Tuottajien ohjauksen kokonaismalli

Transkriptio

1 Tuottajien ohjauksen kokonaismalli Sote toimikunta Suvituulia Taponen, hankejohtaja, tuottajien ohjaus Sanna Svahn, hankejohtaja, suoran valinnan ohjaus

2 Sote-Palvelutuotannon hallinta ja hankinta 2023 Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus Konserni Yhdyspinta: Talousohjaus Järjestäjä Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Omistajaohjaus Strateginen hankintapolitiikka Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hankinta Julkiset suoran valinnan palveluntuottajat Yksityiset suoran valinnan palveluntuottajat AS ja HB -tuottajat Maakunnan liikelaitos Yksityiset tuottajat Markkinaohjaus

3 Sote -tuottajasopimusten luokittelu Perus Yhteistyö Kumppanuus

4 Perus Yhteistyö Kumppanuus Perussopimus: Peruspalveluiden tuottajat Standardoidut toimenpiteet, IT työkalujen vahva hyödyntäminen Yhteistyösopimus: Toiminnalle keskeisten palveluiden tuottajat. Vakioitu laatutaso, ei isoa kehittämistarvetta. Yllämainittujen lisäksi vuorovaikutus Kumppanuussopimus: Kriittisten palvelujen tuottajat. Toimintalähtöinen kehittämistarve Yllämainittujen lisäksi win-win kehittämis- ja vuorovaikutussuhde

5 Sote -sopimusten luokittelu ja tuottajahallinnan vuorovaikutus Sopimussuhde Palvelutoimitus Sopimustyyppi Sopimusseuranta Sopimuksen omistaja, neuvottelija Mittarointi ja korvausmallit Kumppanuussopimus Ydin/ Strateginen Strategiset palvelut, yhteinen kehittäminen ja innovointi Hallintopäätösten ehdot Palvelukohtaiset sopimukset Ohjausryhmä Päätökset päivityksistä Seurantaryhmä Muutosesitykset Johtajataso Palvelupäällikkö/vastaava taso Yhdessä sovitut mittarit, joihin sidottu kannusteet Vaikuttavuusperusteisuus Sopimuspäivitys Yhteistyösopimus Tukeva Merkittävä määrä( ja/tai kpl) palvelua Merkittävä palvelukokonaisuus Hallintopäätösten ehdot Palvelukohtaiset sopimukset Puitesopimukset Seurantaryhmä Muutosesitykset ehtoihin, mittareihin, korvausmalliin Päätökset johtajatasolla Sopimusneuvottelu palvelupäällikkötasolla Seuranta: palvelupäällikkö/palveluvastaava Määritellyt palvelutuotannon mittarit Peruskorvaus ja kannusteet tehostamiseen Yksittäinen tuottajasopimus Täydentävä Yksittäinen palvelu Hallintopäätösten ehdot Palvelukohtaiset sopimukset Puitesopimukset Palvelukohtaiset tuottajien yhteiset seurantaryhmät Muutosesitykset ehtoihin, mittareihin, korvausmalliin Sopimusneuvottelu palvelupäällikkötasolla. Seuranta: automaatio/ palveluvastaava Määritellyt palvelutuotannon mittarit Suoritekorvaus ja kannusteet

6 Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

7 Sote -liikelaitoksen ohjaus Järjestäjä Hallintosääntö Maakunta- ja palvelustrategia Talousarvio Kumppanuussitoumus Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Vuorovaikutusohjaus Markkinaohjaus Maakunnan liikelaitos Hankinta AS ja HB - tuottajat Yksityiset tuottajat

8 Liikelaitoksen ja järjestäjän kumppanuusmalli syntyy neuvottelumenettelyllä Luonnos kumppanussitoumuksesta valmiina Ohjaus & Talous 6.9. Tiivis vuoropuhelu Palvelutuotanto Simulointi ICT Sopimusjuridiikka

9 Aluksi sovittiin vastuista ja rooleista Järjestäjä toimii strategisten tavoitteiden tulkkina tuotannolle. Liikelaitoksessa on osaaminen ja asiantuntijuus tavoitteiden käytännön saavuttamiseen ja keinojen määrittämiseen.

10 Sitten päästiin palvelu- ja talousohjauksen periaatteisiin Palveluiden ohjaaminen Ongelmatilanteissa (ainakin strategisilla painopistealueilla) järjestäjä muodostaa liikelaitoksen kanssa seurantaryhmän, jossa määritellään korjaavat toimenpiteet. Liikelaitos valmistelee esityksen korjaavista suunnitelmista, mutta järjestäjä hyväksyy/muokkaa. Vuosittain hyväksytään talousarvio, jossa vahvistetaan liikelaitoksen budjetti ja täsmennetään strategian linjauksia. Täsmennykset voivat koskea esim. markkinoiden hyödyntämistä, palveluverkkoa tai palveluiden saatavuutta koskevia asioita. Talousohjaus Vaikka lähtökohtaisesti rahoitus myönnetään liikelaitoksen tasolla (1 momentin) rahoitus, osa rahoituksesta voidaan kuitenkin myöntää palvelukokonaisuuskohtaisesti tai määriteltyihin strategisiin painopisteisiin sidottuna.

11 Maakunnan ohjauskokonaisuuden rakenteella on merkittävä vaikutus järjestäjän ja liikelaitoksen yhteistyöhön Uudenmaan suunniteltu malli Tulosohjaus & kumppanuus Tarkempi resurssiohjaus Monituottajaympäristön ohjaus Poliittinen taso Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunta Poliittinen taso Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunta Poliittinen taso Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunta Järjestäjän virkamiehet Järjestäjätoiminto LL:n budjetissa yksi momentti, LL- mammutin ohjaus vahvan tulosseurannan ja syvän yhteistyön kautta Järjestäjän virkamiehet Järjestäjätoiminto Järjestäjätoiminto Vahva käyttösuunnitelmaohjaus järjestäjän suora vaikutus ulottuu syvemmälle palvelutuotantoon Järjestäjän virkamiehet Lähempänä markkinaohjausta: järjestäjä tilaa liikelaitoksilta ja/tai yhtiöiltä palvelukokonaisuuksia Liikelaitos LL Johto Liikelaitos LL Liikelaitos LL 1 LL 2 LL 3 LL 4 LL 5 LL 6 Järjestäjä ja tuottaja erillään, mutta toimivat kumppaneina, koska väestövastuu käytännössä liikelaitoksella Liikelaitoksella paljon liikkumatilaa, samalla merkittävä kokonaisvastuu ja integraattorirooli Edellyttää toimiakseen syvää ja selkeää yhteistyötä, järjestäjältä vahvaa tavoiteasetantaa ja seurantaa sekä liikelaitoksen operatiiviseen johtamiseen liiketoiminnallista ympäristöä Järjestäjä ulottaa ohjauksen liikelaitoksen eri vastuualueisiin esim. talousarvio määritetty palvelualueittain ja ottaa itselleen suurempaa vastuuta palveluintegraation toteutumisesta Malli kaventaa liikelaitoksen liikkumatilaa ja lisää operatiivisen toiminnan poliittista ohjausta Hyvin selkeä järjestäjän ja tuottajan erottaminen, väestövastuu ja palveluintegraattorin puhtaasti rooli järjestäjällä Järjestäjä tilaa palvelutuotantoa useilta pienemmiltä erikoistuneilta liikelaitoksilta ja/tai yhtiöiltä, fokus tuotannon tehokkuudessa

12 Haastava järjestäjän ja tuottajan erottaminen edistyi simuloinnissa Pelaajat jaettiin kahteen eri joukkueeseen ja edelleen järjestäjän ja liikelaitoksen tiimeihin. Perusajatuksena oli, että tiimien pitää ensin omissa pöydissään ja lopulta yhteistyössä muodostaa näkemys annetussa tilanteessa toimimisesta/etenemisestä ja esitellä tämä tuomaristolle.

13 Miten järjestäjän ja tuottajan erottamisen valmistelu jatkuu? Yhteistyöllä palveluketjujen määrittämisessä Terminologiaa täsmennettävä yhteiset sanoitukset Järjestäjän budjetoinnin mallia kehitetään edelleen Järjestäjä konkretisoi tavoitteita. Miten tavoitteiden vaikuttavuus varmistetaan 1.momentin ohjauksessa? Liikelaitos muodostaa B-suunnitelman organisaatiorakenteen tarkentuessa Systemaattinen poikkeamiin reagoinnin malli on hyvin tärkeä! Ongelmia eskaloituu vuositasolla satoja Luotua mallia edelleen kehitetään

14 Suora valinta ja sote keskus palveluseteli Parempaa saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä

15

16

17

18 Palveluseteli on kilpailutusta joustavampi Tuottajat voivat listautua mukaan koska vain kunnan luotua säännöt Asiakkailla subjektiivinen valinnanvapaus Kunta voi milloin tahansa muokata ehtoja / korjata korvausperusteita Palveluseteli on kunnan sitoumus korvata määritetty palvelusisältö yksityiseltä tuottajalta Sote-keskus -palveluseteli kattaa kokonaisvastuun asukkaan laajennetuista terveyskeskuspalveluista kokeilun ajan Säätelypohja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Hankintalaki ei koske

19 Sote-keskus seteli on syntynyt kuntayhteistyössä Valmistelussa hyödynnetty laajasti Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokemuksia Opit korvausmallista, ehdoista ja viestinnästä. Palvelukuvaus ja ohjausmekanismit on mietitty maakuntavalmistelussa Edustajia mukana Keski-Uudeltamaalta, Porvoosta, Vantaalta, Helsingistä ja Espoosta. Palveluseteli on käytettävissä kuntakohtaiseen tarpeeseen: 1. Markkinan hyödyntämiseen 2. Kysynnän tasaamiseen

20 Käyttöönoton valmistelu Vaihe 1: Suunnittelu Kartoitus alueesta, markkinasta ja laajuudesta Miksi tehdään? Tavoitteiden ja niiden seurannan määritys Sääntökirjan, korvausmallin ja palvelukuvauksen läpikäynti ja mahd. muutokset Setelin käytön aikaraja Vaihe 2: Vuoropuhelu tuottajien kanssa Tiedotus suunnitelmista Infotilaisuus tuottajille: Laajuus Korvausmalli Palvelukuvaus Väestöpohja Mahdolliset täsmennykset tuottajien kommenttien perusteella Vaihe 3: Päätöksenteko kunnassa Kuntakohtainen päätöksenteko: Alue ja laajuus Korvausmallin ja palvelukuvauksen hyväksyntä

21 Kunnan velvollisuudet järjestäjänä Vaihe 4: Setelin käyttöönotto Vaihe 5: Palvelutuotanto käynnissä Vaihe 6: Seuranta ja kehittäminen Päätökset setelin myöntämisestä asukkaille Viestintä asukkaille Viestintä tuottajille Tuottajien hyväksyminen Uusimaa2019 hankkeesta tukea viestintään Tuotannon valvonta, vastuu kuin omasta tuotannosta Häiriötilanteissa: 1.Huomautus, 2. varoitus, 3. Sanktio, 4. Hyväksymisen peruutus Viranomaispäätökset Kuukausittaisten maksujen suorittaminen Asukkaiden neuvonta / valinnan tuki Seuranta tuottajakohtaisesti: Esim. asiakkaiden lkm, vaihdot, saatavuus, asiakaskokemus, terveysindikaattorit Huom! Määritetyt tavoitteet ja mittarit myös omaan tuotantoon Tavoiteseuranta ja tavoitteisiin sidottujen kannustinkorvausten suorittaminen Kapitaatiokorvauksen tason seuranta ja tarvittaessa uudelleen määritys Kehittäminen ryhmissä: Säännölliset kehitysryhmät julkisten ja yksityisten kesken Seurantatiedon jako, avoin keskustelu

22 Tuottajien korvausperusteet kolmiportaisesti Kunnan kapitaatiolaskenta Ikäryhmään perustuva kapitaatio Asukkaan listautuessa tai jälkikäteen suoritekorvauksena. Asiakaskohtainen korjaus (kapitaation nosto/lasku) Korjaustavan määrittämiseksi testilaskenta Espoon datalla. Jokaisesta sosiaaliohjauksen käynnistä saa X euroa. Suoriteperusteiset korvaukset 5 % kapitaatiosta. Perustuu ESH lähetteisiin suhteutettuna väestöpohjaan/käyntimäärään. Kannustinkorvaukset suoriutumisen perusteella

23 Miksi palveluseteli kannattaa koko palvelutuotannon näkökulmasta? Palveluiden saatavuus kuntoon Kuntalainen saa palvelua silloin kuin tarvitsee Asiakas saa valita julkisen tai yksityisen tuottajan Mahdollisuus julkisten ja yksityisen kumppanuuteen palvelujen kehittämisessä Kustannustehokas malli, palvelusetelin arvo pohjautuu oman tuotannon kustannustasoon Kunnan tavoitteisiin ohjaava korvausmalli

24 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä