Sisällys. Maan aarteet 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Maan aarteet 7"

Transkriptio

1 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku Kallioperä koostuu kiilajeista Kiet rakentuat mineraaleista Maaperä koostuu maalajeista Ihminen hyödyntää Maan aarteita Luonnonarat...28 Raaka-aineesta tuotteeksi 35 7 Seos ja puhdas aine Seoksen aineet oidaan erottaa Malmista metalliksi Öljystä muoiksi Tuotteiden elinkaari Kierrätys ja ongelmajätteet...56

2 Sähköllä aloa, lämpöä ja liikettä Virtaa piirissä Sarjakytkennässä yksi irtapiiri Rinnankytkennässä monta irtapiiriä Magnetismi Sähköllä liikettä liikkeestä sähköä Sähkön käytössä terettä järkeä Hankaamalla sähköiseksi...86 Energia arjessa Energia ei häiä Miten sähköä tuotetaan? Miten generaattoria pyöritetään? Energiaa säästämään...106

3

4 F Y S I I K K A K E M I A Maan aarteet Ihminen saa raintonsa ja taritsemansa materiaalit Maan kamaralta. Ihminen itsekin on rakentunut aineista, jotka kiertäät maapallolla. Tässä jaksossa tutustutaan Maan kerroksiin ja niiden arokkaisiin aineisiin.

5 1 Planeetta kuin aarrearkku Maapallon synty ja rakenne Maapallo syntyi aaruuden pölystä noin iisituhatta miljoonaa uotta sitten. Aluksi se oli kokonaan sulaa kiiainesta. Vähitellen sulan kiiaineksen pinta jäähtyi ja muodosti kiinteistä kiilaatoista koostuan kuoren. Maapallon kiinteää kuorikerrosta kutsutaan kallioperäksi. Kuorta ja sisäydintä lukuunottamatta maapallo on sulaa, kuumaa metallia, pääasiassa fysiikka nikkeliä ja rautaa. Sulan raudan irtaukset maapallon sisällä tekeät Maasta magneettisen. Hidasta liikettä Maankuoren alla on sulaa kiiainesta, magmaa. Magman irtaukset aiheuttaat maankuoren laattojen hitaan liikkumisen. Kun laatat hitaasti ajautuat toisiaan päin, syntyy poimuuoristoja. Alueilla, joissa laatat erkaneat toisistaan, syntyy uutta merenpohjaa. Laattojen rajakohdissa esiintyy maanjäristyksiä ja tuliuoria, joista sulaa kiiainesta oi purkautua maanpinnalle. sisäydin ulkoydin aippa / sula kiiaines laatoista koostua kuori Maapallo koostuu kerroksista, joista kuori ja sisäydin oat kiinteää ainetta. Kuori on Maan kokoon errattuna paksuudeltaan kuin omenan kuori. 8 Fysiikan ja kemian polku 6

6 Magman liikkeet aiheuttaat toisaalla laattojen erkanemisen ja toisaalla poimuuoristoja synnyttäiä laattojen törmäyksiä. Laattojen saumakohdissa maanpinnalle oi syntyä tuliuoria, joista purkautuaa sulaa ja kuumaa kiiainesta kutsutaan laaaksi. Aineet kiertäät maapallon pinnalla Maapallolta on löydetty noin 90 alkuainetta, ja niistä on syntynyt altaa määrä erilaisia yhdisteitä. Maapallo on siis todellinen aineiden aarrearkku. Maa on ainoa planeetta, jolla on todistetusti elämää. Lukemattomat eliöt oat rakentuneet erilaisista aineista. Eliöt saaat kaikki taritsemansa aineet maapallolta ja luouttaat ne takaisin aineiden kiertoon kuollessaan. Maapallon alkuaineita kemian merkkikielellä rauta happi pii magnesium nikkeli alumiini Fe O Si Mg Ni Al Maan aarteet 9

7 Tutkimuksia KIERTOLIIKETTÄ Tee näin Aseta puupalikat pöydälle hieman toisistaan erilleen. Kokeile, että kulho pysyy puupalikoiden päällä. Ota kulho pois ja aseta lämpökynttilä palikoiden äliin. Sytytä kynttilä. Kaada kulho puolilleen ruokaöljyä ja aseta se puupalikoiden päälle. Purista pipetistä hieman elintarikeäriä kulhon pohjalle. Tarikkeet tulenkestää lasikulho kaksi puupalikkaa pipetti lämpökynttilä nestemäistä elintarikeäriä ruokaöljyä Mitä kulhossa tapahtuu? Mistä ilmiö johtuu? Minkä maapallon ilmiön olet tutkimuksella haainnollistanut? MAANJÄRISTYKSEN KESTÄVÄ RAKENNELMA Tee näin Rakenna korteista sinitarran aulla pulpetille noin 20 senttimetriä korkea, mahdollisimman kestää rakennelma. Aiheuta maanjäristyksiä heiluttamalla pulpettia sekä siusuunnassa että pystysuunnassa. Tarikkeet pelikorttia sinitarraa Miten rakennelma kestää? Miten korteista oisi rakentaa ielä kestäämmän rakennelman? Eri rakennelmien kestäyyden ertailuun taritaan joka kerta mahdollisimman samanlainen järistys. Pohdi, miten oisit toistaa järistykset samanlaisina. Mitä pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan alueille, joilla esiintyy maanjäristyksiä? 10 Fysiikan ja kemian polku 5

8 muut 7 % Tehtäiä magnesium 13 % rauta 35 % 1. Mistä maapallo on syntynyt? 2. Millainen on maapallon kuori? pii 15 % 3. Mikä aiheuttaa maankuoren laattojen liikkumisen? happi 30 % 4. Mitä laattojen liike oi aiheuttaa niiden rajakohdissa? 5. Mitä oit sanoa eri aineiden määrästä maapallolla? 6. Suunnittele, miten oit haainnollistaa maankuoren laattojen älisen törmäyksen. Koko maapallon yleisimmät alkuaineet oat rauta, happi, pii ja magnesium. 7. Ota selää maanjäristyksistä. a) Millaisella asteikolla järistysten oimakkuutta mitataan? b) Mikä on oimakkain koskaan mitattu järistys? c) Millaisia ohjeita ihmisille annetaan maanjäristysalueilla? d) Tapahtuuko Suomessa maanjäristyksiä? 8. Etsi tietoa jostakin tapahtuneesta maanjäristyksestä tai tuliuorenpurkauksesta. Missä, milloin ja miten se tapahtui? Mitkä oliat sen seuraukset? Miksi se on jäänyt historiaan? Miten samantyyppiseen luonnonkatastrofiin oitaisiin arautua paremmin? 9. Miksi Maan sisällä olea kiiaines pysyy sulana? 10. Pohdi, miksi ihmiset asuat toimiien tuliuorten lähellä tai maanjäristysalueilla, aikka saattaat olla hengenaarassa. Vuoristot syntyät maankuoren laattojen poimuttuessa. 11

9 2 Kallioperä koostuu kiilajeista Ikianhoja ja aian uusia kiiä Maankuoren mullistukset oat sekoittaneet kiiainesta. Kiiä tutkimalla saadaan tietoa muinaisista tapahtumista, koska jokaisen kien ominaisuuksiin aikuttaa se, miten ja missä kii on muodostunut. Vanhimmat tunnetut kiilajit oat noin neljä miljardia uotta anhoja. Uutta kiiainesta syntyy jatkuasti esimerkiksi tuliuorten purkauksissa. Kiilajien synty Kiilajien muodostuminen kestää kauan ja edellyttää koaa painetta sekä korkeaa lämpötilaa. Jähmettyneet kiilajit oat syntyneet sulan kiiaineksen eli magman jähmettyessä ja kiteytyessä. Kerrostuneet kiilajit oat syntyneet meren pohjaan kertyneen hienon kiiaineksen kerrostuessa. Kiiainesta rapautuu irti kalliosta, kun tuuli, sade ja lämpötilan KIVILAJIT jähmettyneet kiilajit kerrostuneet kiilajit muuttuneet kiilajit graniitti kalkkikii gneissi Kiilajit jaetaan kolmeen luokkaan syntytaan perusteella. Kiilajin syntytapa määrää sen rakenteen. 12 Fysiikan ja kemian polku 6

10 Suomen kallioperä on jääkauden muokkaamaa. Siinä näkyy monin paikoin jään kulkusuunnan mukaisia uurteita. aihtelut kuluttaat sitä. Virtaaan eden mukana se päätyy mereen. Meren pohjan koassa paineessa irtaimet maalajit tiiistyät uusiksi kiilajeiksi, kuten hiekkakieksi. Suomessa kerrostuneita kiilajeja esiintyy Koke mäenjoen ja Oulujoen alajuoksuilla. Muuttuneet kiilajit oat syntyneet jähmettyneistä tai kerrostuneista kiilajeista uorten poimuttuessa, kun mannerlaatat oat törmänneet toisiinsa. Tällaisia kiilajeja on paljon esimerkiksi Alpeilla sekä Ruotsin ja Norjan rajauoristossa Skandeilla. Suomen kallioperä Suomen kallioperää kutsutaan peruskallioksi. Se on poimuttunut moneen kertaan ja on jopa 1,5 3 miljardia uotta anhaa. Peruskallio sisältää erilaisia jähmettyneitä kiiä, kiettynyttä merenpohjan hiekkaa ja saea sekä kiettynyttä kalkkiliejua. Suomen yleisimmät kiilajit oat graniitti ja gneissi. Kalkkikii on syntynyt kalkkiliejun kerrostuessa ja kiettyessä. Marmori on muuttunutta kalkkikieä, jota louhitaan esimerkiksi Italiassa. Kalkkikieä ja marmoria käytetään rakennusmateriaaleina. Maan aarteet 13

11 Tutkimuksia TUNNISTA KIVIÄ Tee näin Tutki kiiä ja nimeä ne kirjan kuien aulla. Tarikkeet koulun kiikokoelma tai ulkoa kerättyjä kiiä Arokkaita korukiiä Kauneutensa ja harinaisuutensa uoksi arokkaita kiiä kutsutaan jalokiiksi. Kun alo heijastuu hiotun jalokien pinnoista, sen ominainen äri näkyy selästi. Jalokiiä timantti rubiini safiiri smaragdi akamariini opaali skpektroliitti Timantti on hiiltä samoin kuin lyijykynän sisällä olea grafiitti. Hiilestä ei ole kuitenkaan helppo almistaa timantteja, sillä se edellyttää koaa painetta ja korkeaa lämpötilaa. Spektroliitti on Suomesta louhittaa korukii. 14 Fysiikan ja kemian polku 6

12 Tehtäiä 1. Mistä kiien ominaisuudet johtuat? 2. Mitä tarkoittaa kiiaineksen rapautuminen? 3. Millainen on Suomen kallioperä? 4. Mitkä oat Suomen yleisimmät kiilajit? 5. Mieti, missä olet nähnyt graniittia. 6. Suunnittele koru, jossa käytät jalokiiä. 7. Tutki kuia ja mieti, mistä kiestä esine tai rakennelma on tehty. Pohdi, miksi kyseistä kiilajia on käytetty juuri siihen tarkoitukseen. a) b) c) d) e) 8. Mitä oit päätellä seuraaien kiilajien löytöpaikan historiasta? a) hiekkakii b) laaakii c) gneissi d) peruskallion graniitti. 15

13 3 Kiet koostuat mineraaleista maasälpä kartsi kiille Alkuaineita tai yhdisteitä Mineraalit oat luonnossa esiintyiä kiinteitä alkuaineita tai useasta alkuaineesta muodostuneita kemiallisia yhdisteitä. Mineraaleja on useita tuhansia, mutta niistä ain noin 30 on yleisiä. Jokainen mineraali syntyy sille ominaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi kartsi, kulta ja kupari oat mineraaleja. Jääkauden jälkeisen muinaismeren ranta on nykyisin korkealla rinteessä. Veden huuhtomaa kiikkoa kutsutaan muinaisrannaksi tai pirunpelloksi. Suomen yleisin kiilaji, graniitti, on syntynyt kolmesta mineraalista kuuman kiisulan jähmettyessä. + + graniitti Kiet oat mineraalien erilaisia sekoituksia Kiilajin syntytaasta riippuen se oi sisältää yhtä tai useampaa mineraalia. Mineraalit oat kiessä kiteinä, epäsäännöllisinä erottuina rakeina tai niin hienojakoisena, että niitä ei oi erottaa paljain silmin. 16 Fysiikan ja kemian polku 6

14 Mineraalin oi tunnistaa siitä, miten se lohkeaa. Monet mineraalit lohkeaat tiettyyn suuntaan helpommin kuin toiseen. Mineraalit oidaan tunnistaa niiden ominaisuuksista Mineraaleilla on tietty kemiallinen koostumus ja säännöllinen kiderakenne. Ne määrääät kunkin mineraalin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, joita käytetään hyäksi myös kiilajien tunnistuksessa. Kiilajeja oidaan erottaa toisistaan ärin ja kiillon perusteella. Kiilto oi olla metallinen, lasimainen tai himmeä. Valo oi kuultaa mineraalin läpi tai se oi olla täysin aloa läpäisemätön. Kiderakenteensa uoksi jotkut mineraalit lohkeaat tiettyyn suuntaan paremmin kuin toiseen. Jotkut mineraalit oiat lohjeta moneen suuntaan. Mineraalien kiteet oiat olla suuria tai pieniä kien syntyolosuhteista ja kemiallisesta koostumuksesta riippuen. Mineraalin tunnistamisessa oi käyttää hyäksi myös sen kouutta. Tätä tarkoitusta arten on laadittu mineraalien kouusasteikko. Kiiä ja mineraaleja oi tutkia missä ain. Tunnetko lähiseudun kiilajeja? Mineraaleilla on ominaisuuksia, joiden aulla ne oidaan erottaa toisistaan. OMINAISUUDET äri kiilto lohkeauus kouus Maan aarteet 17

15 Tutkimuksia KOVUUS Tee näin Raaputa näytteitä uorotellen kullakin älineellä, aloita kynnellä. Siirry sitten luettelossa eteenpäin ja kokeile seuraaalla älineellä. Merkitse muistiin, millä älineellä sait aikaan jäljen. Päättele taulukon aulla, mitä mineraaleja olet käsitellyt. Tarikkeet kolikko rautanaula juomalasi eitsi teräsiila hiekkapaperi mineraalinäytteitä Numeron kasaminen asteikossa kuaa kouuden kasamista. Koempi mineraali naarmuttaa pehmeämpää. Kouus Mineraali Naarmuttaja 1 talkki Kynsi uurtaa talkkia. 2 kipsi Kynsi naarmuttaa kipsiä. 3 kalsiitti Veitsen kärki uurtaa, kuparikolikko naarmuttaa kalsiittia. 4 fluoriitti Veitsen kärki tai rautanaula naarmuttaa fluoriittia. 5 apatiitti Veitsen kärki naarmuttaa heikosti apatiittia. 6 maasälpä Maasälpä naarmuttaa lasia. 7 kartsi Kartsi naarmuttaa lasia ja maasälpää. Teräsiila naarmuttaa kartsia. 8 topaasi Topaasi naarmuttaa kartsia. Hiekkapaperi naarmuttaa topaasia. 9 korundi Korundi naarmuttaa helposti kartsia ja heikosti topaasia. 10 timantti Timantin kidesärmä leikkaa lasia. VÄRI JA KIILTO Tee näin Tarkastele kieä suurennuslasilla. Tutki äriä. Tutki kiiltoa. Onko se metallinen, lasimainen ai himmeä? Kuultaako kien läpi aloa ai ei? Tarikkeet suurennuslasi Mineraalien ominaisuuksia -taulukko kiinäytteitä Piirrä kua näkemästäsi. 18 Fysiikan ja kemian polku 6

16 MILLAINEN VIIRU? Tee näin Hankaa näytteitä posliiniin ja katso, mikä äri paljastuu. Jos posliiniin ei tule iirua, näyte on koempaa kuin posliini. Raaputa näytettä aroasti eitsellä ja katso, mikä äri tulee näkyiin. Vertaa iirujen ärejä taulukkoon ja päättele, mitä mineraaleja olet käsitellyt. (Mineraalien äri kiessä oi muuttua, mutta kiellä tehty, mineraalin aiheuttama iiru on yleensä aina samanärinen.) Tarikkeet pala lasittamatonta posliinia (kaakelin takaosa tai sulakkeen kuori) eitsi Mineraalien ominaisuuksia -taulukko erilaisia kiiä Tehtäiä 1. Mitä mineraalit oat? 2. Mitä mineraaleja graniitti sisältää? 3. Mistä mineraalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet johtuat? 4. Mitä hyötyä on mineraalien kouusasteikosta? 5. Mitä on kissankulta? Miksi nimi iittaa kultaan? Miksi se on kuitenkin ain kissan kultaa? 6. Missä muussa yhteydessä olet taannut sanan mineraali tai kiennäisaine? Ota selää niistä. 19

17 4 Maaperä koostuu maalajeista Maaperä kerroksia kallioperän päällä Kiennäismaalajit oat syntyneet kallioperästä Maaperä koostuu kallioperän päällä oleasta irtonaisesta maa-aineksesta, josta oidaan erottaa erilaisia maalajeja. Maalajit luokitellaan kiennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kallioperä on miljoonien uosien aikana kulunut ja siitä on rapautunut irti kiiainesta, josta kiennäismaalajit oat muodostuneet. Erityisesti jääkauden raskas ja paksu mannerjää kulutti ja rikkoi kallioperää. Suomessa kiennäismaalajit oat pääosin syntyneet jään ja sen sulamisesien kuljettamista kiiaineksista. Kiinteän kallioperän päälle muodostunut maaperä koostuu irtonaisista maalajeista: kiennäismaasta ja eloperäisestä kerroksesta. Eliöiden jäänteistä syntynyt eloperäinen maa Maaperä Kallioperästä rapautunut aines, kiennäismaa 20 Fysiikan ja kemian polku 6 Kallioperä

18 Moreeni peittää Suomen maa-alasta lähes puolet. Moreeni Suomen yleisin kiennäismaalaji on moreeni. Se sisältää suuria kienlohkareita, kiiä ja hienojakoista saea, joita mannerjää on aikoinaan kuljettanut ja sekoittanut. Nykyisille paikoilleen erikokoiset kiet oat jääneet jäätikön sulaessa. Lajittuneet kiennäismaalajit Virtaaa esi lajittelee maa-ainesta. Suuret kiet painuat nopeammin pohjaan kuin keyt hiekka. Siksi raekooltaan erilaiset ainekset erottuat toisistaan irtaaassa edessä. Sora, hiekka, hieta ja sai oat lajittuneita kiennäismaalajeja, jotka koostuat suunnilleen samankokoisista rakeista. Harjut oat syntyneet jääkauden aikaisten jokien lajittelemasta hiekasta ja sorasta. Eliöiden jäänteistä syntyy eloperäisiä maalajeja Multa, ture, lieju ja muta oat eloperäisiä maalajeja. Niitä syntyy, kun hajottajat hajottaat kuolleita kaseja tai muita eliöitä. Suomessa kaikki eloperäiset maalajit oat syntyneet asta jääkauden jälkeen. Multaa syntyy, kun kiennäismaalajeihin sekoittuu hajoaia kasinosia. Mullan seassa kasien jäänteet eiät juuri erotu. Turetta syntyy, kun kuolleet kasit hajoaat hitaasti soiden kosteissa ja kylmissä olosuhteissa. Mutaa syntyy esimerkiksi järien pohjassa. MAALAJIT kiennäismaalajit eloperäiset maalajit moreeni sora hiekka hieta sai multa ture muta lieju lajittuneet kiennäismaalajit Maan aarteet 21

19 Tutkimuksia MISTÄ MAAPERÄ KOOSTUU? Tee näin Punnitse näyte, leitä se sanomalehdelle ja tutki suurennuslasilla. Poimi eläät ja kuolleet eliöt ja pistä ne omiin purkkeihinsa. Seulo näyte isoreikäisen sihdin läpi. Punnitse sihtiin jäänyt karkea aines. Seulo sihdin läpi raisteltu aines pienireikäisen sihdin läpi. Sihtiin jäänyt aines on keskikarkeaa ja sen läpi tullut aines hienoa. Punnitse molemmat ainekset. Tarikkeet pikkulapio tai lusikka sanomalehti isoreikäinen sihti pienireikäinen sihti purkkeja aaka suurennuslasi kulhoja pinsetit siellin maaperänäytteitä Tee tuloksista esimerkin mukainen taulukko ihkoosi. Merkitse yläriiin, mistä näyte on otettu. (näytteenottopaikka) maaperänäyte eläät eliöt kuolleet eliöt ja eliöiden osat karkea aines keskikarkea aines hienojakoinen aines massa 22 Fysiikan ja kemian polku 6

20 ONKO MAAPERÄSSÄ ILMAA? Tee näin Kaada 1 dl näytettä mittakannuun ja raistele ähän, kunnes näytteen pinta on tasainen. Kaada näytteen päälle 1 dl että. Katso edenpinnan taso kannun asteikosta. Mitä huomaat? Tarikkeet lasipurkki mittakannu desilitran mitta maaperänäyte (tai useita) Laske ilman osuus näytteessä: (maaperänäytteen tilauus + eden tilauus) yhteinen tilauus. Mitä oit päätellä tuloksista? Miksi haaitsemasi seikka on tärkeä? Tehtäiä 1. Mistä maaperä koostuu? 2. Mistä kiennäismaalajit oat muodostuneet? 3. Mitä moreeni on? 4. Miten irtaaa esi aikuttaa maa-aineksen muodostumiseen? 5. Miten harjut oat syntyneet? Ture on eloperäinen maalaji, jota syntyy suolla. 6. Miten eloperäiset maalajit syntyät? 7. Keksi erilaisia tilanteita, joissa oisit käyttää seulomista apuna. 23

21 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita Rakennusmateriaaleja suoraan kallioperästä Ihmisen almistamia materiaaleja Jo tuhansia uosia sitten pyramidit ja suuret temppelit rakennettiin altaista kiipaaseista. Suomessakin anhat arorakennukset on rakennettu kiestä, usein graniitista. Vaikka useimmat kiilajit oat kestäiä, säiden aihtelu ja ilmansaasteet aurioittaat niitä. Nykyisin talot rakennetaan yleensä tiilistä tai betonista. Tiilet almistetaan rautapitoisesta saesta, hiekasta ja edestä. Tiilet liitetään yhteen muurauslaastilla, joka on sammutetun kalkin eli kalsiumhydroksidin, hiekan ja eden seos. Betonia almistetaan sementistä, hiekasta ja edestä. Sementti puolestaan almistetaan kalkkikiestä, kartsista sekä rauta- ja alumiinioksidia sisältäistä mineraaleista. Monien rakennusten julkisiut oat suurimmaksi osaksi lasia. Lasin almistaminen keksittiin jo noin iisituhatta uotta sitten. Sen tärkein raaka-aine on kartsi eli piidioksidi, jota taallinen hiekka suurimmaksi osaksi on. Pii on tärkeä elektroniikkateollisuuden raaka-aine. Sitä käytetään esimerkiksi tietokoneissa, puhelimissa ja erilaisissa mittareissa. 24 Fysiikan ja kemian polku 6

22 Metalleja kallioperästä tai kiistä Rakentamisessa ja erilaisten esineiden almistamisessa taritaan myös metalleja. Tuttuja metalleja oat rauta, kupari, alumiini, lyijy, hopea ja kulta. Metalleja oidaan sekoittaa toisiinsa. Kuparin ja tinan seosta kutsutaan pronssiksi. Sitä käytetään sähkötarikkeissa ja elektroniikassa. Messinki taas on kuparin ja sinkin seos. Kullasta, hopeasta ja jalokiistä almistetaan koruja ja muita arokkaita esineitä. Timantteja käytetään kouutensa takia myös teollisuudessa muiden aineiden leikkaamiseen ja poraamiseen. Rakennetussa ympäristössämme on käytetty monia raaka-aineita. Samoja aineita osataan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin. Mitä kuan raaka-aineita saadaan luonnosta sellaisinaan? Maan aarteet 25

23 Puu ja muoi anha ja uusi materiaali Rakennusten sisällä yleisiä materiaaleja oat puu ja muoit. Muoit almistetaan öljystä, jota porataan maan kerroksista. Öljystä jalostetaan myös polttoaineita, kuten bensiiniä ja dieselöljyä. Asaltin tekoonkin taritaan öljyä. Puu ja muoi oat tuttuja materiaaleja. Muoi on korannut puun monen käyttöesineen almistuksessa. Tutkimuksia KODIN MATERIAALIT Tee ihkoosi mallin mukainen taulukko. Tutki ja katsele kotonasi ja kotisi pihalla erilaisia materiaaleja. Kirjoita sarakkeisiin jokin esine tai kohde, joka on tehty kyseisestä aineesta. Luettele myös esineet, joiden materiaalin almistukseen on tarittu kyseistä ainetta. materiaali kotona pihalla graniitti kalkkikii marmori jalokii rauta jokin muu metalli öljy pii hiekka sai multa ture multa 26 Fysiikan ja kemian polku 6

24 Tehtäiä 1. Mistä kiirakennelmien auriot johtuat? 2. Mistä tiilet on almistettu? 3. Miten lasi ja hiekka liittyät toisiinsa? 4. Mistä metalleja saadaan? 5. Mihin muuhun timantteja käytetään kuin koruihin? 6. Mitä öljystä almistetaan? 7. Mitä betonista oi almistaa? Entä marmorista? 8. Mitkä kallioperästä saataat materiaalit oat kalliita? Entä halpoja? Miksi? 9. Tutki kuia. Mistä aineesta esineet on tehty? Mitä kallioperän tai maaperän aineksia on tarittu kyseisen aineen almistamiseen? a) b) c) d) e) 27

25 6 Luonnonarat Tuotteiden almistukseen taritaan luonnonaroja Ihminen oi ostaa esineitä, autoja, taloja, elintarikkeita ja aatteita. Niiden almistukseen käytetään luonnonaroja. Koska luonnonaroja taritaan kaikkeen elämiseen, niiden riittäyyttä täytyy arjella. Valikoimat oat altaat. Kaikkien tuotteiden almistamiseen, pakkaamiseen, kuljetuksiin, arastointiin ja markkinointiin käytetään luonnonaroja. Entisaikojen höyryeturin polttoaineena oli hiili tai puu. Miten junat saadaan nykyisin liikkeelle? Luonnonaroja raaka-aineisiin ja energian tuotantoon Luonnonaroiksi kutsutaan kaikkea luonnossa oleaa. Raaka-aineita oat ne luonnonarat, joita käytetään uusien tuotteiden almistukseen. Luonnonaroja taritaan myös energian tuotantoon. Esimerkiksi puuta oidaan käyttää molempiin tarkoituksiin. 28 Fysiikan ja kemian polku 6

26 Luonnonarana oidaan pitää myös puhdasta ympäristöä ja kaunista maisemaa. Niitä hyödynnetään irkistyksessä ja matkailussa. Luonnonarat jaotellaan uusiutuiin ja uusiutumattomiin luonnonaroihin. Miten haluaisit käyttää kuassa oleia luonnonaroja? energia raaka-aine LUONNONVARAT energia ja raaka-aine UUSIUTUVAT UUSIUTUMATTOMAT auringon säteily tuuli fossiiliset polttoaineet metallit ja mineraalit ture esi kasit ja eläimet maalämpö öljy kiihiili maakaasu rauta, alumiini, kupari, ym. uraani Maan aarteet 29

27 Puuta on jo kauan osattu käyttää erilaisten rakennelmien ja esineiden raaka-aineena sekä energianlähteenä. Uusiutumattomat luonnonarat oiat loppua Uusiutumattomia luonnonaroja on käytettäissä rajallinen määrä. Merkittäimpiä uusiutumattomia luonnonaroja oat fossiiliset polttoaineet: öljy, maakaasu ja kiihiili. Niitä käytetään esimerkiksi sähkön tuottamiseen ja liikenteessä polttoaineena. Fossiiliset polttoaineet oat syntyneet maaperään muinaisista kasien ja eläinten jäänteistä miljoonien uosien kuluessa. Myös turetta käytetään polttoaineena. Sen muodostumiseen on kulunut tuhansia uosia, joten se on erittäin hitaasti Fossiilisia polttoaineita ei esiinny kaikkialla. Niinpä esimerkiksi maakaasua kuljetetaan pitkiä putkia myöten maasta toiseen. uusiutua luonnonara. Metallien louhinta ai heuttaa peruuttamattomia jälkiä uusiutumattomaan kallioperään. Luonnonarojen uusiutumattomuudella on erityisen suurta merkitystä silloin, kun luonnonara käytön seurauksena muuttuu käyttökelottomaksi. Näin käy esimerkiksi, kun öljystä saataaa bensiiniä poltetaan. Tällöin kulutetaan rajallista arantoa, joka lopulta ehtyy. 30 Fysiikan ja kemian polku 6

28 Suomalaiset metsät kasaat enemmän kuin niitä kaadetaan. Kaikkialla metsien käyttö ei kuitenkaan ole kestään kehityksen mukaista. Jotkut luonnonarat uusiutuat Auringon säteily, happi, tuuli ja metsät oat uusiutuia luonnonaroja. Jotkut uusiutuat luonnonarat oiat loppua, jos ihminen käyttää niitä nopeammin, kuin ne ehtiät uusiutua. Esimerkiksi maassa olea puhdas pohjaesi on uusiutua luonnonara, joka oi joissain paikoissa loppua tai pilaantua. Jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisiat luonnonaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, tarittaisiin neljä maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Tuulen aulla tuotettu sähkö kuluttaa ja ahingoittaa luontoa ain ähän. Modernit tuulimyllyt kuitenkin muuttaat maisemaa. Maan aarteet 31

29 Tutkimuksia AURINKOUUNI Tee näin Päällystä laatikko ja laatikon kannen sisäpinta alumiinifoliolla. Aseta laatikkoon lämpömittari ja astia, jossa on että. Peitä laatikko kirkkaalla muoilla. Kiinnitä lanka teipin aulla kannen ja alustan älille siten, että kansi pysyy aonaisena. Aseta laatikko aurinkoon siten, että aonainen kansi kerää auringonsäteet laatikon sisälle. Tarikkeet kartonkilaatikko, jossa on nostettaa kansi alumiinifoliota talouskelmua tai muuta kaloa lankaa teippiä lämpömittari astia, joka mahtuu laatikkoon että Katso, miten korkealle lämpötila laatikossa oi nousta. Mittaa myös eden lämpötila. Tee tutkimusraportti. 32 Fysiikan ja kemian polku 6

30 Tehtäiä 1. Mihin luonnonaroja käytetään? 2. Mitkä oat merkittäimpiä uusiutumattomia luonnonaroja? 3. Luettele uusiutuia luonnonaroja. 4. Luettele uusiutuia luonnonaroja, joita käytät päiittäin. 5. Luettele uusiutumattomia luonnonaroja, joita käytät päiittäin. 6. Mikä on mielestäsi arokkain luonnonara? Miksi? Voiko se loppua tai pilaantua niin, ettei sitä oida enää käyttää? 7. Minkä uusiutumattoman luonnonaran a) käyttö oitaisiin lopettaa kokonaan b) käyttö oitaisiin korata uusiutuien luonnonarojen käytöllä c) käyttöä oitaisiin ähentää kierrättämällä? 8. Oatko kuien luonnonarat uusiutuia ai uusiutumattomia? a) b) e) c) d) 33

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin!

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin! RATKAISUT TESTIKYSYMYKSIIN Tästä löydät astaukset lääketieteen alintakoetyyppisiin testikysymyksiin. Jos osa kysymyksistä tuotti sinulle paljon päänaiaa, älä masennu, keään alintakokeeseen on ielä pitkä

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Lamminrahka rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten 28.01.2014. Kohde

Lamminrahka rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten 28.01.2014. Kohde Rakennettauusselitys 1 (3) Lamminrahka rakennettauusselitys osayleiskaaoitusta arten 28.01.2014 Kohde Kohde käsittää ireillä olean Lamminrahkan osayleiskaaan Kangasalan kunnan länsiosassa, Lahdentien pohoispuolella.

Lisätiedot

69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET

69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET 69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään kuuluvat ainoastaan muotoilun jälkeen poltetut keraamiset tuotteet. Nimikkeisiin 6904-6914 kuuluvat ainoastaan muut kuin nimikkeisiin 6901-6903

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS Vastaanottaja Siilinjären kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päiämäärä 2/2011 SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS Päiämäärä 10/02/2011 Laatija Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Decoupagea. monella eri tavalla. www.slojd-detaljer.fi

Decoupagea. monella eri tavalla. www.slojd-detaljer.fi Decoupagea monella eri tavalla www.slojd-detaljer.fi Decoupage on vanha tekniikka, tunnettu jo 1700-luvulla Italiassa, esineiden koristelemiseen kauniilla paperikuvilla ja kuvioilla. Sana découper on ranskaa

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Oppilaan tehtävävihko

Oppilaan tehtävävihko maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT I.TBPA8. Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olean kiertopumpun aulla armistetaan jäätymisahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA NESTEIDEN ja KSUJEN MEKNIIKK Väliaineen astus Kaaleen liikkuessa nesteessä tai kaasussa, kaaleeseen törmääät molekyylit ja aine-erot erot aiheuttaat siihen liikkeen suunnalle astakkaisen astusoiman, jonka

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS

TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS LAJITTELE OIKEIN! Kerää erikseen: Puhdas tasolasi, laatuluokka I Laminoitulasi, laatuluokka II Eristyslasielementit, laatuluokka III Purkuikkunat, laatuluokka V IKKUNALASI Tasolasi

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Dansand Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Ehkäise rikkaruohoja ympäristöystävällisesti ja luonnollisesti Dansand Joint Filling Sand pitää kiveykset puhtaina rikkaruohoista

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

Puutarhan betonityöt. Toukokuu

Puutarhan betonityöt. Toukokuu Puutarhan betonityöt Betoni on edullinen ja hauska materiaali kaikenlaisten puutarhakoristeiden tekemiseen. Betonista voi valaa ruukkuja, penkkejä, laattoja, lintualtaita - lähes mitä vaan! - vaatii fyysistä

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Muovikomposiittien kierrätys

Muovikomposiittien kierrätys Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

XIV JAKSO 71 RYHMÄ. a) luonnonhelmistä, viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä, tai

XIV JAKSO 71 RYHMÄ. a) luonnonhelmistä, viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä, tai XIV JAKSO LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALO- METALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT 71 RYHMÄ LUONNONHELMET

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot