VALMENNUSKÄSIKIRJA. Toimittanut Tiina Meklin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMENNUSKÄSIKIRJA. Toimittanut Tiina Meklin"

Transkriptio

1 VALMENNUSKÄSIKIRJA Toimittanut Tiina Meklin

2 SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 A. SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUTOIMINTA...4 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT... 5 TAITAJA TAITAJA... 8 WORLDSKILLS COMPETITION B. SKILLS-VALMENNUSJÄRJESTELMÄ...12 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN PERUSPERIAATTEET AMMATTITAITOVALMENNUKSEN TAVOITTEET KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI PERUSVALMENNUS HUIPPUVALMENNUS MAAJOUKKUEVALMENNUS AMMATTITAITOVALMENNUKSEN OSA-ALUEET AMMATILLISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN FYYSISTEN JA PSYYKKISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN KILPAILUVALMENNUKSEN TUKITOIMINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO VERKOSTON RAKENNE JA JOHTAMINEN OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT VALMENNUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN SKILLS-VALMENNUKSEN RAHOITTAMINEN VALMENNUKSESSA TARVITTAVAT RESURSSIT VALMENNUSRESURSSIEN HANKINTA SKILLS-VALMENNUKSELLA SAAVUTETUT HYÖDYT HYÖDYT YRITYKSILLE HYÖDYT OPPILAITOKSILLE HYÖDYT VALMENNETTAVILLE YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET

3 C. SKILLS-VALMENNUSMALLI...28 PERUSVALMENNUS VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA VALMENNUSSUUNNITELMA VALMENNUKSEN SISÄLTÖ VALMENNUKSEN TOTEUTUS VALMENNUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT HUIPPUVALMENNUS VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA VALMENNUSSUUNNITELMA VALMENNUKSEN SISÄLTÖ VALMENNUKSEN TOTEUTUS VALMENNUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT MAAJOUKKUEVALMENNUS VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA VALMENNUSSUUNNITELMA VALMENNUKSEN SISÄLTÖ VALMENNUKSEN TOTEUTUS VALMENNUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT D. SKILLS-VALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN...50 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN TAVOITTEET VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN APUVÄLINEET VALMENTAJAT JA LAJIPÄÄLLIKÖT MARKKINOIJINA KILPAILUASIANTUNTIJAKOULUTUS KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET KOULUTUKSEN TOTEUTUS KILPAILUKUMMI TAITAJA-LAJIVASTAAVA AMMATTITAITOVALMENTAJA WORLDSKILLS EXPERT / WORKSHOP SUPERVISOR

4 ESIPUHE Ammattitaitovalmennuksesta tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella valmennuksen työkalua, laatukäsikirjaa, päätettiin uudistaa ja kehittää edelleen. Laatukäsikirjan ensimmäinen taso julkaistiin vuonna 2002, ja se on toiminut hyvänä pohjana valmennuksen alkutaipaleella. Nyt kun kokemusta huippuosaajien ammattitaitovalmennuksesta on kertynyt enemmän, myös laatukäsikirjaa oli syytä tarkistaa. Ensimmäiseksi laatukäsikirjan nimi päätettiin muuttaa valmennuskäsikirjaksi, joka paremmin kuvaa sen käytännön tarkoitusta. Tavoitteena oli tehdä valmennuskäsikirjasta selkeä ja toimiva kokonaisuus, joka palvelee valmentajien ja muiden ammattitaitovalmennuksesta kiinnostuneiden käytännön tarpeita. Valmennuskäsikirjan kehittäminen käynnistettiin syyskuussa Ensimmäisen laatukäsikirjan läpikäynti herätti tarpeen selkeyttää sen rakennetta niin, ettei turhia päällekkäisyyksiä ole, ja että tarvitsemansa tiedon voi löytää helposti jo sisällysluetteloa vilkaisemalla. Sisällöllisesti laatukäsikirjan ensimmäisestä tasosta tuntui puuttuvan esimerkkejä käytännön valmennustyöstä ja etenkin WSC-kilpailuihin valmistautumisesta. Uudessa valmennuskäsikirjassa päätettiinkin hyödyntää St. Gallenin valmennusprosessin tuomaa kokemusta ja panostaa hyvien valmennuskäytäntöjen esittelyyn. Valmennuskäsikirja koostuu neljästä kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osassa esitellään ammattitaitokilpailut, jotka muodostavat raamit ja tavoitteen valmennukselle. Toinen osa on ammattitaitovalmennuksen yleisosa, jossa esitellään valmennuksen perusperiaatteet, valmennuksen osa-alueet, kolmiportainen valmennusmalli, valmennusta toteuttava verkosto, valmennuksen rahoitusmallit sekä valmennuksella saavutetut hyödyt. Kolmas osa keskittyy valmennuksen käytännön toteuttamiseen. Tämä osa on jaettu kolmiportaisen valmennusmallin mukaisesti perusvalmennukseen, huippuvalmennukseen ja maajoukkuevalmennukseen. Jokaisen valmennusvaiheen osalta käydään läpi valmennettavien valintaan, valmennuksen suunnitteluun, sisältöön, toteutukseen, seurantaan ja valmennuksen päättämiseen liittyviä asioita. Tästä jaottelusta on se hyöty, että valmentaja voi löytää juuri tietyssä valmennusvaiheessa tarvitsemansa tiedon yhtenä kokonaisuutena. Neljännessä osassa kerrotaan vielä valmennustoiminnan markkinoinnista sekä kilpailuasiantuntijakoulutuksesta. Valmennuskäsikirjasta on pyritty tekemään mahdollisimman helppolukuinen, mutta kattava opaskirja, josta on apua käytännön valmennustyössä. Sisällön tuottamiseen on käytetty valmennusjohdon, lajipäälliköiden ja valmentajien kokemuksia ja tietämystä, sekä St. Gallenin valmennusprosessista olemassa ollutta valmista materiaalia. Lisäksi tietoa kerättiin lajipäälliköiltä sähköisen Survette-kyselylomakkeen avulla. Haluankin kiittää kaikkia lajipäälliköitä heidän antamastaan panoksesta tämän käsikirjan hyväksi. Ilman heidän apuaan ja kokemuksiaan tätä käsikirjaa olisi ollut mahdotonta toteuttaa. Erityiskiitoksen ansaitsevat Jorma Haranen, Kari Toivanen, Eila Kiilamaa, Lars Gardberg, Hanne Viljanen, Helmi Halabi, Jaakko Lainio, Jarmo Kainumaa, Juha Liitola, Kari Ilmola, Katriina Lahtinen, Leo Leinonen, Marianna Pirilä, Olavi Lähteinen, Ritva Rysä, Sauli Jaara, Seppo Paloluoma, Taina Sipilä, Timo Leinonen, Matti Ylönen ja Pekka Öhman. Haluan myös kiittää erityisesti valmennuspäällikkö Immo Pylvästä, projektipäällikkö Juha Leviäkangasta sekä tekniikkapäällikkö Hannu Immosta heidän antamastaan tuesta ja näkemyksistä tämän haastavan toimitusprosessin aikana. Helsingissä Tiina Meklin 3

5 A. Skills-ammattitaitokilpailutoiminta 4

6 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Kilpailutoiminnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia nuorten ammattitaidon tason nostamiseen. Skills Finland ry pyrkii kilpailu- ja valmennustoiminnalla parantamaan ammattikoulutuksen ja osaamisen arvostusta ja lisäämään ammattien vetovoimaa. Skillsammattitaitovalmennus tähtää pääasiassa ammattitaidon MM-kilpailuihin, mutta Skillskilpailujatkumoon kuuluu myös muun tasoisia kilpailuja. Kilpailujatkumo alkaa peruskoulun 9-luokkalaisille suunnatusta Taitaja 9 -kisasta, jonka tarkoituksena on innostaa nuoria kädentaitojen harjoitteluun ja suunnata ajatuksia mahdolliseen tulevaan ammatilliseen koulutukseen. Vuosittain järjestettävä kansallinen Taitaja-kilpailu on tarkoitettu ammattiin opiskeleville nuorille ja siihen valmentautuminen tapahtuu ammatillisen peruskoulutuksen piirissä. Kilpailujatkumon huippuna on joka toinen vuosi järjestettävä World-Skills Competition eli ammattitaidon MM-kilpailut. 5

7 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT TAITAJA 9 Taitaja 9 -kilpailu on peruskoulun 9-luokkalaisille tarkoitettu 9-ottelu kädentaidoissa. Kisalla halutaan innostavalla tavalla tehdä ammattioppilaitosta tunnetuksi ja nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa. Taitaja 9 -kilpailu pyritään saamaan kaikkien peruskoulun yläasteen viimeisen luokan oppilaiden tavoitettavaksi. Kilpailu tuottaa myönteisten elämysten kautta kokemusta ja halua hankkia tietoa ammatillisesta koulutuksesta ja ammateista. Kilpailuissa on eri lajeja eli ammattialoja, jotka voivat vaihdella vuosittain. Kilpailutehtävät ovat tiimityötä korostavia joukkuesuorituksia. Tiimit ovat kolmehenkisiä ja ne rakennetaan niin, että mukana on vähintään yksi tyttö ja yksi poika. Taitaja 9 -kilpailun tavoitteena on lisätä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten määrää erityisesti tekniikan-, tekstiilityön- ja kotitalouden aloille tehdä ammattioppilaitosta tunnetuksi peruskoululaisille nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa lisätä paikallista peruskoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ja edistää ammattien sisäistä sukupuolitasapainoa. Kilpailujen suunnittelun ja toteutuksen aikana kehitetään paikallisesti peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä. Keskeisinä toimijoina ovat peruskoulun teknisen- ja tekstiilityön opettajat, kotitalouden opettajat sekä opinto-ohjaajat. Toisena tärkeänä toimijaryhmänä ovat ammatillisten oppilaitosten opettajat. Yritykset kytketään mukaan toimintaan esimerkiksi tehtävien harjoittelupaikkoina tai työelämään tutustumispaikkoina sekä kilpailujen toimitsijoina. Kilpailu koostuu koulukohtaisista alkukarsinnoista, alueellisista karsintakilpailuista ja loppukilpailuista. Alkukarsinnat pidetään ammattioppilaitoksissa. Karsinnoissa joukkueet saavat ratkaistavakseen 3 9 tehtävää. Järjestävä oppilaitos kokoaa myös tuomariston, joka valitsee kolme parasta joukkuetta aluekarsintoihin.alkukarsinnat sekä aluekarsinnat ovat toisistaan poikkeavia järjestelyiltään ja aikatauluiltaan, mutta aluekarsinnoissa on vähintään kaksi tehtävää, jotka on määrätty järjestäjän toimesta. Tyypillisesti alkukarsinnoissa joukkueet kiertävät ammattioppilaitoksen eri osastoja ja tekevät siellä erityisissä Taitaja 9 - tehtäväpisteissä alan tehtäviä. Hyväksytyn suorituksen aika kirjataan ja lasketaan yhteen muiden tehtäväpisteiden aikojen kanssa. Aluekarsinnoissa voi olla jo samaa ilmettä kuin itse kisassa eli useampi joukkue on samanaikaisesti kilpailemassa kilpailuareenalla. Ne voivat olla myös edellä mainitun alkukarsinnan kaltaiset. Aluekarsintojen parhaat pääsevät jatkoon varsinaiseen Taitaja 9 -finaaliin, joka pidetään SM Taitaja -kilpailujen yhteydessä. Finaalikilpailut muodostuvat samana päivänä järjestettävistä alku- ja välieristä sekä finaalista. Tapahtuma on alku- ja välierien neljän parhaimman joukkueen välinen kilpailu, jossa käydään kaikki yhdeksän tehtävää läpi. Taitaja 9 - kisan tehtävistä on saatavissa ns. tyyppitehtävät, joissa kuvataan kilpailutehtävän luonnetta ja tarvittavia taitoja. Kilpailutehtävien maksimisuoritusaika vaihtelee viidestä viiteentoista minuuttiin. Finaalitehtävät ovat tyypiltään samoja kuin aluekarsintojen tehtävät, mutta ne vaativat enemmän opittujen asioiden soveltamista. 6

8 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Taitaja 9 -tyyppitehtävä: Makkaratikku (metalliala) Tehtävä: Tehtävänä on valmistaa annetuista osista makkaratikku. Teräosa taivutetaan ja teroitetaan, jonka jälkeen se liitetään pistehitsaamalla varsiosaan. Kahva tehdään puusta. Tarvittavien reikien poraamiseen käytetään akkuporakonetta. Kilpailun eri vaiheessa osat voivat olla eri tavoin esityöstettyjä. Tehtävän suorittamisen yhteydessä on käytettävä annettuja suojavälineitä. Hyväksytyn suorituksen kriteerit: Makkaratikku on tehty ohjeiden mukaan ja sitä voidaan riiputtaa lenkistä, kun makkara tai muu paino on teräosassa kiinni. Teräosan kärjet on työstetty vaatimusten mukaan. Taitaja 9 -tyyppitehtävä: Renkaanvaihto (autoala) Tehtävä: Tehtävänä on vaihtaa henkilöauton vararengas autossa olevan renkaan tilalle. Käytössä ovat normaalit renkaanvaihtotyökalut. Hyväksytyn suorituksen kriteerit: Muttereiden kiristys on tehty ohjeiden mukaisesti ja tehtävässä on muutenkin noudatettu annettuja ohjeita. 7

9 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT TAITAJA Skills Finland ry:n toiminnan näkyvin vuosittainen tapahtuma on Taitaja-kilpailut. Taitajakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin kilpailujärjestelyistä vastasivat Suomen Ammatillisten Oppilaitosten Liitto (SAOL), Ammattikasvatushallitus (AKH) sekä Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK). Vuonna 1988 olivat mukana kone- ja metalliala sekä vaatetusala. Vuonna 1993 Taitaja-kilpailun koordinointi siirtyi Skills Finland ry:lle. Yli kymmenen vuoden aikana Taitaja-kilpailuista on kehittynyt merkittävä ammatillisen koulutuksen tapahtuma, joka kokoaa jo yli kolmenkymmenen lajin nuoret kilvoittelemaan Suomen mestaruuksista. Taitaja-kilpailu on avoin kaikille ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa oleville, jotka saavuttavat kilpailuvuonna enintään 20-vuoden iän. Kilpailija voi halutessaan osallistua Taitaja-kilpailuun useammin kuin kerran, joko samassa tai eri lajissa. Taitajavalmennuksesta vastaavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Kilpailussa menestyvillä nuorilla on myös mahdollisuus päästä mukaan ammattitaitovalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin WorldSkills-kilpailuihin. Taitaja-kilpailun tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta, vetovoimaa ja arvostusta edistää ammatin oppimista ja oppimistulosten vertailua kohottaa opiskelijoiden kiinnostusta jatkuvaan kehittymiseen ja yrittäjyyteen lievittää elinkeino- ja muun työelämän rekrytointiongelmia ja kehittää ammattitaitoa kilpailu- ja valmennustoiminnalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Taitaja-kilpailu motivoi nuoria parempiin oppimistuloksiin ja -suorituksiin. Nämä nuoret huippuosaajat kannustavat omalla esimerkillään myös muita jatkamaan ammattitaitonsa kehittämistä. Ammattitaitokilpailuihin osallistumisen ja niissä menestymisen avulla pyritään varmistamaan myös menestyminen työpaikan hankinnassa. Taitaja-kilpailuihin osallistuminen huomioidaan opiskelijoiden opintosuorituksissa siten, että kilpailut ja niiden aikana suoritettavat tehtävät muodostavat tietyn oppimäärän opinnoista ja niihin mahdollisesti kuuluvista näytöistä. Tämä suoritusten hyväksi lukeminen toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Myös osallistuminen kilpailujen järjestämiseen pyritään huomioimaan opintosuorituksina. Taitaja-kilpailuun kuuluvat karsintakilpailut käydään lajikohtaisesti tarvittaessa kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kilpaillaan oppilaitoksissa tai koulutuksen järjestäjän kilpailuissa pääsystä semifinaaleihin. Sitten kilpaillaan semifinaaleissa pääsystä valtakunnalliseen SM-loppukilpailuun. Kolmannessa vaiheessa, eli finaalissa, kilpaillaan lajin Suomen mestaruudesta. Finaalin yksilölajeissa on pääsääntöisesti mukana kahdeksan kilpailijaa. Skills Finland ry myöntää järjestelyoikeudet jokaiseen Taitaja SM -kilpailuun ja toimii tiiviissä yhteistyössä järjestäjäorganisaation kanssa. Viimeisin Taitaja-kilpailu järjestettiin Seinäjoella 2004, seuraavat kilpailut ovat Turussa 2005, Tampereella 2006 ja Joensuussa

10 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Taitaja-kilpailutehtävien tulee vastata ammatillisessa perustutkinnossa vaadittavaa kiitettävää ammatillista osaamista. Kilpailutehtävän kehyksen muodostaa lajien ohjausryhmän hyväksymä lajikuvaus, jossa määritetään tehtävän vaiheet ja arvioinnissa huomioon otettavat tarpeelliset kriteerit. Semifinaalikilpailun ja SM-kilpailun järjestäjä vastaa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa kilpailutehtävien laatimisesta ja valinnasta. Taitaja -esimerkkitehtävä: Autokorinkorjaus Muoviosan korjaus: Tehtävänä on korjata vaurioitunut henkilöauton muovipuskuri. Korjaus suoritetaan hitsaamalla ja vahvistetaan sen jälkeen liimaamalla. Hitsauskorjauksessa käytetään V- railoa ja se suoritetaan pintapuolelta. Lisäaineena käytetään valmista tai vaurioituneesta kappaleesta valmistettua lisäainelankaa. Hitsaussauma vahvistetaan taka-osastaan liima-aineella ja lasikuituverkolla. Tavoitteena on kontrolloida kilpailijan tiedot ja taidot muoviosan työmenetelmistä ja työturvallisuusvalmiuksista. Työssä käytettävät koneet ja materiaalit: Kuumailmapuhallin Karahiomakone ja terät Pyöröhiomakone Ilmasaha Puukko Liiman levityslastoja Suojakäsineet Kohdeimuri Liimat Lasikuituverkko Tartunta-aineet Hiomapaperit Taitaja -esimerkkitehtävä: Floristintyö Kukkakimpun sitominen: Työ suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä parturikampaajakilpailijan (kampaus), pukuompelijakilpailijan (puku) sekä kosmetologikilpailijan (ehostus) kanssa. Kukkasidonnan kilpailijan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kädessä kannettava kukkakimppu, joka on osa kokonaisuutta em. lajien kilpailijoiden töiden kanssa. Kukkakimpun tekniikka on spiraalitekniikka ja kimpussa on yksi sidos. Kilpailutehtävän materiaalin jokainen kilpailija valitsee lajin järjestäjän toimittamasta materiaalista. Kilpailijalla saa olla käytössä omat henkilökohtaiset työvälineet (puukko, lankasakset, sakset). Suunnittelu- ja työskentelyaika on yhteensä 3 h. 9

11 WORLDSKILLS COMPETITION SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Nuorten ammattilaisten maailmanmestaruus ratkotaan joka toinen vuosi ammattitaidon MM-kilpailuissa. Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää kansainvälinen järjestö World- Skills Organisation (WSO), jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna Järjestön nimi oli tuolloin International Vocational Training Organisation eli IVTO. Jäsenmaita järjestöllä on 37 ympäri maailmaa. Ensimmäinen WorldSkills Competition pidettiin Espanjassa Kilpailusta on kehittynyt mahtava kansainvälinen suurtapahtuma, jossa alle 23-vuotiaat nuoret huipputaitajat kilpailevat oman alansa maailmanmestaruudesta. Tällä hetkellä virallisia kilpailulajeja on 38 ja lisäksi kilpaillaan viidessä näytöslajissa. Skills Finland ry organisoi nuorten ammattitaitovalmennusta ja lähettää joukkueen edustamaan Suomea ammattitaidon MM-kilpailuihin. Valmennuksesta vastaa Skills Finland ry yhdessä Skills-valmennusyksiköiden ja Skills-valmennusyritysten kanssa. Ammattitaitovalmennus on kolmivaiheinen. Skills-valmennusyksiköissä ja Skills-valmennusyrityksissä tapahtuneen perusvalmennusvaiheen jälkeen valitaan 3-4 lahjakkainta ja kilpailukykyisintä nuorta huippuvalmennukseen. Huippuvalmennuksen aikana tai valmennusjakson lopussa karsitaan erillisellä karsintakilpailulla kunkin kilpailulajin paras valmennettava maajoukkuevalmennukseen ja sitä kautta ammattitaitomaajoukkueeseen. Vuonna 2000 Lissabonissa järjestetyssä WorldSkills-kokouksessa Suomelle myönnettiin oikeus järjestää WorldSkills Competition vuoden 2005 toukokuussa. Samalla kilpailut järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Helsingin Messukeskuksessa järjestettäviin kilpailuihin odotetaan noin 900 kilpailijaa 37 maasta, muita kansainvälisiä vieraita noin 4000 ja katsojia reilusti yli Päävastuu kilpailujen järjestämisestä on Skills Finland ry:llä. Hanke on usean vuoden kehittämishanke, jolla on laajalle ulottuva vaikutus ammatillisen koulutuksen ja ammattitaidon arvostuksen kohottamisessa. Kesäkuussa 2003 Sveitsissä St. Gallenissa järjestettiin 37. ammattitaidon MM-kilpailut. Skills Finland ry:n hallitus asetti St. Gallenin joukkueelle seuraavat tavoitteet: Suomi osallistuu jokaiseen kilpailulajiin ja jokaiseen demolajiin. Sijoitus keskimmäisessä kolmanneksessa parhaan 50 % paremmalla puolella. Hyvä maajoukkuehenki mahdollistaa parhaan tähänastisen sijoituksen. Kaikki nämä tavoitteet saavutettiin yli odotusten. Ainoastaan yksi laji, tehdaskunnossapito, jäi ilman kilpailijaa, mutta siihenkin Suomi osallistui ekspertin voimin. Joukkuelajit ja näytöslajit huomioon ottaen 27 suomalaista kilpailijaa ylsi kisoissa vähintään diplomitasoiseen suoritukseen. Suoritus on Suomen kisahistorian paras. Kokonaissijoitus 36 maan joukossa oli 18:s. Yli 60 prosenttia (27/43) Suomen joukkueen jäsenistä teki siis huipputasoisen suorituksen. Lisäksi joukkueen yhteishenki oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kotiin tuomisina joukkueella oli mitalit viidessä lajissa sekä diplomit 18 lajissa. Kultamitali tuli floristiikasta, hopeaa teollisuuselektroniikasta ja kolme pronssia tietokoneista ja verkoista, graafisesta suunnittelusta sekä konepajatekniikasta. Seuraavissa taulukoissa kuvataan suomalaisten menestystä WSC-kilpailuissa vuosina mitattuna mitaleissa ja diplomeissa sekä kokonaispisteissä. 10

12 SKILLS -AMMATTITAITOKILPAILUT Suomalaisten WSC -kilpailumenestys Kulta Hopea Pronssi Diplomit Suomalaisten kokonaispisteiden keskiarvot

13 B. Skills-valmennusjärjestelmä 12

14 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN PERUSPERIAATTEET Ammattitaitovalmennuksen tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja nuorten ammattiosaamisen kehittämiseen huipputasolle. Ammattitaitovalmennuksen avulla kehitetään huippuosaamisen malleja ja kannustetaan kaikkia valmennukseen osallistuvia itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja innovatiivisten työmenetelmien kehittämiseen. Valmennuksessa hyödynnetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen eri muotoja ja samalla edistetään valmistuneiden nuorten rekrytointia yritysten palvelukseen. Ammattitaitovalmennuksella pyritään käytettävissä olevin resurssein ja rehellisin keinoin parantamaan valmennettavan nuoren valmiuksia selviytyä vaativassa ammattitaitokilpailutilanteessa nopeammin ja taitavammin kuin kanssakilpailijansa. Skills-kilpailut, niin Taitaja 9 kuin Taitaja-kilpailut, toimivat tehokkaina valmennusmenetelminä nuorten kilpailutoimintaan sekä erinomaisena kanavana löytää WSC-valmennukseen sopivia nuoria. Kilpailun keinoin valmentaminen on tehokas tapa oppia, mutta samalla kilpailutoimintaa voidaan käyttää erinomaisena ammattitaidon mittarina sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ammattitaitokilpailuilla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia sekä kohottamaan ammattikoulutuksen asemaa ja arvostusta. Skillsvalmennuksen tavoitteena on synnyttää laajasti eri ammattialat kattava ammatillisten oppilaitosten ja yritysten huippuvalmennusverkosto, joka palvelee elinkeinoelämää huippuvalmennuksen asiantuntijana. AMMATTITAITOVALMENNUKSEN TAVOITTEET Tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on toimivat työelämävalmiudet. Tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on realistiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisissä Skills-ammattitaitokilpailuissa. Parantaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä ammatillisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi. Kehittää koulutusmalleja henkilöstökoulutukseen, jossa tavoitellaan huippuosaamista. Lisätä motivaatiota jatkuvaan itsensä ja innovatiiviseen työn kehittämiseen. Parantaa työssä jaksamista. Edistää turvallisten työmenetelmien käyttöä työelämässä. Lisäkouluttaa ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita noin 30:een eri ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Parantaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Kohottaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja arvostusta. Muodostaa huippuvalmennusverkosto, joka muodostuu oppilaitoksista ja yrityksistä. 13

15 KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI Kilpailijoiden valmennus WorldSkills-tasoisiin ammattitaitokilpailuihin jaetaan kolmeen ammattitaitovalmennusvaiheeseen, jotka eroavat toisistaan valmennettavien määrän ja ajankäytön suhteen. Seuraavaan WorldSkills-kilpailuun tähtäävä valmennus pyritään aloittamaan mahdollisimman pian edellisten kilpailujen jälkeen. Seuraavassa on esitelty ammattitaitovalmennuksen vaiheet ja niiden sisältö pääpiirteissään. PERUSVALMENNUS Perusvalmennus aloitetaan valitsemalla valmennukseen lajista riippuen 3-10 motivoitunutta ja kyvykästä nuorta, ja pyritään löytämään heille sopiva Skills-valmennusyritys. Kun kilpailulajeja on noin 40, se tarkoittaa, että perusvalmennukseen osallistuu yhteensä noin 250 nuorta. Tarkoituksena on löytää sellaiset lahjakkaat nuoret, jotka edustavat työelämässä tarvittavaa osaamista, ja joita voidaan valmentaa nousujohteisesti ja tarvittaessa lähettää kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Perusvalmennusjaksolla valmennus keskittyy ammatilliseen perusosaamiseen, eli niihin ammatillisiin valmiuksiin, jotka ovat tarpeen työelämässä. Kun perusvalmennus päättyy, pidetään karsintakilpailut, joiden kolme parasta pääsee huippuvalmennukseen, loput valmennettavat ohjataan suorittamaan alansa ammattitutkintoja tai ammattitutkinnon osia. Lisäksi valmennettavien on mahdollista osallistua kilpailuasiantuntijakoulutukseen. Perusvalmennuksen sisältö: ammattitaidon testaus työharjoittelu valmennussuunnitelman ja valmennussopimuksen tekeminen sitouttaminen valmennusohjelmaan kilpailuvalmennuksen aloitus ja fyysisten valmiuksien huomioiminen kilpailua ajatellen kielitaidon testaus ja mahdolliset tukitoimenpiteet kielitaidon parantamiseksi HUIPPUVALMENNUS Huippuvalmennusvaiheessa valmennettavat ovat jo käyneet läpi karsinnan jatkopaikoista ja yksilölajeissa noin kolme jokaisesta lajista on päässyt jatkoon. Valmennusta jatketaan entistä intensiivisemmin ja toteutetaan osin työaikana. Huippuvalmennus on kilpailutehtävien avulla suoritettavaa ammattitaitovalmennusta ja valmistautumista karsintaan WorldSkills-maajoukkuepaikasta. Huippuvalmennus keskittyy selkeästi WorldSkills-kilpailuissa tarvittavien taitojen ja ominaisuuksien kehittämiseen. Harjoittelussa painotetaan kilpailutehtävien omaksumista, kilpailutilanteen fyysistä ja psyykkistä hallintaa sekä sellaisten optimoitujen työmenetelmien hallintaa, joilla työ voidaan tehdä entistä tarkemmin, nopeammin ja virheettömämmin. Huippuvalmennusjakson lopussa suoritetaan kilpailijan valinta maajoukkuevalmennukseen. Huippuvalmennuksen sisältö: ammatillisen osaaminen kehittäminen kiitettävälle tasolle kilpailutehtävän harjoittelu toistoin kilpailuvalmiuksien harjoittelu, esim. nopeus, tarkkuus, paineensieto ja fyysinen kuntoharjoittelu tarvittaessa 14

16 MAAJOUKKUEVALMENNUS KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI Maajoukkuevalmennusvaiheessa mukana ovat ainoastaan WorldSkills-kilpailuihin valitut kilpailijat ja heidän mahdolliset varahenkilönsä. Tavoitteena on tässä valmennuksen vaiheessa saavuttaa sellaiset ammatilliset, kilpailulliset ja fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat kilpailun World-Skills-kilpailuissa tasaveroisesti maailman muita saman alan huippuosaajia vastaan. Tärkeää maajoukkuevalmennuksen kannalta on, etteivät Skillsvalmennusyrityksen tuotannolliset vaatimukset aja kilpailuvalmennuksen edelle enää valmennuksen tässä vaiheessa. Tarkoituksena on muodostaa eri alojen huippuammattilaisista yhteneväinen, toisiaan tukeva maajoukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Tässä vaiheessa hiotaan työskentely sellaiseksi, että kilpailuissa tarvittava työskentelyrutiini, nopeus ja erityisesti työltä vaadittava laatutaso tullaan saavuttamaan. Sisältö: työtehtäviä, jotka harjaannuttavat kilpailussa vaadittavia taitoja ammatilliset vaatimukset painottuvat tarkkuuden, nopeuden ja järjestelmällisyyden harjoittamiseen kilpailuvalmiuksien harjoittelu 6 tunnin jaksoissa vähintään 4 kertaa kauden aikana kilpailutehtävän harjoittelu kokonaisuudessaan 2 kertaa kauden aikana (ajankohta määritelty erikseen, pisteet ja aika raportoidaan valmennusjohdolle) maajoukkueleiritykset joukkueenjohtajan johdolla fyysinen kestävyysharjoittelu tarvittaessa psyykkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen, paineensietokyky 15

17 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN OSA-ALUEET AMMATILLISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Ammatillisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen tähtää ammatti- ja erikoisammattitutkintotason osaamisen saavuttamiseen, kuitenkin niin, että työskentely voidaan suorittaa turvallisesti kilpailutilanteen vaativa aikapaine ja muut kilpailuolosuhteet huomioiden. Henkilökohtaiset työtaidot ja -menetelmät on hallittava perusteellisesti ja työvälineet on kehitettävä sellaisiksi, että niiden avulla saavutetaan paras mahdollinen suorituskyky. Koska valmennuksen tavoitteena on kehittää ammatillista huippuosaamista nimenomaan kilpailun keinoin, on suositeltavaa, että valmennettava osallistuu mahdollisimman moneen oman alansa kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuun ennen mahdollista osallistumistaan ammattitaidon MM-kilpailuihin. Jokaisella valmennettavalla on siis jo olemassa ammattinsa perusosaaminen, jota valmennuksen aikana hiotaan WSC-kilpailun edellyttämälle huipputasolle. TYÖYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Työympäristöön liittyvien kilpailuvalmiuksien kehittäminen tähtää siihen, että kilpailun aikapaineesta huolimatta työskentelyssä käytetään sellaisia työtapoja, jotka ottavat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon työturvallisuuden, työterveyden ja kestävän kehityksen. Tämän kilpailuvalmiuden odotetaan antavan sellaista osaamista ja kokemusta, jota voidaan hyödyntää myös kilpailutilanteen ulkopuolella. Esimerkiksi ergonomiset työasennot, työpisteen siisteys ja järjestys, kestävän kehityksen huomioiminen materiaalien ja työmenetelmien valinnassa sekä työkokonaisuuden ajallis-taloudellinen suunnittelu ovat asioita, joita tulee huomioida valmennuksessa ja kilpailutilanteessa, sekä myös normaalissa työelämässä. FYYSISTEN JA PSYYKKISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Fyysisten ja psyykkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen on tärkeää, jotta valmennettava suoriutuu tehokkaasti ja turvallisesti vaativasta kilpailutilanteesta, jonka enimmäiskesto WSC-kilpailussa on 22 tuntia neljän päivän sisällä. Fyysinen kunto on avainasemassa rankassa kilpailutilanteessa, vaikkei itse työ olisikaan fyysisesti niin raskasta. Kilpailun aikapaine, jatkuvasti tarkkailun alla oleminen ja vieraassa ympäristössä toimiminen vaativat kilpailijoilta hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä kanttia. Valmennuksessa onkin kiinnitettävä huomiota sekä ruumiillisen että henkisen kunnon ylläpitämiseen. Konkreettisen kuntoharjoittelun lisäksi valmennettaville korostetaan oikeanlaisen ruokavalion merkitystä ja suositellaan erilaisten rentoutumistekniikoiden opettelua. KILPAILUVALMENNUKSEN TUKITOIMINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Kilpailuvalmennuksen tukitoimintojen hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että ammattitaitovalmennus koostuu kokonaisuudesta, joka auttaa valmennettavaa urallaan ja elämässä yleensä, ja että valmennus ei kohtuuttomasti haittaa tai rasita valmennettavan normaalia elämää. Esimerkiksi toimintojen yhteensovittaminen valmennuksen, kodin, työn, opiskelun ja vapaa-ajan välillä sekä taloudelliset seikat ovat asioita, joissa valmennettava voi tarvita tukea muilta. Valmennettava tarvitsee avukseen tukiverkoston, jossa kodilla ja ystävillä on myös suuri merkitys. Valmennuksessa kannattaa myös hyödyntää esimerkiksi oppilaitosten ja yritysten tarjoamia mahdollisuuksia osallistua valmennusta tukeviin toimintoihin, kuten kieliopintoihin ja liikuntaryhmiin. 16

18 SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO VERKOSTON RAKENNE JA JOHTAMINEN Skills -valmennusverkosto koostuu valmennusyksiköistä, valmennusyrityksistä, valmennuspäälliköstä, lajipäälliköistä, valmentajista sekä tietenkin valmennettavista. Skills - valmennusyksiköksi valittuja oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 50, valmennusyrityksiä noin 100. Ammattitaitovalmennusta johtaa Skills Finland ry:n nimittämä valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikön ohjauksessa toimii noin 40 lajipäällikköä, jotka vastaavat oman lajinsa valmennuksesta. Varsinaista valmennustyötä tekevät valmentajat, joita on noin 150, sekä valmennusyritysten työpaikkaohjaajat. Seuraavassa organisaatiokaaviossa on kuvattu valmennusverkoston rakenne. Skills Finland ry Valmennuspäällikkö Lajipäälliköt Valmentajat / Työpaikkaohjaajat VALMENNUSYKSIKÖT Valmennettavat VALMENNUSYRITYKSET 17

19 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Skills Finland ry SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO Koordinoi ammattitaitovalmennusjärjestelmän puitteissa annettavaa ammattitaitovalmennusta koko maassa. Asettaa laadulliset tavoitteet ja vaatimukset valmennukselle sekä kaikille valmennusjärjestelmässä mukana oleville tahoille. Pyrkii tuotteistamaan ammattitaitovalmennus- ja ammattitaitokilpailujärjestelmän koko maassa tunnetuksi Skills Huippuosaamista -brandiksi. Markkinoi ammattitaitovalmennus- ja ammattitaitokilpailujärjestelmää sekä Skills Huippuosaamista -brandia sellaisissa tiedotusvälineissä ja sellaisella tavalla, mikä parhaiten palvelee kulloinkin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoittaa valmennusta hallinnoimalla ESR-projektin maksuliikennettä. Etsii ja suunnittelee uusia rahoitusmahdollisuuksia valmennustoiminnalle. Skills-valmennusyksikkö Toteuttaa ammattitaitovalmennusta valmennusyksikön palveluksessa olevien lajipäälliköiden ja valmentajien toimesta. Toimii ammatillisen koulutuksen kehittäjänä yhteistyössä työelämän, muiden ammattitaitovalmennusverkostoon kuuluvien oppilaitosten sekä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Toimii tarvittaessa muiden oppilaitosten opettajien kouluttajina yhdessä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Avustaa valmennuksen suunnittelussa toimitsijoidensa välityksellä. Pitää erillistä lajikohtaista projektikirjanpitoa kaikista valmennuksesta johtuvista kustannuksista. Nimeää pätevän henkilön vastaamaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Raportoi Skills Finland ry:lle pyydettäessä valmennukseen liittyvistä asioista. Nimeää tietyn yksikössä työskentelevän henkilön, jolla on oikeus toimia valmennusyksikön ja Skills Finland ry:n välillä yhteyshenkilönä ja edustajana sopimuksiin sekä niiden puitteissa annettuun huippuvalmennukseen liittyvissä asioissa. 18

20 SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO Skills-valmennusyritys Toteuttaa nuorten ammattitaitovalmennusta. Toimii ammatillisen osaamisen kehittäjänä yhteistyössä muiden Skillsvalmennusverkostoon kuuluvien yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pitää erillistä projektikirjanpitoa kaikista valmennuksesta johtuvista kustannuksista. Nimeää pätevän henkilön vastaamaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Raportoi Skills Finlandille, lajipäällikölle ja ammattitaitovalmennusyksikölle valmennuksesta ja sitä koskevasta projektikirjanpidosta. Nimeää tietyn ammattitaitovalmennusyrityksessä työskentelevän henkilön, jolla on oikeus toimia ammattitaitovalmennusyrityksen ja ammattitaitovalmennusyksikön välillä yhteyshenkilönä ja edustajana sopimuksiin sekä niiden puitteissa annettuun huippuvalmennukseen liittyvissä asioissa. Valmennuspäällikkö Vastaa kaikkien tapahtumien yhteensovittamisesta yhdessä lajipäälliköiden kanssa. Ottaa vastaan raportteja lajipäälliköiltä ja avustaa heitä työssään. Järjestää palavereja koko ammattitaitovalmennusorganisaation tasolla pitäen langat tiukasti käsissään. Seuraa eri ryhmien toimintaa kaikilla tasoilla sopivalla väljyydellä. Ei pääsääntöisesti puutu yksittäisten lajien ja valmennettavien harjoitteluun ellei ole johonkin erityisesti omalla osaamisellaan sitoutunut. Lajipäällikkö Toimii oman ammattialansa ja kilpailulajinsa valtakunnallisena johtajana. Vastaa valmennuksen suunnittelusta, budjetoinnista ja organisoinnista. Vastaa lajinsa valmennettavien ja kilpailijoiden valinnasta. Koordinoi WSC- ja Taitaja-kilpailujen semifinaalien järjestämistä. Raportoi lajiryhmiensä asioista valmennuspäällikölle ja pitää yhteyttä muihin lajipäälliköihin. Vastaa lajin sisäisten tapahtumien yhteensovittamisesta yhteistyössä lähivalmentajien kanssa sekä lajien välisestä koordinaatiosta ammattitaitovalmennusjohdon apuna. On aktiivisesti yhteydessä kunkin ammattialan laite- ja välinevalmistajiin sekä tuote- ja työtapakehittäjiin. On aktiivisesti yhteydessä oman vastuualueensa ekspertteihin kotimaassa ja ulkomailla. Suorittaa Skills-valmennustoiminnan markkinointia yrityksiin ja oppilaitoksiin Skills Finland ry:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kouluttaa valmentajia ja muita tarvittavia toimitsijoita sekä yrityksiin että oppilaitoksiin Skills Finland ry:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 19

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo Ammattiosaamisen kehittäminen Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla 6.-8.10.2009 Yli-insinööri Timo Repo Käsitys oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa Tavoitteena ammatin ja siihen sisältyvän ammattitaidon

Lisätiedot

KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt

KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt Hyväksytty Skills Finland ry:n hallituksessa 25.3.2002 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAITAJA -KILPAILUJEN TARKOITUS...3

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Valmennus Skills Finland on kehittänyt valmennusjärjestelmän

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK

EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK Ammatillisen opettajan huippuosaamisen viitekehys Seija Mahlamäki-Kultanen on rakentanut ammatillisen opettajan huippuosaamisen viitekehyksen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013 Projektin nimi Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja3 3: Työmarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Taitajasemifinaalien järjestäminen ja tuomarikoulutus

Taitajasemifinaalien järjestäminen ja tuomarikoulutus Taitajasemifinaalien järjestäminen ja tuomarikoulutus Tuomarikoulutus ja sääntöjen keskeiset kohdat Markku Räty PKKY, Kilpailutoiminnan koordinaattori 2 2.3 Kilpailussa käytettävä kieli Kilpailun pääkieli

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Semifinaalien hyvät käytännöt Markku Räty Kilpailutoiminnan koordinaattori Taitaja2013 lajipäällikkö

Semifinaalien hyvät käytännöt Markku Räty Kilpailutoiminnan koordinaattori Taitaja2013 lajipäällikkö Semifinaalien hyvät käytännöt Markku Räty Kilpailutoiminnan koordinaattori Taitaja2013 lajipäällikkö 2 Semifinaalikilpailujen järjestäminen nuorten silmin Yhdessä tekemisen loistava mahdollisuus 8 viikon

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

Muistettavaa ja lajiohjauspäivän työskentelyssä Yleistä käytäntöä lajiohjausryhmän kokouksesta

Muistettavaa ja lajiohjauspäivän työskentelyssä Yleistä käytäntöä lajiohjausryhmän kokouksesta Muistettavaa 13.9.2016 ja 22.11.2016 lajiohjauspäivän työskentelyssä Yleistä käytäntöä lajiohjausryhmän kokouksesta - lajivastaava ottaa kokoukseen mukaan kannettavan tietokoneen sekä tarvittaessa jatkojohdon

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli)

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli) Opiskelijan palaute ammatillis peruskoulutuks toteutuksesta oppisopimuskoulutuksa (2+1-malli) 1. Perustutkinto/koulutusohjelma 2. Oppisopimusaika 3. Oppisopimuspaikan hankinta * nmlkj hankin paikan itse

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

o jonka työnantaja tai valmennuksesta vastaava koulutuksenjärjestäjä ei pysty edellä mainitun osaamisen kehittämistä tarjoamaan tai kustantamaan.

o jonka työnantaja tai valmennuksesta vastaava koulutuksenjärjestäjä ei pysty edellä mainitun osaamisen kehittämistä tarjoamaan tai kustantamaan. Mestarikiltaneuvosto ry Käsiteollisuuden Edistämissäätiö NUORTEN HUIPPUOSAAJIEN VALMENTAUTUMISAPURAHA Käsiteollisuuden Edistämissäätiön tarkoituksena on muun muassa edistää korkeaa ammattitaitoa, kädentaitoja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot