Saija Lamppula KRYPTOVALUUTTASIJOITTAJAN VEROTUS

Transkriptio

1 Saija Lamppula KRYPTOVALUUTTASIJOITTAJAN VEROTUS Liiketalouden koulutusohjelma 2018

2 KRYPTOVALUUTTASIJOITTAJAN VEROTUS Lamppula, Saija Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2018 Sivumäärä: 34 Asiasanat: kryptovaluutta, virtuaalivaluutta, sijoittaminen, verotus Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotusta. Työssä selvitettiin, milloin kryptovaluuttoihin sijoittamalla muodostuu sijoittajalle verotettavaa tuloa, ja millainen on sen verotuskohtelu. Tämän työn ensisijaisena tavoitteena oli selkeyttää kryptovaluutan verotusta sijoittajan näkökulmasta. Työn toimeksiantajana toimi kryptovaluuttasijoittamisesta kiinnostunut yksityishenkilö, joka kaipasi selvitystä siihen, miten mahdollista tulevaa sijoitustoimintaa verotetaan. Työ laadittiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Työssä perehdyttiin mahdollisimman laajasti aiheesta jo olemassa olevaan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi työssä hyödynnettiin Sijoitus Summit -tapahtumassa pidettyä asiantuntijahaastattelua. Haastattelun pohjalta on työhön kirjoitettu tietoa yleisesti virtuaalivaluuttaan sijoittamisesta. Työn suurin osuus käsittelee verotuksellisia asioita. Jotta kryptovaluuttasijoittamisen verotusta olisi helpompi ymmärtää, käsiteltiin työssä myös yleisesti Suomen tuloverotuksen periaatteita. Kryptovaluuttojen verotus on suhteellisen uusi ilmiö, eikä aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ole vielä olemassa. Tästä syystä verotustietojen ilmoittamisessa on tällä hetkellä nojauduttava Verohallinnon ohjeistukseen aiheesta. Uusin ohjeistus julkaistiin tätä työtä tehdessä, ja työn keskeisin osuus perustuukin pääosin sen tulkintaan. Verohallinto ei pidä kryptovaluuttaa rahana, arvopaperina eikä myöskään minään muunakaan omaisuutena, vaan rinnastaa kryptovaluutoilla käytävän kaupan hinnanerosopimuksilla (CFD) käytävään kauppaan. Tähän perustuen ei luovutusvoittoja tappiosäännöksiä voida noudattaa. Tämän hetkisen tilanteen mukaan yksityishenkilön harjoittaman kryptovaluuttasijoittamisen avulla ansaitut tulot ovat aina veronalaista tuloa, mutta tappiot eivät koskaan ole vähennyskelpoisia. Kaikki kryptovaluutoista saadut tulot verotetaan yksityishenkilön pääomatulona, ja verovelvollisen on itse huolehdittava tulojen ilmoittamisesta ajallaan.

3 TAXATION OF CRYPTOCURRENCY INVESTOR Lamppula, Saija Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration November 2018 Number of pages: 34 Keywords: cryptocurrency, virtual currency, investment, taxation In this thesis, the taxation of cryptocurrency used as a financial instrument was examined. The thesis studied when investing in cryptocurrency creates taxable income for the investor, and what is the taxation like. The primary goal of this thesis was to clarify the taxation of cryptocurrency from the investor s point of view. The client of the work was a private individual interested in cryptocurrency investment, hoping for a clarification of how possible future investing activity would be taxed. The work was conducted with the qualitative research method. The already existing literature and research data were acquainted with as extensively as possible. In addition to the literary survey, the expert interview at the Investment Summit event was utilized. Based on the interview, the work includes general information on investing in virtual currency. The major part of the work deals with taxation. To understand more the taxation of cryptocurrency investments, the principles of Finnish income taxation were also dealt with in general. The taxation of cryptocurrency is a relatively new phenomenon, and there exists no legislation yet concerning it. For this reason, declaration of tax information must be currently based on the instructions of the Tax Administration. The most recent instructions were published while working with this thesis, and the most central part is based on the interpretation of it. The Tax Administration does not regard cryptocurrency as money, security or any other property, but compares commerce with cryptocurrency with contracts for difference (CFD) commerce. Based on this, regulations for capital gains and deficits cannot be followed. According to the current situation, a private person s income based on cryptocurrency investments is always taxable income, but the deficits are never taxdeductible. All income from cryptocurrency is taxed as a private person s capital income, and the person liable to pay taxes must take care of informing of the income in due time.

4 SISÄLLYS KÄSITELUETTELO 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tavoite Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä Opinnäytetyön rajaus ja teoreettinen viitekehys KRYPTOVALUUTTA Kryptovaluutta käsitteenä Kryptovaluutan syntyminen ja hankintatavat KRYPTOVALUUTTA SIJOITUSINSTRUMENTTINA Kryptovaluutan käyttötarkoitukset Asiantuntijahaastattelu kryptovaluuttoihin sijoittamisesta Kryptovaluuttojen nykyinen markkinatilanne Bitcoinin käyttäytyminen eri markkinatilanteissa Miten kryptovaluuttaan voi sijoittaa TULOVEROTUKSEN PERIAATTEET Tulolähteet Tulolajit Luovutusvoitot ja -tappiot KRYPTOVALUUTASTA SAATUJEN TULOJEN VEROTUS Verohallinnon ohjeistus aiheesta Verohallinnon kanta kryptovaluuttojen luonteesta Milloin verotettavaa tuloa syntyy Arvon määritys verotuksessa Syntyneet tappiot Verotus käytännössä Tulojen ilmoittaminen YHTEENVETO JA POHDINTA LÄHTEET... 33

5 KÄSITELUETTELO ALLOKAATIO ALTCOIN FIAT-VALUUTTA FIFO-PERIAATE KRYPTOFAGIA KRYPTOVALUUTTA Sijoitusomaisuuden jakaminen eri omaisuuslajien kesken. Omaisuuslajeja ovat esimerkiksi kiinteistöt, metsä, osakkeet. Bitcoinin ohella kaikki muut kryptovaluutat. Perinteinen valuutta, jolla on keskeinen liikkeellelaskija. Keskuspankkien hallinnoimaa. First In First Out -periaate. Termillä tarkoitetaan sitä, että varastoon ensin ostetut asiat myös myydään ensimmäisenä. Salakirjoitustekniikka, johon perustuu kryptovaluutan turvallisuus. Tarkempi määritelmä digitaalisesta virtuaalivaluutasta, joka perustuu teknologiseen varmistamiseen. Virtuaalivaluutan ainoa esiintymismuoto on digitaalinen. LOUHINTA (eli mining) Monimutkaisten matemaattisten ongelmien ratkaiseminen tietokoneiden prosessointitehoa hyödyntämällä. Tällä tavoin laajennetaan lohkoketjuja, ja saadaan aikaan uusia kryptovaluuttoja (esim. uusia Bitcoineja). Aiemmin louhintaa suorittivat myös amatöörit. Nykyisin louhinta on hyvin ammattimaista toimintaa. PORTFOLIOTEORIA TREIDAUS VOLATILITEETTI Rahoituksen teoria, jonka pääidea on sijoittamisen riskien pienentäminen hajauttamalla varallisuus eri sijoituskohteisiin. Kryptovaluuttojen vaihtaminen keskenään. Tuoton keskihajonta, eli volatiliteetti. Volatiliteettia voidaan käyttää mittarina siihen, miten paljon sijoituksen tuotot heilahtelevat. Mitä suurempi volatiliteetti on, sitä suurempi on sijoituksen riski.

6 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on selvittää sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotuskäytäntöjä. Tarkoituksena on selkeyttää, miten ja milloin tällaisessa sijoitusmuodossa syntyy verotettavaa tuloa ja miten verotusmenettely käytännössä toimii. Työn toimeksiantaja toimii virtuaalivaluuttasijoittamisesta kiinnostunut yksityishenkilö. Henkilöllä on tällä hetkellä sijoituskohteinaan asunto-osakkeita sekä metsää. Hän on pohtinut hajauttavansa sijoitussalkkuaan lisäämällä mukaan myös suuremman riskin sijoituskohteita. Henkilöllä ei ole vielä kokemusta kryptovaluuttaan sijoittamisesta, mutta pitää sitä potentiaalisena vaihtoehtona. Toimeksiantaja toivoo saavansa lisää käytännön tietoa siitä, miten sijoittamista kryptovaluuttoihin verotetaan. Kryptovaluutoista saatavat tulot ovat pääomatuloja, jotka sijoittajan pitää itse ilmoittaa Verohallinnolle. Aiemmin tämä on ollut ongelmallista, ja tuloja on jäänyt paljon ilmoittamatta. Nyt tilanne on nopeasti kuitenkin parantunut, ja viimeisimpään verotukseen jo suurin osa kryptovaluuttojen avulla tuloja saaneista on osannut ne ilmoittaa. Verohallinnolla oli aiempi ohjeistus kryptovaluuttoja koskien vuodelta Uusi päivitetty ohjeistus aiheesta julkaistiin kesällä Verohallinto käyttää ohjeistuksissaan termiä virtuaalivaluutta kaikista virtuaali- krypto- ja vertaisvaluutoista sekä bittirahoista. 1.1 Opinnäytetyön tavoite Opinnäytetyön aiheena on sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotus. Työn tarkoituksena on käsitellä kryptovaluuttaa sijoitusinstrumenttina ja etsiä siihen liittyen tietoa verotuksellisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena on selkeyttää kryptovaluutan verotusta sijoittajan näkökulmasta. Jo olemassa olevasta tiedosta pyritään keräämään selkeä, ymmärrettävä tietopaketti yksityishenkilölle, joka pohtii allokaatiopäätöksessään laajentavansa sijoitussalkkuaan myös korkean volatiliteetin omaaviin, niin sanottuihin riskisijoituksiin.

7 7 Opinnäytetyössä pyritään vastaamaan kysymyksiin siitä, milloin kryptovaluuttoihin sijoittamalla muodostuu verotettavaa tuloa ja millainen on sen verotuskohtelu. 1.2 Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä Tämän työn tarkoituksena on tutkia sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotusta. Työssä sovelletaan kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Työssä perehdytään aiheesta jo olemassa olevaan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon mahdollisimman laajasti. Teoriaosuudessa on käsitelty yleisesti tuloverotuksen periaatteita Suomessa. Verotusta on käsitelty eri verotuksen lakeja tulkiten. Varsinaisen kryptovaluuttoihin keskittyvän vero-osion perusteena on käytetty pääosin Verohallinnon ohjeistusta. Verohallinnolla oli aiemmin vuonna 2013 julkaistu ohjeistus Virtuaalivaluuttojen tuloverotus, joka päivitettiin voimaan tulleella uudella ohjeistuksella Virtuaalivaluuttojen verotus. Työssä nojaudutaan uusimpaan ajankohtaiseen ohjeistukseen. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi opinnäytetyössä hyödynnetään ajankohtaista Sijoitus- Summit-tapahtumaa, jossa Jasmin Hamidin haastateltavana oli Bitcoin-asiantuntija Henry Brade. Haastattelu tehtiin käyttämällä teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Teemahaastattelu on sovellettu puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Haastattelussa oli selkeät etukäteen määritellyt teemat ja kysymykset, joihin haastateltavalta haluttiin vastaukset. Keskustelu oli kuitenkin suhteellisen vapaamuotoista, eikä kysymysten tarkkaa järjestystä ollut etukäteen määrätty. 1.3 Opinnäytetyön rajaus ja teoreettinen viitekehys Tässä työssä keskitytään sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotukseen. Kryptovaluuttaa käsitellään omassa kappaleessaan, jossa kerrotaan pääpiirteet siitä, mitä kryptovaluutta on, miten sitä syntyy ja kuinka yleistä sen käyttö on. Kryptovaluutan historiaa ja sen teknisiä ominaisuuksia käsitellään vain yleisellä tasolla. Tarkempaan käsittelyyn esimerkiksi Bitcoinien louhintaa ja lohkoketjujen mekanismia ei ole olennaista ottaa, koska työn pääpaino on sijoitusmielessä ostetun kryptovaluutan verotuksellisissa näkökulmissa. Tavallisen piensijoittajan näkökulmasta louhinta ei

8 8 ole varteen otettava vaihtoehto kryptovaluuttasijoittamista kokeilevalle. Siksi tässä työssä ei laajemmin perehdytä kryptovaluuttojen louhintaan, tai Bitcoinien ohella muiden altcoinien syntymekanismeihin. Helpoin ja nopein tapa hankkia itselleen kryptovaluuttaa, on ostaa sitä suoraan jonkin kryptovaluuttapalvelun kautta. Oman osuutensa muodostaa kappale, jossa käsitellään kryptovaluuttaa sijoitusinstrumenttina. Tässä osiossa on hyödynnetty empiirisenä osana Sijoitus-Summit-tapahtumassa tehtyä asiantuntijahaastattelua. Suurin painopiste työssä on verotuksellisissa asioissa. Työssä käydään läpi tuloverotusta yleisesti, sekä sen jälkeen syvennytään kryptovaluuttojen verotukseen. Yleisessä vero-osiossa käydään pintapuoleisesti läpi myös yhteisöjen verotusta. Työ kuitenkin rajataan käsittelemään vain yksityishenkilön pienimuotoista sijoitustoimintaa, jolloin varsinaisessa kryptovaluuttojen verotus -osiossa käsitellään verotusta vain tuloverolain puitteissa. Yritystoiminnallinen kryptovaluuttoihin sijoittaminen ei kuulu tähän opinnäytetyöhön, joten elinkeinoverotuksellinen näkökulma rajataan työn ulkopuolelle. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu jo olemassa olevan tiedon perehtymiseen ja käsittelyyn. Kryptovaluutasta ja sen käytöstä on vielä melko vähän saatavilla tietoa. Kryptovaluutta on suhteellisen uusi ilmiö, eikä sen käyttö ole vielä kovin yleistä, vaikkakin koko ajan yleistymässä. Aiheen tuoreudesta kertoo myöskin se, ettei Suomen laissa ole vielä toistaiseksi määritelmää kryptovaluutoille. Kryptovaluuttojen avulla saatujen tulojen verotus perustuu tällä hetkellä lähinnä vain Verohallinnon ohjeeseen, koska sitovaa normistoa aiheesta ei vielä ole. Verohallinnon ohjeistuksen pohjana on ollut muun muassa KHO:n päätös 2010:74 hinnanerosopimuksista ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu Ethereumin arvon nousun tuloverotuksellisesta käsittelystä. Ennakkoratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Odotettavissa on, että korkein hallintooikeus tulee antamaan tähän lopullisen ratkaisun. KHO:n tulkinta aiheesta saattaa poiketa KVL:n kannasta, jolloin myös Verohallinnon ohjeistus pitää uudelleen tarkastella. Tässä työssä perehdytään mahdollisimman laajasti aiheesta jo olemassa olevaan kirjallisuuteen. Sijoitustoimintaa kryptovaluuttojen kanssa aloittelevalle henkilölle

9 9 pyritään selkiyttämään verotuksellisia asioita kirjallisuuden ja virallisten tahojen laatimien ohjeistusten sekä lakien tulkitsemisen kautta.

10 10 2 KRYPTOVALUUTTA 2.1 Kryptovaluutta käsitteenä Kryptovaluutasta käytetään myös termiä virtuaalivaluutta. Virtuaalivaluutta on ehkäpä hieman jo vanhentunut termi kuvaamaan kryptovaluuttoja, koska myös perinteiset valuuttamuodot ovat enenevissä määrin muuttumassa virtuaaliseen muotoon. (Kuutti 2017, 10; Virtuaalivaluutan www-sivut 2018.) Virtuaalivaluutta on hieman laajempi käsite kuin kryptovaluutta. Virtuaalivaluutta terminä pitää sisällään kaikkia digitaalisessa muodossa olevia valuuttoja. Kryptovaluutta on tarkempi määritelmä digitaalisesta virtuaalivaluutasta, joka perustuu teknologiseen varmistamiseen. (Leppänen 2017; Virtuaalivaluutan www-sivut 2018.) Kryptovaluutta terminä tulee suoraan englanninkielisestä kirjallisuudesta, jossa cryptocurrency on jo vakiintunein termi kuvaamaan tätä virtuaalista valuuttaa, jonka turvallisuus perustuu kryptofagia-nimiseen salakirjoitustekniikkaan. (Kuutti 2017, 11; Virtuaalivaluutan www-sivut 2018.) Ensimmäisen kerran kryptofagiaa hyödynnettiin sähköisen valuutan luonnissa jo luvun taitteessa, kun David Chaum loi ecashin. (Lovén 2016, 49; Rosenberg 2010, 3.) Valuuttamuotona kryptovaluutta eroaa perinteisistä fiat-valuutoista sillä, ettei sillä ole keskeistä liikkeelle laskijaa eikä myöskään mikään keskuspankki hallinnoi sitä (European Central Bank 2015, 33). Keskeinen ajatus onkin ollut luoda valuutta, joka ei kuulu edellä mainittujen tahojen hallintaan. Näin ollen valuutan koetaan olevan turvallisempi, koska mikään kolmas osapuoli ei ole siinä mukana. (Kuutti 2017, 11; Vigna & Casey 2015, 15.) Kryptovaluutta on siis valuuttaa, jonka ainoa esiintymismuoto on digitaalinen. Maailman ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta on Bitcoin. Tämän valuutan perustana on avoin koodi ja hajautettu lohkoketju-teknologia. Mikään kolmas taho, kuten valtio tai keskuspankki ei voi hallita sitä. (Bittirahan www-sivut 2018.)

11 11 Bitcoinin perusperiaatteen on julkaissut ja ensimmäisen Bitcoin lohkon on louhinut Satoshi Nakamoto vuonna Edelleenkään ei tiedetä, onko tämä vain yhden henkilön nimimerkki vai kenties jonkin ryhmän alias. (Bernard 2018; Kuutti 2017, 22, 97.) Ensimmäiset Bitcoinit laskettiin liikkeelle tammikuussa 2009 (Antonopoulos 2015, 4; Kuutti 2017, 22). 2.2 Kryptovaluutan syntyminen ja hankintatavat Suuri osa kryptovaluutoista syntyy sitä louhimalla. Verkostossa mukana olevat louhijat muodostavat louhinnallaan lohkoja, jotka muodostavat lohkoketjuja. Tämä kaikki tallentuu hajautettuun lokiin, joka on kaikille avoin. Louhinnalla käsitellään valuuttasiirtoja ja turvataan verkon toimintaa. Tähän hyödynnetään louhijan tietokoneen laskentatehoa. Louhijat ovat vapaaehtoisia ihmisiä, jotka saavat louhinnastaan palkaksi tietyn määrän kryptovaluuttaa sekä lisäksi mahdollisesti transaktiopalkkioita. (Kuutti 2017, 23; Lovén 2016, 69.) Esimerkiksi Bitcoinien osalta louhinta on avointa kaikille, eli kuka tahansa voisi louhimalla hankkia itselleen kyseistä kryptovaluuttaa. Louhinta vaatii kuitenkin laadukkaat tietokonelaitteistot sekä runsaasti sähköä. Louhinnan vaikeustaso on nykyään jo korkealla, ja louhinta onkin muuttunut ammattimaiseksi toiminnaksi. Harva nykyään enää louhii yksin, vaan toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti niin sanotuissa mining pooleissa. Näissä pooleissa monta louhijaa louhii yhteistyössä verkon välityksellä. (Bittirahan www-sivut 2018.) Tunnetuin ja tiedetyin virtuaalivaluutta on edelleen Bitcoin, joka on myös tälläkin hetkellä käytetyin kryptovaluutta. Tällä hetkellä kierrossa on noin muutakin kryptovaluuttaa, eli altcoinia, ja niiden määrä lisääntyy koko ajan. Yleisimpien kryptovaluuttojen joukossa ovat Bitcoinin (BTC) lisäksi muun muassa seuraavat kryptovaluutat: Litecoin (LTC), Ethereum (ETH), Ripple (XRP), Bitcoin Cash (BCH), NEO (NEO) ja Cardano (ADA). (Bajpai 2018; Reynard 2018.)

12 12 3 KRYPTOVALUUTTA SIJOITUSINSTRUMENTTINA 3.1 Kryptovaluutan käyttötarkoitukset Kryptovaluuttojen käyttötarkoitukset voidaan luokitella neljään eri luokkaan. Kryptovaluuttoja voidaan käyttää spekulatiivisessa sijoituskäytössä, vaihdon välineenä, rahan siirtotapana ja muissa ei-monetaarisissa käyttökohteissa. Näillä ei-monetaarisilla käyttökohteilla tarkoitetaan esimerkiksi hajautettuja domain-nimirekistereitä, hajautettuja sovellusalustoja tai muuttumatonta datavarastointia. (Hileman & Rauch 2017, 26, 107.) Näistä neljästä käyttötarkoituksesta suurimmassa käytössä on spekulatiivinen sijoituskäyttö (Hileman & Rauch 2017, 26; Grym 2018, 2.) Suuressa käytössä on myös rahan siirtotapa. Esimerkiksi kryptovaluutta Rippleen sidottua maksujärjestelmää hyödyntävät lukuisat pankit. Vaikka useat kauppiaat maailmanlaajuisesti ovat lähiaikoina lisänneet kryptovaluutan hyväksytyksi maksutavaksi, ei kryptovaluutan käyttö ensisijaisena maksuvälineenä silti ole kovin yleistä. (Hileman & Rauch 2017, 26.) Bitcoin on parhaiten kuvailtuja ja tutkittuja spekulatiivisia sijoituskohteita. (Grym 2018). Kuluttajien kiinnostus kryptovaluuttoihin sijoittamista kohtaan on viime aikoina runsaasti lisääntynyt, mutta kaikki eivät välttämättä tiedosta siihen sisältyviä riskejä. Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat sijoituskohteina täysin spekulatiivisia. Tuotto-odotus perustuu pelkästään odotuksiin siitä, että joku ostaa kohteen myöhemmin kalliimmalla. (Heiskanen 2017.) Kryptovaluuttoihin sijoittavien henkilöiden määrä on Suomessa nykyään noin , arvioi Henry Brade Turun Sanomien lehtihaastattelussa. Kryptovaluuttojen arvonnousua odotetaan pitkälti Bitcoinin historian perusteella. Valuutan alkuaikoina sen arvo lähes satakertaistui vuodessa. Riskisijoittajat hakevat samankaltaista kasvua tällä hetkellä sijoittamalla uusiin kryptovaluuttoihin. Uusissa valuutoissa uskotaan potentiaaliseen arvon nousuun, mutta samalla niissä on todella korkea riski. (Lindholm 2018.)

13 Asiantuntijahaastattelu kryptovaluuttoihin sijoittamisesta Suomen suurin sijoitustapahtuma SijoitusSummit on tapahtuma, jossa sijoitusalan asiantuntijat antavat haastatteluja verkossa. Tässä työssä hyödynnetään yhtä kyseisen tapahtuman haastattelua. Keskiviikkona Jasmin Hamidin haastateltavana oli muun muassa Henry Brade, joka on yksi Suomen keskeisimmistä Bitcoin-asiantuntijoista. Brade on toimitusjohtajana Prasos Oy:ssä, joka on Pohjoismaiden suurin kryptovaluuttavaihtopalvelu. SijoitusSummitin haastattelussa keskeisiä aihealueita olivat kryptovaluuttojen nykyinen markkinatilanne, millaisella aikajänteellä Bitcoiniin kannattaa sijoittaa, miten Bitcoin toimii eri markkinatilanteissa ja miten kryptovaluuttoihin pääsee sijoittamaan Kryptovaluuttojen nykyinen markkinatilanne Haastattelussa Brade käsittelee kryptovaluutoista lähinnä Bitcoinia. Hän kertoo, että Bitcoin oli hurjassa nousussa loppuvuonna 2017, minkä seurauksena tapahtui markkinoiden ylikuumeneminen ja sen jälkeinen romahdus. Tällä hetkellä laskusuhdanne on tasaantunut. Brade ei näe romahduksessa pitkällä aikavälillä mitään ihmeellistä tai yllättävää, vaan tilanne oli ennemminkin jopa odotettavissa. Brade muistuttaa, ettei kryptovaluuttoihin ole järkevää sijoittaa lyhyellä tähtäimellä, koska kryptovaluutoilla on erittäin korkea volatiliteetti. Tämä tarkoittaa sitä, että valuuttojen kursseissa on suurtakin epävakautta. Näin ollen Brade kehottaakin miettimään sijoittamista kryptovaluuttoihin monen vuoden tähtäimellä Bitcoinin käyttäytyminen eri markkinatilanteissa Haastattelussa Brade pohtii Bitcoinin arvon nousemisen mahdollisuutta sekä markkinoiden lasku- että nousutilanteissa. Nousumarkkinoilla Bitcoinin nousua hän perustelee sillä, että kun on niin sanottua ylimääräistä rahaa, uskalletaan sijoittaa spekulatiivisiin hyödykkeisiin, kuten kryptovaluuttaan.

14 14 Toisaalta taas yleisesti laskumarkkinoilla tavalliset osakemarkkinat romahtavat, ja rahaa halutaan siirtää arvon säilyttäjiin, joka Bitcoinkin perusajatukseltaan on. Brade vertaa tässä kohtaa Bitcoinia arvon säilyttäjänä kultaan, itseasiassa tätä paremmaksi Miten kryptovaluuttaan voi sijoittaa Kryptovaluuttaan kannattaa perehtyä ennen kuin aloittaa sijoitustoiminnan, muistuttaa Brade. Ainakin perusasiat kannattaa opetella hyvin. Sijoittamisen voi aloittaa sijoitusalustalla, joka on perustettu sijoittamista varten. Palveluun rekisteröidytään ja luodaan tili. Palvelun kautta voidaan sekä ostaa että myydä virtuaalivaluttoja, sekä myös säilyttää niitä. Ostoissa ja myynneissä Brade neuvoo perussijoittajan käyttävän perusostoja tai rajahintatoimeksiantoja. Perehtyneemmän sijoittajan käytettävissä ovat myös stop loss -ostot ja -myynnit.

15 15 4 TULOVEROTUKSEN PERIAATTEET Ennen kuin käsitellään tarkemmin sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotusta, on aiheellista tarkastella Suomen tuloverotusta yleisellä tasolla. Yleislaki, jota sovelletaan kaikkia verovelvollisia verotettaessa, on tuloverolaki. Siinä määritellään kaikki verovelvollisuutta tai verovapautta koskevat säännökset. (Andersson, Linnakangas & Frände 2016, 6.) Lain toisessa osassa määritellään, kuka tai mikä on velvollinen maksamaan veroa Suomeen. Pääperiaate on, että kaikki luonnolliset henkilöt sekä oikeushenkilöt ovat verovelvollisia. Muutamia poikkeuksia on kuitenkin määritelty. (Ossa 2013, 24.) Verovelvollisuus voi olla yleinen tai rajoitettu. Verovelvollisuuden laatuun vaikuttavat muun muassa verovelvollisen asuinmaa ja tulojen ansaintamaa. Yleisen verovelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki verovuoden aikana Suomessa asuneet. Veroa maksetaan sekä Suomesta että muista valtioista saaduista tuloista. Rajoitetun verovelvollisuuden piiriin kuuluvat puolestaan henkilöt, jotka eivät ole verovuonna asuneet Suomessa sekä ulkomaiset yhteisöt. Edellä mainitut suorittavat veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. (Ossa 2013, 28-32; Tuloverolaki 1535/1992, 9-28.) Tuloverolaissa on lisäksi määritelty myös joitain kotimaisia yhteisöjä, joiden toiminta on osittain tai kokonaan verovapaata. Tällaisia tuloverosta vapaita yhteisöjä ovat esimerkiksi Yleisradio Oy, Suomen Pankki, Finnvera Oyj ja Kansaneläkelaitos. Osittain verovapaita ovat esimerkiksi valtio ja sen laitokset, kunnat ja kuntayhtymät. (Tuloverolaki, 9-28.) Tässä työssä käsitellään Suomessa asuvan yksityishenkilön tuloja. Tuloverolain mukaisesti hän kuuluu yleisen verovelvollisuuden piiriin. 4.1 Tulolähteet Tällä hetkellä voimassa olevassa järjestelmässä luonnollisen henkilön tulot jaetaan eri tulolähteiseiin. Suomen verojärjestelmässä tulolähteitä kolme. Tulot voivat olla joko elinkeinotoiminnan, maatalouden tai muun toiminnan tulolähteistä. Tulolähteen perusteella määräytyy sovellettava verolaki, jotka ovat EVL (laki elinkeinotulon

16 16 verottamisesta), MVL (maatilatalouden tuloverolaki) ja TVL (tulo- ja varallisuusverolaki) (Andersson, Linnakangas & Frände 2016, 6.) Myös yhteisöjen verotuksessa tulot jaetaan nykyään edellä mainittuihin kolmeen tulolähteeseen, mutta tilanne on muuttumassa. Valtioneuvostossa on tällä hetkellä meneillään lainsäädäntöhanke tulolähdejaon poistamisesta yhteisöjen verotuksesta. Tarkoitus on, että jatkossa yhteisöjen verotettava tulo laskettaisiin EVL:n sekä MVL: mukaisesti. Näin ollen yhteisöjen muun toiminnan tulolähde jäisi pois, ja samalla elinkeinotoiminnan käsitettä yhteisöjen toiminnassa laajennetaan. (Valtiovarainministeriön www-sivut 2018.) Kryptovaluuttojen avulla saadut tulot voivat kuulua mihin tahansa tulolähteeseen. Tulolähde vaikuttaa verotuskohteluun ja suurin vaikutus tulolähteellä on kryptovaluuttojen tappioiden vähennyskelpoisuuteen. (Verohallinnon ohje 2018.) Tässä työssä käsitellään yksityishenkilön pienimuotoista sijoitustoimintaa kryptovaluuttoihin, joten tulolähde tässä tapauksessa on muun toiminnan tulolähde. Työssä sovelletaan siis tuloverolakia. 4.2 Tulolajit Tulolähdejaon lisäksi tulot luokitellaan eri tulolajeihin. Suomessa käytettävät tulolajit ovat ansiotulot ja pääomatulot. Luonnollinen henkilö maksaa pääomatuloistaan veroa vain valtiolle. Ansiotulosta maksetaan veroa valtion lisäksi myös kunnalle. Kunnallisveroon kuuluvat liitännäisinä lisäksi myös sairausvakuutusmaksu sekä mahdollinen kirkollisvero. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti. Pääomatulojen verotus on lievästi progressiivinen. Tällä hetkellä Suomessa pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia euroon asti ja euron ylittävältä osalta veroa maksetaan 34 prosenttia. Yhteisöjen kohdalla tulolajijaottelulla ei ole merkitystä, koska yhteisöjen tuloverotus on kaikkien tulojen kohdalla samanlaista. Yhteistöjen tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20. (Andersson, Linnakangas & Frände 2016, 6-7.) Tuloverolain pykälässä 32 määritellään veronalaisiksi pääomatuloiksi kuuluviksi: omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota

17 17 varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, osinkotulo siten kuin TVL 33 a 33 d :ssä säädetään, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot ja luovutusvoitto. Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus. (Tuloverolaki 2 luku 32 ). Tämän luettelon lisäksi pääomatuloiksi voidaan lukea vain sellainen tulo, joka selvästi kertyy henkilön olemassa olevan varallisuuden perusteella (Andersson, Linnakangas & Frände 2016, 136). Kryptovaluutoista ansaitut tulot kuuluvat tulolajeista pääomatuloihin. 4.3 Luovutusvoitot ja -tappiot Kun henkilö myy omaisuuttaan, tulee hänelle myynnistä joko luovutusvoittoa tai -tappiota. Myyntihinnasta vähennetään ostohinta sekä omaisuuden ostosta ja myynnistä aiheutuneet kulut. Ostohinnassa pitää huomioida jo aiemmin verotuksessa tehdyt vähennykset, jotka alentavat laskennassa käytettävää ostohintaa. Lahjana tai perintönä saadun omaisuuden hankintahintana pidetään perintö- ja lahjaverotuksessa käytettyä verotusarvoa. (Verohallinnon www-sivut 2018.) Mikäli omaisuuden myynnistä syntyy luovutusvoittoa, siitä pitää maksaa veroa ja se on aina ilmoitettava veroilmoituksessa (Verohallinnon www-sivut 2018). Tästä on säädetty TVL 32 :ssä, jonka mukaan veronalaista pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen (Tuloverolaki 2 luku 32.) Luovutusvoitoista veroa maksetaan pääomaveroprosentin mukaan (Verohallinnon www-sivut 2018). Tuloverolaissa on säädetty myös tilanteista, joissa luovutusvoitot voivat olla joko osittain tai kokonaan verovapaita. TVL 48 mukaan kokonaan verovapaita luovutusvoittoja ovat esimerkiksi oman asunnon luovutusvoitto ja omassa tai oman perheen käytössä olleen koti-irtaimiston luovutusvoitot euroon asti. TVL 49 :ssä säädetään osittain verovapaista luovutusvoitosta, joita ovat esimerkiksi valtiolle, maakunnalle, kunnalle tai kuntayhtymälle luovutetusta kiinteästä omaisuudesta saatu luovutusvoitto. (Tuloverolaki 2 luku )

18 18 Mikäli kaupasta syntyy tappiota, sen voi vähentää saman verovuoden luovutusvoitoista. Vuodesta 2016 lähtien luovutustappion on voinut vähentää myös muista pääomatuloista, mikäli tappiovuodelta ei ole luovutusvoittoja. (Verohallinnon www-sivut 2018.) Ellei tappion vähentäminen samana verovuotena onnistu kokonaan, sen voi Tuloverolain 50 mukaan vähentää verovuoden jälkeen viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy (Ossa 2013, 184; Tuloverolaki 2 luku 50 ). Arvopapereiden kohdalla voi tapahtua myös arvonmenetys. Tämä tarkoittaa sitä, että verovelvollinen menettää osakkeiden arvon yhtiön konkurssin takia. Nämä arvonmenetykset voidaan vähentää samoin säännöin kuin luovutusvoitotkin. (Ossa 2013, 184; Tuloverolaki 2 luku 50 ). EVL:n piiriin kuuluvat tappiot ovat vähennyskelpoisia ilman rajoituksia tulolähteen sisällä. Tappiot voidaan vähentää tulosta kymmenen seuraavan vuoden kuluessa tuloa kertyessä. (Ossa 2013, 186; Verohallinnon www-sivut 2018.) Verohallinto vähentää automaattisesti aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot. Poikkeuksena tilanteet, joissa yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen. Näissä tapauksissa yhtiöllä on kuitenkin oikeus hakea poikkeuslupaa tappioiden vähentämiselle omistajanvaihdoksesta huolimatta. (Verohallinnon www-sivut 2018.) Eri verolakien piiriin kuuluvien arvopapereiden arvonlasku käsitellään myös eri tavoin. Elinkeinoverolain pykälän 28 mukaan, arvonlasku on vähennettävä, vaikka osakkeita ei ole myyty. TVL:ssä arvonlasku huomioidaan vasta myyntitilanteessa tai kun arvonlasku on todettu lopulliseksi. (Ossa 2013, 187.)

19 19 5 KRYPTOVALUUTASTA SAATUJEN TULOJEN VEROTUS Kryptovaluutalla harjoitetusta sijoitustoimista saadut tulot pitää veronmaksajan ilmoittaa Verohallinnolle oma-aloitteisesti. Tämä ei aiemmin ole ollut hyvin kansalaisten tiedossa, ja tietoja onkin jäänyt aiempina vuosina runsaasti ilmoittamatta. Verohallinto on kokenut ilmoittamisen tai paremminkin ilmoittamatta jättämisen - aiemmin ongelmallisena. Kuitenkin asiasta on median avulla kampanjoitu, ja ihmisten tietoisuus on lisääntynyt, toteaa Verohallinnon Yritysveroyksikön ylitarkastaja Timo Puiro Kauppalehden haastattelussa. Puiro myös mainitsee, että arvioiden mukaan vuoden 2017 verotukseen kryptovaluutoista saadut tulot on ilmoittanut noin 67 %. Aikaisempina vuosina ilmoittajien osuus on ollut vain 5-10 %. (7 400 ihmistä ilmoitti verottajalle 2018.) 5.1 Verohallinnon ohjeistus aiheesta Laki Verohallinnosta määrittelee toisessa pykälässään, että Verohallinnon on edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta (Laki Verohallinnosta 503/ ). Tähän perustuu se, että Verohallinto laatii ja päivittää jatkuvasti ohjeistuksia. Verotusta säätelevät monet lait ja normit. Eduskuntalain määräämiä lakeja alempia normeja ovat muun muassa asetukset, valtioneuvoston päätökset ja Verohallinnon ohjeet. Verohallinnon antamat säännökset jaetaan sitoviin normeihin ja muihin säännöksiin. Verohallinnon ohjeet eivät kuulu sitoviin normeihin, vaan ne luokitellaan kuuluviksi muihin säännöksiin. Ohjeiden tarkoitus on tukea säännösten tulkinnassa ja ohjata tulkintoja mahdollisimman yhteneväisiksi. Vaikka Verohallinnon ohjeet eivät ole sitovia, on niiden merkitys kuitenkin suuri. (Jääskeläinen 2010, 8 ja ) Koska kryptovaluuttojen verotuksesta ei ole vielä laissa määritelmää, nojaudutaan tässä opinnäytetyössä Verohallinnon ohjeistuksen tulkintaan. Verohallinnolla oli aiemmin vuonna 2013 julkaistu ohjeistus Virtuaalivaluuttojen tuloverotus A83/200/2013, joka päivitettiin voimaan tulleella uudella ohjeistuksella Virtuaalivaluuttojen verotus A49/200/2018. Merkittävin ero näiden ohjeistusten välillä koskee virtuaalivaluutoista saatujen arvonnousujen realisoitumista. Vuoden 2013 ohjeistuksessa virtuaalivaluutoista saadut tulot realisoituivat vasta siinä

20 20 vaiheessa, kun virtuaalivaluutta on vaihtunut fiat-valuuttaan. Uusimman ohjeistuksen mukaan kryptovaluutan käyttö missä tahansa tilanteessa realisoi sen arvonnousun. (Verohallinnon ohje 2013; Verohallinnon ohje 2018.) Aiemmin verovapaa treidaaminen on ollut mahdollista. Termillä tarkoitetaan kryptovaluuttojen vaihtamista keskenään. Mahdollinen arvonnousu on realisoitunut vasta siinä vaiheessa, kun kryptovaluuttaa on vaihdettu takaisin viralliseen valuuttaan. Uusimman ohjeistuksen myötä myös jokainen kryptovaluutan vaihto toiseen kryptovaluuttaan realisoi mahdollisen arvon nousun. Päivitettyyn ohjeistukseen on lisätty useita tulkintakannanottoja erilaisissa käytännön tilanteissa. Lisäksi elinkeinoverolain piiriin kuuluvan toiminnan verotusta on käsitelty tässä ohjeituksessa huomattavasti aiempaa enemmän. (Verohallinnon ohje 2018.) Uuden ohjeistuksen julkaisemisessa on koettu ongelmia, koska uusi ohjeistus on päivätty Kuitenkin varsinainen julkaisu on tapahtunut vasta heinäkuussa Näin ollen tuona aikana ohjeistuksen päiväyksen ja varsinaisen julkaisemisajankohdan välillä on saattanut syntyä runsaastikin verotettavaa tuloa kryptovaluutoilla paljon treidaaville henkilöille heidän sitä sillä hetkellä tietämättään. (Bitcoinkeskuksen wwwsivut 2018; Leppänen 2017.) 5.2 Verohallinnon kanta kryptovaluuttojen luonteesta Verohallinto ei pidä kryptovaluuttaa rahana, arvopaperina eikä myöskään minään muunakaan omaisuutena. Kryptovaluuttaa pidetään käyttäjien välisenä sopimuksena, ja niiden käyttö luokitellaan kuuluvaksi osapuolten sopimusvapauden piiriin. Tuloverotuksessa Verohallinto käsittelee kryptovaluuttoja luonteeltaan muuna, erikseen määrittelemättömänä ei-fyysisenä välineenä, jonka käyttäminen perustuu osapuolten väliseen sopimukseen. (Verohallinnon ohje 2018.) Verohallinto rinnastaa kryptovaluutoilla käytävän kaupan hinnanerosopimuksilla käytävään kauppaan. Hinnanerosopimuksilla käytävistä kaupoista käytetään lyhennettä CFD, joka tulee sanoista Contract for Differense. Koska Verohallinto käsittelee

21 21 kryptovaluuttakaupan CFD-kauppana, ei silloin voida verotuksessa soveltaa luovutusvoitto- ja tappiosäännöksiä. (Verohallinnon ohje 2018) Verohallinto perustaa kantansa Korkeimman hallinto-oikeuden hinnanerosopimuksen verotusta koskevaan päätökseen KHO2010:74. Päätöksessään KHO oli tehnyt ratkaisun, jossa henkilön sivutoimisesti harjoittamassaan CFD-sijoitustoiminnassa saadut tulot olivat TVL 32 mukaista pääomatuloa, mutta toiminnasta koituneet menot eivät puolestaan olleet TVL 54 mukainen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno, eikä myöskään TVL 50 tarkoitettuna luovutustappiona vähennyskelpoinen. (Verohallinnon ohje 2018; KHO T 3093.) Verohallinto toteaa ohjeistuksessaan, että edellä mainittu KHO:n päätös on esimerkki tilanteesta, jossa verotuksen symmetria ei toteudu. Tilanteessa tulot ovat veronalaisia, mutta tappiota ei voida kuitenkaan vähentää. Luovutusvoittosääntöjen soveltamiseen liittyen myös keskusverolautakunnassa on ollut ratkaistavana tapaus, jossa on käsitelty henkilöverotuksen piiriin kuuluvaa tilannetta kryptovaluutta Ethereumin arvonnousun kohdalla. Ennakkoratkaisussaan keskusverolautakunta on tullut päätökseen, että kryptovaluutan arvon nousu on henkilön verotuksessa varallisuuden kerryttämää tuloa. Kryptovaluutta luokiteltiin luonteeltaan lajiesineen kaltaiseksi maksuvälineeksi, minkä vuoksi vaihdannassa ei ole kyse tuloverolain 45 :n 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta, vaan tulo käsitellään muuna pääomatulona. Ennakkoratkaisu on tehty verovuodelle 2017, ja siitä on valitettu. (KVL 54/2017.) 5.3 Milloin verotettavaa tuloa syntyy Verotuksessa jokaista realisoitunutta kryptovaluutan arvonnousua käsitellään erillisenä tapahtumana. Realisoituminen tapahtuu missä tahansa kryptovaluutan käyttötilanteessa. Tilanteita ovat esimerkiksi kryptovaluutan vaihto viralliseen valuuttaan, kryptovaluutan vaihto toiseen kryptovaluuttaan tai kryptovaluutan vaihto johonkin hyödykkeeseen tai palveluun. Verovuoden aikana tapahtuneet myynti- tai vaihtotapahtumat käsitellään kaikki erillisinä tapahtumina. Jokainen realisoitunut arvonnousu

22 22 verotetaan pääomatulona ja jokainen realisoitunut arvon lasku on erillinen tappio, jota ei tuloverolain piirissä olevissa tapauksissa voida verotuksessa vähentää. Verovuoden tapahtumia ei saa netottaa, vaan jokainen tapahtuma on käsiteltävä erillisenä. (Verohallinnon ohje 2018.) Tuloverolain 48 perusteella luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään euroa (Tuloverolaki 2 luku 48 ). Koska Verohallinto ei luokittele virtuaalivaluuttaa tuloverolaissa tarkoitetuksi arvopaperiksi, ei virtuaalivaluuttaa koskevissa tilanteissa voida soveltaa näitä säännöksiä (Verohallinnon ohje 2018). Näin ollen kaikki virtuaalivaluutoilla ansaitut tulot ovat veronalaisia. Kryptovaluuttojen arvon muutoksen laskemisessa käytetään FIFO-periaatetta, ellei verovelvollinen muuta näytä (Verohallinnon ohje 2018). FIFO-periaatteella (first in first out) tarkoitetaan sitä, että hankitut kryptovaluutat käytetään siinä järjestyksessä, missä ne on hankittu. Kryptovaluuttojen realisoitunutta arvonnousua verotetaan pääomatulona. Kryptovaluuttojen realisoitunut arvonnousu on verotettavaa tuloa kaikilta osiltaan. Esimerkiksi TVL:n 53 :ssä mainittuja pienien ja satunnaisten virallisen valuutan kurssivoittojen verovapautussäännöstä ei voida miltään osin soveltaa kryptovaluuttoihin. (Verohallinnon ohje 2018.) 5.4 Arvon määritys verotuksessa Kun kryptovaluuttaa vaihdetaan toiseen kryptovaluuttaan, arvostetaan valuutat käypään arvoon TVL:n piiriin kuuluvissa tilanteissa. Käypänä arvona pidetään euromääräistä arvoa vaihdantahetkellä. (Verohallinnon www-sivut 2018.) Mikäli kryptovaluutalle ei vaihdantahetkellä pystytä määrittämään euromääräistä arvoa, käytetään silloin alkuperäistä hankintahintaa. Silloin krytptovaluuttojen alkuperäinen hankinta jaetaan uusien kryptovaluuttojen hankintahinnaksi. Käytännössä

23 23 näissä tilanteissa ei synny verotettavaa tuloa eikä vähennyskelvotonta menoa. (Verohallinnon ohje 2018.) 5.5 Syntyneet tappiot Tuloverolain 50 mukaan sellainen arvopaperin arvonmenetys, jota voidaan konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi pitää lopullisena, voidaan tuloverotuksessa vähentää (Tuloverolaki 2 luku 50 ). Verohallinto ei luokittele virtuaalivaluuttaa tuloverolaissa tarkoitetuksi arvopaperiksi, minkä vuoksi TVL:n 50 mukaisia luovutustappioita koskevia säännöksiä ei voida noudattaa kryptovaluuttojen arvonlaskusta johtuviin menetyksiin (Verohallinnon www-sivut 2018). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kryptovaluuttojen arvonlasku ei ole missään tapauksessa vähennyskelpoinen. Kuten jo aiemmin työssä on todettu, Verohallinnon mukaan kryptovaluuttojen kohdalla ei voida noudattaa luovutusvoittosääntöjen noudattamista. Tästä johtuen ei luovutustappiota kryptovaluuttojen osalta voida vahvistaa. (Sorsa 2018, 48.) Verohallinnon linjausta tappioiden vähennyskelvottomuudesta on kritisoitu epäreiluksi. Muun muassa oikeustieteen maisteri Janne Sorsa on Taloustaito-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa ottanut kantaa siihen, että tällä verotuslinjauksella luodaan kryptovaluuttasijoittajille kohtuuton riski. Verohallinnon ohjeistuksessakin oli todettu, että verotuksen symmetria ei toteudu tilanteessa, jossa ansaitut tulot ovat veronalaisia, mutta tappiot eivät ole vähennyskelpoisia. Tästä voi seurata tilanne, jossa kryptovaluuttoihin sijoittanut henkilö joutuu maksamaan veroja ansaituista voitoista, vaikka todellisuudessa kokonaistilanne olisikin tappiollinen. Sorsa pohtiikin artikkelissaan, toteutuuko verohallinnon perustehtävä, lain- ja oikeudenmukaisen verotuksen edistäminen, tällä tavalla. (Sorsa 2018, 48-49).

24 Verotus käytännössä Kryptovaluutoista saatua tuloa verotetaan TVL 32 mukaisena pääomatulona. Tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan (Tuloverolaki IV osa 110 ). Tällä hetkellä Suomessa pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia euroon asti ja euron ylittävältä osalta veroa maksetaan 34 prosenttia (Verohallinnon www-sivut 2018). Tuloverotuksessa jokainen kryptovaluutan käyttötilanne realisoi kryptovaluutan arvonnousun tai -laskun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kryptovaluuttaa sijoitusinstrumenttina käyttävä yksityishenkilö joutuu maksamaan jokaisesta kryptovaluuttojen myyntitapahtumasta pääomaveroa, mikäli myynti on ollut voitollinen. Verotettavaa tuloa syntyy sekä tilanteissa, joissa henkilö myy kryptovaluuttaa ja saa tilalle euroja sekä tilanteessa, joissa henkilö tekee kauppaa eri kryptovaluuttojen välillä. Myös vaihdettaessa kryptovaluuttaa tuotteisiin tai palveluihin, realisoituu mahdollinen arvonnousu, mutta se ei ole oleellista tässä opinnäytetyössä, jossa käsitellään sijoitustoimintaa. Tappiota sijoitustoimintaa kryptovaluutoilla harjoittava yksityishenkilö ei kuitenkaan voi missään tilanteessa vähentää. Tuloverolain mukaan pääomatulosta tehtäviin vähennyksiin kuuluvat muun muassa tulonhankkimismenot. Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (Tuloverolaki 3luku 54 ). Tällaisia menoja ovat esimerkiksi kryptovaluuttojen osto- ja myyntitilanteissa mahdollisesti perittävät välittäjän perimät maksut. Verohallinnon uusimmassa virtuaalivaluuttojen verotuksen ohjeistuksessa on mukana selkeitä esimerkkejä virtuaalivaluuttojen verotuksesta erilaisissa käyttötilanteissa. Seuraavana muutama mukaelma Verohallinnon esimerkeistä:

25 25 Esimerkki 1. Kalle omistaa 100 kappaletta kryptovaluutta A:ta. Valuuttojen hankintahinnat ja ostopäivät ovat seuraavat: kpl hankitut à 50 (yhteensä ) kpl hankitut à 20 (yhteensä ) Kalle on myynyt yhteensä 100 kappaletta kryptovaluutta A:ta hintaan 40 kpl. Myyntihinta on yhteensä ollut euroa. Heinäkuussa myydyt kryptovaluutat on ostettu useassa erässä; 50 kappaletta tammikuussa ja 50 kappaletta helmikuussa. Koska kryptovaluuttujen luocvutuksessa käytetään FIFO-periaatetta, katsotaan myyntitilanteessa tammikuussa ostetut valuutat ensimmäisinä myydyiksi Kalle on ensin myynyt 50 kappaletta hankittua kryptovaluuttaa, jonka hankintahinta (á 50 /kpl) on suurempi kuin myyntihinta (á 40 /kpl). Tässä tilanteessa Kallelle muodostuu verotuksessa vähennyskelvoton menetys. Samana myyntipäivänä hän on myynyt myös 50 kappaletta hankkimaansa kryptovaluuttaa, jonka hankintahinta (á 20 /kpl) on pienempi kuin myyntihinta (á 40 /kpl). Tässä tilanteessa Kallelle kertyy voittoa euroa (= 50kpl*40-50kpl*20 ). Voitto on Kallelle veronalaista pääomatuloa.

26 26 Esimerkki Kalle osti 200 kappaletta kryptovalutta A:ta hintaan 5 /kpl Kalle treidaa kryptovaluutta A:ta 40 kappaletta 50 kappaleeseen kryptovaluutta B:tä, jonka arvo on 4 /kpl. Valuutta A:n arvo on edelleen 5 /kpl. Vaihdantahetkellä kryptovaluutta B:n käypä arvo on 200 euroa (=50kpl*4 ) ja krytovaluutta A:n käypä arvo on 200 euroa (=40kpl*5 ). Koska kryptovaluuttojen arvot ovat samat, ei Kallelle synny tilanteessa verotettavaa tuloa, eikä myöskään tappiota Kalle treidaa kryptovaluutta A:ta 60 kappaletta 60 kappaleeseen kryptovaluutta C:tä, jonka arvo on 6 /kpl. Vaihdantahetkellä valuutta A:n arvo on myös 6 /kpl. Treidaustilanteessa vaihto tapahtuu 360 euron arvolla. Tilanteessa syntyy Kallelle pääomatuloa 60 euroa (= 60kpl*6-60kpl*5 ), koska valuutta A:n arvon nousu realisoituu vaihdantatilanteessa Kalle treidaa ensimmäisessä vaihtotilanteessa saamaansa kryptovaluutta B:tä 10 kappaletta yhteen kryptovaluutta D:hen. Vaihtohetkellä valuutta B:n arvo on 12 /kpl, eikä valuutta D:lle voida määritellä euromääräistä arvoa. Vaihtotilanteessa yhden kryptovaluutta B:n arvo on 12 /kpl, joka on siis valuutta B:n myyntihinta. Kymmenellä 12 euron arvoisella valuutta B:llä saa yhden valuutta D:n, joten valuutta D:n hankintahinta on siten 120 /kpl. Tilanteessa syntyy Kallelle pääomatuloa 80 euroa, koska kryptovaluutta B:n käypä arvo on tilanteessa 120 euroa (=10kpl*12 ) ja hankintahinta on 40 euroa (=10kpl*4 ) Kalle ostaa virtuaalivaluutalla tabletin, jonka myyntihinta on 600 euroa. Kalle maksaa ostoksensa kryptovaluutta D:llä, jonka hankintahinta oli 120 euroa. Ostotilanteessa kryptovaluutta D:n arvonnousu realisoituu, jolloin Kallelle muodostuu tilanteessa 480 euron pääomatulo.

27 27 Esimerkki 3 Kallella ei ole entuudestaan yhtään kryptovaluuttaa Kalle ostaa 200 kpl kryptovaluutta A:ta hintaan 2,50 /kpl Kalle ostaa 200 kappaletta lisää kryptovaluutta A:ta 5 euron kappalehintaan Kalle treidaa 100 kryptovaluutta A:ta 25 kryptovaluutta B:hen. Vaihtohetkellä kryptovaluutta B:n arvo on 15 /kpl. Kryptovaluutta A:n hankintahinta on ollut 250 euroa (100kpl*2,50 ) ja kryptovaluutta B:n käypä arvo on 375 euroa (=25kpl*15 ). Kryptovaluutta A:n arvonnousu realisoituu vaihdantahetkellä, ja Kallelle kertyy verotettavaa pääomatuloa 125 euroa. Kyptovaluutta B:n hankintahinta on 15 /kpl Kalle treidaa 10 kryptovaluutta B:tä 30 kryptovaluutta C:hen. Vaihtohetkellä kryptovaluutta B:n arvo on 10 /kpl. Kryptovaluutta C:n hankintahinta on 3,33 /kpl (=10*10 /30kpl). Kryptovaluutta B:n arvonlasku ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen Kalle vaihtaa 15 kryptovaluutta B:tä 40 kryptovaluutta A:han. Vaihtohetkellä kryptovaluutta A:n arvo on 10 /kpl. Kryptovaluutta B:n hankintahinta oli 225 euroa (=15kpl*15 ). Kallelle kertyy vaihdosta verotettavaa pääomatuloa 175 euroa (=40kpl*10-15kpl*15 ). Tällä hetkellä Kalle omistaa 340 kappaletta kryptovaluutta A:ta. Kryptovaluuttojen arvon muutoksien laskemisessa käytetään FIFO-periaatetta. Siksi on tärkeää eritellä useassa erässä hankittujen kryptovaluuttojen hankintahinnat ja järjestykset, jotka Kallella ovat seuraavat:

28 kpl hankitut à 2,50 (yhteensä 250 ) 200 kpl hankitut à 5 (yhteensä ) 40 kpl vaihdossa tulleita à 10 (yhteensä 400 ) Kryptovaluutta A:n lisäksi Kalle omistaa 30 kappaletta kryptovaluutta C:tä, jotka on saatu vaihtotilanteessa Näiden hankintahinta on yhteensä 100 euroa Kalle myy 200 kappaletta kryptovaluutta A:ta. Valuutan myyntihinta on 10 /kpl, eli yhteensä euroa. FIFO-periaatteen mukaisesti Kalle myy ensin 100 kappaletta hankittua kryptovaluutta A:ta. Tästä muodostuu Kallelle veronalaista pääomatuloa 750 euroa (=100kpl*10-100kpl*2,50 ) Seuraavaksi katsotaan myydyiksi 100 kappaletta hankittua kryptovaluutta A:ta. Tästä Kallelle muodostuu veronalaista pääomatuloa 500 euroa (=100kpl*10-100kpl*5 ).

29 Tulojen ilmoittaminen Kryptovaluutan käyttäminen missä tahansa tilanteessa realisoi mahdollisen arvonnousun. Verovelvollisen henkilön on itse ilmoitettava saamansa tulo Verohallinnolle. Tulon ilmoittamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, missä maassa tai missä muodossa tulo on syntynyt. (Verohallinnon ohje 2018.) Tulojen ilmoittaminen tehdään sen verovuoden veroilmoituksella, jona tulon realisoituminen on tapahtunut. Verovelvollinen voi myös hakea ennakkoveroa virtuaalivaluuttojen käytöstä saaduille tuloille. (Verohallinnon www-sivut 2018.) Käytännössä moni kryptovaluuttoihin sijoittava ilmoittaa tulonsa vasta veroilmoituksella, joten verot tulevat yleisesti maksettavaksi vasta jäännösveroina. Sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan realisoituneet tulot verotetaan pääomatulona, ja ne ilmoitetaan veroilmoituksella kohdassa 4.9 Muut pääomatulot. Tämän lisäksi lisätiedoissa on ilmoitettava tulon laji, maksaja ja määrä. Lisätiedot löytyvät kohdasta 15. (Verohallinnon ohje 2018.) Yksityishenkilön on pidettävä kryptovaluuttatoiminnastaan muistiinpanoja, joihin sisältyvät riittävän tarkasti verotuksessa tarvittavat tiedot. VML 12 määrää, että muistiinpanojen on perustuttava tositteisiin. Muistiinpanovelvollisuus koskee kaikkia tulonhankkimistoimintaa harjoittavia, muita kuin kirjanpitovelvollisia toimijoita. Myös vähäisestä toiminnasta on pidettävä muistiinpanoja. VML 12 mukaan muistiinpanoja on säilytettävä kuusi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. (Laki verotusmenettelystä 1558/1995, 12 ; Verohallinnon ohje 2018.) Koska mikä tahansa kryptovaluutan käyttötilanne realisoi kryptovaluutan arvonnousun tai -laskun, on erityisen tärkeää huolehtia hyvistä ja varmasti riittävistä muistiinpanoista. Ilman muistiinpanoja on mahdotonta täyttää veroilmoituksella vaadittavia lisätietoja, joissa jokainen maksaja ja maksun määrä on eriteltävä.

30 30 6 YHTEENVETO JA POHDINTA Työn tarkoituksena oli selvittää sijoitusinstrumenttina käytetyn kryptovaluutan verotuskäytäntöä tilanteessa, jossa sijoitustoimintaa harjoittaa yksityishenkilö. Kryptovaluuttasijoittaminen on suhteellisen uusi ilmiö, eikä asiaa ole määritelty Suomen laissa. Verotuksen kannalta kryptovaluutoilla ansaitut tulot ovat uusia. Niiden tulkitsemiseen ei ole vielä syntynyt vakiintuneita tapoja. Tällä hetkellä kryptovaluutoilla ansaittujen tulojen ilmoittamisessa nojaudutaan Verohallinnon uusimpaan ohjeistukseen aiheesta. Tilannetta on kuitenkin syytä seurata ahkerasti, koska esimerkiksi vuonna 2017 tehtyyn Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuun on odotettavissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Tulkinnat saattavat siis hyvinkin muuttua uusien oikeuskäytäntöjen tai lainvalmistelujen johdosta. Verohallinnon uusi ohjeistus on päivätty , ja sillä korvattiin aiempi ohjeistus vuodelta Merkittävin päivitys vanhaan ohjeistukseen verrattuna on kryptovaluuttojen välisten treidausten kohdalla tapahtuva arvonnousun realisoituminen. Aiemmin kryptovaluuttojen vaihto toiseen kryptovaluuttaan ei ole saanut aikaan verotettavaa tuloa, vaan mahdollinen arvonnousu on huomioitu vasta vaihdettaessa virtuaalivaluuttaa viralliseen valuuttaan. Toinen merkittävä muutos ohjeistusten välillä on verotuskohtelussa tappioiden osalta. EVL:n piiriin kuuluvat arvonalentumisista johtuvat tappiot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia toisin kuin TVL:n piiriin kuuluvat tappiot. Koska tässä työssä käsiteltiin yksityishenkilön sijoitustoimintaa, olisivat mahdolliset tappiot hänen kohdallaan aina tuloverotuksessa vähennyskelvottomia. Tilanne olisi siis se, että jokainen arvonnousun realisoiva tapahtuma saisi aikaan verotettavaa tuloa, josta maksettaisiin pääomaverotulojen mukaisesti veroa. Mikäli tapahtuma olisi tappiollinen, ei tappiota kuitenkaan voisi verotuksessa vähentää. Tässä kohden voisi miettiä, kuinka suurella panoksella aikoo kryptovaluuttoihin sijoittaa. Mikäli toimintaa suunnittelee jatkossa tekevänsä enemmänkin, kannattaisiko sitä ajatellen perustaa yritys, jonka kautta toimintaa harjoittaisi? Elinkeinoverolain piiriin kuuluvan yritystoiminnan myötä mahdolliset tappiot olisivat rahoitusomaisuuden luovutustappiona vähennyskelpoisia.