NATURSTIGEN I DALSBRUK TAALINTEHTAAN LUONTOPOLKU

Transkriptio

1 NATURSTIGEN I DALSBRUK Naturstigen är drygt en kilometer och bjuder på berg, lundar, sjöar, myrmark och gammal kultur. Den är utmärkt med gröna fläckar och siffror. Detaljerade informationsblad fås från turistkiosken, ämbetshusets växel, biblioteket eller museiamanuensen. HA EN SKÖN PROMENAD! Och sedan en liten överenskommelse: Växterna är vackrast där de står. 1. Du befinner dig vid resterna av den sista masugnen i Dalsbruk. Den ombyggdes år 1850 och var verksam till våren Den första masugnen (en av de första i Finland) körde igång år Järnet drevs ut malmen med hjälp av kol. Som biprodukt bildades grönblå. Glasartad slagg i Dalsbruk använd som byggsten t.o.m. som smyckesten. För att tillförsäkra blåsbälgarna vattenkraft under den torra försommaren byggdes dammen en bit uppåt under 1700-talet. Det finns en miniatyrmodell av masugnen inne i Bruksmuseet. De kala bergen magasinerar värme på dagarna, marken är ofta bördig och vegetationsperioden lång. I Dalsbruk finns därför intressanta växter (och djur) även sådana som kommit med importera svensk malm från Utö i Stockholms södra skärgård. Det är sällan man får se så höga och rakstammiga askar som den du har framför dig nära bergsväggen (färgklick i stammen). Till vänster har du en flerstammig gammal lönn. Bland buskarna kan man särskilja olvon, hägg och måbär. Olvon Koiranheisin Ask Saarnia Hägg Tuomen TAALINTEHTAAN LUONTOPOLKU Luontopolku on runsaan kilometrin mittainen ja sen varrella kohtaat kallioita, lehtoja, järviä, rämettä ja vanhaa kulttuuria. Se on merkitty värimerkein ja numeroin. Yksityiskohtaisen lehtisen luontopolusta saat vierassataman infopisteestä, virastotalon keskuksesta, kirjastosta tai museoamanuenssilta. MUKAVAA KÄVELYRETKEÄ! Ja pieni sopimus: kasvit ovat kauneimmillaan omilla kasvupaikoillaan. 1. Olet Taalintehtaan viimeisen masuunin raunioiden alueella. Masuuni jälleenrakennettiin 1850 ja se oli toiminnassa kevääseen Ensimmäinen masuuni (ensimmäisiä koko Suomessa) aloitti toimintansa Rautaa taottiin malmista hiilen avulla. Sivutuotteena muodostui sinivihreää lasimaista kuonaa, slagia, jota Taalintehtaalla käytettiin rakennustiilenä ja jopa korukivenä. Vesivoiman takaamiseksi palkeille kuivan alkukesän aikana rakennettiin 1700-luvulla pato hieman masuunin yläpuolelle. Ruukinmuseossa on pienoismalli masuunista. Paljaat kalliot varastoivat lämpöä päivisin, maaperä on usein rehevää ja kasvukausi pitkä. Siksi Taalintehtaalla on mielenkiintoisia kasveja (ja elämiä) jopa sellaisia, jotka ovat kulkeutuneet tänne ruotsalaisen malmin mukana Utöstä Tukholman eteläsaaristosta. Harvoin näkee niin korkeita ja suorarunkoisia saarnia kuin edessäsi, lähellä kallioseinämää (väriläiskiä rungossa). Vasemmalla on monirunkoinen vanha vaahtera. Pensaiden joukosta voi erottaa koiranheisin, tuomen ja taikinamarjan. Lönn Vaahtera Måbär Taikinamarja

2 När du går till punkt 2 kommer du upp till den gamla dammen. Kanske snårvindan råkar blomma just nu? Den är en klängväxt med stora strutformade blommor. Denna variant med rosafärgade blommor är typiskt för Dalsbruk. Snarvindan Kulkiessasi kohtaan 2 tulet vanhalle padolle, ehkä isokierto on juuri kukassa? Tällä köynnöskasvilla on suuret suppilomaiset kukat, joista tämä vaaleapunainen muunnos tyypillinen juuri Taalintehtaalle. Isokierto 2. Du är inne i en välutvecklad strandlund, där klibbalarnas täta kronor skuggar ihjäl markvegetationen. De största har en omkrets på över 2 m i brösthöjd. Sådana gamla träd är omtyckta av mindre hackspett och flygekorre, vilka båda finns i Dalsbruk. I dammen finns rudor och längs stranden i lunden ser man också spår av industriell verksamhet. Fortsätt längs stigen till vägen där du tar av till vänster. Mellan gamla bastun, byggd av slaggsten från masugnen och punkt 3 har du på vänstra sidan en bergsklack typiskt för den här trakten med värmeälskande växter som getrams, sparvnäva, stinknäva, styvmorsviol (här kallade Guds ögon), spetsgrodblad, tjärblomster, backlök m.fl. 3. Här ser du våra alarter växa bredvid varandra. Gråalen är direkt sällsynt i Dragsfjärd och klibbalen allmän. Längre norrut i landet är situationen ofta omvänd. Gråalen finns alldeles intill den stora tallen till höger om vägen. Gråalen har spetsiga och skrynkligare blad än vad klibbalen har. Kottarna har kortare skaft hos gråalen. Här brukar det också finnas vit sötväppling längs vägen. Kottar/Käpyjä Gråal/Harmaaleppä Klibbal/Tervaleppa 2. Olet pitkälle kehittyneessä rantalehdossa, jossa tervaleppien tiheät latvustot varjostavat niin, että aluskasvillisuus tukahtuu. Suurimman lepän ympärysmitta on yli 2 m rinnan korkeudelta. Tämänkaltaisissa vanhoissa puissa viihtyvät Taalintehtaallakin tavatut liito-orava ja pikkutikka. Lammessa on ruutanoita ja rannoilla kukkii keltaisia kurjenmiekkoja. Lehdossa on myös jälkiä vanhasta teollisesta toiminnasta. Jatka polkua tielle ja siitä vasemmalle. Vanhan slagikivestä rakennetun saunan ja kohteen 3 välillä on vasemmalla paikkakunnalle tyypillinen kallio lämpöä rakastavine kasveineen kuten kalliokielo, matala kurjenpolvi, haiseva kurjenpolvi, ketoorvokki (jota täällä kutsutaan Jumalan silmiksi = Guds ögon), meriratamo, tervakukka, nurmilaukka jne. 3. Tässä ovat vierekkäin molemmat leppälajiimme. Harmaaleppä on suorastaan harvinainen Dragsfjärdissä, kun taas tervaleppä on yleinen päinvastoin kuin pohjoisempana. Harmaaleppä on tien oikealla puolella aivan suuren männyn vieressä. Harmaalepän lehdet ovat suipommat ja ryppyisemmät kuin tervalepän. Harmaalepän kävyissä on myös lyhyemmät varret. Tienvarrella kasvaa myös valkomesikkää. Blad/Lehtiä Gråal/Harmaaleppä Klibbal/Tervaleppä

3 4. På 70-talet fanns stora ekar i denna bäckdal. Tyvärr finns bara ynkliga rester kvar. Här nära pumphuset växer den giftiga kvesveden som klänger sig uppåt i buskarna. Den är släkt med potatis, vilket syns bra på blommorna. Dekokt av kvesved användes förr mot gikt och reumatism luvulla tässä puronlaaksossa kasvoi suuria tammia. Valitettavasti niistä on vain rippeitä jäljellä. Täällä, pumppuhuoneen lähellä, kasvaa myös myrkyllistä punakoisoa, joka kiemurtelee ylöspäin pensaissa. Kukista näkee, että se on perunan sukulainen. Punakoisoa on käytetty lääkkeenä kihtiin ja reumatismiin. 5. Framför dig ligger Lilla masugnsträsket (ca 15 m över havet) med sin vackra gungflymatta av vitmossa med typiska myrväxter: Daggört (insektsätare) Tranbär Vattenklöver Blomris m.fl. 5. Edessäsi on Pieni masuunijärvi (15 m merenpinnan yläpuolella). Sammaleisessa hyllyvässä suossa kasvaa tyypillisiä suokasveja: Kihokki (hyönteissyöjä) Karpalo Raate Suokukka ym. Daggört Kihokki Vattenklöver Raate Bland specialisterna kan nämnas den lilla orkidén, myggblomster och brunag. På en del berg i Dalsbruk, liksom också på detta berg finns den fridlysta blåmunken. De små bollformade blomsamlingarna är viktiga för växtens spridning. I sjön finns kräftor och rudor, fiskmås och skrattmås likaså. Vintertid syns strömstarar vid öppna ställen. Det är för övrigt sant att gungflyet flyter, vilket syns bra vid kanterna. Det finns också öar, som flyter omkring i träsket. (Du kan gå över spången och fortsätta på andra sidan ett par hundra meter så kommer du till Dansberget, motionsbanan och Stora masugnsträsket.) Harvinaisuuksista voi mainita pieneen orkidean suovalkun ja ruskopiirtoheinän. Joillakin Taalintehtaan kallioilla, kuten täällä, kasvaa rauhoitettu vuorimunkki. Sen pienet pallomaiset, siniset kukinnot ovat tärkeitä kasvin leviämiselle. Järvessä on rapuja ja ruutanoita sekä kalaja naurulokkeja. Talvisaikaan sulapaikoilla uiskentelee koskikara. On muuten totta, että hyllyvä suo kelluu, minkä voi havaita sen reunoilta. Järvessä on myös pikkusaaria, jotka vaeltelevat ympäriinsä. Voit jatkaa pitkoksen yli noin 100 m ja tulet Dansbergetille (Tanssikalliolle), kuntoradalle ja Suurelle masuunijärvelle.

4 På berget finns väderstrecken inmålade. När inlandsisen bredde ut sig mot sydost stötte den ju mot bergens nordvästra sidor och slätslipade dem med hjälp av fastfrusna stenar. Du befinner dig på en sådan stötsida för tillfället. Ett tiotal meter från spången ser man räfflorna som de slipande stenarna lämnade efter sig. De brukar gå i nordväst-sydostlig riktning. På andra sidan sjön ser du flera släta stötsidor och branta läsidor (mot sydost). Landhöjningen är knappt ½ m på 100 år, vilket betyder att Lilla masugnsträsket var en havsvik för ca 3000 år sedan. Under vandringen till punkt 6 märker du hur snabbt naturtyperna varierar i skärgården. Frodiga dalar (sippor, olvon,try mm.) och torra hällmarker ligger bredvid varandra. På bergen finns skäritallar, som trots sin låga höjd är så gamla att de har utvecklat sköldbark. Bergens värme gynnar också vildrosorna. Den svarta jorden innehåller mycket kolstybb och har intensivt utnyttjats för potatis- och lökodling. På bergsklack, som är utmärkt med ett kryss på kartan, finns den sällsynta och sydliga blodnävan i vackra bestånd invid dammen. Kallioon on maalattu ilmansuuntanuolet. Kun mannerjää levittäytyi kaakkoa kohti, se työntyi kallioiden luoteispuolia vasten ja hioi niitä jäätyneillä kivillä. Olet juuri sellaisella työntösivulla. Noin 10 m päässä pitkoksesta näkyy uurteita, joita hiovat kivet saivat aikaan. Ne ovat yleensä luoteis-kaakkoissuuntaisia. Järven toisella puolen näet useita silokallioita ja jyrkkiä vastasivuja (kaakkoon päin). Maannousu alueella on vajaa puoli metriä sadassa vuodessa, mikä kertoo sen, että Pieni masuunijärvi oli merenlahti noin 3000 vuotta sitten. Matkalla kohteeseen 6 huomaat, kuinka nopeasti luontotyypit vaihtelevat saaristossa. Rehevät lehdot (vuokkoja, koiranheisiä, lehtokuusamia ym.) ja kuivat kangasmaat ovat rinta rinnan. Kallioilla on saaristomäntyjä, jotka mataluudestaan huolimatta ovat niin vanhoja, että ovat kehittäneet kilpikaarnan. Kallioiden lämpö suosii myös villiruusuja. Musta multa sisältää paljon hiiltä, ja sitä on tehokkaasti käytetty perunan ja sipulin viljelykseen. Kalliolla, joka on merkitty karttaan rastilla, kasvaa harvinaista eteläistä verikurjenpolvea kauniina kasvustoina lammen rannalla. På väg till punkt 6 har du på högra sidan ett berg, som höjer sig över 30 m ovanför havet och erbjuder en magnifik utsikt över gamla Dalsbruk och havet. Bäst tar man sig upp på bergets norra del nära Masugnsträskets strand. När du kommer till ett lågt syrenbuskage nära dammen skall du hålla till höger. Där brukar växa blåeld, harklöver och den gamla kulturväxten såpnejlika, vars rötter använts vid tvätt, men extrakt har också använts mot vissa kroniska sjukdomar och som slemlösande medicin. Kun kuljet eteenpäin, jää oikealle kallio, joka nousee yli 30 m merenpinnan yläpuolelle ja tarjoaa mahtavat näkymät merelle yli Taalintehtaan. Parhaiten voi kalliolle kiivetä pohjoispuolelta läheltä Pienen masuunijärven rantaa. Kun olet tullut lähellä lampea kasvavan matalan sireenipensaan kohdelle, käänny oikealle. Siellä kasvaa neidonkieli, jänöapila ja vanha kulttuurikasvi suopayrtti, jonka juuria on käytetty saippuana ja uutetta joihinkin kroonisiin tauteihin sekä limaa irrottavana lääkkeenä.

5 Det sägs att Finlands starkaste bestånd av blåeld finns i Dalsbruk. Två fjärilsarter, vilkas larver finns enbart i blåeld, finns också i Dalsbruk. Bägge arterna är fridlysta och den ena har anträffats endast i Dalsbruk i Finland. Blåelden lämpar sig alltså inte alls i en bukett. Sanotaan, että suurimmat neidonkieliesiintymät koko Suomessa ovat Taalintehtaalla. Kaksi perhoslajia, joiden toukat ovat riippuvaisia neidonkielestä, löytyvät myös Taalintehtaalta. Molemmat lajit ovat rauhoitettuja, ja toista on tavattu ainoastaan täältä. Neidonkieli ei siis sovellu kukkamaljakkoon. 6. Vi följer vägen ner mot biblioteket och kommer till en ovanligt slät isslipad klippa på vänstra sidan. Isynnerhet runt stolpen på berget finns stora bestående av den sällsynta vita fetknoppen (=hälleknopp). Det lilla trädet nära stolpen, med en färgklick på stammen, är en alm. Känn efter hur sträva blad den har. Nu är du framme vid Bruksmuseet. Om du vill komma till naturstigens början skall du följa stigen mot vänster förbi utedasset. Före det kan man gärna göra ett besök på museet eller biblioteket om det råkar passa! TACK FÖR INTRESSET! Naturstigen planerad och skriven av Matts Cygnel. 6. Jatkamme matkaa kohti kirjastoa ja tulemme jään sileäksi hiomalle kalliolle, joka jää vasemmalle. Pyöreän pylvään ympärillä kasvaa suuria ryppäitä harvinaista valkomaksaruohoa. Pylvään lähellä kasvava pieni puu, jonka rungossa on väriläiskä, on vuorijalava. Tunnustele, kuinka karheat lehdet sillä on. Nyt olet Ruukinmuseolla. Jos haluat päästä takaisin luontopolun alkuun, seuraa polkua vasemmalle ulkohuoneen ohi. Sitä ennen voit tietenkin tutustua Ruukinmuseoon tai kirjastoon. KIITOS MIELENKIINNOSTA! Luontopolun on suunnitellut ja tekstin kirjoittanut Matts Cygnel, Dragsfjärdin yläasteen biologian lehtori. Blåeldshälsningar från Bruket Neidonkieliterveiset Ruukilta