Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet)
|
|
- Krista Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT Tekijän nimi (Tekijöiden nimet) Ohjemoniste Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio Ulla Nissi Syksy 2006
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KIRJALLISTEN TEHTÄVIEN OSAT Nimiölehti eli kansilehti Tiivistelmä Sisältösivu Johdanto Varsinainen tekstiosa Pohdinta Lähteet ja liitteet LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Lähteiden käyttö ja ilmoittaminen tekstissä (tekstiviitteet) Lähdeluettelo TEKSTIN ASETTELU...18 LÄHTEET...19 LIITTEET Liite 1. Tekstiviitteiden merkitseminen, esimerkkejä Liite 2. Lähdeluettelon laatiminen, esimerkkejä Liite 3. Esimerkkejä referointitekniikoista 25 Liite 4. Raportin ohjeet (erillinen liite) Liite 5. Asiakirjastandardi, malli ja ohjeet (erillinen liite)
3 1 JOHDANTO Opiskeluun sisältyy runsaasti itsenäistä tiedon hankkimista ja pohdintaa. Usein tiedot, havainnot ja päätelmät on muokattava myös kirjalliseen muotoon eli on laadittava ns. kirjallisia tehtäviä. Tavoitteena on oppia asiat hankkimalla tietoa itsenäisesti ja pohtimalla sitä. Kirjoittaminen syventää oppimista, koska tekstin tekeminen vaatii ajattelua, pohdintaa, olennaisen löytämistä ja jäsentelemistä sekä tiedon ja oman oppimisen arviointia. Tehtävien perusteella myös opettajan tai työn ohjaajan on mahdollista arvioida opiskelijan edistymistä ja antaa palautetta. Tällä monisteella esitellään lähinnä kirjallisten tehtävien yleisiä ohjeita, tekstin rakennetta ja asettelua sekä lähteiden merkitsemistapoja. Ohjeet ja suositukset perustuvat Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran teokseen Tutki ja kirjoita (2004) sekä Juha T. Hakalan laatimaan oppaaseen Opinnäyte luovasti (1999). Näistä sekä muista vastaavanlaisista teoksista saa yksityiskohtaisia ohjeita ja vinkkejä sekä opinnäytetyön että muiden kirjallisten töiden laatimiseen. Lyhyiden kirjallisten tuotosten, esimerkiksi suppeiden raporttien, selvitysten, anomusten yms. tekstien mallina voi käyttää myös raportin ohjetta ja erilaisia sovelluksia asiakirjastandardin mukaisesta tekstin jäsentelystä ja asettelusta. Ei ole yhdentekevää, millaiselta kirjallinen tuotos näyttää. Ulkoasu on viesti lukijalle. Huolellisesti tehty työ houkuttelee lukemaan, ja hyvin jäsennelty teksti vie viestin paremmin perille. Oppilaitokset pyrkivät yleensä yhtenäisiin käytänteisiin kirjallisissa töissä, sillä se helpottaa sekä ohjeiden antamista että töiden laatimista ja arvioimista. Huomion kiinnittäminen tekstin ulkoasuun ja lähteiden tarkkaan merkintään voi alussa tuntua vaikealta, mutta harjoituksen myötä siitä tulee luonteva osa asiatekstien laatimista. Taito ilmaista tietojaan ja ajatuksiaan kirjallisesti on osa hyvää ammattitaitoa.
4 4 2 KIRJALLISTEN TEHTÄVIEN OSAT Opiskelija saa laadittavakseen monenlaisia kirjallisia tehtäviä, joiden avulla hän perehtyy johonkin opittavaan asiaan tai pohtii oppimaansa. Tällaiset oppimistehtävät voivat olla referaatteja, tutkielmia, esseitä, luentopäiväkirjoja, raportteja, tehtävä- tai työselostuksia jne. Ennen kirjoittamista ja jopa ennen asiaan perehtymistä on hyvä tietää, millaisesta tehtävälajista on kyse, koska se helpottaa työskentelyä. Ohjeita on esimerkiksi erilaisissa äidinkielen oppikirjoissa ja kirjoittamisen oppaissa. Tällä monisteella käsitellään kirjallisten tehtävien yleisohjeita, kuten tekstin rakennetta ja lähteiden ilmoittamistekniikoita. Useimmissa kirjallisissa tehtävissä on yleensä seuraavat osat: nimiölehti eli kansilehti, sisällysluettelo, johdanto, varsinainen tekstiosa, pohdinta, lähdeluettelo ja liitteet. Laajoissa töissä, kuten opinnäytetyössä, tarvitaan myös tiivistelmä, joka sijoitetaan heti nimiölehden jälkeen. Tutkielmissa, esseissä ja referaateissa kannattaa noudattaa esimerkiksi tässä monisteessa käytettyä tekstin asettelua (ks. myös luku 4). Lyhyisiin raportteihin ja työselostuksiin sekä erilaisiin asiakirjoihin saa vinkkejä tämän monisteen liitteestä 4. Lähdemerkintöjä koskevat ohjeet sopivat kaikkiin tehtäviin, myös opinnäytetyöhön. 2.1 Nimiölehti eli kansilehti Nimiölehdellä lukijalle kerrotaan kaikki tarpeelliset dokumentointitiedot. Työn nimen pitää kertoa asiasisältö. Nimi laitetaan näkyvästi esille, yleensä noin 6 10 cm:n päähän paperin yläreunasta. Nimen voi kirjoittaa suuraakkosin ja tummentaa tai käyttää muita tehosteita. Vasempaan reunaan jätetään noin 4 cm marginaalia; sama marginaali säilytetään läpi koko työn. Tekijöiden nimet ja ryhmätunnukset voivat olla työn nimen alapuolella. Oikeassa alareunassa ilmoitetaan työn laji (essee, referaatti, analyysitehtävä, ryhmätyöraportti, tutkielma jne.), koulutusyksikkö (oppilaitoksen nimi kokonaisuudessaan), koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto, opintojakso ja siihen /- viivalla yhdistettynä ohjaavan opettajan nimi. Alimmaiseksi kirjoitetaan päiväys. Kansilehden voi tarpeen mukaan suunnitella persoonallisemmaksikin, esimerkiksi liittää
5 5 siihen kuvan, mutta dokumentointitietojen pitää aina olla nähtävissä. Myös opinnäytetyön kansilehden mallia voi halutessaan soveltaa muihinkin kirjallisiin tehtäviin. Kirjasinkooksi valitaan 12 p (otsikkoon suurempikin) ja kirjasintyypiksi jokin helppolukuinen ja tavallinen, esimerkiksi Times New Roman, Palatino tai Arial. Samaa kirjasintyyppiä kannatta yhtenäisyyden vuoksi käyttää läpi koko työn. Kirjallisissa tehtävissä riviväli on 1,5, mutta kansilehden dokumentointitiedot, tiivistelmä, sisennetyt suorat lainaukset sekä jotkin liitteet, taulukot ja kuviot kirjoitetaan käyttäen riviväliä Tiivistelmä Tiivistelmä on työn pääsisältöjen tiivis referaatti. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus, josta käyvät ilmi kaikki dokumentointitiedot, työn aihe, tarkoitus ja keskeinen sisältö. Se laaditaan yleensä vain laajoihin töihin kuten opinnäytetyöhön. Tiivistelmän pituus on sanaa, ja sen tulee mahtua yhdelle sivulle. Opinnäytetöiden tiivistelmien laatimisohjeet on selostettu opinnäytetyöohjeissa. 2.3 Sisältösivu Sisältöluettelo laitetaan kaikkiin kirjallisiin töihin, joissa sisältö on jaoteltu otsikoituihin lukuihin. Suositeltavaa on laatia sisältöluettelo porrasteiseksi (ks. tämän ohjemonisteen sisältöluettelo), jotta pää- ja alaotsikot erottuvat selvästi toisistaan. Pääotsikot kirjoitetaan joko suuraakkosin tai tummennetaan, alaotsikot kirjoitetaan pienaakkosin. Otsikot on yleensä numeroitava. Numeron perään ei tule pistettä, mutta alanumeroissa numerojen välinen piste merkitään. Numeron ja otsikon väliin jätetään kaksi tai kolme välilyöntiä. Otsikot kirjoitetaan tekstiin täsmälleen samassa muodossa kuin ne ovat sisältösivulla. Sivunumerot on myös laitettava näkyviin sisältösivulle. Liitteiden nimet ja aloitussivut merkitään sisältöön samoin kuin otsikot. Jos otsikoita on vain muutamia, kannattaa sisältösivulle jättää hieman leveämpi ylämarginaali. Töihin, joissa on vain yksi otsikko, sisältösivua ei tarvita.
6 6 2.4 Johdanto Kaikkiin töihin laaditaan johdanto. Johdannon tehtävä on johdattaa lukija aihepiiriin ja antaa tarpeelliset tiedot työn aiheesta, tavoitteista ja tarkoituksesta. Kirjallisten töiden on vastattava tehtäväksiantoa, joten opettajan tai ohjaajan antamat ohjeet on analysoitava tarkkaan ennen työn tekemistä. Johdannosta kenen tahansa pitäisi pystyä saamaan selville, mikä työ on kyseessä ja mihin tavoitteeseen pyritään. Useimmat tehtävät edellyttävät lisäksi, että opiskelija itse täsmentää käsittelyn näkökulmaa ja asettaa työlle myös omia tavoitteitaan. Nämä rajaukset ja tavoitteet on kerrottava johdannossa. Johdannossa voi yleensä erottaa seuraavat kolme osaa: Ensin lukija johdatellaan aihepiiriin eli määritellään, mistä on kyse ja mihin kokonaisuuteen käsiteltävä asia liittyy. Toiseksi esitellään aiheeseen liittyviä ongelmia tai yksityiskohtia, joiden avulla voi perustella omaa tehtävänasettelua ja valittua näkökulmaa. Lopuksi kerrotaan, mistä näkökulmasta asiaa selvitetään, mihin tavoitteisiin pyritään ja mikä on työn tarkoitus eli miksi työ tehdään. Riippuu tehtävästä, kuinka laaja ja perusteellinen johdanto on tarpeen. Lyhyissä töissä johdanto on yhden kappaleen mittainen, mutta useimmiten tarvitaan kaksi tai kolmekin kappaletta. Johdantosivulla voi ylämarginaali olla hieman leveämpi kuin varsinaisilla tekstisivuilla. Johdannossa määritellyt tavoitteet ohjaavat myös pohdinnan kirjoittamista, sillä pohdinnassa tiivistetään tulokset ja pohditaan niiden merkitystä sekä arvioidaan, kuinka hyvin työlle asetetut tavoitteet saavutettiin (ks. pohdinnan ohjeita tarkemmin luvusta 2.6). 2.5 Varsinainen tekstiosa Kirjalliset työt ovat usein niin laajoja, että tekstin jäsentely lukuihin ja alalukuihin on tarpeen. Asia kannattaa jäsennellä muutamaan selkeään kokonaisuuteen (päälukuun) ja täsmentää jäsentelyä alalukujen avulla. Pirstonaista otsikointia ei kannata suosia. Tarvittaessa jäsentelyn ilmoittamista voi täydentää ns. kappaleotsikoinnin avulla (ks. luku 4).
7 7 Mitä selkeämmin koko tehtävän idea ja tavoitteet on määritelty, sitä helpompi on hahmottaa kirjallisen työn rakenne. Varsinainen teksti jäsennellään asiakokonaisuuksiin eli päälukuihin ennen syventävää tiedonhankintaa, joten työn koko sisältöluettelo on viimeistään ennen kirjoittamista jo alustavasti muokattu. Työn edetessä jäsentely vielä muuttuu ja täsmentyy. Kirjallisten tehtävien tekoon on yleensä aina mahdollista saada opettajalta ohjausta, ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen. Mitä paremmin asia on mietitty, tutkittu ja sisäistetty, sitä helpompi se on kirjoittaa johdonmukaiseksi tekstiksi. Tekstin kirjoittamiseen on ryhdyttävä ajoissa, jotta viimeistelyyn ja muokkaamiseen jää vielä aikaa. Varsinainen kirjoittaminen aloitetaan niistä luvuista, jotka ovat jo jäsentyneet, ja epäselvistä asioista kirjoitetaan esimerkiksi sisältöluetteloita ja suunnitelmia, jotta ne alkaisivat hahmottua paremmin. Prosessikirjoittamisen periaatteisiin on hyvä perehtyä, sillä niistä on apua tekstin rakentamisessa (ks. esim. Kauppinen, Nummi & Savola 2004: Tekniikan viestintä ja Iisa, Piehl & Kankaanpää 1999: Tekstintekijän käsikirja). Otsikoiden sisältöön ja muotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Päälukujen otsikoista näkyy, mitkä ovat työn pääsisällöt. Yhdessä niiden pitäisi kattaa työn nimen eli pääotsikon kertoma asia. Alaotsikot puolestaan kuvaavat, mitä kyseisen luvun pääotsikko tarkoittaa. Näin ollen alaotsikoita on aina oltava vähintään kaksi. (Jos alaotsikoita olisi vain yksi, sen pitäisi olla sama kuin pääotsikko!) Sisältöluettelo antaa lukijalle tiedon siitä, mitä asioita työssä käsitellään ja miten asiat liittyvät toisiinsa, joten otsikoiden pitää kertoa sisältö selkeästi ja olla myös muodoltaan johdonmukaisia: samantasoisten otsikoiden on oltava keskenään samanarvoisia ja kieliopilliselta muodoltaan yhtenäisiä. Kappalejako merkitään selvästi jättämällä kappaleiden väliin tyhjä rivi. Joissakin tehtävissä kappalejaon voi osoittaa myös sisentämällä kappaleen alkua. Asiatekstissä kappaleen rakenne tukee luettavuutta: aloitusvirke eli niin sanottu ideavirke kertoo aiheen, jota kappaleessa käsitellään. Yhteen kappaleeseen sisällytetään yksi asiakokonaisuus.
8 8 2.6 Pohdinta Kaikkiin kirjallisiin opintotehtäviin liittyy pohdintaosa. Pohdinnassa arvioidaan työssä esitettyjä asioita, mietitään niiden merkitystä, tärkeyttä ja vaikuttavuutta esimerkiksi omalla ammattialalla tai siinä yhteydessä, missä niitä työssä käsiteltiin. Pohdinta on siis keskeisten asioiden esille nostamista ja arvioimista. Koska oppimistehtävässä on kyse paitsi oppimisesta myös oppimisen osoittamisesta, itsearviointi on luonnollinen osa pohdintaa. Itsearviointi pohjautuu tehtävän määrittelyyn ja tavoitteiden asetteluun: arvioidaan, miten hyvin tavoitteet saavutettiin tämän tehtävän avulla, millä tavoin uusi tieto liittyy omiin aikaisempiin tietoihin ja valmiuksiin sekä mitä uusia opittavia tiedon ja taidon alueita tehtävä avasi. Pohdinnan sisältö vaihtelee tehtävälajin mukaan. Jos varsinainen työ on esimerkiksi referaatti tai työselostus, pohdinta on vasta työn lopussa, jolloin siinä korostuu keskeisten asioiden tiivistäminen, niiden merkityksen analysoiminen ja tehtävän tavoitteiden saavuttamisen arvioiminen oman oppimisen näkökulmasta. Tutkielmissa, oppimispäiväkirjoissa ja esseissä omaa pohdintaa (eli hankitun tiedon analysointia, päätelmiä ja sovelluksia) sisältyy jo varsinaiseen tekstiosaan, joten pohdinnassa korostuu asioiden yhteenveto ja yleisluontoisemmat päätelmät sekä työn tekemiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen analysointi. Opinnäytetöissä pohdinta muokataan tehdyn työn vaatimalla tavalla. Tarkempia ohjeita saa opinnäytetöitä käsittelevästä kirjallisuudesta. Pohdinnan laatiminen on usein työn vaativin osa, eikä hyvä pohdinta synny hetkessä, vaan sen tekemiseen pitää varata aikaa. Pohdintaan tulevaa materiaalia kannattaisi kerätä työn alusta saakka. Työtä tehdessä syntyneitä ajatuksia, innostavia oivalluksia, epäilyjä, kriittisiä huomautuksia ja jopa harmin purkauksia voi kirjoittaa muistiin ja koota niitä mappiin tai omaan tiedostoonsa. Oppimispäiväkirja on hyödyllinen apuneuvo tässäkin. Muistiinpanot toimivat pohdinnan kirjoittamisvaiheessa ajatusten virittäjinä ja auttavat hahmottamaan, millä tavoin oma oppiminen ja ajattelu ovat kehittyneet työn edetessä. Pohdintaan on syytä paneutua tosissaan ja rehellisesti. Pohdinta on tarkoitettu ennen kaikkea opiskelijan omaan käyttöön, oman ajattelun ja ammatillisen kasvun tueksi. Sa-
9 9 malla työtä arvioiva opettaja tai ohjaaja näkee pohdinnasta, millä tavoin opiskelija ymmärtää eri asioiden merkitykset ja kuinka syvällisesti hän osaa punnita niitä sekä kuinka realistisesti hän kykenee arvioimaan omaa osaamistaan. Opinnäytetöissä pohdinta on parhaimmillaan oman ammattialan keskusteluun osallistumista. Käytännössä omaan pohdintaan pääsee parhaiten hyvien kysymysten avulla. Seuraavassa on luettelona esitetty kysymystyyppejä. Hyödynnä niitä tehtävien teossa! Asian pohtiminen on - analysoimista erittelyä, osiin jakamista kokonaisuuden ymmärtämistä osien välisten suhteiden tarkastelua syiden ja seurausten tarkastelua jne. - arviointia tiedon käyttökelpoisuuden arviointia tiedon sovellettavuuden arviointia luotettavuuden arviointia merkityksen arviointia ajankohtaisuuden, osuvuuden jne. arviointia - soveltamista tiedon käyttöyhteyksien kokeilua sovittamalla sitä omiin esimerkkeihin tai mahdollisiin tuleviin tilanteisiin - vertailua omiin aikaisempiin tietoihin vertaamista eri lähteiden tietojen vertailua käytännön tiedon ja teoriatiedon vertailua. Pohdinnan apuna voi käyttää kysymystekniikkaa. Tee kysymyksiä ja vastaa niihin. Kysymyksiä kannattaa pohtia ryhmässä sekä työn tekemisen aikana että lopuksi. Pohdinnat (vastaukset ja syntyneet ajatukset) on syytä kirjoittaa muistiin, koska muuten ne katoavat. Oppimispäiväkirja on sopiva paikka muistiinpanoille. Pohdinta on sitten helpompi koota muistiinpanojen pohjalta. Tutki tehtävälle asetetut tavoitteet (mitä siis piti oppia!) ja laadi kysymyksiä tavoitteiden perusteella seuraavien pohjakysymysten mukaisesti. Keksi itse lisää kysymyksiä. - Mikä X:ssä ( = selvitetyssä asiassa) oli keskeisintä? Miksi? - Miten se vaikuttaa käytännön työssä tai miten se ilmenee? Mitä se vaatii työn tekijältä (esim. millaista osaamista tai kokemusta, millaisia taitoja, tietoja, persoonallisia ominaisuuksia)?
10 10 - Miten siihen suhtaudutaan? Miten itse suhtaudun? Miten omiin asenteisiinsa voi vaikuttaa tai kannattaisi vaikuttaa? - Mikä oli uutta ja yllättävää tietoa minulle? Miksi? - Miten asiaan perehtyminen vaikutti omiin käsityksiini tai asenteisiini? - Millä tavoin asia todennäköisesti tulee esille tai vaikuttaa opiskelussani tai tulevassa työssäni? 2.7 Lähteet ja liitteet Työssä käytetyt lähteet merkitään sekä tekstiin että lähdeluetteloon. Lähteiden merkintätapoja on monenlaisia, ja yleensä eri oppilaitokset antavat niistä hieman toisistaan poikkeavia ohjeita. Tässä ohjeessa (luvussa 3 sekä liitteissä 1 ja 2) esitellään ne tavat, joita omassa oppilaitoksessamme käytetään. Käytänteet perustuvat Hirsjärven ym. teokseen Tutki ja kirjoita (10. painos vuodelta 2004). Liitteeksi laitetaan yleensä sellaista aineistoa, joka ei sovellu tekstissä esitettäväksi, mutta johon työssä viitataan tai jota työssä selostetaan. Liitteenä voi olla tilastoja, kaavioita ja kuvioita, piirroksia, lisäselvityksiä ja muuta oheismateriaalia. Liitteet nimetään ja numeroidaan. Liitteiden nimet merkitään myös sisältöluetteloon, samoin liitteiden alkamissivut. Mikäli mahdollista, työn sivunumerointi jatkuu juoksevana myös liitesivuilla. Liitteiden merkitsemisestä sekä taulukoiden ja kuvioiden laatimisesta on ohjeita ja esimerkkejä erilaisissa tutkielmien laatimisoppaissa. 3 LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN 3.1 Lähteiden käyttö ja ilmoittaminen tekstissä (tekstiviitteet) Lähteet on valittava kriittisesti eli on arvioitava, onko valittu tieto työn kannalta olennaista, onko tietolähde tuore ja luotettava ja onko koottu lähdeaineisto riittävän monipuolinen. Kirjallisen tehtävän suunnittelu ja tietojen valikointi on opiskelijan tehtävä.
11 11 Lähteiden hankkimiseen ja tiedon luotettavuuden arvioimiseen oppii vähitellen, mutta ei ilman paneutumista ja vaivannäköä. Lähdetiedot esitetään referoiden eli omin sanoin selostaen, tarvittaessa arvioiden ja kommentoiden. Vaikka lähteiden sanamuoto siis muuttuu, on oltava tarkka, etteivät merkitykset tai painotukset muutu. Suoria lainauksia käytetään vain, mikäli siihen on erityistä tarvetta eli alkuperäinen ilmaisu halutaan säilyttää sen nasevuuden tai korostusten takia. Käytetyt lähteet on aina mainittava. Useimmissa töissä lähteet mainitaan sekä tekstissä (tekstiviitteinä) että lähdeluettelossa. Kaikkeen tietoon, mikä ei ole kirjoittajan itsensä päättelemää, havainnoimaa tai tutkimaa, täytyy merkitä lähdeviite. Joissakin töissä, kuten ohjeteksteissä, riittää lähteiden mainitseminen vain työn lopussa. Normaaliin tieteellistyyppiseen asiatekstiin kuuluu olennaisesti se, että oma ja toisten tieto erotellaan myös tekstissä selvästi. Toisten julkaisemaa tai kertomaa tietoa ei saa esittää omanaan, vaikka olisi opetellut asian ulkoa. Toisen tekijän kirjoitusten, ideoiden ja tutkimustulosten esittämistä ikään kuin omina nimitetään plagioinniksi eli kirjalliseksi (tieteelliseksi tai taiteelliseksi) varkaudeksi. Plagiointi näkyy myös puutteellisena lähteiden ilmoittamisena. Tekstiviitteiden avulla kirjoittaja pystyy kertomaan lukijalle, kenen tietoja hän referoi ja millä tavoin hän liittää eri lähteiden tiedot toisiinsa ja omiin pohdintoihinsa. Tekstiviitettä varten lähteestä valitaan viitesana, jonka täytyy olla lähdeluettelossa kyseisestä lähteestä ensimmäisenä mainittu sana. Näin tekstiviitteen avulla on helppo löytää tarkemmat lähdettä koskevat tiedot lähdeluettelosta aakkosjärjestyksessä omalta kohdaltaan. Yleisin viitesana on kirjoittajan sukunimi, mutta muitakin tapoja on. Esimerkiksi monet aikakauslehdet käyttävät numeroa viitesanana. Omassa oppilaitoksessamme viitesanana käytetään kirjoittajien sukunimeä tai sen puuttuessa kirjan tai artikkelin nimeä tai julkaisijan nimeä. Lähdetiedot voi ilmoittaa tekstissä kahdella tavalla: osana virkettä tai sulkeissa. Puhutaan kirjoittajakeskeisestä viittaamisesta ja asiakeskeisestä viittaamisesta (ks. tarkemmin liitteestä 3). Yleensä molempia tapoja on käytettävä rinnakkain:
12 12 1) Lähdetieto voi olla osa virkettä. Tällöin mainitaan kirjoittajan nimi kokonaisuudessaan tai vain sukunimi, ja tarvittaessa lähteestä kerrotaan yksityiskohtaisempaakin tietoa. Seuraavassa on esimerkki kirjaan, lakiin, sanomalehtiuutiseen ja keskusteluun viittaamisesta: Sitaattioikeus takaa sen, että julkaistujen teosten sisältöjä, tutkimustuloksia ja ajatuksia on oikeus käsitellä vapaasti. Hyvä tapa vaatii kuitenkin lähdetietojen tarkkaa ilmoittamista, kuten Mäkinen (2005, 185) korostaa. Tätä edellyttää jo tekijänoikeuslakikin (Tekijänoikeuslaki /404). Apulaisylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola esittää Savon Sanomien kirjoituksessaan Pieksämäen kaupungille vaatimuksen dementiaosaston säilyttämisestä. Lähihoitaja Maija Lehto (2001) korostaa asiakkaan kuuntelun merkitystä hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa. 2) Lähdetiedon voi ilmoittaa suljemerkinnän avulla. Tällöin pyritään korostamaan itse asiaa ja lähdeviite jää vain lukijalle tarkoitetuksi ilmoitukseksi. Suljemerkinnän paikka määräytyy referoidun tiedon paikasta. Jos koko kappale (kahdesta tai useammasta virkkeestä muodostuva) on referoitua tekstiä, viite tulee kappaleen loppuun ja sulkeiden sisällä on piste. Jos on referoitu vain yksi virke, viite tulee kyseisen virkkeen loppuun eikä sulkeiden sisällä ole pistettä. Tekstiviite on tällöin osa virkettä, joten virkkeen loppupiste merkitään vasta suljelausekkeen jälkeen. Jos lainaus koskee vain virkkeen osaa, esim. yksittäistä sanaa, suljemerkintä tulee kyseiseen kohtaan lauseessa. Seuraavassa on esimerkki molemmista tapauksista: Kokenut tutkija huomaa jo teoksen tai artikkelin lähdeluettelosta, kannattaako tekstiin lainkaan tutustua (Hakala 1999, 104). Kirjoittaminen on monimutkainen kognitiivinen prosessi. Asiatyylinenkään kirjoittaminen ei ole pelkkää tiedon välittämistä, vaan myös pohdintaa ja itseilmaisua. Kirjoittamalla pyritään hahmottamaan maailmaa, ymmärtämään ilmiöitä tai elämänkokemuksia ja kiinnittämään niitä laajempiin yhteyksiin. Olennaista lähes kaikessa kirjoittamisessa on myös viestintä: ajattelun tulokset on tarkoitettu jonkun luettaviksi. Kirjoittaminen on siis myös keskustelua lukijan kanssa. (Lonka & Lonka 1996, 8.) Tekstiviitteeseen merkitään kirjoittajan sukunimi tai kirjoittajien sukunimet (jos heitä on useampia) sekä tekstin julkaisuvuosi ja sivunumero. (Joissakin tapauksissa, esimerkiksi selostettaessa koko teoksen ideaa laajemmin, sivunumeroa ei merkitä.) Jos kirjoittaja ei ole tiedossa, viitataan julkaisijan tai teoksen nimellä. Esimerkkejä:
13 13 (Hakala 1999, 104.) (Kieli ja sen kieliopit 1994, 234.) Oikeinkirjoituksessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin yksityiskohtiin: Sukunimen ja vuoden välissä ei ole välimerkkiä. Vuosiluvun ja sivunumeron väliin merkitään pilkku. Pilkun jälkeen tulee välilyönti. Suljemerkin jälkeen ja ennen suljemerkkiä ei ole välilyöntiä. Piste tulee sulkeiden sisälle, jos viite koskee useampaa edeltävää virkettä. Jos viite on yhden virkkeen sisäinen viite, sulkeiden sisälle ei tule pistettä. Jos samaan kappaleeseen on koottu tietoa useammasta lähteestä, sulkeiden sisälle voi tulla useampi viitetieto. Tämä edellyttää, että lähteissä on käsitelty samaa asiaa samansuuntaisesti. Jos eri lähteiden tiedot ovat keskenään ristiriitaisia tai niissä on esitetty eri asioita, on viitteet merkittävä mainitun asian yhteyteen kappaleen sisälle. Tarpeetonta kappaleen pirstomista tekstiviitteillä on kuitenkin syytä välttää. Seuraava viite kertoo, että Hakala esittää samansuuntaisia näkemyksiä kuin Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara: (Hakala 1999, 104; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Oikeinkirjoituksessa kannattaa panna merkille seuraavat yksityiskohdat: Kahden eri viitteen väliin merkitään puolipiste. Jos kirjoittajia on useita, nimien väliin merkitään pilkku, paitsi kahden viimeisen väliin &-merkki. Jos tieto on esitetty referoidussa teoksessa useilla eri sivuilla, asia tuodaan lukijalle tietoon luettelemalla kyseiset sivut. Ääriarvot (esim ) erotetaan joko ajatusviivalla tai jättämällä tavuviivan molemmille puolille sanaväli. Myös puolipisteen jälkeen tulee välilyönti. &-merkin molemmin puolin on välilyönti. Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, toisen kerran mainittaessa merkitään vain ensimmäinen nimi ja ym. Jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän, jo ensimmäisellä viittauskerralla mainitaan vain ensimmäisen kirjoittajan nimi ja lyhenne ym.
14 14 Jos kirjoittaja (tai puhuja) ei ole tiedossa, viitataan teoksen tai artikkelin nimellä. Joskus viitesanaksi sopii julkaisijan nimi. Tekstiviite on viite lähdeluetteloon eli saman sanan on oltava ensimmäisenä sanana myös lähteissä. Tarkempia ohjeita ja esimerkkejä tekstiviitteiden merkitsemisestä on esitetty liitteessä Lähdeluettelo Lähteet luetellaan aakkosjärjestyksessä. Kaikki lähteet, niin julkaisut, painamattomat lähteet kuin elektronisetkin lähteet merkitään samaan luetteloon. Lähdeluetteloa varten tarvitaan mm. seuraavia tietoja: Tekijä(t), toimittaja(t) Julkaisuvuosi Teoksen tai artikkelin nimi Suomentajan nimi, jos teos on suomennettu Sarjan nimi ja numero, jos teos on julkaistu jossain sarjassa Julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka; huom. ei painopaikka!) Julkaisija tai kustantaja (huom. ei kirjapaino!) Aikakauslehden nimi, vuosikertanumero ja lehden numero Artikkeleista myös laajuus (aloitus- ja lopetussivu) Lakien nimet täydellisinä numerointeja myöten Sähköisistä lähteistä muiden tietojen lisäksi osoitteet Lähteet ovat siis monentyyppisiä: kirjoja, artikkeleita (kokoomateoksissa ja lehdissä), sarjajulkaisuja, opinnäytteitä (opinnäytetöitä, pro graduja, lisensiaatintöitä, väitöskirjoja), esitelmiä, luentoja, haastatteluja, lakeja, asetuksia, elokuvia, videoita, cd-romohjelmia, Internetistä saatuja tietoja ja muuta sähköistä aineistoa, ohjeita, sopimustekstejä, pöytäkirjoja jne. Lähdeluetteloon merkitään tiedot niin tarkkaan, että lukija pystyy niiden perusteella päättelemään, millainen lähde on kyseessä sekä miten luotettava ja tuore se on. Seuraavilla sivuilla on esimerkkejä merkintätavoista lähdetyypeittäin. Liitteessä 2 on yksityiskohtaisempia ohjeita.
15 15 Esimerkkejä erityyppisistä lähteistä ja niiden merkintätavoista: Benner, P., Tanner, C. A. & Chesla, C. A Asiantuntijuus hoitotyössä. Hoitotyö, päättelykyky ja etiikka. Suom. P. Nieminen. Juva: WSOY. Hassinen, M. & Komulainen, P Kevytkuormitteisen aerobisen liikunnan vaikutus lihasvoimaan, nivelten liikkuvuuteen ja tasapainoon keski-ikäisillä miehillä. Fysioterapia 49 (4), Kieli ja sen kieliopit Opetuksen suuntaviivoja. Helsinki: Opetusministeriö ja Painatuskeskus. Niemi, T Kaupankäyntiä tarinoimalla. Helsingin Sanomat , Talous & Työ, E 3. Nordman, T Viestintä terveydenhuollon organisaatiossa. Teoksessa S. Torkkola (toim.) Terveysviestintä. Helsinki: Tammi, Lähdemerkinnöissä kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin kirjoitusteknisiin yksityiskohtiin (ks. lisäksi tarvittavien tietojen luettelo seuraavilta sivuilta): Kirjoittajan sukunimeä tai muuta viitesanaa korostetaan sisentämällä lähdemerkinnässä seuraavia rivejä. Viitesanan voi kursivoida tai tummentaa. Lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen ensimmäisen sanan perusteella. Viitesanassa kirjoitetaan ensin sukunimi, sitten etunimen lyhenne. Muuten nimistä mainitaan ensin etunimen lyhenne ja sitten sukunimi. Jos kirjoittajia on useampia, nimet merkitään samassa järjestyksessä kuin ne ovat lähteessä. Nimet erotetaan toisistaan pilkulla paitsi kaksi viimeistä &- merkillä. Etunimen lyhenteen jälkeen tulee piste. Teoksen nimi kirjoitetaan siten kuin se on kirjoitettu. Jos nimi on kaksiosainen eikä nimien välissä ole käytetty mitään välimerkkiä, lähdeluettelossa otsikoiden väliin merkitään piste. Kustantajan kotipaikka erotetaan kustantajan nimestä kaksoispisteellä. Julkaisusarjan nimi ja siihen liittyvät numerot kirjoitetaan samanlaisina kuin ne ovat lähteessä. Jos julkaisusarjan nimessä jo esiintyy julkaisijan/kustantajan nimi ja kotipaikka, sitä ei tarvitse enää erikseen mainita. Aikakauslehdistä kerrotaan vuosikerta- eli volyyminumero sekä sivut, joilla mainittu artikkeli on. Jos lehden joka numerossa sivunumerointi alkaa 1:stä, leh-
16 16 den numero merkitään vuosikertanumeron jälkeen sulkeisiin. Jos vuosikerran sivunumerointi on jatkuva, yksittäisen lehden numero jää pois. Sanomalehdistä mainitaan päivämäärä, mahdollinen osaston nimi ja sivunumero. Toimitetuista teoksista mainitaan ensin lähteenä käytetyn osan kirjoittajat, teoksen julkaisuvuosi ja kyseisen osan otsikko. Tiedot koko teoksesta aloitetaan sanalla Teoksessa. Lähdeluettelossa mainitaan sivut vain lehtiartikkeleista ja toimitettujen teosten osista. Niistä kerrotaan artikkelin tai osan laajuus (aloitussivu lopetussivu). Erityyppisistä lähteistä tarvitaan erilaisia tietoja (ks. esimerkkejä myös liitteestä 2): Lähteistä kannattaa koota tarvittavat tiedot heti muistiin. Perusteoksista eli julkaistuista kirjoista, jotka ovat yhden tai useamman kirjoittajan yhdessä tekemiä mainitaan tekijät, julkaisuvuosi, teoksen nimi, suomentaja (jos suomennettu), julkaisusarjan nimi ja numero (jos on), kustantajan kotipaikka ja kustantaja. Isokorpi, T Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. Jyväskylä: PS-kustannus. Toimitetuista teoksista (kokoomateoksista, artikkelikokoelmista) on poimittava lähteenä käytetyn artikkelin (teoksen luvun) kirjoittajien nimet, teoksen julkaisuvuosi ja artikkelin (luvun) nimi (ja aikaisempi julkaisupaikka ja -aika, jos sellainen on mainittu). Lisäksi tarvitaan toimittajien nimet, koko teoksen nimi, mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero, kustantajan kotipaikka ja kustantajan nimi sekä sivut, joilla kyseinen artikkeli teoksessa on. Sillanpää, K Päivystyspoliklinikka ensihoidon toimintaympäristönä. Teoksessa A. Alaspää, M. Kuisma, L. Rekola & K. Sillanpää (toim.) Uusi ensihoidon käsikirja. Helsinki: Tammi, Lehtiartikkeleista on merkittävä muistiin kirjoittaja(t), lehden julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta- eli volyyminumero, kyseisen vuoden numero ja sivut, joilla kirjoitus on (kirjoituksen laajuus). Isomaa, B Monimuotoinen diabetes ja lisäsairaudet. Diabetes ja lääkäri 31 (3),
17 17 Luennoista, seminaari-, koulutuspäivä- ja konferenssiesityksistä tarvitaan esitelmöijän tai luennoijan nimi, vuosi, esitelmän tai luennon nimi, tilaisuuden ja sen järjestäjän nimi (esim. oppilaitos), paikka ja aika (päivämäärät) sekä maininta luento (esitelmä). Jos viitataan julkaistuun luentolyhennelmään, kerrotaan myös julkaisutiedot. Lehtonen, J Mielenterveystyön muuttuva kuva. Terve-Sos Kuopio. Sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma. Uusi hyvinvointivastuu? Luentotiivistelmät. Posterit. Helsinki: Stakes, 40. Haastatteluista mainitaan haastatellun nimi, vuosi, ammatti ja toimipaikka. Loppuun tulee maininta haastattelu sekä haastattelun ajankohta (päivämäärä). Lehto, M Lähihoitaja. Harjulan sairaala, Kuopio. Haastattelu Opinnäytteistä (opinnäytetyö, tutkielma, lisensiaatintyö, väitöskirja) mainitaan kirjoittaja(t), vuosi, työn nimi ja oppilaitos tai yliopisto ja sen tiedekunta sekä maininta opinnäytetyö (jne. sen mukaan, miten työ on nimetty). Vallimies-Patomäki, M Synnytys naisen ja miehen kokemana. Tutkimus hoitokäytäntöjen yhteyksistä synnytystapahtumaan ja synnytyskokemukseen. Kuopion yliopiston julkaisusarja E. Yhteiskuntatieteet 64. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja. Audiovisuaalisista ja elektronisista lähteistä ilmoitetaan yllä mainittujen tietojen lisäksi lähdetyyppi (tv-ohjelma, kasetti, video, cd-rom, tietokoneohjelma, www-lähde) sekä www-lähteistä myös sivustojen julkaisija, viittausajankohta ja osoite. Tarvittaessa mainitaan myös päivityspäivämäärä. Saari, S Itsearviointitehtäviä. Terveystietoa A Ö. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Helsinki. Päivitetty Viitattu Julkaisusarjoissa ilmestyneistä teoksista on mainittava myös sarjan nimi ja numero. (Ks. esimerkkejä edellisistä.)
18 18 4 TEKSTIN ASETTELU Edellä on jo ollut mainintoja tekstin asettelusta nimiölehdelle ja sisältöluetteloon. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavia asioita: Marginaalit. Vasempaan reunaan jätetään koko työssä noin 4 cm:n tyhjä reunus. Tämä on tarpeen, jotta palautekommenteille olisi tilaa eikä teksti jäisi esim. nidottaessa piiloon. Oikeaan reunaan riittää 1,5 tai 2 cm, ylä- ja alareunaan 2 tai 2,5 cm. Rivivälit ja kirjasinkoko. Riviväli on 1,5 ja kirjasinkoko 12. Tiheämpi teksti vaikeuttaa lukemista sekä korjausten ja kommenttien lisäämistä. Otsikot. Otsikot kirjoitetaan tekstiin tarkkaan samanmuotoisina ja samalla tavalla numeroituina kuin sisältöluetteloon. Ennen pääluvun otsikkoa jätetään kolme tyhjää riviä ja pääotsikon jälkeen kaksi. Muiden otsikoiden erottamiseen tekstistä riittää yksi tyhjä rivi. Otsikot aloitetaan samalta kohdalta vasemmasta reunasta kuin tekstikin. Liiallista otsikointia kannattaa välttää. Asian jäsentelyä voi osoittaa myös ns. kappaleotsikoiden avulla (ks. esimerkiksi tämän luvun jäsentelytapa). Kappaleotsikko kirjoitetaan kappaleen alkuun, se tummennetaan ja sen perään laitetaan piste. Teksti alkaa heti otsikon jälkeen. Kappaleotsikoita ei numeroida eikä merkitä sisältöluetteloon. Sivunumerot, välimerkit ja tehosteet. Kun teksti kirjoitetaan vain paperin yhdelle puolelle, sivunumero tulee aina oikeaan yläreunaan. Sivut lasketaan kansilehdeltä lähtien, mutta ensimmäinen sivunumero merkitään näkyviin vasta johdantosivua seuraavalle sivulle. Välimerkkien, kuten pisteen, pilkun, puolipisteen, kaksoispisteen ja kysymysmerkin jälkeen jätetään välilyönti. Tehosteita, esimerkiksi tummennusta ja kursivointia, ei kannata käyttää liikaa, muuten tekstistä tulee kirjavaa ja levotonta. Tekstin asettelu on parasta laittaa kohdalleen jo työn luonnosteluvaiheessa, sillä korjausten ja lisäysten teko selkeään pohjaan on helppoa, kun taas sekavasti asetellun tekstin muokkaaminen siistiksi on työlästä. Kirjallisen tehtävän viimeistely voi joskus olla tuskallista ja aikaa vievää, mutta parhaimmillaan siinä kokee monta oivalluksen hetkeä ja tuntee niin työn tekemisen kuin aikaansaamisenkin iloa.
19 19 LÄHTEET Hakala, J. T Opinnäyte luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Helsinki: Gaudeamus. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10., osin uudistettu laitos. Helsinki: Kirjayhtymä ja Tammi. Iisa, K., Piehl, A. & Kankaanpää, S Tekstintekijän käsikirja. 3. painos. Helsinki: Yrityskirjat. Kauppinen, A., Nummi, J. & Savola, T Tekniikan viestintä. Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. Lonka, I. & Lonka, K Kirjoittamisen taito. Teoksessa I. Lonka, K. Lonka, P. Karvonen & P. Leino (toim.) Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 54. Helsinki, Mäkinen, O Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Tammi. Tekijänoikeuslaki /404. Finlex. Viitattu Uusitalo, H Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. 2. painos. Helsinki: WSOY.
20 20 Liite 1. Tekstiviitteiden merkitseminen, esimerkkejä TEKSTIVIITTEET Tekstiin merkitään lähteestä lyhyt maininta, ns. tekstiviite. Tekstiviitteessä mainitut sanat ovat vastaavasti lähdeluettelossa aina ensimmäisinä sanoina aakkosjärjestyksen mukaisella paikallaan. Viitesana on tavallisimmin kirjoittajan nimi (kirjoittajien nimet), mutta sen (niiden) puuttuessa teoksen tai julkaisijan nimi. Viitteen perusmuoto: kirjoittajan sukunimi / kirjoittajien sukunimet, vuosi ja sivu(t) (Aulanko 1999, 29; Rauste-von Wright & von Wright 1998, 140) Jos samojen sulkeiden sisälle tulee useampi viite, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteet merkitään joko ikäjärjestykseen tai aakkosjärjestykseen. Jos tekijöitä on kaksi, molemmat mainitaan aina. Jos tekijöitä on useampia, ensimmäisellä kerralla mainitaan kaikkien sukunimet, jatkossa vain ensimmäiseksi mainitun sukunimi ja lyhenne ym. Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, käytetään jo ensimmäisestä kerrasta alkaen merkintää: ensimmäisen kirjoittajan sukunimi ja lyhenne ym. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 331) >> (Hirsjärvi ym. 2000, 332) Jos kirjoittajia ei ole mainittu, viitataan teoksen tai julkaisijan nimellä: Tekstiin tulee siis sulkeisiin teoksen nimi tai alkuosa siitä, vuosi ja sivut, joilta tietoa on otettu: (Ulkomaille lähtevän opiskelijan opas 1998) TAI (Ulkomaille ) Toissijaisen lähteen ilmoittaminen Yleensä pyritään käyttämään alkuperäislähteitä, mutta joskus on tyydyttävä toissijaiseenkin. Tekstissä toissijaisuuden voi ilmoittaa joko virkkeen osana tai suljelausekkeessa: Resnickin (1987) mukaan lapset luonnostaan tekevät päätelmiä lukemastaan. He rakentavat yhteyksiä juuri luetun ja aiemmin kokemansa välille. (Raustevon Wright & von Wright 1998, 32.)
Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotKIRJALLISEN TYÖN OHJEET
KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
LisätiedotLaurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat
Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotOpas opinnäytteen tekijälle
Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotAHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO
OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotTekstipaja, osa I.
Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus viikon
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotOpinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)
kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotHarjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä
Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET
OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4
LisätiedotOn olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:
Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotTekstipaja, osa I.
Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus ja tekstipaja
LisätiedotAktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä
PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotOTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)
OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-
LisätiedotOsaamisportfolio. Opiskelijan portfolio-ohje [Asiakirjan nro] Päivitetty viimeksi (5) MIKÄ OSAAMISPORTFOLIO ON?
Opiskelijan portfolio-ohje [Asiakirjan nro] Päivitetty viimeksi 27.12.2017 1 (5) Osaamisportfolio MIKÄ OSAAMISPORTFOLIO ON? Osaamisportfoliossa osoitat joko sellaisenaan tai erikseen annettujen tehtävien
LisätiedotTekstipaja, osa I.
Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus viikon
LisätiedotTeemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku
LisätiedotArtikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite
OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN
KOPIRAITTILAN KOULU PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotTutkielmaohje. (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Tekstin oikea reuna pitää tasata, ja samalla on käytettävä tavutusta.
1. Tutkielman ulkoasu Tutkielman ulkoasu Tutkielmaohje (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Hyvä pistekoko tutkielmassa on 12. Rivivälin tulee olla 1,5. Tekstin oikea reuna
LisätiedotTANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen
TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE Sari Tuunanen 30.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkielman ohjeet... 3 2.1 Tutkielman rakenne... 3 2.1.1 Kansilehti... 3 2.1.2 Sisällysluettelo... 3 2.1.3
LisätiedotSukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää
1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotVI Tutkielman tekeminen
VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotLÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN
LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016
SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin
LisätiedotEssee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma
Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotRAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotMitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?
Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotLähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma
Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen
LisätiedotTekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina
Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE
TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Ryhmäjako Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen (mitä
Lisätiedot1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.
1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.
LisätiedotOhjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.
Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt
LisätiedotVALINTAKOEOHJE, syksy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö
VALINTAKOEOHJE, syksy 2018 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö 1 SISÄLLYS YLEISTÄ VALINTAKOKEESTA... 2 Valintakokeen rakenne... 2 Valintakokeen osa A. Työelämälähtöisen
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotOpiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen
Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
Lisätiedot