Pesonen Seppo Jäsen. Puistosalo Pekka Jäsen Perämäki Pasi. Kotilainen Kimmo Asiantuntija. Alatalo Johanna Sihteeri. Partanen Henri Jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 11/ AIKA klo 16:30-17:25 PAIKKA Kaupungintalo Monkola, valtuustosali OSALLISTUJAT LÄSNÄ Pajuoja Matti Puheenjohtaja Äyräväinen Irene Jäsen saapui klo Virtanen Nina Jäsen Rintanen Leo Jäsen Kyttälä Kari Jäsen Huhtala Lassi Jäsen Huttu Sari Jäsen Sjögren Pirjo Jäsen Pesonen Seppo Jäsen Nauska Ahti Jäsen Savela Jussi Jäsen Puistosalo Pekka Jäsen Perämäki Pasi Jäsen Soinio Eero Jäsen Grandell Rolf Varajäsen Uunimäki Mira Varajäsen Lemberg Juha Varajäsen Streng Leila Henkilöstön ed. Kotilainen Kimmo Asiantuntija Jantunen Jere Asiantuntija Alatalo Johanna Sihteeri POISSA Räsänen Joona Jäsen Slunga-Poutsalo Riikka Jäsen Linnavirta Heikki Jäsen Lemberg Monica Jäsen Yliluoma Arja Jäsen Kalske Katri Jäsen Partanen Henri Jäsen KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Matti Pajuoja Puheenjohtaja Johanna Alatalo Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Nina Virtanen Ahti Nauska PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ internetissä

2 PÖYTÄKIRJA 11/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 81 Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus 3 82 Pöytäkirjan tarkastajat 4 83 Keittiöverkko 5 84 Ikääntyneiden palveluverkko 8 85 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkko Lohjan ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkärivastaanottojen palveluverkko Pienten ulkopalvelujen verkko 36

3 PÖYTÄKIRJA 11/ Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus PALRYH Esitys Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös Hyväksyttiin ja todettiin, että tässä kokouksessa puheenjohtajana toimii työryhmän varapuheenjohtaja Matti Pajuoja

4 PÖYTÄKIRJA 11/ Pöytäkirjan tarkastajat PALRYH Esitys Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Nina Virtanen ja Ahti Nauska. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 11/ Tekninen lautakunta Keittiöverkko 137/ /2015 PALRYH Lohjan kaupunki on päättänyt kehittää ruokapalvelua rakentamalla uuden tuo tan to keit tiön. Siirrymme 2015 nykyisistä 12 valmistavasta keittiöstä 3 val mis ta vaan keittiöön. Uudessa tuotantokeittiössä päivittäin valmistetut n ateriaa nau titaan eri kouluissa, päiväkodeissa, palvelu- ja terveyskeskuksessa sekä koti ate rioi na. Ruoasta n. 70 % tuotetaan kylmävalmistuksella, Cook and Chill val mis tus ta paa käyttäen n. 30 % sekä pieni määrä Cook and Serve me netel mäl lä. Lohjan kaupungin ruoka- ja siivouspalvelussa ruokapalvelukohteita on yhteen sä 73 kpl. Jatkossa keittiöt jaetaan toimintojen perusteella valmistus-, kuu men nus- ja jakelukeittiöihin. Valmistuskeittiössä ruokaa valmistetaan kyl mä val mis tus- tai Cook and Chill menetelmin. Kuljetus val mis tus keit tiöistä kuumennuskeittiöihin tapahtuu 2-3 kertaa/viikossa ruo an kul je tus vau nuilla. Kuumennuskeittiöissä ruokaa kypsennetään uuneissa ohjeiden mu kaises ti ja tarjoillaan. Jakelukeittiöihin n kohteeseen tuodaan ruokaa päi vit täin lämpimänä tarjoiltavaksi. Jakelukeittiön kohde saattaa olla varsin pie ni tai rakenteellisten esteiden takia vaikeasti päästävä ruo an kul je tusvau nuil la, jolloin ruokaa kuljetetaan mustilla lämpölaatikoilla. Uuden toimintamallin käyttöönotto tuo muutoksia organisaatioon ja toi minta ta poi hin. Uusi tuotantotapa tuo tuottavuushankkeen mukaiset säästöt. Työ ku vat muuttuvat, mutta henkilöstön määrään ei tehdä muutoksia. Erikseen jaettavat asiakirjat: - keittiöjako - keittiötoiminnat henkilöstöjako organisaatio ruoka- ja siivouspalvelut nykyinen organisaatio - keittiöverkko Etelä (kartta) - keittiöverkko Pohjoinen (kartta) Esitys Käsittely Päätös Palveluverkko ja merkitsee ruoka- ja sii vous pal ve luiden keittiöverkon nykyvaiheen muutokset tiedoksi Pasi Perämäki saapui kokoukseen tämän pykälän aikana. Jatkovalmistelua voidaan tehdä liitteenä olevan ruoka- ja siivouspalveluiden keittiöverkko palveluselvityksen mukaisesti. Erityisesti on kiinnittettävä huomiota suoritemäärien ja yksikkökustannusten laskentaan ja dokumentointiin. Lisäksi on varauduttava mahdollisesti selvittämään ruoka- ja siivouspalvleuiden liikelaitoistamista ja/tai

6 PÖYTÄKIRJA 11/ Tekninen lautakunta yhtiöittämistä. Liite Ruoka- ja siivouspalveluiden keittiöverkko palveluverkkoselvitys TEKLA Keittiöverkon valmistelua jatketaan Palveluverkkotyöryhmässä tehdyn päätöksen mukaisesti kinnittämällä erityisesti huomioita suoritemäärien ja yksikkökustannusten laskentaan ja dokumentointiin. Lisäksi on varaudutaan selvittämään ruoka- ja siivouspalveluiden liikelaitostamista ja/tai yhtiöittämistä kaupungin koko organisaatioselvitystyön yhteydessä. (Jere Jantunen) Organisaatiomuotoa selvitettiin vuoden 2014 puolelle ruokapalvelujen kehittämistyöryhmässä. Kaupunginhallitus on kokouksessaan käsitellyt kehittämistyöryhmän loppuraporttia. Asian perusteluosassa on todettu seuraavaa: "Toiminta nykymuotoisena tulosalueena on luontevinta teknisessä toimessa. Vuonna 1997 ruoka- ja siivouspalvelut tulosalue sijoittui keskushallinnon tukipalvelun tukipalvleuihin ja melko pian siirryttiin nykyiseen tilanteeseen. Palvelutuotanto oli niin erillinen keksushallinnon silloisesta toiminnosta, että paremmat kehittymisen mahdollisuudet syntyivät teknisellä toimialalla. Jos ruokapalveluita kehitetään liiketoiminnan suuntaan (liikelaitos, osakeyhtiö), myös sijoittuminen keskus-/konsernihallintoon on mahdollista edellyttäen, että sinne on perustettu oma tukipalveluyksikkö ja että vähintäänkin siivouspalvelut ovat samassa yksikössä sekä mielellään myös kiinteistönhoito. Tuotantokeittiöhanke tulee saattaa loppuun ja tuotantoon. Tämän jälkeen on arvioitavissa mahdollinen liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen. Tulevaisuuden organisointiratkaisuja tehtäessä tulee laajemmin tarkastella kaupungin toimintojen organisoitumista." (Raija Rönkä-Nieminen). Erikseen jaettavat asiakirjat: - keittiöjako - keittiötoiminnat henkilöstöjako organisaatio ruoka- ja siivouspalvelut nykyinen organisaatio - keittiöverkko Etelä (kartta) - keittiöverkko Pohjoinen (kartta) Esitys Tj Tekninen lautakunta päättää todeta lausuntonaan, että ruokapalvelutuotannon muutos on yksi merkittävä tuottavuutta parantava toimenpide, joka perustuu kaupungin strategisiin linjauksiin. Nyt muodostuva keittiöverkko on tarkoituksenmukainen nykyiselle palveluverkolle. Mikäli palveluverkossa tapahtuu muutoksia, tulee myös kettiöverkko muuttumaan silloin, kun kyseessä on ruokapalvelua edellyttävän palvelupisteen muutos. Ruoka- ja siivouspalveluiden liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen on perusteltua selvittää koko

7 PÖYTÄKIRJA 11/ Tekninen lautakunta Päätös Hyväksyttiin kaupungin organisaatiotyön yhteydessä. PALRYH Teknisen lautakunnan käsittelyyn lisättiin n edellyttämät asiat. Uusi tuotantokeittiö on itsessään tuotanto-orientoitu erillinen yksikkö, joka vaatii joustavaa ja nopeaa päätöksentekoa sekä ruoka- ja siivouspalveluiden toimesta että kaupungin organisaatiolta. Erikseen jaettavat asiakirjat: -keittiöjako -keittiötoiminnat henkilöstöjako organisaatio ruoka-ja siivouspalveluiden nykyinen organisaatio -keittiöverkko, etelä (kartta) -keittiöverkko, pohjoinen (kartta) Esitys Palveluverkkotyöryhmä merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan selvityksen ruoka- ja siivouspalveluiden keittiöverkosta. Yhtiöittäminen tai liikelaitoksen muodostaminen on perusteltua tarkastella n työn yhteydessä. Palveluverkkotyöryhmä toteaa verkon olevan laitosta palveleva ja tarkoitukseen sopiva. Päätös Hyväksyttiin

8 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Ikääntyneiden palveluverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloturvasta. Pal velut järjestetään osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lainsäädäntö oi keuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pääsääntöisesti niiden tarpeen mu kaan, ei erityisesti henkilön iän mukaan. Vastuu palvelujen jär jes tä mi ses tä on kunnilla. Kunta myöntää palveluja yksi lö koh tai sen pal ve lu tar peen arvioinnin perusteella. Kunnat voivat tuottaa pal ve lut itse tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Keskeisiä palveluja ja etuuksia ikääntyneille ovat: - ehkäisevät palvelut ja kuntoutus - palvelutarpeen arviointi - terveyspalvelut - veteraanipalvelut ja -etuudet - asumispalvelut - kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä kotihoidon tukipalvelut - laitoshoito - omaishoidon tuki - muistisairaiden palvelut Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa ikäihmisten palvelujen toi mivuu des ta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lain sää dän nön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo pal ve lu jen laatua alaistensa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val von ta vi raston Valviran ja aluehallintovirastojen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaissut laatu suo si tuk sen, jonka tavoitteena on turvata hyvä ikääntyminen ja vai kut tavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lain sää dän nöl lä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikään ty mis po litii kan tavoitteena on edistää toimintakykyä, itsenäistä elämää ja osal lis tumis ta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) tuli voimaan Lain tavoit tee na on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mu kais ta hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laa duk kaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Vanhuspalvelulaki ko ros taa seuraa via asioita:

9 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta kotona asumisen tukemista ja kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arvioin tia ja itsenäisen suoriutumisen tukemista - iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaalija terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää nii tä koskevissa valinnoissa - ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien pää tös ten valmisteluun ja tarvitsemiensa palveluiden kehittämiseen - ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suo riu tu mi sen tukemista - ilmoitusvelvollisuutta iäkkään henkilön palvelutarpeesta - oikeutta laadukkaisiin palveluihin - palveluneuvontaa ja ohjausta - asumis- ja hoitoympäristöjen esteettömyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä - henkilöstön määrää, osaamista ja johtamista - henkilöstön hyvinvoinnin ja gerontologisen osaamisen lisäämistä Ikääntynyttä väestöä on tällä hetkellä reilu miljoona (63+ väestöä). Heistä suu rin osa, lähes miljoona henkilöä, elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja sään nöl li ses ti käyttäviä on noin Säännöllisiä kotiin annettavia palve lui ta saa noin henkilöä (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoidon tu kea); muualla kuin yksityiskodissa hoitoa ja huolenpitoa ym pä ri vuo ro kauden saa reilut henkilöä (tehostetussa palveluasumisessa, van hainko deis sa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa). Palvelurakenneindikaattorit kuvaavat ikääntyneiden palvelurakenteen nyky ti laa ja laatusuositusten mukaista optimaalista palvelurakennetta. Indikaattori Lohja 2013 Koko maa 2013 Laatusuositus Kotona asuvat 75 v. täyttäneet 92,0 % 90,3 % % Säännöllistä kotihoitoa saavat 8,4 % 11,9 % % 75 v. täyttäneet Omaishoidon tuen piirissä olevat 4,3 % 4,6 6-7 % 75 v. täyttäneet Tehostetussa pal ve lu asu mi sessa 5,2 % 6,5 % 6-7 % olevat 75 v. täyttäneet Ympärivuorokautisessa lai toshoi dos sa olevat 75 v. täyttäneet 2,6 % 3,1 % 2-3 % 1.2. Palveluverkko Lohjan perusturvatoimen vanhus- ja sairaalapalveluiden organisaatiota uudis tet tiin vuoden 2015 alussa. Tulosalue nimettiin ikääntyneiden palveluiksi ja sen johtamis- ja esimiesjärjestelmä modernisoitiin ja kevennettiin. Tu losyk si köi tä ovat palveluohjaus, kotihoito sekä hoiva- ja kun tou tus pal ve lut. Tu los alu een esimiehenä toimii vanhustyön johtaja. Hen ki lös töä on yh teensä noin 500, joista suurin osa lähihoitajia, perushoitajia ja sai raan hoi tajia. Ikääntyneiden palveluiden tuloslaskelma vuonna 2014: Toimintatuotot Myyntituotot

10 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueella on käytössään tiloja tällä hetkellä noin neliötä, joiden ti la ku lut ovat noin 4,1 miljoonaa euroa vuodessa. Ylläpitovuokran osuus on noin 1,5 miljoonaa eu roa, pääomavuokran noin 1,6 miljoonaa euroa ja siivouk sen noin 1,0 miljoonaa euroa. Tulosalueen keskeisiä suoritetietoja vuonna 2014: Kotihoito, käynnit Omaishoidon tuki, tuen saajat 196 Ateriapalvelut, kotiin kuljetetut ateriat Vanhusten päivätoiminta, käynnit Vanhusten asumispalvelut, (omat) hoi to päivät Vanhusten asumispalvelut, (ostop.) hoi topäi vät Vanhusten pitkäaik. hoitopalvelut (omat.) hoi to päi vät Vuodeosastohoito, hoitopäivät (omat) Tulosalueen käyttämiä keskeisiä sisäisiä palveluita ovat lääkäripalvelut, toi min ta- ja fysioterapia, psykiatrinen hoitotyö sekä ravinto- ja puh taa na pito pal ve lut. Tulosalueen johto on sijoittunut Lohjantähteen (Kalevankatu 4, Lohja) Palveluohjaus Palveluohjausyksikön toimintoja ovat neuvonta ja palvelutarpeen arviointi; Sas-oh jaus (selvitä-arvioi-sijoita); sopimushallinta; yksityisten so si aa li palve lui den val von ta; sijaisvälitys, työvuorosuunnittelu ja toiminnanohjaus; toimis to pal ve lut sekä sosiaali- ja verkostotyö. Tulosyksikköä johtaa pal ve luoh jauksen pääl lik kö. Henkilökuntaa on noin 50. Palveluohjauksen neuvontapalvelupiste sijaitsee uudessa geriatrian keskuk ses sa (Liessaarenkatu 3, Lohja). Tiloja on käytössä 42,5 m2 ja niis tä maksetaan vuokraa Lohjan Kiinteistöt Oy:lle noin euroa vuodes sa.

11 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito on pääasiassa vanhuksille ja vammaisille tarkoitettua omassa kodis sa tapahtuvaa hoitoa. Kotihoito sisältää asumiseen, henkilökohtaiseen hoi vaan ja huolenpitoon liittyvissä tehtävissä avustamista ja ko ti sai raan hoitoa. Kotihoidon pal ve lu aluei ta ovat: - Länsi-Lohja (Karjalohja, Sammatti, Nummi, Pusula) - Mäntynummi (Mäntynummi, Keskusta) - Nummentausta (Nummentausta, Keskusta) - Virkkala (Virkkala, Ojamo) - Routio (Routio, Keskusta) Palvelualueilla on yhteensä kahdeksan kotihoitopistettä, jotka toimivat ko tihoi don työntekijöiden työ- ja taukotiloina sekä hoitotarvikkeiden va ras to tiloi na. Kotihoitopisteet sijaitsevat kau pun gin omistamissa tiloissa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, kylvetys- ja kauppapalvelut, tur va palve lut, kuljetuspalvelut ja päivätoiminta. Lisäksi kotona asumista tukevia pal ve lu ja ovat omaishoidon tuki ja erityisesti omaishoitoa tukeva in ter val lihoito. Kotihoidon asiakasmaksu on tulosidonnainen ja tukipalveluista maksetaan kau pun gin määrittelemien taksojen mukaan. Kotihoidon tulosyksikköä johtaa kotihoidon päällikkö. Henkilökuntaa on 145. Kotihoidolla on käytössään tiloja noin 800 m2, joiden kulut ovat noin eu roa vuodessa Hoiva- ja kuntoutuspalvelut Hoiva- ja kuntoutuspalvelut -tulosyksikkö vastaa kaupungin hoivakotien, van hain ko tien ja osastojen toiminnasta. Tulosyksikköä johtaa ylihoitaja ja hen ki lö kun taa on noin 280. Palveluverkko muodostuu kahdeksasta hoivakodista, kahdesta van hain kodis ta ja viidestä osastosta. Hoivakodeissa järjestetään tehostettua pal ve luasu mis ta, missä asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa sekä käyt tämis tään palveluista, hoidosta ja huolenpidosta tulojensa mukaisessa suhtees sa kaupungin määrittelemien taksojen mukaan. Osastoilla ja van hainko deis sa olemisesta potilaalta peritään lyhytaikaisen tai pitkäaikaisen laitos hoi don maksuja. Pentinkulma, Ojamonkatu 34, Lohja - sijaitsee Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa - rakennus valmistunut tilat m2

12 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta asukaspaikkaa - Akseli- ja Elina -kodit (25 paikkaa, m2) - Helmi- ja Hermanni -kodit (25 paikkaa, m2) - Alatupa (11 paikkaa, 449 m2) - vakansseja 37,50 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,753 M Kultakodit, Ojamonkatu 34, Lohja - sijaitsee Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa - rakennus valmistunut tilat m2, vuokrattu Lohjan Vuokra-asunnot Oy:ltä - 56 asukaspaikkaa - Kultakoti 1 (16 paikkaa) - Kultakoti 2 (20 paikkaa) - Kultakoti 3 (20 paikkaa) - vakansseja 35,50 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,725 M Kultakartano, Ojamonkatu 34, Lohja - sijaitsee Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa - rakennus valmistunut työterveyskeskus ja geriatrian keskus samassa rakennuksessa - tilat m2, vuokrattu Lohjan Vuokra-asunnot Oy:ltä - 54 asukaspaikkaa - Kultalampi (18 paikkaa) - Kultalaakso (18 paikkaa) - Kultarinne (18 paikkaa) - vakansseja 32,00 - tilakustannukset /v Petäjäkoti, Mäntynummenkuja 7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman vieressä - rakennus valmistunut tilat m asukaspaikkaa (Petäjäkoti ja Tuomenkukka 7) - vakansseja 16,25 - tilakustannukset /v - toimintakate Kaisankallio, Kalevalantie 1, Sammatti - rakennus valmistunut tilat 810 m2-13 asukaspaikkaa - vakansseja 8,25 - tilakustannukset /v - toimintakate Tupala, Toivonkuja 6, Karjalohja

13 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta sijaitsee Kotolan vieressä - rakennus valmistunut tilat 617 m2-12 asukaspaikkaa - vakansseja 13,50 (Tupala + Kotola) - tilakustannukset /v - toimintakate Kotola, Toivonkuja 5, Karjalohja - sijaitsee Tupalan vieressä - rakennus valmistunut tilat 433 m2-8 asukaspaikkaa - vakansseja 13,50 (Tupala + Kotola) - tilakustannukset /v - toimintakate Niilonpirtti, Oilaantie 21, Nummi - rakennus valmistunut tilat m2-14 palveluasumispaikkaa ja 16 laitoshoidon paikkaa - vakansseja 18,00 - tilakustannukset /v - toimintakate Kartanomäen vanhainkoti, Paloniementie 65, Lohja - toiminta siirtyi Kultakartanoon vuoden 2015 alussa - toimii Niilonpirtin väistötiloina 5/ / rakennus valmistunut tilat m2 - tilakustannukset /v Pusulan vanhainkoti, Arvelankuja 1, Pusula - sijaitsee Pusulan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat m2-42 asukaspaikkaa - vakansseja 29,50 - tilakustannukset /v - toimintakate 2,118 M Osasto 1, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat 990 m2-23 osastopaikkaa - vakansseja 26,50 (joista 10 henkilöä intervalliosasto 4:llä) - tilakustannukset /v - toimintakate 1,453 M

14 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Osasto 2, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat m2-29 osastopaikkaa - vakansseja 22,00 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,461 M Osasto 3, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat m2-29 osastopaikkaa - vakansseja 21,00 - tilakustannukset /v - toimintakate 1,461 M Intervalliosasto 4, Ojamonkatu 36, Lohja - sijaitsee Keskustan terveysaseman yhteydessä - rakennus valmistunut tilat 605 m2-12 osastopaikkaa - vakansseja 10,00 - tilakustannukset /v - toimintakate Osasto 5, Sairaalatie 8 D, Lohja - sijaitsee Lohjan sairaalan/tynninharjun terveysaseman yhteydessä, tilat vuok rat tu HUSilta - rakennus valmistunut tilat m2-30 osastopaikkaa - vakansseja 21,00 - tilakustannukset /v - toimintakate 2,337 M Oman palvelutuotannon lisäksi Lohjan kaupunki ostaa 100 asu mis pal ve lupaik kaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Lohjan kaupunki valitsi vuoden 2010 syk syl lä vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutuksessa pui te järjes te lyn piiriin 15 palveluntuottajaa. Sopimuskausi on ja sitä voidaan jatkaa kahdella optiovuodella. Lohjalla toimivia pal ve lun tuotta jia ovat Mainio Vire Oy / Vire Koti Emilia ja Arvid, Attendo Oy / Ventelän hoi va ko ti, Vakkuri & Aalto Oy / SyysViiru, Betesda-säätiö / Palvelukoti Joke la sekä Hoitokoti Apilaniitty Oy. Ostopalvelupaikat maksavat noin 4,2 mil joo naa eu roa vuodessa. 2. Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat

15 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä kyse ei ole vain iäkkäiden mää rän kasvusta vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Väestön ikään ty mi sen taustalla vaikuttavat suurten ikäluokkien eläköityminen sekä syn ty vyy den ja kuolevuuden aleneminen. Ennusteiden mukaan iäkkäiden mää rä erityisesti vanhimmissa ikäluokissa kasvaa voimakkaimmin, sa malla vähenee lasten ja työikäisen väestön määrä. Väestönkehitys on maan eri osissa erilaista. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnil la on erilaiset lähtökohdat ja tarpeet suunnitella iäkkäiden kuntalaistensa asu mi seen, osallisuuteen, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja palve lui hin liittyviä ratkaisuja. Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yh teis kun nan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpei siin. Lohjalla väestön ikääntymiskehitys on ennusteiden mukaan sa man suuntais ta kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2013 lopulla Lohjalla oli 75 vuot ta täyttäneitä henkeä ja määrän ennustetaan lisääntyvän vuoteen 2025 mennessä henkeen (+2 869, 77 %). Vuonna vuot ta täyttäneiden osuuden väestöstä arvioidaan olevan koko maassa ja Loh jal la run saat 12 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8 prosenttia. Ikääntyneiden määrän kasvu aiheuttaa sellaisenaan sosiaali- ja ter veyspal ve lui den tarpeen kasvua. Toisaalta yli 65-vuotiaiden toimintakykyiset vuo det ovat lisääntyneet ja ihmiset elävät terveinä ja toimintakykyisinä aiem paa pidempään. Terveiden elinvuosien lisääntymisen arvioidaan mahdol li ses ti helpottavan väestön ikärakenteesta johtuvia sosiaali- ja ter veyden huol lon paineita. Eliniän odotteen pidentymisestä huolimatta, sai ras tavuu den aika eliniän loppupuolella on pysynyt vakiona, ja ikääntyneet tar vitse vat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ikääntyneiden palveluiden tur vaa mi sek si palveluiden tehostaminen ja niiden vaikuttavuuden li sää minen on tärkeää. Ikääntyvä Lohja 2018 on Lohjan kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuo sil le Ohjelmassa on määritelty kaupungin linjaukset ja toimen pi teet, joilla lohjalaisten ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vah vis tetaan. Ohjelman tavoitteena on, että ikääntyvä asukas voi elää aktiivista ja on nel lis ta elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkaalla on hyvät mah dol li suu det huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään ja hän päättää itseään koskevista asioista. Ikääntymispoliittisen ohjelman keskeisiä painotuksia ovat: - palveluohjauksen kehittäminen (geriatrian keskuksen se nio ri neu vo la toimin ta) - säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vanhusten määrä nostetaan suosi tus ten mukaiseksi - kotihoidon resursointi - omaishoidontuen kehittäminen - kuntouttavan työtavan kehittäminen

16 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta riskiryhmien haltuunotto - henkilöstön osaamisen kehittäminen - oppilaitosyhteistyön kehittäminen - uuden teknologian hyödyntäminen - esteetön liikkuminen ja asuminen - kolmannen sektorin hyödyntäminen palvelutuotannossa - kaupungin eri palvelusektorien yhteistyön vahvistaminen 2.2. Palveluverkko Ikääntyneiden palveluverkon keskeisiä kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2025 mennessä ovat: Niilonpirtin uudisrakennus - kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman korvaa nykyisen, purettavan rakennuksen - rakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2015 ja rakennus valmistuu vuoden 2016 lopulla - hankkeen toteuttajana kaupunkikonserniin kuuluva Lohjan Vuok ra-asunnot Oy - hankkeelle on saatu tammikuussa 2015 ARAn ehdollinen in ves toin ti avustus- ja kor ko tu ki lai na va raus - huoneistoala m2, joista 184 m2 ei-tuettavia tiloja (mm. päi vä toi minta) - tavoitehintalaskelma hankkeelle on 4,650 milj.euroa, alv 0 %, plus pur kutöi den arvio 220 t, yhteensä M - ensikertainen kalustaminen ja irtaimistohankinnat noin asumispalvelupaikkaa (nykyisin 14 asumispalvelupaikkaa ja 16 lai toshoi don paikkaa) - väistötiloina toimii entinen Kartanomäen vanhainkoti Kartanomäen vanhainkoti, Paloniementie 65, Lohja - toimii Niilonpirtin väistötiloina 5/ / Niilonpirtin uudisrakennuksen valmistuttua tilat vapautuvat muuhun käyttöön tai myyntiin teknisen toimen arvioinnin perusteella Osasto 1:n sulkeminen - Osasto 1:n tilat (990 m2) siirtyvät avosairaanhoidon vas taan ot to toi minnan ja neuvolan käyttöön Ostopalvelupaikkojen lisääminen asumispalveluissa - Osasto 1:n sulkeminen edellyttää ostopalvelupaikkojen lisäämistä ny kyises tä 100 paikasta - hoitopäivän hinta vuodeosastolla 230 ja asumispalveluiden ostoissa 129 (TP 2014) Kotihoidon vahvistaminen - kotisairaalatoiminta käynnistyy vuoden 2016 aikana erikoissairaanhoidon jär jes tä mä nä. Palvelu on vaihtoehto osastohoidolle ja sen tavoitteena on lai tos hoi don vähentäminen ja lyhentäminen sekä kotona asumisen mah-

17 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta dol lis tu mi nen. - osasto 1:n sulkemisen kautta vapautuvan henkilöresurssin koh den ta minen kotiutusprosessin tehostamiseksi ja tehostetun kotihoidon to teut ta misek si muun muassa kotona tapahtuvassa saattohoidossa Kotihoidon toimipisteet - väestösuunnitteiden mukaan alueelta löytyy useita kasvukeskuksia muun muas sa Pohjois-Lohjan, Etelä-Lohjan ja keskustan alueilla, mikä tarkoittaa yh tääl tä jatkuvaa resursien uudelleenallokointia kotihoidon palvelualueiden vä lil lä sekä toisaalta toimipisteiden sijainnin arviointia suhteessa asiak kaiden sijaintiin ja asiakasmäärään. Palvelusetelin käyttöönotto - palvelusetelillä edistetään palveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mah dol li suuk sia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä pal ve lun tuot tajil ta - palvelusetelin käyttöönotto omaishoitajien lakisääteisten vapaiden jär jestä mi seen hoidettavan kotona tai tehostetun palveluasumisen yksikössä - palvelusetelin käyttöönotto te hos tet ussa palveluasumisessa (Arja Yliluoma, Tuula Suominen, Jarkko Lämsä) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Ikääntyneiden palveluiden toimipistekartta - Kotihoidon toimipistekartta (ei-julkinen) - Lähikuntien palveluverkko, kunnalliset toimintayksiköt Esitys päättää 1) merkitä tiedoksi ikääntyneiden palveluverkon nykytilan ja alustavat kehit tä mis lin jauk set palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös päätti: 1) merkitä tiedoksi ikääntyneiden palveluverkon nykytilan ja alustavat kehit tä mis lin jauk set palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on kohdan 2.2. linjausten mukaisesti tarken net ta va: - muutosten aikataulutusta - muutosten kustannusvaikutuksia - muutosten vaatimia investointeja - eri toimintojen välisiin rajapintoihin liittyviä kysymyksiä samoin kuin eri laisia yhteisöllisiä asumismuotoja sekä uudenlaisten teknisten ratkaisujen tehok kaam paa hyödyntämistä

18 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta PERLJ käsitteli ikääntyneiden pal ve luverk koa ensimmäisen kerran kokouksessaan ja päätti: 1) merkitä tiedoksi ikääntyneiden palveluverkon nykytilan ja alustavat kehit tä mis lin jauk set palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on kohdan 2.2. linjausten mukaisesti tarken net ta va: - muutosten aikataulutusta - muutosten kustannusvaikutuksia - muutosten vaatimia investointeja - eri toimintojen välisiin rajapintoihin liittyviä kysymyksiä samoin kuin eri laisia yhteisöllisiä asumismuotoja sekä uudenlaisten teknisten ratkaisujen tehok kaam paa hyödyntämistä. Ikääntyneiden palveluverkkoa valmistellaan palveluverkko- ja or ga ni saa tiotyö ryh män antaman ohjeistuksen mukaisesti. Lisäyksenä palveluverkon ke hit tä mis toi men pi tei siin esitetään uuden asumis pal ve lu yk si kön/hoi va ko din rakentamista esimerkiksi Virkkalaan ja/tai Män ty num mel le vuoden 2020 tie noil la. Yksikön paikkamäärä olisi noin 40 ja palvelumuotona tehostettu palveluasuminen (henkilökuntaa paikalla ympä ri vuorokauden). Hankkeen rakennuttajana toimisi Loh jan Vuok ra-asunnot Oy, joka hakisi kohteelle ARAn in ves toin ti avus tus ta ja kor ko tu ki lainaa.toimintamalli olisi sama kuin Kultakotien, Kul ta kar ta non ja Niilonpirtin uu dis ra ken nus hank keis sa, jossa Lohjan kaupunki vuok raa tilat Lohjan Vuok ra-asun not Oy:ltä ja vuokraa ne edelleen asukkaille. Pal ve lun tuot ta jana tiloissa toimisi perusturvatoimi. Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen osio palaa palveluverkko- ja orga ni saa tio työ ryh män toiseen käsittelyyn ja edelleen kau pun gin hal li tukseen. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaikki palveluverkko-osiot kä si tel lään valtuustoseminaarissa , jossa valtuustoryhmät an ta vat vielä kannanottonsa ja jatkovalmisteluohjeistuksensa jokaiseen osi oon. Tämän jälkeen osiot palaavat vielä valmisteluun ja syksyn aikana tu le vat päätöksentekoon normaalissa järjestyksessä, eli päätökset tehdään ensin lautakunnassa, sitten kaupunginhallituksessa ja lopulliset päätök set kaupunginvaltuustossa. (Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen tai erikoissuunnittelija Jark ko Lämsä) Erikseen jaettavat asiakirjat: - nro 1: Ikääntyneiden palveluiden toimipistekartta - nro 2: Kotihoidon toimipistekartta (ei-julkinen) - nro 3: Lähikuntien palveluverkko, kunnalliset toimintayksiköt Esitys Ptj Perusturvalautakunta päättää jatkaa ikääntyneiden palveluverkon suun nitte lua seuraavien linjausten mukaan:

19 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Päätös Hyväksyttiin ) otetaan käyttöön Niilonpirtin uudisrakennus ja luovutaan väistötiloina toimi vas ta Kartanomäestä vuoden 2016 lopulla; 2) rakennetaan uusi asumispalveluyksikkö vuoden 2020 tienoilla; 3) suljetaan osasto 1 ja lisätään ostopalvelupaikkoja tehostetussa pal ve luasu mi ses sa vuosien aikana; 4) vahvistetaan kotihoitoa kotisairaalatoiminnalla ja osasto 1 sulkemisen kaut ta vapautuvalla henkilöresurssilla; 5) edistetään palvelusetelin käyttöönottoa omaishoitajien lakisääteisten vapai den järjestämisessä sekä tehostetussa palveluasumisessa; sekä 6) huomioidaan palveluverkko- ja organisaatioryhmän antamat jat ko valmis te lu oh jeet. PALRYH Ikääntyneiden palveluverkkoa on valmisteltu palveluverkko- ja or ga ni saatio työ ryh män ja perusturvalautakunnan pää tös ten mukaisesti. Valmistelutyön tässä vaiheessa todetaan seu raavaa: Niilonpirtin uudisrakennus ja Kartanomäen väistötiloista luopuminen Niilonpirtin uudisrakennus otetaan käyttöön vuoden 2016 lopulla ja samalla luo vu taan väistötiloina toimivasta Kartanomäestä. Yksikön paikkamäärä nou see nykyisestä 30 paikasta 43 paikkaan eli yhteensä 13 paikalla, mikä tar koit taa noin seitsemän työntekijän lisäresurssointia yksikköön. Kus tannus vai ku tus ta tällä lisäyksellä on noin euroa (sisältää henkilöstön palk ka kus tan nuk set, sivukulut ja erilliskorvaukset sekä si jais kus tan nukset). Uudisrakennus valmistuu alustavan arvion mukaan lo ka-mar ras kuussa Henkilöstön lisäresursointi toteutetaan täysimääräisesti vii meistään vuoden 2017 alusta lukien, jotta lisääntyvä paikkakapasiteetti voidaan ot taa käyttöön. Uusi asumispalveluyksikkö Uusi asumispalveluyksikkö rakennetaan vuoden 2020 tienoilla Män ty nummen ja/tai Virkkalan alueelle. Alustavan arvion mukaan väestön ikä ra kenteen kehitys huomioiden vuoteen 2020 mennessä tarvitaan lähes 80 tehos te tun palveluasumisen paikkaa 75 vuotta täyttäneille ikäihmisille. Ny kyisen asukasprofiilin mukaan alle 75 vuotiaita asukkaita on 12 %, joiden paik ko jen tarve tulee niin ikään huomioida. Tilastokeskuksen sekä Kun nan väes tö en nus te mal li VENNIn ennusteiden perusteella suu rim mat tar peet pai not tu vat Lohjan Keskustan alueen lisäksi Etelä-Lohjan (Virkkala) ja Poh jois-loh jan alueille (Män ty num mi). Uuden yksikön paikkamäärä oli si noin 40 ja palvelumuotona te hos tet tu palveluasuminen (henkilökuntaa pai-

20 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta kal la ympäri vuorokauden). Hank keen rakennuttajana toimisi Lohjan Vuokra-asun not Oy, joka hakisi koh teel le ARAn investointiavustusta ja kor ko tuki lai naa. Toimintamalli olisi sa ma kuin Kultakotien, Kultakartanon ja Nii lonpir tin uu dis ra ken nus hank keis sa, jossa Lohjan kaupunki vuokraa tilat Lohjan Vuokra-asunnot Oy:ltä ja vuokraa ne edelleen asukkaille. Pal ve lun tuotta ja na tiloissa toimisi pe rus tur va toi mi. Irtaimiston in ves toin ti kus tan nuk set ovat noin euroa. Osasto 1:n sulkeminen ja ostopalvelupaikkojen lisääminen Osasto 1 suljetaan kevään 2016 aikana. Ostopalvelupaikkoja te hos te tus sa pal ve lu asu mi ses sa lisätään vuosien aikana osasto 1:n 23 paikkaa vastaavalla paikkamäärällä. Tavoitteena on odotusaikojen ly hen tä minen tehostettuun palveluasumiseen. Paikat hankintaan ostopalveluna ja pal ve lu se te li tuo tan to na asiakastarpeiden mukaisesti. Kus tan nus vai ku tus ta li säyk sel lä on vuositasolla noin euroa nykyiseen yksityisten pal velun tuot ta jien hintatasoon verrattuna, mikä katetaan osasto 1:n sul ke mi sesta vapautuvilla resursseilla. Osasto 1:n sulkeminen ja tilojen käyt töön ot to ter veys pal ve lu jen vastaanotto- ja neuvolatiloiksi edellyttää tilojen re montoin tia. Arvioitu investointikustannus on noin euroa. Kotihoidon vahvistaminen Kotihoitoa vahvistetaan kotisairaalatoiminnalla ja osasto 1:n sulkemisen kaut ta vapautuvalla henkilöresurssilla. Kotiutustiimin toimintaa vah vis tetaan kolmen työntekijän resurssilla, mikä mahdollistaa sujuvan ja te hos tetun kotiutuksen toiminnan viikon jokaisena päivänä aamu ja iltavuorojen ai ka na. Kustannukset, jotka ovat arviolta euroa (sisältää hen ki löstön palkkakustannukset, sivukulut ja erilliskorvaukset sekä si jais kus tannuk set), katetaan osasto 1:n sulkemisesta vapautuvilla resursseilla. Osastohoito Osasto 1:n sulkeminen ja sitä kautta osastohoidon paikkamäärän lasku sekä te hos tet tuun palveluasumiseen odottajien määrän vä he ne mi nen/odotusaiko jen lyheneminen muuttaa merkittävästi osastojen toiminnan luonnet ta. Jaksot ovat lyhytkestoisempia ja tavoitteellisia kuntoutusjaksoja. Lisäk si saattohoitotoimintaa keskitetään yhteen yksikköön ja tuetaan yh dessä käynnistyvän kotisairaalantoiminnan kanssa kotisaattohoidon to teut tamis ta. Nykyinen osastojen henkilöstömitoitus vaatii henkilöstöresursointia tä män toteutumiseksi. Suunnitelman mukaan lisäresursointi on seitsemän työn te ki jää. Kustannuksia tästä aiheutuu noin euroa (sisältää henki lös tön palk ka kus tan nuk set, sivukulut ja erilliskorvaukset sekä si jais kustan nuk set), jotka katetaan osasto 1:n sulkemisesta vapautuvilla re surs seilla. Palvelusetelin käyttöönotto Palvelusetelin käyttöönottoa edistetään omaishoitajien lakisääteisten vapai den järjestämisessä sekä tehostetussa palveluasumisessa. Lohjan kau-

21 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta pun ki on ottanut perusturvalautakunnan päätöksellä käyttöön palvelusetelin omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan jär jes tä mi sek si ym pä ri vuo ro kau ti se na lyhytaikaishoitona tehostetun palveluasumisen yk sikös sä. Sen käyttöä markkinoidaan aktiivisesti ja toimivuutta omais hoi ta jan pal ve lu va li koi mas sa arvioidaan kuluvan vuoden aikana. Tehostetun pal velu asu mi sen sekä kevyemmän tavallisen palveluasumisen pal ve lu se te li mal li val mis tel laan vuoden 2015 aikana siten, että sen otetaan käyttöön vuo den 2016 alusta lukien ostopalvelun rinnalle. Yhteisölliset asumismuodot Ikääntyneiden palvelut on aktiivisesti mukana yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin yhteisöllisiä asumismuotoja tukevissa hankkeissa ja niiden suunnittelussa. Teknologian hyödyntäminen Teknologian käyttöä lisätään tehostetun palveluasumisen yksiköiden sekä van hain ko tien osalta muun muassa yksiköiden hoitajakutsujärjestelmien päi vit tä mi sen yhteydessä sekä vuosittain irtaimistoinvestointien yh tey dessä. Uusimman teknologian kehitystä seurataan aktiivisesti ja arvioidaan niiden hyödynnettävyyttä ikääntyneiden palveluissa muun muassa asiak kaiden virkistystoiminnan ja kuntoutuksen sekä turvallisuuden osalta. (Tuula Suominen, Jarkko Lämsä) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Ikääntyneiden palveluiden toimipistekartta - Kotihoidon toimipistekartta (ei-julkinen) - Lähikuntien palveluverkko, kunnalliset toimintayksiköt - Ikääntyneiden palveluverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Esitys toteaa, että ikääntyneiden pal ve luverk koa kehitetään perusteluosan mukaisesti Käsittely Irene Äyräväinen saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Päätös totesi, että ikääntyneiden palveluverkkoa kehitetään perusteluosan mukaisesti. Lisäksi valmistelua on täydennettävä henkilöstömitoituksella, jolla kuvataan toteutettavien muutosten vaikutus henkilöstömäärään ja -rakenteeseen

22 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkko 203/ /2015 PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso var mis tetaan asetuksella (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opis ke lu ter vey den huol los ta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun tervey den huol los ta 338/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa ja val voo kou lu ter vey den huol toa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät: - vuosiluokittain oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen - oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen - oppilaan suun terveydenhuolto - oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jat ko tut ki muk siin ja -hoitoon ohjaaminen - oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset - kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvin voin nin edistäminen sekä seuranta Kunnat vastaavat kouluterveydenhuollon toteuttamisesta alueensa pe ruskou lu jen oppilaille. Jokaisessa kunnassa laaditaan kouluterveydenhuollolle toi min ta oh jel ma yhteistyössä opetus- ja sosiaalitoimen kanssa ja nimetään kou lu ter vey den huol lol le vastuuhenkilö. Kunnat tekevät yhteistyötä huol tajien ja muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla pääsääntöisesti kou lu päivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kou lu ter vey denhuol to on oppilaille maksutonta. Peruskoulun aikana järjestetään kolme laajaa terveystarkastusta, joissa sel vi te tään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on tunnis taa tuen tarpeet entistä varhaisemmassa vaiheessa ja vahvistaa vanhem pien tukea. Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM:n oppaita 2004:8) täydentää ase tus ta. Laatusuosituksen mukaan kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa koh ti on korkeintaan 600 koululaista ja lääkäriä kohden oppilasta.

23 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista pe ruskou lu tus ta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiske li joil le. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: - opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen - opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opis ke lu yh teisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen - terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mie len ter veys häi riöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja suun terveydenhuollon pal ve lut - opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon pal ve lut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta anta vien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille riip pumat ta heidän kotipaikastaan. Kunnissa laaditaan opiskeluterveydenhuollolle toimintaohjelma. Opis ke luter vey den huol lon palvelut järjestetään kokonaisuutena joko op pi lai tok sessa tai keskitetyssä opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Opiskeluterveydenhuolto on alle 18-vuotiaille maksutonta. Sen jälkeen osa mak suis ta määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti. Ehkäisevät palvelut, ku ten terveystarkastukset ovat maksuttomia kaikille. Laatusuositusten mukaiset mitoitukset opiskeluterveydenhuollossa ovat lukioil la ja ammattioppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluilla opiskelijaa terveydenhoitajaa kohti sekä opiskelijaa lää kä riä kohti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa, jolla tarkoitetaan op pi laan oppimisesta ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hy vin voinnis ta huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaan. Opetus- ja kult tuu ri mi nis te riö vastaa yhdessä STM:n kanssa oppilashuoltoa kos kevas ta lainsäädännöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii koulu- ja opis ke lu ter veyden huol lon kehittämisestä, seurannasta sekä kuntien ohjauksesta ja tukemisesta Palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Lohjan kaupungissa vastaa pe rus turva toi men terveyspalveluiden tulosalueella toimiva terveyden edistämisen

24 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta tu los yk sik kö. Tulosyksikköön kuuluvat myös neuvolatoiminta sekä nuorten sek su aa li-, ihmissuhde- ja ehkäisypalvelut. Tulosyksikön toimintakate on noin kaksi miljoonaa euroa; terveydenhoitajan ja lääkärin vas taan ot to käynte jä vuosittain noin ; vakansseina ovat 33 terveydenhoitajaa, kaksi lää kä riä, kolme perheohjaajaa, neuvolapsykologi, osastonhoitaja sekä tervey den edistämisen päällikkö. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osuus tu los yk si kön toimintakatteesta on vajaa puolet. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tuloslaskelma vuonna 2014: Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Muut toimintakulut Toimintakate Kouluterveydenhuolto Kouluverkosto on Lohjalla laaja ja moninainen aina pienistä kyläkouluista suu riin ala- ja yläkouluyhdistelmiin. Alakouluja on 25 ja yläkouluja 6. Li säksi toimivat Jalavan erityiskoulu ja Sammatin Vapaa kyläkoulu, joissa opetus ta on koko oppivelvollisuusiän. Kouluterveydenhoitajia on yhteensä 13, joista kaksi on osa-aikatyössä. Perus kou lu lai sia on ja asiakasmäärät koululaista /ter vey denhoi ta ja. Koululaisten määrään vaikuttaa terveydenhoitajan vastuulla olevien kou lu jen lukumäärä, oppilaiden tarpeiden vaativuusaste sekä muut vas tuu teh tä vät. Usealla eri kouluilla toimiminen vaikuttaa yksittäisten koulu jen kou lu ter vey den huol to pal ve lu jen saatavuuteen. Kouluterveydenhuollon sijainti ja tilat ohjautuvat täysin kouluverkon ja koulu jen in ves toin ti suun ni tel mien mukaisesti. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon yksiköitä Lohjalla ovat am mat ti kou lu tus kun tayhty mä Luksian Toivonkadun ja Num men tien oppilaitokset, Luksian ai kuisopis to, Laurea ammattikorkeakoulu, Työtehoseura Sammatti, Kan nel järven Opisto, Kisakallion ur hei lu opis to, Kes kus puis ton ammattiopisto, Lohjan Yhteislyseon lukio, Nummi-Pusulan lukio, Virk by gymnasium ja Lohjan lu kion ai kuis lin ja. Oppilaitoksilla toimii kokoaikaisesti kolme opiskeluterveydenhoitajaa ja osa-ai kai ses ti neljä. Päätoimisten opiskeluterveydenhoitajien asia kas määrät / terveydenhoitaja. Kiireellinen sairaanhoito järjestetään terveys ase mil la.

25 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Palveluverkon kehittäminen Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluverkon kehittämisessä läh tökoh ta na on, että koulujen uusien tilajärjestelyjen tai remonttien yhteydessä huo mioi daan myös koulu- opiskeluterveydenhuollon nykyisten tilojen toi mivuus ja siihen tarvittavat parannukset. Kouluterveydenhuollossa toteutetaan vuosittain 1., 5., ja 8 luokalla laajat ter veys tar kas tuk set, joihin kutsutaan mukaan vanhemmat tai huoltajat. Ter veys tar kas tuk set edellyttävät asianmukaisia ja nykyaikaisia työskentelytiloja, jotta palvelut ja tutkimukset voidaan nykystandardien mu kaises ti laadukkaasti ja luotettavasti tuottaa. Tilatarve on 1-2 vastaanottohuonetta (koulun suuruudesta riippuu miten usein lääkäri käy koululla, huone 15 m2), lepohuone, odotus- ja sa ni teet titi lat. Tehokkaan oppilashuoltotyöskentelyn kannalta on toivottavaa, että sijain ti on kuraattorin ja psykologin vastaanottotilojen läheisyydessä. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet - Kouluterveydenhuollon toimipistekartta, pohjoinen - Kouluterveydenhuollon toimipistekartta, etelä - Opiskeluterveydenhuollon toimipistekartta - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto esittely Esitys päättää 1) merkitä tiedoksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkon nykytilan ja alus ta vat kehittämislinjaukset palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Käsittely Pekka Puistosalo saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Päätös päätti 1) merkitä tiedoksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava kohdassa "2. Palveluverkon kehittäminen" mainitut seikat; sekä 3) todeta, että on kiinnitettävä huomiota henkilökunnan työajan optimaaliseen käyttämiseen ja asiakasmäärien tasaiseen jakautumiseen suhteessa henkilökunnan määrään. Samoin on harkittava vastuullisen koululääkärin nimeämistä PERLJ

26 PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta käsitteli koulu- ja opis ke lu ter veyden huol lon verkkoa ensimmäisen kerran kokouksessaan ja päät ti: 1) merkitä tiedoksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkon nykytilan ja alus ta vat kehittämislinjaukset palveluverkon kehittämisestä; sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava kohdassa "2. Pal ve lu verkon kehittäminen" mainitut seikat; sekä 3) todeta, että on kiinnitettävä huomiota henkilökunnan työajan op ti maa liseen käyttämiseen ja asiakasmäärien tasaiseen jakautumiseen suhteessa hen ki lö kun nan määrään. Samoin on harkittava vastuullisen koululääkärin ni meä mis tä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon verkkoa on valmisteltu palveluverkkoja n ohjeistuksen mukaisesti. Valmistelutyön tässä vai hees sa todetaan seuraavaa: Nykyinen tiheä kouluverkko aiheuttaa sen, että terveydenhoitajan läs näolo ai kaa etenkin pienillä kouluilla on suhteellisesti vähemmän. Ter vey denhoi ta jien työaikaa ei kuitenkaan kesken työpäivän kulu koululta toiseen siir ty mi seen, vaan ongelmana ovat pienten koulujen ja opistojen toi mi matto mat po ti las tie to verk ko yh tey det. Näiden koulujen kohdalla joudutaan siirty mään toiselle kou lul le tekemään asiakaskirjaukset. Ajallisesti tämä vie työ ai kaa keskimäärin 22 tun tia/kk. Siirtyminen toimipisteeseen ja kirjausten te ke mi nen viiveellä on myös asiakasturvallisuutta vaarantava tekijä. Esimer kik si ta pa tur ma ti lan tees sa tieto tapahtuneesta ei kulje ajantasaisena ter veys ase mal le. Koululääkärin osalta työajan käyttöä voidaan tehostaa sillä, että vas taan otto ai kaa pidennetään koko päiväksi. Nykyiset laajat terveystarkastukset edel lyt tä vät vanhempien läsnäoloa, joten tarkastuksiin saapuminen kou luajan ulkopuolella ei tule jatkossa aiheuttamaan ongelmia. Koululääkäriä on use aan otteeseen yritetty rekrytoida Lohjalle tuloksetta. Tällä hetkellä terveys kes kus lää kä rei den ja koulutusvaiheessa olevien lääkäreiden lisäksi kou luil la toimii päätoimisesti lastenlääkäri. Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen osio palaa palveluverkko- ja orga ni saa tio työ ryh män toiseen käsittelyyn ja edelleen kau pun gin hal li tukseen. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaikki palveluverkko-osiot kä si tel lään valtuustoseminaarissa , jossa valtuustoryhmät an ta vat vielä kannanottonsa ja jatkovalmisteluohjeistuksensa jokaiseen osi oon. Tämän jälkeen osiot palaavat vielä valmisteluun ja syksyn aikana tu le vat päätöksentekoon normaalissa järjestyksessä, eli päätökset tehdään ensin lautakunnassa, sitten kaupunginhallituksessa ja lopulliset päätök set kaupunginvaltuustossa. (Mira Uunimäki, Eija Tommila, Jarkko Lämsä) Erikseen jaettavat asiakirjat: