Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet)"

Transkriptio

1 Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT Tekijän nimi (Tekijöiden nimet) Ohjemoniste Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio Ulla Nissi Syksy 2006

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KIRJALLISTEN TEHTÄVIEN OSAT Nimiölehti eli kansilehti Tiivistelmä Sisältösivu Johdanto Varsinainen tekstiosa Pohdinta Lähteet ja liitteet LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Lähteiden käyttö ja ilmoittaminen tekstissä (tekstiviitteet) Lähdeluettelo TEKSTIN ASETTELU...18 LÄHTEET...19 LIITTEET Liite 1. Tekstiviitteiden merkitseminen, esimerkkejä Liite 2. Lähdeluettelon laatiminen, esimerkkejä Liite 3. Esimerkkejä referointitekniikoista 25 Liite 4. Raportin ohjeet (erillinen liite) Liite 5. Asiakirjastandardi, malli ja ohjeet (erillinen liite)

3 1 JOHDANTO Opiskeluun sisältyy runsaasti itsenäistä tiedon hankkimista ja pohdintaa. Usein tiedot, havainnot ja päätelmät on muokattava myös kirjalliseen muotoon eli on laadittava ns. kirjallisia tehtäviä. Tavoitteena on oppia asiat hankkimalla tietoa itsenäisesti ja pohtimalla sitä. Kirjoittaminen syventää oppimista, koska tekstin tekeminen vaatii ajattelua, pohdintaa, olennaisen löytämistä ja jäsentelemistä sekä tiedon ja oman oppimisen arviointia. Tehtävien perusteella myös opettajan tai työn ohjaajan on mahdollista arvioida opiskelijan edistymistä ja antaa palautetta. Tällä monisteella esitellään lähinnä kirjallisten tehtävien yleisiä ohjeita, tekstin rakennetta ja asettelua sekä lähteiden merkitsemistapoja. Ohjeet ja suositukset perustuvat Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran teokseen Tutki ja kirjoita (2004) sekä Juha T. Hakalan laatimaan oppaaseen Opinnäyte luovasti (1999). Näistä sekä muista vastaavanlaisista teoksista saa yksityiskohtaisia ohjeita ja vinkkejä sekä opinnäytetyön että muiden kirjallisten töiden laatimiseen. Lyhyiden kirjallisten tuotosten, esimerkiksi suppeiden raporttien, selvitysten, anomusten yms. tekstien mallina voi käyttää myös raportin ohjetta ja erilaisia sovelluksia asiakirjastandardin mukaisesta tekstin jäsentelystä ja asettelusta. Ei ole yhdentekevää, millaiselta kirjallinen tuotos näyttää. Ulkoasu on viesti lukijalle. Huolellisesti tehty työ houkuttelee lukemaan, ja hyvin jäsennelty teksti vie viestin paremmin perille. Oppilaitokset pyrkivät yleensä yhtenäisiin käytänteisiin kirjallisissa töissä, sillä se helpottaa sekä ohjeiden antamista että töiden laatimista ja arvioimista. Huomion kiinnittäminen tekstin ulkoasuun ja lähteiden tarkkaan merkintään voi alussa tuntua vaikealta, mutta harjoituksen myötä siitä tulee luonteva osa asiatekstien laatimista. Taito ilmaista tietojaan ja ajatuksiaan kirjallisesti on osa hyvää ammattitaitoa.

4 4 2 KIRJALLISTEN TEHTÄVIEN OSAT Opiskelija saa laadittavakseen monenlaisia kirjallisia tehtäviä, joiden avulla hän perehtyy johonkin opittavaan asiaan tai pohtii oppimaansa. Tällaiset oppimistehtävät voivat olla referaatteja, tutkielmia, esseitä, luentopäiväkirjoja, raportteja, tehtävä- tai työselostuksia jne. Ennen kirjoittamista ja jopa ennen asiaan perehtymistä on hyvä tietää, millaisesta tehtävälajista on kyse, koska se helpottaa työskentelyä. Ohjeita on esimerkiksi erilaisissa äidinkielen oppikirjoissa ja kirjoittamisen oppaissa. Tällä monisteella käsitellään kirjallisten tehtävien yleisohjeita, kuten tekstin rakennetta ja lähteiden ilmoittamistekniikoita. Useimmissa kirjallisissa tehtävissä on yleensä seuraavat osat: nimiölehti eli kansilehti, sisällysluettelo, johdanto, varsinainen tekstiosa, pohdinta, lähdeluettelo ja liitteet. Laajoissa töissä, kuten opinnäytetyössä, tarvitaan myös tiivistelmä, joka sijoitetaan heti nimiölehden jälkeen. Tutkielmissa, esseissä ja referaateissa kannattaa noudattaa esimerkiksi tässä monisteessa käytettyä tekstin asettelua (ks. myös luku 4). Lyhyisiin raportteihin ja työselostuksiin sekä erilaisiin asiakirjoihin saa vinkkejä tämän monisteen liitteestä 4. Lähdemerkintöjä koskevat ohjeet sopivat kaikkiin tehtäviin, myös opinnäytetyöhön. 2.1 Nimiölehti eli kansilehti Nimiölehdellä lukijalle kerrotaan kaikki tarpeelliset dokumentointitiedot. Työn nimen pitää kertoa asiasisältö. Nimi laitetaan näkyvästi esille, yleensä noin 6 10 cm:n päähän paperin yläreunasta. Nimen voi kirjoittaa suuraakkosin ja tummentaa tai käyttää muita tehosteita. Vasempaan reunaan jätetään noin 4 cm marginaalia; sama marginaali säilytetään läpi koko työn. Tekijöiden nimet ja ryhmätunnukset voivat olla työn nimen alapuolella. Oikeassa alareunassa ilmoitetaan työn laji (essee, referaatti, analyysitehtävä, ryhmätyöraportti, tutkielma jne.), koulutusyksikkö (oppilaitoksen nimi kokonaisuudessaan), koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto, opintojakso ja siihen /- viivalla yhdistettynä ohjaavan opettajan nimi. Alimmaiseksi kirjoitetaan päiväys. Kansilehden voi tarpeen mukaan suunnitella persoonallisemmaksikin, esimerkiksi liittää

5 5 siihen kuvan, mutta dokumentointitietojen pitää aina olla nähtävissä. Myös opinnäytetyön kansilehden mallia voi halutessaan soveltaa muihinkin kirjallisiin tehtäviin. Kirjasinkooksi valitaan 12 p (otsikkoon suurempikin) ja kirjasintyypiksi jokin helppolukuinen ja tavallinen, esimerkiksi Times New Roman, Palatino tai Arial. Samaa kirjasintyyppiä kannatta yhtenäisyyden vuoksi käyttää läpi koko työn. Kirjallisissa tehtävissä riviväli on 1,5, mutta kansilehden dokumentointitiedot, tiivistelmä, sisennetyt suorat lainaukset sekä jotkin liitteet, taulukot ja kuviot kirjoitetaan käyttäen riviväliä Tiivistelmä Tiivistelmä on työn pääsisältöjen tiivis referaatti. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, josta käyvät ilmi kaikki dokumentointitiedot, työn aihe, tarkoitus ja keskeinen sisältö. Se laaditaan yleensä vain laajoihin töihin kuten opinnäytetyöhön. Tiivistelmän pituus on sanaa, ja sen tulee mahtua yhdelle sivulle. Opinnäytetöiden tiivistelmien laatimisohjeet on selostettu opinnäytetyöohjeissa. 2.3 Sisältösivu Sisältöluettelo laitetaan kaikkiin kirjallisiin töihin, joissa sisältö on jaoteltu otsikoituihin lukuihin. Suositeltavaa on laatia sisältöluettelo porrasteiseksi (ks. tämän ohjemonisteen sisältöluettelo), jotta pää- ja alaotsikot erottuvat selvästi toisistaan. Pääotsikot kirjoitetaan joko suuraakkosin tai tummennetaan, alaotsikot kirjoitetaan pienaakkosin. Otsikot on yleensä numeroitava. Numeron perään ei tule pistettä, mutta alanumeroissa numerojen välinen piste merkitään. Numeron ja otsikon väliin jätetään kaksi tai kolme välilyöntiä. Otsikot kirjoitetaan tekstiin täsmälleen samassa muodossa kuin ne ovat sisältösivulla. Sivunumerot on myös laitettava näkyviin sisältösivulle. Liitteiden nimet ja aloitussivut merkitään sisältöön samoin kuin otsikot. Jos otsikoita on vain muutamia, kannattaa sisältösivulle jättää hieman leveämpi ylämarginaali. Töihin, joissa on vain yksi otsikko, sisältösivua ei tarvita.

6 6 2.4 Johdanto Kaikkiin töihin laaditaan johdanto. Johdannon tehtävä on johdattaa lukija aihepiiriin ja antaa tarpeelliset tiedot työn aiheesta, tavoitteista ja tarkoituksesta. Kirjallisten töiden on vastattava tehtäväksiantoa, joten opettajan tai ohjaajan antamat ohjeet on analysoitava tarkkaan ennen työn tekemistä. Johdannosta kenen tahansa pitäisi pystyä saamaan selville, mikä työ on kyseessä ja mihin tavoitteeseen pyritään. Useimmat tehtävät edellyttävät lisäksi, että opiskelija itse täsmentää käsittelyn näkökulmaa ja asettaa työlle myös omia tavoitteitaan. Nämä rajaukset ja tavoitteet on kerrottava johdannossa. Johdannossa voi yleensä erottaa seuraavat kolme osaa: Ensin lukija johdatellaan aihepiiriin eli määritellään, mistä on kyse ja mihin kokonaisuuteen käsiteltävä asia liittyy. Toiseksi esitellään aiheeseen liittyviä ongelmia tai yksityiskohtia, joiden avulla voi perustella omaa tehtävänasettelua ja valittua näkökulmaa. Lopuksi kerrotaan, mistä näkökulmasta asiaa selvitetään, mihin tavoitteisiin pyritään ja mikä on työn tarkoitus eli miksi työ tehdään. Riippuu tehtävästä, kuinka laaja ja perusteellinen johdanto on tarpeen. Lyhyissä töissä johdanto on yhden kappaleen mittainen, mutta useimmiten tarvitaan kaksi tai kolmekin kappaletta. Johdantosivulla voi ylämarginaali olla hieman leveämpi kuin varsinaisilla tekstisivuilla. Johdannossa määritellyt tavoitteet ohjaavat myös pohdinnan kirjoittamista, sillä pohdinnassa tiivistetään tulokset ja pohditaan niiden merkitystä sekä arvioidaan, kuinka hyvin työlle asetetut tavoitteet saavutettiin (ks. pohdinnan ohjeita tarkemmin luvusta 2.6). 2.5 Varsinainen tekstiosa Kirjalliset työt ovat usein niin laajoja, että tekstin jäsentely lukuihin ja alalukuihin on tarpeen. Asia kannattaa jäsennellä muutamaan selkeään kokonaisuuteen (päälukuun) ja täsmentää jäsentelyä alalukujen avulla. Pirstonaista otsikointia ei kannata suosia. Tarvittaessa jäsentelyn ilmoittamista voi täydentää ns. kappaleotsikoinnin avulla (ks. luku 4).

7 7 Mitä selkeämmin koko tehtävän idea ja tavoitteet on määritelty, sitä helpompi on hahmottaa kirjallisen työn rakenne. Varsinainen teksti jäsennellään asiakokonaisuuksiin eli päälukuihin ennen syventävää tiedonhankintaa, joten työn koko sisältöluettelo on viimeistään ennen kirjoittamista jo alustavasti muokattu. Työn edetessä jäsentely vielä muuttuu ja täsmentyy. Kirjallisten tehtävien tekoon on yleensä aina mahdollista saada opettajalta ohjausta, ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen. Mitä paremmin asia on mietitty, tutkittu ja sisäistetty, sitä helpompi se on kirjoittaa johdonmukaiseksi tekstiksi. Tekstin kirjoittamiseen on ryhdyttävä ajoissa, jotta viimeistelyyn ja muokkaamiseen jää vielä aikaa. Varsinainen kirjoittaminen aloitetaan niistä luvuista, jotka ovat jo jäsentyneet, ja epäselvistä asioista kirjoitetaan esimerkiksi sisältöluetteloita ja suunnitelmia, jotta ne alkaisivat hahmottua paremmin. Prosessikirjoittamisen periaatteisiin on hyvä perehtyä, sillä niistä on apua tekstin rakentamisessa (ks. esim. Kauppinen, Nummi & Savola 2004: Tekniikan viestintä ja Iisa, Piehl & Kankaanpää 1999: Tekstintekijän käsikirja). Otsikoiden sisältöön ja muotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Päälukujen otsikoista näkyy, mitkä ovat työn pääsisällöt. Yhdessä niiden pitäisi kattaa työn nimen eli pääotsikon kertoma asia. Alaotsikot puolestaan kuvaavat, mitä kyseisen luvun pääotsikko tarkoittaa. Näin ollen alaotsikoita on aina oltava vähintään kaksi. (Jos alaotsikoita olisi vain yksi, sen pitäisi olla sama kuin pääotsikko!) Sisältöluettelo antaa lukijalle tiedon siitä, mitä asioita työssä käsitellään ja miten asiat liittyvät toisiinsa, joten otsikoiden pitää kertoa sisältö selkeästi ja olla myös muodoltaan johdonmukaisia: samantasoisten otsikoiden on oltava keskenään samanarvoisia ja kieliopilliselta muodoltaan yhtenäisiä. Kappalejako merkitään selvästi jättämällä kappaleiden väliin tyhjä rivi. Joissakin tehtävissä kappalejaon voi osoittaa myös sisentämällä kappaleen alkua. Asiatekstissä kappaleen rakenne tukee luettavuutta: aloitusvirke eli niin sanottu ideavirke kertoo aiheen, jota kappaleessa käsitellään. Yhteen kappaleeseen sisällytetään yksi asiakokonaisuus.

8 8 2.6 Pohdinta Kaikkiin kirjallisiin opintotehtäviin liittyy pohdintaosa. Pohdinnassa arvioidaan työssä esitettyjä asioita, mietitään niiden merkitystä, tärkeyttä ja vaikuttavuutta esimerkiksi omalla ammattialalla tai siinä yhteydessä, missä niitä työssä käsiteltiin. Pohdinta on siis keskeisten asioiden esille nostamista ja arvioimista. Koska oppimistehtävässä on kyse paitsi oppimisesta myös oppimisen osoittamisesta, itsearviointi on luonnollinen osa pohdintaa. Itsearviointi pohjautuu tehtävän määrittelyyn ja tavoitteiden asetteluun: arvioidaan, miten hyvin tavoitteet saavutettiin tämän tehtävän avulla, millä tavoin uusi tieto liittyy omiin aikaisempiin tietoihin ja valmiuksiin sekä mitä uusia opittavia tiedon ja taidon alueita tehtävä avasi. Pohdinnan sisältö vaihtelee tehtävälajin mukaan. Jos varsinainen työ on esimerkiksi referaatti tai työselostus, pohdinta on vasta työn lopussa, jolloin siinä korostuu keskeisten asioiden tiivistäminen, niiden merkityksen analysoiminen ja tehtävän tavoitteiden saavuttamisen arvioiminen oman oppimisen näkökulmasta. Tutkielmissa, oppimispäiväkirjoissa ja esseissä omaa pohdintaa (eli hankitun tiedon analysointia, päätelmiä ja sovelluksia) sisältyy jo varsinaiseen tekstiosaan, joten pohdinnassa korostuu asioiden yhteenveto ja yleisluontoisemmat päätelmät sekä työn tekemiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen analysointi. Opinnäytetöissä pohdinta muokataan tehdyn työn vaatimalla tavalla. Tarkempia ohjeita saa opinnäytetöitä käsittelevästä kirjallisuudesta. Pohdinnan laatiminen on usein työn vaativin osa, eikä hyvä pohdinta synny hetkessä, vaan sen tekemiseen pitää varata aikaa. Pohdintaan tulevaa materiaalia kannattaisi kerätä työn alusta saakka. Työtä tehdessä syntyneitä ajatuksia, innostavia oivalluksia, epäilyjä, kriittisiä huomautuksia ja jopa harmin purkauksia voi kirjoittaa muistiin ja koota niitä mappiin tai omaan tiedostoonsa. Oppimispäiväkirja on hyödyllinen apuneuvo tässäkin. Muistiinpanot toimivat pohdinnan kirjoittamisvaiheessa ajatusten virittäjinä ja auttavat hahmottamaan, millä tavoin oma oppiminen ja ajattelu ovat kehittyneet työn edetessä. Pohdintaan on syytä paneutua tosissaan ja rehellisesti. Pohdinta on tarkoitettu ennen kaikkea opiskelijan omaan käyttöön, oman ajattelun ja ammatillisen kasvun tueksi. Sa-

9 9 malla työtä arvioiva opettaja tai ohjaaja näkee pohdinnasta, millä tavoin opiskelija ymmärtää eri asioiden merkitykset ja kuinka syvällisesti hän osaa punnita niitä sekä kuinka realistisesti hän kykenee arvioimaan omaa osaamistaan. Opinnäytetöissä pohdinta on parhaimmillaan oman ammattialan keskusteluun osallistumista. Käytännössä omaan pohdintaan pääsee parhaiten hyvien kysymysten avulla. Seuraavassa on luettelona esitetty kysymystyyppejä. Hyödynnä niitä tehtävien teossa! Asian pohtiminen on - analysoimista erittelyä, osiin jakamista kokonaisuuden ymmärtämistä osien välisten suhteiden tarkastelua syiden ja seurausten tarkastelua jne. - arviointia tiedon käyttökelpoisuuden arviointia tiedon sovellettavuuden arviointia luotettavuuden arviointia merkityksen arviointia ajankohtaisuuden, osuvuuden jne. arviointia - soveltamista tiedon käyttöyhteyksien kokeilua sovittamalla sitä omiin esimerkkeihin tai mahdollisiin tuleviin tilanteisiin - vertailua omiin aikaisempiin tietoihin vertaamista eri lähteiden tietojen vertailua käytännön tiedon ja teoriatiedon vertailua. Pohdinnan apuna voi käyttää kysymystekniikkaa. Tee kysymyksiä ja vastaa niihin. Kysymyksiä kannattaa pohtia ryhmässä sekä työn tekemisen aikana että lopuksi. Pohdinnat (vastaukset ja syntyneet ajatukset) on syytä kirjoittaa muistiin, koska muuten ne katoavat. Oppimispäiväkirja on sopiva paikka muistiinpanoille. Pohdinta on sitten helpompi koota muistiinpanojen pohjalta. Tutki tehtävälle asetetut tavoitteet (mitä siis piti oppia!) ja laadi kysymyksiä tavoitteiden perusteella seuraavien pohjakysymysten mukaisesti. Keksi itse lisää kysymyksiä. - Mikä X:ssä ( = selvitetyssä asiassa) oli keskeisintä? Miksi? - Miten se vaikuttaa käytännön työssä tai miten se ilmenee? Mitä se vaatii työn tekijältä (esim. millaista osaamista tai kokemusta, millaisia taitoja, tietoja, persoonallisia ominaisuuksia)?

10 10 - Miten siihen suhtaudutaan? Miten itse suhtaudun? Miten omiin asenteisiinsa voi vaikuttaa tai kannattaisi vaikuttaa? - Mikä oli uutta ja yllättävää tietoa minulle? Miksi? - Miten asiaan perehtyminen vaikutti omiin käsityksiini tai asenteisiini? - Millä tavoin asia todennäköisesti tulee esille tai vaikuttaa opiskelussani tai tulevassa työssäni? 2.7 Lähteet ja liitteet Työssä käytetyt lähteet merkitään sekä tekstiin että lähdeluetteloon. Lähteiden merkintätapoja on monenlaisia, ja yleensä eri oppilaitokset antavat niistä hieman toisistaan poikkeavia ohjeita. Tässä ohjeessa (luvussa 3 sekä liitteissä 1 ja 2) esitellään ne tavat, joita omassa oppilaitoksessamme käytetään. Käytänteet perustuvat Hirsjärven ym. teokseen Tutki ja kirjoita (10. painos vuodelta 2004). Liitteeksi laitetaan yleensä sellaista aineistoa, joka ei sovellu tekstissä esitettäväksi, mutta johon työssä viitataan tai jota työssä selostetaan. Liitteenä voi olla tilastoja, kaavioita ja kuvioita, piirroksia, lisäselvityksiä ja muuta oheismateriaalia. Liitteet nimetään ja numeroidaan. Liitteiden nimet merkitään myös sisältöluetteloon, samoin liitteiden alkamissivut. Mikäli mahdollista, työn sivunumerointi jatkuu juoksevana myös liitesivuilla. Liitteiden merkitsemisestä sekä taulukoiden ja kuvioiden laatimisesta on ohjeita ja esimerkkejä erilaisissa tutkielmien laatimisoppaissa. 3 LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN 3.1 Lähteiden käyttö ja ilmoittaminen tekstissä (tekstiviitteet) Lähteet on valittava kriittisesti eli on arvioitava, onko valittu tieto työn kannalta olennaista, onko tietolähde tuore ja luotettava ja onko koottu lähdeaineisto riittävän monipuolinen. Kirjallisen tehtävän suunnittelu ja tietojen valikointi on opiskelijan tehtävä.

11 11 Lähteiden hankkimiseen ja tiedon luotettavuuden arvioimiseen oppii vähitellen, mutta ei ilman paneutumista ja vaivannäköä. Lähdetiedot esitetään referoiden eli omin sanoin selostaen, tarvittaessa arvioiden ja kommentoiden. Vaikka lähteiden sanamuoto siis muuttuu, on oltava tarkka, etteivät merkitykset tai painotukset muutu. Suoria lainauksia käytetään vain, mikäli siihen on erityistä tarvetta eli alkuperäinen ilmaisu halutaan säilyttää sen nasevuuden tai korostusten takia. Käytetyt lähteet on aina mainittava. Useimmissa töissä lähteet mainitaan sekä tekstissä (tekstiviitteinä) että lähdeluettelossa. Kaikkeen tietoon, mikä ei ole kirjoittajan itsensä päättelemää, havainnoimaa tai tutkimaa, täytyy merkitä lähdeviite. Joissakin töissä, kuten ohjeteksteissä, riittää lähteiden mainitseminen vain työn lopussa. Normaaliin tieteellistyyppiseen asiatekstiin kuuluu olennaisesti se, että oma ja toisten tieto erotellaan myös tekstissä selvästi. Toisten julkaisemaa tai kertomaa tietoa ei saa esittää omanaan, vaikka olisi opetellut asian ulkoa. Toisen tekijän kirjoitusten, ideoiden ja tutkimustulosten esittämistä ikään kuin omina nimitetään plagioinniksi eli kirjalliseksi (tieteelliseksi tai taiteelliseksi) varkaudeksi. Plagiointi näkyy myös puutteellisena lähteiden ilmoittamisena. Tekstiviitteiden avulla kirjoittaja pystyy kertomaan lukijalle, kenen tietoja hän referoi ja millä tavoin hän liittää eri lähteiden tiedot toisiinsa ja omiin pohdintoihinsa. Tekstiviitettä varten lähteestä valitaan viitesana, jonka täytyy olla lähdeluettelossa kyseisestä lähteestä ensimmäisenä mainittu sana. Näin tekstiviitteen avulla on helppo löytää tarkemmat lähdettä koskevat tiedot lähdeluettelosta aakkosjärjestyksessä omalta kohdaltaan. Yleisin viitesana on kirjoittajan sukunimi, mutta muitakin tapoja on. Esimerkiksi monet aikakauslehdet käyttävät numeroa viitesanana. Omassa oppilaitoksessamme viitesanana käytetään kirjoittajien sukunimeä tai sen puuttuessa kirjan tai artikkelin nimeä tai julkaisijan nimeä. Lähdetiedot voi ilmoittaa tekstissä kahdella tavalla: osana virkettä tai sulkeissa. Puhutaan kirjoittajakeskeisestä viittaamisesta ja asiakeskeisestä viittaamisesta (ks. tarkemmin liitteestä 3). Yleensä molempia tapoja on käytettävä rinnakkain:

12 12 1) Lähdetieto voi olla osa virkettä. Tällöin mainitaan kirjoittajan nimi kokonaisuudessaan tai vain sukunimi, ja tarvittaessa lähteestä kerrotaan yksityiskohtaisempaakin tietoa. Seuraavassa on esimerkki kirjaan, lakiin, sanomalehtiuutiseen ja keskusteluun viittaamisesta: Sitaattioikeus takaa sen, että julkaistujen teosten sisältöjä, tutkimustuloksia ja ajatuksia on oikeus käsitellä vapaasti. Hyvä tapa vaatii kuitenkin lähdetietojen tarkkaa ilmoittamista, kuten Mäkinen (2005, 185) korostaa. Tätä edellyttää jo tekijänoikeuslakikin (Tekijänoikeuslaki /404). Apulaisylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola esittää Savon Sanomien kirjoituksessaan Pieksämäen kaupungille vaatimuksen dementiaosaston säilyttämisestä. Lähihoitaja Maija Lehto (2001) korostaa asiakkaan kuuntelun merkitystä hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa. 2) Lähdetiedon voi ilmoittaa suljemerkinnän avulla. Tällöin pyritään korostamaan itse asiaa ja lähdeviite jää vain lukijalle tarkoitetuksi ilmoitukseksi. Suljemerkinnän paikka määräytyy referoidun tiedon paikasta. Jos koko kappale (kahdesta tai useammasta virkkeestä muodostuva) on referoitua tekstiä, viite tulee kappaleen loppuun ja sulkeiden sisällä on piste. Jos on referoitu vain yksi virke, viite tulee kyseisen virkkeen loppuun eikä sulkeiden sisällä ole pistettä. Tekstiviite on tällöin osa virkettä, joten virkkeen loppupiste merkitään vasta suljelausekkeen jälkeen. Jos lainaus koskee vain virkkeen osaa, esim. yksittäistä sanaa, suljemerkintä tulee kyseiseen kohtaan lauseessa. Seuraavassa on esimerkki molemmista tapauksista: Kokenut tutkija huomaa jo teoksen tai artikkelin lähdeluettelosta, kannattaako tekstiin lainkaan tutustua (Hakala 1999, 104). Kirjoittaminen on monimutkainen kognitiivinen prosessi. Asiatyylinenkään kirjoittaminen ei ole pelkkää tiedon välittämistä, vaan myös pohdintaa ja itseilmaisua. Kirjoittamalla pyritään hahmottamaan maailmaa, ymmärtämään ilmiöitä tai elämänkokemuksia ja kiinnittämään niitä laajempiin yhteyksiin. Olennaista lähes kaikessa kirjoittamisessa on myös viestintä: ajattelun tulokset on tarkoitettu jonkun luettaviksi. Kirjoittaminen on siis myös keskustelua lukijan kanssa. (Lonka & Lonka 1996, 8.) Tekstiviitteeseen merkitään kirjoittajan sukunimi tai kirjoittajien sukunimet (jos heitä on useampia) sekä tekstin julkaisuvuosi ja sivunumero. (Joissakin tapauksissa, esimerkiksi selostettaessa koko teoksen ideaa laajemmin, sivunumeroa ei merkitä.) Jos kirjoittaja ei ole tiedossa, viitataan julkaisijan tai teoksen nimellä. Esimerkkejä:

13 13 (Hakala 1999, 104.) (Kieli ja sen kieliopit 1994, 234.) Oikeinkirjoituksessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin yksityiskohtiin: Sukunimen ja vuoden välissä ei ole välimerkkiä. Vuosiluvun ja sivunumeron väliin merkitään pilkku. Pilkun jälkeen tulee välilyönti. Suljemerkin jälkeen ja ennen suljemerkkiä ei ole välilyöntiä. Piste tulee sulkeiden sisälle, jos viite koskee useampaa edeltävää virkettä. Jos viite on yhden virkkeen sisäinen viite, sulkeiden sisälle ei tule pistettä. Jos samaan kappaleeseen on koottu tietoa useammasta lähteestä, sulkeiden sisälle voi tulla useampi viitetieto. Tämä edellyttää, että lähteissä on käsitelty samaa asiaa samansuuntaisesti. Jos eri lähteiden tiedot ovat keskenään ristiriitaisia tai niissä on esitetty eri asioita, on viitteet merkittävä mainitun asian yhteyteen kappaleen sisälle. Tarpeetonta kappaleen pirstomista tekstiviitteillä on kuitenkin syytä välttää. Seuraava viite kertoo, että Hakala esittää samansuuntaisia näkemyksiä kuin Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara: (Hakala 1999, 104; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Oikeinkirjoituksessa kannattaa panna merkille seuraavat yksityiskohdat: Kahden eri viitteen väliin merkitään puolipiste. Jos kirjoittajia on useita, nimien väliin merkitään pilkku, paitsi kahden viimeisen väliin &-merkki. Jos tieto on esitetty referoidussa teoksessa useilla eri sivuilla, asia tuodaan lukijalle tietoon luettelemalla kyseiset sivut. Ääriarvot (esim ) erotetaan joko ajatusviivalla tai jättämällä tavuviivan molemmille puolille sanaväli. Myös puolipisteen jälkeen tulee välilyönti. &-merkin molemmin puolin on välilyönti. Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, toisen kerran mainittaessa merkitään vain ensimmäinen nimi ja ym. Jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän, jo ensimmäisellä viittauskerralla mainitaan vain ensimmäisen kirjoittajan nimi ja lyhenne ym.

14 14 Jos kirjoittaja (tai puhuja) ei ole tiedossa, viitataan teoksen tai artikkelin nimellä. Joskus viitesanaksi sopii julkaisijan nimi. Tekstiviite on viite lähdeluetteloon eli saman sanan on oltava ensimmäisenä sanana myös lähteissä. Tarkempia ohjeita ja esimerkkejä tekstiviitteiden merkitsemisestä on esitetty liitteessä Lähdeluettelo Lähteet luetellaan aakkosjärjestyksessä. Kaikki lähteet, niin julkaisut, painamattomat lähteet kuin elektronisetkin lähteet merkitään samaan luetteloon. Lähdeluetteloa varten tarvitaan mm. seuraavia tietoja: Tekijä(t), toimittaja(t) Julkaisuvuosi Teoksen tai artikkelin nimi Suomentajan nimi, jos teos on suomennettu Sarjan nimi ja numero, jos teos on julkaistu jossain sarjassa Julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka; huom. ei painopaikka!) Julkaisija tai kustantaja (huom. ei kirjapaino!) Aikakauslehden nimi, vuosikertanumero ja lehden numero Artikkeleista myös laajuus (aloitus- ja lopetussivu) Lakien nimet täydellisinä numerointeja myöten Sähköisistä lähteistä muiden tietojen lisäksi osoitteet Lähteet ovat siis monentyyppisiä: kirjoja, artikkeleita (kokoomateoksissa ja lehdissä), sarjajulkaisuja, opinnäytteitä (opinnäytetöitä, pro graduja, lisensiaatintöitä, väitöskirjoja), esitelmiä, luentoja, haastatteluja, lakeja, asetuksia, elokuvia, videoita, cd-romohjelmia, Internetistä saatuja tietoja ja muuta sähköistä aineistoa, ohjeita, sopimustekstejä, pöytäkirjoja jne. Lähdeluetteloon merkitään tiedot niin tarkkaan, että lukija pystyy niiden perusteella päättelemään, millainen lähde on kyseessä sekä miten luotettava ja tuore se on. Seuraavilla sivuilla on esimerkkejä merkintätavoista lähdetyypeittäin. Liitteessä 2 on yksityiskohtaisempia ohjeita.

15 15 Esimerkkejä erityyppisistä lähteistä ja niiden merkintätavoista: Benner, P., Tanner, C. A. & Chesla, C. A Asiantuntijuus hoitotyössä. Hoitotyö, päättelykyky ja etiikka. Suom. P. Nieminen. Juva: WSOY. Hassinen, M. & Komulainen, P Kevytkuormitteisen aerobisen liikunnan vaikutus lihasvoimaan, nivelten liikkuvuuteen ja tasapainoon keski-ikäisillä miehillä. Fysioterapia 49 (4), Kieli ja sen kieliopit Opetuksen suuntaviivoja. Helsinki: Opetusministeriö ja Painatuskeskus. Niemi, T Kaupankäyntiä tarinoimalla. Helsingin Sanomat , Talous & Työ, E 3. Nordman, T Viestintä terveydenhuollon organisaatiossa. Teoksessa S. Torkkola (toim.) Terveysviestintä. Helsinki: Tammi, Lähdemerkinnöissä kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin kirjoitusteknisiin yksityiskohtiin (ks. lisäksi tarvittavien tietojen luettelo seuraavilta sivuilta): Kirjoittajan sukunimeä tai muuta viitesanaa korostetaan sisentämällä lähdemerkinnässä seuraavia rivejä. Viitesanan voi kursivoida tai tummentaa. Lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen ensimmäisen sanan perusteella. Viitesanassa kirjoitetaan ensin sukunimi, sitten etunimen lyhenne. Muuten nimistä mainitaan ensin etunimen lyhenne ja sitten sukunimi. Jos kirjoittajia on useampia, nimet merkitään samassa järjestyksessä kuin ne ovat lähteessä. Nimet erotetaan toisistaan pilkulla paitsi kaksi viimeistä &- merkillä. Etunimen lyhenteen jälkeen tulee piste. Teoksen nimi kirjoitetaan siten kuin se on kirjoitettu. Jos nimi on kaksiosainen eikä nimien välissä ole käytetty mitään välimerkkiä, lähdeluettelossa otsikoiden väliin merkitään piste. Kustantajan kotipaikka erotetaan kustantajan nimestä kaksoispisteellä. Julkaisusarjan nimi ja siihen liittyvät numerot kirjoitetaan samanlaisina kuin ne ovat lähteessä. Jos julkaisusarjan nimessä jo esiintyy julkaisijan/kustantajan nimi ja kotipaikka, sitä ei tarvitse enää erikseen mainita. Aikakauslehdistä kerrotaan vuosikerta- eli volyyminumero sekä sivut, joilla mainittu artikkeli on. Jos lehden joka numerossa sivunumerointi alkaa 1:stä, leh-

16 16 den numero merkitään vuosikertanumeron jälkeen sulkeisiin. Jos vuosikerran sivunumerointi on jatkuva, yksittäisen lehden numero jää pois. Sanomalehdistä mainitaan päivämäärä, mahdollinen osaston nimi ja sivunumero. Toimitetuista teoksista mainitaan ensin lähteenä käytetyn osan kirjoittajat, teoksen julkaisuvuosi ja kyseisen osan otsikko. Tiedot koko teoksesta aloitetaan sanalla Teoksessa. Lähdeluettelossa mainitaan sivut vain lehtiartikkeleista ja toimitettujen teosten osista. Niistä kerrotaan artikkelin tai osan laajuus (aloitussivu lopetussivu). Erityyppisistä lähteistä tarvitaan erilaisia tietoja (ks. esimerkkejä myös liitteestä 2): Lähteistä kannattaa koota tarvittavat tiedot heti muistiin. Perusteoksista eli julkaistuista kirjoista, jotka ovat yhden tai useamman kirjoittajan yhdessä tekemiä mainitaan tekijät, julkaisuvuosi, teoksen nimi, suomentaja (jos suomennettu), julkaisusarjan nimi ja numero (jos on), kustantajan kotipaikka ja kustantaja. Isokorpi, T Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. Jyväskylä: PS-kustannus. Toimitetuista teoksista (kokoomateoksista, artikkelikokoelmista) on poimittava lähteenä käytetyn artikkelin (teoksen luvun) kirjoittajien nimet, teoksen julkaisuvuosi ja artikkelin (luvun) nimi (ja aikaisempi julkaisupaikka ja -aika, jos sellainen on mainittu). Lisäksi tarvitaan toimittajien nimet, koko teoksen nimi, mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero, kustantajan kotipaikka ja kustantajan nimi sekä sivut, joilla kyseinen artikkeli teoksessa on. Sillanpää, K Päivystyspoliklinikka ensihoidon toimintaympäristönä. Teoksessa A. Alaspää, M. Kuisma, L. Rekola & K. Sillanpää (toim.) Uusi ensihoidon käsikirja. Helsinki: Tammi, Lehtiartikkeleista on merkittävä muistiin kirjoittaja(t), lehden julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta- eli volyyminumero, kyseisen vuoden numero ja sivut, joilla kirjoitus on (kirjoituksen laajuus). Isomaa, B Monimuotoinen diabetes ja lisäsairaudet. Diabetes ja lääkäri 31 (3),

17 17 Luennoista, seminaari-, koulutuspäivä- ja konferenssiesityksistä tarvitaan esitelmöijän tai luennoijan nimi, vuosi, esitelmän tai luennon nimi, tilaisuuden ja sen järjestäjän nimi (esim. oppilaitos), paikka ja aika (päivämäärät) sekä maininta luento (esitelmä). Jos viitataan julkaistuun luentolyhennelmään, kerrotaan myös julkaisutiedot. Lehtonen, J Mielenterveystyön muuttuva kuva. Terve-Sos Kuopio. Sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma. Uusi hyvinvointivastuu? Luentotiivistelmät. Posterit. Helsinki: Stakes, 40. Haastatteluista mainitaan haastatellun nimi, vuosi, ammatti ja toimipaikka. Loppuun tulee maininta haastattelu sekä haastattelun ajankohta (päivämäärä). Lehto, M Lähihoitaja. Harjulan sairaala, Kuopio. Haastattelu Opinnäytteistä (opinnäytetyö, tutkielma, lisensiaatintyö, väitöskirja) mainitaan kirjoittaja(t), vuosi, työn nimi ja oppilaitos tai yliopisto ja sen tiedekunta sekä maininta opinnäytetyö (jne. sen mukaan, miten työ on nimetty). Vallimies-Patomäki, M Synnytys naisen ja miehen kokemana. Tutkimus hoitokäytäntöjen yhteyksistä synnytystapahtumaan ja synnytyskokemukseen. Kuopion yliopiston julkaisusarja E. Yhteiskuntatieteet 64. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja. Audiovisuaalisista ja elektronisista lähteistä ilmoitetaan yllä mainittujen tietojen lisäksi lähdetyyppi (tv-ohjelma, kasetti, video, cd-rom, tietokoneohjelma, www-lähde) sekä www-lähteistä myös sivustojen julkaisija, viittausajankohta ja osoite. Tarvittaessa mainitaan myös päivityspäivämäärä. Saari, S Itsearviointitehtäviä. Terveystietoa A Ö. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Helsinki. Päivitetty Viitattu Julkaisusarjoissa ilmestyneistä teoksista on mainittava myös sarjan nimi ja numero. (Ks. esimerkkejä edellisistä.)

18 18 4 TEKSTIN ASETTELU Edellä on jo ollut mainintoja tekstin asettelusta nimiölehdelle ja sisältöluetteloon. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavia asioita: Marginaalit. Vasempaan reunaan jätetään koko työssä noin 4 cm:n tyhjä reunus. Tämä on tarpeen, jotta palautekommenteille olisi tilaa eikä teksti jäisi esim. nidottaessa piiloon. Oikeaan reunaan riittää 1,5 tai 2 cm, ylä- ja alareunaan 2 tai 2,5 cm. Rivivälit ja kirjasinkoko. Riviväli on 1,5 ja kirjasinkoko 12. Tiheämpi teksti vaikeuttaa lukemista sekä korjausten ja kommenttien lisäämistä. Otsikot. Otsikot kirjoitetaan tekstiin tarkkaan samanmuotoisina ja samalla tavalla numeroituina kuin sisältöluetteloon. Ennen pääluvun otsikkoa jätetään kolme tyhjää riviä ja pääotsikon jälkeen kaksi. Muiden otsikoiden erottamiseen tekstistä riittää yksi tyhjä rivi. Otsikot aloitetaan samalta kohdalta vasemmasta reunasta kuin tekstikin. Liiallista otsikointia kannattaa välttää. Asian jäsentelyä voi osoittaa myös ns. kappaleotsikoiden avulla (ks. esimerkiksi tämän luvun jäsentelytapa). Kappaleotsikko kirjoitetaan kappaleen alkuun, se tummennetaan ja sen perään laitetaan piste. Teksti alkaa heti otsikon jälkeen. Kappaleotsikoita ei numeroida eikä merkitä sisältöluetteloon. Sivunumerot, välimerkit ja tehosteet. Kun teksti kirjoitetaan vain paperin yhdelle puolelle, sivunumero tulee aina oikeaan yläreunaan. Sivut lasketaan kansilehdeltä lähtien, mutta ensimmäinen sivunumero merkitään näkyviin vasta johdantosivua seuraavalle sivulle. Välimerkkien, kuten pisteen, pilkun, puolipisteen, kaksoispisteen ja kysymysmerkin jälkeen jätetään välilyönti. Tehosteita, esimerkiksi tummennusta ja kursivointia, ei kannata käyttää liikaa, muuten tekstistä tulee kirjavaa ja levotonta. Tekstin asettelu on parasta laittaa kohdalleen jo työn luonnosteluvaiheessa, sillä korjausten ja lisäysten teko selkeään pohjaan on helppoa, kun taas sekavasti asetellun tekstin muokkaaminen siistiksi on työlästä. Kirjallisen tehtävän viimeistely voi joskus olla tuskallista ja aikaa vievää, mutta parhaimmillaan siinä kokee monta oivalluksen hetkeä ja tuntee niin työn tekemisen kuin aikaansaamisenkin iloa.

19 19 LÄHTEET Hakala, J. T Opinnäyte luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Helsinki: Gaudeamus. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10., osin uudistettu laitos. Helsinki: Kirjayhtymä ja Tammi. Iisa, K., Piehl, A. & Kankaanpää, S Tekstintekijän käsikirja. 3. painos. Helsinki: Yrityskirjat. Kauppinen, A., Nummi, J. & Savola, T Tekniikan viestintä. Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. Lonka, I. & Lonka, K Kirjoittamisen taito. Teoksessa I. Lonka, K. Lonka, P. Karvonen & P. Leino (toim.) Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 54. Helsinki, Mäkinen, O Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Tammi. Tekijänoikeuslaki /404. Finlex. Viitattu Uusitalo, H Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. 2. painos. Helsinki: WSOY.

20 20 Liite 1. Tekstiviitteiden merkitseminen, esimerkkejä TEKSTIVIITTEET Tekstiin merkitään lähteestä lyhyt maininta, ns. tekstiviite. Tekstiviitteessä mainitut sanat ovat vastaavasti lähdeluettelossa aina ensimmäisinä sanoina aakkosjärjestyksen mukaisella paikallaan. Viitesana on tavallisimmin kirjoittajan nimi (kirjoittajien nimet), mutta sen (niiden) puuttuessa teoksen tai julkaisijan nimi. Viitteen perusmuoto: kirjoittajan sukunimi / kirjoittajien sukunimet, vuosi ja sivu(t) (Aulanko 1999, 29; Rauste-von Wright & von Wright 1998, 140) Jos samojen sulkeiden sisälle tulee useampi viite, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteet merkitään joko ikäjärjestykseen tai aakkosjärjestykseen. Jos tekijöitä on kaksi, molemmat mainitaan aina. Jos tekijöitä on useampia, ensimmäisellä kerralla mainitaan kaikkien sukunimet, jatkossa vain ensimmäiseksi mainitun sukunimi ja lyhenne ym. Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, käytetään jo ensimmäisestä kerrasta alkaen merkintää: ensimmäisen kirjoittajan sukunimi ja lyhenne ym. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 331) >> (Hirsjärvi ym. 2000, 332) Jos kirjoittajia ei ole mainittu, viitataan teoksen tai julkaisijan nimellä: Tekstiin tulee siis sulkeisiin teoksen nimi tai alkuosa siitä, vuosi ja sivut, joilta tietoa on otettu: (Ulkomaille lähtevän opiskelijan opas 1998) TAI (Ulkomaille ) Toissijaisen lähteen ilmoittaminen Yleensä pyritään käyttämään alkuperäislähteitä, mutta joskus on tyydyttävä toissijaiseenkin. Tekstissä toissijaisuuden voi ilmoittaa joko virkkeen osana tai suljelausekkeessa: Resnickin (1987) mukaan lapset luonnostaan tekevät päätelmiä lukemastaan. He rakentavat yhteyksiä juuri luetun ja aiemmin kokemansa välille. (Raustevon Wright & von Wright 1998, 32.)

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ... 1 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet... 1 1.2. Aiheen valinta... 2 1.3. Kirjallisen raportin laajuus... 2 2.

Lisätiedot

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008 SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ?

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt 1) Otsikointi - tärkeintä otsikoissa on niiden informatiivisuus - otsikot muodostavat hierarkian, joka jäsentää työn rakennetta - Pääotsikko (työn nimi)

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot