VALMENNUSKÄSIKIRJA. Toimittanut Tiina Meklin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMENNUSKÄSIKIRJA. Toimittanut Tiina Meklin"

Transkriptio

1 VALMENNUSKÄSIKIRJA Toimittanut Tiina Meklin

2 SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 A. SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUTOIMINTA...4 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT... 5 TAITAJA TAITAJA... 8 WORLDSKILLS COMPETITION B. SKILLS-VALMENNUSJÄRJESTELMÄ...12 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN PERUSPERIAATTEET AMMATTITAITOVALMENNUKSEN TAVOITTEET KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI PERUSVALMENNUS HUIPPUVALMENNUS MAAJOUKKUEVALMENNUS AMMATTITAITOVALMENNUKSEN OSA-ALUEET AMMATILLISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN FYYSISTEN JA PSYYKKISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN KILPAILUVALMENNUKSEN TUKITOIMINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO VERKOSTON RAKENNE JA JOHTAMINEN OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT VALMENNUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN SKILLS-VALMENNUKSEN RAHOITTAMINEN VALMENNUKSESSA TARVITTAVAT RESURSSIT VALMENNUSRESURSSIEN HANKINTA SKILLS-VALMENNUKSELLA SAAVUTETUT HYÖDYT HYÖDYT YRITYKSILLE HYÖDYT OPPILAITOKSILLE HYÖDYT VALMENNETTAVILLE YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET

3 C. SKILLS-VALMENNUSMALLI...28 PERUSVALMENNUS VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA VALMENNUSSUUNNITELMA VALMENNUKSEN SISÄLTÖ VALMENNUKSEN TOTEUTUS VALMENNUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT HUIPPUVALMENNUS VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA VALMENNUSSUUNNITELMA VALMENNUKSEN SISÄLTÖ VALMENNUKSEN TOTEUTUS VALMENNUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT MAAJOUKKUEVALMENNUS VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA VALMENNUSSUUNNITELMA VALMENNUKSEN SISÄLTÖ VALMENNUKSEN TOTEUTUS VALMENNUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT D. SKILLS-VALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN...50 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN TAVOITTEET VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN APUVÄLINEET VALMENTAJAT JA LAJIPÄÄLLIKÖT MARKKINOIJINA KILPAILUASIANTUNTIJAKOULUTUS KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET KOULUTUKSEN TOTEUTUS KILPAILUKUMMI TAITAJA-LAJIVASTAAVA AMMATTITAITOVALMENTAJA WORLDSKILLS EXPERT / WORKSHOP SUPERVISOR

4 ESIPUHE Ammattitaitovalmennuksesta tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella valmennuksen työkalua, laatukäsikirjaa, päätettiin uudistaa ja kehittää edelleen. Laatukäsikirjan ensimmäinen taso julkaistiin vuonna 2002, ja se on toiminut hyvänä pohjana valmennuksen alkutaipaleella. Nyt kun kokemusta huippuosaajien ammattitaitovalmennuksesta on kertynyt enemmän, myös laatukäsikirjaa oli syytä tarkistaa. Ensimmäiseksi laatukäsikirjan nimi päätettiin muuttaa valmennuskäsikirjaksi, joka paremmin kuvaa sen käytännön tarkoitusta. Tavoitteena oli tehdä valmennuskäsikirjasta selkeä ja toimiva kokonaisuus, joka palvelee valmentajien ja muiden ammattitaitovalmennuksesta kiinnostuneiden käytännön tarpeita. Valmennuskäsikirjan kehittäminen käynnistettiin syyskuussa Ensimmäisen laatukäsikirjan läpikäynti herätti tarpeen selkeyttää sen rakennetta niin, ettei turhia päällekkäisyyksiä ole, ja että tarvitsemansa tiedon voi löytää helposti jo sisällysluetteloa vilkaisemalla. Sisällöllisesti laatukäsikirjan ensimmäisestä tasosta tuntui puuttuvan esimerkkejä käytännön valmennustyöstä ja etenkin WSC-kilpailuihin valmistautumisesta. Uudessa valmennuskäsikirjassa päätettiinkin hyödyntää St. Gallenin valmennusprosessin tuomaa kokemusta ja panostaa hyvien valmennuskäytäntöjen esittelyyn. Valmennuskäsikirja koostuu neljästä kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osassa esitellään ammattitaitokilpailut, jotka muodostavat raamit ja tavoitteen valmennukselle. Toinen osa on ammattitaitovalmennuksen yleisosa, jossa esitellään valmennuksen perusperiaatteet, valmennuksen osa-alueet, kolmiportainen valmennusmalli, valmennusta toteuttava verkosto, valmennuksen rahoitusmallit sekä valmennuksella saavutetut hyödyt. Kolmas osa keskittyy valmennuksen käytännön toteuttamiseen. Tämä osa on jaettu kolmiportaisen valmennusmallin mukaisesti perusvalmennukseen, huippuvalmennukseen ja maajoukkuevalmennukseen. Jokaisen valmennusvaiheen osalta käydään läpi valmennettavien valintaan, valmennuksen suunnitteluun, sisältöön, toteutukseen, seurantaan ja valmennuksen päättämiseen liittyviä asioita. Tästä jaottelusta on se hyöty, että valmentaja voi löytää juuri tietyssä valmennusvaiheessa tarvitsemansa tiedon yhtenä kokonaisuutena. Neljännessä osassa kerrotaan vielä valmennustoiminnan markkinoinnista sekä kilpailuasiantuntijakoulutuksesta. Valmennuskäsikirjasta on pyritty tekemään mahdollisimman helppolukuinen, mutta kattava opaskirja, josta on apua käytännön valmennustyössä. Sisällön tuottamiseen on käytetty valmennusjohdon, lajipäälliköiden ja valmentajien kokemuksia ja tietämystä, sekä St. Gallenin valmennusprosessista olemassa ollutta valmista materiaalia. Lisäksi tietoa kerättiin lajipäälliköiltä sähköisen Survette-kyselylomakkeen avulla. Haluankin kiittää kaikkia lajipäälliköitä heidän antamastaan panoksesta tämän käsikirjan hyväksi. Ilman heidän apuaan ja kokemuksiaan tätä käsikirjaa olisi ollut mahdotonta toteuttaa. Erityiskiitoksen ansaitsevat Jorma Haranen, Kari Toivanen, Eila Kiilamaa, Lars Gardberg, Hanne Viljanen, Helmi Halabi, Jaakko Lainio, Jarmo Kainumaa, Juha Liitola, Kari Ilmola, Katriina Lahtinen, Leo Leinonen, Marianna Pirilä, Olavi Lähteinen, Ritva Rysä, Sauli Jaara, Seppo Paloluoma, Taina Sipilä, Timo Leinonen, Matti Ylönen ja Pekka Öhman. Haluan myös kiittää erityisesti valmennuspäällikkö Immo Pylvästä, projektipäällikkö Juha Leviäkangasta sekä tekniikkapäällikkö Hannu Immosta heidän antamastaan tuesta ja näkemyksistä tämän haastavan toimitusprosessin aikana. Helsingissä Tiina Meklin 3

5 A. Skills-ammattitaitokilpailutoiminta 4

6 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Kilpailutoiminnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia nuorten ammattitaidon tason nostamiseen. Skills Finland ry pyrkii kilpailu- ja valmennustoiminnalla parantamaan ammattikoulutuksen ja osaamisen arvostusta ja lisäämään ammattien vetovoimaa. Skillsammattitaitovalmennus tähtää pääasiassa ammattitaidon MM-kilpailuihin, mutta Skillskilpailujatkumoon kuuluu myös muun tasoisia kilpailuja. Kilpailujatkumo alkaa peruskoulun 9-luokkalaisille suunnatusta Taitaja 9 -kisasta, jonka tarkoituksena on innostaa nuoria kädentaitojen harjoitteluun ja suunnata ajatuksia mahdolliseen tulevaan ammatilliseen koulutukseen. Vuosittain järjestettävä kansallinen Taitaja-kilpailu on tarkoitettu ammattiin opiskeleville nuorille ja siihen valmentautuminen tapahtuu ammatillisen peruskoulutuksen piirissä. Kilpailujatkumon huippuna on joka toinen vuosi järjestettävä World-Skills Competition eli ammattitaidon MM-kilpailut. 5

7 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT TAITAJA 9 Taitaja 9 -kilpailu on peruskoulun 9-luokkalaisille tarkoitettu 9-ottelu kädentaidoissa. Kisalla halutaan innostavalla tavalla tehdä ammattioppilaitosta tunnetuksi ja nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa. Taitaja 9 -kilpailu pyritään saamaan kaikkien peruskoulun yläasteen viimeisen luokan oppilaiden tavoitettavaksi. Kilpailu tuottaa myönteisten elämysten kautta kokemusta ja halua hankkia tietoa ammatillisesta koulutuksesta ja ammateista. Kilpailuissa on eri lajeja eli ammattialoja, jotka voivat vaihdella vuosittain. Kilpailutehtävät ovat tiimityötä korostavia joukkuesuorituksia. Tiimit ovat kolmehenkisiä ja ne rakennetaan niin, että mukana on vähintään yksi tyttö ja yksi poika. Taitaja 9 -kilpailun tavoitteena on lisätä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten määrää erityisesti tekniikan-, tekstiilityön- ja kotitalouden aloille tehdä ammattioppilaitosta tunnetuksi peruskoululaisille nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa lisätä paikallista peruskoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ja edistää ammattien sisäistä sukupuolitasapainoa. Kilpailujen suunnittelun ja toteutuksen aikana kehitetään paikallisesti peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä. Keskeisinä toimijoina ovat peruskoulun teknisen- ja tekstiilityön opettajat, kotitalouden opettajat sekä opinto-ohjaajat. Toisena tärkeänä toimijaryhmänä ovat ammatillisten oppilaitosten opettajat. Yritykset kytketään mukaan toimintaan esimerkiksi tehtävien harjoittelupaikkoina tai työelämään tutustumispaikkoina sekä kilpailujen toimitsijoina. Kilpailu koostuu koulukohtaisista alkukarsinnoista, alueellisista karsintakilpailuista ja loppukilpailuista. Alkukarsinnat pidetään ammattioppilaitoksissa. Karsinnoissa joukkueet saavat ratkaistavakseen 3 9 tehtävää. Järjestävä oppilaitos kokoaa myös tuomariston, joka valitsee kolme parasta joukkuetta aluekarsintoihin.alkukarsinnat sekä aluekarsinnat ovat toisistaan poikkeavia järjestelyiltään ja aikatauluiltaan, mutta aluekarsinnoissa on vähintään kaksi tehtävää, jotka on määrätty järjestäjän toimesta. Tyypillisesti alkukarsinnoissa joukkueet kiertävät ammattioppilaitoksen eri osastoja ja tekevät siellä erityisissä Taitaja 9 - tehtäväpisteissä alan tehtäviä. Hyväksytyn suorituksen aika kirjataan ja lasketaan yhteen muiden tehtäväpisteiden aikojen kanssa. Aluekarsinnoissa voi olla jo samaa ilmettä kuin itse kisassa eli useampi joukkue on samanaikaisesti kilpailemassa kilpailuareenalla. Ne voivat olla myös edellä mainitun alkukarsinnan kaltaiset. Aluekarsintojen parhaat pääsevät jatkoon varsinaiseen Taitaja 9 -finaaliin, joka pidetään SM Taitaja -kilpailujen yhteydessä. Finaalikilpailut muodostuvat samana päivänä järjestettävistä alku- ja välieristä sekä finaalista. Tapahtuma on alku- ja välierien neljän parhaimman joukkueen välinen kilpailu, jossa käydään kaikki yhdeksän tehtävää läpi. Taitaja 9 - kisan tehtävistä on saatavissa ns. tyyppitehtävät, joissa kuvataan kilpailutehtävän luonnetta ja tarvittavia taitoja. Kilpailutehtävien maksimisuoritusaika vaihtelee viidestä viiteentoista minuuttiin. Finaalitehtävät ovat tyypiltään samoja kuin aluekarsintojen tehtävät, mutta ne vaativat enemmän opittujen asioiden soveltamista. 6

8 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Taitaja 9 -tyyppitehtävä: Makkaratikku (metalliala) Tehtävä: Tehtävänä on valmistaa annetuista osista makkaratikku. Teräosa taivutetaan ja teroitetaan, jonka jälkeen se liitetään pistehitsaamalla varsiosaan. Kahva tehdään puusta. Tarvittavien reikien poraamiseen käytetään akkuporakonetta. Kilpailun eri vaiheessa osat voivat olla eri tavoin esityöstettyjä. Tehtävän suorittamisen yhteydessä on käytettävä annettuja suojavälineitä. Hyväksytyn suorituksen kriteerit: Makkaratikku on tehty ohjeiden mukaan ja sitä voidaan riiputtaa lenkistä, kun makkara tai muu paino on teräosassa kiinni. Teräosan kärjet on työstetty vaatimusten mukaan. Taitaja 9 -tyyppitehtävä: Renkaanvaihto (autoala) Tehtävä: Tehtävänä on vaihtaa henkilöauton vararengas autossa olevan renkaan tilalle. Käytössä ovat normaalit renkaanvaihtotyökalut. Hyväksytyn suorituksen kriteerit: Muttereiden kiristys on tehty ohjeiden mukaisesti ja tehtävässä on muutenkin noudatettu annettuja ohjeita. 7

9 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT TAITAJA Skills Finland ry:n toiminnan näkyvin vuosittainen tapahtuma on Taitaja-kilpailut. Taitajakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin kilpailujärjestelyistä vastasivat Suomen Ammatillisten Oppilaitosten Liitto (SAOL), Ammattikasvatushallitus (AKH) sekä Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK). Vuonna 1988 olivat mukana kone- ja metalliala sekä vaatetusala. Vuonna 1993 Taitaja-kilpailun koordinointi siirtyi Skills Finland ry:lle. Yli kymmenen vuoden aikana Taitaja-kilpailuista on kehittynyt merkittävä ammatillisen koulutuksen tapahtuma, joka kokoaa jo yli kolmenkymmenen lajin nuoret kilvoittelemaan Suomen mestaruuksista. Taitaja-kilpailu on avoin kaikille ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa oleville, jotka saavuttavat kilpailuvuonna enintään 20-vuoden iän. Kilpailija voi halutessaan osallistua Taitaja-kilpailuun useammin kuin kerran, joko samassa tai eri lajissa. Taitajavalmennuksesta vastaavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Kilpailussa menestyvillä nuorilla on myös mahdollisuus päästä mukaan ammattitaitovalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin WorldSkills-kilpailuihin. Taitaja-kilpailun tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta, vetovoimaa ja arvostusta edistää ammatin oppimista ja oppimistulosten vertailua kohottaa opiskelijoiden kiinnostusta jatkuvaan kehittymiseen ja yrittäjyyteen lievittää elinkeino- ja muun työelämän rekrytointiongelmia ja kehittää ammattitaitoa kilpailu- ja valmennustoiminnalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Taitaja-kilpailu motivoi nuoria parempiin oppimistuloksiin ja -suorituksiin. Nämä nuoret huippuosaajat kannustavat omalla esimerkillään myös muita jatkamaan ammattitaitonsa kehittämistä. Ammattitaitokilpailuihin osallistumisen ja niissä menestymisen avulla pyritään varmistamaan myös menestyminen työpaikan hankinnassa. Taitaja-kilpailuihin osallistuminen huomioidaan opiskelijoiden opintosuorituksissa siten, että kilpailut ja niiden aikana suoritettavat tehtävät muodostavat tietyn oppimäärän opinnoista ja niihin mahdollisesti kuuluvista näytöistä. Tämä suoritusten hyväksi lukeminen toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Myös osallistuminen kilpailujen järjestämiseen pyritään huomioimaan opintosuorituksina. Taitaja-kilpailuun kuuluvat karsintakilpailut käydään lajikohtaisesti tarvittaessa kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kilpaillaan oppilaitoksissa tai koulutuksen järjestäjän kilpailuissa pääsystä semifinaaleihin. Sitten kilpaillaan semifinaaleissa pääsystä valtakunnalliseen SM-loppukilpailuun. Kolmannessa vaiheessa, eli finaalissa, kilpaillaan lajin Suomen mestaruudesta. Finaalin yksilölajeissa on pääsääntöisesti mukana kahdeksan kilpailijaa. Skills Finland ry myöntää järjestelyoikeudet jokaiseen Taitaja SM -kilpailuun ja toimii tiiviissä yhteistyössä järjestäjäorganisaation kanssa. Viimeisin Taitaja-kilpailu järjestettiin Seinäjoella 2004, seuraavat kilpailut ovat Turussa 2005, Tampereella 2006 ja Joensuussa

10 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Taitaja-kilpailutehtävien tulee vastata ammatillisessa perustutkinnossa vaadittavaa kiitettävää ammatillista osaamista. Kilpailutehtävän kehyksen muodostaa lajien ohjausryhmän hyväksymä lajikuvaus, jossa määritetään tehtävän vaiheet ja arvioinnissa huomioon otettavat tarpeelliset kriteerit. Semifinaalikilpailun ja SM-kilpailun järjestäjä vastaa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa kilpailutehtävien laatimisesta ja valinnasta. Taitaja -esimerkkitehtävä: Autokorinkorjaus Muoviosan korjaus: Tehtävänä on korjata vaurioitunut henkilöauton muovipuskuri. Korjaus suoritetaan hitsaamalla ja vahvistetaan sen jälkeen liimaamalla. Hitsauskorjauksessa käytetään V- railoa ja se suoritetaan pintapuolelta. Lisäaineena käytetään valmista tai vaurioituneesta kappaleesta valmistettua lisäainelankaa. Hitsaussauma vahvistetaan taka-osastaan liima-aineella ja lasikuituverkolla. Tavoitteena on kontrolloida kilpailijan tiedot ja taidot muoviosan työmenetelmistä ja työturvallisuusvalmiuksista. Työssä käytettävät koneet ja materiaalit: Kuumailmapuhallin Karahiomakone ja terät Pyöröhiomakone Ilmasaha Puukko Liiman levityslastoja Suojakäsineet Kohdeimuri Liimat Lasikuituverkko Tartunta-aineet Hiomapaperit Taitaja -esimerkkitehtävä: Floristintyö Kukkakimpun sitominen: Työ suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä parturikampaajakilpailijan (kampaus), pukuompelijakilpailijan (puku) sekä kosmetologikilpailijan (ehostus) kanssa. Kukkasidonnan kilpailijan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kädessä kannettava kukkakimppu, joka on osa kokonaisuutta em. lajien kilpailijoiden töiden kanssa. Kukkakimpun tekniikka on spiraalitekniikka ja kimpussa on yksi sidos. Kilpailutehtävän materiaalin jokainen kilpailija valitsee lajin järjestäjän toimittamasta materiaalista. Kilpailijalla saa olla käytössä omat henkilökohtaiset työvälineet (puukko, lankasakset, sakset). Suunnittelu- ja työskentelyaika on yhteensä 3 h. 9

11 WORLDSKILLS COMPETITION SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Nuorten ammattilaisten maailmanmestaruus ratkotaan joka toinen vuosi ammattitaidon MM-kilpailuissa. Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää kansainvälinen järjestö World- Skills Organisation (WSO), jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna Järjestön nimi oli tuolloin International Vocational Training Organisation eli IVTO. Jäsenmaita järjestöllä on 37 ympäri maailmaa. Ensimmäinen WorldSkills Competition pidettiin Espanjassa Kilpailusta on kehittynyt mahtava kansainvälinen suurtapahtuma, jossa alle 23-vuotiaat nuoret huipputaitajat kilpailevat oman alansa maailmanmestaruudesta. Tällä hetkellä virallisia kilpailulajeja on 38 ja lisäksi kilpaillaan viidessä näytöslajissa. Skills Finland ry organisoi nuorten ammattitaitovalmennusta ja lähettää joukkueen edustamaan Suomea ammattitaidon MM-kilpailuihin. Valmennuksesta vastaa Skills Finland ry yhdessä Skills-valmennusyksiköiden ja Skills-valmennusyritysten kanssa. Ammattitaitovalmennus on kolmivaiheinen. Skills-valmennusyksiköissä ja Skills-valmennusyrityksissä tapahtuneen perusvalmennusvaiheen jälkeen valitaan 3-4 lahjakkainta ja kilpailukykyisintä nuorta huippuvalmennukseen. Huippuvalmennuksen aikana tai valmennusjakson lopussa karsitaan erillisellä karsintakilpailulla kunkin kilpailulajin paras valmennettava maajoukkuevalmennukseen ja sitä kautta ammattitaitomaajoukkueeseen. Vuonna 2000 Lissabonissa järjestetyssä WorldSkills-kokouksessa Suomelle myönnettiin oikeus järjestää WorldSkills Competition vuoden 2005 toukokuussa. Samalla kilpailut järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Helsingin Messukeskuksessa järjestettäviin kilpailuihin odotetaan noin 900 kilpailijaa 37 maasta, muita kansainvälisiä vieraita noin 4000 ja katsojia reilusti yli Päävastuu kilpailujen järjestämisestä on Skills Finland ry:llä. Hanke on usean vuoden kehittämishanke, jolla on laajalle ulottuva vaikutus ammatillisen koulutuksen ja ammattitaidon arvostuksen kohottamisessa. Kesäkuussa 2003 Sveitsissä St. Gallenissa järjestettiin 37. ammattitaidon MM-kilpailut. Skills Finland ry:n hallitus asetti St. Gallenin joukkueelle seuraavat tavoitteet: Suomi osallistuu jokaiseen kilpailulajiin ja jokaiseen demolajiin. Sijoitus keskimmäisessä kolmanneksessa parhaan 50 % paremmalla puolella. Hyvä maajoukkuehenki mahdollistaa parhaan tähänastisen sijoituksen. Kaikki nämä tavoitteet saavutettiin yli odotusten. Ainoastaan yksi laji, tehdaskunnossapito, jäi ilman kilpailijaa, mutta siihenkin Suomi osallistui ekspertin voimin. Joukkuelajit ja näytöslajit huomioon ottaen 27 suomalaista kilpailijaa ylsi kisoissa vähintään diplomitasoiseen suoritukseen. Suoritus on Suomen kisahistorian paras. Kokonaissijoitus 36 maan joukossa oli 18:s. Yli 60 prosenttia (27/43) Suomen joukkueen jäsenistä teki siis huipputasoisen suorituksen. Lisäksi joukkueen yhteishenki oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kotiin tuomisina joukkueella oli mitalit viidessä lajissa sekä diplomit 18 lajissa. Kultamitali tuli floristiikasta, hopeaa teollisuuselektroniikasta ja kolme pronssia tietokoneista ja verkoista, graafisesta suunnittelusta sekä konepajatekniikasta. Seuraavissa taulukoissa kuvataan suomalaisten menestystä WSC-kilpailuissa vuosina mitattuna mitaleissa ja diplomeissa sekä kokonaispisteissä. 10

12 SKILLS -AMMATTITAITOKILPAILUT Suomalaisten WSC -kilpailumenestys Kulta Hopea Pronssi Diplomit Suomalaisten kokonaispisteiden keskiarvot

13 B. Skills-valmennusjärjestelmä 12

14 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN PERUSPERIAATTEET Ammattitaitovalmennuksen tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja nuorten ammattiosaamisen kehittämiseen huipputasolle. Ammattitaitovalmennuksen avulla kehitetään huippuosaamisen malleja ja kannustetaan kaikkia valmennukseen osallistuvia itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja innovatiivisten työmenetelmien kehittämiseen. Valmennuksessa hyödynnetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen eri muotoja ja samalla edistetään valmistuneiden nuorten rekrytointia yritysten palvelukseen. Ammattitaitovalmennuksella pyritään käytettävissä olevin resurssein ja rehellisin keinoin parantamaan valmennettavan nuoren valmiuksia selviytyä vaativassa ammattitaitokilpailutilanteessa nopeammin ja taitavammin kuin kanssakilpailijansa. Skills-kilpailut, niin Taitaja 9 kuin Taitaja-kilpailut, toimivat tehokkaina valmennusmenetelminä nuorten kilpailutoimintaan sekä erinomaisena kanavana löytää WSC-valmennukseen sopivia nuoria. Kilpailun keinoin valmentaminen on tehokas tapa oppia, mutta samalla kilpailutoimintaa voidaan käyttää erinomaisena ammattitaidon mittarina sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ammattitaitokilpailuilla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia sekä kohottamaan ammattikoulutuksen asemaa ja arvostusta. Skillsvalmennuksen tavoitteena on synnyttää laajasti eri ammattialat kattava ammatillisten oppilaitosten ja yritysten huippuvalmennusverkosto, joka palvelee elinkeinoelämää huippuvalmennuksen asiantuntijana. AMMATTITAITOVALMENNUKSEN TAVOITTEET Tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on toimivat työelämävalmiudet. Tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on realistiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisissä Skills-ammattitaitokilpailuissa. Parantaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä ammatillisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi. Kehittää koulutusmalleja henkilöstökoulutukseen, jossa tavoitellaan huippuosaamista. Lisätä motivaatiota jatkuvaan itsensä ja innovatiiviseen työn kehittämiseen. Parantaa työssä jaksamista. Edistää turvallisten työmenetelmien käyttöä työelämässä. Lisäkouluttaa ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita noin 30:een eri ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Parantaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Kohottaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja arvostusta. Muodostaa huippuvalmennusverkosto, joka muodostuu oppilaitoksista ja yrityksistä. 13

15 KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI Kilpailijoiden valmennus WorldSkills-tasoisiin ammattitaitokilpailuihin jaetaan kolmeen ammattitaitovalmennusvaiheeseen, jotka eroavat toisistaan valmennettavien määrän ja ajankäytön suhteen. Seuraavaan WorldSkills-kilpailuun tähtäävä valmennus pyritään aloittamaan mahdollisimman pian edellisten kilpailujen jälkeen. Seuraavassa on esitelty ammattitaitovalmennuksen vaiheet ja niiden sisältö pääpiirteissään. PERUSVALMENNUS Perusvalmennus aloitetaan valitsemalla valmennukseen lajista riippuen 3-10 motivoitunutta ja kyvykästä nuorta, ja pyritään löytämään heille sopiva Skills-valmennusyritys. Kun kilpailulajeja on noin 40, se tarkoittaa, että perusvalmennukseen osallistuu yhteensä noin 250 nuorta. Tarkoituksena on löytää sellaiset lahjakkaat nuoret, jotka edustavat työelämässä tarvittavaa osaamista, ja joita voidaan valmentaa nousujohteisesti ja tarvittaessa lähettää kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Perusvalmennusjaksolla valmennus keskittyy ammatilliseen perusosaamiseen, eli niihin ammatillisiin valmiuksiin, jotka ovat tarpeen työelämässä. Kun perusvalmennus päättyy, pidetään karsintakilpailut, joiden kolme parasta pääsee huippuvalmennukseen, loput valmennettavat ohjataan suorittamaan alansa ammattitutkintoja tai ammattitutkinnon osia. Lisäksi valmennettavien on mahdollista osallistua kilpailuasiantuntijakoulutukseen. Perusvalmennuksen sisältö: ammattitaidon testaus työharjoittelu valmennussuunnitelman ja valmennussopimuksen tekeminen sitouttaminen valmennusohjelmaan kilpailuvalmennuksen aloitus ja fyysisten valmiuksien huomioiminen kilpailua ajatellen kielitaidon testaus ja mahdolliset tukitoimenpiteet kielitaidon parantamiseksi HUIPPUVALMENNUS Huippuvalmennusvaiheessa valmennettavat ovat jo käyneet läpi karsinnan jatkopaikoista ja yksilölajeissa noin kolme jokaisesta lajista on päässyt jatkoon. Valmennusta jatketaan entistä intensiivisemmin ja toteutetaan osin työaikana. Huippuvalmennus on kilpailutehtävien avulla suoritettavaa ammattitaitovalmennusta ja valmistautumista karsintaan WorldSkills-maajoukkuepaikasta. Huippuvalmennus keskittyy selkeästi WorldSkills-kilpailuissa tarvittavien taitojen ja ominaisuuksien kehittämiseen. Harjoittelussa painotetaan kilpailutehtävien omaksumista, kilpailutilanteen fyysistä ja psyykkistä hallintaa sekä sellaisten optimoitujen työmenetelmien hallintaa, joilla työ voidaan tehdä entistä tarkemmin, nopeammin ja virheettömämmin. Huippuvalmennusjakson lopussa suoritetaan kilpailijan valinta maajoukkuevalmennukseen. Huippuvalmennuksen sisältö: ammatillisen osaaminen kehittäminen kiitettävälle tasolle kilpailutehtävän harjoittelu toistoin kilpailuvalmiuksien harjoittelu, esim. nopeus, tarkkuus, paineensieto ja fyysinen kuntoharjoittelu tarvittaessa 14

16 MAAJOUKKUEVALMENNUS KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI Maajoukkuevalmennusvaiheessa mukana ovat ainoastaan WorldSkills-kilpailuihin valitut kilpailijat ja heidän mahdolliset varahenkilönsä. Tavoitteena on tässä valmennuksen vaiheessa saavuttaa sellaiset ammatilliset, kilpailulliset ja fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat kilpailun World-Skills-kilpailuissa tasaveroisesti maailman muita saman alan huippuosaajia vastaan. Tärkeää maajoukkuevalmennuksen kannalta on, etteivät Skillsvalmennusyrityksen tuotannolliset vaatimukset aja kilpailuvalmennuksen edelle enää valmennuksen tässä vaiheessa. Tarkoituksena on muodostaa eri alojen huippuammattilaisista yhteneväinen, toisiaan tukeva maajoukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Tässä vaiheessa hiotaan työskentely sellaiseksi, että kilpailuissa tarvittava työskentelyrutiini, nopeus ja erityisesti työltä vaadittava laatutaso tullaan saavuttamaan. Sisältö: työtehtäviä, jotka harjaannuttavat kilpailussa vaadittavia taitoja ammatilliset vaatimukset painottuvat tarkkuuden, nopeuden ja järjestelmällisyyden harjoittamiseen kilpailuvalmiuksien harjoittelu 6 tunnin jaksoissa vähintään 4 kertaa kauden aikana kilpailutehtävän harjoittelu kokonaisuudessaan 2 kertaa kauden aikana (ajankohta määritelty erikseen, pisteet ja aika raportoidaan valmennusjohdolle) maajoukkueleiritykset joukkueenjohtajan johdolla fyysinen kestävyysharjoittelu tarvittaessa psyykkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen, paineensietokyky 15

17 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN OSA-ALUEET AMMATILLISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Ammatillisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen tähtää ammatti- ja erikoisammattitutkintotason osaamisen saavuttamiseen, kuitenkin niin, että työskentely voidaan suorittaa turvallisesti kilpailutilanteen vaativa aikapaine ja muut kilpailuolosuhteet huomioiden. Henkilökohtaiset työtaidot ja -menetelmät on hallittava perusteellisesti ja työvälineet on kehitettävä sellaisiksi, että niiden avulla saavutetaan paras mahdollinen suorituskyky. Koska valmennuksen tavoitteena on kehittää ammatillista huippuosaamista nimenomaan kilpailun keinoin, on suositeltavaa, että valmennettava osallistuu mahdollisimman moneen oman alansa kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuun ennen mahdollista osallistumistaan ammattitaidon MM-kilpailuihin. Jokaisella valmennettavalla on siis jo olemassa ammattinsa perusosaaminen, jota valmennuksen aikana hiotaan WSC-kilpailun edellyttämälle huipputasolle. TYÖYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Työympäristöön liittyvien kilpailuvalmiuksien kehittäminen tähtää siihen, että kilpailun aikapaineesta huolimatta työskentelyssä käytetään sellaisia työtapoja, jotka ottavat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon työturvallisuuden, työterveyden ja kestävän kehityksen. Tämän kilpailuvalmiuden odotetaan antavan sellaista osaamista ja kokemusta, jota voidaan hyödyntää myös kilpailutilanteen ulkopuolella. Esimerkiksi ergonomiset työasennot, työpisteen siisteys ja järjestys, kestävän kehityksen huomioiminen materiaalien ja työmenetelmien valinnassa sekä työkokonaisuuden ajallis-taloudellinen suunnittelu ovat asioita, joita tulee huomioida valmennuksessa ja kilpailutilanteessa, sekä myös normaalissa työelämässä. FYYSISTEN JA PSYYKKISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Fyysisten ja psyykkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen on tärkeää, jotta valmennettava suoriutuu tehokkaasti ja turvallisesti vaativasta kilpailutilanteesta, jonka enimmäiskesto WSC-kilpailussa on 22 tuntia neljän päivän sisällä. Fyysinen kunto on avainasemassa rankassa kilpailutilanteessa, vaikkei itse työ olisikaan fyysisesti niin raskasta. Kilpailun aikapaine, jatkuvasti tarkkailun alla oleminen ja vieraassa ympäristössä toimiminen vaativat kilpailijoilta hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä kanttia. Valmennuksessa onkin kiinnitettävä huomiota sekä ruumiillisen että henkisen kunnon ylläpitämiseen. Konkreettisen kuntoharjoittelun lisäksi valmennettaville korostetaan oikeanlaisen ruokavalion merkitystä ja suositellaan erilaisten rentoutumistekniikoiden opettelua. KILPAILUVALMENNUKSEN TUKITOIMINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Kilpailuvalmennuksen tukitoimintojen hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että ammattitaitovalmennus koostuu kokonaisuudesta, joka auttaa valmennettavaa urallaan ja elämässä yleensä, ja että valmennus ei kohtuuttomasti haittaa tai rasita valmennettavan normaalia elämää. Esimerkiksi toimintojen yhteensovittaminen valmennuksen, kodin, työn, opiskelun ja vapaa-ajan välillä sekä taloudelliset seikat ovat asioita, joissa valmennettava voi tarvita tukea muilta. Valmennettava tarvitsee avukseen tukiverkoston, jossa kodilla ja ystävillä on myös suuri merkitys. Valmennuksessa kannattaa myös hyödyntää esimerkiksi oppilaitosten ja yritysten tarjoamia mahdollisuuksia osallistua valmennusta tukeviin toimintoihin, kuten kieliopintoihin ja liikuntaryhmiin. 16

18 SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO VERKOSTON RAKENNE JA JOHTAMINEN Skills -valmennusverkosto koostuu valmennusyksiköistä, valmennusyrityksistä, valmennuspäälliköstä, lajipäälliköistä, valmentajista sekä tietenkin valmennettavista. Skills - valmennusyksiköksi valittuja oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 50, valmennusyrityksiä noin 100. Ammattitaitovalmennusta johtaa Skills Finland ry:n nimittämä valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikön ohjauksessa toimii noin 40 lajipäällikköä, jotka vastaavat oman lajinsa valmennuksesta. Varsinaista valmennustyötä tekevät valmentajat, joita on noin 150, sekä valmennusyritysten työpaikkaohjaajat. Seuraavassa organisaatiokaaviossa on kuvattu valmennusverkoston rakenne. Skills Finland ry Valmennuspäällikkö Lajipäälliköt Valmentajat / Työpaikkaohjaajat VALMENNUSYKSIKÖT Valmennettavat VALMENNUSYRITYKSET 17

19 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Skills Finland ry SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO Koordinoi ammattitaitovalmennusjärjestelmän puitteissa annettavaa ammattitaitovalmennusta koko maassa. Asettaa laadulliset tavoitteet ja vaatimukset valmennukselle sekä kaikille valmennusjärjestelmässä mukana oleville tahoille. Pyrkii tuotteistamaan ammattitaitovalmennus- ja ammattitaitokilpailujärjestelmän koko maassa tunnetuksi Skills Huippuosaamista -brandiksi. Markkinoi ammattitaitovalmennus- ja ammattitaitokilpailujärjestelmää sekä Skills Huippuosaamista -brandia sellaisissa tiedotusvälineissä ja sellaisella tavalla, mikä parhaiten palvelee kulloinkin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoittaa valmennusta hallinnoimalla ESR-projektin maksuliikennettä. Etsii ja suunnittelee uusia rahoitusmahdollisuuksia valmennustoiminnalle. Skills-valmennusyksikkö Toteuttaa ammattitaitovalmennusta valmennusyksikön palveluksessa olevien lajipäälliköiden ja valmentajien toimesta. Toimii ammatillisen koulutuksen kehittäjänä yhteistyössä työelämän, muiden ammattitaitovalmennusverkostoon kuuluvien oppilaitosten sekä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Toimii tarvittaessa muiden oppilaitosten opettajien kouluttajina yhdessä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Avustaa valmennuksen suunnittelussa toimitsijoidensa välityksellä. Pitää erillistä lajikohtaista projektikirjanpitoa kaikista valmennuksesta johtuvista kustannuksista. Nimeää pätevän henkilön vastaamaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Raportoi Skills Finland ry:lle pyydettäessä valmennukseen liittyvistä asioista. Nimeää tietyn yksikössä työskentelevän henkilön, jolla on oikeus toimia valmennusyksikön ja Skills Finland ry:n välillä yhteyshenkilönä ja edustajana sopimuksiin sekä niiden puitteissa annettuun huippuvalmennukseen liittyvissä asioissa. 18

20 SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO Skills-valmennusyritys Toteuttaa nuorten ammattitaitovalmennusta. Toimii ammatillisen osaamisen kehittäjänä yhteistyössä muiden Skillsvalmennusverkostoon kuuluvien yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pitää erillistä projektikirjanpitoa kaikista valmennuksesta johtuvista kustannuksista. Nimeää pätevän henkilön vastaamaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Raportoi Skills Finlandille, lajipäällikölle ja ammattitaitovalmennusyksikölle valmennuksesta ja sitä koskevasta projektikirjanpidosta. Nimeää tietyn ammattitaitovalmennusyrityksessä työskentelevän henkilön, jolla on oikeus toimia ammattitaitovalmennusyrityksen ja ammattitaitovalmennusyksikön välillä yhteyshenkilönä ja edustajana sopimuksiin sekä niiden puitteissa annettuun huippuvalmennukseen liittyvissä asioissa. Valmennuspäällikkö Vastaa kaikkien tapahtumien yhteensovittamisesta yhdessä lajipäälliköiden kanssa. Ottaa vastaan raportteja lajipäälliköiltä ja avustaa heitä työssään. Järjestää palavereja koko ammattitaitovalmennusorganisaation tasolla pitäen langat tiukasti käsissään. Seuraa eri ryhmien toimintaa kaikilla tasoilla sopivalla väljyydellä. Ei pääsääntöisesti puutu yksittäisten lajien ja valmennettavien harjoitteluun ellei ole johonkin erityisesti omalla osaamisellaan sitoutunut. Lajipäällikkö Toimii oman ammattialansa ja kilpailulajinsa valtakunnallisena johtajana. Vastaa valmennuksen suunnittelusta, budjetoinnista ja organisoinnista. Vastaa lajinsa valmennettavien ja kilpailijoiden valinnasta. Koordinoi WSC- ja Taitaja-kilpailujen semifinaalien järjestämistä. Raportoi lajiryhmiensä asioista valmennuspäällikölle ja pitää yhteyttä muihin lajipäälliköihin. Vastaa lajin sisäisten tapahtumien yhteensovittamisesta yhteistyössä lähivalmentajien kanssa sekä lajien välisestä koordinaatiosta ammattitaitovalmennusjohdon apuna. On aktiivisesti yhteydessä kunkin ammattialan laite- ja välinevalmistajiin sekä tuote- ja työtapakehittäjiin. On aktiivisesti yhteydessä oman vastuualueensa ekspertteihin kotimaassa ja ulkomailla. Suorittaa Skills-valmennustoiminnan markkinointia yrityksiin ja oppilaitoksiin Skills Finland ry:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kouluttaa valmentajia ja muita tarvittavia toimitsijoita sekä yrityksiin että oppilaitoksiin Skills Finland ry:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 19

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo

Ammattiosaamisen kehittäminen. Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla Yli-insinööri Timo Repo Ammattiosaamisen kehittäminen Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia laivalla 6.-8.10.2009 Yli-insinööri Timo Repo Käsitys oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa Tavoitteena ammatin ja siihen sisältyvän ammattitaidon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 Liite 3 YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 SOPIJAOSAPUOLET Hallinnoija Skills Finland ry Simonkatu 12 B 24 00100 Helsinki Yhteyshenkilö Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila puhelinnumero +358 40 455 2020 sähköposti

Lisätiedot

KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt

KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt KANSALLISET NUORTEN TAITAJAKILPAILUT Taitaja SM-kilpailujen ja semifinaalikilpailujen säännöt Hyväksytty Skills Finland ry:n hallituksessa 25.3.2002 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAITAJA -KILPAILUJEN TARKOITUS...3

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry

Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö. Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Uusi valmennusjärjestelmä sekä ekspertin, lajipäällikön ja valmentajien yhteistyö Teija Ripattila Huippuvalmennuspäällikkö Skills Finland ry Valmennus Skills Finland on kehittänyt valmennusjärjestelmän

Lisätiedot

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Osaavia tekijöitä eri aloille Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Ammattitaitovalmennus kuuluu kaikille Valmennuksella koulutetaan entistä osaavampaa työvoimaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä. Together we make future

Uusi valmennusjärjestelmä. Together we make future Uusi valmennusjärjestelmä Together we make future Everyone Matters Skills Finland ry:n tulee löytää malli, jossa eri ammattialat/lajiperheet voivat itse määrittää sen tavan, jolla he organisoivat ja rahoittavat

Lisätiedot

Ekspertin työn ja kansainvälisen kilpailutoiminnan hyödyntäminen. WSC2015-eksperttikoulutus Hämeenlinna 4.11.2015 Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja

Ekspertin työn ja kansainvälisen kilpailutoiminnan hyödyntäminen. WSC2015-eksperttikoulutus Hämeenlinna 4.11.2015 Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja Ekspertin työn ja kansainvälisen kilpailutoiminnan hyödyntäminen WSC2015-eksperttikoulutus Hämeenlinna 4.11.2015 Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja Skills Finland ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Skills Finland - toiminnan tavoitteet Edistää tietoisuutta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2014

YHTEISTYÖSOPIMUS 2014 Projektin nimi Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja3 3: Työmarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

huippuvalmennuksen opas

huippuvalmennuksen opas Huippuvalmennuksella kilpailukykyä huippuvalmennuksen opas Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen Annamari Henriksson Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Skills-valmennusverkoston rakenne ja johtaminen...

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

6. Arviointi... 4. 9. Joukkueen kokoonpanon muuttaminen... 4. 12. Vakuutukset... 5

6. Arviointi... 4. 9. Joukkueen kokoonpanon muuttaminen... 4. 12. Vakuutukset... 5 Taitaja9 säännöt SISÄLLYSLUETTELO 1. Kilpailun järjestäjä... 3 2. Kilpailun tarkoitus, eettiset säännöt ja arvot... 3 3. Käsitteitä... 3 4. Kilpailutehtävät... 4 5. Osanottajat... 4 6. Arviointi... 4 7.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Taitaja9 SÄÄNNÖT 2 0 1 5

Taitaja9 SÄÄNNÖT 2 0 1 5 Taitaja9 SÄÄNNÖT 2 0 1 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ... 3 2. KILPAILUN TARKOITUS, EETTISET SÄÄNNÖT JA ARVOT... 3 3. KÄSITTEITÄ... 3 4. KILPAILUTEHTÄVÄT... 4 5. OSANOTTAJAT... 4 6. ARVIOINTI...

Lisätiedot

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Työkaluja opettajan arkeen Tule mukaan kehittämään ammatillista koulutusta ja skills-toimintaa Kilpailuissa näet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013

YHTEISTYÖSOPIMUS 2012-2013 Projektin nimi Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja3 3: Työmarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella. 23.8.2013 Teija Ripattila

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella. 23.8.2013 Teija Ripattila KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella 23.8.2013 Teija Ripattila Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteissä Skills Finland 2020

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteissä Skills Finland 2020 Ammatillinen koulutus muutosten pyörteissä Skills Finland 2020 Skills Finland Road Show Skills Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja, opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Taitaja9-kilpailujen säännöt

Taitaja9-kilpailujen säännöt Taitaja9-kilpailujen säännöt 1 Taitaja9-KILPAILUJEN SÄÄNNÖT, hyväksytty 28.5.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kilpailun järjestäjä... 3 2. Kilpailun tarkoitus... 3 3. Käsitteitä... 3 4. Kilpailutehtävät... 3 5.

Lisätiedot

Taitaja2016. Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015. www.taitaja2016.fi

Taitaja2016. Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015. www.taitaja2016.fi Taitaja2016 Lajiohjausryhmäpäivä 1.9.2015 www.taitaja2016.fi Taitaja-kilpailun pakolliset teemat: Yrittäjyys Kestävä kehitys Työhyvinvointi Työturvallisuus Jatkuvat kehittämisteemat: Pedagoginen kehittäminen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisen huippuosaamisen. kehittäminen Pohjois-Karjalassa

Ammatillisen huippuosaamisen. kehittäminen Pohjois-Karjalassa kehittäminen Pohjois-Karjalassa Projektipäällikkö Jouko Ignatius Koulutustarkastaja Sakari Kolehmainen 2 kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hanke Kuka hyötyy ja mitä? Opiskelija/valmennettava a) kytkeytyy

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU 1 Tampereen ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opettajankoulutuksen kehittämishanke Skills-toiminnan koordinointi ja kehittäminen Ammatti-instituutti Iisakissa Petteri Kokkonen 2007 KOKKONEN

Lisätiedot

Projektin loppuraportti 17.03.2008

Projektin loppuraportti 17.03.2008 ESRA Projektin loppuraportti 17.03.2008 1. Taustatiedot Diaarinumero 69/385/2002 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi YRITYKSISSÄ TAPAHTUVA HUIPPUOSAAJIEN AMMATTITAITOVALMENNUS II - JATKOPROJEKTI

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto. 20.11.15 Samppa/ Opiskelijapalvelut

Oulun seudun ammattiopisto. 20.11.15 Samppa/ Opiskelijapalvelut Oulun seudun ammattiopisto 20.11.15 Samppa/ Opiskelijapalvelut Sauli Jaara eli Samppa, OSAO Tausta, mistä tulen, mitä teen Putkiasentaja 1979 LVI-insinööri 1995 Ammatillinen opettaja 1996 Näyttömestari

Lisätiedot

avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland

avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland Kehut lupsakka ilmapiiri visuaalisesti miellyttävä toteutus jämäkkä yleisöystävällinen ennätyksellinen Taitaja järjestäjät

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Montako huippuosaajaa tarvitaan?

Montako huippuosaajaa tarvitaan? Valmennustoiminnan tukeminen on sijoitus ammatilliseen huippuosaamiseen ja suomalaiseen työn laatuun Montako huippuosaajaa tarvitaan? Monta! Huiput rakentavat suomalaisten tietä maailman osaavimmaksi kansaksi.

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus 2014-2016

TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus 2014-2016 TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus 2014-2016 1 Aloitus ja sitoutuminen lajivastaavan tehtävään Opintojakso 1 21.3.14 Lajivastaavakoulutuksen 1. lähipäivä (Seinäjoki) 3.9.14 Valtakunnallinen 1.

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Huippuvalmennustoimikunnan terveiset. KILTA-hankkeen päätösseminaari 22.8.2014 Tiedekeskus Heureka, Vantaa

Huippuvalmennustoimikunnan terveiset. KILTA-hankkeen päätösseminaari 22.8.2014 Tiedekeskus Heureka, Vantaa Huippuvalmennustoimikunnan terveiset KILTA-hankkeen päätösseminaari 22.8.2014 Tiedekeskus Heureka, Vantaa Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA TAVOITE: Parantaa ammatillisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot