KAAVOITUSKATSAUS 2015

Transkriptio

1 HOLLOLAN KUNTA MAANKÄYTTÖPALVELUT

2 Tekninen lautakunta Valtuusto

3 YLEISTÄ Maankäy ö- ja rakennuslain 7 mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laa a katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksen laa misesta vastaa tekninen lautakunta. Kaavoituksen painopistealueena ovat Hollolassa viime vuosina olleet useat osayleiskaavahankkeet, Riihimäen en varren työpaikka-alueet ja kunnan pientaloton tarjonnan monipuolistaminen kysyntää vastaavaksi. Samalla on pyri y luomaan mahdollisuuksia kunnan tasapainoiselle kehi ämiselle. Yleiskaavoituksessa painopisteenä on vuosien aikana koko kuntaa koskevan strategisen yleiskaavan laadinta. Konsernijaos on kokouksessaan linjannut kiireellisimmiksi kaavoitushankkeiksi: Yläasteen alue/ Terveys e, Vanhan S-marke n ton /Keskuskatu, Vanhan päiväkodin ton /Salpakankaan e, Varikon alue/ Mallasharjun e sekä Tiilijärven en ja Terva en kulma. Kaavoituskatsauksen julkaisuajankohdan jälkeen tulleista töistä ilmoitetaan kuulutetaan erikseen Hollolan Sanomissa. Kaavoituskatsaus on esillä myös kunnan internet-ko sivulla, jonka osoite on: h p://

4 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäy ö- ja rakennuslaki edelly ää kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen järjestämistä. Kunnan tulee edo aa kaavoituksen alkamisesta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä rii ävän aikaisessa vaiheessa osallistumis- ja arvioin suunnitelma, jossa arvioidaan kaavan vaikutuksia sekä selvitetään osalliset ja tavat vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäy öratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arvioin suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arvioin- suunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Kuntalaiset voivat vaiku aa kaavoitukseen ja ympäristöönsä myös tekemällä aloi eita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksi äisistä kaavoista järjeste äviin esi ely- ja neuvo elu laisuuksiin. Virallises kaavoihin voi vaiku aa esi ämällä mielipiteitä valmisteluvaiheessa kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta niiden ollessa nähtävillä. MRA 30 :n mukaises osallisille varataan laisuus mielipiteensä esi ämiseen kaavaa valmisteltaessa ase amalla kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto nähtäville. Kaavaehdotuksen ollessa julkises nähtävillä ( MRA 19 ja 27 ) maanomistajat ja kuntalaiset voivat tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen joko tekniselle lautakunnalle tai kunnanhallitukselle. Kaavan nähätävillä olosta kuulutetaan Hollolan kunnan ilmoitustaululla sekä Hollolan Sanomissa. Nähtävillä oleva aineisto löytyy Hollolan kunnan ne sivuilta sekä kunnanviraston ala-aulan ilmoitustaululta.

5 KAAVAN MITÄ KÄSITTELYVAIHEET JA OSALLISTUMISEN MAHDOLLISUUDET KUNTA TEKEE? VIREILLETULO JA MITEN KAAVASTA TIEDOTETAAN? OAS Vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta kuulutetaan : kunnan ilmoitustaululla Hollolan Sanomissa kunnan internet-sivuilla LUONNOSVAIHE Luonnoksen nähtävänäolosta kuulutetaan: kunnan ilmoitustaululla Hollolan Sanomissa kunnan internet-sivuilla Maanomistajia ja rajanaapureita Ɵedotetaan nähtävillä olosta kirjeitse EHDOTUSVAIHE Ehdotuksen nähtävänäolosta kuulutetaan: kunnan ilmoitustaululla Hollolan Sanomissa kunnan internet-sivuilla Maanomistajia ja rajanaapureita Ɵedotetaan nähtävillä olosta kirjeitse HYVÄKSYMISVAIHE Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Muistutuksen tehneille lähetetään Ɵeto kirjeitse. Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. MITEN KUNTALAINEN VOI VAI- KUTTAA?

6 MAAKUNTAKAAVA Päijät-Hämeen voimassa oleva maakuntakaava on vuodelta Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto käynnis kesäkuussa 2010 maakuntahallituksen esityksen mukaises uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan korvaa vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan tarkemmat tavoi eet. Maakuntakaavatyön kanssa samaan aikaan oli käynnissä liikennejärjestelmätyö, ja se hyväksy in joulukuussa Sen yhteydessä tehty sijainnin suunni elu ja liikenteellisten vaikutusten arvioin ovat pohjana kaavaehdotuksen aluevarauksille. Kaavakar a, merkinnät ja määräykset sekä selostus on pääosin laadi u vuoden 2014 aikana. Maakuntakaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuoden 2015 aikana. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vas neet sekä yhteenveto ja ne käsitellään maakuntahallituksessa nähtävillä olon pääty yä. Kesän jälkeen järjestetään viranomaisneuvo elu, jonka perusteella päätetään voidaanko maakuntakaava viedä maakuntavaltuustoon hyväksy äväksi syksyn 2015 aikana. Maakuntakaavaehdotusta tarkennetaan tarvi aessa neuvo elussa sovitulla tavalla, elleivät muutostarpeet ole niin merki äviä, e ä kaava on laite ava uudelleen nähtäville. Maakuntakaavan tultua hyväksytyksi maakuntavaltuustossa, se toimitetaan ympäristöministeriöön vahviste avaksi. Maakuntakaavoitukseen voi tutustua interne ssä osoi eessa RAKENNUSJÄRJESTYS MRL 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Siinä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kul uuri- ja luonnonarvojen huomioon o amisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säily ämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaiku eisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrä y. Hollolan valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Rakennusjärjestys on lue avissa Hollolan kunnan internetsivuilla

7 MAAPOLIITTINEN OHJELMA Maapoli ikka käsi ää maanhankintaan ja kaavojen toteu amisen lii yvät tavoi eet ja toimenpiteet. Hyvin hoide u maapoli ikka on yksi kunnan keskeisistä menestystekijöistä. Kunnan strategisena päämääränä on yhdyskunnan ja ympäristön halli u kehi äminen. Tavoi eena on eheä yhdyskuntarakenne, elinympäristön viihtyisyys sekä halli u ja ohja u väestökasvu koko kunnan alueella. Yhdyskuntarakenne a eheytetään sijoi amalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakenne ua infraa. Tavoi eeseen pääseminen edelly ää kestävää ja pitkäjänteistä maapoli ikka sekä määrä etoista ja johdonmukaista maanhankintaa keskeisiltä alueilta kaavoitusta varten. Kaikkien maankäytön ohjauksen toimenpiteiden tulee vaiku aa samaan suuntaan, jo a maankäytölle asetetut toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoi eet voivat toteutua. Kunnan maankäytön päätavoi eena on varmistaa kysyntää vastaava ton tarjonta eheässä yhdyskuntarakenteessa, jossa kunnan ja yksityisten toimijoiden on mahdollista järjestää asukkaiden ja yritysten tarvitsemat toimivat, laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut. Hollolan valtuusto hyväksyi maapolii sen ohjelman Maapolii nen ohjelma tarkistetaan strategisen yleiskaavatyön yhteydessä. STRATEGINEN YLEISKAAVA Strategisessa yleiskaavoituksessa keskitytään alueidenkäytön päälinjoihin. Strateginen yleiskaava esitetään yleispiirteises tai jopa symbolisin merkinnöin. Siinä korostuvat kunnan rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskunnan toimivuus, lisärakentamisen sijoi amisperiaa eet, keskus- ja palveluverkon suunni elu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehi äminen. Strateginen yleiskaava on kunnan maankäy öä merkittävimmin ohjaava asiakirja. Se luo pohjaa kunnan maankäytölle pitkälle tulevaisuuteen. Strateginen yleiskaava toimii osana kunnan kehi ämisstrategiaa. Kuntaliitoksesta johtuen strategisen yleiskaavan kaava-alue muu uu vuoden 2016 alusta läh en. Hollolan kuntaan lii yvällä Hämeenkoskella aloitetaan myös strateginen yleiskaavatyö. Vuoden 2016 alussa valmistuu koko kunnan strateginen yleiskaavaluonnos jossa mukana on myös nykyinen Hämeenkosken kunta.

8 KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA MAANKÄYTTÖSOPIMUS Maankäy ösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteu amiseen lii yvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoi eista. Maankäy ösopimus solmitaan silloin, kun asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan maalle ja asemakaavan laa misesta tai sen muu amisesta seuraa maanomistajalle merki ävää hyötyä. Maankäy ösopimukset perustuvat maankäy ö- ja rakennuslakiin (MRL 12a-luku ). Sopimus tehdään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkises nähtävillä. Sopimuksessa sovitaan kaavan toteu amisen aikataulusta, yhteistyöstä ja maanomistajan osallistumisesta kaava-alue a palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. HANKEKAAVA Hankekaava laaditaan yksityisen aloi eesta. Usein kaavan taustalla on konkree nen hanke ja aikataulu. Tavoi eena on laa a asemakaava, joka vastaa maanomistajan hanke a. Hankekaavoista laaditaan maankäy ösopimus.

9 OSAYLEISKAAVOITUS MESSILÄN- TIIRISMAAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Valtuusto hyväksyi osayleiskaavan Valtuuston päätöksestä on tehty yksi valitus (päivä y ) Kouvolan Hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei ole vielä ratkaissut asiaa. OSAYLEISKAAVAN MUUTOS PATIOKALLION ALUEELLA Osayleiskaavan muutoksen tavoi eena on mahdollistaa Vt 12 Lahden eteläisen kehä en esuunnitelmassa esite ävän linjauksen sijoi aminen Pa okallion alueella tunnelin sijasta avoleikkaukseen. Osayleiskaavan muutos on hyväksymiskäsi elyssä keväällä 2015 Opaskartalla on esite y Pa okallion alueen osayleiskaavan muutosta koskeva alue.

10 ASEMAKAAVOITUS S1 HARJURINTEEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksen tavoi eena on muu aa teollisuuston t asumiseen. Käy ötarkoituksen muutoksella vastataan kuntastrategian mukaiseen tavoi eeseen luoda viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä ivistämällä yhdyskuntarakenne a kunnallistekniikan ja palveluiden läheisyydessä. Alue kaavoitetaan Soramäen en pohjoispuolella olevan Järvisen alueen kerros- ja rivitaloalueen tapaan. Alueen kaavoi amisella vastataan kunnan strategiseen tavoi eeseen kasva aa keskustan asukaslukua-. Kohde sisältyy konsernijaoksen linjaamaan kiireellisyyslue eloon. Kaavasuunni elu on aloite u vuoden Kaava-alue a laajennetaan länteen päin ja hanke käynnistetään uudelleen S2 TERVATIEN JA TIILIJÄRVENTIEN KULMA. Asemakaavan muutoksen tavoi eena on kaavoi aa osayleiskaavan mukaiselle keskustatoimintojen alueelle kerrostaloton, huomioiden lähialueen virkistyskäy ö ja -yhteydet. Asemakaavan muutos toteutetaan hankekaavana. Käy ötarkoituksen muutoksella vastataan kuntastrategian mukaiseen tavoi eeseen luoda viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä ivistämällä yhdyskuntarakenne a kunnallistekniikan ja palveluiden läheisyydessä. Lisäksi muutoksella vastataan valtuuston HAT:lle ase amaan tavoi eeseen rakentaa keskustaan muu avalle vanhemmalle väestölle edullisia vuokra-asuntoja. Kohde sisältyy konsernijaoksen linjaamaan kiireellisyyslue eloon. Asemakaavoitus käynnistyy keväällä S3 KESKUSKATU 6 Asemakaavan muutoksen tavoi eena on muu aa liikerakennusten kor elialue asumiseen. Katutasoon kaavoitetaan liike loja. Hankkeen tavoi eena on mahdollistaa tyhjänä olevan kiinteistön jatkokehi äminen ja kaupunkikuvan parantaminen. Kohde sisältyy konsernijaoksen linjaamaan kiireellisyyslue eloon. Asemakaavan muutos toteutetaan hankekaavana. Asemakaavan muutoksesta laaditaan maankäy ösopimus. Asemakaavoitus käynnistyy keväällä 2015.

11 S4 YLÄKOULUN JA HEINSUON URHEILUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden koulurakennuksen ja kerrostaloalueen rakentaminen. Urheilukeskuksen osalta mahdollistetaan urheilu- ja liikunta lojen täydennysrakentaminen. Tavoi eena on kuntastrategian mukaises luoda vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ivistämällä yhdyskuntarakenne a kunnallistekniikan ja palveluiden läheisyydessä. Asemakaavan muutos on hyväksymiskäsi elyssä keväällä S5 KOULUKESKUKSEN ETELÄPUOLISEN ALUEEN KAAVARUNKO Koulukeskuksen eteläpuolelle laaditaan kaavarunko, jolla selvitetään taajamarakenteen täydentämismahdollisuuksia alueen virkistysarvot säily äen. Tavoi eena on kuntastrategian mukaises luoda vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ivistämällä nykyistä yhdyskuntarakenne a kunnallistekniikan ja palveluiden läheisyydessä. Kaavarunko laaditaan vuosina S6 TARMONTIE 7, 9 Asemakaavan muutoksen tavoi eena on lisätä rakennusoikeu a siten, e ä alueella olevaa kaupan rakennusta on mahdollista laajentaa vähi äiskaupan suuryksiköksi. Asemakaavan muutoksen laadinta aloitetaan vuonna 2015.

12 S7 SALPAKANKAANTIEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Salpakankaan en ja Hämeenlinnan en väliselle alueelle en selle koulun ton lle suunnitellaan kerrostaloja nykyistä Salpakankaan- en asuinalue a täydentäen. Tavoi eena on kuntastrategian mukaises luoda viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä ivistämällä yhdyskuntarakenne a kunnallistekniikan ja palveluiden läheisyydessä. Lisäksi tavoi eena on vastata erityisasumisen tarpeisiin. Kohde sisältyy konsernijaoksen linjaamaan kiireellisyyslue eloon. Asemakaavan muutos toteutetaan hankekaavana. Asemakaavan laa minen aloitetaan vuonna S8 KUNTOTIEN MUTKAN PIENTALOALUE Kartanon alueelle Kunto en mutkaan aloitetaan asemakaavoitus pientaloille. Alue täydentää nykyistä yhdyskuntarakenne a. Tavoi eena on kuntastrategian mukaises luoda viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö olemassa olevan asuinalueen viereen. Asemakaavan laadinta aloitetaan 2016.

13 S9 VALTATIEN 12 LAHDEN ETELÄISEN KEHÄTIEN LIITTYMÄALUE Tavoi eena on asemakaavoi aa Vt12 Lahden eteläisen kehä en lii ymäalueen ympäristöön kaupan ja/tai teollisuuden ton eja huomioiden kehä en alevaraukset. Asemakaavan laadinta alkaa vuonna S10 VARIKON ASEMAKAAVA Tavoi eena on tutkia varikkoalueen jatkokehi ämistä. Kohde sisältyy konsernijaoksen linjaamaan kiireellisyyslue eloon. Asemakaavan laadinta alkaa vuonna 2015.

14 KUKONKOIVUN KAAVOITUSKOHTEET KU1 KUKONKANKAAN ASEMAKAAVA Tavoi eena on kaavoi aa noin 150 omako ton a sekä rivitaloton eja tyydy ämään suurta ton en kysyntää, joka kohdistuu kuntakeskukseen ja sen lähialueille. Kaavoite ava alue on pääosin Hollolan kunnan omistuksessa. Alueen kaavoitus on aloite u 2011 ja se jatkuu vuoden 2015 aikana. KU2 KUKONKANNUS 2 Tavoi eena on mahdollistaa koulutuskeskus Salpauksen opetuskäytössä olleen kiinteistön jatkokehi äminen. Asemakaava laaditaan hankekaavana. Asemakaavasta laaditaan maankäy ösopimus. Asemakaavan laadinta alkaa vuonna KU3 KUKONKOIVUN TEOLLISUUSALUEEN JA UUSIEN LIITTYMÄ- JÄRJESTELYJEN AIHEUTTAMA ASEMAKAAVAMUUTOS Uudet lii ymäjärjestelyt mahdollistavat nykyisten ealueiden muu amisen työpaikka-alueeksi. Eritasolii ymän läheisyyteen kaavoitetaan liikerakennusten ton eja. Kaavoitus alueella aloitetaan vuonna 2016.

15 HERRALAN KAAVOITUSKOHTEET H1 HERRALAN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksella on tutki u mahdollisuudet Herralan asemanseudun viihtyisyyden lisäämiseksi sekä ajantasaiste u liikennejärjestelyjen toteutunut lanne. Nostavan en ja Herralan en risteyksen teollisuuston on muute u asemakaavan muutoksella liikerakennuksen ton ksi. Kaavahankeen tavoi eena on ollut eheän yhdyskuntarakenteen edistäminen, kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuus sekä viihtyisät, turvalliset ja asuinympäristöt. Asemakaava on hyväksymiskäsi elyssä keväällä VESIKANSAN KAAVOITUSKOHTEET V1 RAIKKOSEN ASEMAKAAVA Raikkosen alueelle suunnitellaan hankekaavana pientaloalue a osayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalous/asumisen reservialueelle. Alue sijaitsee Karjusaarenkadun varressa Vesijärven rannassa. Kaavahankkeen tavoi eena on ollut eheän yhdyskuntarakenteen edistäminen, kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuus sekä viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt. Kaavahankkeesta on laadi u asemakaavaehdotus. Asemakaavasta laaditaan maankäy ösopimus. V2 KIVENTÖYRYNTIE, KAAVARUNKO Tavoi eena on tutkia alueen maankäy övaihtoehtoja kunnan aiemmin ja vuonna 2014 hankkimille maille sekä etsiä liikenteellisiä ratkaisuja asemakaavan pohjaksi. Kaavarunkotyö aloitetaan vuonna 2016.

16 KIRKONSEUDUN JA PYHÄNIEMEN KAAVOITUSKOHTEET K1 PARINPELTO, ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENTAMINEN Parinpellon asemakaava-alue a laajennetaan länteen päin. Alastalon en jatkeelle kaavoitetaan omako ton eja kunnan omistamalle noin 9 hehtaarin alueelle. Kaavan yhteydessä tutkitaan asemakaavan ulo amista yksityisen maanomistajan maille, jolloin asemakaavasta laaditaan maankäy ösopimus. Kaavoitus aloitetaan vuonna P1 PYHÄNIEMEN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA Kaavoite ava alue sijaitsee Pyhäniemen kunnanosassa. Kaavoituksen tavoi eena on kuntastrategian mukaises matkailu- ja kul uuripalvelujen kehi äminen siten, e ä kartanon elinkeinotoiminnalla olisi mahdollisuudet kehi yä ja samalla laajentua nykyisestä kausiluonteisesta toiminnasta ympärivuo seksi toiminnaksi. Asemakaavan laaditaan hankekaavana. Asemakaavasta laaditaan maankäy ösopimus. Alueen kaavoitus on aloite u vuonna Kaavahankkeesta on laadi u asemakaavaluonnos. TIIRISMAAN KAAVOITUSKOHTEET T1 MESSILÄN SATAMA- JA LOMAKYLÄALUEIDEN MATKAILUPALVE- LUJEN ASEMAKAAVA Kaavoituksen tavoi eena on kuntastrategian mukaises Messilän satama- ja lomakyläalueiden matkailupalvelujen kehi äminen, monipuolistaminen ja laajentaminen. Alueelle tutkitaan kylpylähotellin, loma-asumisen ja venesataman sijoi umista. Asemakaava laaditaan hankekaavana. Asemakaavasta laaditaan maankäy ösopimus. Alueen asemakaavoitus aloitetaan 2015.

17 RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavalla ohjataan pääasiassa lomarakentamista yksityisen omistamalle ranta-alueelle. Maanomistaja voi huoleh a ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laa misesta omistamalleen ranta-alueelle. R1 MANSKIVEN RANTA-ASEMAKAAVA Alueella on noin 6 hehtaaria kunnan omistamaa maata. Alueella on Manskiven toimintakeskus rakennuksineen, kunnan uimaranta ja veneranta. Alueelle laaditaan ranta-asemakaava alueen käy ötarkoituksen ja rakennusoikeuden määri ämiseksi. Kaavoitus on edennyt ehdotusvaiheeseen.

18 YHTEYSTIEDOT MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Katariina Tuloisela KAAVASUUNNITTELIJA Henna Kurosawa KAAVASUUNNITTELIJA Maria Vanhala