TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta. Tuomas Seppälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta. Tuomas Seppälä"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tuomas Seppälä INDOSYANIINIVIHREÄ SILMÄN OPTISESSA VERISUONIKARTOITUKSESSA Kandidaatintyö Espoo Työn ohjaaja: Prof. Jarmo Alander i

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Tuomas Seppälä Työn nimi: Indosyaniinivihreä silmän optisessa verisuonikartoituksessa Päivämäärä: Työn kieli: Suomi Sivumäärä: Tutkinto-ohjelma: Automaatio- ja systeemitekniikka Vastuuopettaja: TkT Kai Zenger Ohjaaja: Prof. Jarmo Alander Tämä kandidaatintyö on kirjallisuusselvitys ICG-angiografian sovelluskohteista, tekniikasta ja siihen liittyvästä kuvankäsittelystä. Angiografiasta ja ICG:stä on tuotu esille niiden perusperiaatteet. Joitakin sovelluskohteita on esitelty, tarkimmin diabeettinen retinopatia. Työssä on keskitytty lähinnä silmän angiografiaan. Angiografian kuvaustekniikasta esitetään perusteet. Kuvankäsittelyssä ja analysoinnissa on tuotu esille kolme erilaista tekniikkaa: värikuvien normalisointi, verenkierron määrittäminen harmaatasoanalyysillä sekä spatiaalisen vääristymän korjaaminen. Työssä on myös esimerkki Java-pohjaisesta ohjelmasta verkkokalvokuvien analysointiin. Lopuksi on tehty yhteenveto ja kerrottu mahdollisesta kehityksestä tulevaisuudessa. Avainsanat: Indosyaniinivihreä, angiografia, kuvankäsittely, lähi-infrapuna, lääketieteellinen kuvantaminen, optiikka ii

3 Esipuhe Haluan kiittää työn ohjaajaa professori Jarmo Alanderia ohjauksesta ja mielenkiintoisen aiheen tarjoamisesta. Otaniemi, Tuomas Seppälä iii

4 Sisältö Lyhenteet ja termit Johdanto ICG-angiografia Yleistä Sovelluskohteet Kuvaustekniikka ICG-angiografiassa Kuvankäsittely Suonikalvon verenkierron analysointi Värien normalisointi verkkokalvokuvissa Spatiaalisen vääristymän korjaaminen Ohjelmaesimerkki - RetinaView Yhteenveto ja tulevaisuudennäkymät Viitteet iv

5 Lyhenteet ja termit ICG = indocyanine green MV = mean grey value SD = standard deviation of grey values CVG = coefficient of variance of grey values NIR = near infrared, lähi-infrapuna SCO = scanning laser ophthalmoscope Leesio = vamma, elimen rakenteen tai toiminnan sairaalloinen muutos Angiografia = verisuonikartoitus Aneurysma = valtimonpullistuma 1

6 1 Johdanto Angiografiaa eli verisuonten kuvantamista on käytetty lääketieteessä jo vuodesta 1929 lähtien, jolloin Werner Forsmann käytti ensimmäistä kertaa kyseistä tekniikkaa apuna sydämen katetroinnissa [1]. Angiografiassa potilaan verisuoneen ruiskutetaan varjoainetta, jonka jälkeen aineen etenemistä voidaan kuvata mm. röntgenillä tai infrapunakameralla. Menetelmää on perinteisesti käytetty esimerkiksi valtimoiden ahtautumien pallolaajennukseen ja yleisesti verisuoniston sairauksien selvittämiseen. [2] Indosyaniinivihreää (ICG) on käytetty angiografiassa 1960-luvulta lähtien [3]. Silmän verkkokalvon tutkimiseen sitä käytettiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Silmälääkärit käyttävät ICG:tä yleisesti verkkokalvon ja suonikalvon verenkierron tutkimiseen. Aineen ominaisuuksiin kuuluu fluoresointi infrapuna-alueella, mikä mahdollistaa sen kuvaamisen lähi-infrapunakameralla. Menetelmä on potilaalle lähes vaaraton ja väriaine poistuu verenkierrosta parin minuutin puoliintumisajalla. Nykyään ICG:tä on ruvettu käyttämään yhä enemmän myös aivojen verenkierron tutkimiseen [4]. Kamera- ja puolijohdetekniikan kehittyminen on tuonut ICG-angiografian uudelleen kiinnostuksen kohteeksi lääketieteessä. Mitä pidemmälle tekniikka kehittyy, sitä enemmän voidaan keksiä uusia käyttökohteita, kuten esimerkiksi käyttö melanosyyttisten kasvainten ja rintasyöpään liittyvien leesioiden hoidossa sekä palovammojen määrittämisessä. Vasta noin viimeisen kymmenen vuoden aikana on alettu kiinnittää toden teolla huomiota angiografisten kuvien jälkikäsittelyyn. Nykyään on kehitetty monia laskennallisia tekniikoita oleellisen informaation esille saamiseksi. ICG-angiografia helpottaa kirurgien työtä ja vähentää leikkausvirheiden määrää ja tuo luonnollisesti kustannussäästöjä, koska menetelmä on varsin yksinkertainen ja halpa. Tässä kandidaatintyössä tavoitteena on tehdä kirjallisuusselvitys ICG-angiografian modernista soveltamisesta lääketieteessä, niin että pääpaino on kuvantamistekniikassa ja automaattisessa kuvankäsittelyssä. Lääketiedettä käsitellään sen verran kuin on tähdellistä, jotta lukija saisi kuvan menetelmien käyttötarkoituksista ja toimintaympäristöstä. Työn aluksi esitellään ICG-angiografia pääpiirteissään ja sen tärkeimmät sovelluskohteet. Tämän jälkeen tuodaan esille kuvaustekniikkaan liittyviä aiheita, kuten lähiinfrapunakuvantaminen ja videoangiografia. Kuvankäsittelyyn liittyviä laskennallisia algoritmeja ja ohjelmia käsitellään luvussa 4. Lopuksi pohditaan alan kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä sekä tehdään yhteenveto työstä. 2

7 2 ICG-angiografia 2.1 Yleistä Indosyaniinivihreä on lääketieteessä yleisesti käytetty varjoaine. Varjoaineella tarkoitetaan ihmisen elimistöön annosteltavaa ainetta, joka tuo ruumiin sisäelimet, mahdolliset kasvaimet tai verisuonet tehokkaammin näkyviin. Röntgenkuvauksessa käytetyt varjoaineet voidaan jakaa bariumpitoisiin ja jodipitoisiin aineisiin, kun taas gadoliniumvarjoainetta käytetään magneettikuvauksissa. Yleensä varjoaineet annostellaan suun kautta tai injektoidaan suoraan suoneen. [9] ICG on trikarbosyaniiniväriaine, jonka molykyylimassa on 775 g/mol. Rakennekaava on esitetty kuvassa 1. Aine sitoutuu voimakkaasti veriplasman albumiineihin, jonka ansiosta se ei juurikaan poistu verisuonista muualle elimistöön. Tämä edesauttaa verisuonten kuvantamista ja niissä esiintyvien vammojen selvittämistä. Potilaalle annosteltaessa kuivassa muodossa oleva ICG liuotetaan aluksi steriiliin veteen, jonka jälkeen se injektoidaan potilaan suoneen. Sopiva annos on noin 2 mg henkilön painokiloa kohden. Maksa poistaa aineen verenkierrosta muutaman minuutin puoliintumisajalla. Potilaalle ei koidu hyvin todennäköisesti mitään komplikaatioita ICG:n käytöstä: eräässä tutkimuksessa :sta suonensisäisestä injektiosta vain neljässä liuos oli haitallinen potilaalle. Tällöinkin syynä oli todennäköisesti liuoksessa esiintyvä jodi, joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita. [3] Kuva 1. Indosyaniinivihreän rakennekaava.[8] Fluoresenssiksi kutsutaan ilmiötä, jossa atomi absorboidessaan fotonin siirtyy korkeammalle energiatasolle ja tämän jälkeen palaa takaisin alkuperäiseen tilaansa vähintään kahden siirtymän kautta. Tämän seurauksena atomista emittoituu kaksi tai useampia fotoneita, joiden energia on luonnollisesti absorboitunutta fotonia pienempi. Pienemmän energian ansiosta emittoituneen fotonin aallonpituus on suurempi kuin atomiin absorboituneen fotonin. [13]. Juuri ICG:n kyky fluoresoida lähi-infrapuna-alueella tekee siitä hyödyllisen silmän angiografiassa. Kuten kuvasta 2 [14] nähdään, sijaitsevat ICG:n absorbtio- ja emissiopiikit 805 ja 835 nm kohdilla, jolloin verkkokalvon pigmenttiepiteeli on käytännössä läpinäkyvä silmästä otetussa kuvassa [3]. On kuitenkin huomattava, että indosyaniinivihreän kokonaisfluoresenssi on vain 4 % fluoreseiinin vastaavasta [3]. 3

8 Kuva 2. ICG:n absorbtio- ja emissiokäyrät. [14] 2.2 Sovelluskohteet Diabetestä voidaan pitää suomalaisten kansantautina, sillä sitä sairastaa maassamme noin ihmistä. Yksi diabetekseen liittyvistä vakavista lisäsairauksista on diabeettinen retinopatia eli verkkokalvosairaus. Itse asiassa diabeettinen retinopatia on yksi suurimmista näkövammaisuuden aiheuttajista työikäisessä väestössä. Taudista mahdollisesti aiheutuva sokeus on kuitenkin vähentynyt puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana johtuen tehokkaamasta seurannasta ja parantuneista hoitokeinoista. Silmästä löytyvät hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat ovat ensimmäisiä merkkejä kehittyvästä sairaudesta. Myös mikroinfarktit, pienet tukokset ja verenvuodot silmän verisuonissa voivat viitata retinopatiaan. Kuvassa 3 on esitetty normaalin verkkokalvon ja retinopatiaa sairastavan ihmisen verkkokalvon erot. Toisin kuin fluoreseiinillä, ICG:llä saadaan näkyviin silmänpohjan verisuonet [3]. [10] 4

9 Kuva 3. Normaali verkkokalvo vasemmalla ja diabeettisesta retinopatiasta kärsivä verkkokalvo oikealla.[11] ICG-angiografiaa voidaan myös käyttää kallonsisäisen verenkierron reaaliaikaiseen seurantaan. Tästä on hyötyä mikroneurokirurgisissa operaatioissa, joihin kuuluvat mm. aneurysmien ja muiden verenkiertoon liittyvien leesioiden hoito. Menetelmää on käytetty esimerkiksi Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgisella osastolla vuodesta 2005 lähtien, joten voidaan puhua kohtalaisen uudesta sovelluskohteesta. ICG-angiografialla pyritään tarkkailemaan aneurysmien leikkauksen laatua, missä tärkeää on leesion täydellinen tukkeutuma sekä verenkierron säilyttäminen isäntä-, lävistävässä ja haarautuvassa valtimossa. Näin ollen verenkierron mittaaminen helpolla ja luotettavalla tavalla on ensisijaisen tärkeää. [4] Muita kohteita ICG-angiografian käytölle voidaan löytää rinta-, sydän- ja ihotutkimuksesta. Rintasyöpään liittyviä leesioita, jopa 1,5 cm syvyydeltä ihon alta, on mahdollista tutkia ICG-angiografian avulla. Sydämen verenkiertoa voidaan tutkia mahdollisten ahtaumien varalta sekä verenkierron tarkastamiseen ohitusleikkauksen jälkeen. Viimeisimpiin sovelluskohtiin kuuluu ihovaurioiden tutkiminen palovammoissa. [5] 5

10 3 Kuvaustekniikka ICG-angiografiassa ICG-angiografian kuvaustekniikka perustuu säteilyn mittaamiseen lähi-infrapuna-alueella. Kuten luvussa 2.1 todettiin, ICG:n absorbtio- ja emissiopiikit sijaitsevat juuri tällä alueella. Lähi-infrapunakuvantaminen on hyödyllistä lääketieteessä, koska infrapuna läpäisee hyvin kudoksia ja näin ollen mahdollistaa kudosten rakenteen tutkimisen pintakerroksia syvemmältä. Autofluoresenssi, muiden kuin kohteen emittoima fluoresenssi, voi myös olla haittaava tekijä angiografiassa [5]. Lähi-infrapunasuodattimen käyttö kuitenkin tehokkaasti estää tämän ilmiön. Kuvassa 4 on esitetty yksinkertainen kaaviokuva, miltä NIR-laitteisto voisi näyttää. Kuva 4. Lähi-infrapunalaitteiston hahmotelma. NIR-laitteistoja silmän kuvaamiseen valmistavat mm. saksalaiset Carl Zeiss ja Heidelberg Engineering. Heidelberg Engineeringiltä on saatavissa Spectralis HRA+OCT niminen laitteisto, jolla pystytään kuvaamaan silmää kuudella eri moodilla, joista ICG-angiografia on yksi. Laitteessa on yhtiön mukaan esimerkiksi silmän liikettä seuraava anturi ja muistiin jäävä tieto siitä, mihin kohtaa silmää laitteisto on edellisellä kerralla jäänyt. [17] Endoskopiaa käytetään lääketieteessä usein tähystämiseen. Endoskooppi on yleensä lasikuituoptiikkaan perustuva tähystin, joka viedään kehon sisälle, ja jolla samalla valaistaan tutkittavaa kudosta. Kuvassa 5 on esitetty infrapuna-alueella toimivan endoskooppijärjestelmän rakenne [5]. Skannaava laseroftalmoskooppi (SLO) on lasertekniikkaan perustuva laitteisto, jolla saadaan korkean resoluution kuvia silmistä. SLO:ssa käytetään vähäenergistä LED:iä, joka on kohdistettu erittäin tarkasti verkkokalvon pinnalle. Tämän jälkeen pinta skannataan laserilla ja heijastunut valo tuodaan takaisin herkälle valodetektorille, jossa se vahvistetaan. Verkkokalvon kuva muodostetaan mittaamalla heijastuma. Laitteistoa ohjataan tietokoneella ja siitä on ulostulo suoraan televisioon, josta operaatiota voidaan seurata reaaliaikaisesti. [18] 6

11 Kuva 5. Esimerkki infrapunaendoskooppijärjestelmästä.[5] Nykyään ICG-angiografiasta saatu kuvainformaatio tallennetaan yleensä videolle. Tätä kutsutaan ICG-videoangiografiaksi (ICG VA). Silmälääkäreille tästä on selkeää hyötyä, sillä he näkevät reaaliaikaista kuvadataa angiografiasta ja pystyvät tarvittaessa kohdistamaan kuvan uudelleen. Videokuvan ansiosta verenkiertoa pystytään analysoimaan paremmin kuin pelkistä yksittäisistä kuvista. Digitaaliset kuvat voidaan myös helposti arkistoida myöhempää käyttöä varten. Myös menetelmän läpikäynti potilaan kanssa on helppoa, kun käytössä on näyttölaite, josta potilas voi helposti seurata operaation kulkua. 7

12 4 Kuvankäsittely 4.1 Suonikalvon verenkierron analysointi Suonikalvon verenkiertoa on pystytty tutkimaan ICG-angiografian keksimisestä lähtien, mutta menetelmällä ei ole usein saatu kovinkaan tarkkoja tietoja verenkierrosta. Kuvien epäselvyyteen vaikuttavat muun muassa väriaineen vuotaminen suonikalvon sisimmistä kerroksista ja monien verisuonikerrosten projisoituminen yhteen kuvaan. Myös suurin osa fluoresoivan aineen emittoimasta valosta absorboituu silmän pigmenttiepiteeliin ja makulaksantofylliin. Seuraavaksi on esitetty menetelmä verenkierron morfologisten parametrien määrittämiseen. [12] C. Prünte ja P. Niesel [12] ovat kehittäneet tilastollisen menetelmän suonikalvon verenkierron analysointiin. Tutkimuksessa käytettiin normaalia videoangiografiaa, jonka jälkeen kasetille nauhoitettua kuvaa tutkittiin pääosin harmaatasoanalyysin avulla. Kuvien resoluutio oli 256 harmaatasoa. Näille kuville määritettiin keskimääräinen harmaa-arvo (MV), harmaa-arvojen keskihajonta (SD) ja variaatiokerroin CVG, joka saadaan kaavalla SD 100 CVG = (1) MV Kuvassa 6 on esitetty terveen ja makuladegeneraatiota sairastavan silmän erot. Ylhäällä on terveestä silmästä otetut kuvat valtimoiden täyttymisvaiheen huipussa (a) ja hiussuonten täyttymisvaiheessa (b). Alhaalla ovat vastaavat kuvat makuladegeneraatiota sairastavasta silmästä. Videokuvasta pystytään analysoimaan kaavan (1) perusteella variaatiokerroin väriaineen kulkeutumisen eri vaiheille. Näitä vaiheita on siis kolme: valtimoiden, hiussuonten ja laskimoiden täyttyminen. [12] Kuvasta 7 nähdään selkeät erot CVG-arvoissa terveen ja ei-terveen silmän välillä. Kuvaan 8 on merkitty eri täyttymisvaiheet. Tässä tutkimuksessa oli käytetty 5 tervettä ja 5 makuladegeneraatiota sairastavaa ihmistä. Kuvaaja oli jokaisen potilaan kohdalla samannäköinen. Taulukkoon 1 on koottu eri vaiheiden CVG-arvojen keskiarvo ja keskihajonta molemmille potilasryhmille. Taulukosta 1, kuten myös kuvaajasta, voidaan helposti havaita CVG:n suuri eroavaisuus eri potilasryhmien välillä. 8

13 Kuva 6. Kuvankaappauksia videotallennuksesta. Kuvassa a ja b terveen silmän valtimoiden ja hiussuonten täyttyminen ja c- ja d-kuvissa samat vaiheet makuladegeneraatiota sairastavalla ihmisellä. Kuva 7. CVG-arvot ajan funktiona terveelle silmälle (neliöt) ja makuladegeneraatiota sairastavalle (ympyrät).[12] 9

14 Kuva 8. Terveen silmän CVG-arvot ja eri täyttymisvaiheet: valtimot (A), hiussuonet (B) ja laskimot (C).[12] Taulukko 1. CVG-arvojen ero terveiden ja makuladegeneraatiota sairastavien välillä eri täyttymisvaiheissa. [12]. Tämä menetelmä on yksinkertainen, mutta se tarjoaa kuitenkin hyvin tietoa silmän verenkierron ominaisuuksista. CVG-arvo on käytännöllinen, koska siihen ei vaikuta valaistus, pupillin halkaisija tai ICG:n konsentraatio. Näiden arvojen avulla voidaan määrittää mm. keskimääräinen valtimoiden täyttymisaika ja keskimääräinen hiussuonten täyttymisaika. Esimerkiksi hiussuonten täyttymisvaiheessa terveessä silmässä hiussuonet ovat niin lähellä toisiaan, etteivät ne erotu kuvassa toisistaan. Näin ollen tuloksena on kuvassa 6 b-kohdassa esiintyvä kauttaaltaan vaalea kuva, mikä taasen johtaa alhaisiin CVG-arvoihin. Jos suonikalvon verisuonet ovat ohentuneet, saadaan d-kohdan kuva, jossa CVG-arvot ovat sen sijaan korkeita. Tämä viittaa siihen, että hiussuonten läpivirtausta voidaan kuvata CVG-arvolla varsin luotettavasti. 4.2 Värien normalisointi verkkokalvokuvissa Automaattiset kuvankäsittelyohjelmat perustavat usein analyysinsä pelkästään kuvan intensiteettiin. Silmässä esiintyvät vammat ovat kuitenkin useasti erivärisiä, jolloin tarvitaan jonkinnäköistä luokittelua eri vammatyypeille perustuen niiden väriin. Jotta väreihin perustuva luokittelu olisi tehokasta, värit on normalisoitava. Tämä johtuu siitä, että eri ihmisten verkkokalvon pigmentin väri vaihtelee, mikä taasen vaikeuttaa jo ennestään pienten värierojen havaitsemista leesioissa. [16] Ihmisen näkökyvyn ominaisuuksiin kuuluu erilaisten spektrien aistiminen samaksi väriksi. Tästä johtuen myös kamerat tulkitsevat spektriä samalla tavalla, kolmen reseptorin avulla. Esimerkiksi vaaleanharmaalle pinnalle heijastetun kuvan valkoiset osat näyttävät edelleen ihmishavaitsijasta valkoisilta, samalla tavalla kuin täysin valkoiselle pinnalle heijastetussa kuvassa. Kameroilla ei kuitenkaan ole tätä ominaisuutta. Leesioiden väri kameran 10

15 havaitsemana määräytyy niiden materiaalin, tiheyden, heijastuneen tai siroutuneen valon ja silmän mykiön värin mukaan. [16] Kieth A. Goatman et al. [16] esittämän menetelmän avulla voidaan silmästä otetut verkkokalvokuvat normalisoida niin, että ihmisten yksilölliset pigmentit eivät vaikuta niihin. Normalisaatiossa on siis tavoitteena valaistuksen vaikutuksen eliminoinointi. Tässä on käytetty kolmea eri menetelmää: greyworld, histogrammin tasoitus ja histogrammin spesifiointi. Greyworld-normalisoinnissa oletetaan valaisevan spektrin olevan monikertoja punaisesta, vihreästä ja sinisestä, ja kun näitä jaetaan vastaavilla keskiarvoilla, saadaan kertoimen vaikutus eliminoitua. Histogrammin tasoituksessa pienempikontrastisten alueiden kontrastia lisätään muuttamatta kuitenkaan kuvan kokonaiskontrastia. Spesifioinnissa puolestaan määritetään kunkin värikanavan histogrammi vastaamaan tiettyä ennalta määrättyä histogrammia. Kuvasta 9 nähdään kunkin menetelmän vaikutus testikuvaan. Kuva 9. Eri normalisointimenetelmät. Vasemmalta lähtien: alkuperäinen kuva, greyworld, histogrammin tasoitus ja histogrammin spesifiointi.[16] Kyseisessä normalisointitutkimuksessa otettiin 18 verkkokalvokuvaa, joissa jokaisessa oli jonkinasteisia vammoja. Kuvat otettiin Topconin valmistamalla silmänpohjakameralla, jonka jälkeen ne digitalisoitiin skannerilla. Jokaisesta kuvasta korostettiin eri leesiotyypit. Kuvassa 10 on esitetty leesioiden keskimääräiset väriarvot ilman normalisointia sekä jokaisen normalisointimenetelmän kanssa. Kolmiulotteiset RGB-arvot on muunnettu kaksiulotteiseen muotoon kaavalla r = R / (R + G + B), g = G / (R + G + B), b = B / (R + G + B) (3) Näitä koordinaatteja kutsutaan värikoordinaateiksi (engl. chromaticity coordinates). Kuvasta voidaan nähdä, että eri normalisointimenetelmät erottavat eri leesiotyypit selkeästi toisistaan. Histogrammin spesifiointi näyttää antavan parhaan tuloksen näistä kolmesta menetelmästä. [16] 11

16 Kuva 10. Väriarvot eri leesiotyypeille. 4.3 Spatiaalisen vääristymän korjaaminen Silmän pallomainen rakenne aiheuttaa spatiaalista vääristymää silmästä otetun kuvan reunoille. Verkkokalvon keskellä sijaitsevassa makulassa ei vääristymää esiinny juuri lainkaan, joten sitä ei tarvitse huomioida. Wen-Wha, David Wilson ja Lawrence Singerman ovat kuitenkin kehittäneet tähän ongelmaan suhteellisen yksinkertaisen ratkaisun. Tämä menetelmä keskittyy kuvan ääripäiden vääristymän korjaamiseen parabolisella uudelleenkohdentamisella. Menetelmää varten rakennettiin lasisilmä, johon merkittiin koordinaatistoviivat. Tämän jälkeen lasisilmästä otettiin kuva ja verrattiin sitä tasaisesta pinnasta otettuun kuvaan. Etäisyys koordinaatiston keskipisteestä r saadaan kaavalla r = a + b * r + c * r 2, (2) missä r on ruudukon arvo ja a, b ja c ovat määritettäviä parametrejä. Kuuden parametrin muunnoksen tarkka kuvaus on selitetty lähteessä [15]. Kliiniset kuvat korjataan affiinisen muunnoksen avulla. Kuvassa 11 on esitetty punavapaa testikuva, jossa testihenkilöä on käsketty liikkumaan silmiään. Vasemmanpuoleinen kuva on korjattu 6 parametrin muunnoksen avulla, mutta siinä on havaittavissa poikkeamaa varsinkin kuvan alareunassa. Oikealla sijaitsevasta kuvasta säteittäinen poimuttuminen on korjattu. Kuten testikuvista nähdään, voidaan vääristymää korjata suhteellisen yksinkertaisella yhtälöllä 2. [15] 12

17 Kuva 11. Vasemmalla puolella on limittynyt kuva kuuden parametrin muunnoksen jälkeen. Oikealla puolella kuvasta on korjattu säteittäinen poimuttuminen.[15] 4.4 Ohjelmaesimerkki - RetinaView Leesioiden yksityiskohtainen määrittäminen verkkokalvokuvista on usein silmälääkäreille vaikeaa ja aikaa vievää, koska informaatiota täytyy manuaalisesti yhdistellä eri kuvista. Kuitenkaan helppokäyttöisiä ja edullisia ohjelmia verkkokalvokuvien tarkasteluun ei ole liiemmin markkinoilla. Helppokäyttöisellä ja tehokkaalla tarkoitetaan tässä ohjelmaa, joka tuo esille samanaikaisesti useampia modaliteettejä samasta alkuperäisestä verkkokalvon kuvasta. Tämä helpottaisi eri tautien diagnosoimista ja niiden seuraamista. RetinaView on Javaan pohjautuva ohjelma silmän verkkokalvokuvien analysointiin. Sillä voidaan segmentoida diabeettiseen retinopatiaan ja makuladegeneraatioon liittyviä leesioita. Mikroaneurysmien ja drusenien havaitsemiseen ohjelma käyttää morfologista suodatusta. Verkkokalvokuvasta luodaan kuusi eri modaliteettiä: sinivihreä-, infrapuna-, autofluoresenssi-, normaali-, fluoresenssi angiografia- ja icg-angiografiavideo. Nämä kaikki modeliteetit yhdistetään lopulta yhdeksi kuvaksi käyttäen hyväksi fouriermuunnosta ja mutual information tekniikkaa. [7] Seuraavaksi käydään läpi esimerkki ohjelman toiminnasta mikroaneurysmien segmentoinnista silmänpohjakuvissa. Menetelmä voidaan jakaa periaatteessa viiteen eri vaiheeseen: 1. Kuvan kontrastia parannetaan ja epätasainen valaistus korjataan. 2. Verkkokalvon verisuonisto tuodaan esille morfologisten suodattimien avulla. 3. Silmän sokea piste poistetaan kuvasta. 4. Kuva suodatetaan taas morfologisella suodattimella ja kynnystetään mikroaneurysmien esilletuomiseksi. 5. Kohina poistetaan muotosuodattimen ja harmaatasoinformaation avulla. [7] Kuvassa 12 on nähtävissä menetelmän tulokset. 13

18 Kuva 12. Vasemmalla on normaali värivalokuva silmänpohjasta ja oikealla on samaisesta kuvasta vihreä kanava, jossa on lisäksi leesiot segmentoitu.[7] Makuladegeneraatioon läheisesti liittyvät drusenit pystytään korostamaan RetinaView n avulla. Näiden leesioiden havaitsemiseen ja segmentointiin käytetään matemaattiseen morfologiaan perustuvaa algoritmiä. Kuvasta määritetään aluksi taudin etenemisvaihe, jonka avulla voidaan optimoida algoritmiin kuuluvat muuttujat. Kuvassa 13 on esimerkki drusenien segmentoinnista: A-kohdassa on ihmisen suorittama segmentointi, B-kohdassa tietokoneen ja C-kohdassa eri versiot on yhdistetty samaan kuvaan. Drusenien segmentoinnin automatisointi näyttäisi onnistuvan kohtuullisen hyvin. [7] Kuva 13. Drusenien segmentointi. A-kohdassa ihmisen suorittamana, B:ssä tietokoneen ja C-kohdassa kuvat on yhdistetty.[7] 14

19 5 Yhteenveto ja tulevaisuudennäkymät Tässä työssä on aluksi luotu katsaus verisuonikartoituksen periaatteisiin ja indosyaniinivihreän rooliin siinä. Angiografiaa on käytetty lääketieteessä jo miltei vuosisadan ajan, mutta kuten monessa muussakin teknologiassa, on sen kehitys harpannut isoja askelia viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Sama pätee silmän angiografialle. ICG:n keksimisestä 1950-luvulta lähtien ja sen kliinisestä käytöstä 70-luvulta asti, on silmänpohjan tutkimus edennyt merkittävästi. Teknologian kehittyminen vienee tästäkin suurimman kunnian, koska onhan ihmisen anatomia ollut tunnettuna hyvin jo jonkin aikaa, mutta suurimmat haasteet esimerkiksi silmän kuvauksessa ovat kameroiden resoluutioiden parantaminen ja sitä kautta tarkempien kuvien saaminen. ICG-angiografiaa on perinteisesti sovellettu silmänpohjan verisuoniston tutkimiseen, mutta sille on pikkuhiljaa kehittynyt muitakin sovelluskohteita perinteisen diabeettisen retinopatian ja makuladegeneraation rinnalle. Kehittyneen kamerateknologian ansiosta sitä pystytään nykyisin käyttämään mm. suurta tarkkuutta vaativissa mikroneurokirurgisissa operaatioissa. Suurin osa tämän työn sisällöstä on keskittynyt angiografisten kuvien jälkikäsittelyyn. Tämä on juuri se teknologian osa-alue, jossa pystytään eniten siirtämään työtä ihmiseltä tietokoneelle. Silmäkuvien läpikäynti manuaalisesti on aikaavievää, joten tämä kehityssuunta on hyvin toivottava kustannusten karsimisessa ja terveydenhuollon tehokkuuden lisäämisessä. Työssä on tuotu esille kaksi hyödyllistä tapaa jälkikäsitellä silmäkuvia: värien normalisointi ja spatiaalisen vääristymän korjaaminen. Normalisointi on osoitettu toimivaksi ratkaisuksi, kun halutaan eritellä erityyppisiä leesioita silmänpohjakuvista, joissa usein pigmentin värivaihtelut huonontavat erottelukykyä. Spatiaalisen vääristymän korjaaminen on taasen hyvin yksinkertainen menetelmä, mutta josta on kuitenkin selkeää hyötyä. Lisäksi on tuotu esille tilastollinen menetelmä suonikalvon verenkierron analysointiin, jossa harmaatasoja analysoimalla voidaan todeta makuladegeneraation esiintyminen. Lopuksi on esitelty esimerkkinä Javaan pohjautuva ohjelma, RetinaView, jolla voidaan helposti jälkikäsitellä kuvia. Tulevaisuudessa ICG-angiografian merkitys tulee kasvamaan entisestään puolijohdetekniikan kehittyessä. Jo olemassaolevien laskennallisten kuvankäsittelyalgoritmien käyttöönotto kuvien jälkikäsittelyssä todennäköisesti lisääntyy. Uusia käyttökohteita kehitetään jatkuvasti lisää, ja nykyisin ICG-angiografiaa käytetään monessa muussakin kohteessa kuin vain tässä työssä luetelluissa. Kehityksen alla olevista lupaavista kohteista voidaan mainita esimerkiksi syöpään liittyvien kasvainten havaitseminen ICG:n avulla [19]. 15

20 Viitteet [1] Wilms G., Baert AL. The history of angiography. Journal Belge de Radiologie 1995;78(5): Saatavissa: [2] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Angiografia. Verkkodokumentti. Päivitetty Viitattu Saatavissa: [3] Owens S. L. Indocyanine green angiography. British Journal of Ophthalmology 1996; 80: Saatavissa: [4] R. Dashti, J. Hernesniemi ja Mika Niemelä. The role of intra-operative indocyanine green video-angiography in cerebrovascular surgery. European Neurological Disease 2007;2. Saatavissa: [5] J. V. Frangioni. In vivo near-infrared fluorescence imaging. Current Opinion in Chemical Biology 2003;7: Saatavissa: [6] Bong-Hyun Kim. Lightless cataract surgery using a near-infrared operating microscope. Journal of Cataract & Refractive Surgery 2006;32: Saatavissa: [7] B. Raman, M. Wilson, I. Benche, P. Soliz, A Java-based system for segmentation and analysis of retinal images. Proceedings of the 16th IEEE Symposium on Computer-Based Medical Systems CBMS 2003, IEEE, Piscataway, NJ, 2003: Saatavissa: unumber=8605&k2dockey= [8] Acros Organics. Verkkodokumentti. Viitattu Saatavissa: search_type=catalogsearch&searchstring= [9] Terveyskirjasto. Varjoainekuvaukset. Verkkodokumentti. Viitattu Saatavissa: grafia [10] Terveyskirjasto. Diabeettinen retinopatia. Verkkodokumentti. Viitattu Saatavissa: [11] MedlinePlus Medical Encyclopedia. Diabetic retinopathy. Verkkodokumentti. Päivitetty Viitattu Saatavissa: [12] C. Prünte, P. Niesel, Quantification of choroidal blood-flow parameters using indocyanine green video-fluorescence angiography and statistical picture analysis. Graefe's Archive for Clinical and Experimental Ophthalmology 1988:226(1): Saatavissa: [13] Douglas C. Giancoli Physics for scientists and engineers. 3rd ed. New Jersey, United States: Prentice Hall. ISBN

21 [14] Drugs.com. Indocyanine Green patient advice including side effects. Verkkodokumentti. Viitattu Saatavissa: [15] Wen-Wha Lee, David Wilson, Lawrence Singerman, Correction of spatial distortion and registration in ophthalmic fluorescein angiography. Engineering in Medicine and Biology Society, Engineering Advances: New Opportunities for Biomedical Engineers. Proceedings of the 16th Annual International Conference of the IEEE 1994:1: Saatavissa: [16] K. A. Goatman, A. D. Whitwam, A. Manivannan, J. A. Olson and P. F. Sharp, Colour normalisation of retinal images. Proceedings of Medical Image Understanding and Analysis Saatavissa: [17] Heidelberg engineering. Spectralis HRA+OCT. Verkkodokumentti. Viitattu Saatavissa: [18] Atul Kumar, Sanjeev Nainiwal, Gunjan Prakash, Indocyanine green angiography in age-related macular degeneration. Bombay Hospital Journal Saatavissa: [19] Susumu Ito, Naoki Muguruma, Tetsuo Kimura, Hiromi Yano, Yoshitaka Imoto, Koichi Okamoto, Masako Kaji, Shigeki Sano, Yoshimitsu Nagao, Principle and clinical usefulness of the infrared fluorescence endoscopy. The Journal of Medical Investigation 2006:53. 17

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

13. Värit tietokonegrafiikassa

13. Värit tietokonegrafiikassa 13.1. Värijoukot tietokonegrafiikassa 13. Värit tietokonegrafiikassa Tarkastellaan seuraavaksi värien kvantitatiivista pohjaa. Useimmiten käytännön tilanteissa kiinnitetään huomiota kvalitatiiviseen. Värien

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet

Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet Jukka Teuhola Turun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Syksy 2010 http://staff.cs.utu.fi/kurssit/digitaalisen_kuvankasittelyn_perusteet/syksy_2010/index.htm DKP-1 J.

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Uusi. *Fluoresenssikamera

Uusi. *Fluoresenssikamera Finnish Uusi Fluoresenssiperiaatteeseen perustuvan patentoidun teknologian kehitys Viimeisten viiden vuoden aikana SOPRO, hampaiden videokuvantamisen maailmanlaajuinen edelläkävijä, on hyödyntänyt kaiken

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS KUVAMUOKKAUS HARJOITUS PUNASILMÄISYYS, VÄRI, KUVAKOKO, RAJAUS PUNASILMÄISYYS Kuvien punasilmäisyyden joutuu kohtaamaan usein huolimatta kameroiden hyvistä ominaisuuksista. Ohjelma tarjoaa hyvän työvälineen

Lisätiedot

Basic Raster Styling and Analysis

Basic Raster Styling and Analysis Basic Raster Styling and Analysis QGIS Tutorials and Tips Author Ujaval Gandhi http://google.com/+ujavalgandhi Translations by Kari Salovaara This work is licensed under a Creative Commons Attribution

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt. Indosyaniinivihreä optisessa aivoverisuonikuvantamisessa: esitystekniikan kehittäminen

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt. Indosyaniinivihreä optisessa aivoverisuonikuvantamisessa: esitystekniikan kehittäminen TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikka AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Indosyaniinivihreä optisessa aivoverisuonikuvantamisessa:

Lisätiedot

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS - Videovalvontajärjestelmä Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 Koskenranta 1 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA T-110.5610 Koskenranta 2 VIDEOVALVONTA / KAMERAVALVONTA

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana

Lisätiedot

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien

Lisätiedot

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Automaatiotekniikka Vaasan Yliopisto

Automaatiotekniikka Vaasan Yliopisto Automaatio Hyvin suunniteltu on puoliksi automatisoitu (suom. sananlasku) Suuretkin systeemit saavat alkunsa pienistä siemenistä. (Seneca) Automaatiojärjestelmä havainnoi ympäristöään ja itseään, tekee

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 16.1.2007 Aika Maanantaina 22.1.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2. Sivuainevalinta

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

1. Johdanto. Johdanto 1. Johdanto 2. Johdanto 3. Johdanto 4

1. Johdanto. Johdanto 1. Johdanto 2. Johdanto 3. Johdanto 4 1. Johdanto Kuvanprosessointi tai käsittely juontaa juurensa kahdesta pääasiallisesta alueesta, jotka ovat kuvainformaation parantaminen ihmisen tulkintaa varten ja kuvadatan käsittely talletusta, siirtoa

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Webshop Menu Fysioterapia ja wellness» Kuntoutuslaitteet» Ultraäänilaite GE Venue Ultraäänilaite GE Venue Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Kiinnostus diagnostista ultraääntä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Diabeettisen retinopatian luokittelut

Diabeettisen retinopatian luokittelut Silmätaudit Paula Summanen ja Gunvor von Wendt Diabeettisen retinopatian luokittelut Diabeettisessa retinopatiassa ovat keskeisiä hiussuonten paikalliset ja laaja-alaiset muutokset eli mikroaneurysmat

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Kuvien lisääminen ja käsittely

Kuvien lisääminen ja käsittely Kuvien lisääminen ja käsittely KUVIEN LISÄÄMINEN JA KÄSITTELY Tämä on ote VIS Online Mediahallinta ohjeesta. Kuvia lisätään autojen tietoihin VIS Online kuvankäsittelyohjelmalla. Ohjelma käynnistyy klikkaamalla

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Kuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013

Kuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013 Kuvanlaadunparantaminen Mikko Nuutinen 21.3.2013 Luennon sisältö Termistöä Kuvanentisöinti Terävyys unsharp masking Kohina non-local means Linssivääristymän korjaus Kuvanlaadunehostaminen Kontrasti Auto-levels

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Mitä uutta tulossa eripuolille Suomea

Mitä uutta tulossa eripuolille Suomea Mitä uutta tulossa eripuolille Suomea Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Tuomas Koivumäki Syöpäkeskus KYS Esityksen sisältö Mitä uutta tullut 2015-2016? Mitä uutta tulossa 2016-2017?

Lisätiedot

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV Digikuvan peruskäsittelyn sittelyn työnkulku Soukan Kamerat 22.1.2007 Sisält ltö Digikuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Skannaus Kuvan kääntäminen Värien säätö Sävyjen säätö Kuvan koko ja resoluutio

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Tehdään laadukas painotuote

Tehdään laadukas painotuote Tehdään laadukas painotuote 8 vinkkiä valokuvien ottamisesta ja toimittamiseen painotuotteisiin 1. Kuvaa kameran parhailla asetuksilla Kuvien tarkkuuden ja tiedostopakkauksen vaikutukset ovat korostuneet

Lisätiedot

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8 Tasot ja kanavat Yleistä Tasot eli layerit ovat tärkeä osa nykyajan kuvankäsittelyä. Tasojen perusidea on se, että ne ovat läpinäkyviä "kalvoja", joita

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot