Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Transkriptio

1 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting

2 Käytännön asiat 2

3 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten ja kansallisten ideoiden esittely Teematyön suunnitelman laadinta

4 Mitä Nuoret teematyö voi olla? 4

5 Teematyöskentelyn ohjausprosessi 5 Tavoitteet Oppimismahdollisuuksien tunnistaminen ja suunnitelman luominen niiden hyödyntämiseksi Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Työsuunnitelman laatiminen Kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen ja organisaatiokohtaisten sekä mahdollisten yhteisen kehittämishankkeiden käynnistäminen Toimenpideohjelman laatiminen Toisilta oppiminen Nuoret Nykytilan kartoitus Nykytilan analysointi valitun menetelmän mukaisesti Periaatteet Vertaisoppiminen (benchlearning) teematyön avainsana (varaudu esittelemään onnistumisiasi!) Teematyö perustuu ensimmäisessä työpajassa sovittaviin teemoihin Työn keskeisenä periaatteena on yhdessä tekeminen Kehittämistarpeiden priorisointi Kehittämistarpeiden tunnistaminen Tuotokset Ryhmän toimintasuunnitelma. Ryhmätason oppimispäiväkirja. Osallistuja/organisaatiokohtainen kehittämissuunnitelma ja oppimispäiväkirja. BL-esitysten kuvaukset

6 PROSESSIN OHJAUS 6 Mitä tapahtuu auttajan ja autettavan henkilön tai ryhmän välillä on prosessikonsultaatiota [joka on kiinnostunut siitä], kuinka asioita tehdään, ei mitä tehdään. (Schein, 1999) Menetelmät ja ymmärrys oppimisprosessin luomiseen Sisällön vastakohta kuinka eri asioita tehdään! Käytäntö yhdistettynä sisältöön kokemuksia muualta, miten on tehty jne. Tärkeää Konsultti keskittyy sekä sisältöön (esimerkit muualta) että prosessiin (kuinka asiat tehdään) Kaikki sisällön tuotanto ryhmän jäseniltä on suotavaa: hypoteeseja kussakin teemassa

7 Työpajojen ajoitus ja teemat: Nuoret 7 Workshop 1 Tarpeiden kartoittaminen Työskentelyn päämäärät, tavoitteet ja onnistumisen mittarit BL-kohteiden tunnistus TOUKO 09 Workshop 4 BL-esitykset Nuorten aktivoinnin keinot oppien kirkastaminen koulutuksen pohjalta Yritys- ja viranomaisyhteistyön parhaat käytännöt Workshop 2 Nuorten syrjäytymisen ongelmat Nivelvaiheprosessien merkitys Kokemukset monitoimijayhteistyöstä BL-esitykset SYYS 09 Workshop 5 Nuorten seuranta- ja arviointiprosessit sekä välineet Tekniset ratkaisut nuorten innostamiseksi/osallistamiseksi eri palveluissa BL-esitykset Workshop 3 BL-esitykset Nuorten sosiaalipalvelut ja niiden ongelmat Nuorten kohtaamisen parhaat käytännöt LOKA 09 Workshop 6 Organisaatiokohtaisten suunnitelmien tarkistaminen Kokonaisuuden arviointi Jatkotyön ohjauksen sopiminen MARRAS 10 TAMMI 10 MAALIS 10 Temaattisia arvauksia Nivelvaiheen toimintamallit Kohtaamisen käytännöt ja menetelmät Nuorten aktivoinnin keinot Yritys ja viranomaisyhteistyö eri toimenpiteissä Seuranta- ja arviointiprosessit Tekniikan tuomat mahdollisuudet 1. Miksi olette mukana? 2. Mihin aihealueisiin keskitytään? 3. Mahdollinen avausteeman sopiminen

8 Heliotrooppinen periaate teematyössä 8 Jos puhut onglemista, sinusta tulee ongelmien asiantuntija. Jos puhut ratkaisuista, sinusta tulee ratkaisujen asiantuntija. Vertaisoppimisessa käsitellään haasteita lyhyesti, mutta keskitytään opittuihin asioihin.

9 Päivän agenda 9 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten ja kansallisten ideoiden esittely Teematyön suunnitelman laadinta

10 Toimeksianto 10 Etsi pari Kirjoittakaa fläpille pareistanne seuraavat asiat: Nimi, organisaatio Oppimistavoite = mitä haluat oppia nuoriin liittyen Vahvuus = Mikä voisi olla nuoriin liittyvä oman organisaatiosi hyvä käytäntö, jota voisit esitellä? Esittelyn purku

11 Päivän agenda 11 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten ja kansallisten ideoiden esittely Teematyön suunnitelman laadinta

12 Koulutuksen nivelvaihe 12 Kansainvälinen esimerkki Tanskassa laki velvoittaa viranomaisia nuorten seurantaan kokonaisvaltaisena prosessina 45 kunnallista nuorten ohjauskeskusta, jotka tarjoavat ohjausta ja neuvontaa nuorille 25 ikävuoteen saakka. 45 keskusta kattavat 98 kuntaa. Jokainen keskus kattaa laajasti jonkun alueen. Keskittyminen siirtymiseen peruskoulutuksesta nuorisokoulutukseen tai työmarkkinoille. Keskeiset kohderyhmät ovat: Perus- ja jatkokoulutuksessa olevat oppilaat 6-10 vuotta Nuoret alle 25-vuotiaat, jotka eivät kuulu koulutuksen tai työelämän piiriin. (Yhteydenottopakko) Asiakkaat, jotka kontaktoivat keskuksia Erityisryhmät. Kunnalliset valtuustot määrittävät ohjeistuksen kokonaiskehityksen alueella. Tieto tuloksellisuudesta on julkista. Yksittäiset tai ryhmässä tehtävät neuvonnat. Kouluissa tehtävät toiminnat: Opettajat edelleen vastuussa normaalin uraohjauksen opettamisesta (luokat 1-9) ja erityisohjauksen antaa puolestaan keskus. (Transition plan)

13 Kohtaamisen käytännöt ja menetelmät: Case sadutus 13 Sadutus eli kerrotuttaminen on vuorovaikutteinen menetelmä eriikäisten ihmisten kohtaamiseen. Se on yhteisöllisyyttä, luovuutta ja osallisuutta kehittävä toimintamuoto, joka antaa uudenlaisen mahdollisuuden kuulla toisen ihmisen ajatuksia ja tarinoita - kokea yhteyttä ja kohdata toinen ihminen tasavertaisena kumppanina. Sadutus on suomalainen innovaatio, joka on alun perin kehitetty lasten kanssa työskentelyyn "jotta lapsi tulisi paremmin kuulluksi". Sen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia myös erityistä tukea tarvitsevien sekä sodan kokeneiden lasten kanssa. Menetelmää on sittemmin käytetty menestyksekkäästi myös nuorten, aikuisten ja vanhusten parissa. Sadutusta voidaan tehdä myös ryhmässä.

14 Verkostomainen toiminta: ennakointidialogit 14 Erilaisia ennakointidialogeja Tulevaisuuden muistelu asiakaspalaveri: Asiakkaan, läheisverkoston ja työntekijäverkoston yhteistyön selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu Moniammatillinen dialogi: Työntekijöiden työn- ja vastuunjaon selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu Alue- ja teemaneuvonpito: Alueen asukkaiden, työntekijöiden, järjestöjen, kauppiaiden, jne. alueen tilannetta ja kehittämistarpeita koskevien näkemysten selvittäminen ja toiminnan suunnittelu Tulevaisuuden muistelu suunnittelupalaveri: Toimialan, yksikön tai kunnan yms. hallinnollisen ja strategisen toiminnan suunnittelu Ennakointidialogien tavoite: Ennakointidialogien tavoitteina on mahdollistaa kaikkien osallistujien kuulluksi tuleminen ja toisten ajatusten ja näkemysten kuuleminen sekä laatia osapuolten huolia vähentävä yhteistyösuunnitelma.

15 Nuorten aktivointi: Case seikkailukasvatus 15 Seikkailukasvatus on kokemuksia, elämyksiä, oivaltamista, toimintaa, jonka kautta ihminen oppii ja kasvaa ymmärtämään itseään, toimintaansa ryhmän jäsenenä sekä tutustuu omaan alkuperäänsä luontoyhteisyyden kautta. Seikkailukasvatus kasvattaa etsimään uusia toimintatapoja kehittämällä mielikuvitusta ja luovaa ajattelua. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään itsestään "sisäinen lapsi". Samalla seikkailukasvatus laajentaa kunnioituksen, vastuuntunnon ja rakkauden koskemaan toisten ihmisten ja yksilön itsensä lisäksi myös ympärillä olevaan luontoa. Seikkailukastavuksen toimintamuodot rikkovat arkirutiineja. Suomalaiset esimerkit erityisesti Lapista.

16 Seuranta- ja arviointijärjestelmät 16

17 Seuranta- ja arviointijärjestelmät 17

18 Tekniikan tuomat mahdollisuudet 18 Nuorten ympäristöön integroituminen, esim. Aloite-, keskustelu- ja palautemahdollisuudet

19 Päivän agenda 19 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten ja kansallisten ideoiden esittely Teematyön suunnitelman laadinta

20 Valittavat teemat 20 Workshop Tietoisku Vertaisoppijan esitys WS2 WS3 WS4 WS5 WS6 Ryhmän tavoite

21 Ohje toimintamallien kuvaamiseen 21 Tarina. Osallistuja kertoo toimintamallin, käytännön taustan ja siihen liittyvät tekijät. Ongelmien nimeäminen. Osallistuja nimeää ongelmat ja haasteet, joihin toimintamalli liittyy. Vaikutusten tunnistaminen. Osallistuja nimeää ja käsittelee ongelman vaikutuksia organisaatioonsa, kohderyhmiin, muihin sidosryhmiin. Historia. Osallistuja kertoo ongelmaan liittyvää laajempaa kontekstia sekä taustaa, jotta voidaan ymmärtää toimintamallin luonne. Intentioiden ja arvojen tunnistaminen. Osallistuja kuvailee millaisia arvoja ja ajatuksia on haasteen ratkaisemisen taustalla. Sijainti. Osallistuja kuvailee missä ja kuka voi puuttua ongelmaan, mikä on toimintamallin tai toimintamallin ja toimintatavan keskeiset toimijat. Oppiminen. Osallistuja kuvaa siitä, mitä toiminnan toteuttamisesta ongelman ratkaisemiseksi on opittu.

22 KIITOS 22