Sisällys. Maan aarteet 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Maan aarteet 7"

Transkriptio

1 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku Kallioperä koostuu kiilajeista Kiet rakentuat mineraaleista Maaperä koostuu maalajeista Ihminen hyödyntää Maan aarteita Luonnonarat...28 Raaka-aineesta tuotteeksi 35 7 Seos ja puhdas aine Seoksen aineet oidaan erottaa Malmista metalliksi Öljystä muoiksi Tuotteiden elinkaari Kierrätys ja ongelmajätteet...56

2 Sähköllä aloa, lämpöä ja liikettä Virtaa piirissä Sarjakytkennässä yksi irtapiiri Rinnankytkennässä monta irtapiiriä Magnetismi Sähköllä liikettä liikkeestä sähköä Sähkön käytössä terettä järkeä Hankaamalla sähköiseksi...86 Energia arjessa Energia ei häiä Miten sähköä tuotetaan? Miten generaattoria pyöritetään? Energiaa säästämään...106

3

4 F Y S I I K K A K E M I A Maan aarteet Ihminen saa raintonsa ja taritsemansa materiaalit Maan kamaralta. Ihminen itsekin on rakentunut aineista, jotka kiertäät maapallolla. Tässä jaksossa tutustutaan Maan kerroksiin ja niiden arokkaisiin aineisiin.

5 1 Planeetta kuin aarrearkku Maapallon synty ja rakenne Maapallo syntyi aaruuden pölystä noin iisituhatta miljoonaa uotta sitten. Aluksi se oli kokonaan sulaa kiiainesta. Vähitellen sulan kiiaineksen pinta jäähtyi ja muodosti kiinteistä kiilaatoista koostuan kuoren. Maapallon kiinteää kuorikerrosta kutsutaan kallioperäksi. Kuorta ja sisäydintä lukuunottamatta maapallo on sulaa, kuumaa metallia, pääasiassa fysiikka nikkeliä ja rautaa. Sulan raudan irtaukset maapallon sisällä tekeät Maasta magneettisen. Hidasta liikettä Maankuoren alla on sulaa kiiainesta, magmaa. Magman irtaukset aiheuttaat maankuoren laattojen hitaan liikkumisen. Kun laatat hitaasti ajautuat toisiaan päin, syntyy poimuuoristoja. Alueilla, joissa laatat erkaneat toisistaan, syntyy uutta merenpohjaa. Laattojen rajakohdissa esiintyy maanjäristyksiä ja tuliuoria, joista sulaa kiiainesta oi purkautua maanpinnalle. sisäydin ulkoydin aippa / sula kiiaines laatoista koostua kuori Maapallo koostuu kerroksista, joista kuori ja sisäydin oat kiinteää ainetta. Kuori on Maan kokoon errattuna paksuudeltaan kuin omenan kuori. 8 Fysiikan ja kemian polku 6

6 Magman liikkeet aiheuttaat toisaalla laattojen erkanemisen ja toisaalla poimuuoristoja synnyttäiä laattojen törmäyksiä. Laattojen saumakohdissa maanpinnalle oi syntyä tuliuoria, joista purkautuaa sulaa ja kuumaa kiiainesta kutsutaan laaaksi. Aineet kiertäät maapallon pinnalla Maapallolta on löydetty noin 90 alkuainetta, ja niistä on syntynyt altaa määrä erilaisia yhdisteitä. Maapallo on siis todellinen aineiden aarrearkku. Maa on ainoa planeetta, jolla on todistetusti elämää. Lukemattomat eliöt oat rakentuneet erilaisista aineista. Eliöt saaat kaikki taritsemansa aineet maapallolta ja luouttaat ne takaisin aineiden kiertoon kuollessaan. Maapallon alkuaineita kemian merkkikielellä rauta happi pii magnesium nikkeli alumiini Fe O Si Mg Ni Al Maan aarteet 9

7 Tutkimuksia KIERTOLIIKETTÄ Tee näin Aseta puupalikat pöydälle hieman toisistaan erilleen. Kokeile, että kulho pysyy puupalikoiden päällä. Ota kulho pois ja aseta lämpökynttilä palikoiden äliin. Sytytä kynttilä. Kaada kulho puolilleen ruokaöljyä ja aseta se puupalikoiden päälle. Purista pipetistä hieman elintarikeäriä kulhon pohjalle. Tarikkeet tulenkestää lasikulho kaksi puupalikkaa pipetti lämpökynttilä nestemäistä elintarikeäriä ruokaöljyä Mitä kulhossa tapahtuu? Mistä ilmiö johtuu? Minkä maapallon ilmiön olet tutkimuksella haainnollistanut? MAANJÄRISTYKSEN KESTÄVÄ RAKENNELMA Tee näin Rakenna korteista sinitarran aulla pulpetille noin 20 senttimetriä korkea, mahdollisimman kestää rakennelma. Aiheuta maanjäristyksiä heiluttamalla pulpettia sekä siusuunnassa että pystysuunnassa. Tarikkeet pelikorttia sinitarraa Miten rakennelma kestää? Miten korteista oisi rakentaa ielä kestäämmän rakennelman? Eri rakennelmien kestäyyden ertailuun taritaan joka kerta mahdollisimman samanlainen järistys. Pohdi, miten oisit toistaa järistykset samanlaisina. Mitä pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan alueille, joilla esiintyy maanjäristyksiä? 10 Fysiikan ja kemian polku 5

8 muut 7 % Tehtäiä magnesium 13 % rauta 35 % 1. Mistä maapallo on syntynyt? 2. Millainen on maapallon kuori? pii 15 % 3. Mikä aiheuttaa maankuoren laattojen liikkumisen? happi 30 % 4. Mitä laattojen liike oi aiheuttaa niiden rajakohdissa? 5. Mitä oit sanoa eri aineiden määrästä maapallolla? 6. Suunnittele, miten oit haainnollistaa maankuoren laattojen älisen törmäyksen. Koko maapallon yleisimmät alkuaineet oat rauta, happi, pii ja magnesium. 7. Ota selää maanjäristyksistä. a) Millaisella asteikolla järistysten oimakkuutta mitataan? b) Mikä on oimakkain koskaan mitattu järistys? c) Millaisia ohjeita ihmisille annetaan maanjäristysalueilla? d) Tapahtuuko Suomessa maanjäristyksiä? 8. Etsi tietoa jostakin tapahtuneesta maanjäristyksestä tai tuliuorenpurkauksesta. Missä, milloin ja miten se tapahtui? Mitkä oliat sen seuraukset? Miksi se on jäänyt historiaan? Miten samantyyppiseen luonnonkatastrofiin oitaisiin arautua paremmin? 9. Miksi Maan sisällä olea kiiaines pysyy sulana? 10. Pohdi, miksi ihmiset asuat toimiien tuliuorten lähellä tai maanjäristysalueilla, aikka saattaat olla hengenaarassa. Vuoristot syntyät maankuoren laattojen poimuttuessa. 11

9 2 Kallioperä koostuu kiilajeista Ikianhoja ja aian uusia kiiä Maankuoren mullistukset oat sekoittaneet kiiainesta. Kiiä tutkimalla saadaan tietoa muinaisista tapahtumista, koska jokaisen kien ominaisuuksiin aikuttaa se, miten ja missä kii on muodostunut. Vanhimmat tunnetut kiilajit oat noin neljä miljardia uotta anhoja. Uutta kiiainesta syntyy jatkuasti esimerkiksi tuliuorten purkauksissa. Kiilajien synty Kiilajien muodostuminen kestää kauan ja edellyttää koaa painetta sekä korkeaa lämpötilaa. Jähmettyneet kiilajit oat syntyneet sulan kiiaineksen eli magman jähmettyessä ja kiteytyessä. Kerrostuneet kiilajit oat syntyneet meren pohjaan kertyneen hienon kiiaineksen kerrostuessa. Kiiainesta rapautuu irti kalliosta, kun tuuli, sade ja lämpötilan KIVILAJIT jähmettyneet kiilajit kerrostuneet kiilajit muuttuneet kiilajit graniitti kalkkikii gneissi Kiilajit jaetaan kolmeen luokkaan syntytaan perusteella. Kiilajin syntytapa määrää sen rakenteen. 12 Fysiikan ja kemian polku 6

10 Suomen kallioperä on jääkauden muokkaamaa. Siinä näkyy monin paikoin jään kulkusuunnan mukaisia uurteita. aihtelut kuluttaat sitä. Virtaaan eden mukana se päätyy mereen. Meren pohjan koassa paineessa irtaimet maalajit tiiistyät uusiksi kiilajeiksi, kuten hiekkakieksi. Suomessa kerrostuneita kiilajeja esiintyy Koke mäenjoen ja Oulujoen alajuoksuilla. Muuttuneet kiilajit oat syntyneet jähmettyneistä tai kerrostuneista kiilajeista uorten poimuttuessa, kun mannerlaatat oat törmänneet toisiinsa. Tällaisia kiilajeja on paljon esimerkiksi Alpeilla sekä Ruotsin ja Norjan rajauoristossa Skandeilla. Suomen kallioperä Suomen kallioperää kutsutaan peruskallioksi. Se on poimuttunut moneen kertaan ja on jopa 1,5 3 miljardia uotta anhaa. Peruskallio sisältää erilaisia jähmettyneitä kiiä, kiettynyttä merenpohjan hiekkaa ja saea sekä kiettynyttä kalkkiliejua. Suomen yleisimmät kiilajit oat graniitti ja gneissi. Kalkkikii on syntynyt kalkkiliejun kerrostuessa ja kiettyessä. Marmori on muuttunutta kalkkikieä, jota louhitaan esimerkiksi Italiassa. Kalkkikieä ja marmoria käytetään rakennusmateriaaleina. Maan aarteet 13

11 Tutkimuksia TUNNISTA KIVIÄ Tee näin Tutki kiiä ja nimeä ne kirjan kuien aulla. Tarikkeet koulun kiikokoelma tai ulkoa kerättyjä kiiä Arokkaita korukiiä Kauneutensa ja harinaisuutensa uoksi arokkaita kiiä kutsutaan jalokiiksi. Kun alo heijastuu hiotun jalokien pinnoista, sen ominainen äri näkyy selästi. Jalokiiä timantti rubiini safiiri smaragdi akamariini opaali skpektroliitti Timantti on hiiltä samoin kuin lyijykynän sisällä olea grafiitti. Hiilestä ei ole kuitenkaan helppo almistaa timantteja, sillä se edellyttää koaa painetta ja korkeaa lämpötilaa. Spektroliitti on Suomesta louhittaa korukii. 14 Fysiikan ja kemian polku 6

12 Tehtäiä 1. Mistä kiien ominaisuudet johtuat? 2. Mitä tarkoittaa kiiaineksen rapautuminen? 3. Millainen on Suomen kallioperä? 4. Mitkä oat Suomen yleisimmät kiilajit? 5. Mieti, missä olet nähnyt graniittia. 6. Suunnittele koru, jossa käytät jalokiiä. 7. Tutki kuia ja mieti, mistä kiestä esine tai rakennelma on tehty. Pohdi, miksi kyseistä kiilajia on käytetty juuri siihen tarkoitukseen. a) b) c) d) e) 8. Mitä oit päätellä seuraaien kiilajien löytöpaikan historiasta? a) hiekkakii b) laaakii c) gneissi d) peruskallion graniitti. 15

13 3 Kiet koostuat mineraaleista maasälpä kartsi kiille Alkuaineita tai yhdisteitä Mineraalit oat luonnossa esiintyiä kiinteitä alkuaineita tai useasta alkuaineesta muodostuneita kemiallisia yhdisteitä. Mineraaleja on useita tuhansia, mutta niistä ain noin 30 on yleisiä. Jokainen mineraali syntyy sille ominaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi kartsi, kulta ja kupari oat mineraaleja. Jääkauden jälkeisen muinaismeren ranta on nykyisin korkealla rinteessä. Veden huuhtomaa kiikkoa kutsutaan muinaisrannaksi tai pirunpelloksi. Suomen yleisin kiilaji, graniitti, on syntynyt kolmesta mineraalista kuuman kiisulan jähmettyessä. + + graniitti Kiet oat mineraalien erilaisia sekoituksia Kiilajin syntytaasta riippuen se oi sisältää yhtä tai useampaa mineraalia. Mineraalit oat kiessä kiteinä, epäsäännöllisinä erottuina rakeina tai niin hienojakoisena, että niitä ei oi erottaa paljain silmin. 16 Fysiikan ja kemian polku 6

14 Mineraalin oi tunnistaa siitä, miten se lohkeaa. Monet mineraalit lohkeaat tiettyyn suuntaan helpommin kuin toiseen. Mineraalit oidaan tunnistaa niiden ominaisuuksista Mineraaleilla on tietty kemiallinen koostumus ja säännöllinen kiderakenne. Ne määrääät kunkin mineraalin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, joita käytetään hyäksi myös kiilajien tunnistuksessa. Kiilajeja oidaan erottaa toisistaan ärin ja kiillon perusteella. Kiilto oi olla metallinen, lasimainen tai himmeä. Valo oi kuultaa mineraalin läpi tai se oi olla täysin aloa läpäisemätön. Kiderakenteensa uoksi jotkut mineraalit lohkeaat tiettyyn suuntaan paremmin kuin toiseen. Jotkut mineraalit oiat lohjeta moneen suuntaan. Mineraalien kiteet oiat olla suuria tai pieniä kien syntyolosuhteista ja kemiallisesta koostumuksesta riippuen. Mineraalin tunnistamisessa oi käyttää hyäksi myös sen kouutta. Tätä tarkoitusta arten on laadittu mineraalien kouusasteikko. Kiiä ja mineraaleja oi tutkia missä ain. Tunnetko lähiseudun kiilajeja? Mineraaleilla on ominaisuuksia, joiden aulla ne oidaan erottaa toisistaan. OMINAISUUDET äri kiilto lohkeauus kouus Maan aarteet 17

15 Tutkimuksia KOVUUS Tee näin Raaputa näytteitä uorotellen kullakin älineellä, aloita kynnellä. Siirry sitten luettelossa eteenpäin ja kokeile seuraaalla älineellä. Merkitse muistiin, millä älineellä sait aikaan jäljen. Päättele taulukon aulla, mitä mineraaleja olet käsitellyt. Tarikkeet kolikko rautanaula juomalasi eitsi teräsiila hiekkapaperi mineraalinäytteitä Numeron kasaminen asteikossa kuaa kouuden kasamista. Koempi mineraali naarmuttaa pehmeämpää. Kouus Mineraali Naarmuttaja 1 talkki Kynsi uurtaa talkkia. 2 kipsi Kynsi naarmuttaa kipsiä. 3 kalsiitti Veitsen kärki uurtaa, kuparikolikko naarmuttaa kalsiittia. 4 fluoriitti Veitsen kärki tai rautanaula naarmuttaa fluoriittia. 5 apatiitti Veitsen kärki naarmuttaa heikosti apatiittia. 6 maasälpä Maasälpä naarmuttaa lasia. 7 kartsi Kartsi naarmuttaa lasia ja maasälpää. Teräsiila naarmuttaa kartsia. 8 topaasi Topaasi naarmuttaa kartsia. Hiekkapaperi naarmuttaa topaasia. 9 korundi Korundi naarmuttaa helposti kartsia ja heikosti topaasia. 10 timantti Timantin kidesärmä leikkaa lasia. VÄRI JA KIILTO Tee näin Tarkastele kieä suurennuslasilla. Tutki äriä. Tutki kiiltoa. Onko se metallinen, lasimainen ai himmeä? Kuultaako kien läpi aloa ai ei? Tarikkeet suurennuslasi Mineraalien ominaisuuksia -taulukko kiinäytteitä Piirrä kua näkemästäsi. 18 Fysiikan ja kemian polku 6

16 MILLAINEN VIIRU? Tee näin Hankaa näytteitä posliiniin ja katso, mikä äri paljastuu. Jos posliiniin ei tule iirua, näyte on koempaa kuin posliini. Raaputa näytettä aroasti eitsellä ja katso, mikä äri tulee näkyiin. Vertaa iirujen ärejä taulukkoon ja päättele, mitä mineraaleja olet käsitellyt. (Mineraalien äri kiessä oi muuttua, mutta kiellä tehty, mineraalin aiheuttama iiru on yleensä aina samanärinen.) Tarikkeet pala lasittamatonta posliinia (kaakelin takaosa tai sulakkeen kuori) eitsi Mineraalien ominaisuuksia -taulukko erilaisia kiiä Tehtäiä 1. Mitä mineraalit oat? 2. Mitä mineraaleja graniitti sisältää? 3. Mistä mineraalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet johtuat? 4. Mitä hyötyä on mineraalien kouusasteikosta? 5. Mitä on kissankulta? Miksi nimi iittaa kultaan? Miksi se on kuitenkin ain kissan kultaa? 6. Missä muussa yhteydessä olet taannut sanan mineraali tai kiennäisaine? Ota selää niistä. 19

17 4 Maaperä koostuu maalajeista Maaperä kerroksia kallioperän päällä Kiennäismaalajit oat syntyneet kallioperästä Maaperä koostuu kallioperän päällä oleasta irtonaisesta maa-aineksesta, josta oidaan erottaa erilaisia maalajeja. Maalajit luokitellaan kiennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kallioperä on miljoonien uosien aikana kulunut ja siitä on rapautunut irti kiiainesta, josta kiennäismaalajit oat muodostuneet. Erityisesti jääkauden raskas ja paksu mannerjää kulutti ja rikkoi kallioperää. Suomessa kiennäismaalajit oat pääosin syntyneet jään ja sen sulamisesien kuljettamista kiiaineksista. Kiinteän kallioperän päälle muodostunut maaperä koostuu irtonaisista maalajeista: kiennäismaasta ja eloperäisestä kerroksesta. Eliöiden jäänteistä syntynyt eloperäinen maa Maaperä Kallioperästä rapautunut aines, kiennäismaa 20 Fysiikan ja kemian polku 6 Kallioperä

18 Moreeni peittää Suomen maa-alasta lähes puolet. Moreeni Suomen yleisin kiennäismaalaji on moreeni. Se sisältää suuria kienlohkareita, kiiä ja hienojakoista saea, joita mannerjää on aikoinaan kuljettanut ja sekoittanut. Nykyisille paikoilleen erikokoiset kiet oat jääneet jäätikön sulaessa. Lajittuneet kiennäismaalajit Virtaaa esi lajittelee maa-ainesta. Suuret kiet painuat nopeammin pohjaan kuin keyt hiekka. Siksi raekooltaan erilaiset ainekset erottuat toisistaan irtaaassa edessä. Sora, hiekka, hieta ja sai oat lajittuneita kiennäismaalajeja, jotka koostuat suunnilleen samankokoisista rakeista. Harjut oat syntyneet jääkauden aikaisten jokien lajittelemasta hiekasta ja sorasta. Eliöiden jäänteistä syntyy eloperäisiä maalajeja Multa, ture, lieju ja muta oat eloperäisiä maalajeja. Niitä syntyy, kun hajottajat hajottaat kuolleita kaseja tai muita eliöitä. Suomessa kaikki eloperäiset maalajit oat syntyneet asta jääkauden jälkeen. Multaa syntyy, kun kiennäismaalajeihin sekoittuu hajoaia kasinosia. Mullan seassa kasien jäänteet eiät juuri erotu. Turetta syntyy, kun kuolleet kasit hajoaat hitaasti soiden kosteissa ja kylmissä olosuhteissa. Mutaa syntyy esimerkiksi järien pohjassa. MAALAJIT kiennäismaalajit eloperäiset maalajit moreeni sora hiekka hieta sai multa ture muta lieju lajittuneet kiennäismaalajit Maan aarteet 21

19 Tutkimuksia MISTÄ MAAPERÄ KOOSTUU? Tee näin Punnitse näyte, leitä se sanomalehdelle ja tutki suurennuslasilla. Poimi eläät ja kuolleet eliöt ja pistä ne omiin purkkeihinsa. Seulo näyte isoreikäisen sihdin läpi. Punnitse sihtiin jäänyt karkea aines. Seulo sihdin läpi raisteltu aines pienireikäisen sihdin läpi. Sihtiin jäänyt aines on keskikarkeaa ja sen läpi tullut aines hienoa. Punnitse molemmat ainekset. Tarikkeet pikkulapio tai lusikka sanomalehti isoreikäinen sihti pienireikäinen sihti purkkeja aaka suurennuslasi kulhoja pinsetit siellin maaperänäytteitä Tee tuloksista esimerkin mukainen taulukko ihkoosi. Merkitse yläriiin, mistä näyte on otettu. (näytteenottopaikka) maaperänäyte eläät eliöt kuolleet eliöt ja eliöiden osat karkea aines keskikarkea aines hienojakoinen aines massa 22 Fysiikan ja kemian polku 6

20 ONKO MAAPERÄSSÄ ILMAA? Tee näin Kaada 1 dl näytettä mittakannuun ja raistele ähän, kunnes näytteen pinta on tasainen. Kaada näytteen päälle 1 dl että. Katso edenpinnan taso kannun asteikosta. Mitä huomaat? Tarikkeet lasipurkki mittakannu desilitran mitta maaperänäyte (tai useita) Laske ilman osuus näytteessä: (maaperänäytteen tilauus + eden tilauus) yhteinen tilauus. Mitä oit päätellä tuloksista? Miksi haaitsemasi seikka on tärkeä? Tehtäiä 1. Mistä maaperä koostuu? 2. Mistä kiennäismaalajit oat muodostuneet? 3. Mitä moreeni on? 4. Miten irtaaa esi aikuttaa maa-aineksen muodostumiseen? 5. Miten harjut oat syntyneet? Ture on eloperäinen maalaji, jota syntyy suolla. 6. Miten eloperäiset maalajit syntyät? 7. Keksi erilaisia tilanteita, joissa oisit käyttää seulomista apuna. 23

21 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita Rakennusmateriaaleja suoraan kallioperästä Ihmisen almistamia materiaaleja Jo tuhansia uosia sitten pyramidit ja suuret temppelit rakennettiin altaista kiipaaseista. Suomessakin anhat arorakennukset on rakennettu kiestä, usein graniitista. Vaikka useimmat kiilajit oat kestäiä, säiden aihtelu ja ilmansaasteet aurioittaat niitä. Nykyisin talot rakennetaan yleensä tiilistä tai betonista. Tiilet almistetaan rautapitoisesta saesta, hiekasta ja edestä. Tiilet liitetään yhteen muurauslaastilla, joka on sammutetun kalkin eli kalsiumhydroksidin, hiekan ja eden seos. Betonia almistetaan sementistä, hiekasta ja edestä. Sementti puolestaan almistetaan kalkkikiestä, kartsista sekä rauta- ja alumiinioksidia sisältäistä mineraaleista. Monien rakennusten julkisiut oat suurimmaksi osaksi lasia. Lasin almistaminen keksittiin jo noin iisituhatta uotta sitten. Sen tärkein raaka-aine on kartsi eli piidioksidi, jota taallinen hiekka suurimmaksi osaksi on. Pii on tärkeä elektroniikkateollisuuden raaka-aine. Sitä käytetään esimerkiksi tietokoneissa, puhelimissa ja erilaisissa mittareissa. 24 Fysiikan ja kemian polku 6

22 Metalleja kallioperästä tai kiistä Rakentamisessa ja erilaisten esineiden almistamisessa taritaan myös metalleja. Tuttuja metalleja oat rauta, kupari, alumiini, lyijy, hopea ja kulta. Metalleja oidaan sekoittaa toisiinsa. Kuparin ja tinan seosta kutsutaan pronssiksi. Sitä käytetään sähkötarikkeissa ja elektroniikassa. Messinki taas on kuparin ja sinkin seos. Kullasta, hopeasta ja jalokiistä almistetaan koruja ja muita arokkaita esineitä. Timantteja käytetään kouutensa takia myös teollisuudessa muiden aineiden leikkaamiseen ja poraamiseen. Rakennetussa ympäristössämme on käytetty monia raaka-aineita. Samoja aineita osataan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin. Mitä kuan raaka-aineita saadaan luonnosta sellaisinaan? Maan aarteet 25

23 Puu ja muoi anha ja uusi materiaali Rakennusten sisällä yleisiä materiaaleja oat puu ja muoit. Muoit almistetaan öljystä, jota porataan maan kerroksista. Öljystä jalostetaan myös polttoaineita, kuten bensiiniä ja dieselöljyä. Asaltin tekoonkin taritaan öljyä. Puu ja muoi oat tuttuja materiaaleja. Muoi on korannut puun monen käyttöesineen almistuksessa. Tutkimuksia KODIN MATERIAALIT Tee ihkoosi mallin mukainen taulukko. Tutki ja katsele kotonasi ja kotisi pihalla erilaisia materiaaleja. Kirjoita sarakkeisiin jokin esine tai kohde, joka on tehty kyseisestä aineesta. Luettele myös esineet, joiden materiaalin almistukseen on tarittu kyseistä ainetta. materiaali kotona pihalla graniitti kalkkikii marmori jalokii rauta jokin muu metalli öljy pii hiekka sai multa ture multa 26 Fysiikan ja kemian polku 6

24 Tehtäiä 1. Mistä kiirakennelmien auriot johtuat? 2. Mistä tiilet on almistettu? 3. Miten lasi ja hiekka liittyät toisiinsa? 4. Mistä metalleja saadaan? 5. Mihin muuhun timantteja käytetään kuin koruihin? 6. Mitä öljystä almistetaan? 7. Mitä betonista oi almistaa? Entä marmorista? 8. Mitkä kallioperästä saataat materiaalit oat kalliita? Entä halpoja? Miksi? 9. Tutki kuia. Mistä aineesta esineet on tehty? Mitä kallioperän tai maaperän aineksia on tarittu kyseisen aineen almistamiseen? a) b) c) d) e) 27

25 6 Luonnonarat Tuotteiden almistukseen taritaan luonnonaroja Ihminen oi ostaa esineitä, autoja, taloja, elintarikkeita ja aatteita. Niiden almistukseen käytetään luonnonaroja. Koska luonnonaroja taritaan kaikkeen elämiseen, niiden riittäyyttä täytyy arjella. Valikoimat oat altaat. Kaikkien tuotteiden almistamiseen, pakkaamiseen, kuljetuksiin, arastointiin ja markkinointiin käytetään luonnonaroja. Entisaikojen höyryeturin polttoaineena oli hiili tai puu. Miten junat saadaan nykyisin liikkeelle? Luonnonaroja raaka-aineisiin ja energian tuotantoon Luonnonaroiksi kutsutaan kaikkea luonnossa oleaa. Raaka-aineita oat ne luonnonarat, joita käytetään uusien tuotteiden almistukseen. Luonnonaroja taritaan myös energian tuotantoon. Esimerkiksi puuta oidaan käyttää molempiin tarkoituksiin. 28 Fysiikan ja kemian polku 6

26 Luonnonarana oidaan pitää myös puhdasta ympäristöä ja kaunista maisemaa. Niitä hyödynnetään irkistyksessä ja matkailussa. Luonnonarat jaotellaan uusiutuiin ja uusiutumattomiin luonnonaroihin. Miten haluaisit käyttää kuassa oleia luonnonaroja? energia raaka-aine LUONNONVARAT energia ja raaka-aine UUSIUTUVAT UUSIUTUMATTOMAT auringon säteily tuuli fossiiliset polttoaineet metallit ja mineraalit ture esi kasit ja eläimet maalämpö öljy kiihiili maakaasu rauta, alumiini, kupari, ym. uraani Maan aarteet 29

27 Puuta on jo kauan osattu käyttää erilaisten rakennelmien ja esineiden raaka-aineena sekä energianlähteenä. Uusiutumattomat luonnonarat oiat loppua Uusiutumattomia luonnonaroja on käytettäissä rajallinen määrä. Merkittäimpiä uusiutumattomia luonnonaroja oat fossiiliset polttoaineet: öljy, maakaasu ja kiihiili. Niitä käytetään esimerkiksi sähkön tuottamiseen ja liikenteessä polttoaineena. Fossiiliset polttoaineet oat syntyneet maaperään muinaisista kasien ja eläinten jäänteistä miljoonien uosien kuluessa. Myös turetta käytetään polttoaineena. Sen muodostumiseen on kulunut tuhansia uosia, joten se on erittäin hitaasti Fossiilisia polttoaineita ei esiinny kaikkialla. Niinpä esimerkiksi maakaasua kuljetetaan pitkiä putkia myöten maasta toiseen. uusiutua luonnonara. Metallien louhinta ai heuttaa peruuttamattomia jälkiä uusiutumattomaan kallioperään. Luonnonarojen uusiutumattomuudella on erityisen suurta merkitystä silloin, kun luonnonara käytön seurauksena muuttuu käyttökelottomaksi. Näin käy esimerkiksi, kun öljystä saataaa bensiiniä poltetaan. Tällöin kulutetaan rajallista arantoa, joka lopulta ehtyy. 30 Fysiikan ja kemian polku 6

28 Suomalaiset metsät kasaat enemmän kuin niitä kaadetaan. Kaikkialla metsien käyttö ei kuitenkaan ole kestään kehityksen mukaista. Jotkut luonnonarat uusiutuat Auringon säteily, happi, tuuli ja metsät oat uusiutuia luonnonaroja. Jotkut uusiutuat luonnonarat oiat loppua, jos ihminen käyttää niitä nopeammin, kuin ne ehtiät uusiutua. Esimerkiksi maassa olea puhdas pohjaesi on uusiutua luonnonara, joka oi joissain paikoissa loppua tai pilaantua. Jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisiat luonnonaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, tarittaisiin neljä maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Tuulen aulla tuotettu sähkö kuluttaa ja ahingoittaa luontoa ain ähän. Modernit tuulimyllyt kuitenkin muuttaat maisemaa. Maan aarteet 31

29 Tutkimuksia AURINKOUUNI Tee näin Päällystä laatikko ja laatikon kannen sisäpinta alumiinifoliolla. Aseta laatikkoon lämpömittari ja astia, jossa on että. Peitä laatikko kirkkaalla muoilla. Kiinnitä lanka teipin aulla kannen ja alustan älille siten, että kansi pysyy aonaisena. Aseta laatikko aurinkoon siten, että aonainen kansi kerää auringonsäteet laatikon sisälle. Tarikkeet kartonkilaatikko, jossa on nostettaa kansi alumiinifoliota talouskelmua tai muuta kaloa lankaa teippiä lämpömittari astia, joka mahtuu laatikkoon että Katso, miten korkealle lämpötila laatikossa oi nousta. Mittaa myös eden lämpötila. Tee tutkimusraportti. 32 Fysiikan ja kemian polku 6

30 Tehtäiä 1. Mihin luonnonaroja käytetään? 2. Mitkä oat merkittäimpiä uusiutumattomia luonnonaroja? 3. Luettele uusiutuia luonnonaroja. 4. Luettele uusiutuia luonnonaroja, joita käytät päiittäin. 5. Luettele uusiutumattomia luonnonaroja, joita käytät päiittäin. 6. Mikä on mielestäsi arokkain luonnonara? Miksi? Voiko se loppua tai pilaantua niin, ettei sitä oida enää käyttää? 7. Minkä uusiutumattoman luonnonaran a) käyttö oitaisiin lopettaa kokonaan b) käyttö oitaisiin korata uusiutuien luonnonarojen käytöllä c) käyttöä oitaisiin ähentää kierrättämällä? 8. Oatko kuien luonnonarat uusiutuia ai uusiutumattomia? a) b) e) c) d) 33

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 Maan aarteet 6 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet 1 rakentuvat Planeetta mineraaleista kuin aarrearkku...16...8 4 Maaperä 2 Kallioperä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Rubikin kuutio ja ryhmät Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kehittäjä unkarilainen Erno Rubik kuvanveistäjä ja arkkitehtuurin professori 1974 Halusi leikkiä geometrisilla

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sarja Kon-4.303 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA erusteet Päiän teemat Sarja Neste kuin neste, onko sillä äliä? Tilauusirta, miten ja miksi? Mihin tilauusirtaa taritaan? Onko tilauusirran ja aineen älillä

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT I.TBPA8. Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olean kiertopumpun aulla armistetaan jäätymisahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Muovikomposiittien kierrätys

Muovikomposiittien kierrätys Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Construction. Sika MultiKit. Kaksikomponenttinen monikäyttöinen muovaus- ja. korjausmassa. Tuotekuvaus

Construction. Sika MultiKit. Kaksikomponenttinen monikäyttöinen muovaus- ja. korjausmassa. Tuotekuvaus Tuotetietoesite Painos 24/04/2008 Tunnus no: 02 04 02 03 001 0 000024 Sika Multikit Sika MultiKit Kaksikomponenttinen monikäyttöinen muovaus- ja korjausmassa Construction Tuotekuvaus Käyttökohteet Ominaisuudet

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

XIV JAKSO 71 RYHMÄ. a) luonnonhelmistä, viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä, tai

XIV JAKSO 71 RYHMÄ. a) luonnonhelmistä, viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä, tai XIV JAKSO LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALO- METALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT 71 RYHMÄ LUONNONHELMET

Lisätiedot

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b.

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2: tiistai 13 17 Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2 a OMENA ESINEENÄ Omenan voi syödä, mutta miten muuten sitä voisi

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi.

5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. 5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. Ensin tiilirakenteista. Huokoiset rakennusaineet jatkuvat... 1 Varhainen tiilen käyttö Suomessa : Muuratut tiili- ja kivirakenteet tulivat Ruotsissa käyttöön 1100- luvun

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI. 39 VEKTORIANALYYI Luento 6 5. Pinnat ja pintaintegraalit Pintojen parametriesitys. Aikaisemmin käsittelimme käyrän esittämistä parametrimuodossa. iihen riitti yksi reaalinen parametri (t), joka sai aroja

Lisätiedot

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Opin ja osaan koko perheen tapahtuma 16.8.2015 Tiheyden tutkiminen - Korkea ja kapea lasiastia (juomalasi tai pilttipurkki) - Siirappia, ruokaöljyä

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot