Ikääntyneiden palveluverkko

Transkriptio

1 Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Ikääntyneiden palveluverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloturvasta. Pal velut järjestetään osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lainsäädäntö oi keuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pääsääntöisesti niiden tarpeen mu kaan, ei erityisesti henkilön iän mukaan. Vastuu palvelujen jär jes tä mi ses tä on kunnilla. Kunta myöntää palveluja yksi lö koh tai sen pal ve lu tar peen arvioinnin perusteella. Kunnat voivat tuottaa pal ve lut itse tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Keskeisiä palveluja ja etuuksia ikääntyneille ovat: - ehkäisevät palvelut ja kuntoutus - palvelutarpeen arviointi - terveyspalvelut - veteraanipalvelut ja -etuudet - asumispalvelut - kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä kotihoidon tukipalvelut - laitoshoito - omaishoidon tuki - muistisairaiden palvelut Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa ikäihmisten palvelujen toi mi vuudes ta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lain sää dän nön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo pal ve lu jen laatua alaistensa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val von ta vi raston Valviran ja aluehallintovirastojen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaissut laatu suo si tuk sen, jonka tavoitteena on turvata hyvä ikääntyminen ja vai kut tavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lain sää dän nöl lä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikään ty mis po litii kan tavoitteena on edistää toimintakykyä, itsenäistä elämää ja osal lis tumis ta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) tuli voimaan Lain tavoit tee na on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mu kais ta hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laa duk kaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Vanhuspalvelulaki ko ros taa seuraa via asioita:

2 - kotona asumisen tukemista ja kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arvioin tia ja itsenäisen suoriutumisen tukemista - iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaalija terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää nii tä koskevissa valinnoissa - ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien pää tös ten valmisteluun ja tarvitsemiensa palveluiden kehittämiseen - ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suo riu tu mi sen tukemista - ilmoitusvelvollisuutta iäkkään henkilön palvelutarpeesta - oikeutta laadukkaisiin palveluihin - palveluneuvontaa ja ohjausta - asumis- ja hoitoympäristöjen esteettömyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä - henkilöstön määrää, osaamista ja johtamista - henkilöstön hyvinvoinnin ja gerontologisen osaamisen lisäämistä Ikääntynyttä väestöä on tällä hetkellä reilu miljoona (63+ väestöä). Heistä suu rin osa, lähes miljoona henkilöä, elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja sään nöl li ses ti käyttäviä on noin Säännöllisiä kotiin annettavia palve lui ta saa noin henkilöä (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoidon tu kea); muualla kuin yksityiskodissa hoitoa ja huolenpitoa ym pä ri vuo ro kauden saa reilut henkilöä (tehostetussa palveluasumisessa, van hainko deis sa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa). Palvelurakenneindikaattorit kuvaavat ikääntyneiden palvelurakenteen ny kyti laa ja laatusuositusten mukaista optimaalista palvelurakennetta. Indikaattori Lohja 2013 Koko maa 2013 Laatusuositus Kotona asuvat 75 v. täyttäneet 92,0 % 90,3 % % Säännöllistä kotihoitoa saavat 8,4 % 11,9 % % 75 v. täyttäneet Omaishoidon tuen piirissä olevat 4,3 % 4,6 6-7 % 75 v. täyttäneet Tehostetussa pal ve lu asu mi sessa 5,2 % 6,5 % 6-7 % olevat 75 v. täyttäneet Ympärivuorokautisessa lai toshoi dos sa olevat 75 v. täyttäneet 2,6 % 3,1 % 2-3 % 1.2. Palveluverkko Lohjan perusturvatoimen vanhus- ja sairaalapalveluiden organisaatiota uudis tet tiin vuoden 2015 alussa. Tulosalue nimettiin ikääntyneiden palveluiksi ja sen johtamis- ja esimiesjärjestelmä modernisoitiin ja kevennettiin. Tu losyk si köi tä ovat palveluohjaus, kotihoito sekä hoiva- ja kun tou tus pal ve lut. Tulos alu een esimiehenä toimii vanhustyön johtaja. Hen ki lös töä on yh teen sä noin 500, joista suurin osa lähihoitajia, perushoitajia ja sai raan hoi tajia. Ikääntyneiden palveluiden tuloslaskelma vuonna 2014: Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset

3 Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueella on käytössään tiloja tällä hetkellä noin neliötä, joiden ti la ku lut ovat noin 4,1 miljoonaa euroa vuodessa. Ylläpitovuokran osuus on noin 1,5 miljoonaa eu roa, pääomavuokran noin 1,6 miljoonaa euroa ja siivouk sen noin 1,0 miljoonaa euroa. Tulosalueen keskeisiä suoritetietoja vuonna 2014: Kotihoito, käynnit Omaishoidon tuki, tuen saajat 196 Ateriapalvelut, kotiin kuljetetut ateriat Vanhusten päivätoiminta, käynnit Vanhusten asumispalvelut, (omat) hoi to päivät Vanhusten asumispalvelut, (ostop.) hoi topäi vät Vanhusten pitkäaik. hoitopalvelut (omat.) hoi to päi vät Vuodeosastohoito, hoitopäivät (omat) Tulosalueen käyttämiä keskeisiä sisäisiä palveluita ovat lääkäripalvelut, toimin ta- ja fysioterapia, psykiatrinen hoitotyö sekä ravinto- ja puh taa na pi topal ve lut. Tulosalueen johto on sijoittunut Lohjantähteen (Kalevankatu 4, Lohja) Palveluohjaus Palveluohjausyksikön toimintoja ovat neuvonta ja palvelutarpeen arviointi; Sas-oh jaus (selvitä-arvioi-sijoita); sopimushallinta; yksityisten so si aa li pal velui den val von ta; sijaisvälitys, työvuorosuunnittelu ja toiminnanohjaus; toimis to pal ve lut sekä sosiaali- ja verkostotyö. Tulosyksikköä johtaa pal ve luoh jauksen pääl lik kö. Henkilökuntaa on noin 50. Palveluohjauksen neuvontapalvelupiste sijaitsee uudessa geriatrian keskuk ses sa (Liessaarenkatu 3, Lohja). Tiloja on käytössä 42,5 m2 ja niis tä maksetaan vuokraa Lohjan Kiinteistöt Oy:lle noin euroa vuodes sa Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito on pääasiassa vanhuksille ja vammaisille tarkoitettua omassa kodis sa tapahtuvaa hoitoa. Kotihoito sisältää asumiseen, henkilökohtaiseen

4 hoi vaan ja huolenpitoon liittyvissä tehtävissä avustamista ja ko ti sai raan hoitoa. Kotihoidon pal ve lu aluei ta ovat: - Länsi-Lohja (Karjalohja, Sammatti, Nummi, Pusula) - Mäntynummi (Mäntynummi, Keskusta) - Nummentausta (Nummentausta, Keskusta) - Virkkala (Virkkala, Ojamo) - Routio (Routio, Keskusta) Palvelualueilla on yhteensä kahdeksan kotihoitopistettä, jotka toimivat ko tihoi don työntekijöiden työ- ja taukotiloina sekä hoitotarvikkeiden va ras to ti loina. Kotihoitopisteet sijaitsevat kau pun gin omistamissa tiloissa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, kylvetys- ja kauppapalvelut, tur va palve lut, kuljetuspalvelut ja päivätoiminta. Lisäksi kotona asumista tukevia palve lu ja ovat omaishoidon tuki ja erityisesti omaishoitoa tukeva in ter val li hoito. Kotihoidon asiakasmaksu on tulosidonnainen ja tukipalveluista maksetaan kau pun gin määrittelemien taksojen mukaan. Kotihoidon tulosyksikköä johtaa kotihoidon päällikkö. Henkilökuntaa on 145. Kotihoidolla on käytössään tiloja noin 800 m2, joiden kulut ovat noin eu roa vuodessa Hoiva- ja kuntoutuspalvelut Hoiva- ja kuntoutuspalvelut -tulosyksikkö vastaa kaupungin hoivakotien, van hain ko tien ja osastojen toiminnasta. Tulosyksikköä johtaa ylihoitaja ja hen ki lö kun taa on noin 280. Palveluverkko muodostuu kahdeksasta hoivakodista, kahdesta van hain kodis ta ja viidestä osastosta. Hoivakodeissa järjestetään tehostettua pal ve luasu mis ta, missä asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa sekä käyt tämis tään palveluista, hoidosta ja huolenpidosta tulojensa mukaisessa suhtees sa kaupungin määrittelemien taksojen mukaan. Osastoilla ja van hainko deis sa olemisesta potilaalta peritään lyhytaikaisen tai pitkäaikaisen laitos hoi don maksuja. Pentinkulma, Ojamonkatu 34, Lohja - sijaitsee Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa - rakennus valmistunut tilat m2-61 asukaspaikkaa - Akseli- ja Elina -kodit (25 paikkaa, m2) - Helmi- ja Hermanni -kodit (25 paikkaa, m2) - Alatupa (11 paikkaa, 449 m2) - vakansseja 37,50 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,753 M Kultakodit, Ojamonkatu 34, Lohja

5 - sijaitsee Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa - rakennus valmistunut tilat m2, vuokrattu Lohjan Vuokra-asunnot Oy:ltä - 56 asukaspaikkaa - Kultakoti 1 (16 paikkaa) - Kultakoti 2 (20 paikkaa) - Kultakoti 3 (20 paikkaa) - vakansseja 35,50 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,725 M Kultakartano, Ojamonkatu 34, Lohja - sijaitsee Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa - rakennus valmistunut työterveyskeskus ja geriatrian keskus samassa rakennuksessa - tilat m2, vuokrattu Lohjan Vuokra-asunnot Oy:ltä - 54 asukaspaikkaa - Kultalampi (18 paikkaa) - Kultalaakso (18 paikkaa) - Kultarinne (18 paikkaa) - vakansseja 32,00 - tilakustannukset /v Petäjäkoti, Mäntynummenkuja 7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman vieressä - rakennus valmistunut tilat m2-19 asukaspaikkaa (Petäjäkoti 12 ja Tuomenkukka 7) - vakansseja 16,25 - tilakustannukset /v - toimintakate Kaisankallio, Kalevalantie 1, Sammatti - rakennus valmistunut tilat 810 m2-12 asukaspaikkaa - vakansseja 8,25 - tilakustannukset /v - toimintakate Tupala, Toivonkuja 6, Karjalohja - sijaitsee Kotolan vieressä - rakennus valmistunut tilat 617 m2-9 asukaspaikkaa - vakansseja 13,50 (Tupala + Kotola) - tilakustannukset /v - toimintakate Kotola, Toivonkuja 5, Karjalohja - sijaitsee Tupalan vieressä - rakennus valmistunut tilat 433 m2

6 - 8 asukaspaikkaa - vakansseja 13,50 (Tupala + Kotola) - tilakustannukset /v - toimintakate Niilonpirtti, Oilaantie 21, Nummi - rakennus valmistunut tilat m2-14 palveluasumispaikkaa ja 16 laitoshoidon paikkaa - vakansseja 18,00 - tilakustannukset /v - toimintakate Kartanomäen vanhainkoti, Paloniementie 65, Lohja - toiminta siirtyi Kultakartanoon vuoden 2015 alussa - toimii Niilonpirtin väistötiloina 5/ / rakennus valmistunut tilat m2 - tilakustannukset /v Pusulan vanhainkoti, Arvelankuja 1, Pusula - sijaitsee Pusulan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat m2-42 asukaspaikkaa - vakansseja 29,50 - tilakustannukset /v - toimintakate 2,118 M Osasto 1, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat 990 m2-23 osastopaikkaa - vakansseja 26,50 (joista 10 henkilöä intervalliosasto 4:llä) - tilakustannukset /v - toimintakate 1,453 M Osasto 2, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat m2-29 osastopaikkaa - vakansseja 22,00 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,461 M Osasto 3, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat m2-29 osastopaikkaa - vakansseja 21,00

7 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,461 M Intervalliosasto 4, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat 605 m2-12 osastopaikkaa - vakansseja 10,00 - tilakustannukset /v - toimintakate Osasto 5, Sairaalatie 8 D, Lohja - sijaitsee Lohjan sairaalan/tynninharjun terveysaseman yhteydessä, tilat vuok rat tu HUSilta - rakennus valmistunut tilat m2-30 osastopaikkaa - vakansseja 21,00 - tilakustannukset /v - toimintakate 2,337 M Oman palvelutuotannon lisäksi Lohjan kaupunki ostaa 100 asu mis pal ve lupaik kaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Lohjan kaupunki valitsi vuoden 2010 syk syl lä vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutuksessa pui te järjes te lyn piiriin 15 palveluntuottajaa. Sopimuskausi on ja sitä voidaan jatkaa kahdella optiovuodella. Lohjalla toimivia pal ve lun tuotta jia ovat Mainio Vire Oy / Vire Koti Emilia ja Arvid, Attendo Oy / Ventelän hoi va ko ti, Vakkuri & Aalto Oy / SyysViiru, Betesda-säätiö / Palvelukoti Joke la sekä Hoitokoti Apilaniitty Oy. Ostopalvelupaikat maksavat noin 4,2 miljoo naa eu roa vuodessa. 2. Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä kyse ei ole vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Väestön ikään ty misen taustalla vaikuttavat suurten ikäluokkien eläköityminen sekä syn ty vyyden ja kuolevuuden aleneminen. Ennusteiden mukaan iäkkäiden mää rä erityisesti vanhimmissa ikäluokissa kasvaa voimakkaimmin, sa mal la vähenee lasten ja työikäisen väestön määrä. Väestönkehitys on maan eri osissa erilaista. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnil la on erilaiset lähtökohdat ja tarpeet suunnitella iäkkäiden kuntalaistensa asu mi seen, osallisuuteen, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja palve lui hin liittyviä ratkaisuja. Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yh teis kun nan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpei siin. Lohjalla väestön ikääntymiskehitys on ennusteiden mukaan sa man suuntais ta kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2013 lopulla Lohjalla oli 75 vuot ta täyttäneitä henkeä ja määrän ennustetaan lisääntyvän vuo-

8 teen 2025 mennessä henkeen (+2 869, 77 %). Vuonna vuot ta täyttäneiden osuuden väestöstä arvioidaan olevan koko maassa ja Loh jal la run saat 12 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8 prosenttia. Ikääntyneiden määrän kasvu aiheuttaa sellaisenaan sosiaali- ja ter veys palve lui den tarpeen kasvua. Toisaalta yli 65-vuotiaiden toimintakykyiset vuodet ovat lisääntyneet ja ihmiset elävät terveinä ja toimintakykyisinä ai empaa pidempään. Terveiden elinvuosien lisääntymisen arvioidaan mah dol lises ti helpottavan väestön ikärakenteesta johtuvia sosiaali- ja ter vey denhuol lon paineita. Eliniän odotteen pidentymisestä huolimatta, sai ras ta vuuden aika eliniän loppupuolella on pysynyt vakiona, ja ikääntyneet tar vit sevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ikääntyneiden palveluiden turvaa mi sek si palveluiden tehostaminen ja niiden vaikuttavuuden li sää mi nen on tärkeää. Ikääntyvä Lohja 2018 on Lohjan kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuo sil le Ohjelmassa on määritelty kaupungin linjaukset ja toimen pi teet, joilla lohjalaisten ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vah vis tetaan. Ohjelman tavoitteena on, että ikääntyvä asukas voi elää aktiivista ja on nel lis ta elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkaalla on hyvät mah dol li suu det huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään ja hän päättää itseään koskevista asioista. Ikääntymispoliittisen ohjelman keskeisiä painotuksia ovat: - palveluohjauksen kehittäminen (geriatrian keskuksen se nio ri neu vo la toimin ta) - säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vanhusten määrä nostetaan suosi tus ten mukaiseksi - kotihoidon resursointi - omaishoidontuen kehittäminen - kuntouttavan työtavan kehittäminen - riskiryhmien haltuunotto - henkilöstön osaamisen kehittäminen - oppilaitosyhteistyön kehittäminen - uuden teknologian hyödyntäminen - esteetön liikkuminen ja asuminen - kolmannen sektorin hyödyntäminen palvelutuotannossa - kaupungin eri palvelusektorien yhteistyön vahvistaminen 2.2. Palveluverkko Ikääntyneiden palveluverkon keskeisiä kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2025 mennessä ovat: Niilonpirtin uudisrakennus - kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman korvaa nykyisen, purettavan rakennuksen - rakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2015 ja rakennus valmistuu vuoden 2016 lopulla - hankkeen toteuttajana kaupunkikonserniin kuuluva Lohjan Vuok ra-asunnot Oy - hankkeelle on saatu tammikuussa 2015 ARAn ehdollinen in ves toin ti avus-

9 tus- ja kor ko tu ki lai na va raus - huoneistoala m2, joista 184 m2 ei-tuettavia tiloja (mm. päi vä toi minta) - tavoitehintalaskelma hankkeelle on 4,650 milj.euroa, alv 0 %, plus pur kutöi den arvio 220 t, yhteensä M - ensikertainen kalustaminen ja irtaimistohankinnat noin asumispalvelupaikkaa (nykyisin 14 asumispalvelupaikkaa ja 16 lai toshoi don paikkaa) - väistötiloina toimii entinen Kartanomäen vanhainkoti Kartanomäen vanhainkoti, Paloniementie 65, Lohja - toimii Niilonpirtin väistötiloina 5/ / Niilonpirtin uudisrakennuksen valmistuttua tilat vapautuvat muuhun käyttöön tai myyntiin teknisen toimen arvioinnin perusteella Osasto 1:n sulkeminen - Osasto 1:n tilat (990 m2) siirtyvät avosairaanhoidon vas taan ot to toi min nan ja neuvolan käyttöön Ostopalvelupaikkojen lisääminen asumispalveluissa - Osasto 1:n sulkeminen edellyttää ostopalvelupaikkojen lisäämistä ny kyises tä 100 paikasta - hoitopäivän hinta vuodeosastolla 230 ja asumispalveluiden ostoissa 129 (TP 2014) Kotihoidon vahvistaminen - kotisairaalatoiminta käynnistyy vuoden 2016 aikana erikoissairaanhoidon jär jes tä mä nä. Palvelu on vaihtoehto osastohoidolle ja sen tavoitteena on lai tos hoi don vähentäminen ja lyhentäminen sekä kotona asumisen mah dollis tu mi nen. - osasto 1:n sulkemisen kautta vapautuvan henkilöresurssin koh den ta minen kotiutusprosessin tehostamiseksi ja tehostetun kotihoidon to teut ta misek si muun muassa kotona tapahtuvassa saattohoidossa Kotihoidon toimipisteet - väestösuunnitteiden mukaan alueelta löytyy useita kasvukeskuksia muun muas sa Pohjois-Lohjan, Etelä-Lohjan ja keskustan alueilla, mikä tarkoittaa yh tääl tä jatkuvaa resursien uudelleenallokointia kotihoidon palvelualueiden vä lil lä sekä toisaalta toimipisteiden sijainnin arviointia suhteessa asiak kaiden sijaintiin ja asiakasmäärään. Palvelusetelin käyttöönotto - palvelusetelillä edistetään palveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdol li suuk sia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä pal ve lun tuot ta jil ta - palvelusetelin käyttöönotto omaishoitajien lakisääteisten vapaiden jär jestä mi seen hoidettavan kotona tai tehostetun palveluasumisen yksikössä - palvelusetelin käyttöönotto te hos tet ussa palveluasumisessa (Arja Yliluoma, Tuula Suominen, Jarkko Lämsä) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Ikääntyneiden palveluiden toimipistekartta - Kotihoidon toimipistekartta (ei-julkinen) - Lähikuntien palveluverkko, kunnalliset toimintayksiköt

10 Esitys Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päättää 1) merkitä tiedoksi ikääntyneiden palveluverkon nykytilan ja alustavat ke hittä mis lin jauk set palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päätti: 1) merkitä tiedoksi ikääntyneiden palveluverkon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on kohdan 2.2. linjausten mukaisesti tarkennettava: - muutosten aikataulutusta - muutosten kustannusvaikutuksia - muutosten vaatimia investointeja - eri toimintojen välisiin rajapintoihin liittyviä kysymyksiä samoin kuin erilaisia yhteisöllisiä asumismuotoja sekä uudenlaisten teknisten ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä