULE SUOMI TÄYTTÄÄ SATA VUOTTA JA TAITAJA 28 VUOTTA. LUVASSA HYVÄT BILEET.

OLE HYVÄ JA TULE SUOMI TÄYTTÄÄ SATA VUOTTA JA TAITAJA 28 VUOTTA. LUVASSA HYVÄT BILEET. OLE HYVÄ JA TULE Taitaja2017 valtaa stadin 15. 18.5.2017. Messukeskus, ja koko kaupunki, on toukokuussa täynnä tämän päivän ja tulevaisuuden huippuosaajia. Nelipäiväinen tapahtuma koostuu SM-ammattitaitokilpailuista

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Työtaitovalmennus Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Lähtökohdat: Työtaitovalmennuksella vastataan nuorten itsensä, heidän kanssaan työskentelevien ja erityisesti työnantajien esittämään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

o jonka työnantaja tai valmennuksesta vastaava koulutuksenjärjestäjä ei pysty edellä mainitun osaamisen kehittämistä tarjoamaan tai kustantamaan.

o jonka työnantaja tai valmennuksesta vastaava koulutuksenjärjestäjä ei pysty edellä mainitun osaamisen kehittämistä tarjoamaan tai kustantamaan. Mestarikiltaneuvosto ry Käsiteollisuuden Edistämissäätiö NUORTEN HUIPPUOSAAJIEN VALMENTAUTUMISAPURAHA Käsiteollisuuden Edistämissäätiön tarkoituksena on muun muassa edistää korkeaa ammattitaitoa, kädentaitoja

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 3 / 2015

Nuoria infratöihin. uutiskirje 3 / 2015 Nuoria infratöihin uutiskirje 3 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuspäivä 24.9.2015 - NextStep-messut Helsingissä 11. 13.11.2015 - Infra-infot ammattikorkeakouluissa - Maarakennuskoneenkuljetus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopistojen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit

Pohjois-Karjalan ammattiopistojen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit jen Taitaja2013 Joensuu -Finalistit Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään Joensuu Areenalla 14.-16.5.2013. Tapahtumaan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot