Välkky-projekti YHTEENVETO NUORTEN TEEMARYHMÄN ESITYKSISTÄ. Ramboll Management Consulting

Transkriptio

1 1 Välkky-projekti YHTEENVETO NUORTEN TEEMARYHMÄN ESITYKSISTÄ Ramboll Management Consulting

2 TEEMATYÖN TAVOITE JA TEEMAT 2 Teematyön tavoitteena oli vertaistuki ja yhdessä oppiminen nuoriin, nuorten elämäntilanteisiin ja ongelmien kohtaamiseen liittyen. Teematyöskentely perustui yhdessä keskusteluun ja vertaisoppimiseen. Tämä yhteenveto pitää sisällään WS2-5 keskeiset esittelykalvot sekä keskeiset esiin nostetut kehittämisideat. Teemat WS2: Oppimisen erilaiset tavat/menetelmät 3.9. WS3: Teknologiamahdollisuudet WS4: Ryhmämenetelmät WS5: Nivelvaihe, seuranta ja aktivointi WS6: Verkostotyö ja verkoston kasaan juokseminen 18.3.

3 ERILAISET OPPIMISEN TAVAT JA MENETELMÄT 3 Oppimisvaikeudet Motivoiva haastattelu Kokemuksia oppimisvaikeuksista

4 Oppimisvaikeuksien käsitteistä 4 Medikalistinen näkökulma: Neurofysiologia jne. Vaikeus Psykologinen näkökulma: motivaatiovaikeudet jne.

5 Case: Oppimisvaikeudet 5

6 Oppimisvaikeudet nuorilla? 6 Mitä oppimisvaikeudet ovat? Miten ilmenevät? Lukemisen hitautena Ääneen lukemisen karttamisena Rivien hyppimisenä paperilla Toistuvina kirjoitusvirheinä Tekstin tuottamisen hankaluutena Vieraiden kielten ja/tai matematiikan vaikeutena Oikean ja vasemman sekoittumisena Muisti- ja keskittymisvaikeuksina Vaikeutena pysytellä aikatauluissa Stressinä ja masentuneisuutena

7 Mistä sen huomaa? 7 Erilainen oppijuus ei näy naamasta, mutta... Lukeminen hidasta Vieraat kielet vaikeita Tekstin tuottaminen työlästä Matematiikka mahdotonta Ääneenlukeminen ällöttää Kirjoitusvirheet yleisiä Kirjaimet ja numerot vaihtavat sekoittuvat ja vaihtavat paikkaa Rivit hyppivät paperilla Oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat Riimien hahmottaminen hankalaa Keskittyminen ja tarkkaavaisuus häiriintyvät helposti Karttaa on kurja käyttää Vaikeutta pysyä aikatauluissa Ulkoaopettelu kangertaa

8 Miten oppimisvaikeuden voi huomioida työpaikalla? 8 Erilaisuuden ja erilaisten työtapojen hyväksyminen Avoin keskustelu esimiehen ja työntekijän välillä: Kaikilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Kuinka huomioida työnjaossa? Kysy työntekijältä, mikä on vaikeaa. Älä syytä. Anna aikaa työtehtäville Jos lähimuisti on huono, vältä pitkiä työtehtävälistoja. Työtehtävät yksi kerrallaan. Jos kirjoittaminen on vaikeaa, voiko toinen henkilö hoitaa oikoluvun ja pöytäkirjanpidon? Jos lomakkeet tuottavat ongelmia, voiko niitä täyttää yhdessä? Jos numerosarjat oleellinen osa työtä, voiko sarjat ryhmitellä lyhyemmiksi? Jos aakkosten järjestyksen hahmottaminen vaikeaa, voiko toinen henkilö hoitaa lomakkeiden aakkosjärjestyksen mappiin? Jos lukeminen vaikeaa, voiko ohjeet antaa suullisesti? Jos kartan käyttö vaikeaa, mutta osa työtä, voiko paikan koordinaatit antaa toisin? Apteekin kohdalta vasemmalle, kioskin jälkeen oikealle...?

9 Oppimisvaikeus 9 Oppimisvaikeus perustuu yleensä joko toiminnalliseen tai lääketieteelliseen diagnoosiin Toinen näkökulma oppimisvaikeuksiin on motivaation näkökulma, jossa heikko oppimismotivaatio ei välttämättä johdu lukuvaikeuksista vaan muista tekijöistä. Tällöin ei kuitenkaan yleiskielessä puhuta oppimisvaikeuksista. Motivaatio-ongelmat eivät ole oppimisvaikeuksia. Vastaavasti oppimisvaikeus ei aina ole kuntoutettava diagnoosi, vaan vaikeuksien ratkaisemiseen tarvitaan usean tekijän kokonaisvaikutusta.

10 Oppimisvaikeusohjelman parhaita käytäntöjä 10 Oppimisvaikeusohjelma on RAY:n ensimmäinen ohjelma, johon on koottu elämänkaaren eri vaiheisiin liittyviä oppimisvaikeuksiin puuttuvia projekteja. Suurin osa projekteista on vielä kesken, joten niiden toimintamallien toimivuudesta on vähän näyttöä. Keskustelua oppimisvaikeuskentässä leimaa legitimiteetin saavuttaneiden toimijoiden vs. kokeellisten toimijoiden menetelmiä koskeva debatti (vrt. Niilo Mäki insituutti vs. järjestötoimijat). Taustaa: Myös TPY:n erillaiset oppijat pajoilla kuuluu ohjelmaan. Itse en käsittele tätä hanketta, vaan toiminnassa mukana olevat työpajat voivat kertoa tähän liittyviä kokemuksiaan.

11 Oppia näistä? (käydään lyhyesti läpi teematyössä) 11 Kriminaalihuoltosäätiö: Oppimisvaikeus erityisryhmän ongelmien takana Niilo Mäki Instituutti: Sähköiset työkalut ja tuotteet Terttu-hanke: Ryhmämuotoinen oppimisvaikeuksien huomioiminen Koija: Arjenhallinta oppimisvaikeuksien taklaamisessa Verkko-Lukki: verkkomateriaalit

12 Pelien soveltaminen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen 12

13 Vaihtoehtoinen lähestymistapa: Sensomotoriikka Uusia hoitomuotoja 13 Nykyisin oppimishäiriöitä hoidetaan mm. aistien toimintaa tehostamalla. Eräs sellainen hoitomuoto on sensomotorinen lähestymistapa, jonka psykoterapeutti Nina Alopaeus toi Suomeen 90-luvun puolivälissä. Lähtökohtana on laaja neurofysiologinen tutkimus, jonka avulla suunnitellaan yksilöllinen harjoitteluohjelma. Myös aikaisempi epäsosiaalinen tai oppositionaalinen käyttäytyminen lievenee usein. Näitä uusia metodeja on myös tutkittu. Harjoittelun vaikutukset ovat positiivia. Suomessa on auditiivisen harjoittelun (ADT) tuloksia tutkinut mm. prof. Pirjo Korpilahti, jonka tulokset 2001-luvulta eteenpäin ovat hyviä.

14 Testaa itsesi 14 Testi Linkki Lukineuvolan pikalukitesti pikalukitesti_html Nils apuvälinekeskus Krits _testi.htm Huom. NMI:n lääketieteelliset testit ovat maksullisia (esim. teokset n. 130 / kpl)

15 Case: Motivoiva haastattelu muutoksen apuna 15

16 Lähtötilanteen kartoitus 16 Onko joku teistä / oletteko käyttäneet motivoivan haastattelun menetelmää? Millaisia kokemuksia olette siitä saaneet?

17 Motivoiva haastattelu 17 Motivoiva haastattelu on tavoitehakuinen, asiakaskeskeinen haastattelutyyli käyttäytymisen muutoksen edistämiseksi auttamalla asiakasta tutkimaan ja ratkaisemaan ristiriitaisia/ambivalentteja päihteidenkäyttämiseen liittyviä tunteita ja ajatuksia Motivoivassa työskentelyotteessa motivaatio luodaan ja sen kasvattamiseksi tehdään työtä. Tarvitaan sekä työntekijän että päihdeongelmaisen yhteistyötä ongelman tunnistamiseksi muutosstrategian laatimiseksi strategian täytäntöön panemiseksi ja toteuttamiseksi.

18 Yleisiä ohjeita haastatteluun 18 Kiitä asiakasta siitä, että hän on tullut keskustelemaan asiasta, Herätä päihteiden käyttöä koskevia epäilyjä tai huolta tutkimalla hoitoon hakeutumiseen johtaneiden tapahtumien merkitystä ottamalla selvää siitä, mitä asiakas ajattelee ongelmasta kertomalla käytön riskeistä antamalla palautetta asiakkaan terveydentilasta ja hänen päihteiden käytöstään suhteessa kohtuukäytön rajoihin tutkimalla käytön etuja ja haittoja auttamalla asiakkaan läheisiä puuttumaan asiaan tutkimalla eroja asiakkaan itsensä ja muiden käsityksissä tämän päihteiden käytöstä. Ilmaise oma huolesi ja jätä ovi auki uudelle tapaamiselle.

19 Harkintavaihe 19 Hyväksy asiakkaan ambivalenssi Auta asiakasta siirtämään punnuksia muutoksen puolelle Ongi esiin asiakkaan muutospuhetta ( itseä motivoimia ajatuksia )

20 Valmisteluvaihe 20 Haastattelutapaamisen keskeiset toiminnot Asiakkaan tavoitteiden selvittäminen Muutoksen toteuttamis- ja hoitovaihtoehtojen läpikäynti Muutos- ja hoitosuunnitelman laatiminen Muutoksen esteiden etsintä Hoito-odotusten ja asiakkaan roolin selvittäminen Asiakkaan tukeminen käytännön asioista Asiakkaan kannustaminen kertomaan muutosaikeistaan myös muille

21 Toiminta 21 Toimintavaiheen keskeiset toiminnot: Pidä yhteyttä asiakkaaseen ja kannusta häntä pysymään tavoitteessaan Tue realistista näkemystä pienin askelin tapahtuvasta muutoksesta. Tunnista alkuvaiheen vaikeudet. Auta asiakasta tunnistamaan riskitilanteita ja kehittämään niihin sopivia selviytymismenetelmiä Auta asiakasta löytämään myönteistä muutosta tukevia uusia asioita elämäänsä Arvioi, onko asiakkaatta riittävästi sosiaalista tukea perheen tai ystävien taholta.

22 Ylläpito 22 Auta asiakasta löytämään mukavaa tekemistä päihteiden käytön asemesta Tue elämäntapamuutoksia Vahvista asiakkaan ratkaisua ja pystyvyyden tunnetta. Auta asiakasta harjoittelemaan ja kokeilemaan uusia selviytymistaitoja. Ylläpidä tukisuhdetta asiakkaaseen Kehitä pakosuunnitelma, mikäli päihteiden ongelmakäyttö uusiutuu Tarkista asiakkaan pitkän tähtäimen suunnitelmat.

23 Haastattelutekniikasta 23 Avointen kysymysten käyttäminen Mitä, Milloin, Missä, Kuka, Kuinka, Miten? Ei suljettuja Ei-kysymyksiä Reflektio Rauhallisuus Aktiivinen kuuntelu: tiivistelmät, referoinnit, kommentit Ihmettely asiakkaan sanoin Yhteenvetojen tekeminen Yhteenvedot käydystä keskustelusta, miksi? työntekijän tekemät yhteenvedot lisäävät asiakkaan tietoisuutta omasta tilanteesta ja hallinnan tunnetta Yhteenvedot sisältävät asiakkaan oman käsityksen ongelmasta, ristiriidan, faktat riskeistä ja ongelmista ja asiakkaan muutosta koskevat haluamiset, aikomiset ja suunnitelmat Motivoivien lauseiden tunnistaminen

24 Haastattelutekniikasta, Ongelman tunnistamiseen liittyvät kysymykset: Mitä ongelmia juominen aiheuttaa? Huolestuneisuuden ilmaiseminen haastattelussa? Mistä olet huolissasi? Muutoshalu/-aikomus: Mihin haluaisit muutosta päihteiden käytön suhteen? Optimismi muutoksen suhteen: Mikä tulee auttamaan sinua muutoksessa

25 TEKNOLOGIAN JA SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN NUORTEN PALVELUISSA 25 Facebook ja Twitter osana nuorten maailmaa Miten voisi hyödyntää välityömarkkinoiden palveluissa? Mitä ongelmia sosiaalinen media ja tietokonepelit aiheuttavat ja miten näiltä voidaan välttyä?

26 Ajatuksia sosiaalisen median ja teknologian hyödyntämisestä 26 Alle 20-vuotiaat lukevat enemmän kuin koskaan, joskin yli puolet heidän lukemastaan tekstistä on heidän ikätovereidensa kirjoittamaa blogeja, foorumeita, chatteja, meilejä ja tekstiviestejä. Tieto ei tule enää kirjasta vaan kaverilta. Minkälaista terveysvalistusta antaa 14-vuotias toiselle? Informaatiokanavien määrän räjähdys on johtanut vertaisilta saadun informaation arvon nousuun ja ylhäältä alas annetun valistuksen arvon inflaatioon. Oikeaa tietoa ei voi enää luoda, hallita ja jaella keskitetysti. Lääkärit valittelevat jo nyt potilassuhteen kääntyneen päälaelleen: yhä useampi potilas tilaa haluamansa hoidon Osa ihmisistä jää tai on jäämässä näiden medioiden ja teknologioiden tuoman mahdollisuuksien ulkopuolelle. Tulevaisuudessa niiden käyttö edellyttää yhä laajempia digitaalisen yhteiskunnan taitoja. Tämän vuoksi niiden huomioiminen sekä koulutuksessa että erityisesti vaikeassa asemassa olevien nuorten palveluissa voi osoittautua tärkeäksi.

27 Sosiaalinen media konseptina 27 Sosiaalinen media sosiaalisen median esittämän määritelmän mukaisesti: on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin Tunnetuimmat sosiaalisen median sovellukset Blogit MySpace Twitter IRC ja IRC-galleria

28 Sosiaalisen median koko kirjo 28 Linkkien ja uutisten jakopalveluita: del.icio.us kirjamerkkien jakopalvelu Furl kirjanmerkkien jakopalvelu Diigo kirjanmerkkien jakopalvelu Digg uutisten jakopalvelu Reddit uutisten jakopalvelu Blogipalveluita: WordPress blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto Vuodatus suomalainen blogipalvelu Omasana suomalainen blogipalvelu Technorati suurin blogihakemisto Blogilista suomalainen blogihakemisto Mikroblogipalveluita: Qaiku mikroblogauspalvelu Jaiku mikroblogauspalvelu Twitter mikroblogauspalvelu (suosituin maailmalla) Identi.ca mikroblogauspalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto (laconi.ca) Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita: Wikipedia avoin tietosanakirja MediaWiki avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto (jolla kaikki Wikimedia Foundationin palvelut on toteutettu) Wikispaces wikipalvelu Google Sites yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta Mediapalveluita: Flickr kuvien jakelupalvelu Photobucket kuvien jakelupalvelu YouTube videoiden jakelupalvelu Blip.tv videoiden jakelupalvelu Vimeo videoiden jakelualusta, HD-videot Viddler yhteisöllinen videoiden jakelualusta Slideshare esitysdiojen jakelupalvelu Yhteisöjä: Facebook alunperin yliopisto-opiskelijoille suunnattu, nykyisin kaikille tarkoitettu yhteisöpalvelu MySpace etenkin musiikkiin ja bändeihin panostava pääasiassa teinien yhteisöpalvelu IRC-Galleria suomalaisten teinien suosituin yhteisöpalvelu Elgg avoimen lähdekoodin sosiaalinen verkostosovellus LinkedIn ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu Friendfeed avoin verkostoitumispalvelu Plaxo Pulse avoin verkostoitumispalvelu Ning pienyhteisöpalvelu Bebo yhteisöpalvelu, laajasti muokattavat käyttäjien omat sivut

29 Toiminta peliympäristöissä 29 Toinen ulottuvuus ovat jo olemassa olevat vuorovaikutteiset peliympäristöt, jotka nähdään usein enemmän ongelmana kuin mahdollisuutena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikainen ja pakonomainen pelaaminen aiheuttaa ongelmia. Välityömarkkinoiden kohdalla kysymyksen voinee kääntää siten, että miten peliympäristöjä voitaisiin hyödyntää nuorten motivoinnissa ja aktivoinnissa.

30 Pelikulttuuri ei myöskään ole pelkästään pelejä 30 Pelikulttuuriin kuuluu moninainen oheistoiminta, joka rikastuttaa kulttuuria: pelien ja pelikonsoleiden keräily- ja vaihtokulttuuri pelien leikkiminen tai pelihahmoroolileikit pelitietouden ja ohjeiden jakaminen ohjelmointiharrastus pelielokuvien tekeminen askartelu ja kirjoittaminen pelihahmoiksi pukeutuminen eli cosplay Keskeinen näkökulma pelien ohessa tulevien välttämättömien työelämässä selviytymistä edistävien taitojen oppiminen.

31 Miksi peleihin kannattaisi kiinnittää huomiota? 31

32 Mitä lapset ja nuoret pelaavat? 32 Suhteellisen yksinkertaiset selainpelit, jossa pelataan yksinään Suhteellisen yksinkertaiset selainpelit, joiden pääasiallinen toimintapa on moninpeli Laajemmat virtuaaliympäristöt, joissa pelataan ja toimitaan muuten vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa Erittäin laajat peliympäristöt, joissa pelataan sekä toteutetaan runsaasti erilaista pelikulttuurin mukaista oheistoimintaa Näistä ympäristöistä ainoastaan kotimaiset laajemmat virtuaaliympäristöt ovat jotenkin nuorten palvelujen parissa työskentelevien hallinnassa (Gallup 2008)

33 Lyhyesti pelien vaikutuksista 33

34 Kokemukset mediapajalta? 34 Vertaisioppijan esitys Valtti-mediapajan toiminta Media-pajan tausta ja kehityshistoria Arvolataukset toimintamallin takana Media-pajan toiminnan sisällöt (mitä tehdään?) Valtti-mediapajan kokemukset Positiiviset kokemukset Koetut haasteet ja ongelmat Tulevaisuuden mahdollisuudet

35 Mediapaja 35 Tausta ja toimintamalli: Perustettu syksyllä 2006 osana Valtti-valmennushanketta. Alussa pienimuotoinen ja keskittynyt ohjelmien opiskeluun ja pienimuotoiseen asiakastyöhön. Siellä oli mukavaa tyyppinen näkökulma Jos muuttuu työvoittoiseksi, niin mediapaja ei ollutkaan mukava 2007 ryhdyttiin markkinoimaan enemmän paikallisten suuntaan Mediapaja-koulutukset: jossa ryhmiä. A-tason tietotekniikka ja julkaisu sekä painotekniikan AB-tasoa. Suurin osa töistä tulee yrityksiltä. Mediapajalla on kerrallaan 5-6 oppilasta.

36 Mediapaja 36 Arvolataukset toimintamallin takana Asiakaspalvelutoiminta: Mahdollisimman hyvä osaaminen/laatusuhteeseen Tehtyjen töiden kautta markkinoidaan pajalaisia eteenpäin Ei moitita epäonnistumisista, vaan rohkaistaan jatkamaan Vastuu, hyvä henki ja tiimityöskentely Toimintamallista: Etsitään asiakkaiden vahvuuksia Olemassa olevien tietoteknisten taitojen kehittäminen -> opitaan uusia tilaustöiden kautta opetuksen kautta Valmistettavia tuotteita: esitteitä, mainoksia, videokuvaus, digitaalinen työstö ja multimedia-esitykset

37 Mediapaja rajoittavia tekijöitä 37 Suunnitelmallisempi työnteko aiheutti ongelmia: Aiemmin asiakashalukkuuden takia mediapaja meni tukkoon 1 henkilö saattoi vetää mukaansa 5 henkilöä koneen ympärille ja varsinaiset hommat jäivät tekemättä Tavoitteena on se, että ihan sama mikä konsti on, että kunhan tulee paikalle Väärinkäytön riskit pelikäyttö, facebook ja chattaily Positiivinen kokemus: Mediapaja ikään kuin palkkiona kriteerit jne.myös sen vuoksi, että asiakastöitä on paljon. Jatkossa keskitytään esim. tietotekniikan a, ja ab-korttien. Voi ottaa suoraan pajan puolelle tietotekniikasta kiinnostuneita. Yksilöllinen heräily

38 Provosointi, osa 1 38 Yritykset osaavat hyödyntää sosiaalista mediaa Professionaalinen media (esim. LinkedIn) Panostaminen markkinointiin sosiaalisessa mediassa 74 % suomalaisyrityksistä aikoo lisätä mainostamistaan sosiaalisessa mediassa ensi vuonna (HS ). Osallistaminen oleellinen osa jo strategiaprosesseja ja kaupunkisuunnittelua (esim. täällä Porissakin) Nuorisotyö ja opetustoimi osaavat joltain osin hyödyntää sosiaalista mediaa Nuorisotyö verkossa eri muodoissa Esim. wiki / facebook / ning hyödyntäminen Sosiaalisen median ja teknologian hyödyntäminen muissa palveluissa, esim. työllistämispalveluissa on (vielä) vähäistä Miksi?

39 Provosointi, osa 2 39 Nuorten työllistämispalvelut perustuvat työkulttuuriin, jossa painottuvat perinteiset käden taidot jne. Keskeinen kysymys tulee olemaan, missä määrin palveluja tarvitseville nuorille tarvitaan myös uuden tyyppisiä aktivointi ja kannustin keinoja pois pajajyyryydestä. Sosiaalista mediaa ei pidä ottaa itsetarkoituksena tai lähtökohtana, vaan sitä voitaisiin ajatella uusien työmuotojen ja menetelmien mahdollistajana. Sosiaaliseen mediaan liittyy teknologisen kehityksen perusongelmat, joista osa poistuu (esim. hyökkäysalttius) ja osa on tullut jäädäkseen (esim. facebook-ystävien myynti jne.) Jokainen media sisältää aina käytön riskejä

40 Roolit hyödyntämisessä? 40 Mitkä voisivat olla eri organisaatioiden roolit teknologian entistä paremmassa hyödyntämisessä? Tilaajat: Tilataan toimenpiteitä / ryhmiä, joissa yhdistyy menetelmien käyttö Tuottajat: Menetelmien kokeilu ja integrointi olemassa oleviin toimenpiteisiin Miksi ei? Tiedetäänkö vaikutuksia? No ei vielä, mutta jos ei kokeilla, ei voida tietääkään. Skotlantilaisen Stirlingin yliopiston psykologi Tracy Alloway on todennut, että Facebookin kaltaiset sosiaaliset yhteisöpalvelut voivat parantaa ihmisten työmuistia, joka tarkoittaa kykyä pitää mielessä uutta tietoa muutaman sekunnin ajan samalla, kun aivot muokkaavat sitä. Esimerkkinä työmuistin toiminnasta on uuden puhelinnumeron pitäminen mielessä, kunnes se on näppäilty. Paljon työmuistia tutkinut Tohtori Alloway kertoo Facebookin muistia parantavien ominaisuuksien johtuvan siitä, että kyseisen kaltaisten palveluiden käyttäjät joutuvat pitämään todella paljon informaatiota päässään. Allowayn mukaan hyvä työmuisti on avain menestymiseen työelämässä.

41 Case netari 41

42 Case: Netari.fi 42 Nuorisotyötä pitää tehdä siellä, missä nuoret ovat (Siurala 2004). Nuorisotyö on siirtynyt nuorten mukana kaupunkien lähiöiden nuorisotaloista keskustaan, ja kun nuorten on todettu alkaneen käyttää internetissä tarjolla olevia virtuaaliyhteisöjä omana toimintaympäristönään, nuorisotyö on seurannut perässä. Vuonna 2004 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus aloitti yhdessä kolmen muun pääkaupunkiseudun kunnan, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, kanssa kolmivuotisen Netari.fiprojektin, jonka tarkoituksena on ollut kehittää ja toteuttaa verkossa tehtävää kohtaamistyötä nuorisotyötä. Poikkeukselliseksi nuorisotyön tekee uusi ympäristö, hankkeeseen mukaan osallistuneen Sulakkeen ylläpitämä, vuonna 2000 perustettu Habbo-virtuaaliyhteisö, jota käyttää säännöllisesti jopa 45 % vuotiaista suomalaisista. Netari.fi-projektin Habbo-kohderyhmään (10 15-vuotiaat) kuului 88 % vastaajista. Heistä 71 % tiesi nuorisotilan.10 Ella Sihvonen raportoi (2006) tutkimuksessaan Habbossa tehtävästä nuorisotyöstä nuorten näkökulmasta. Tutkimuksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaajista 64 % (N=1 004) ilmoitti käyneensä Netarinuorisotilassa. Nyt tehdyn kyselyn mukaan Netari-nuorisotilassa käyneiden osuus on laskenut 56 %:iin.

43 Case: Netari.fi 43 Netarin toimintamuotoina ovat olleet virtuaalinen tila ja nuorten kohtaaminen, nuorisotyöntekijöiden vastaanotto sekä terveydenhoitajan vastaanotto Keskeistä on ollut oleminen läsnä nuorten tilassa Huolimatta siitä, että Netarin toiminta on vähitellen hiipunut, on läsnäoloperiaate edelleen keskeinen esim. Helsingin kaupungin nuorisotyössä. Läsnäolon välineitä ovat myös World of Warcraft sekä Facebook.

44 Onko tässä ennaltaehkäisevän työn tulevaisuus? 44 Habbo-hotellin netariprojektin terveydenhoitajat. Terveydenhoitajilla on virtuaalinen vastaanotto, jossa nuoret voivat kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä ja puhua ongelmista anonyymisti.

45 Facebookin käyttö nuorten aktivoinnissa 45 Nuorten perustamat ryhmät ja näiden ryhmien sisäinen toiminta Toiminnallinen näkökulma: olemassa olevissa ryhmätoiminnoissa mahdollisuus ryhmäytyä myös palvelun ulkopuolella Hyvää: Helppo alusta, kaikkien tuntema Huonoa: Dilemma yksityiselämän ja toiminnan hämärtymisestä (vrt. mitä tekisit jos esimiehesi pyytää sinua FB:n kaveriksi ) Palveluntuottajaorganisaatioiden omat ryhmät ja läsnäolo Näkökulmana näkyminen ja uskottavuus nuorten maailmassa Kysymys toisaalta myös valinnasta, edustetaanko virallista maailmaa vai edustetaanko myös nuorten maailmaa Hyvää: Uskottavuus, helppous Dilemma: Ei todennäköisesti tarjoa keinoja tavoittaa nuoria tätä kautta

46 Twitterin käyttö tiedottamisessa 46 Twitter.com yhteisöpalvelu tarjoaa ohjelmiston, jonka kautta on helppo ylläpitää erään tyyppistä blogia tai välitöntä tietopalvelua toiminnastaan Twitterin käyttö toimii parhaiten yksipuolisessa viestinnässä kohti tiettyä suhteellisen rajattua kohderyhmää kohtaan. Esimerkkejä Twitterin käytöstä nuorten palveluissa ei juurikaan ole. Mahdollisia kuviteltavia sovelluksia voisivat olla: Palveluntarjoaja viestii jollekin ryhmälle tapahtuneesta Tilaaja viestii tulevista palveluista, tapahtumista jne.

47 Järjestöt Facebookissa 47 Kampanjointia ja tulevaisuutta Järjestöt pyrkivät sosiaalista mediaa hyödyntämällä pysymään ajan hermoilla ja tavoittamaan erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. World Vision hyödyntää useita sosiaalisen median palveluja. World Vision kampanjoi IRC-galleriassa loppukesällä IRC-gallerian ryhmä oli järjestön sponsoroima ja keräsi paljon kiinnostusta. Plan Suomi Säätiöllä on parhaillaan menossa globaaliin vastuuseen herättelevä Mitä videoo! -kesäkampanja, jossa videokontti kiertää kesän tapahtumia. Videot julkaistaan YouTubessa. Punainen Risti hyödyntää aktiivisesti Facebookia, YouTubea sekä omilla nettisivuillaan keskustelupalstaa. "Myös Twitterin käyttöönotto on ollut suunnitteilla.

48 Opiskelu? 48 Facebook-ryhmän opiskelua varten perustanutta syytetään huijauksesta :15 Torontolaisen Ryerson Universityn opiskelijaa syytetään akateemisesta rikkomuksesta. Syytteen perusteena on miehen perustama Facebook -ryhmä, jonka tarkoituksena oli verkkoa hyödyntämällä helpottaa yhteistä opiskelua. Chris Avenirin perustamassa ryhmässä 146 luokkatoveria vaihtoivat vinkkejä kotitehtäviinsä. Nyt 18 -vuotiasta tietotekniikan opiskelijaa saattaa odottaa jopa erottaminen. Opiskelijayhdistyksen edustaja Kim Neale, joka edustaa Averinia kuulemistilaisuudessa, Nealen mukaan kyseinen Facebook -sivu ei eroa periaatteeltaan mitenkään sellaisista opiskeluryhmistä, joissa tehdään yhteistyötä kotitehtävien parissa esimerkiksi kirjastossa.

49 Facebook tai pelit motivaattorina 49 Yleisin toimintamalli on ollut käyttää mahdollisuutta tietokoneilla pelaamiseen tai internetin käyttöön palkintona jostakin muusta hyvin suoritetusta tehtävästä (vrt. koulumaailman atk-tunnit: Jos teet tehtävät nopeasti, saat pelata) Toinen viime aikoina noussut toimintamalli on liikuntaa tukevien pelien, erityisesti Nintendo Wiin ja Wii Fitin käyttö. Suomen armeija Eräät kuntoutuslaitokset Mitä muita toimintamalleja olette havainneet?

50 RYHMÄMENETELMÄT 50 Sadutus Seikkailukasvatus Vertaisoppijoiden ryhmämenetelmien esitelmät

51 Kokemuksia muualta ja muita menetelmiä 51 Seuraavassa on koottu muutamia, lähinnä kasvatustieteen puolella esiintyviä ryhmätoimintaan soveltuvia menetelmiä, jotka esitellään lyhyesti. Sadutus Seikkailukasvatus Näistä menetelmistä käydään yhteinen pohdinta; olisiko näistä hyötyä välityömarkkinoilla / kannattaisiko ainakin kokeilla ja mitä kokeilu edellyttäisi? Perinteisesti kyseisiä menetelmiä on sovellettu enemmän nuorisotyön / varhaiskasvatuksen puolella.

52 Sadutus 52 Sadutuksen ohje on lyhyt ja se sisältää neljä vaihetta, jotka erottavat sen muista narratiivisista menetelmistä. Sadutuksessa kertomiseen yhdistyy kirjoittaminen, lukeminen ja kertojan toivomat korjaukset. Saduttaja tarvitsee kynän ja paperin ja hän aloittaa sadutuksen kehottamalla: Tarina juuri sellaisen kuin haluat. Minä kirjoitan sen ylös sana sanalta, niin kuin sinä sen kerrot. Kun satu on valmis, minä luen sen sinulle, ja voit korjata sitä, mikäli haluat." So what? Houkuttelevuus jakamaan asiaa Arkipuhe eikä asiantuntijaretoriikka.

53 Huomioitavia asioita 53 Tarinan kertojaa ei ohjata = ei myöskään korjata ja täydennetä Yleisimmät sovellukset ryhmätilanteissa tehtävät tarinat Sovelluksia on toteutettu myös työyhteisöjen valmennuksissa (vrt. maanantaipäiväni kulku ) Ei sisällä turhaa analyysiä Ryhmässä käytettynä tarjoaa keinoja tutustumiseen ja ryhmähengen lisääntymiseen

54 Sadutus 54 Olisiko hyötyä välityömarkkinoilla? Mahdollisuuksia Nuoret ryhmäytysvaihe Nuoret ongelmien esiin ottaminen Motivointi Ongelmia Aloituskynnys ( tää tuntuu tyhmältä -ongelma) Fiktio / todellisuus

55 Seikkailukasvatus 55 Tähän mennessä seikkailupedagogiikkaa on sovellettu pääasiassa nuoriin. Seikkailukasvatuksen ideaa on kuitenkin alettu yhä enemmän soveltaa mihin tahansa vertaisryhmätyöhön ja jopa johtamiskoulutukseen Ryhmätyötähän käytettään työmenetelmänä kaikessa työskentelyssä Seikkailukasvatuksen menetelmäkin sisältää lähtökohtaisesti hyvin eri tyyppisiä asioita. Niissä yhdistyvät kuitenkin jonkinlaisten elämyksellisten prosessien aikaan saaminen.

56 Seikkailukasvatuksen vaiheet 56 Seikkailukasvatus perustuu ryhmäprosessiin, joka koostuu ideaalisti neljästä vaiheesta: Luova vaihe (osallisuus ideointiin) Valmistava vaihe (osallisuus matkan suunnitteluun) Toiminnallinen vaihe (seikkailun toteutus) Palaute (jälkikeskustelu tmvs.) Ryhmän muodostamisen lähtökohdat (Itseohjautuvuus ja muut kriteerit vs. ammattilaisten ryhmäytysosaaminen) Ryhmän tavoite Houkutin / pakotin Ryhmän toimintakyvyn arviointi

57 Seikkailukasvatuksen perusajatuksia 57 Motivoiva, tunteita ja elämyksiä tarjoava kokemus joka yhdistyy vaativan projektin organisointiin ja toteutukseen Seikkailut eivät ole pelkästään seikkailuja, vaan tarjoavat erilaisia tehtäviä arjen taitojen opettelemiseksi Seikkailukasvatuksella pyritään muutoksiin kokonaispersoonallisuudessa

58 Seikkailukasvatuksen nykytilasta 58 Suomessa Tällä hetkellä seikkailukasvatus on toistaiseksi järjestäytymätöntä (Erikoisammattitutkintoa suunnitellaan). on OPM:n sponsoroima valtakunnallinen aihealueen ja menetelmän tietopankki, joka tarkastelee asiaa pääsääntöisesti kasvatustieteen näkökulmasta. Muissa maissa Iso-Britannia oli ensimmäinen maa, joka käynnisti alan kolmitasoisen koulutuksen. Outward Boundin vaikutuksesta briteissä seikkailukasvatuksen käyttö kouluissa ja nuorisotyössä koki räjähdysmäisen kasvun. Lukuisista alalla sattuneista onnettomuuksista on opittu ja seikkailuohjaajan koulutusta on kehitetty sitä mukaa. BMLTB:ia (British Mountain Leadership Training Board) käytetään pohjana monissa muissakin maissa. Irlannissa, Pohjois-Irlannissa, Skotlannissa, ja Walesissa on vastaavanlainen järjestelmä käytössä kuin Isossa-Britanniassa. BMLTB:N vaikutus on nähtävissä myös Ranskassa, Espanjassa, Saksassa sekä Italiassa.

59 Seikkailukasvatuksen käyttö menetelmänä 59 Ympäristökasvatus Ongelmanratkaisu Yhteistoimintaharjoitteet Draama Kädentaidot Leikit Vaeltaminen/Leirit Patikointi/Päiväretket Melonta Kiipeily Lähde: Opinnäytetyö 2008 Humak.Jenna Andsten ja Marika Idman.

60 Esimerkkejä 60 Alankomaat Seikkailukasvatusprojektiin otettiin mukaan nuoria, joilla oli takanaan ensimmäiset rikos- ja päihdekokeilut Päämääränä oli toteuttaa pitkä marssi, kävellen halki Euroopan aina Espanjaan Projektin kesto yli kuukausi Projekti oli onnistunut useiden pienryhmien kanssa (tulokset loistavia, 98 % palasi takaisin ruotuun ) Realisoitunut riski: yksiköiden psyykkisen toimintakyvyn virhearviointi

61 Voisiko seikkailukasvatuksesta olla hyötyä? 61 Välityömarkkinoiden ja seikkailukasvatuksen välillä usein periaatteellinen ristiriita: ei pyritä elämyksiin vaan säännölliseen rytmiin. Ryhmämenetelminä seikkailulliset ja ilmaukselliset sekä teatteritoiminnot ovat olleet usein menestyksekkäitä. Voisiko erilaisia teatteri- tai seikkailukohtaisia toimintamalleja hyödyntää motivaattorina tai palkintona. Seikkailukasvatukseen perustuvat retket tai matkat ovat kustannuksiltaan usein muita toimenpiteitä kalliimpia.

62 AKTIVOINTI JA SEURANTA 62 Erilaisia seurannan verkostomaisia malleja Tanskan mallin reflektointi

63 ENNAKOINTIDIALOGIT 63 Seuraavassa kuvataan THL:n kehittämia ennakointidialogeja. Ennakointidialogi on keino toteuttaa erilaisten verkostojen yhteisiä palavereita niin, että osanottajat löytävät tapoja koordinoida yhteistoimintaansa. Ennakointidialogeja on kehitetty sekä psykoosiaaliseen asiakastyöhön että suunnittelutyöhön. Ennakointidialogien tavoite on selkeyttää eri tahojen yhteistyötä ja avartaa toimintamahdollisuuksia. Ennakointidialogeissa käytetään ulkopuolisia menetelmään koulutettuja palaverin vetäjiä, verkostokonsultteja. Verkostokonsulttien vetämiä erilaisia verkostopalavereja voi tilata kuntien verkostokoordinaattoreilta.

64 ENNAKOINTIDIALOGIEN KÄYTTÖ TÄLLÄ HETKELLÄ 64 Ennakointidialogeja käytetään tällä hetkellä muun muassa (THL:n tietojen mukaan) moniammatillisissa asiakastilanteissa (psykososiaaliset palvelut) kuntoutus-, kasvatus- ja hoitosuunnitelmien muodostamisessa kuntien, toimialojen, hankkeiden ja työyhteisöjen toiminnan suunnittelussa koulujen vanhempainiltojen rakenteena 7. luokkien ryhmäytymisprosessien osana koululuokissa hyvän luokkahengen suunnittelussa asukasyhdistysten ja asuma-alueiden toiminnan suunnittelussa Ennakointidialogeja ovat: Tulevaisuuden muistelu -verkostopalaveri (asiakastyö) Tulevaisuuden muistelu -suunnittelupalaveri (suunnittelutyö) Alueneuvonpito (suunnittelutyö) Teemaneuvonpito (suunnittelutyö)

65 Lähde: Ennakointidialogeja huolen vyöhykkeillä. THL. 65

66 TULEVAISUUDEN MUISTELU 66 Johdanto Tulevaisuuden muistelu -palaveri on yhteistyöpalaveri, joka järjestetään psykososiaalisen työn asiakkaiden, heidän perheidensä ja läheisten sekä tilanteen hoitamiseen kytkeytyneiden työntekijöiden kesken. Tavoitteena on samanai-kaisesti sekä tuen ja avun toteuttaminen että jatkosuunnitelmista ja työnjaosta sopiminen Stakesin mukaan keskeinen tulos on Runsaita "pään sisäisiä dialogeja" ja niiden mahdollistamaa näkökulmien monipuolistumista sekä tulevaisuuden toivoa ja toiveikkaan realistisen toimintasuunnitelman. Asiakas: lapsi/nuori, perhe, tarvittavat läheiset ja työntekijät kokoontuvat yhteiseen palaveriin. Pala-veri toteutetaan dialogina, jossa kukin pohtii vuorollaan ääneen palaveria vetävien verkostokonsulttien esittämiä kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat yleensä seuraavat:

67 TULEVAISUUDEN MUISTELU 67 Kysymykset Asiakkaalle ja perheenjäsenille esitettävät kysymykset Vuosi on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne Sinun kannaltasi ovat? Mitä teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä/keneltä sait tukea/millaista? Työntekijöille esitetyt kysymykset Kuten kuulitte, asiat perheessä ovat nyt aika hyvin. Mitä teit myönteisen kehityksen tueksi ja keneltä sinä sait tukea/millaista? Yhteinen kysymys Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Tämän jälkeen sovitaan kuka tekee mitä. Menetelmä edellyttää verkostokonsultin strukturoinnin ja ylöskirjaamien taitoja. Käytännössä menetelmä antaa kuitenkin vähän työkaluja ja käytäntöjä suunnitelman laatimiseen ja strukturointiin sekä sen seurantaan? Lisäksi menetelmän nimi harhaanjohtava: mitä on se tulevaisuus, jota tässä muistellaan? Mitä tapahtuu, jos kehitys ei ole ollut positiivista? Menetelmää ei voi soveltaa?

68 TYÖNTEKIJÖIDEN DIALOGI 68 Tavoitteena on eri tahojen näkökulmien selvittäminen asiakkaan tai perheen tilanteesta ja työnjaosta sekä yhteistyöstä sopiminen. Menetelmänä on työntekijöiden yhteistyöpalaveri ja vuoropuhelu, jossa osallistujat saavat pohtia ääneen toiminnan vaihtoehtoja ja kuulla toisten pohdintoja ilman, että tarvitsee kantaa huolta siitä, että keskustelu riistäytyy syyttelyksi. Menetelmässä asiakkaan verkoston työntekijät pohtivat kukin vuorollaan kolmea kysymystä. 1. Mitä tapahtuisi, jos et tekisi tässä asiassa mitään? 2. Mitä kannattaisi tehdä ja mitä juuri sinä voisit tehdä? 3. Mitä tapahtuu, jos teet sen? Lopussa tulokset kootaan yhteen.

69 TYÖNTEKIJÖIDEN DIALOGI 69 Ennakointidialogi nojaa myös tässä muodossa THL:n kouluttamiiin verkostokonsultteihin. Toimintamuodon ehdoksi on asetettu, että asiakkaille pitää kertoa jälkeenpäin palaverin sisältö ja toimittaa asiakkaalle palaverista tehty muistio. Käytännössä menetelmää on sovellettu lähinnä työyhteisökysymyksissä

70 THL:N ENNAKOINTIDIALOGIEN KEHITYSTYÖ 70 THL:n (silloin vielä Stakesin) Verk-ryhmä toteutti vertaiskehittämismenetelmiä koskeneen vaikuttavuustutkimuksen. Tutkimuksen tuloksissa saatu palaute, erityisesti asiakkailta, oli erittäin positiivista. Haastattelumenetelmin tehdyssä tutkimuksessa korostettiin sekä pieniä että suuria elämänmuutoksia, joihin palavereilla uskottiin olleen merkitystä. Palvaverikokemus on myös koettu erittäin myönteiseksi. Palaverisuunnitelman toteutuminen on ajoittain tökkinyt joillakin. Yhteenvetona keskeiset hyödyt olivat: Konkreettinen apu ja toimintasuunnitelma palaverin aiheena olleisiin pulmatilanteisiin Oivallukset uusista arkielämän toimintatavoista ja mahdollisuuksista Kokemukset lähisuhteiden ja verkostojen vahvistumisesta Selkeyttä elämän näköaloihin ja tulevaisuuden ratkaisuihin.

71 BIKVA 71 Arviointimalli on kehitetty alun perin Tanskassa Mallin tarkoituksena on osallistaa asiakkaat mukaan arviointiin ja luoda ymmärrys asiakkaiden ongelmien ymmärtämisen ja palvelun välille. Asiakas on mallissa määrittävä toimija: arviointikysymykset Arvioinnin käynnitysvaiheessa asiakkaiden avoin ryhmähaastattelu on keskeinen. Ryhmähaastattelussa tavoitteena on, että asiakkaat voivat omin sanoin kuvailla ja tulkita kyseisen palvelun tilaa omasta näkökulmastaan. Tämän jälkeen mallissa edetään sen muihin vaiheisiin.

72 BIKVAN NELJÄ VAIHETTA 72 Käynnistysvaihe: Asiakkaiden ryhmähaastattelut, joissa he määrittelevät arviointikysymykset ja arvioivat palvelun hyviä ja huonoja puolia. Kokemukset systematisoidaan tiettyihin teemoihin. Kenttätyöntekijöiden haastattelut: Asiakkaiden näkemyksiä esitetään työntekijöille ja pohditaan asiakkaiden koettuja ongelmia. Ryhmä tuottaa konkreettiset kehittämisideat. Johdon haastattelut: Asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden palautteen synteesi ja sen pohjalta käytävä keskustelu. Synteesi: Keskustelu poliittisten päättäjien kanssa ja keskustelu palvelujen kehittämisestä.

73 ENNAKOINTIDIALOGIEN SOVELTUVUUDESTA 73 Menetelmä Soveltuu hyvin Soveltuu heikosti Ennakointidialogi asiakkaiden kesken Asiakastilanteet, joissa laaja auttajaverkosto Sopii tilanteisiin, joissa huoli on vielä epävarmaa Asiakaslähtöisyyden korostuminen. Asiakkaiden eri ohjaustahoilla on ristiriitaisia odotuksia / oletuksia Akuutti ongelmatilanne kohderyhmällä (esim. psykoosi) Ennakointidialogi työntekijöiden kesken Työyhteisöristiriidat Asiakkaiden eri ohjaustahojen ristiriitatilanteet Kysymyksiä ei voi käyttää asiakkaiden kanssa BIKVA-mallli Tavoitteena myös tietyn palvelun kehittäminen Asiakkaan henkilökohtaisten haasteiden ratkaisuun

74 KYSYMYS 74 Olisiko edellä kuvatuista palaveri/arviointimalleista hyötyä joissakin palveluissa? Jos, niin missä ja mitä?

75 TANSKAN NIVELVAIHEEN OHJAUSMALLI 75 Tanskassa nivelvaiheen ohjaus- ja seurantamalli on ratkaistu erillisillä tästä prosessista vastaavilla organisaatioilla. 45 kunnallista nuorten opastuskeskusta (youth guidancenters) tarjoavat ohjausta nuorille 25 ikävuoteen asti. Nämä opastuskeskukset kattavat Tanskan kunnat (98) Ohjauksen keskiössä on nivelvaihe peruskoulutuksesta nuorisokoulutukseen tai työmarkkinoille. Keskeiset kohderyhmät ovat peruskouluissa olevat (6-9 luokat) ja nuoret alle 25-vuotiaat, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella. Keskukset ovat velvoitettuja tavoittamaan kaikki ihmiset. Osallistuminen koulutukseen ja ohjaukseen on useiden etuuksien maksamisen ehtona.

76 TEHTÄVÄSTÄ SEURAAVIA ERITYISPIIRTEITÄ 76 Lisäksi keskus opastaa myös koulutuksessa olevia alle 25-vuotiaita, näiden ottaessa yhteytt äkeskukseen. Ohjauskeskusten erityispalveluihin kuuluvat myös erityisten tuen tarpeessa olevat ryhmät (esim. Oppimisvaikeuksista kärsivät). Keskusten tehtävän myötä keskuksiin on kehittynyt eri tyyppisiä erikoistuneita toimintoja myös vaikeammin työllistyville. Keskus ei tee toimenpiteitä vaan toimii niihin ohjaajana.

77 TAUSTAA 77 Kunnalliset valtuustot määrittelvät yleisen ohjausstussuunnitelman. (Tavoitteet, menetelmät, toimenpiteet sekä suorituskyvyn). Keskuksia ohjataan tulossopimusten avulla, jotka ovat julkisia internetistä löytyviä dokumentteja. Ohjaustoimenpiteet sisältävät Yksilöllistä ohjausta (open desk, henkilökohtaiset tapaamiset, puhelinneuvonta) Ryhmäohjaus: 8-10 henkilön ryhmille sekä luokille tarjottavat ohjauskurssit, joissa käydään läpi mahdollisia opiskelupaikkoja. Toimintamalliin on tullut vasta myöhemmin mukaan ns. Kiinnittää huomio ennakoiden sellaisten henkilöihin, joilla voi olla vaikeuksia löytää tarvittavia toimenpiteitä. Nämä henkilöt ovat yksilöllisen ohjauksen piirissä.

78 TOIMINTAMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ 78 Kohderyhmästä johtuen ohjauskeskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä erityisesti koulujen rehtoreiden kanssa. Koulutu ovat edelleen vastuussa perinteisestä opinto-ohjauksesta. Opintoihin ja työelämään liittyvä ohjaus toteutetaan aikana oppilaiden kouluissa, ei koskaan irrallaan siitä. Ohjauksen keskeinen työväline on henkilökohtainen siirtymäsuunnitelma (Transition Plan), joka tehdään jokaiselle oppilaalle. Keskus vastaa suunnitelmien laatimisesta säilyttämisestä ja seuraamisesta.

79 SEURANTA TOIMINTAMALLISSA 79 Transitiosuunnitelman sekä Tanskan henkilötietojärjestelmän vuoksi eri toimenpiteiden vaikutuksia on helppo seurata (esim. Rambollin tietyillä tuktijoilla on tutkimuslupa tietokantaa, jossa näkyvät kaikkien Tanskalaisten saamat julkiset toimenpiteet (koulutus jne.) viimeisen 18 vuoden ajalta). Ohjauskeskus vastaa transitiosuunnitelman seurannasta ja ottaa yhteyttä transitiosuunnitelman eri toimijoihin ongelmatilanteissa. Ohjauskeskus seuraa suunnitelmien vaikuttavuutta aina ikävuoteen 25 saakka toteuttamalla seurantakyselyn/haastattelut asiakkailleen. Tämä toimintamalli ei ole käytössä aivan kaikissa keskuksissa.

80 IDEOITA VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMISEKSI 80

81 OPPIMISPÄIVÄKIRJAN AIHIOITA KESKUSTELUSTA POIMITTUA 81 Teema Ydinaiheet WS2: Oppimisen erilaiset tavat/menetelmät Oppimisvaikeuksien tunnistamisen menetelmät Kokemukset oppimisvaikeuksista WS3: Teknologiamahdollisuudet Facebook / Twitter Pelit Sähköisen median mukanaan tuomat ongelmat / haasteet WS4: Ryhmämenetelmät Seikkailukasvatuksen ja sadutuksen menetelmiä Erilaisia ryhmämenetelmiä WS5: Nivelvaihe, seuranta ja aktivointi Tanskan nivelvaiheen seurantamalli BIKVA-menetelmän sekä Tulevaisuuden muistelun läpikäynti

82 MITÄ OPPIMISEN AIHIOITA VÄLITYÖMARKKINOILLE? 82 Ydinaiheet Aihio Oppimisvaikeuksien tunnistamisen menetelmät Kokemukset oppimisvaikeuksista Olemassa olevien tietokoneavusteisten testien hyödyntäminen keskitetysti Oppimisvaikeuksien tunnistamisen kehittäminen Facebook / Twitter Pelit Sähköisen median mukanaan tuomat ongelmat / haasteet Seikkailukasvatuksen ja sadutuksen menetelmiä Erilaisia ryhmämenetelmiä Välityömarkkinoiden etsivä-toiminta Facebookkiin Nuorten työharjoittelu/harjoittelupaikat Twitteriin Seikkailukasvatuksellisten toimintamallien / ryhmien kehittäminen sekoittaen perustoimintaan Ryhmämenetelmien työkalupakki Tanskan nivelvaiheen seurantamalli BIKVA-menetelmän sekä Tulevaisuuden muistelun läpikäynti Verkostomenetelmät Projekti/toimija toteuttamaan nivelvaiheen koordinaatiota alueellisesti? Tulevaisuuden muistelu tyyppisiä kolmikantaan perustuvia palaverikäytäntöjä nuorten kanssa. Vapaaehtoinen nuorten seuranta-malli