Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram

Transkriptio

1 Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

2 KAAVOITUSOHJELMA Kaavoitusohjelma on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kaavoitusohjelma sisältää arvion ohjelmakauden osayleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden tavoitteellisesta etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukaisesti. Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin noin 330 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Kunnan maapoliittiset linjaukset on kirjattu Maapoliittiseen ohjelmaan ja sitä tarkentavaan Maanhankintaohjelmaan. Kaavoitettavien alueiden toteuttamisen hallintaan on kunnassa käytössä maankäytön toteutusohjelma (TotO10). Toteutusohjelmalla ohjataan kaavavarannon toteuttamista ja kunnan kasvua niin, että se tapahtuu hallitusti ja talouden osalta kestävästi. Maankäytön toteutusohjelmaa käytetään myös kaavoitusohjelman laadinnan apuvälineenä, jotta kaavoitustarpeet mm. palvelurakentamisen osalta osataan tunnistaa kunnan kasvutavoitteen näkökulmasta entistä paremmin. Tulevan kaavoituksen painopistealueena on monipuolisen ja vetovoimaisen asuintonttivarannon lisääminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Kaavoitusohjelmassa on esitetty kärkihankkeina ne kaavatyöt, jotka ovat keskeisiä kunnan strategian toteuttamisen ja kaavavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Sibbesborgin, Talman ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, joihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä tiivistetään olevaa rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehittäminen. Työpaikkavarantoa on tarkoitus kasvattaa Söderkullan ohella Bastukärrin alueella. Lisäksi vuonna 2013 on tavoitteena käynnistää myös Talman alueen asemakaavoitus valmisteilla olevan osayleiskaavan mukaisesti. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti tavoitteena on käynnistää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Vuonna 2013 on tarkoitus käynnistää osayleiskaavan laatiminen Linnanpellon kylään kytkeytyvän Herralan kylän alueelle. Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kaavoitusyksikössä yhteistyössä muiden kehitys- ja kaavoituskeskuksen yksiköiden sekä tekniikka- ja ympäristöosaston ja sivistyskeskuksen kanssa. Matti Kanerva Maankäyttöpäällikkö

3 PLANLÄGGNINGSPROGRAM Planläggningsprogrammet är ett handlingsprogram på medellång sikt för markanvändningen i Sibbo. I programmet dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggningsprogrammet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året. Planläggningsprogrammet omfattar en uppskattning om hur delgeneral- och detaljplaneprojekt och andra planläggningsprojekt kommer att avancera inom programperioden. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedömning av deras allmänna behövlighet, tidsmässiga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkännandet av olika planer ska den betraktas som en målsättning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla faktorer som kommer att påverka tidtabellen för projekten. Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kommunens tillväxtförutsättningar i enlighet med strategin. Målen för planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs även av de regionala samprojekten och utvecklingsprogrammen för markanvändningen som kommunen har förbundit sig till samt av intentionsavtal mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen om att öka bostads- och tomtutbudet. Enligt det gällande intentionsavtalet rörande markanvändning, boende och trafik har Sibbo som mål att genom planläggning och markpolitiska lösningar skapa förutsättningar för en produktion på ca 330 bostäder per år, varav 20 procent är produktion av hyresbostäder med statligt stöd. Kommunens markpolitiska linjedragningar har fastställts i det markpolitiska programmet och i markanskaffningsprogrammet som preciserar det markpolitiska programmet. Ett verkställighetsprogram för markanvändningen (TotO10) är i bruk i kommunen. Programmet styr genomförandet av planreserven och tillväxten i kommunen så att de sker kontrollerat och på ett för ekonomin hållbart sätt. Verkställighetsprogrammet för markanvändningen används också som hjälpmedel vid utarbetandet av planläggningsprogrammet så att det underlättar identifierandet av planläggningsbehoven i förhållandet till kommunens tillväxtmål t.ex. när det gäller servicebyggandet. I den framtida planläggningen ligger fokus på att öka en mångsidig och attraktiv bostadstomtreserv i anslutning till fungerande kollektivtrafikförbindelser och på att förbättra företagstomtreserven på trafikmässigt fördelaktiga platser. I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verkställandet av tillväxtstrategin. Bland de strategiska delgeneralplanerna är delgeneralplanerna för Sibbesborg, Tallmo och Eriksnäs liksom den gemensamma generalplanen för Östersundom de mest aktuella. Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bostads- och företagstomter inom de närmaste åren. Vid detaljplaneringen vilar tyngdpunkten på tätorterna i Nickby och Söderkulla. Här planeras utvidgningsområden, förtätas den befintliga strukturen och skapas underlag för utvecklandet av kollektivtrafiken. Förutom i Söderkulla är det tänkt att öka arbetsplatsreserven i Bastukärr. Dessutom är målet att starta detaljplaneringen av Tallmo-området i enlighet med delgeneralplanen som är under arbete. I enlighet med kommunstyrelsens beslut är ett mål också att starta utarbetandet av en bydelgeneralplan per år. Bydelgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till byacentrum och underlätta behandlingen av enskilda tillstånd. År 2013 är avsikten att starta utarbetandet av en delgeneralplan för Hertsby, som ligger intill Borgby. Planläggningsprogrammet har sammanställts av kommunens planläggningsenhet i samarbete med de övriga enheterna inom Utvecklings- och planläggningscentralen samt med Avdelningen för teknik och miljö och Bildningscentralen. Matti Kanerva Markanvändningschef

4 Oheisessa taulukossa ja siihen liittyvissä kartoissa on esitetty neljän seuraavan vuoden yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä arviot kaavoituksen etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät osayleiskaavat ovat luonteeltaan joko strategisia (S), asemakaavoituksen pohjana toimivia osayleiskaavoja tai kyläalueiden rakentamista ohjaavia, mitoittavia kyläosayleiskaavoja (KY). Kärkihankkeiksi (K) on nimetty ne kaavahankkeet, jotka ovat keskeisiä kunnan asunto- ja työpaikkavarannon kasvattamisen näkökulmasta ja joiden valmistumiseen panostetaan tästä syystä ensisijaisesti. Osa asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointitarpeeseen (AJAN). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä MRL:n mukainen asemakaavojen vanhentuneisuutta koskeva erityinen arviointimenettely tulee sovellettavaksi viimeistään vuonna Säännöksen mukaan rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Karkeasti katsoen asemakaava voidaan katsoa vanhentuneeksi, se ollut voimassa yli 13 vuotta ja se on toteutunut korkeintaan 50 %:sti. Kaavoitusohjelmassa esitetyt asunto- ja työpaikkarakentamista koskevat kerrosalaluvut ovat karkeita arvioita, jotka tulevat tarkentumaan kaavatyön aikana. I vidstående tabell med kartor presenteras general- och detaljplaneobjekt för de följande fyra åren samt en uppskattning om hur planeringen kommer att avancera. Planprojektens tidsprogrammering för de olika åren grundar sig på en uppskattning om deras allmänna behövlighet, inbördes prioriteringsordning och längd samt de resurser som reserverats för planläggningen. Delgeneralplanerna som ingår i planläggningsprogrammet är till sin karaktär antingen strategiska delgeneralplaner som fungerar som grund för detaljplaneringen (S), eller dimensionerande bygeneralplaner som styr byggandet i byområden (KY). Spetsprojekt (K) kallas de planprojekt som är centrala för tillväxten av kommunens bostads- och arbetsplatsreserv och som man av denna orsak i första hand satsar på att färdigställa. En del av detaljplaneprojekten hör ihop med bedömningen av hur tidsenliga de är (AJAN). Enligt 60 i markanvändningsoch bygglagen ska kommunen se till att detaljplanerna är aktuella och vid behov vidta åtgärder för att ändra föråldrade detaljplaner. Detta särskilda bedömningsförfarande för föråldrade detaljplaner enligt MBL ska tillämpas senast år Enligt bestämmelsen får bygglov inte beviljas för uppförande av en ny byggnad som är av väsentlig betydelse för områdesanvändningen eller miljöbilden förrän kommunen har bedömt hur aktuell detaljplanen är. Grovt sett kan en detaljplan anses vara föråldrad om den har varit i kraft i över 13 år och bara högst 50 % av den har genomförts. Siffrorna för bostads- och arbetsplatsbyggandets våningsytor är grova uppskattningar vilka kommer att preciseras under planarbetet.

5 OSAYLEISKAAVAT Kärkih. Vastuuhlö Konsultti Aloitus Valm.v. p-a (ha) Omistus* K.tarkoitus** A.rak. luonne*** Asunnot kem² Työpaikat kem² Väestö (V) Työpaikat (TP) G 18 Eriksnäsin osayleiskaava (S) EHa, KYj G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava (S) KYj, EHa / G 20 Talman osayleiskaava (S) K SKa, KYj A-Konsultit Oy G 22 Sibbesborgin osayleiskaava (S) K KYj, EHa WSP Finland G 17 Linnanpellon osayleiskaava (KY) MKa, BSm AIRIX Ympäristö Oy G 21 Immersbyn osayleiskaava (KY) PNu, MKa, JHo FCG Oy / G 23 Herralan osayleiskaava (KY) MKa NN G 24 Sipoon yleiskaavan 2025 tarkistaminen Majvikin osalta (S) KYj, EHa KAAVARUNGOT KR 1 Åkernäs SKa, MKa NN K TP, P, A KR 2 Nikkilän Kartanon kaavarungon tarkistus PNu K, Y A, P ASEMAKAAVAT NIKKILÄ N 39 Pelastusasema ja työpaikka-alue JLy, SKa K TP N 40 Sipoon Jokilaakso K MKa, SKa K, S A, P KT, PT, OKT N 41 Erottaja JHo K A KT, OKT N 42 OP-kortteli JLy, MKa Helamaa & Heiskanen S A, P KT N 43 SR-Raudan ja Mixintien korttelit MKa, JHo S, Y A, P KT, PT N 44 Nikkilän asemanseudun kaavamuutos (AJAN) JHo K, Y N 45 Nikkilän Sydän JHo K P N 46 Domino-kortteli MKa 2014? 2016 Y A, P KT N 47 Kunnan uusi varikko NN K TP N 48 Laaksosuontien itäpuoli NN Y, K A OKT NG 7 Nikkilän kartano III (2. vaihe) PNu K A OKT, PT NG 8 Kartanon oppimiskeskus PNu K P NG 9 Paippistentien omakotitontit PNu Y A OKT ASEMAKAAVAT SÖDERKULLA/SIBBESBORG S 17 Söderkullan keskusta (K-Market ja sote-asema) MKa, JLy K, Y TP, P S 19C Joensuun venesatama PNu, MKa Ark.t. Harris-Kjisik Oy S TP S 20 Söderkullan kartano MKa K A PT, OKT S 21 Flisberget MKa, SKa, PNu K A PT, OKT S 22 Söderkullan vesitorninmäki MKa, BSm Avarrus Arkkitehdit Oy K A PT S 23 Söderkullan kortteleiden kumoaminen (AJAN) JHo T 6 Taasjärvi itäpuoli JHo, JLy, MKa Y, K A OKT T 7 Pähkinänlehdon pohjoinen laajennus K JLy K A KT, PT T 8 Kalliomäki JLy, MKa K A PT, OKT E 2 Eriksnäs II MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy S A, P PT, KT, OKT E 4 Hangelbyn puutarhakylä PNu S TP K 8 Hiekkamäentie, asemakaava ja ak.muutos MKa, BSm K, Y TP K 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe) NN 2014? 2016 Y, K TP K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) NN 2016? 2017 Y, K TP ASEMAKAAVAT MUU SIPOO MY 2 Myyraksen kiila JLy S A OKT B 16 Storören Örnvikinranta JHo FCG Oy S A OKT B 17 Majvik (1. vaihe) NN S A PT, OKT NE 1 Nevas gård MKa, PNu AIRIX Ympäristö Oy S TP, P, A OKT TM 1 Talma omakotitontit SKa K A OKT TM 2 Talman keskusta SKa K A KT, PT TM 3 Talma Hills loma-asunnot SKa NN S TP BA 2 Bastukärr II K JLy, MKa S TP BA 3 Bastukärr asemakaavan muutos K JLy, MKa K TP BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus MKa FCG Oy S P, TP RANTA-ASEMAKAAVAT RA 1 Svartvikin ranta-asemakaava MKa Wixplan Oy ,7 RA 2 Vikbacka ranta-asemakaava MKa Ark.t. Juhani Aalto

6 DELGENERALPLANER Spetspr. Ansvarsper. Konsult Början Färdigt år Area (ha) Ägande* Användnings** B. byg. karaktär*** Bostäder v-y² Arbetsplatser v-y² Invånare (V) Arbetsplatser (TP) G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs (S) EHa, KYj G 19 Gemensam generalplan för Östersundom (S) KYj, EHa / G 20 Delgeneralplan för Tallmo (S) K SKa, KYj A-Konsultit Oy G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg (S) K KYj, EHa WSP Finland G 17 Delgeneralplan för Borgby (KY) MKa, BSm AIRIX Ympäristö Oy G 21 Delgeneralplan för Immersby (KY) PNu, MKa, JHo FCG Oy / G 23 Delgeneralplan för Hertsby (KY) MKa NN G 24 Generalplan för Sibbo ändring för Majvik (S) KYj, EHa PLANSTOMMEN KR 1 Åkernäs SKa, MKa NN K TP, P, A KR 2 Ändring av Nickby Gårds planstomme PNu K, Y A, P DETALJPLANER NICKBY N 39 Räddningstation och arbetsplatsområde JLy, SKa K TP N 40 Sibbo Ådal K MKa, SKa K, S A, P KT, PT, OKT N 41 Skillnaden JHo K A KT, OKT N 42 OP-kvarteret JLy, MKa Helamaa & Heiskanen S A, P KT N 43 SR-Rautas och ja Mixvägens kvarteren MKa, JHo S, Y A, P KT, PT N 44 Nikkilän asemanseudun kaavamuutos (AJAN) JHo K, Y N 45 Nickby Hjärta JHo K P N 46 Domino-kvarteret MKa 2014? 2016 Y A, P KT N 47 Kommunens nya depå NN K TP N 48 Dalkärrsvägens östra sida NN Y, K A OKT NG 7 Nickby gård III (fas 2) PNu K A OKT, PT NG 8 Lärcentret vid Nickby gård PNu K P NG 9 Paippisvägens egnahemstomter PNu Y A OKT DETALJPLANER SÖDERKULLA/SIBBESBORG S 17 Söderkulla centrum (K-Market och sohä-station) MKa, JLy K, Y TP, P S 19C Joensuu båthamn PNu, MKa Ark.t. Harris-Kjisik Oy S TP S 20 Söderkulla gård MKa K A PT, OKT S 21 Flisberget MKa, SKa, PNu K A PT, OKT S 22 Söderkulla vattentornsbacke MKa, BSm Avarrus Arkkitehdit Oy K A PT S 23 Upphävande av kvarteren i Söderkulla (AJAN) JHo T 6 Tasträsk östra sida JHo, JLy, MKa Y, K A OKT T 7 Hassellundens utvidgning norrut K JLy K A KT, PT T 8 Stenkulla JLy, MKa K A PT, OKT E 2 Eriksnäs II MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy S A, P PT, KT, OKT E 4 Hangelby trädgårdsby PNu S TP K 8 Sandbackavägen, detaljplan ja dp.ändring MKa, BSm K, Y TP K 9 Söderkulla arbetsplatsområde (fas 1) NN 2014? 2016 Y, K TP K 10 Söderkulla arbetsplatsområde (fas 2) NN 2016? 2017 Y, K TP ASEMAKAAVAT MUU SIPOO MY 2 Myyraskilen JLy S A OKT B 16 Storörens Örnviksstrand JHo FCG Oy S A OKT B 17 Majvik (fas 1) NN S A PT, OKT NE 1 Nevas gård MKa, PNu AIRIX Ympäristö Oy S TP, P, A OKT TM 1 Tallmo egnahemstomter SKa K A OKT TM 2 Tallmo centrum SKa K A KT, PT TM 3 Tallmo Hills semesterbostäder SKa NN S TP BA 2 Bastukärr II K JLy, MKa S TP BA 3 Detaljplaneändring för Bastukärr K JLy, MKa K TP BOX 1 Box hantverkarcentrum MKa FCG Oy S P, TP STRANDDETALJPLANER RA 1 Stranddetaljplan för Svartvik MKa Wixplan Oy ,7 RA 2 Stranddetaljplan för Vikbacka MKa Ark.t. Juhani Aalto

7 Osayleiskaavoituskohteet Delgeneralplaneområdena Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty. Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är preliminära för planeprojekt som inte har ännu påbörjats.

8 Asemakaavahankeet Detaljplaneprojekten Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän, Söderkullan/Sibbesborgin ja Talman asemakaavoituskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby, Söderkulla/Sibbesborg och Tallmo samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida. Talma - Tallmo Nikkilä - Nickby MY 2 Söderkulla / Sibbesborg BOX 1 NE 1 Ranta-asemakaavat Stranddeteljplaner B 16 B 17

9 Nikkilä - Nickby NG 9 NG 7 NG 8 KR 2 N 44 N 43 N 48 N 46 N 42 N 47 N 40 N 45 N 41 KR 1 N 39 Söderkulla / Sibbesborg T6 S 21 BOX 1 S 22 T8 S 20 T7 S 17 S 23 K9 K 10 K8 S 19C E4 E2

10 Talma - Tallmo TM 3 TM 3 TM 1 TM 2 BA 3 BA 2

11 Ranta-asemakaavat - Stranddetaljplaner Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä rantaasemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Rantaasemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljplanen ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboend och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. RA 2 RA 1 Kaavoitusohjelmassa mainitut kaavojen vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner som har nämnts i planläggningsprogram: BSm Birgitta Smeds EHa Eveliina Harsia JHo Johanna Horelli JLy Jarkko Lyytinen KYj Kaisa Yli-Jama MKa Matti Kanerva PNu Pilvi Nummi-Sund SKa Suvi Kaski NN Vastuuhenkilö vielä nimeämättä / Ansvarspersoner har inte ännu utnämnts

12 Julkaisun tiedot Julkaisija ja tekstit: Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta Toimitus ja taitto: Suvi Kaski Kartat: Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö Etusivun havainnekuva Kartanonrinteen alueelta Tietoa Finland Oy Havainnekuva Taasjärven alueelta sivulla neljä 3D Render Uppgifter om publikationen Utgivare och texter: Utvecklings- och planläggningscentralen, Sibbo kommun Redaktion och ombrytning: Suvi Kaski Kartor: Sibbo kommuns mätnings- och fastighetsenhet Framsidans illustration från Herrgårdbrinken Tietoa Finland Oy Illustration från Tasträsk på sidan fyra 3D Render