Projektin loppuraportti

Transkriptio

1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero 69/385/2002 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi YRITYKSISSÄ TAPAHTUVA HUIPPUOSAAJIEN AMMATTITAITOVALMENNUS II - JATKOPROJEKTI (HUVA II -jatkoprojekti) Projektikoodi S83690 Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 4 Toimenpidekokonaisuus 2 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 2906 Opetushallitus Projektia hallinoiva organisaatio Skills Finland ry Projektin vastuuhenkilö Eija Alhojärvi Puhelinnumero ; Postiosoite Rahakamarinportti 3 B, HELSINKI 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Tavoitteet Yrityksissä tapahtuva huippuosaajien ammattitaitovalmennus II jatkoprojektin eli HUVA II jatkoprojektin tavoitteena oli rakentaa vakiintunut ja kehittyvä huippuosaamisen ammattitaitovalmennusjärjestelmä Suomeen. Projekti oli jatkoprojekti HUVA:lle. Projekti liittyi kiinteästi Skills Finlandin rakentamaan ja hallinnoimaan ammattitaitokilpailujärjestelmään, johon kuuluvat Taitaja 9- ja Taitaja SM-kilpailut sekä kansainväliset WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailut. Tavoitteena oli: 1. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantaminen 2. yritysten työntekijöiden ammatillisen osaamisen tason kohottaminen 3. nuorten valmentaminen huippuosaajiksi ja kilpailijoiksi kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin 4. ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai sen osien suorittaminen valmennuksen aikana 5. ammatillisen koulutuksen imagon ja vetovoiman parantaminen. Toteutus Projekti pyrki tavoitteisiin luomalla ammattitaitovalmennusverkoston, jonka muodostivat huippuvalmennusyksiköt (ammatilliset oppilaitokset) sekä huippuvalmennusyritykset. Verkoston toimijoina olivat alakohtaiset lajipäälliköt ja asiantuntijaekspertit sekä alakohtaiset ammattitaidon valmentajat. Huippuvalmennusta toteutettiin ja kehitettiin verkoston kanssa yhteistyössä. Nuoret huippuosaajat valmentautuivat ja osallistuivat hankkeen kautta kansainvälisiin WorldSkills-ammattitaidon MMkilpailuihin vuosina 2003, 2005 ja 2007 sekä Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien ammattitaidon MM-kilpailuihin vuonna Lisäksi he suorittivat ammattitutkintoja tai niiden osia. Hankkeen tulokset: 1. valmennusverkosto Tulostettu

2 2. kolmiportainen valmennusmalli 3. valmennuksen sisältöalueet 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavan otteen avulla. 1. valmennusverkosto Projektissa mukana oli 368 organisaatiota, joista 289 oli eri kokoisia yrityksiä, 38 oppilaitoksia ja 41 muita organisaatioita. Ammattialoja valmennuksessa viimeisellä valmennuskaudella oli 45, joista 39 ammattialaa tähtäsi WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin, 4 Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien MM-kilpailuihin, yksi kuljetustekniikan PM-kilpailuihin ja yksi laji ei osallistunut ammattitaitokilpailuihin ollenkaan. 2. kolmiportainen valmennusmalli Skills huippuvalmennuksessa on kolme kautta: perusvalmennuskausi, huippuvalmennuskausi ja maajoukkuevalmennuskausi. Perusvalmennuskauden aikana valmennuksessa on 4-20 nuorta huippuammattilaista/laji. Perusvalmennuskauden lopussa järjestetään semifinaalit, joiden perusteella valitaan 3 kilpailijaa/laji huippuvalmennuskaudelle. Poikkeuksena ovat lajit, joissa kilpaillaan tiimeinä. Huippuvalmennuskauden lopulla on semifinaalit, joiden perusteella muodostetaan varsinainen joukkue. 3. valmennuksen sisältöalueet Skills huippuvalmennuksessa on neljä sisältöaluetta: ammatilliset valmiudet, työturvallisuus, kilpailuvalmiudet (henkinen ja fyysinen valmennus) sekä materiaalia valmennuksen tueksi. 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa Suomen ammattitaitomaajoukkue, Teamfinland2007, saavutti Japanin Shizuokassa käydyissä WorldSkills ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa kaikkiaan kahdeksan mitalia ja yksitoista diplomitason suoritusta. Maiden välisessä vertailussa Suomi sijoittui jaetulle seitsemännelle sijalle 46 maan joukossa. Nyt saavutetut kullat (automaalaus ja ravintolapalvelu) olivat Suomen ensimmäiset kyseisissä lajeissa kautta aikojen. Joka toinen vuosi käytäviin WorldSkills-kilpailuihin Suomi on osallistunut vuodesta 1989 lähtien. Edellisissä WorldSkills-kilpailuissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi saavutti neljä kultaa, yhden hopean, kolme pronssia sekä 17 diplomitason suoritusta. 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavat otteen avulla Huippuvalmennukseen osallistuminen on tehostanut oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaaminen, ammattitaito ja motivaatio ovat kasvaneet. Opiskelijoiden osaaminen ja motivaatio on lisääntynyt. Kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta oppilaitokset saavat systemaattisesti ajankohtaista tietoa globaaleista työelämän muutoksista. Koulutuksen työelämävastaavuus on parantunut ja yritysten kilpailukyky on tätä kautta parantunut. Huippuvalmennusta toteuttavien yritysten ja ammattioppilaitosten vetovoima on kasvanut. Projektin www-sivut ovat: Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Yrityksissä tapahtuva huippuosaajien ammattitaitovalmennus II jatkoprojektin eli HUVA II jatkoprojektin tavoitteena oli rakentaa vakiintunut ja kehittyvä huippuosaamisen ammattitaitovalmennusjärjestelmä Suomeen. Projekti oli jatkoprojekti HUVA:lle. Tulostettu

3 Maamme elinkeinorakenteessa, ammatti- ja toimialarakenteessa sekä toimenkuvissa ja ammattien tehtäväsisällöissä tapahtuu muutoksia. Kilpailukyky edellyttää osaavaa työvoimaa. Osaamiseen kohdistuvat vaatimukset edellyttävät koulutuksen ja työelämän välistä tiivistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Huva I- ja Huva II-hankkeiden aikana kehitetyn mallin avulla voidaan parantaa oppimisen tuloksellisuutta ja laatua ja toteuttaa tuloksekasta työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä. Kansainvälisen ammattitaitokilpailujärjestelmän kautta saadaan tietoa globaalien työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutoksista. Ammattitaitokilpailutoiminnan ja valmennusjärjestelmään liittyvällä valmentavalla otteella voidaan oppiminen suunnata tehokkaasti. Projekti liittyi kiinteästi ammattitaitokilpailujärjestelmään, johon kuuluvat Taitaja 9- ja Taitaja SM-kilpailut sekä kansainväliset WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailut. Tavoitteet: 1. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantaminen 2. yritysten työntekijöiden ammatillisen osaamisen tason kohottaminen 3. nuorten valmentaminen huippuosaajiksi ja kilpailijoiksi WorldSkills ammattitaidon MM-kilpailuihin 4. ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai sen osien suorittaminen valmennuksen aikana 5. ammatillisen koulutuksen imagon ja vetovoiman parantaminen. Tavoitteena oli yrityksissä olevien nuorten työntekijöiden osaamisen kehittäminen niin, että heistä kehittyi valmennuksen kautta yrityksissä lyhyellä aikavälillä huipputason osaajia. Huippuosaamiseen kehitettiin valmennusjärjestelmä ja malleja, jotka ovat käytössä sekä oppilaitoksissa että yrityksissä ja jotka kehittävät motivaatiota jatkuvaan itsensä ja työn kehittämiseen. Projekti laajensi valmennusyritysverkostoa ja syvensi sekä kehitti laadullisesti yhteistyötä toiminnassa mukana olevien oppilaitosten ja yritysten välillä. Tavoiteltuina pysyvinä vaikutuksina olivat yritysten työntekijöiden ammatillisen osaamisen tason kohoaminen ja yrityksen toimintaedellytysten paraneminen, yrityksiin rekrytoitavien nuorten määrän lisääntyminen, vakiintuneen valmennusjärjestelmän ja verkoston toimiminen ja oppilaitosten vetovoimaisuuden kehittäminen. Kohderyhmä: Projektin lopullisena kohderyhmänä olivat 1. nuoret, ammatillisella uralla olevat henkilöt 2. ammatilliset oppilaitokset, niiden toimijat ja henkilöstö, 3. erikokoiset ja eri toimialojen yritykset, niiden toimijat ja muu henkilöstö, PK-sektori edustettuna 4. ammatilliseen koulutukseen potentiaalisesti hakevat nuoret. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Valmennusoppilaitokset haettiin hankkeeseen julkisella haulla (Liite 1, Valmennusyksikköhakukirje). Osana valmennusyksikköhakua oppilaitokset ehdottivat hankkeen toimijoiksi lajipäälliköitä ja valmentajia. Valmennushenkilöstön vastuulla oli järjestää kohdennettu julkinen haku kunkin lajin valmennettavien saamiseksi. Useasti rekrytointikanavina olivat aktiiviset oppilaitokset sekä Taitaja kilpailut. Valmennusyritykset valittiin projektiin niiden osaamisen ja yritysten kiinnostuksen perusteella. Valtaosin valmennusyrityksinä toimi valmennettavan jo olemassa oleva työpaikka. Valmennuksen tarpeet huomioon ottaen erityisosaamista haettiin alan johtavista yrityksistä (Liite 2, Mukana olleet yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot). Tulostettu

4 Projektissa mukana oli 368 organisaatiota, joista 289 oli yrityksiä, 38 oppilaitoksia ja 41 muita organisaatioita (säätiöitä, liittoja, yhdistyksiä). Ammattialoja valmennuksessa viimeisellä valmennuskaudella oli 45, joita 39 ammattialaa tähtäsi WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin, 4 Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien MMkilpailuihin, yksi kuljetustekniikan PM-kilpailuihin ja yksi laji ei osallistunut ammattitaitokilpailuihin ollenkaan. Liitteenä WorldSkills ja Abilympics kilpailuiden osallistujaluettelo (Liite 3, WorldSkills ja Abilympics kilpailijoiden osallistujaluettelo). Hankkeessa mukana olevien henkilöiden lukumäärä ylitti tavoitteen. Seurantatietojen mukaan hankkeessa mukana oli 785 henkilöä. Lukumäärät: tavoite *kaikki/720 toteuma *kaikki/785 *naiset/197 *valmennettavat/456 *valmentajat/329 *alle 25v/456 *joista naisia/114 *25-39v/77 *joista naisia/47 *yli 40v/252 *joista naisia/36 Tarkempi erittely löytyy liitteestä (Liite 4, Henkilöitä kuvaavat tiedot) Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Valmennusyksiköiden (oppilaitosten) kanssa tehtiin sopimukset lajikohtaisen valmennuksen koordinoinnista ja toteutuksesta. Valmennusyksiköt nimesivät oppilaitoksistaan valmennushenkilökuntaa tarvittaviin rooleihin: valmentajiksi, lajipäälliköiksi ja eksperteiksi. Valmennusyksiköt tekivät lajikohtaisia valmennussopimuksia yritysten kanssa, jotka valmensivat valmennettavia yhteistyössä valmennusyksikön (oppilaitoksen) kanssa (Liite 5, Valmennusyksikkösopimus). Lähtökohdiltaan sekä tavoitteiltaan samansuuntaisia sisarhankkeita olivat HuvaKarjala, HuvaSavo ja HuvaOulu. Verkostossa mukana oli myös HAMK:n Akva-hanke, jonka erityistehtävänä oli huippuosaamisen kehittäminen koulutuksellisin ja tutkimuksellisin keinoin, sekä AEL, joka koordinoi ja toteutti oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa huippuosaajien valmennusta ja kehitti valmennuksen laatujärjestelmää, tähän tarkoitukseen myönnettyjen oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkojen turvin Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Skills Finland ry koordinoi hanketta, kehitti valmennusjärjestelmää ja valmennusmalleja. Valmennusyksiköt (oppilaitokset) olivat vastuussa lajikohtaisen valmennuksen toteutuksesta ja kehittämisestä. Vastuista sovittiin tarkemmin valmennusyksikkösopimuksella (Liite 5, Valmennusyksikkösopimus) Kansainvälinen yhteistyö Hanke valmensi Suomen ammattitaitomaajoukkueen vuosien 2003, 2005 ja 2007 Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin sekä vuoden 2007 Abilympics erityistä tukea tarvitsevien ammattitaitokilpailuihin. Tulostettu

5 Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin edellä mainituissa kilpailuissa, sekä valmennuksen kautta eri maiden vastaavien toimijoiden mm. lajivalmentajien kesken. Tavoitteena viimeisellä valmennuskaudella oli, että mahdollisimman monella MM-edustajalla oli kokemusta kansainvälisestä valmennnusjaksosta ennen MM-kilpailuja. Tavoite toteutui noin 10 lajissa. Edellämainitun lisäksi yhdellä Suomen MM-joukkueen valmennusleirillä oli mukana kaksi kansainvälistä kilpailijaa sekä ekspertti. Yhdessä lajissa karsinta maajoukkueeseen järjestetiin PM-kilpailujen yhteydessä. Yhteistyötä tehtiin myös Viron kanssa. Virossa järjestettiin kahdessa lajissa harjoituskilpailu. Viron valmennushenkilöstö osallistui suomalaisten kollegoiden kanssa valmennusta ja ammattitaitokilpailuja käsittelevään koulutukseen. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Tiedotuksessa ja markkinoinnissa projektin koko elinkaaren ajan käytettiin yhdistyksen viestintäkanavia. Niitä olivat verkkosivut, kuukausittain julkaistava NewsLetter ja vuotuinen laivaseminaari. Projekti oli esillä kaikessa yhdistyksen markkinointi- ja tiedotustoiminnassa Taitaja-tapahtumassa, koulutusmessuilla ja kansainvälisissä kilpailuissa. Yhdistyksen hallitustahot sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenet olivat sitoutuneet markkinoimaan projektia, tiedottamaan sen toimista ja edistämään sen tulosten hyödyntämistä. Kansainvälisessä tiedotuksessa ja markkinoinnissa hyödynnettiin WorldSkills-, IAF- ja ESPO-järjestöjen NewsLettereitä sekä Euroopan unionin ammatillisen koulutuskeskuksen, Cedefopin, tiedotuskanavia. Tiedottamisen keskeiset kohderyhmät olivat: ammatillisten oppilaitosten valmentajat, työpaikkaohjaajat sekä nuoret ammattiosaajat. Tiedotus ja markkinointi suunniteltiin kohderyhmittäin ja vastaamaan ajankohtaisia tarpeita. Tiedotuksessa ja markkinoinnissa nostettiin valikoidusti esille nuoria huippuosaajia. Hankkeen aikana julkaistiin valmennuskäsikirja, joka kuvasi valmennusmalleja ja käytäntöjä. Valmennuskäsikirja on ladattavissa sivuilta Lisäksi valmennusta käsiteltiin Skills Finland ry:n Skills-julkaisusarjan julkaisussa WorldSkills2005 Helsinki ammattitaidon MM-kilpailut. Huippuosaamista, menestystä ja yhdessä oppimista. Heikki Saarinen (toim.). Hamk/Skillsjulkaisuja 4/2005, joka on ladattavissa sivuilta Lisäksi valmennuskausien loppuvaiheessa julkaistiin maajoukkue-esite, julisteita sekä muuta markkinointimateriaalia. Hanke osallistui tiedotustilaisuuksiin, seminaareihin ja messutoimintaan, joita olivat: 1. NextStep-messut 2. Skillsin laivaseminaarit 3. Taitaja-kilpailut 4. Auto- ja korjaamoalan messut 5. Puutarhamessut 6. WorldSkills-kilpailut 7. NRJ-Awards tapahtuma 8. European Mobility Show messutapahtuma. Lisäksi hankkeen toimijat, valmennusyksiköt ja yhteistyökumppanit pitivät hanketta esillä omissa messu- ja markkinointitilaisuuksissaan. Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleiden henkilöiden määrä ylitti reilusti tavoitteet. Seurantatietojen mukaan mukana oli 8615 henkilöä. Tavoitteena oli 400. Tarkempi erittely tilaisuuksista ja kävijöistä liitteessä (Liite 6, Tulostettu

6 Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleet henkilöt). Hanke toteutti mainoskampanjoita Radiokana NRJ:llä. Lehtimainontaa hanke toteutti pääasiassa COMO-lehden kautta, mutta myös Taloussanomien ja Nyt-liitteen kautta. Sisäinen tiedotus 1. toimijaryhmälle lähetettiin joka kuukausi tiedotuskirje, johon kerättiin ajankohtaiset tapahtumat 2. toimijaryhmälle järjestettiin koulutustapahtumia keskimäärin neljästi vuodessa 3. toimintaa esiteltiin yhdistyksen hallituksen työvaliokunnan kokouksissa ja yhdistyksen hallituksen kokouksissa 4. projektin työntekijöille ei järjestetty erillistä tiedotusta. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin yhdistyksen viikoittaisessa aamupalavereissa ja kehittämispäivillä. Ulkoinen tiedotus 1. ulkoinen tiedotus hoidettiin pääsääntöisesti nettisivujen ( kautta ja sähköisen uutiskirjeen kautta 2. rahoittajalle toiminnasta raportoitiin ESR-säännösten mukaisesti 3. projekti tiedotti ja markkinoi toimintaansa markkinointimateriaalin avulla. Materiaalia on tarjolla pääasiassa suomeksi ja joiltakin osin myös englanniksi 4. käytettiin sähköisen kanavien lisäksi tiedotteita ja esitteitä 5. järjestettiin seminaareja, tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia 6. projekti osallistui messutoimintaan (NextStep, Taitaja), ulkomailla pidettäviin ammattitaitokilpailuihin, seminaareihin ja yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin 7. projekti tiedotti toimitsijaryhmäänsä säännöllisesti ja toimitsijat tiedottivat omia sidosryhmiään ja huolehtivat paikallisesta tiedottamisesta 8. www-sivuja päivitettiin aina ajantasaisella tiedolla. Hämeen ammattikorkeakoulun Akva-hanke osallistui myös laajalti Huva-hankkeen tiedotukseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Akva-hankeen erityistehtävänä oli huippuosaamisen kehittäminen koulutuksellisin ja tutkimuksellisin keinoin. AEL osallistui yhtenä hankkeen yhteistyökumppanina Huva-hankkeen tiedotukseen sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. AEL koordinoi ja toteuttaa oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa huippuosaajien valmennusta ja kehittää valmennuksen laatujärjestelmää, tähän tarkoitukseen myönnettyjen oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkojen turvin. Tiedotuksen ja markkinoinnin henkilöstöresurssit Tiedotusta hoitivat projektipäällikkö, projektisihteeri sekä yhdistyksen tiedottaja. He päivittivät nettisivuja, suunnittelivat ja tekivät mainosmateriaalia, tiedotteita ja lehtijuttuja. Markkinointimateriaalin suhteen toimittiin yhteistyössä Skills Finland ry:n kilpailuttaman mainostoimiston (Viisikko Oy) kanssa. Tiedotuksen ja markkinoinnin seuranta Tiedotussuunnitelmassa asetetut tavoitteet tarkistettiin vuosittain. Julkaistut tiedotteet ja materiaali olivat näkyvissä nettisivuilla. Markkinointimateriaali ja tiedotteet arkistoitiin. Toimintaa arvioi ohjausryhmä ja Skills Finlandin hallitus ja hallituksen työvaliokunta. Vuosittain kerättiin palautetta tiedotuksesta toiminnassa mukana olevilta yrityksiltä ja koulutuksen järjestäjiltä, lajipäälliköiltä, eksperteiltä, valmentajilta, työpaikkaohjaajilta, valmennettavilta, kilpailijoilta, kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. Hankkeen loppupuolella saatiin tietoa myös vaikuttavuusarvioinnin kautta (Liite 7, Huva 2 hankkeen vaikuttavuustutkimus, joka on ladattavissa myös sivuilta Tulostettu

7 Toimenpiteiden kautta saatua palautetta, tietoja ja tuloksia hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Suomessa järjestettyjen WorldSkills2005 kilpailuiden aikana tehtiin mediaseuranta. Seurannan tuloksena arkistoihin kertyi satoja lehtiartikkeleita ja muita mediaosumia. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Seurantatietojen tutkintomäärä ei saavuttanut sille asetettua numeerista tavoitelukumäärää. Kaikkia seurantatietoja ei saatu hankkeen valmennushenkilökunnalta Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Vaikutukset ja suosituksen Huva II hankkeen vaikuttavuustutkimuksen kautta nousevat kehitystarpeet ja ideat (Liite 7, Huva 2 hankkeen vaikuttavuustutkimus): Suositus 1: valmennusmallien ja hyvien käytäntöjen siirtäminen osaksi normaalia ammatillista koulutusta. Suositus 2: tasapuolistaa valmennushankkeeseen pääsyä ja valmennuksen laadullista tasoa paikkakunnasta riippumatta. Suositus 3: yrityksille erillinen selvitys heidän näkemyksistään ja toiveistaan valmennustoiminnalle yrityksen näkökulmasta. Suositus 4: kehittää monipuolinen seuranta- ja monitorointijärjestelmä, toiminnan mittareita ja indikaattoreita kuvaamaan toiminnan tuloksia ja niiden vaikutuksia, systemaattisesti kerättyä analyyttista tietoa toiminnan vaikutuksista ja kohdatuista haasteista. HuvaSavo ja HuvaKarjala vaikuttavuustutkimuksista nousevat kehitystarpeet ja ideat: Suositus 1: toiminnan vakiinnuttamiseksi ja pysyvyyden saavuttamiseksi olisi tärkeää, että oppilaitoksissa määriteltäisiin selkeät yksilöidyt tavoitteet kilpailu- ja valmennustoiminnalle. Kilpailijoiden, eksperttien ja lajipäälliköiden vuosittaiset palautteet: Suositus 1: hankkeen toiminnalla (kehittämisellä ja tarjoamilla resursseilla) merkittävä osuus valmennuksen toteutumiseen. Teamfinland2007-kilpailijoiden omien arvioiden mukaan valmennus oli paitsi parantanut ammattitaitoa, myös lisännyt itseluottamusta, paineensietokykyä, tehokkuutta, tarkkuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, edistänyt verkostoitumista ja kansainvälisiä kontakteja ja lisännyt puhtia yrittää kehittää itseään. Skills Finlandin jäsenkysely: Suositus 1: ammattitaitovalmennus merkittävä osa Skillsin toimintaa. Hankkeen luomien hyvien käytäntöjen levittämistä on syytä jatkaa. Ne eivät ole vielä riittävän laajasti käytössä. Lisäksi valmennuksen laatuun vaikuttaa valmennettavan asuin ja opiskelupaikkakunta: kaikkialla valmennusverkoston tarjoama tuki valmennukseen ei ole vielä tasalaatuista. Ammattitaitovalmennusverkosto jatkaa toimintaansa kohti tulevia ammattitaitokilpailuja. Osa hankkeen toimijoista on hakenut valmennushankkeita oman valmennustoimintansa tueksi tulevalta rakennerahastokaudelta, joilla valmennetaan kilpailijoita ammattitaitokilpailuja ajatellen ja kehitetään ammatillisen koulutuksen malleja ja käytäntöjä. Skills Finland ry on hakenut uudelle rakennerahastokaudelle ESR-hanketta valmennuksen tietotaidon levittämiseen ja juurruttamiseen. Tulostettu

8 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin tavoitteena oli kehittää yhtenäinen, vakiintunut ja kehittyvä valmennusjärjestelmä valmennusvaiheineen, sisältöineen ja rakenteineen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää huippuosaamisen malleja, jotka konkretisoitiin laatukäsikirjana ja joiden toteutumista arvioitiin tutkimusten ja selvitysten kautta. Hankkeen tulokset: 1. valmennusverkosto 2. kolmiportainen valmennusmalli 3. valmennuksen sisältöalueet 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavan otteen avulla. 1. valmennusverkosto Projektissa mukana oli 368 organisaatiota, joista 289 oli yrityksiä, 38 oppilaitoksia ja 41 muita organisaatioita (säätiöitä, liittoja, yhdistyksiä). Ammattialoja valmennuksessa viimeisellä valmennuskaudella oli 45, joita 39 ammattialaa tähtäsi WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin, 4 Abilympics-erityistä tukea tarvitsevien MMkilpailuihin, yksi kuljetustekniikan PM-kilpailuihin ja yksi laji ei osallistunut ammattitaitokilpailuihin ollenkaan. Liitteenä WorldSkills ja Abilympics kilpailuiden osallistujaluettelo (Liite 3, WorldSkills ja Abilympics kilpailijoiden osallistujaluettelo). 2. kolmiportainen valmennusmalli Kolmiportainen valmennusmalli on kuvattu tarkemmin julkaisussa Valmennuskäsikirja, s (Liite 8, Valmennuskäsikirja, s 14-15). Skills huippuvalmennuksessa on kolme kautta: perusvalmennuskausi, huippuvalmennuskausi ja maajoukkuevalmennuskausi. Perusvalmennuskauden aikana valmennuksessa on 4-20 nuorta huippuammattilaista/laji. Perusvalmennuskauden lopussa järjestetään semifinaalit, joiden perusteella valitaan 3 kilpailijaa/laji huippuvalmennuskaudelle. Poikkeuksena ovat lajit, joissa kilpaillaan tiimeinä. Huippuvalmennuskauden lopulla on semifinaalit, joiden perusteella muodostetaan varsinainen joukkue. 3. valmennuksen sisältöalueet Valmennuksen sisältöalueita on kuvattu tarkemmin julkaisussa Valmennuskäsikirja, s 16 (Liite 8, Valmennuskäsikirja, s 16). Skills huippuvalmennuksessa on neljä sisältöaluetta: ammatilliset valmiudet, työturvallisuus, kilpailuvalmiudet (henkinen ja fyysinen valmennus) sekä materiaalia valmennuksen tueksi. Edellä mainittujen osa-alueiden jatkuva esille tuominen valmennuksessa on ensi arvoisen tärkeää valmennuksen onnistumisen kannalta. 4. Menestyminen ammattitaitokilpailuissa Liitteessä 9 on taulukoitu Suomen menestymistä ammattitaitokilpailuissa kautta aikojen (Liite 9, Suomen menestyminen ammattitaitokilpailuissa vuosina ). Suomen ammattitaitomaajoukkue, TeamFinland, saavutti Japanin Shizuokassa käydyissä WorldSkills ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa kaikkiaan kahdeksan mitalia ja yksitoista diplomitason suoritusta. Maiden välisessä vertailussa Suomi sijoittui jaetulle seitsemännelle sijalle 46 maan joukossa. Kultaa Suomelle toivat ravintolapalvelulajin Miia Sironen ja automaalauslajin Taneli Sarajärvi. Pronssille ylsivät Tulostettu

9 autokorinkorjaaja Lauri Mertala, robotiikan pari Aki Lempinen ja Lari Ernsten, hiusmuotoilija Jaana Hellstén, kultaseppä Ville Tuovinen, tietokone ja verkot -kilpailija Olli Janatuinen sekä konepajatekniikan joukkue Janne, Jani ja Jouni Ahola. Diplomitason suoritukseen eli 500 pisteen ylitykseen ylsi 11 suomalaista. Suomi osallistui WorldSkills-kilpailuissa 39 lajiin. Tarkat tulokset löytyvät WorldSkills Internationalin verkkosivuilta. Nyt saavutetut kullat (automaalaus ja ravintolapalvelu) olivat Suomen ensimmäiset kyseisissä lajeissa kautta aikojen. Joka toinen vuosi käytäviin WorldSkills-kilpailuihin Suomi on osallistunut vuodesta 1989 lähtien. Edellisissä WorldSkills-kilpailuissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi saavutti neljä kultaa, yhden hopean, kolme pronssia sekä 17 diplomitason suoritusta. Seuraavat WorldSkills-kilpailut käydään Kanadan Calgaryssä vuonna Teamfinland2007-kilpailijoiden omien arvioiden mukaan valmennus oli paitsi parantanut ammattitaitoa, myös lisännyt itseluottamusta, paineensietokykyä, tehokkuutta, tarkkuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, edistänyt verkostoitumista ja kansainvälisiä kontakteja ja lisännyt puhtia kehittää itseään. 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavan otteen avulla Huippuvalmennukseen osallistuminen on tehostanut oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaaminen, ammattitaito ja motivaatio ovat kasvaneet. Opiskelijoiden osaaminen ja motivaatio on lisääntynyt. Kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta oppilaitokset saavat systemaattisesti ajankohtaista tietoa globaaleista työelämän muutoksista. Yritykset ja oppilaitokset hyödyntävät kansainvälisiä ammattitaitokilpailuja suomalaisen osaamisen benchmarkkauksessa. Koulutuksen työelämävastaavuus on parantunut ja yritysten kilpailukyky on tätä kautta parantunut. Huippuvalmennusta toteuttavien yritysten ja ammattioppilaitosten vetovoima on kasvanut Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä 1 henkilöä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin 7.3. Työpaikat ja uudet yritykset Tulostettu

10 Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Seurantatietoja kyseiseen kohtaan ei ole. Huippuvalmennukseen osallistuminen on tehostanut oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaaminen, ammattitaito ja motivaatio ovat kasvaneet. Opiskelijoiden osaaminen ja motivaatio on lisääntynyt, keskeyttäminen vähentynyt ja siirtyminen koulutuksesta työelämään tehostunut. Kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta oppilaitokset saavat systemaattisesti ajankohtaista tietoa globaaleista työelämän muutoksista. Yritykset ja oppilaitokset hyödyntävät kansainvälisiä ammattitaitokilpailuja suomalaisen osaamisen benchmarkkauksessa. Koulutuksen työelämävastaavuus on parantunut ja yritysten kilpailukyky on tätä kautta parantunut. Huippuvalmennusta toteuttavien yritysten ja ammattioppilaitosten vetovoima on kasvanut. 8. Projektin innovatiivisuus Projektin innovatiivisuus tulee esille projektin tulosten kautta. Sosiaalisina innovaatioina hanke tuotti valmennuksen hyviä käytäntöjä, joita hyödynnettiin valmennuksen ja valmennusverkoston kehittämisessä, sekä ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittämisessä valmentavat otteen avulla. Valmennusmenetelmien käyttö ja soveltaminen opetuksessa ovat projektin suurin innovaatio. Hankkeen synnyttämät hyvät käytännöt: 1. valmennusverkosto 2. kolmiportainen valmennusmalli 3. valmennuksen sisältöalueet 4. menestyminen ammattitaitokilpailuissa 5. ammattikoulutuksen käytäntöjen ja mallien kehittäminen valmentavat otteen avulla. Tuloksena voidaan nähdä myös menestyminen ammattitaitokilpailuissa. Lisäksi tuloksena voidaan nähdä, että hanke vaikutti yhtenä tekijänä ammatillisen koulutuksen arvostuksen kasvuun. 9. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen synnyttämä ammattitaitovalmennusverkosto jatkaa toimintaansa kohti tulevia ammattitaitokilpailuja. Verkostossa hyödynnetään hankkeen synnyttämiä valmennusmalleja ja valmennusta toteutetaan hankkeen aikana kartoitettujen sisältöalueiden mukaan. Osa hankkeen toimijoista on hakenut valmennushankkeita oman valmennustoimintansa tueksi tulevalta rakennerahastokaudelta, joilla valmennetaan kilpailijoita ammattitaitokilpailuja ajatellen ja kehitetään ammatillisen koulutuksen malleja ja käytäntöjä. Skills Finland ry on hakenut uudelle rakennerahastokaudelle ESR-hanketta valmennuksen tietotaidon levittämiseen ja Tulostettu

11 juurruttamiseen. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus euro euro Yksityinen rahoitus 6050 euro 6050 euro Tulot 750 euro 750 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* 1/2003-4/2003 Juhani Honka, toiminnanjohtaja 1/2003-4/2003 Jorma Sonninen, vs. toiminnanjohtaja 1/2003-4/2004 Hannele Kokotti, projektijohtaja 1/2003-4/2004 Juha Leviäkangas, projektipäällikkö 5/2004-9/2005 Kati Lundgren, projektipäällikkö 4/ /2005 Henri Nordenswan, talouspäällikkö 5/ /2007 Eija Alhojärvi, toiminnanjohtaja 10/ /2007 Pekka Matikainen, projektipäällikkö Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* 1/ /2006 Pirjo Lehto, kirjanpitäjä, pirjo.lehto@yksityisyrittajainsaatio.inet.fi 1/ /2007 Eija Rikama, kirjanpitäjä, eija.rikama@e-rikama.fi Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* 1/ /2006 Pirjo Lehto, kirjanpitäjä, pirjo.lehto@yksityisyrittajainsaatio.inet.fi 1/ /2007 Eija Rikama, kirjanpitäjä, eija.rikama@e-rikama.fi 1/ /2007 tilintarkastuksesta vastannut organisaatio on ollut KPMG Oy Ab. Vuosina tilintarkastajina ovat toimineet Jari Nurmi ja Olli-Pekka Seppälä KPMG:stä Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Eija Rikama, kirjanpitäjä, eija.rikama@e-rikama.fi Jari Nurmi, KPMG Olli-Pekka Seppälä, KPMG Eija Alhojärvi, Skills Finland ry, toiminnanjohtaja Pekka Matikainen, Skills Finland ry, projektipäällikkö Tulostettu

12 11.5. Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Eija Alhojärvi, Skills Finland ry, toiminnanjohtaja Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Asiakirjoja säilytetään Skills Finland ry:n toimiston yhteydessä olevassa arkistossa Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Eija Alhojärvi, Skills Finland ry, toiminnanjohtaja Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Asiakirjoja säilytetään Skills Finland ry:n toimiston yhteydessä olevassa arkistossa. 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Helsingissä Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja Skills Finland ry * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu