HAAVAHOIDON KIRJAAMINEN sähköinen kirjaamispohja Elixiiriin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAVAHOIDON KIRJAAMINEN sähköinen kirjaamispohja Elixiiriin"

Transkriptio

1 Tanja Valkeinen HAAVAHOIDON KIRJAAMINEN sähköinen kirjaamispohja Elixiiriin Opinnäytetyö Joulukuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tanja Valkeinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyönkoulutusohjelma, Sairaanhoitaja Nimeke Haavahoidon kirjaaminen -sähköinen kirjaamispohja Elixiiriin Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda haavahoidon kirjaamispohja Mikkelin ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelukeskus Elixiiriin. Elixiiri toimii opiskelijoiden harjoittelupaikkana ja sen tavoitteena on edistää Mikkelin väestön hyvinvointia ja terveyttä. Opinnäytetyöni tarpeen taustalla on projekti, jonka tuloksena Elixiirissä alkoi haavanhoitopalvelu syksyllä Projektissa mukana olleet yhteistyötahot Mikkelin keskussairaalan ihotautipoliklinikalta sekä Mikkelin kaupungin kotisairaanhoidosta ja hoitajan vastaanotolta ovat auttaneet kirjaamislomakkeiden työstössä. Yhteistyötahot ovat arvioineet haavahoidon kirjaamispohjaa ja antaneet ideoita lomakkeiston kehittämiseen. Työstämäni haavahoidon kirjaamispohjat perustuvat rakenteiseen kirjaamisen, joka perustuu hoidon kannalta merkittävien asioiden kirjaamiseen hoidosta ja hoidettavasta. Suunnittelemani kirjaamispohjan tavoitteena on ohjata opiskelijoita käyttämään haavanhoidon ammatillista termistöä. Kirjaamispohjan teoriapohjana toimivat kansainvälinen Time-toimintamalli ja Suomen haavanhoitoyhdistys ry:n luoma avoimen haavan VPK-M-väriluokitus. Opinnäytetyönäni tekemät haavahoidon kirjaamislomakkeet koekäytettiin ja niitä arvioi viisi opiskelijaa Elixiirissä. Opiskelijat arvioivat lomakkeiden teknistä onnistumista sekä niiden merkitystä haavan arvioinnissa ja hoidon jatkuvuudessa. Kyselyn tulokset osoittivat kirjaamispohjan olevan hyödyllinen ja auttava yhtenäisen kirjaamistavan toteutumisessa. Kyselyssä selvisi myös tarve kehittää lomakkeiden teknistä puolta. Kirjaaminen koettiin hieman hankalaksi Microsoft Excel pohjassa. Opinnäytetyöni on merkittävä, koska haavanhoidon osaaminen on merkittävä taito tulevaisuudessa. Haavat lisääntyvät ja niiden tehokas hoitaminen tuo säästöjä yhteiskunnalle. Opinnäytetyönä tekemäni haavahoidon kirjaamispohja mahdollistaa opiskelijoille haavahoitokirjaamisen harjoittelun. Asiasanat (avainsanat) Haavat, Hoitotarve, Iho, Kirjaaminen, (haava-arviointi) Sivumäärä Kieli URN 28 +liitteet 17 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Koulutusjohtaja Salla Seppänen Opinnäytetyön toimeksiantaja Hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Degree programme and option Tanja Valkeinen Bachelor of Health Care, Nursing Name of the bachelor's thesis Recording of wound care Electronic recording base for the Elixiir Abstract The objective of my bachelor s thesis was to create a recording base of wound care for the welfare centre Elixiir, which is a place for students practical training owned by Mikkeli University of Applied Sciences. Its purpose is to promote the health and well-being of the population of Mikkeli. My graduate thesis is based on a project which lead to the beginning of wound care services in Elixiir in the autumn of Cooperation partners from the polyclinic of skin diseases in Mikkeli Central Hospital, from the home care of the city of Mikkeli, and from the reception of a nurse have helped draw up recording forms. These partners have assessed the recording base of wound care and provided ideas for developing questionnaires. The recording bases which I have composed are grounded on structural recording which rests on recording such facts about a patient and his/her care that are important. The objective of the recording base I have designed is to guide students about using professional terms of wound care. The theoretical foundation of the recording base comprises an international action model called Time and a colour classification abbreviated as VPK-M (pink, red, yellow, black) created by the Finnish Wound Care Association. The wound care recording forms were tested and assessed by five students in Elixiir. They commented on the technical level of the forms as well as on their meaning in estimating a wound and in the continuity of care. The results of the enquiry showed that the recording base was useful in supporting a uniform recording method. The enquiry also revealed a need for developing the technical side of the forms. Some difficulty appeared in recording with a Microsoft Excel base. I consider my graduate thesis important because competent wound care will be a significant skill in the future. There will be more wounds, and their effective care will save public funds. The recording base of wound care I have composed will make it possible for students to practise recording of wound care in Elixiir. Subject headings, (keywords) Wounds, Need for care, Skin, Recording(Wound assessment) Pages Language URN 28 +Appendices 17 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Head of department Salla Seppänen Bachelor s thesis assigned by The welfare centre Elixiir

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTATEKIJÄT Haavahoitoprojekti Haavahoitoprojektin toteutus ja tuotokset Haavahoitoasiakkaiden hoitopolut Kirjaaminen Projektista opinnäytetyöhön TIETOPOHJA HAAVAHOIDON KIRJAAMISELLE Iho Haava Haavan arviointi Time-toimintamalli Väriluokitus VPK-M Kirjaaminen KIRJAAMINEN ELIXIIRISSÄ Ensiarviolomake ja seurantalomake Haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät Haavan arviointi ja hoito Haavahoidon kirjaamispohjan toimivuuden arviointikysely POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 1-8

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön aihe alkoi hahmottua syksyllä 2007, kun tein päätöksen osallistua projektiin, jonka tarkoituksena oli tuottaa haavahoitokonsepti Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hyvinvointipalvelukeskus Elixiiriin. Elixiiri toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimisympäristönä. Elixiirin toiminta-ajatuksena on edistää Mikkelin seudun väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Elixiirissä asiakaspalvelun hoitavat opiskelijat. Heitä ohjaavat opettajat ja Elixiirin henkilökunta. Tämän opinnäytetyön avulla jatkan haavaprojektin yhteydessä tekemiemme haavahoitolomakkeiden työstöä. Haavahoitolomakkeet on tarkoitus saada sähköiseen muotoon. Se, että lomakkeet ovat sähköisessä muodossa nopeuttaa ja selkeyttää kirjaamista. Sähköinen kirjaaminen on työelämässä viimeisten vuosien aikana tullut päätavaksi kirjata, ja sen vuoksi Elixiirissä tarvitaan mahdollisuutta harjoitella kirjaamista sähköisessä muodossa. Hoitotyön kirjaaminen on vaativaa ja aikaa vievää toimintaa, jolla taataan hoidon laadukkuutta. Laadukas kirjaaminen edesauttaa potilaan hoitoa sekä takaa hoitajalle selustan tarvittaessa. Sanonta se mitä ei ole kirjattu, ei ole myöskään tehty kuvaa hyvin kirjaamisen tärkeyttä. Haavahoidon laadukas kirjaaminen vaatii tietoa ja taitoa ihosta, haavoista, haavan luonnollisesta paranemisprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä haavan arviointimenetelmistä. Haavahoitoja tulevat Elixiirissä tekemään kotisairaanhoitojakson harjoittelussa olevat, sekä haavanhoitokurssia käyvät tai sen suorittaneet sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Kaikilla haavahoitoja tekevillä ei siis ennalta ole vahvaa teoriapohjaa tai kokemusta haavahoidosta. Työstämieni lomakkeiden tavoitteena on tukea eritasoisia opiskelijoita käyttämään yhteistä ammattisanastoa sekä huomioimaan haavan paranemisen kannalta merkittäviä asioita. Olen käyttänyt työstämieni lomakkeiden pohjalla kahta haavan arviointimallia,

6 kansainvälistä Time-toimintamallia ja Suomen haavanhoitoyhdistys ry:n luomaa avoimen haavan VPK-M-väriluokitusta, joista on luvussa 3.4 enemmän kerrottu. 2 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTATEKIJÄT 2.1 Haavahoitoprojekti Projekti alkoi osaltamme , kun menimme opiskelukaverini Marjo Santan kanssa tapaamaan asian tiimoilta Elixiirin vastaavaa ohjaajaa Tuula Tarhosta. Ensimmäisessä palaverissa selvisi, että projektin tavoitteena oli tuottaa haavanhoitokonsepti Elixiiriin. Haavanhoitokonseptin taustalla oli ajatus siitä, että Elixiiri voisi tarjota haavanhoitoa ja haavanhoitotuotteita edullisesti eri käyttäjäryhmille. Palvelun tarpeen taustalla oli Suomen Haavanhoitoyhdistys ry:n meneillään oleva selvitys haavanhoitotuotteiden saatavuudesta Suomessa vuosina Haavahoitotuotteiden käyttäjäryhmät ovat usein vähävaraisia ikääntyneitä ja haavanhoitotuotteet ovat kalliita. Tällä yhtälöllä on todettu olevan merkitystä hoitomyöntyvyyteen ja hoitoon sitoutumiseen. (Seppänen & Hjerppe 2008, 9.) 2.2 Haavahoitoprojektin toteutus ja tuotokset Ensimmäinen projektikokous pidettiin Silloin paikalla minun ja Marjo Santan lisäksi olivat Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Ansa Iivanainen, koulutusjohtaja Salla Seppänen ja Elixiirin toiminnanohjaaja Tuula Tarhonen. Tulevat yhteistyötahot oli kutsuttu paikalle opettajien aloitteesta. Yhteistyötahoja edustivat Mikkelin kaupungin kotihoidosta erikoissairaanhoitaja Irma Kirjalainen, Mikkelin keskussairaalan ihotautipoliklinikalta perushoitaja Marja Korhonen ja Mikkelin kaupungin hoitajan vastaanotolta sairaanhoitaja Anne Lindholm. Ensimmäisessä kokouksessa kartoitimme haavanhoitopalvelun tarvetta opettajien ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Kokouksessa varmistui ja selkeni yhtenäinen linja haavanhoitopalvelun tarpeesta. Tarvetta tulisi olemaan sekä Elixiirissä tapahtu-

7 vaan haavanhoitoon että kotikäynteihin. Tarpeen taustalla on ikääntyneiden ihmisten vähävaraisuus ja haavahoitotuotteiden kalleus (Hjerppe, Seppänen 2008, 9). 3 Projektimme välittömäksi tavoitteeksi asetimme haavanhoitopalvelun aloittamisen Elixiirissä. Projektiin kuului palvelun suunnittelu, tulevien asiakasryhmien hahmottaminen, sekä tuotteiden hankinta yhteistyökumppaneiden tarpeet huomioiden. Varsin merkittävä tavoite projektille oli myös mahdollistaa opiskelijoille haavahoidon oppimiskokemuksia. Pitkänajan tavoitteeksi asetimme laadukkaan ja jatkuvasti kehittyvän haavahoito-osaamisen Elixiiriin. Syksyn 2007 aikana kokosimme Marjo Santan kanssa tulevien haavahoitoasiakkaiden hoitopolut sekä ryhdyimme työstämään kirjaamispohjaa tuleville haavahoitoasiakkaille. Haavanhoitotuotteiden valikoima on laaja, ja sen vuoksi Elixiiriin myyntiin tulevien haavanhoitotuotteiden valinta oli myös varsin haastava tehtävä, jossa yhteistyökumppaneiden apu oli merkittävä. Projektin aikana haavanhoitopalvelun kysyntä kasvoi myös kaupungin säästötoimien vuoksi. Mikkelin kaupunki lomautti syksyn 2008 aikana hoitajiaan säästösyistä ja sen seurauksena osa hoitajien haavanhoitoasiakkaista jäi ilman tarvitsemaansa palvelua. Elixiiri palveli näitä asiakkaita haavahoidossa Haavahoitoasiakkaiden hoitopolut Elixiirin haavanhoitopalvelu suunniteltiin avoimeksi kaikille asiakkaille. Pääasiakasryhmäksi uskoimme muodostuvan kuitenkin ikääntyneet. Ihmisen ikääntyessä ihosta tulee herkempi erilaisille ärsykkeille. Tämä johtuu solutasolla tapahtuvasta luonnollisesta surkastumisesta. Ihon ohentumisen on todettu lisääntyvän merkittävästi viimeistään yli seitsemänkymmentä vuotta täyttäneillä. Haavan paranemisen on myös todettu vaikeutuvan tästä syystä. (Hietanen ym. 2002, 40.) Nuoremman asiakaskuntamme palvelun tarpeen uskottiin liittyvän akuuttien haavojen hoitoon. Näitä ovat esimerkiksi tapaturmat, palovammat sekä leikkaushaavat. (Hietanen ym. 2002, 19.)

8 4 Muodostimme tulevista asiakkaista kolme erilaista ryhmää, joiden hoitopolut eroavat jonkin verran toisistaan (LIITE1). Nimesimme ryhmät A, B ja C-ryhmiksi. Ensimmäinen eli A-ryhmä muodostuu asiakkaista, jotka tulevat haavan ensiarvioon Elixiiriin. Heidän kohdallaan tärkeää on alkuarviointi, eli hoidon tarpeen määrittäminen. Haavahoitoa tekevän opiskelijan on tämän ryhmän asiakkaiden kohdalla henkilökohtaisesti arvioitava, riittääkö oma ammattitaito haavan ensiarviointiin ja haavasidoksen valintaan, vai ohjaako asiakkaan soittamaan ensineuvoon. Toisen asiakasryhmän eli B-ryhmän muodostavat yhteistyökumppaneiden kautta tulevat asiakkaat. Heidän haavanhoitonsa perustuu yhteistyökumppaneiden lähetteeseen, eli edellisen käynnin epikriisiin. Lähetteen avulla haavahoitoa tekevä opiskelija osaa käyttää oikeita tuotteita oikealla tavalla. Lähetteellä on merkitys myös haavan paranemisprosessin arvioinnissa. Kolmas asiakasryhmä eli C-ryhmä muodostuu ennaltaehkäisytyöstä. Tämän ryhmän toimintaa emme päässeet projektin merkeissä aloittamaan. Toivomme tulevaisuudessa opiskelijoiden ottavan tämän suuren haasteen vastaan ja pohtimaan tarkemmin ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksia. Merkittäviksi asiakasryhmiksi voisi muodostua diabetesta sairastavat sekä laskimovajaatoiminnasta kärsivät ihmiset Kirjaaminen Projektimme osana oli myös tehdä kirjaamispohja haavahoitoasiakkaille, vaikka tiesimme myös minun opinnäytetyöni käsittelevän kirjaamispohjaa. Kirjaamisen helpottamiseksi halusimme luoda mahdollisimman helposti käytettävän lomakkeiston. Haavapotilaan hoitosuunnitelmantekoa ohjasi asiakaskeskeisyys, yksilöllisyys, tarvelähtöisyys, sekä hoitosuhteen dialogisuus. Kirjaamispohja ohjaa opiskelijaa käyttämään yhtenäistä ammattitermistöä, sekä huomioimaan haavan paranemiseen liittyviä osatekijöitä. Haavahoidon kirjaamispohjat (LIITE 2, 3) koostuvat ensiarviolomakkeesta ja seurantalomakkeesta. Ensiarviolomakkeessa kiinnitetään huomiota haavan paranemiseen vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat ikä, sairaudet, lääkitys, aikaisempi haavahistoria, haavan etiologia, sekä haavan arviointi. Haavan arviointi sisältää haavan iän, koon,

9 5 syvyyden, sijainnin, värin, hajun, erityksen, kivun sekä haavaympäristön huomioimisen. Seurantalomakkeelle kirjataan haavan arvioinnin lisäksi tehty haavahoitotoimenpide, käytetyt haavahoitotuotteet sekä jatkohoitosuunnitelma. 2.3 Projektista opinnäytetyöhön Aloitin opinnäytetyöni tekoa yhtä aikaa haavaprojektin kanssa. Projektin ansiosta tutustuin Kinnusen(2007) Pro gradu tutkielmaan; Rakenteinen tieto haavanhoidon kirjaamisessa. Kinnunen on tutkimuksessaan selvittänyt haavahoidon kirjaamisen yhdenmukaisuutta. Suomessa tapahtuva haavahoidon kirjaaminen tutkimuksen mukaan eroaa paljon toisistaan eri organisaatioissa. Kirjaamisen laajuus ja termistön käyttö on hyvin vaihtelevaa. Tutkimus osoitti selkeän tarpeen yhteneville kirjausmalleille ja ammattitermistölle. Hoidon laatua ja tuloksellisuutta ei voida arvioida, jos kirjaamistavat eroavat paljon toisistaan. (Kinnunen ym. 2007, 44.) Opinnäytetyön tavoitteena minulla on tehdä haavahoidon kirjaamislomakkeisto, joka ohjaa opiskelijat käyttämään haavahoidon ammattitermistöä, sekä kirjaamaan laadukkaasti. Tavoitteeksi haavahoidon kirjaamislomakkeille asetin niiden selkeyden ja informatiivisuuden. Lomakkeiden tulee siis ohjata opiskelijaa käyttämään oikeanlaista termistöä, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Haavahoitoja tekevän opiskelijan tulee hallita teoriatietoa haavasta. Haavahoidon kirjaamispohjat perustuvat teoriatietoon ihosta, haavasta, haavan paranemisesta ja haavan arvioinnista. Opinnäytetyöni teoriaosuus auttaa opiskelijoita perehtymään haavan paranemisprosessiin ja sitä tukeviin tekijöihin. Opiskelija saa myös lähdetietoja, joiden avulla hän voi syventää tietopohjaansa. 3 TIETOPOHJA HAAVAHOIDON KIRJAAMISELLE 3.1 Iho Iho (cutis) peittää koko kehon pintaa ollen näin elimistön suurin elin. Ihmisen painosta noin 5 % muodostuu ihon painosta. Iho muodostuu kahdesta kerroksesta, orvaskedesta

10 (epidermis) sekä verinahkasta (dermis). Niiden alla on ihonalaiskudos (subcutis), joka muodostuu pääasiassa rasvakudoksesta. (Bjålie ym.1999,20.) 6 Ihon näkyvä osuus orvaskesi muodostuu kerrostuneesta ja sarveistuneesta levyepiteelistä. Kerrostuneessa epiteelissä tyvikerroksessa muodostuu uusia soluja, jotka liikkuvat ylemmäksi tarpeen mukaan pintasolujen kuollessa. Ihon pintaepiteelissä soluliman tilalla on sarveisaine (keratiini). Tämän vuoksi sarveistunut ja hilseilevä vahva pintaepiteeli antaa hyvän suojan. Orvaskeden paksuus riippuu kehonosasta. Useimmiten sen paksuus on n. 0,1mm, mutta kovan kulutuksen paikoissa (kämmen, jalkapohjat) paksuus voi olla jopa yli 1mm. Orvaskesi ottaa ravintonsa verinahkasta ja tämän vuoksi orvaskesi ei sisällä verisuonia. Vahingoittuneesta orvaskedesta (pintanaarmu) ei siis myöskään vuoda verta. (Bjålie ym.1999,17,20 21.) Orvaskesi muuttuu aaltomaisella rajalla verinahkaksi. Dermiksen paksuus on 0,5 3mm, eli se on vähintään viisinkertainen epidermikseen nähden. Verinahka on pääosin sidekudosta, joka muodostuu kollageenisäikeistä, Kimmo-säikeistä ja soluväliaineista. Kollageenisäikeet vahvistavat ja tukevat dermistä, kun taas Kimmo-säikeet antavat sille joustavuutta. Iän myötä tapahtuva ihon veltostuminen ja ryppyjen ilmaantuminen johtuu Kimmo-säikeiden ja soluväliaineiden määrän vähenemisestä sidekudoksissa. Pitkäaikaisella auringonotolla on vastaavat vaikutukset ihoon. Dermis sisältää myös runsaasti verisuonia, aistinsoluja, hermopäätteitä ja hermoja sekä karvatuppeja, hikirauhasia ja talirauhasia. (Bjålie ym.1999, ) Ihonalaiskudos muodostaa ihon paksuimman kerroksen, joka toimii ihon tukena, energiavarastona, lämmöneristeenä, välisiteenä ihon ja muiden kudosten välillä sekä suojana sisäelimille. Subcutis muodostuu löyhästä sidekudoksesta sekä rasvakudoksesta, jota jokaisella ihmisellä on yksilöllinen määrä. (Hietanen ym.2002,13.) Iholla on hyvin monenlaisia tehtäviä, mutta tärkeimpinä voisi mainita ihon kyvyn suojata elimistöä mekaanisilta ja kemiallisilta ärsykkeiltä, mikro-organismeilta, nestehukalta, ja UV-säteilyltä. Iho toimii myös rasva- ja nestevarastona, säätelee elimistön lämpötilaa sekä toimii eri aistitoimintojen välittäjänä. ( Bjålie ym.1999,20.)

11 7 3.2 Haava Haava on ihossa tai limakalvossa äkillisesti syntynyt vaurio, joka voi ulottua myös syvempiin kudoksiin tai sisäelimiin (Sahi ym.2007). Haavoja syntyy hyvin erilaisten tapahtumien seurauksena, jonka vuoksi haavat ovat myös muodoiltaan hyvin erilaisia. Haavan muotoon vaikuttavat syntymekanismi ja vaurion syvyys. Pinnallisessa haavassa on vaurioitunut epidermis, kun taas syvässä haavassa kudosvaurio voi ulottua lihas-, luu-, tai hermokudokseen saakka. Haavat voivat olla myös kirurgisia haavoja, sairauksien aiheuttamia ihon tai limakalvon puutoksia, sekä nekroottisen kudoksen poistumasta aiheutuvia haavoja. Haavat luokitellaan akuuteiksi (vulnus) tai kroonisiksi (ulcus) niiden aiheuttajan, paranemisprosessin sekä keston perusteella. (Hietanen ym.2002,17 18.) Akuutiksi haavaksi määritellään haava, joka paranee elimistön käynnistämän oman paranemisprosessin mukaisesti ilman komplikaatioita tai haavahoidon pitenemistä. Oikea haavahoito vaikuttaa tällöinkin positiivisesti haavan paranemiseen. (Lehmuskallio ym ) Krooniselle haavalle on ominaista pidentynyt ja muuttunut haavanparanemisprosessi. Haava muuttuu krooniseksi, kun se ei ole parantunut 2-3 kuukauden aikana, tai se uusiutuu samaan paikkaan, jossa se on aiemmin ollut. Yleisin kroonisen haavan syntymekanismi on laskimoiden vajaatoiminta (45 60%) (Hjerppe & Seppänen 2007). Akuutin haavan muuttuminen krooniseksi haavaksi tapahtuu usein infektion tai vääränlaisen hoidon seurauksena. Haavaa voidaan luokitella jo alussa krooniseksi, jos tiedetään paranemisprosessin muodostuvan pitkäaikaiseksi. Tällaisia haavoja ovat streptokokki-infektion omaavat haavat, painehaavat, syöpähoitojen aiheuttamat haavat sekä itse aiheutetut haavat. (Hietanen ym. 2002,22.) Painehaavat syntyvät pehmytkudoksen jäädessä luu-ulokkeen ja istuin- tai makuualustan välisen jatkuvan paineen, kitkan tai hankauksen alaiseksi. Yleisimpiä painehaavan ilmestymispaikkoja ovat lonkat, lantio ja ristiselkä. Painehaavoille altistavia tekijöitä

12 ovat vuodelepo, huono ravitsemus, ikääntyminen, diabetes, kuume, inkontinenssi tai valtimoiden ahtauma. (Hjerppe & Seppänen 2007.) 8 Painehaavojen ehkäisyssä merkittävin toimenpide on vartalon paineen tasaaminen. Yleisin tapa hallita painetta on muutella vartalon asentoa säännöllisin väliajoin. Paineen tasaamiseen käytetään myös erikoispatjoja, istuinalusia ja tyynyjä, jotka vähentävät kehon painekuormitusta tietyille alueille. Painehaavoja hoidetaan haavan paikallishoitona, sekä painehaavojen syntyyn vaikuttavien tekijöiden poistamisena. (Hietanen ym. 2002, ) Säärihaavoista 88 % aiheutuu jalan pinnallisen laskimojärjestelmän vajaatoiminnasta yksinään tai yhdistettynä syvien laskimoiden vajaatoimintaan. Laskimoiden vajaatoiminta aiheuttaa laskimopaineen kohoamisen, laskimoiden laajentumisen, suonikohjujen syntymisen ja lopulta säärihaavan. Kudosvauriot näkyvät nilkassa pigmenttimuutoksina, ihottumana ja rasvakudoksen kovettumina. Pigmenttimuutokset johtuvat punasolujen väriaineen kiertymisestä ihoon. (Iivanainen ym. 2006, 725.) Laskimovajaatoimintaa esiintyy lievänä jopa kahdeksalla kymmenestä. Naisilla vaiva on yleisempi kuin miehillä. Tämä johtuu synnytyksen vaikutuksista laskimoiden vajaatoimintaan. Säärihaavaksi asti vajaatoiminta edistyy vain yhdellä sadasta ihmisestä länsimaissa. Säärihaavojen ennaltaehkäisy ja tehokas hoito ovat erittäin tärkeää, koska säärihaavat ovat yleisin kroonisten haavojen syy. (Hjerppe & Seppänen 2007; Aho 2004.) Vajaatoimintaa hoidetaan varsin tehokkaasti puristushoidolla. Puristushoito tarkoittaa joko lääkinnällisen hoitosukan tai erilaisten kompressiosidosten käyttöä. Kompressio vaikuttaa oireiden hallintaan ja kudosmuutosten ehkäisyyn. Jos näillä toimenpiteillä oireet eivät pysy poissa, harkitaan kirurgisia toimenpiteitä. (Aho 2004.) Haavan normaali paranemisprosessi Haavan paranemisprosessi on monimutkainen ketju, jonka ymmärtämistä helpottaa sen jakaminen paranemisen eri vaiheisiin. Williams(1998) on jakanut paranemisen

13 9 neljään eri vaiheeseen, mutta yleisesti paraneminen jaetaan kolmeen vaiheeseen. Inflammaatiovaiheeseen, proliferaatiovaiheeseen ja maturaatiovaiheeseen. Williamsin käyttämää neljättä vaihetta kutsutaan destructiiviseksi vaiheeksi, joka sijoittuisi toisen ja kolmannen vaiheen väliin. (Williams ym. 1998, 2-6.) Inflammaatiovaiheesta alkaa haavan paraneminen. Inflammaatio eli tulehdusvaihe on elimistön ensimmäinen reaktio sen kudoksissa tapahtuneeseen vaurioon. Tulehdusvaiheen tarkoitus on suojella elimistöä vaurion laajenemiselta sekä puhdistaa haavaa kuolleista soluista ja soluväliaineista. (Hietanen ym. 2002, 28.) Haavan syntyminen aiheuttaa verisuonen vaurioitumisen, joka taas laukaisee tapahtumaketjun, jota kutsutaan hemostaasiksi eli verenvuodon tyrehtymiseksi. Hemostaasi alkaa vaurioituneen verisuonen supistumisesta, joka vähentää verenvirtausta vaurioalueelle kunnes suojaava tulppa on syntynyt. Supistuksen voimakkuus riippuu vaurion laajuudesta ja verisuoni voi olla tarvittaessa supistuneena jopa puolituntia. Seuraavaksi verihiutaleet alkavat turvota endoteelin vaurioitumisen vaikutuksesta ja muodostavat näin tulppaa vaurioituneeseen kohtaan. Hyytyminen jatkuu plasman valkuaisaineen muuttuessa fibriinisäikeiksi. Fibriinisäikeet ja verihiutaleet muodostavat yhdessä verihyytymän, joka tukkii onnistuneesti vauriokohdan. Vajaan tunnin kuluttua verihyytymä alkaa vetäytyä kasaan, jolloin haavasta tihkuu kellertävää nestettä(seerumia). Seerumi on plasmaa, josta on hävinnyt hyytymistekijät. (Bjålie ym. 1999, ) Kudoksen vaurioitumisen seurauksena muodostuu ja vapautuu sellaisia aineita, jotka laajentavat vaurioituneita verisuonia. Laajentuneet verisuonet lisäävät verivolyymia, jonka ansiosta paikalle saapuu runsaasti syöjäsoluja sekä plasman valkuaisaineita. Syöjäsolut poistavat haavasta vieraita mikrobeja, sekä vaurioitunutta kudosta ja solujen jäännöksiä luoden näin hyvät edellytykset paranemiselle. Myös monilla plasman valkuaisaineilla on tärkeä merkitys alkuvaiheen puolustusprosessissa. Tulehdusalueen tapahtumien seurauksena syntyy punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja kipua. (Bjålie ym. 1999, ) Proliferaatio- eli uudelleenmuodostumisvaihe alkaa granulaatiokudoksen syntymisestä puhtaalle haavapohjalle. Granulaatiokudos muodostuu uusista hiussuonista, kollageenisäikeistä, fibroblasteista, valkosoluista ja sidekudoksesta (Hietanen ym.

14 ,31). Haavan muodostaessa läpikuultavan vaaleanpunaisen granulaatiokudoksen uudelleenmuodostumisvaihe päättyy. Tällöin haavassa on 25 % normaalin ihon vetolujuudesta. (Hietanen ym. 2002, 31.) Maturaatio- eli kypsymisvaiheessa haavaan ei muodostu enää lisää kollageenia, vaan sidekudoksen rakenne kiinteytyy ja vahvistuu, näin lisäten vähitellen kohdan vetolujuutta. Vetolujuus palaa kuitenkin vain prosentin välille ihon alkuperäisestä vetolujuudesta. Maturaatiovaihe kestää kuukausia, jopa vuosia. Huomioitavaa on että kypsyvään haavakudokseen ei paikasta huolimatta muodostu ihokarvoja, hikirauhasia tai talirauhasia. (Hietanen ym. 2002,32.) 3.3 Haavan arviointi Haavan arviointi on tärkeä osa haavanhoitoa, koska sen avulla pystytään arvioimaan myös hoidon tuloksellisuutta. Haavan arviointiin on kehitelty useita erilaisia työkaluja, joiden avulla osataan kiinnittää huomiota tärkeisiin asioihin. Haavan arviointi aina samoilla menetelmillä on tärkeää, jotta vältyttäisiin epäjohdonmukaiselta dokumentoinnilta ja tätä kautta myös mahdolliselta väärältä hoidolta (Kinnunen 2007, 29). Haavanhoidon arviointimallien käyttö on Elixiirissä erityisen tärkeää, koska haavanhoitoja tekevät opiskelijat, joilla ei ole vielä käytännön kokemusta niin paljoa, että he välttämättä pystyisivät huomioimaan kaikkea tarvittavaa. Toisaalta työkalun käyttö voi aiheuttaa myös havaintojen kohdistumisen vain vaadittuihin asioihin. Tärkeää onkin muistaa, että vaikka arviointi perustuisi tiettyihin kriteereihin, hoitajan tulee huomioida asiakas aina kokonaisvaltaisesti Time-toimintamalli Time-toimintamallin on kehittänyt vuonna 2002 haavahoidon asiantuntijoista koostunut kansainvälinen ryhmä. Toimintamallin avulla haavanhoitaja osaa haavaa hoitaessaan katsoa olennaiset asiat, joiden avulla haavan arviointi on helpompaa. Malli ohjaa kiinnittämään enemmän huomiota haavan paranemisen arviointiin, eikä vain hoitamiseen. TIME-toimintamalli tulee sanoista Tissue management, Inflammation and infektion control, Moistuire balance sekä Epithelian (edge) advancement. Tissue management tarkoittaa haavan puhdistamista kuolleesta kudoksesta ja vieras esineistä. In-

15 11 flammation and infektion kontrol tarkoittaa tulehduksen hallintaa haavassa. Moistuire balance tarkoittaa haavan kosteustasapainosta huolehtimista ja Epithelian advancement tarkoittaa epitelisaatiota sekä haavan reunan kasvua. (Kinnunen 2007, 54, 55.) Tissue management, eli haavan puhdistaminen/ kudoksen käsittely on haavan paranemisen kannalta tärkein toimenpide. Haava puhdistuu kuolleesta kudoksesta ja vierasesineistä (Juutilainen & Niemi 2007). Puhdistus vähentää haavassa mikrobien, toksiinien ja muiden ainesosien määrää, jotka vaikuttavat haavan paranemisen nopeuteen. Kuolleen kudoksen poistaminen helpottaa myös haavan arviointia, joka kirjaamisen kannalta on erityisen tärkeää. (Kinnunen ym. 2007, 43.) Haavan puhdistusmenetelmä valitaan haavan ominaisuuksien mukaan. Haavan puhdistusmenetelmiä ovat haavan kirurginen poisto, kirurginen puhdistus, mekaaninen puhdistus, entsymaattinen puhdistus, biologinen puhdistus ja autolyyttinen puhdistus. Puhdistusmenetelmän tehoa on hyvä arvioida jatkuvasti ja tarvittaessa vaihtaa toiseen, koska krooniset haavat vaativat usein useita puhdistus kertoja. (Juutilainen & Niemi 2007.) Elixiirissä haavan puhdistus tapahtuu pääosin mekaanisen ja autolyyttisen puhdistuksen avulla. Mekaaninen puhdistus tarkoittaa instrumenteilla tai vesihoitona tehtyä puhdistusta. Instrumentteina mekaanisessa puhdistuksessa käytetään pinsettejä, kauhaa, saksia tai kyrettiä. Vesihoito tarkoittaa haavan puhdistuksessa haavan kylvetystä, suihkutusta, tai esim. painepesurin käyttöä. Suihkutus tapahtuu 37-asteisella vedellä 1-3 minuutin ajan. Veden käyttöä haavan puhdistuksessa tehostetaan yleensä instrumenttien käytöllä. Mekaaninen puhdistus aiheuttaa usein kipua, joka on huomioitava jo hoidon suunnittelussa. Kivusta tulee mainita myös aina kirjatessa, jotta siihen reagoitaisiin seuraavalla kerralla. Puhdistus tapahtuu sitä kevyemmin ja harvemmin mitä puhtaampi ja epitelisoivampi haava on. (Hietanen ym. 2002, 70, 72 73; Juutilainen ym ) Autolyyttisessä puhdistuksessa elimistön omat suojamekanismit hajottavat nekroottista kudosta. Autolyyttinen puhdistuminen käynnistyy, kun haavassa on hyvä verenkiero ja riittävän kosteat olosuhteet. (Hietanen ym. 2002, 75.) Elixiirissä autolyyttistä puhdistusta tukevat Intrasite gel, sekä Purilon geeli. Näiden tuotteiden käytön yhteydessä tulee haavareunojen maseroitumista estää.

16 12 Inflammation and infection control, eli tulehduksen hallinta haavassa. Haavassa on aina bakteereita. Niiden määrää kuvaavat seuraavat termit: kontaminoitunut, kolonisoitunut, paikallinen tai levinnyt infektio. Haavan paranemiseen heikentävästi ei vaikuta useinkaan muu kuin infektio. Kaikki haavat voivat infektoitua paranemisvaiheesta riippumatta. Infektioon on syytä puuttua heti, koska se vaikuttaa haavan paranemista hidastavasti/estävästi. Infektoituneet haavan arvioinnissa kiinnitetään huomiota haavaympäristön punoitukseen, kuumotukseen, turvotukseen ja kosketusarkuuteen. Haava itsessään on kipu- ja vuotoherkempi, sekä se haisee pahalta. Infektoituneelle haavalle on ominaista myös sen suurentuminen leveys ja syvyys suunnissa. Kirjaamisessa tärkeää on kertoa pienetkin muutokset haavassa ja haavaympäristössä. Kirjattava on myös se, että on tarkistanut edelliset asiat vaikka infektion merkkejä ei olisi havaittavissa. (Iivanainen & Syväoja 2008, 507; Kinnunen 2007, 32.) Infektoituneelle haavalle suositellaan antibioottihoitoa vain jos infektio aiheuttaa ihmiselle yleisoireita tai haavaympäristön tulehdusreaktio on merkittävä (Juutilainen & Niemi 2007). Infektoitunut haava vaatii puhdistusta tavallista useammin. Infektion rajussa vaiheessa päivittäin ja paranemisen myötä harvemmin. Haavasidoksia on erittäin tärkeää seurata, koska haavaerite ei saa läpäistä sidoksia. Haavan hoidossa tulee kiinnittää huomiota aseptiikkaan. (Iivanainen & Syväoja 2008, 507.) Elixiirissä se tarkoittaa infektioasiakkaiden sijoittelua loppupäivään. Hoitotilanteessa hoitajan tulee vaihtaa suojakäsineet sidoksien poiston jälkeen. Sidosten poisoton jälkeen haava puhdistetaan juomakelpoista vettä suihkuttamalla tai fysiologista keittosuolaa käyttäen. Harkiten voidaan käyttää myös 1 3-prosenttista vetyperoksidia. Vetyperoksidia käytetään esimerkiksi infektoituneen haavan hoitoon. Vetyperoksidi toimii pehmentäen ja irrottaen kuollutta ihosolukkoa haavalta, sekä tyrehdyttää pientä verenvuotoa haavassa. Tämän jälkeen haavan puhdistus jatkuu mekaanisesti. Haavasidosten valinnassa suosittuja tuotteita tällä hetkellä ovat hopeasidokset, jotka vaikuttavat useisiin antibiooteille resistentteihin bakteereihin sekä sieniin ja viruksiin (Juutilainen & Niemi 2007; Iivanainen & Syväoja. 2008, 507.)

17 13 Moisture balance, eli kosteustasapainosta huolehtiminen on haavan paranemisen edellytyksenä. Punainen ja vaaleanpunainen kudos tarvitsee kosteutta kasvamiseen, keltaisessa ja mustassa kudoksessa kosteus antaa taas edellytykset kudoksen puhdistumiselle. Haavan kosteustasapainon ylläpitämisessä haavasidoksilla on merkittävä vaikutus. Kuiville haavoille valitaan kosteuttavia ja kosteutta ylläpitäviä tuotteita, kun taas paljon erittäville haavoille valitaan mahdollisimman imukykyisiä haavasidoksia. Kosteustasapainosta huolehtiessa tulee muistaa, että liiallinen kosteus voi vaikuttaa haavareunojen maseroitumiseen, eli vettymiseen. Nekroottiset ja infektoituneet haavat erittävät usein hyvin paljon. Silloin ensisijaisesti hoitona on haavan puhdistus ja infektion hoito. Jos eritykseen liittyy haavaympäristön kudosturvotus, silloin hoitoon kuuluu myös kompressiohoito. (Juutilainen & Niemi 2007; Kinnunen 2007, 32.) Epithelial (edge) advancement, eli epitelisaatio ja haavan reunan kasvu on haavan paranemisen kannalta merkittävää. Akuuttien haavojen epitelisoituminen lähtee nopeasti käyntiin haavojen reunoilta. Kroonisen haavan reunojen epitelisoituminen mahdollistuu, kun haavan pohja on täyttynyt uudella granulaatiokudoksella. Haavaa hoitavan tulee tarkkailla haavan kokoa ja ympäröivää ihoa. Mittausmenetelmien tulee olla luotettavia, jotta haavan paranemisprosessia pystytään seuraamaan. Uusi iho on hyvin herkkää ja sen vuoksi käytettävät haavahoitotuotteet on hyvä valita tarttumattomista ja mekaanista kuormitusta vähentävistä tuotteista. (Kinnunen 2007, ) Väriluokitus VPK-M Väriluokitus VPK-M on Suomen haavanhoitoyhdistys ry:n laatima luokitus, joka täydentää RYB-kolmiväriluokitusta. VPK-M tulee suoraan sanoista vaaleanpunainen, punainen, keltainen ja musta. Haavassa olevat värit kertovat haavapinnassa olevan kudoksen. Kudos on kokoelma soluja, jotka ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla. Väriluokitus sopii avonaisen pinnallisen tai syvän konservatiivisesti hoidettavan haavan luokitukseen. Haavaa arvioitaessa tulee kuitenkin aina arvioida väriluokituksen lisäksi muitakin haavan ominaisuuksia. (Hietanen ym. 2002, )

18 14 Vaaleanpunainen väri haavalla kertoo epitelisaatiokudoksesta. Epiteeli eli ihon pintakerros on silloin kasvamassa. Haavasidoksen valinnassa vaaleanpunaisen haavan hoidon tavoitteena on tarvittaessa suojata haavaa. Jos haava ei eritä ja se ei ole paikassa, jota tarvitsisi suojata, haavasidosta ei tarvita.(iivanainen & Syväoja 2008, 50.) Punainen väri kertoo haavalla olevan granulaatiokudosta. Granulaatiokudos on uusien hiussuonien, kollageenisäikeiden, fibrolastien, valkosolujen ja sidekudoksen muodostelma. Jotta granulaatiokudosta muodostuisi, tarvitsee haavapohjaan syntyä uusia hiussuonia. Normaalissa haavanparanemisprosessissa hiussuonia alkaa kasvaa haavaan 36 tuntia haavan synnystä. Uusien hiussuonien muodostumista edistävät makrofagit, jotka ovat hyvin herkkiä lämpötilan vaihteluille. Haavan parantuminen pysäyttää makrofagien toiminnan. (Hietanen ym. 2002, 31.) Granulaatiokudos on kirkkaanpunaista ja pinnaltaan ryynimäistä. Granulaatiokudos haavalla kertoo haavan puhdistuneen epätoivotusta kudoksesta, eli haava on paranemassa. Granulaatiokudos kasvaa haavapohjasta ylöspäin, sekä haavan reunoilta sisäänpäin. Haavanhoidon kannalta tärkeää on toimia erityisen hellävaraisesti. Haavan puhdistus tapahtuu suihkuttamalla tai keittosuolaliuoksella huuhtelemalla. Kiinnitarttuneet haavasidokset poistetaan mahdollisimman hellävaraisesti kostuttamalla haavasidoksia riittävästi, jotta ne irtoavat haavasta. (Hietanen ym. 2002, 24, 31.) Punaisen avoimen haavan sidoksien tulee olla tarttumattomia ja haavan oikean lämpötilan ja kosteuden ylläpitäviä. Sidoksen kosteutta on hyvä arvioida kriittisesti, koska liika kosteus aiheuttaa reunojen maseroitumisen. Haavan erityksen määrä ja haavatuotteen ominaisuudet vaikuttavat haavasidoksen vaihtoväliin. (Iivanainen & Syväoja. 2008, 506.) Keltainen väri kertoo fibriinikudoksesta. Fibriinikudos muodostuu mikrobien tuottamasta kudoseritteestä, joka on kuollutta kudosta. Fibriinikudos voi olla pehmeää kudosta tai paksua ja sitkeää kudosta. Fibriinikudoksen väri voi vaihdella kermanvalkoisesta vihreään. Keltainen haava voi erittää vähän tai runsaasti, haava voi olla myös märkäinen ja infektoitunut. Märkä muodostuu neutrofiileistä, kuolleesta kudoksesta ja bakteereista. Fibriinikudoksen paikallishoidon tarkoitus on puhdistaa haava keltaisesta

19 kudoksesta, koska kate ja karsta estävät haavapohjaa parantumasta. (Hietanen ym. 2002, 24, 31.) 15 Musta väri haavalla kertoo nekroosista, eli solujen tuhoutumisesta haavan pinnalla. Nekroottisen kudoksen väri voi myös vaihdella ruskeasta harmaaseen. Tällaisessa haavassa kudos on kuollutta, kiinni tarttunutta ja elotonta. Musta haava voi olla myös märkäinen ja infektoitunut. Nekroottinen kudos tulee poistaa haavasta. Yleensä sen tekee lääkäri kirurgisessa reviisiossa, eli kuollut kudos poistetaan kirugisesti. (Hietanen ym. 2002, 24.) Keltaisen ja mustan haavan hoito tukee kuolleen kudoksen poistumista. Jotta kuollut kudos irtoaisi, sitä suihkutellaan ja siihen käytetään haavanhoitotuotteita, jotka pehmentävät kuollutta kudosta. Mekaaninen puhdistus suoritetaan pinseteillä, kauhalla, saksilla tai kirurgin veitsellä. Kirurgin veitsen käyttö vaatii ammattitaitoa. (Iivanainen & Syväoja. 2008, ) 3.4 Kirjaaminen Kirjaaminen on olennainen osa asiakkaan kokonaishoitoa, johon jo opiskeluaikana tulevat sairaan- ja terveydenhuollon ammattilaiset oppivat. Kirjaaminen on tärkeää, koska sen kautta luodaan edellytykset asiakkaan hoidon etenemiselle ja jatkuvuudelle, sekä varmistetaan hoitoa koskeva tiedon saanti. Kirjaamiselle on ominaista hoitotyön prosessimallin käyttö. Kirjaaminen jaetaan yleensä seuraaviin vaiheisiin: hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, hoidon toteutus ja hoidon arviointi. Jokainen vaihe on yhtä tärkeä. Hoitoa on vaikea arvioida, jos lähtötilanteen kartoitus on jäänyt kirjaamatta. (Ensio & Saranto 2004, 36,44.) Suomessa kirjaamisen sähköiseen muotoon saattamista on ollut merkittävästi kehittämässä Anneli Ensio. Hän kertoo manuaalisen kirjaamisen olevan hoitotyössä ongelmallista, koska kirjattava tietomäärä on valtaisa. Säästääkseen aikaa hoitajat jättävät kirjoittamatta samoja tietoja useisiin kohtiin ja tämä voi aiheuttaa tiedon katkoksia seuraavalle hoitajalle. Ongelmaksi manuaalisessa kirjaamisessa hän kertoo myös

20 suunnittelun olevan usein huonosti yhteydessä toteutukseen ja arviointiin. (Ensio & Saranto 2004, 32,33.) 16 Suomessa toimi vuosina valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke. Hankeen taustalla oli STM:n määräys siitä, että 2007 vuoden loppuun mennessä piti kaikissa sähköisissä potilasasiakirjajärjestelmissä olla käytössä rakenteinen kirjaaminen. Rakenteinen kirjaaminen perustuu kansallisesti yhtenäisten tietorakenteiden käyttöön. Yhtenäiset tietorakenteet mahdollistavat eri organisaatioiden välisen potilastietojen siirron virheettömästi ja turvallisesti. Rakenteinen kirjaaminen ohjaa kirjaajaa käyttämään lyhyitä ytimekkäitä kirjaamismuotoja, entisen kertovan kirjaamisen sijaan. (Häyrinen, Porrasmaa, Komulainen & Hartikainen 2004; STM 2004.) Rakenteisen kirjaamisen uskotaan vaikuttavan positiivisesti hoitotyön kehittymiseen. Tiedonhaku helpottuu kirjaamisessa käytettävien hoitokomponenttien myötä. Hoitotyön tilastointi ja raportointi helpottuu, millä on suora vaikutus tutkimuksiin ja vaikuttavuuden arviointiin. Kokonaisuudessaan hoitotietojen kirjaamisen yhtenäisyys helpottaa tiedon löydettävyyttä, käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä. (Wilskman, 2006.) 4 KIRJAAMINEN ELIXIIRISSÄ Haavahoidossa hyvä kirjaaminen edellyttää kykyä arvioida haavaa ja haavahoitoasiakasta kokonaisvaltaisesti. Haavaa hoitavan tulee tietää haavan etiologia eli taudin syy sekä haavan kliiniset oireet. Hänellä tulee olla myös tietoa haavan paranemisprosessista, jotta hän ymmärtää haavan paranemista hidastavat ja edistävät tekijät. Olennaista on tietää myös haavan arviointi menetelmistä. (Kauttonen 2006.) Opinnäytetyönä tekemäni haavahoitokirjaamispohjan tavoite on ohjata haavaa hoitavan käyttämään ammatillista termistöä kirjauksessaan. Kirjaamispohja perustuu rakenteiseen kirjaamiseen, eli sen tarkoitus on tuoda keskeisiä tietoja hoidetusta haavasta esille. Opastuksen tarkoitus on myös muistuttaa asioista, joita haavaa arvioitaessa tulee huomioida. Lomake toimii konkreettisesti siten, että opiskelija voi lomaketta täyt-

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013 6/2013 haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Maailman tutkituin lääkehunaja Antibakteerinen lääkehunaja Medihoney haavanhoitoon Medihoney-haavanhoitotuotteet sisältävät Manuka-hunajaa

Lisätiedot

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle SISÄLLYSLUETTELO IHO 3 HAAVA 4 HAAVAN LUOKITTELU 5 HAAVAN PARANEMINEN 6 PAINEHAAVA JA DIAGNOSTIIKKA 7-8 SYVYYSLUOKITUS 9-10 PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE 1/2012 haavanhoito käyttöohjeet alovammat Ihorikot EB-haavat Traumaattiset haavat Kirurgiset haavat Diabeettiset haavat PUHDISTAA Laskimoperäise KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE altimoperäiset säärihaavat Painehaavat

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel)

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) MÄÄRITELMÄ Painehaava Painehaava on paikallinen vaurio iholla tai sen alla olevassa kudoksessa. Vaurion on aiheuttanut paine,

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaavan hoito. Sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja Heli Kallio emedic-koulutus 26.9.2012 Kaarina

Diabeetikon jalkahaavan hoito. Sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja Heli Kallio emedic-koulutus 26.9.2012 Kaarina Diabeetikon jalkahaavan hoito Sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja Heli Kallio emedic-koulutus 26.9.2012 Kaarina Krooninen alaraajahaava Yli neljä viikkoa avoinna ollut haavauma säären tai jalkapöydän

Lisätiedot

Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla

Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla Haavanhoidon Tapauskertomuksia Sorbact sidoksilla Nilkan haavan jatkohoito hydrofobisella antimikrobisella sidoksella Ulla-Riitta Vappula, sh AMK, auktorisoitu haavahoitaja Tausta 44 v mies sairastanut

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA HAAVANHOITOA - haavanhoito koulutuspäivien järjestäminen Toivakan palvelukeskuksen hoitohenkilökunnalle

KOHTI PAREMPAA HAAVANHOITOA - haavanhoito koulutuspäivien järjestäminen Toivakan palvelukeskuksen hoitohenkilökunnalle KOHTI PAREMPAA HAAVANHOITOA - haavanhoito koulutuspäivien järjestäminen Toivakan palvelukeskuksen hoitohenkilökunnalle Marjo Peltonen SHO3SS Opinnäytetyö Helmikuu 2008 Sosiaali- ja terveysala Tekijä(t)

Lisätiedot

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 Hoitotyön keinot ehkäistä painehaavoja, käytännön näkökulma Erja Laitinen Sairaanhoitaja os.34, Esshp Tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua painehaavan

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Mirva Kemppainen. PAINEHAAVOJEN HOITAMINEN - Opas Suomussalmen terveysaseman akuuttiosaston hoitohenkilökunnalle

Mirva Kemppainen. PAINEHAAVOJEN HOITAMINEN - Opas Suomussalmen terveysaseman akuuttiosaston hoitohenkilökunnalle Mirva Kemppainen PAINEHAAVOJEN HOITAMINEN - Opas Suomussalmen terveysaseman akuuttiosaston hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala PAINE (p) p= F A p= massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala 2 3 4 5 6 7 Mukaeltu BRADEN - painehaavariskiluokitus 1 2 3 4 paineen kesto & voimakkuus FYYSINEN AKTIIVI- SUUS KYKY MUUTTAA KEHON ASENTOA

Lisätiedot

Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle

Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle Kontsas, Heini Miettinen, Veera 2015 Otaniemi Laurea- ammattikorkeakoulu Otaniemi Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle.

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Katja Annika Liimatainen & Jenna Maria Vähätalo HAAVAN PARANEMINEN HAAVAN SEURANTAKORTIN TUOTTAMINEN

Katja Annika Liimatainen & Jenna Maria Vähätalo HAAVAN PARANEMINEN HAAVAN SEURANTAKORTIN TUOTTAMINEN Katja Annika Liimatainen & Jenna Maria Vähätalo HAAVAN PARANEMINEN HAAVAN SEURANTAKORTIN TUOTTAMINEN Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö 2010 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Haavanhoito-opas Espoonlahden terveysasemalle

Haavanhoito-opas Espoonlahden terveysasemalle Haavanhoito-opas Espoonlahden terveysasemalle Erola, Eira Holgeri, Mikko Mäki Eija 2014 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Haavanhoito-opas Espoonlahden terveysasemalle Erola, Eira, Holgeri, Mikko,

Lisätiedot

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja 5.8.2010/ Ilkka Kunnamo Akuutti

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala ENSIHAVAINNOT Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu tuskainen ilme,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Opas haavanhoitoon Sorbact haavanhoitotuotteilla

Opas haavanhoitoon Sorbact haavanhoitotuotteilla Opas haavanhoitoon Sorbact haavanhoitotuotteilla www.sorbact.fi Sisällysluettelo: Miten Sorbact toimii... sivu 4 Minkälaisiin haavoihin Sorbact sidoksia voi käyttää?.... sivu 5 Sorbact Kirurginen sidos...

Lisätiedot

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta 2. Yleistietoa Aloe Verasta MITÄ ALOE VERA SISÄLTÄÄ Mono- ja polysakkaridit (useita) Antrakinonit (ainakin 13 erilaista) Ligniinit Saponiinit Salisyylihappo Entsyymit

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata ENSIHAVAINNOT HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu, tuskainen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

HAAVANHOITOA APTEEKIN NÄKÖKULMASTA

HAAVANHOITOA APTEEKIN NÄKÖKULMASTA HAAVANHOITOA APTEEKIN NÄKÖKULMASTA Haavanhoidon kuituopas apteekeille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2013 Reetta Venäläinen Lahden

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

HAAVAN JA HAAVAKIVUN HOITO ISKEMISTÄ HAAVAA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDOSSA

HAAVAN JA HAAVAKIVUN HOITO ISKEMISTÄ HAAVAA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDOSSA HAAVAN JA HAAVAKIVUN HOITO ISKEMISTÄ HAAVAA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDOSSA Susanna Säisä Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ green wound healing HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ Ajatellen Green Wound Healing -menetelmä on ruotsalainen kliinisesti testattu innovaatio kaikentyyppisten haavojen hoitoon. Bakteerit

Lisätiedot

LASKIMOPERÄISEN SÄÄRIHAAVAN ITSEHOITO

LASKIMOPERÄISEN SÄÄRIHAAVAN ITSEHOITO LASKIMOPERÄISEN SÄÄRIHAAVAN ITSEHOITO HOITO-OPAS POTILAALLE Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, 27.11.2012 Sanna-Mari Kuivasaari Marie Hanhela TIIVISTELMÄ LAHDENSIVU

Lisätiedot

KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE!

KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE! KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE! POTILASOHJE LÄÄKINNÄLLISISTÄ HOITOSUKISTA Sisältö Hyvä lukija... 2 Miksi juuri Teille on määrätty lääkinnälliset hoitosukat?.. 3 Miten lääkinnällisiä hoitosukkia käytetään?...

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4.

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI REGRANEX 0,01 % geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 100 μg bekaplermiiniä*. * Rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotettu ihmisen BB-verihiutalekasvutekijä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN Jaana Kautto Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Tammikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

AESTHETICS. Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon.

AESTHETICS. Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon. AESTHETICS DEEP OSCILLATION Personal AESTHETICS Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon. Nopeuttaa kudoksen paranemista esteettisen kirurgian operaatioiden sekä laserhoitojen

Lisätiedot

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT LASAL - ratkaisu asentohoitoon Oct. 2012 1 LASAL asentohoitotyynyt ovat oiva ratkaisu asentohoitoon. Neurologisten potilaiden ja rajoittuneen liikkuvuuden omaavien henkilöiden kanssa työskentelevälle LASALtyynyt

Lisätiedot

Sivu 1/12. johdosta. Haavanhoito. haava (V) ja siirtyminen

Sivu 1/12. johdosta. Haavanhoito. haava (V) ja siirtyminen Sivu 1/12 Haavanhoito Iho on ihmisen suurin elin ja sen rikkoutuminenn aiheuttaa haavan. h Haavat voidaan jaotella o o akuutteihin ja kroonisiin pinnallisiin ja syviin Haavoja syntyy tapaturmien, leikkausten,

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

HAAVANHOIDON OSAAMINEN OYS:N TRAUMATOLOGIAN OSASTOLLA 7

HAAVANHOIDON OSAAMINEN OYS:N TRAUMATOLOGIAN OSASTOLLA 7 HAAVANHOIDON OSAAMINEN OYS:N TRAUMATOLOGIAN OSASTOLLA 7 kyselytutkimus hoitohenkilökunnalle Hanne Kortsalo Monica Vartiainen Opinnäytetyö Kevät 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

HYVÄÄ JA TEHOKASTA HAAVANHOITOA

HYVÄÄ JA TEHOKASTA HAAVANHOITOA HYVÄÄ JA TEHOKASTA HAAVANHOITOA HAAVANHOITOKANSIO KANAVAKODILLE Reetta Heimonen ja Jessica Junikka Opinnäytetyö, syksy 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Hoitoalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Haavan alipaineimuhoito

Haavan alipaineimuhoito Haavan alipaineimuhoito Kotiutusvaiheen potilasohjauksen tarkistuslista Sanna Kalapudas Anna-Maija Pasanen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, Terveys- ja Liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012 Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy Käsitteitä Episodi= Yhden potilaan 1 ongelma ja kaikki siihen liittyvät hoitotapahtumat ja/tai kontaktit

Lisätiedot

Aseptiikka haavahoidossa

Aseptiikka haavahoidossa Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

TIME CONTROL. Start turning back time now. The power of medical beauty.

TIME CONTROL. Start turning back time now. The power of medical beauty. TIME CONTROL Start turning back time now The power of medical beauty. TIME CONTROL Laadukas anti-aging ihonhoitotuotesarja, joka täyttää vaativammatkin odotukset TIME CONTROL -ihonhoito-sarja perustuu

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Virpi Kulju ja Rita Winter. Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle

Virpi Kulju ja Rita Winter. Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle Virpi Kulju ja Rita Winter Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot