Turvallisuuskoordinaattorin keskeiset tehtävät

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON TURVALLISUUSKOORDINAATTORIEN KOULUTUS Turvallisuuskoordinaattorin keskeiset tehtävät Simo Sauni 1

2 LÄHTÖKOHTA Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 2 (205/2009) Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista. 2

3 LÄHTÖKOHTA Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 5 (205/2009) Rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori. Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että turvallisuuskoordinaattorilla on riittävä pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia kyseessä olevasta rakennushankkeesta. Rakennuttajan on varmistettava, että turvallisuuskoordinaattori huolehtii tälle kuuluvista tehtävistä. 3

4 LÄHTÖKOHTA Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 5 (205/2009) Turvallisuuskoordinaattorin on huolehdittava 5-9 :ssä tarkoitetuista turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevista toimenpiteistä Turvallisuuskoordinaattorin on tehtävä yhteistyötä päätoteuttajan kanssa rakentamisen turvallisuutta koskevassa suunnittelussa ja rakennustyön toteuttamisessa Päätoteuttajan nimeäminen Rakennushankkeen suunnittelu ja valmistelu Rakennuttajan laatimat asiakirjat ja niiden täytäntöönpano, ajan tasalla pitäminen, tietojen anto ja toimenpiteiden täytäntöönpanon seuranta 4

5 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVIÄ PERUSTELUMUISTIO 5 :n 1 momentin mukaan rakennuttajan on nimettävä vastuullinen turvallisuuskoordinaattori. Tämä on oltava rakennushankkeen vaativuuden mukainen. 5 :n 1 momenttia koskien direktiivin (92/57/ETY) 3 artiklan mukaan Rakennushankkeen toteuttajan tai rakennushankkeen valvojan on nimettävä... yksi tai useampia henkilöitä, jotka vastaavat turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamisesta 2 artiklan e ja f kohdan mukaisesti. Direktiivin (92/57/ETY) 2 artikla alakohta e tarkoittaa henkilöä, joka rakennushankkeen valmisteluvaiheessa vastaa turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle rakennushankkeen toteuttaja ja/tai rakennushankkeen valvoja on rakennushankkeen valmisteluvaiheen yhteydessä uskonut 5 artiklassa tarkoitetut tehtävät. 5

6 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVIÄ PERUSTELUMUISTIO Nimittäessään turvallisuuskoordinaattorin rakennuttajan on huolehdittava siitä, että turvallisuuskoordinaattorilla on pätevyys, toimivaltuudet ja muut edellytykset tehtävistä huolehtimiseen. Rakennuttajan on huolehdittava myös koulutus- ja tiedonantotoimenpitein, että turvallisuuskoordinaattorilla on kaikki edellytykset tehtävistä huolehtimiseen. Turvallisuuskoordinaattori toteuttaa mm. seuraavia toimenpiteitä: yhteistoiminta eri osapuolten kanssa, suunnittelutoimeksiannon laadinta, suunnittelijoiden työn yhteensovittaminen ja seuranta sekä turvallisuusasiakirjan ja muiden kirjallisten asiakirjojen laadinta. Lisäksi velvoitetaan asiakirjojen täytäntöönpanon seurantaan sekä yhteistoimintaan päätoteuttajan kanssa. Yhteensovittamisesta vastaavalla on oltava riittävä pätevyys, asiantuntemus ja työkokemus. 6

7 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVIÄ PERUSTELUMUISTIO Turvallisuuskoordinaattorin on tehtävä yhteistyötä päätoteuttajan kanssa rakentamisen turvallisuutta koskevassa suunnittelussa ja rakennustyön toteuttamisen aikana. Tämä yhteistyö koskee ainakin rakennushankkeen valmistelua, suunnittelua ja toteuttamista. Yhteensovittamisen tuloksena työt tulee voida toteuttaa aiheuttamatta vaaraa työntekijöiden työturvallisuudelle ja työterveydelle. 7

8 TURVALLISUUSKOORDINAATTORI Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 2 (205/2009) Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 5 (205/2009) Rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori. Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että turvallisuuskoordinaattorilla on riittävä pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia kyseessä olevasta rakennushankkeesta. Rakennuttajan on varmistettava, että turvallisuuskoordinaattori huolehtii tälle kuuluvista tehtävistä. 8

9 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN NIMEÄMINEN Rakennuttajan on arvioitava, omaako turvallisuuskoordinaattoriksi nimettävä taho sellaisen asiantuntemuksen, että tämä kykenee selviytymään turvallisuuskoordinaattorin tehtävistä Asiantuntemus on pätevyyttä, koulutusta ja kokemusta työsuojeluasioissa, tarkemmat kriteerit puuttuvat Rakennuttajan on huolehdittava, että turvallisuuskoordinaattorilla on tosiasialliset toimivaltuudet toteuttaa, ohjata, päättää, toimeenpanna sekä valvoa turvallisuuskoordinaattorille kuuluvia tehtäviä riippumatta siitä millaisella sopimussuhteella turvallisuuskoordinaattori työskentelee Turvallisuuskoordinaattorin valinnassa pitää ottaa huomioon rakennushankkeen vaativuus, ominaisuudet ja olosuhteet Turvallisuuskoordinaattorille on varattava riittävät resurssit Turvallisuuskoordinaattorin ja muun rakennuttamisorganisaation toimivaltuudet ja tehtäväjako tulee myös määrittää Turvallisuuskoordinaattorin toimintaa on myös valvottava 9

10 LIIKENNEVIRASTON KÄYTÄNTÖJÄ Turvallisuuskoordinaattori voi olla joko omasta organisaatiosta tai (rakennuttajakonsultti), kyse on ennen kaikkea hänen valtuutuksestaan tehdä ko. työtä. Sopimus turvallisuuskoordinaattorin tehtävien hoitamisesta tehdään yrityksen kanssa, mutta samalla nimetään luonnollinen henkilö turvallisuuskoordinaattoriksi Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät pyritään määrittelemään tarkkaan nimeämiskirjeessä, hänelle tulee myös junaturvallisuustehtäviä Turvallisuuskoordinaattorin nimeämismenettely seuraava: turvallisuuskoordinaattorin omasta henkilökunnasta nimeää ko. yksikön päällikkö esimerkiksi kun ei käytetä rakennuttajakonsulttia tiepuolella turvallisuuskoordinaattori on hankkeesta vastaava virkamies Liikenneviraston ulkopuolisen turvallisuuskoordinaattorin nimeää esimerkiksi rakennushankkeen projektipäällikkö/aluepäällikkö 10

11 LIIKENNEVIRASTON KÄYTÄNTÖJÄ Turvallisuuskoordinaattorin pätevyys tehtävään varmistetaan ennen nimeämistä (kokemus, koulutus) ja samoin varmistetaan toimivaltuudet Laaditaan nimeämiskirje Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät investointihankkeessa jakaantuu kolmeen osaan (liite): Suunnitteluvaihe, rakentamisen valmisteluvaihe, rakentaminen Kunnossapidon osalta oma nimeämiskirje, jossa otetaan huomioon kunnossapidon tehtävät, eri turvallisuuskoordinaattorien yhteistyö Turvallisuuskoordinaattorin tehtävissä mukana myös muitakin kuin työturvallisuustehtäviä; junaturvallisuus, yhteistyö, tiedonkulku Uusi turvallisuusjohtamisjärjestelmä tuo turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin lisäyksiä 11/2/

12 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN VAIHTAMINEN Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät voisi myös jakaa rakennushankkeen eri vaiheissa, esimerkiksi suunnitteluvaiheessa olisi eri turvallisuuskoordinaattori kuin rakentamisen valmisteluvaiheessa ja rakentamisen aikana. Tällöin rakennuttajakonsulttia voitaisiin käyttää turvallisuuskoordinaattorina pääosin nykyisten sopimuskäytäntöjen mukaan, eli rakennuttajakonsulttia ei tarvitsisi nimetä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Suunnitteluvaiheen turvallisuuskoordinaattorin nimeämiskäytäntö vaatii yhä kehittämistä (missä vaiheessa, kuka). Turvallisuuskoordinaattoria on jouduttu vaihtamaan myös rakentamisen aikana tällöin rakennuttajan asiakirjojen dokumentaatio pitää olla kunnossa (päivitys) sekä tiedon siirtämiseen menettelyt. Muuttuuko hankkeen edetessä turvallisuuskoordinaattorin pätevyysvaatimus? 11/2/

13 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT Suunnittelu: Suunnittelutoimeksianto Rakentaminen Turvallisuusasiakirja Menettelyohjeet Turvallisuussäännöt Käyttö Käyttö- ja huolto-ohjeet 13

14 RAKENNUTTAMISTEHTÄVIÄ TOTEUTTAVIEN YHTEISTOIMINTAVELVOITE Yhteisellä rakennustyömaalla samanaikaisesti tai peräkkäin eri rakennuttamistehtäviä toteuttavien rakennuttajien on yhteistoiminnassa sovitettava rakennuttamistehtävänsä siten, että työturvallisuusvelvoitteet tuleva toteutetuksi koko rakennustyömaata koskien (VNa 205/ ) Sopimus rakennuttajan työturvallisuustehtävien hoitamisesta Yhteinen turvallisuuskoordinaattori 14

15 TURVALLISUUSKOORDINAATTORI MIKÄ MUUTTUI? Turvallisuuskoordinaattorin turvallisuustehtävät ovat jo aiemmin olleet rakennuttajan turvallisuustehtäviä Turvallisuuskoordinaattorin myötä on tullut (nimetty) vastuuhenkilö hoitamaan rakennuttajan turvallisuustehtäviä; vastuu jää yhä rakennuttajalle Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan silmät, korvat ja ääni turvallisuusasioissa Turvallisuuskoordinaattorille on annettava riittävät toimivaltuudet Turvallisuuskoordinaattori tuo syvyyttä ja järjestelmällisyyttä turvallisuustehtävien hoitamiseen Turvallisuusasioiden painoarvo on lisääntynyt 15

16 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN NIMEÄMINEN ONGELMIA? Turvallisuuskoordinaattorin pitäisi olla luonnollinen henkilö, mutta rakennuttamistehtävistä sovitaan yritysten kanssa Turvallisuuskoordinaattorin pätevyys kuka on pätevä turvallisuuskoordinaattoriksi - miten mitataan Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät eri vaiheissa turvallisuuskoordinaattorin vaihtaminen siirryttäessä suunnittelusta rakentamisen valmisteluun Voiko turvallisuuskoordinaattorin tehtäviä jakaa/miten Turvallisuuskoordinaattorin vastuut vastuun hinnoittelu Turvallisuuskoordinaattori kunnossapitohankkeissa Turvallisuuskoordinaattori osana omaa rakennuttamisorganisaatiota miten tehtäviä jaetaan?

17 RAKENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUVAIHE Rakennuttajan on huolehdittava, että rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle (VNa 205/ ) 17

18 RAKENNUSHANKKEEN SUUNNITTELUVAIHE Rakennuttajan on suunnittelutoimeksiannossa edellytettävä suunnittelijoilta työturvallisuuden huomioonottamista rakentamisessa ja siinä on annettava sellaiset tiedot, joita suunnittelija tarvitsee työturvallisuuslain 57 :n mukaisen vastuunsa toteuttamisessa. Elementtirakentamisessa vastaavan rakennesuunnittelijan on huolehdittava, että rakennesuunnitelmat ja erityissuunnitelmat ovat asennustyön turvallisuuden kannalta ristiriidattomat ja muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää elementtirakentamisen toteutuksen sille asettamat työturvallisuusvaatimukset. VNa 205/ /2/

19 TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT SUUNNITTELUN VALMISTELUSSA JA OHJAUKSESSA Suunnittelijan valintamenettelyt ja suunnittelusopimus Suunnittelijan turvallisuustehtävien määrittäminen Suunnittelukokoukset ja yhteistyö Kirjallisen suunnittelutoimeksiannon laadinta Suunnitelmien yhteensovittaminen ja tarkastaminen turvallisuuden kannalta Lähtötietojen hankkiminen ja kokoaminen Tiedot turvallisuusasiakirjan laadintaan 19

20 SUUNNITTELIJAN ROOLI TURVALLISUUSSUUNNITTELUSSA Määräykset eivät edellytä suunnittelijalta turvallisuussuunnitelmia Työturvallisuuslainsäädännön yleiset velvoitteet suunnittelijalle tulevat käytännössä tilaajan antamien velvoitteiden/tehtävien kautta, keskeinen asiakirja on suunnittelutoimeksianto Turvallisuus suunnittelussa varmistetaan hyvillä suunnittelukäytännöillä ja osaamisella Suunnittelijan valinta turvallisuuden osalta perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon 20

21 TURVALLISUUSASIAT SUUNNITELMASSA TYÖMAAN KANNALTA Toteuttajan osaa pitää tulkita suunnitelmaa oikein Suunnitelmissa ei saa olla virheitä Tiedot poikkeavista suunnitteluratkaisuista Suunnitelmat eivät saa ohjata riskinottoon Riskienarviointeja tarvittaessa Kerrotaan esille tulleet vaara- ja haittatekijät, joita ei ole voitu poistaa suunnittelun keinoin Turvallisuusasioiden kuvaaminen suunnitelmissa Ohjeet ja suunnitelmat itse työhön 21

22 TURVALLISUUDEN OTTAMINEN HUOMIOON SUUNNITTELUSSA Tilaajan antamat lähtötiedot Omat selvitykset Lainsäädäntö ja tilaajan vaatimukset Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Riskinarviointi, turvallisuusanalyysi, mittaukset Turvallisuutta varmistavat menettelyt Normit, ohjeet, standardit Tyyppihyväksytyt ratkaisut Kokeet, testit, laskelmat 22

23 TURVALLISUUSASIOIDEN ESITTÄMINEN SUUNNITELMASSA Suunnitelman perusteet ja menettelytavat Suunnitelman sisältämät turvallisuusasiat Mitat, suojaetäisyydet, suojausratkaisut Turvallisuusohjeet rakennustyöhön Käyttö- ja huolto-ohjeet Varoitukset ja rajoitukset Asiakirjat, joilla osoitetaan turvallisuustehtävien hoitaminen Tiedot suunnitelman laatijoista ja laadintaajankohdista 23

24 ESIMERKKEJÄ TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVISTÄ SUUNNITTELUVAIHEESSA Suunnittelun koordinointi, ohjaus ja valvonta Tarpeellisten turvallisuuteen liittyvien lähtötietojen antaminen suunnittelijoille Turvallisuusvaatimukset suunnittelulle ja suunnitelmille Suunnittelusopimukseen rakennusaikaisen turvallisuuden huomioon ottovelvoitteen sisällyttäminen Menettelyohjeiden (turvallisuusohjeiden) liittäminen suunnittelutehtäviin Suunnitelmien vastaanotto ja tarkastaminen myös turvallisuusasioiden osalta Suunnitelmien yhteensopivuuden varmistaminen Suunnittelijoiden välisen yhteistoiminnan varmistaminen turvallisuusasioissa Suunnitelmien saaminen työmaan käyttöön aikataulun mukaisesti Suunnittelijoiden valinta turvallisuusosaaminen huomioiden Riskienarvioinnin liittäminen osaksi suunnitteluvaihetta 24

25 ESIMERKKEJÄ TURVALLISUUSKOORDINAATTORIN TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVISTÄ RAKENTAMISEN AIKANA Urakoitsijan valintamenettelyssä turvallisuusasiat mukana (vaatimukset, aikataulut, turvallisuuden yhteensovitus) Turvallisuustiedot tarjous- ja urakka-asiakirjoissa (rakennuttajan turvallisuusdokumentit) Rakentamisen järjestelyt ja urakoiden yhteensovitus turvallisuusasiat huomioiden Urakoitsijoiden turvallisuusasioiden hoitamisen varmistaminen ennen töiden aloitusta (turvallisuussuunnittelun toteaminen) Turvallisuusyhteistyö päätoteuttajan kanssa Turvallisuusnäkökulma työmaan valvonnassa Turvallisuusasiat osana hankkeen kokouksia ja palavereja Rakentajan turvallisuusdokumenttien ylläpito työn aikana 25

26 SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO Rakennuttajan on suunnittelutoimeksiannossa annettava suunnittelijoille sellaiset tiedot, joita suunnittelija tarvitsee työturvallisuuslain 57 :n mukaisen vastuunsa toteuttamisessa edellytettävä suunnittelijoilta työturvallisuuden huomioonottamista rakentamisessa (VNa 205/ ) Työturvallisuuslaki (738/2002) 57 Velvoitteet kohdistuvat suunnitelman kohteen turvallisuuteen (käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla) 26

27 SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO LIIKENNEVIRASTON HANKKEISSA Liikennevirastolla ei ole ohjetta suunnittelutoimeksiannon laadinnasta (koska, kuka laatii, sisältö) Turvallisuusselvityksen avulla kerätään turvallisuus- ja riskienhallintatietoa suunnittelun aikana ja sitä voidaan käyttää apuna, kun laaditaan suunnittelutoimeksianto Suunnittelutoimeksiannossa kaksi näkökulmaa; rakennustyön aikainen turvallisuus sekä käytön aikainen turvallisuus Rakentamista koskeva vaatimus on lähellä menettelyohjeita ja turvallisuussääntöjä (ohjeet) Suunnittelutoimeksiannossa voidaan antaa myös hanketta koskevia turvallisuus- ja riskitietoja 11/2/

28 TYÖTURVALLISUUSLAKI 57 Sen, joka toimeksiannosta luovuttaa työympäristön rakennetta, työtilaa, työ- tai tuotantomenetelmää, konetta, työvälinettä tai muuta laitetta koskevan suunnitelman, on huolehdittava siitä, että suunnitelmassa on kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla otettu huomioon tämän lain säännökset. 28

29 TURVALLISUUSASIAKIRJA Rakennuttajan on laadittava rakennushankkeen vaativuus huomioon ottaen rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja, jossa on: Selvitettävä ja esitettävä rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamisen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot; tällöin on selvitettävä ja tunnistettava myös vaara- ja haittatekijät, jotka koskevat liitteessä 2 tarkoitettuja töitä Otettava huomioon työmaahan liittyvä teollinen tai muu siihen rinnastettava toiminta (RT 8 ) Jos rakentamisen työturvallisuusmääräyksiä ei sovelleta, niin vastaavat tiedot annetaan turvallisuusohjeessa (tiedot vaaroista ja turvallisuusvaatimuksista) 29

30 TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja voi jäsentyä vaaroista ja ongelmista, jotka aiheutuvat: Rakennuskohteen luonteesta Itse rakennustoiminnasta Rakennushankkeelle ominaisista olosuhteista Ympäristöstä Rakennushankkeeseen liittyvästä muusta toiminnasta (teollinen toiminta, liikenne, asukkaat) 30

31 TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja koostuu seitsemästä osasta: yleistä työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät vaaralliset työt hankkeen toteutukseen liittyvät työturvallisuus- ja työterveystiedot työmaahan liittyvät muun toiminnan aiheuttamat vaarat ja haitat liikenteen aiheuttamat vaarat työlle työn aiheuttamat vaarat liikenteelle 31

32 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT Rakennustyön toteutusta varten kirjalliset turvallisuussäännöt (VNa RT 8 ) Turvallisuushallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Ohjeet turvallisuusseurantaan ja tarkastuksiin, yhteistoimintaan, työmaakokouksiin, henkilöntunnisteen käyttöön, kulkulupaan, eri osapuolten hyväksyntään edellyttävien turvallisuussuunnitelmien käsittelyyn 32

33 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT Turvallisuussäännöt ovat menettelyjä, joilla varmistetaan hankkeen turvallisuuden hallintaa ja yhteisen rakennustyömaan turvallisuutta. Turvallisuussäännöillä voidaan ohjata myös työmaahan liittyvää tarkastustoimintaa, kuten määrittää tarkastuksiin osallistumista tai yhteistoimintaa turvallisuusasioissa, kuten työmaan kokousja tiedotuskäytäntöjä ja perehdyttämistä. Turvallisuussäännöillä voidaan ohjeistaa myös turvallisuusseurantaa, kuten turvallisuuspoikkeamien käsittelyä tai turvallisuustason mittauksia, kulunvalvontaa, kuten kulkulupakäytäntöjä. Turvallisuussäännöillä ohjeistetaan myös turvallisuussuunnittelua, esimerkiksi suunnitelmien kierrättämistä eri osapuolien kesken tai suunnitelmiin liittyvää lausuntomenettelyä tai suunnitelmista tiedottamista. 11/2/

34 MENETTELYOHJEET Työmaata koskevat kirjalliset menettelyohjeet (VNa RT 8 ) Sisältävät töiden ajoituksen, erityisiä työmenetelmiä koskevat vaatimukset, aliurakoinnin järjestämisen menettelyt ja työhygieenisiä mittauksia työnantajien osalta koskevat menettelyt 34

35 MENETTELYOHJEET Menettelyohjeet ovat rakennuttajan turvallisuusvaatimuksia, jotka ylittävät lainsäädännön turvallisuustason. Menettelyohjeet vastaavat kysymykseen: Miten rakennuttaja omassa toiminnassaan hoitaa työturvallisuuden ja mitä toimia rakennuttaja edellyttää säädösten (määräysten) noudattamisen lisäksi turvallisuuden suhteen. Menettelyohjeilla kuvataan myös tarkemmin rakennuttajan turvallisuuskäytäntöjä, joilla halutaan rakennushankkeessa hoidettavan turvallisuusmääräyksien esittämiä vaatimuksia. Menettelyohjeita annetaan töiden ajoitukseen, erityisiin työmenetelmiin ja niitä koskeviin vaatimuksiin, aliurakoinnin järjestämiseen ja työhygieenisiin mittauksiin. Menettelyohjeita täydentävät rakennuttajan tai jonkun muun tahon antamat turvallisuusohjeet. 11/2/

36 RAKENNUTTAJAN ASIAKIRJOJEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Rakennuttajan on huolehdittava, että 7 ja 8 :ssä tarkoitettujen kirjallisten asiakirjojen tiedot ja muutokset välitetään suunnittelijoille ja päätoteuttajalle sekä että tiedot, suunnitelmat ja niistä johtuvat turvallisuustoimenpiteet käsitellään yhteistyössä ennen rakennustyön alkua ja tarvittaessa rakennustyön aikana (VNa RT 9 ) 36

37 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Rakennuttajan on laadittava ennen rakennushankkeen päättymistä rakennuskohteen ylläpitoa, huoltoa, kunnossapitoa ja korjaamista koskevat kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka sisältävät riittävät työturvallisuus- ja terveystiedot (RT 7 ) SS 37

38 KIRJALLISET KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Turvalliset kulku- ja huoltoreitit sekä työtasot Varoitukset väärinkäytöstä, käyttörajoitukset Koneiden ja laitteiden käyttöohjeet (turvallisuusohjeet) Ohjeet henkilönostimien käytöstä, käyttökohteista Ohjeet rakenteiden kiinnittämisestä, kuormitusrajoitukset Huoltoa ja kunnossapitoa varten suunnitellut rakenteet (turvavaljaiden kiinnityspisteet, nousutiet) Huolto- ja siivousohjeet (työmenetelmät, sallitut kemikaalit) Huolto- ja tarkastusajankohdat ja -kohteet, -ohjeet Toimintaohjeet häiriö- ja vikatilanteita varten Liikennejärjestelyt käytön tai huollon aikana 38

39 RAKENTAMISTA TYÖTURVALLISUUSMIELESSÄ Maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamista ja kunnossapitoa Näihin liittyvä asennustyö, purkaminen, maa- ja vesirakentaminen Rakentamista koskeva suunnittelu Näitä töitä koskevan rakennushankkeen valmistelu ja suunnittelu VNa 205/

40 SOVELTAMISALA Tätä asetusta sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun rakennelman uudisja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista koskevaan suunnitteluun. Lisäksi asetusta sovelletaan näitä töitä koskevan rakennushankkeen valmisteluun ja suunnitteluun 40

41 SOVELTAMISALA Asetus on tarkoitettu sovellettavaksi varsin laaja-alaisesti rakennustyömaiden toimintoihin. Asetuksen soveltamisalaan kuuluu kaikki rakennustyömaalla tapahtuva rakennustekninen toiminta ja niitä koskeva suunnittelu. Asetus koskee talonrakennustöitä ja maa- ja vesirakennustyötä (infrarakentaminen) esim. sillan, padon, sataman, laiturin, kanavan, maantien, kadun, rautatien, lentokentän, kaukolämpöverkoston rakentamista, raakavedenottamoiden ja puhdistamojen sekä viemärin ja kaikenlaisten vesi- ja muiden johtoverkkojen sekä muiden sanotun kaltaisten rakennelmien rakennus- ja korjaustöitä. Asetusta sovelletaan maanrakennustöihin, esimerkiksi kaivannon kaivamiseen sekä täyttö- ja pengerrystöihin. 41

42 SOVELTAMISALA Tien, kadun tai vastaavan kunnossapitoa tämän asetuksen tarkoittamassa mielessä on mm. päällysteen osittainenkin korjaaminen tai uusiminen. Asetuksen tarkoittaman korjausrakentamisen tai kunnossapidon tulee kohdistua rakennuksiin tai muihin rakennelmiin. Rakennuksen kunnossapitoa on mm. julkisivun maalaaminen, vesikatteen uusiminen tai korjaaminen, putkiverkoston uusiminen ja vastaavat työt. 42

43 YHTEINEN RAKENNUSTYÖMAA Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla tehdään 1 :ssä (VNa 205/2009) tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja 43

44 YHTEINEN TYÖPAIKKA Yhteinen työpaikka (työturvallisuuslaki 738/ ) Työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen 44

45 RAKENTAMISEN TURVALLISUUS Rakennusyritys Turvallisuustehtävien organisointi ja vastuut, resurssit, työsuojeluorganisaatio (työsuojelupäällikkö) Toimintajärjestelmä, turvallisuusjohtamisjärjestelmä Työnopastus, turvallisuuskoulutus, pätevyydet Työvälineiden ja materiaalien hankinta Turvallisuusohjeistot, työsuojelun toimintaohjelma Vakuutukset, riskienhallinta Työterveyshuolto, työaikaseuranta, rekisterit Rakennustyömaa Työmaan johto (päätoteuttajan vastuuhenkilö) Turvallisuusjohtaminen, työmaahan perehdyttäminen Turvallisuusseuranta ja -valvonta (tarkastustoiminta) Turvallisuussuunnittelu, riskienarviointi 11/2/

46 (RAKENNUS)TYÖMAAHAN LIITTYVIÄ MAININTOJA ASETUKSEN 205/2009 PYKÄLISSÄ Yhteinen rakennustyömaa 2 Päätoteuttajan perehdytys- ja opastusvelvoite 3 Ennakkoilmoitus 4 Yhteisellä rakennustyömaalla toimivien samanaikaisesti tai peräkkäin rakennuttamistehtäviä toteuttavien rakennuttajien yhteistoimintavelvoite 5 Päätoteuttajan nimeäminen ja tehtävät 6 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu työmaa-asiat 10 Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu 11 Rakennustyön johto ja toteutus 12 ja 13 Nostolaitteiden, nostoapuvälineiden ja telineiden käyttöönotto 15 Viikoittaiset kunnossapitotarkastukset 16 Työmaatarkastuksiin osallistujat ja pöytäkirjat 17 Henkilönostimen käyttö ja käyttöohjeet rakennustyömaalla 22 Työmaan sisäisen liikenteen järjestäminen sekä purkaus-, lastaus- ja varastopaikat 25 Valaistus 26 Työtelineen käyttösuunnitelma 54 Kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet, työhygieeniset mittaukset yhteisellä työpaikalla 70 Kypärän, turvajalkineiden ja varoitusvaatteiden käyttö rakennustyömaalla 71 Palo- ja räjähdysvaara 72 (maininta myös rakennustyöstä) Sähkötapaturman vaaran torjunta 75 Rakennustyömaiden henkilöstötilat 79 46

47 OSAPUOLIA RAKENTAMISEN TURVALLISUUSASIOISSA Rakennuttaja/Tilaaja Rakennuttajan edustajat turvallisuuskoordinaattori Päätoteuttaja Päätoteuttajan vastuuhenkilö Urakoitsija/Työnantaja Vastuunalainen henkilö Työnjohto/Esimies Työntekijä, Itsenäinen työnsuorittaja Suunnittelija 11/2/

48 RAKENNUTTAJA TYÖTURVALLISUUSKÄSITTEENÄ Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta RT 2 Rakennuttaja on henkilö tai organisaatio, joka Ryhtyy rakennushankkeeseen taikka Muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta Tai näiden puuttuessa tilaaja Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista 48

49 RAKENNUTTAJA Rakennuttajalla tarkoitetaan sitä, jonka toimeksiannosta rakennustyö toteutetaan. Rakennuttaja on organisaatio tai henkilö, joka ryhtyy rakennushankkeeseen. Ellei hankkeelle ole osoitettavissa rakennuttajaa, rakennuttajalle tässä päätöksessä asetetuista velvoitteista huolehtii rakennustyön tilaaja. Esimerkiksi kunnossapitohankkeissa ja infrarakentamisessa käytetään rakennuttajasta rakennusalalla yleisesti tilaajakäsitettä. 49

50 KUKA ON RAKENNUTTAJA? Rakennuttaja työturvallisuusmielessä on määritelty työturvallisuussäädöksissä (VNa RT eli 205/ ) Rakennuttaja työturvallisuusmielessä voi ainakin teoriassa olla eri taho kuin muiden säädösten kautta tuleva rakennuttaja Tämä on otettava huomioon rakentamisen järjestämisessä Rakennuttajan turvallisuustehtäviä hoitaa käytännössä turvallisuuskoordinaattori 50

51 VASTUU TURVALLISUUDESTA Lainsäädännön tuoma vastuu Työturvallisuuslainsäädäntö Muu turvallisuuslainsäädäntö Kuten rautatieturvallisuuslainsäädäntö Moraalinen vastuu Julkisuuskuva ja sen vaikutukset Taloudellinen vastuu Onnettomuus- ja vahinkokustannukset Korvausvaatimukset 51

52 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSTEHTÄVÄT Rakennuttajan turvallisuustehtävät ja -vastuut ovat olemassa koko rakennushankkeen ajan Päätös rakennushankkeeseen ryhtymisestä Rakennushankkeen suunnitteluvaihe Rakentamisen valmisteluvaihe Rakentamisvaihe Käyttöönottovaihe Käyttö 52

53 RAKENNUSTYÖN OSAPUOLTEN YLEISET VELVOLLISUUDET VNa RT 3 Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille Päätoteuttajan perehdytys- ja opastusvelvoite yhteisellä rakennustyömaalla Huom: Työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä 53

54 YLEISTÄ TYÖSUOJELUVASTUUSTA Vastuut työsuojelun hoitamisessa ovat itsenäisiä, toisen osapuolen laiminlyönti ei oikeuta omaan laiminlyöntiin Vastuuseen voi joutua useat tahot yhtäaikaisesti Vastuu on kunkin tahon linjaorganisaatiolla ja työsuojelusta huolehtiminen on esimiehen tehtävien erottamaton osa Vastuuta linjaorganisaatiossa määrittävät asema organisaatiossa, toimenkuvaus ja työsopimus Pääsääntönä on vastuun määräytyminen kunkin työnantajan edustajan tehtävien ja toimivaltuuksien mukaan Vastuun siirtäminen organisaatiossa edellyttää yleensä toimivaltuuksien siirtämistä Ylimmän johdon vastuu, keskijohdon vastuu, työnjohdon vastuu ja työntekijän vastuu 54

55 HUOLEHTIMINEN JA VARMISTAMINEN TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVISSÄ Huolehtimisvelvoite sisältää tehtäviä ja tehtävien toteutuksen varmistamista Huolehtimisella tarkoitetaan tehtävän antamista jonkun suoritettavaksi ja sen ohjaamista ja valvomista Velvollisuus huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä Tunnistetaan systemaattisesti vaara- ja haittatekijöitä sekä toimitaan huolellisesti ja käyttäen riittävää asiantuntemusta Esille tulleiden puutteiden tai vaaratilanteiden johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi Tehtävistä huolehtiminen tarkoittaa tehtävien tekemistä itse tai tehtävän antamista toisen suoritettavaksi 55

56 PÄÄTOTEUTTAJAN NIMEÄMINEN VNa RT 6 Rakennuttajan on nimettävä yhteiselle rakennustyömaalle päätoteuttaja. Kun yhteiselle rakennustyömaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Päätoteuttajan tehtävistä huolehtivalla on oltava riittävä pätevyys ja asiantuntemus huolehtia päätoteuttajalle säädetyistä työturvallisuustehtävistä ottaen huomioon rakennushankkeen olosuhteet, ominaisuudet ja muut rakennustyön turvallisuuteen vaikuttavat tekijät sekä tosiasialliset toimivaltuudet huolehtia päätoteuttajalle säädetyistä velvoitteista 56

57 PÄÄTOTEUTTAJA Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään (VNa RT 2 ) Rakennuttajan on huolehdittava, että tämän nimeämällä päätoteuttajalla on pätevyys ja asiantuntemus sekä tosiasialliset toimivaltuudet huolehtia lainsäädännössä säädetyistä päätoteuttajan velvoitteista 57

58 PÄÄTOTEUTTAJAN NIMEÄMINEN Rakennuttajan on arvioitava, omaako päätoteuttajaksi nimettävä taho sellaisen asiantuntemuksen, että tämä kykenee selviytymään päätoteuttajan tehtävistä Asiantuntemus on pätevyyttä, koulutusta ja kokemusta työsuojeluasioissa Rakennuttajan on huolehdittava, että päätoteuttajalla on yhteisellä rakennustyömaalla tosiasialliset toimivaltuudet johtaa, ohjata, päättää, toimeenpanna sekä valvoa päätoteuttajalle kuuluvia tehtäviä riippumatta siitä millaiset ovat päätoteuttajan sopimussuhteet työmaan muihin osapuoliin 58

59 PÄÄTOTEUTTAJAN KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Työvaiheiden toteutuksen suunnittelu ja töiden yhteensovittaminen Vaarojen ja haittatekijöiden tunnistaminen ja poistaminen (riskienarviointi) Työturvallisuutta koskevien suunnitelmien laadinta ja ajan tasalla pito, suunnittelusta johtuvien toimenpiteiden täytäntöönpano ja seuranta, Ennakkoilmoituksen tekeminen työmaasta työsuojeluviranomaiselle Huolehtiminen turvallisuusjohtamisesta, kuten työmaan yleisjohdosta, tehtävänjaosta, yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä Huolehtiminen työmaan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä Huolehtiminen työmaan turvallisuusseurannasta, kuten tarkastukset Ilmoittaminen rakennuttajalle töihin, työvaiheisiin ja olosuhteisiin liittyvistä muutoksista tai siitä, ettei työtä voida toteuttaa rakennuttajan edellyttämien suunnitelmien mukaisesti Varmistaminen, että päätoteuttajalla on tiedossaan työmaalla työskentelevät työntekijät ja itsenäiset työnsuorittajat (nimiluettelot, kulkulupakäytäntö) Varmistaminen, että perehdyttämistä varten on tarvittavat tiedot Työmaahan liittyvän perehdyttämisen ja opastuksen antaminen Työmaata koskevien turvallisuusohjeiden antaminen 59

60 TURVALLISUUDEN OSA-ALUEET TYÖMAALLA Turvallisuussuunnittelu Turvallisuusjohtaminen Perehdyttäminen Turvallisuusseuranta ja -valvonta 11/2/

61 TURVALLISUUSSUUNNITTELU Turvallisuussuunnittelu on töiden yksityiskohtaista suunnittelua ennakolta, niin että suunnittelussa otetaan huomioon työn vaarat ja suunnitellaan tarvittavat torjuntatoimenpiteet Erityisesti suunnitellaan vaaralliset työt ja työvaiheet Turvallisuussuunnittelua tehdään myös muun suunnittelun yhteydessä Aikataulusuunnittelu Työmenetelmien valinta ja suunnittelu Työvälineiden käytön suunnittelu Materiaalien käytön suunnittelu Töiden yhteensovitus Tiedotuksen suunnittelu

62 TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Yleinen turvallisuussuunnitelma Yksityiskohtaiset turvallisuussuunnitelmat Vaaralliset työt ja työvaiheet Osana muuta suunnittelua ja suunnitelmaa Pelastussuunnitelmat

63 YKSITYISKOHTAISET TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Putoamissuojaussuunnitelma Pölyntorjuntasuunnitelma Meluntorjuntasuunnitelma Tärinäntorjuntasuunnitelma Tulitöiden valvontasuunnitelma Kulunvalvontasuunnitelma Työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitelmat Työmaasuunnitelma, työmaa-alueen käyttö

64 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAADINTA Ennen töiden aloittamista toimittajan on laadittava hanke-/ työmaakohtainen turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma pohjautuu tilaajan asiakirjoihin (vaatimuksiin) Tilaajan edustaja käy yhdessä toimittajan kanssa suunnitelman läpi varmistautuen, että toimittajalla on edellytykset aloittaa työt Turvallisuussuunnitelma on kohdekohtainen suunnitelma ei yleinen selostus esimerkiksi turvallisuustehtävistä (ei työmaaohje) Turvallisuussuunnitelmaan liittyy riskienarviointi Turvallisuussuunnitelmassa otetaan huomioon liikenteen aiheuttamat vaarat ja työn aiheuttamat vaarat liikenteelle sekä kohteen työturvallisuusasiat 64

65 TYÖTURVALLISUUSSUUNNITELMA Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi ja ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työmaan yleisistä työtehtävistä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön vaara- ja haittatekijät. Vaaraja haittatekijät on poistettava asianmukaisesti sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle. Päätoteuttajan on otettava huomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot sekä esitettävä rakennuttajalle turvallisuusasiakirjaan tarpeelliset muutokset työn edistymisen mukaisesti, jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. Päätoteuttajan on otettava huomioon suunnittelussa myös turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat liitteessä 2 tarkoitettuja erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältäviä töitä. (VNa 205/2009) 11/2/

66 TYÖTURVALLISUUSSUUNNITELMA Edellä 2 ja 3 momentissa säädetyn lisäksi suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin, kuten: 1) työmaan järjestelyt sekä hyvän järjestyksen ylläpito työpisteissä ja materiaalien käsittelyssä eri rakennusvaiheissa; 2) räjäytys-, louhinta- ja kaivuutyöt: 3) maapohjan kantavuus ja kaivantojen tuenta; 5) työmenetelmät; 6) koneiden ja laitteiden käyttö; 7) nostotyöt ja siirrot; 8) putoamissuojauksen toteuttaminen; 9) työ- ja tukitelinetyö 16) vaaraa aiheuttavat putkistot ja sähkökaapelit; 17) henkilönsuojainten käyttötarpeet ja -ajankohdat; sekä 18) toiminta tapaturmissa ja onnettomuustilanteissa. SS 66

67 RAUTATIETURVALLISUUSSUUNNITELMA rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyvät keskeiset järjestelyt ja toimenpiteet rautatieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavien töiden ja työvaiheiden suunnittelu ja järjestelyt työkohteen/työmaan ja rautatieliikenteen erottaminen (kalusto, työvaiheet, nostot ja siirrot, materiaalit, kaivumassat, jätteet) työhön ja työmaahan liittyvien keskeisten turvallisuutta uhkaavien riskien hallinta työmaan työntekijöiden suojaaminen rautatieliikenteen vaaroilta henkilöstön pätevyydet ja osaaminen käytettävän ratatyökaluston soveltuvuudesta ja turvallisuudesta varmistuminen junaturvallisuuteen ja rautatieturvallisuuteen liittyvät tehtävät ja vastuut kuinka käytännössä hoidetaan ratatyöstä vastaavan tehtävät ja lupamenettelyt kuinka käytännössä hoidetaan turvamiesmenettelyt ja turvamiesten nimeäminen turvallisuuspoikkeamien ilmoitus ja tutkinta toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteita varten muut rautatieturvallisuuden kannalta merkittävät asiat toimintojen yhteensovittaminen muiden osapuolien kanssa rautatieturvallisuusasioissa 67

68 TIELLÄ TEHTÄVÄN TYÖN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Turvallisuussuunnitelmassa kuvataan työn aikana noudatettavat liikenne- ja työjärjestelyjen perusteet: Työkohteen ja työntekijöiden suojaaminen liikenteen aiheuttamilta vaaroilta Tienkäyttäjien turvallisuuden varmistaminen Työntekijöiden turvallisuusosaaminen (pätevyydet) Turvallisuutta uhkaavien riskien tunnistaminen ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Tilaajan turvallisuusasiakirjassa esittämien vaarojen käsittely ja toimenpiteet niiden poistamiseksi Toimintaohjeet ja menettelyt liikenneonnettomuuksien varalta Päätoteuttajan tulee kuvata kirjallisesti kuinka hän välittää turvallisuustiedot aliurakoitsijoilleen SS 68

69 LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA RAUTATIELIIKENTEESSÄ (LUONNOS) Liikenneturvallisuussuunnitelma laaditaan hankkeessa silloin, kun: 1) Työmaalla tehdään toimenpiteitä, joilla muutetaan työnaikana turvalaitteiden toimintaa. 2) Rakennetaan työnaikaisia rakenteita, joilla on vaikutusta liikenteenohjaukseen. 3) Tehdään muita toimenpiteitä, joilla on vaikutusta liikenteenohjaukseen. Liikenneturvallisuussuunnitelma lähetetään lausunnolle liikenteenohjaukseen. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa päivitetään hankkeen edetessä esimerkiksi vaiheittain. Vastaavia dokumentteja on tehty mm. turvallisuusohjeen nimellä tai turvallisuussuunnitelman nimellä. 11/2/

70 TYÖNAIKAINEN TIELIIKENTEEN LIIKENTEENJÄRJESTELYSUUNNITELMA Liikenteen varoittaminen on ensisijainen lainsäädännössä oleva vaatimus tiellä tehtävän työn edellytyksistä, koska tiellä tehtävä työ vaarantaa aina enemmän tai vähemmän liikennettä. Työtekijöiden turvallisuuden varmistaminen on toinen vähintään yhtä tärkeä tavoite. Liikennejärjestelyjen tavoitteet: Liikenteen varoittaminen. Huolehtia työkohteessa liikenteen ja työntekijöiden turvallisuudesta. Huolehtia liikenteen sujuvuudesta. Luoda riittävät edellytykset liikenneväylällä työskentelylle. Liikenteelle ei saa kuitenkaan aiheuttaa tarpeetonta haittaa. SS 70

71 LIIKENNE TIETYÖMAALLA PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET LIIKENNEVIRASTON OHJEITA 1/ YLEISTÄ TYÖTURVALLISUUDESTA 2. PÄTEVYYSVAATIMUKSET 3. LIIKENTEEN OHJAUSLAITTEET 4. VAROITUSVAATETUS 5. LIIKENTEENOHJAAJA 11/2/

72 TURO RADANPIDON TURVALLISUUSOHJEET - LUONNOS MÄÄRITELMIÄ SOVELTAMISALA 1. YLEINEN OSA 2. TURVALLISUUSJOHTAMINEN 3. PÄTEVYYDET JA PEREHDYTTÄMINEN 4. RATATYÖT 5. TYÖKONEIDEN TURVALLISUUS 6. TURVAMIESMENETTELY 7. TASORISTEYKSET 8. Nopeusrajoituksen asettaminen JKV:lla varustetulle raiteelle 72

73 VAARALLISTEN TÖIDEN JA TYÖVAIHEIDEN SUUNNITTELU Putoamisvaaralliset työt Vaativat siirrot ja nostot Henkilönostot Työt toiminnassa olevan prosessin yhteydessä tai läheisyydessä Huolto- ja korjaustyöt käyvässä laitoksessa Säiliötyöt Työt muissa ahtaissa tiloissa Sähkötapaturmavaaralliset työt Sortumavaaralliset työt Palovaaralliset työt Hukkumisvaaralliset työt Räjähdysvaaralliset työt Työt, joissa on kemikaalionnettomuuden vaara Työt liikenteen parissa (myös työpaikan oma liikenne) Yksintyöskentely

74 VAARALLISEN TYÖN SUUNNITELMA Riskienarviointi Töiden ajoitus ja yhteensovitus Työjärjestys Työskentelyrajoitukset Varottavien kohteiden ja asioiden merkintä Työskentelypaikan turvallisuus Liikennejärjestelyt, kulkutiet, siirtoreitit Työkohteen erottaminen muusta toiminnasta Työskentelyalustan kunto; kantavuus, vakavuus Valaistus Suojausjärjestelyt Energian erottaminen, sähkön katkaisu Vahinkokäynnistymisen estäminen Putoamissuojaus Työluvat, tarkastukset Suojavyöhykkeet, kulkurajoitukset Varoajat Paloturvallisuus Työhygieenisten haittojen torjunta Turvallisuusohjeet; henkilönsuojainten käyttötarve Tiedonkulku Perehdyttäminen

75 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuusjohtaminen on osa rakennushankkeen johtamista Turvallisuusjohtamisen avulla varmistetaan töiden ja työvaiheiden oikea-aikainen ja turvallinen toteutus Turvallisuusjohtamista ovat: Töiden ja työvaiheiden yhteensovitus ja aikataulutus Työmaahan perehdyttäminen Työmaan turvallisuusohjeiden ja pelisääntöjen laadinta Turvallisuusasioiden käsittely kokouksissa ja palavereissa Turvallisuuspätevyyksien vaatiminen, osaamisen varmistaminen Kulunvalvonta, kulkuluvat, järjestyksen ja siisteyden valvonta Turvallisuustehtävien hoitaminen Turvallisuuspoikkeamien, ongelmien ja häiriöiden käsittely 11/2/

76 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Työmaalla henkilöluettelo (henkilö/yritys, pätevyydet, ajan tasalla) Työmaahan perehdyttäminen ja opastus (lomake, tilaisuuden osanottajalista ja ohjelma) Turvallisuus ja riskienhallinta asialistoilla (päätöksiä) Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely, korjaavat toimenpiteet, tilastotieto (luettelo, lomakepohja) Turvallisuuspalaverit päätoteuttajavetoisesti (malliasialista) Tarkastusten toteutumisen seuranta (lomakkeet, ei kirjoituspöytätarkastuksia) Työmaakohtaiset turvallisuusohjeet Turvallisuussuunnitelmien ajan tasalla olo Työmaapäiväkirjan täyttäminen (laatu) Kemikaaliluettelo 76

77 TURVALLISUUDEN VALVONTA JA SEURANTA Turvallisuusseuranta Yleisvalvonta Tarkastukset Turvallisuuskierrokset Vaaratilanteista ilmoittaminen 77

78 TURVALLISUUSVALVONTA Rakennustyömaalla tarvitaan turvallisuusvalvontaa, jotta turvallisuustoimintaa voidaan ohjata ja tehdä tarvittavia korjauksia ennen vahinkojen sattumista. Turvallisuusvalvonta on työolosuhteiden turvallisuustilan jatkuvaa tarkkailua. Turvallisuusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että toimitaan tehtyjen turvallisuussuunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti ja noudatetaan turvallisuussäännöksiä. Turvallisuusvalvonta on tarkkailua ja seuraamista sekä asioihin puuttumista että myös palautteen antamista.

79 TURVALLISUUSVALVONTA Turvallisuusvalvonnan kohteita ovat Töiden suoritus Työmenetelmät Työympäristön tila Mahdolliset poikkeamat Vaaratilanteet, -paikat Riskinotto, vaaralliset työtavat Turvallisuusohjeiden noudattaminen Turvallisuussuunnitelmien noudattaminen Henkilönsuojainten käyttö

80 TURVALLISUUSSEURANTA Turvallisuustason säilyttämiseksi pitää rakennustyömaalla olla turvallisuuden seurantajärjestelmä. Päätoteuttajan ja/tai rakennuttajan turvallisuusseuranta Seurantajärjestelmän tavoitteena on löytää puutteet, vaaratilanteet, viat ja virheet ennen vahingon syntymistä. Seurantajärjestelmään kuuluvat tarkastukset ja mittarit Viikoittaiset kunnossapitotarkastukset TR-mittari tai MVR-mittari Tapaturmataajuus Turvallisuuspoikkeamien seuranta Muut mahdolliset mittarit

81 TURVALLISUUSVALVONNASSA SEURATTAVIA ASIOITA Tarkastusten tekeminen, tarkastuspöytäkirjat ja puutteiden korjaus, tarkastuksen laatu (ei kirjoituspöytätarkastuksia) Turvallisuus- ja työmaasuunnitelman ajantasaisuus/päivitys Vaarallisten töiden suunnitelmat (onko tehty) Työmaahan perehdyttäminen, dokumentti Työmaan henkilöluettelo (ajantasaisuus, pätevyydet, kulkuluvat) Turvallisuuspoikkeamatiedot (luettelo, käsittely) Ilmoitukset ja luvat Työmaapäiväkirja (täyttäminen, laatu) Turvallisuuspalaverit, turvallisuusasiat kokouksissa Kemikaaliluettelo 81

82 PALAUTTEEN ANTAMINEN Turvallisuusvalvonnan tuloksista tiedotetaan työmaalla ja toimittajille Mittarit Järjestysindeksi, turvallisuusindeksi Suullinen, välitön palaute Hyvät turvallisuussuoritukset Palkitseminen Turvallinen toimittaja, tunnustuspalkinnot Tiedotustaulut Vakavien vaaratilanteiden ja tapaturmien käsittely Toimittajan johdon kanssa pidettävät turvallisuuskeskustelut Palaute urakan lopussa (raportti)

83 RAKENNUTTAMISTEHTÄVIÄ TOTEUTTAVIEN YHTEISTOIMINTAVELVOITE Yhteisellä rakennustyömaalla on samanaikaisesti tai peräkkäin eri rakennuttamistehtäviä toteuttavien rakennuttajien on yhteistoiminnassa sovitettava rakennuttamistehtävänsä siten, että työturvallisuusvelvoitteet tuleva toteutetuksi koko rakennustyömaata koskien 83

84 RAKENNUTTAMISTEHTÄVIÄ TOTEUTTAVIEN YHTEISTOIMINTAVELVOITE Jos rakennuttamistehtävät on jaettu usean eri tahon kesken, on silloinkin näiden tahojen varmistettava yhteistoiminnassa, että rakennuttajalle kuuluvat työturvallisuustehtävät tulevat hoidettua Esimerkiksi kadunrakennushankkeessa voi olla useita rakennuttamistehtäviä toteuttavia tahoja Lähtökohtana on se, että rakennushankkeessa on yksi osapuoli, joka toimii rakennuttajana työturvallisuusmielessä 84

85 RAKENNUTTAJAN ULKOPUOLINEN TURVALLISUUSASIANTUNTIJA Jos rakennuttajalla ei kirjallisten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen laadintaan sekä niiden täytäntöönpanon seurantaan riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Tällöin rakennuttajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset rakennuttamiseen liittyvien tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen 85

86 RISKIENARVIOINTI OSANA RAKENTAMISEN TURVALLISUUTTA Lainsäädäntö edellyttää turvallisuutta uhkaavien riskien arviointia Työturvallisuus Rautatieturvallisuus Tavoite olla esimerkillinen turvallisuustyössä Panostus turvallisuuteen ja riskienhallintaan kannattaa Töihin liittyy suuria riskejä Kaikkia riskejä ei voida/kannata siirtää toiselle osapuolelle Kuka osapuoli kykenee parhaiten kantamaan riskin? Riskienhallintaa tehdään muunkin kuin turvallisuuden näkökulmasta Kokonaisvaltainen riskienhallinta 86

87 RISKIENARVIOINTI TURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Kemikaalien käyttö Työvälineiden valinta Henkilönsuojainten valinta Rakentaminen Turvallisuusasiakirja Turvallisuussuunnitelmat Käyttöönotto Pelastussuunnitelmat 87

88 RISKIENHALLINTA Riskienhallinta on Työtä vahinkojen, virheiden, ongelmien ja tappioiden välttämiseksi Ennalta ehkäisevää, tietoista, suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa Kokonaisvaltaista, kaikki riskilajit huomioivaa Osa hyvää johtamista ja vastuita Osa toiminta- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmää Menestystekijöiden hyödyntämistä Riskienhallintaan kuuluvat ohjeistot ja menettelyt (työkalut) Riskienhallinnan rajapinnat turvallisuuteen ja muihin toimintoihin 88

89 Ohjeet Suunnittelu Johtaminen Tavoitteet Riskienhallinta Riskien arviointi Liittymät muihin toimintoihin Varautuminen Seuranta

90 RISKIENARVIOINTI Riskienarvioinnin toteuttaminen Vaarojen systemaattinen tunnistaminen Riskin suuruuden ja todennäköisyyden arviointi (yhtenäiset kriteerit) Riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus (aikataulu, vastuuhenkilöt) Tarvittaessa jäännösriskien arviointi Riskienhallintatoimenpiteiden seuranta Riskienarvioinnin työkalut Riskikartat, riskienhallintasuunnitelmalomakkeet, riskimatriisit Erilaisia riskienarviointimenetelmiä Valitaan kohteeseen sopiva menetelmä

91 KONETURVALLISUUS Koneen valmistajan tai maahantuojan velvollisuus Arvioitu käyttöön liittyvät riskit Suunniteltu ja rakennettu olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti Laadittu tekninen rakennetiedosto Allekirjoitettu vaatimustenmukaisuusvakuutus Koneen omistajan velvollisuus Käyttötarkoitukseen sopiva Käytetään käyttöohjeiden mukaisesti Kunnossapito koko käytön ajan (tarkastukset) Käyttäjien opastaminen ja valvonta

92 KONEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ VAAROJA Koneen tai laitteen rikkoontuminen Väärinkäyttö, virheellinen käyttö Vaikeat käyttöolosuhteet, -ympäristö Häiriötilanteen purku, poikkeava tilanne, vikaantuminen Suojalaitteiden poisotto, puuttuminen Kokematon käyttäjä Melu, tärinä, pakokaasu, kuumat pinnat Vaaralliset aineet (huolto, puhdistus)

93 TYÖSUOJELU- JA VAHINKOKUSTANNUKSET Tapaturmakustannukset Välittömät kustannukset Välilliset kustannukset Tapaturmasta aiheutuneet kokonaiskustannukset verrattuna tapaturmakorvauksiin ovat 2,5-6 -kertaiset Työsuojelukustannukset Lain ylittämät vaatimukset ja toimenpiteet 93

94 VAHINKOKUSTANNUKSET Tapaturmasta syntyy kustannuksia Yritykselle Vahingoittuneelle itselleen 25 % kustannuksista Yhteiskunnalle Asuntojen hinnasta 1,3 % tapaturmakustannuksia 1-3 % bruttokansantuotteesta

95 TAPATURMAKUSTANNUKSET Työtapaturma maksaa yritykselle keskimäärin euroa Kuolemaan johtanut työtapaturma alentaa uhrin työryhmän työtehoa 20 % 1-3 kuukauden ajan, kauempana olevien 12 % Lievempi tapaturma alentaa myös työtehoa (kahden sormen menetys 8 % kuukauden ajan)

96 ESINEVAHINGOT Työtapaturman yhteydessä tapahtuu myös materiaalivahinkoja Kustannukset voivat olla suurempia kuin tapaturmakustannukset Kustannuksia syntyy Töiden viivästyminen ja uudelleenjärjestely Työmaan töiden keskeytyminen Tapahtuman tutkinta Vahinkojen raivaus ja siivous Laitteiden korjaus ja uusiminen Hallinnolliset kustannukset

97 VAKUUTUSKORVAUKSET JA - KUSTANNUKSET Vakuutuskorvaukset esinevahingoissa Uuden hankinnassa % Keskisuurissa vahingoissa % Suurissa vahingoissa % Alihankkijoiden vastuuvakuutus ei välttämättä korvaa tilaajan esinevahinkoa haltuun luovutettu omaisuus Vahingon suuruutta on hyvä verrata katetavoitteeseen

98 TYÖSUOJELUKUSTANNUKSET Työturvallisuuden laiminlyönti ei ole kannattavaa, laiminlyönneistä saadut säästöt aiheuttavat työtapaturman yhteydessä moninkertaiset menetykset Työturvallisuuteen liittyvät investoinnit on vaikea erottaa tuotannollista investoinneista

99 TYÖTAPATURMAT JA VAARATILANTEET Vaaratilanteita ja pieniä vahinkoja ilman tapaturmia tai vaurioita sattuu paljon enemmän kuin itse tapaturmia Vakavaa tapaturmaa kohden sattuu vaaratilannetta tai riskinottoa 300 vahinkoa ilman tapaturmaa 30 pientä tapaturmaa

100 VAKAVA TAPATURMA Vakava tapaturma on kuolemaan johtanut työtapaturma, tapaturmaan on liittynyt kuoleman vaaraa tai uhka pysyvästä vammasta Ilmoitusvelvollisuus poliisille ja työsuojeluviranomaisille tiedotus viipymättä Nämä hoitavat muiden viranomaisten kutsumisen paikalle

101 VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Vaaratilanteita tutkimalla saadaan selville häiriöitä ja puutteita työnteossa tai työssä Parannustoimenpiteitä voidaan tehdä ennen vakavia vahinkoja Voidaan löytää tarvetta koulutukselle, opastukselle ja ohjeiden kirjoittamiselle

102 TAPATURMAN TUTKINTA Tapaturman perustiedot Vahingoittuneen perustiedot Tapahtumapaikka ja olosuhteet Mitä tapahtui? Lyhyt kuvaus Miksi tapaturma sattui? Syitä, ei syyllisiä Miten vastaava tapaturma voidaan estää? Koulutus, ohjeet, suojalaitteet, työn ja työympäristön kehittäminen, materiaalivalinnat Sovitut toimenpiteet, aikataulu ja vastuut Tiedotus ja seuranta, käsittely työsuojelutoimikunnassa ja johdon palavereissa

103 TOIMINTA VAHINKOTILANTEESSA Hätätoimet; ensiapu ja varoittaminen Avun hälyttäminen ja opastus paikalle Vahinkojen rajaaminen Kohteen turvallisuuden varmistaminen Ilmoitukset viranomaisille Ilmoitus omaisille Tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle Vahinkoilmoitus omaisuusvahingoista Tapaturman tutkinta Osallistuminen viranomaisten tutkintatilaisuuksiin ja viranomaisten avustaminen Vahingoista oppiminen parannustoimenpiteet Viestintä tiedotusvälineille ja omalle väelle

104 ONNETTOMUUDEN VAARAN TORJUNTA Työpaikalla ja työmaalla on varauduttava tulipaloihin, räjähdysvaaroihin, hukkumisvaaroihin tai muihin onnettomuuksiin Ohjeiden antaminen pelastus- ja turvallisuuslaitteiden käytöstä ja vaarojen varalta Ensiavun järjestäminen Ensiapuvälineet Ensiaputaitoiset Ohjeet onnettomuustilanteessa; avun hälyttäminen Ensiapu- ja pelastushenkilöiden nimeäminen Suojelusuunnitelman laatiminen kiinteistöihin Ohjeet yksintyöskentelyn varalta Ohjeet kiinteän työpaikan ulkopuolella työskentelyyn

105 Liikenneviraston uudet ohjeet ja turvallisuuden valvonta Vesiväylien turvallisuuskoordinaattorikoulutus Outi Luukkonen

106 Sisältö Taustaa: Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmä Päivitetyt turvallisuuteen liittyvät ohjeet Pätevyydet Turvallisuuden omavalvonta Outi Luukkonen 2 Investointi

107 Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmä (RTJJ) Kuvaa, kuinka Liikennevirasto huolehtii rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja parantaa sitä yhteistyössä palveluntuottajien ja sidosryhmien kanssa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä vuodesta 2006 RTJJ:n uudistaminen käynnistettiin tammikuussa 2011, nyt lähes valmis Tarkennuksia toimintatapoihin Kuvataan entistä tarkemmin Liikenneviraston sisäiset tehtävät ja työnajot Vaatimukset ja tehtävät palveluntuottajille Yhteistyö Turvallisuusraportointi Turvallisuustoiminnan suunnittelu turvallisuustoimenpiteet Outi Luukkonen 3 Investointi

108 Turvallisuusjohtamisjärjestelmä (RTJJ) Järjestelmän tarkoituksena on kuvata se, miten Liikennevirasto kaikissa rautatietoiminnoissaan varmistaa ja ohjaa toimintaansa turvallisuuden näkökulmasta arvioi riskejään ja etsii keinot joilla riskin aiheuttaja voidaan poistaa varmistaa, että kaikki sen työntekijät ja palveluntuottajat ovat tietoisia rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvistä tehtävistään Huolehtii jatkuvasta parantamisesta Outi Luukkonen 4 Investointi

109 Päivitettyjä ohjeita Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen Varautumissuunnitelmien laadinta Kunnossapito Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta Rautatietoimintojen turvallisuusvastuut ja -tehtävät Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Turvallisuussuunnitelman laatiminen Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen Turvallisuusasiakirjan laadinta Omavalvonta ja tarkastuskäynnit Auditointi Outi Luukkonen 5 Investointi

110 Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta Kuvaa, kuinka Liikennevirasto huolehtii radanpitäjän, tilaajan ja rakennuttajan turvallisuustehtävistä palveluntuottajien ohjauksen ja valvonnan osalta sekä kuinka palveluntuottajia koskevat turvallisuusvaatimukset ja -tehtävät määritellään Liikennevirastossa. kuinka toimeksiannon aikana valvotaan palveluntuottajaa turvallisuusasioissa voimassa kaikissa Liikenneviraston tilaamissa rautatietoimintojen toimeksiannoissa Turvallisuusvaatimukset palveluntuottajille Turvallisuusosaamisen varmistaminen Toimenpiteet ennen töiden aloittamista Palveluntuottajan työn valvontamenettelyt Kokoukset Työmaavalvonta Toimenpiteet ennen töiden päättämistä Outi Luukkonen 6 Investointi

111 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Vna 205/2009 mainittujen tehtävien lisäksi turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm.: huolehtia turvallisuuteen liittyvien riskienarviointien tekemisestä ja ylläpidosta, huolehtia turvallisuuden aloituspalaverien pitämisestä, huolehtia turvallisuusasioiden käsittelemisestä seurantakokouksissa, turvallisuuspoikkeamatietojen ylläpito, käsittely ja analysointi ja ilmoittaminen Liikenneviraston ao. vastuupäällikölle ja toimialan turvallisuusvastaavalle, junaturvallisuuspoikkeamien välitön ilmoittaminen kunnossapitotoimialan turvallisuuspäällikölle ja osallistuminen selvitysten tekoon, junaturvallisuusvalvonta, vaararekisterin tietojen ylläpito, työmaan turvallisuuspätevyyksien valvonnan toteutuminen huolehtia henkilötunnistejärjestelmän ja kulkulupakäytännön toteutumisesta, välittää turvallisuusohjeet kunnossapitäjille ja rakentajille Outi Luukkonen 7 Investointi

112 Ohje: Turvallisuusasiakirjan laadinta Dnro 4253/065/2011 Säädösperusta Vna 205/2009 Turvallisuuskoordinaattori vastaa laadinnasta Osana tarjouspyyntöaineistoa Täydennetään tarvittaessa ja päivitetään aina kun rakennus- tai kunnossapitohankkeessa tilataan uusia urakoita. Huomioidaan erityisesti meri-, rautatie- ja tieliikenteen turvallisuus Tiedot pohjautuvat vaara- ja haittatekijöiden järjestelmälliseen tunnistamiseen Ei tiivistelmä turvallisuusmääräyksistä Esitetään sellaiset vaaratekijät, joita urakoitsija ei normaalin rakentamis- tai työkokemuksen perusteella mahdollisesti osaa tunnistaa. Vain työnaikaisia turvallisuustietoja Outi Luukkonen 8 Investointi

113 Turvallisuusasiakirjan rakenne Turvallisuusasiakirja koostuu seitsemästä osasta: Yleistä Kohdetiedot Liitynnät muihin asiakirjoihin Tietojen ylläpito Työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät Hankkeen ominaisuuksista aihetuvat vaara- ja haittatekijät Hankkeen olosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät Hankkeen luonteesta johtuvat vaara- ja haittatekijät vaaralliset työt hankkeen toteutukseen liittyvät työturvallisuus- ja työterveystiedot työmaahan liittyvät muun toiminnan aiheuttamat vaarat ja haitat Vaaralliset rakenteet, rakennelmat ja laitteet Muita vaaroja aiheuttavia toimintoja liikenteen aiheuttamat vaarat työlle työn aiheuttamat vaarat liikenteelle Outi Luukkonen 9 Investointi

114 Turvallisuussuunnitelmien laadinta Ohje palveluntuottajan turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä Dnro 4254/065/2011 Ennen toimeksiantoon liittyvien töiden aloittamista on palveluntuottajan laadittava kirjallinen turvallisuussuunnitelma Perustuu järjestelmälliseen riskienarviointiin Huomioitava tilaajan antamat tiedot (turvallisuusasiakirja) Palveluntuottaja esittää kyseisen työn, urakan tai kohteen osalta varautumisen turvallisuutta uhkaaviin riskeihin sekä niihin liittyvät riskienhallintatoimenpiteet. kuinka Liikenneviraston antamista turvallisuusvaatimuksista huolehditaan Keskeiset yhteistyömenettelyiden järjestelyt, toiminnan onnettomuustilanteissa Turvallisuuden varmistamisen eri työvaiheissa ja tehtävissä Outi Luukkonen 10 Investointi

115 Turvallisuussuunnitelmien laadinta Huomioitava lisäksi muut turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, joita rakentamisessa ja kunnossapidossa vaaditaan Työmaasuunnitelma Vaarallisten töiden suunnittelu Turvallisuussuunnitelma on palveluntuottajan lupaus Liikennevirastolle turvallisuusasioiden hoitamisesta. Liikennevirasto ei hyväksy eikä tarkasta suunnitelmaa, vaan palveluntuottaja vastaa turvallisuussuunnitelman sisällöstä Outi Luukkonen 11 Investointi

116 Turvallisuusasioiden käsittely Turvallisuusasiat ovat mukana toimittajien kanssa pidettävissä valvonta- ja seurantakokouksissa. Asialistalla on aina kohta Turvallisuus ja riskienhallinta. Seurantakokouksen pöytäkirjaan kirjataan turvallisuus- ja riskienhallintaasioista mm. seuraavat asiat: muutokset toimintaympäristössä laatuasiat vauriot turvallisuuspoikkeamat (sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet sekä tehdyt toimenpiteet) Turvallisuus- ja riskienhallintasuunnitelma, muut riskeihin liittyvät suunnitelmat, muut muualla havaitut riskit ja riskienhallintayhteistyö kolmannet osapuolet ja niiden aiheuttamat riskit Työturvallisuusasiat Viikkotarkastuksissa esiin tulleet puutteet, niiden käsittely ja korjaus Turvallisuusmittauksen tulokset Outi Luukkonen 12 Investointi

117 Liikenne tietyömaalla -sarja Sarjaan kuuluvat Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet Poromiehen tieturva Luvanvaraiset työt- Liikennejärjestelyt luvanvaraisissa töissä Tienrakennustyömaat Sulku- ja varoituslaitteet Päällystystyöt + päällystystyöt pimeän aikana Kunnossapitotyöt Tienpitoajoneuvot + ajoneuvoon kiinnitettävän törmäysvaimentimen käyttö tienmerkintätyössä ja valaistuksen hoitotyössä Tienvalaistustyöt Kunnossapito-työt sekä päällystys- ja tienmerkintätyöt päivityksessä Outi Luukkonen 13 Investointi

118 Pätevyydet rautatiealueella Useiden liikennemuotojen hankkeissa otettava huomioon tie- ja ratatyössä vaadittavat turvallisuuspätevyydet Rataympäristössä Ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva) Liikkuminen radalla Ratatyö Rautatiejärjestelmän turvallisuuteen tai liikenteenohjaukseen liittyviin laitteisiin tai rakenteisiin kohdistuvat työt Laiturityöpätevyys (Laituri) Ajoneuvoliikenteessä laiturialueella Työkoneiden käyttö laiturialueella Turvamiespätevyys (T-mies) Toiminta turvamiehenä Tasoristeyksen turvaamistyö Työturvallisuuskortti Tulityökortti Outi Luukkonen 14 Investointi

119 Pätevyydet tietöissä Tiealueella Tieturva 1 Tiellä tehtävät tienpitoon liittyvät työt Tie- ja päällystysmateriaaleja kuljettavan auton kuljettaja Työkoneen kuljettaja (pois lukien kertaluonteiset työt) Muussa työssä tiellä työskentelevä Tieturva 2 Tiellä tehtävässä työssä päätoteuttajan työ- ja liikenneturvallisuudesta vastaava henkilö Tiellä tienpitoon liittyvässä työssä työnjohto-, valvonta- tai liikenteen järjestelyjen suunnittelutehtävissä Urakka-asiakirjojen valmistelijat ja ko. työtä tekevät hankintakonsultit Tilaajan edustajana toimivat tarkastus- ja valvontahenkilöt, rakennuttajakonsultit Työturvallisuuskortti Tulityökortti Outi Luukkonen 15 Investointi

120 Pätevyyksien ohjeistaminen Radanpidon turvallisuusohjeet TURO Liikenne tietyömaalla- Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet Outi Luukkonen 16 Investointi

121 Turvallisuuden omavalvonta Liikenneviraston omaa toimintaa Kontrolloidaan tilaajan ja palveluntuottajan toiminnan laatua ja vaatimusten mukaisuutta Hankkeen ulkopuolisen henkilön toteuttamaa Vuoden lopussa suunnitelma seuraavan vuoden valvonnasta Raportoidaan muistiona kohteen johdolle ja turvallisuuspäällikölle Kaikista käynneistä vuoden lopussa koontiraportti Turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksena rautatietoiminnoissa Investoinneissa linjattu, että käyntejä tehdään kaikissa hankkeissa Toimintatavan käyttöönotto vesiväylähankkeissa Outi Luukkonen 17 Investointi

122 Investointien toteutuneet omavalvontakäynnit Vt 6 Lappeenranta-Imatra Mt101 Kehä I Vantaankoski-Lentoasemantie Kt51 Kirkkonummi-Kivenlahti Vt5 Päiväranta-Vuorela Joensuun kehätie Vt14 Savonlinna Ilmala Seinäjoki-Oulu Kehärata Seinäjoki-Vaasa sähköistys Ykspihlaja turvalaitteet Oriveden ratapihan vaihteen vaihto Tampereen alikulku Outi Luukkonen 18 Investointi

123 Ohje omavalvontatarkastuskäyntien ja turvallisuuskierrosten toteuttamiseen Dnro 4259/065/2011 Laadittu soveltuvaksi rata- ja tiehankkeille. Yleiset osat myös vesiväylähankkeille. Pilotointia ei ole vielä päästy tekemään. Saatavissa Liikenneviraston nettisivuilta ohjekokoelmasta jonkin ajan kuluttua Outi Luukkonen 19 Investointi

124 Painotettavat asiat turvallisuusdokumentit tilaaja/urakoitsija turvallisuuskoordinaattorin ja päätoteuttajan vastuuhenkilön nimeäminen turvallisuussuunnittelu (turvallisuusasiakirja, turvallisuussuunnitelmat) turvallisuus- ja työpätevyydet henkilöluettelot perehdyttäminen (dokumentit) aliurakoitsijoiden turvallisuuden varmistaminen (sopimukset, ohjeet, palaverikäytännöt) riskienhallinta, riskienarvioinnit ohjeet henkilönsuojainten käyttöön (riskienarviointi) kemikaaliluettelo ja käyttöohjeet turvallisuuteen liittyvät tarkastukset (tarkastuspöytäkirjat) huolto- ja korjaustoimintaan liittyvät dokumentit (ohjeet) toiminta sopimusten mukaan (tarkastukset, huoltokäynnit, viankorjaus) Outi Luukkonen 20 Investointi

125 Työmaakäynnillä eli turvallisuuskierroksella painotettavia asioita pätevyydet (tarkistetaan työmaalla olevien turvallisuuspätevyydet) henkilötunnisteen käyttö näkyvän varoitusvaatteen käyttö muiden henkilönsuojainten käyttö (turvallinen) käyttäytyminen työalueella tulityöluvat, paloturvallisuus liikenteenohjaajan nimeäminen (tieliikenne) voimassa olevat lupamenettelyt (määräystenmukaisuus) työmaan liikennejärjestelyt (tieliikenne, junaliikenne) työkohteen suojaaminen ja erottaminen liikenteestä kaluston turvallisuus (tarkastukset, kunto, havaittavuus, varusteet, CE-merkintä) vaarallisten töiden suunnittelu (suunnitelmat) eri töiden yhteensovittaminen työhön perehdyttäminen, turvallisuustietämys työpisteiden siisteys ja järjestys, jätteiden poistaminen Outi Luukkonen 21 Investointi

126 Havaintoja omavalvonnasta Liikennevirastolle yhtenäiset ohjeet turvallisuusdokumenttien laatimiseen eri liikennemuotojen hankkeissa Turvallisuusohjeista vaikea saada kokonaiskuvaa Outi Luukkonen 22 Investointi

127 Liikenneviraston uusi strategia Liikenneviraston Liikenneväylien työmailla ei tapahdu henkilövahinkoonnettomuuksia Outi Luukkonen 23 Investointi

128 Kysymyksiä? Kiitos Outi Luukkonen 24 Investointi

129 TURVALLISUUS- RISKIEN TUNNISTAMIS- MENETELMÄ Esityksen sisältö: Tavoitteet ja johdanto Menetelmä, työkalut ja käyttöohje Esimerkit Loppukeskustelu Mervi Harju ja Jaana Ojala Vesiväylien turvallisuuskoordinaattorikoulutus

130 TILAISUUDEN TAVOITTEET Lainsäädäntö Liikenneviraston riskienhallintakäytäntö Riskimenettelyjen sisällyttäminen vesiväylänpitoon Keskustelu yhteisistä käytännöistä ja kehitystarpeista vesiväylähankkeissa

131 LAINSÄÄDÄNTÖ Turvallisuus Työturvallisuuslaki 738/2002 Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Valtioneuvoston asetus Rakennustyön turvallisuudesta, VNa 205/2009 ( ) Rakennuttajan, yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä ettei työstä aiheudu vaaraa Rakennuttajan on laadittava rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja, jossa on selvitettävä ja esitettävä toteutettavan rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot. Päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava rakennustyön yleiset vaara- ja haittatekijät Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä Infra riskikartta

132 RISKIENHALLINTA LAIT, OHJEET JA JULKAISUT Liikenneväylät Rakentamisaikainen riskienhallinta, Tiehallinto 2006 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista, Tiehallinnon sisäiset julkaisut 36/2008, 37/2008, 38/2008 Riskit tiestön hoidon palvelusopimuksissa, Tiehallinnon selvityksiä 30/2009 ja 31/2009 Yhteinen turvallisuusmenettely (YTM) (EY) 352/2009 Yleisohje - Rakennuttajan työturvallisuustehtävät kunta-alan infrakohteissa (luonnos ) Tampereen ohje ja malli infrakohteissa Talonrakennus RIL erityismenettelyn soveltamisohje (RIL ) HAVAT Työturvallisuusriskien arviointi rakennusyrityksessä (Rakennusteollisuus RT ry, 2005) SKOL Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät SKOL Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- Ja tarkastuslistat Maarakennus ja perustukset Runko Putoamissuojaus Teräsrakenteet Valmisosat Vesikatto Korjausrakentaminen Työmaavaiheen aikaiset toimenpiteet SKOL muut ohjeet Teräsbetonielementtien ja teräselementtien käsittely Kaiteet

133 LIIKENNEVIRASTO: KOKONAISVALTAINEN RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUS SUUNNITTELU- JA HANKINTAPROSESSISSA VAIHEET ESI- JA HANKE- SUUNNITTELU YLEIS- SUUNNITELU TIE,- RATA,- JA KATU- SUUNNITTELU RAKENTAMIS- SUUNNITELU TOTEUTUS KUNNOSSA- PITO KOKONAIS- VALTAINEN RISKIEN- HALLINTA Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Riskianalyysi Riskienhallinta -suunnitelma Päivitetty riskienhallinta -suunnitelma Seuranta ja dokumentointi hankkeen aikana Riskienhallintasuunnitelma TURVALLI- SUUS RISKIEN TUNNISTA- MINEN Turvallisuusselvitys Turvallisuusasiakirja VNa 205/09 Turvallisuussuunnitelma VNa 205/09 Turvallisuusasiakirja ja - suunnitelma MENETTELY Turvallisuusriskien tunnistamismenettely (Tiehallinnon sis. Julkaisu 38/2008) Riskienhallinta radan suunnittelussa (Liikenneviraston ohjeita 10/2010) Tiestön hoidon riskienhallinta (Liikennevirasto) ISA Riippumaton tarkastuslaitos

134 RIIPPUMATON ARVIOINTI YTM-asetus 352/2009 (yhteiset turvallisuusmenettelyt, engl. CSM), voimaan Edellyttää riskienhallintaa merkittävissä muutoksissa, joilla voi olla vaikutusta rautatiejärjestelmän turvallisuuteen Riippumaton arviointilaitos (ISA) tekee riskienhallintaprosessin asianmukaisesta soveltamisesta arvion Arviointilaitos toimittaa johtopäätöksistään ehdottajalle turvallisuuden arviointikertomuksen ISA:na voi toimia (Trafin hyväksymä) taho, joka täyttää YTM-asetuksen liitteessä II asetetut vaatimukset Trafi on nimennyt kuusi ISA:a määräajaksi: Safety Advisor Oy, Mipro Censeo Oy, Ramboll Finland Oy, CC Infra Oy, VTT Expert Services Oy ja VR-Track Oy "ISA hankitaan siinä vaiheessa, kun tehdään päätös hankkeen käynnistämisestä

135 TURVALLISUUSRISKIEN TUNNISTUSMENETELMÄ 38/2008 Sisältää tavoitteenmukaisen riskienhallinnan toimintamallin infrahankkeiden turvallisuussuunnitteluun tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan välille On osa työmaan turvallisuusjohtamista, jossa myös rakennuttaja täyttää lainmukaiset turvallisuusvaatimukset Parannetaan merkittävästi turvallisuusasiakirjojen ja -suunnitelmien laatua sekä täytetään lainsäädännön vaatimukset

136 JULKAISU 38/2008: Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä

137 YHTEENVETO INFRA-RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN MUUTOKSISTA 2009 Rakennuttaja tai hänen määräämä taho laatii turvallisuusselvityksen (esi-, hankesuunnittelu, tarveselvitys, yleissuunnitelma ja rata/tiesuunnitelmavaiheissa). Turvallisuusselvitys, turvallisuusasiakirja ja turvallisuussuunnitelma laaditaan tämän Turvallisuusriskien tunnistamismenetelmän kautta suunnitteluvaiheesta toiseen aina käyttöönottovaiheeseen asti. Turvallisuusriskien tunnistamismenetelmän lomakkeet tulevat em. asiakirjojen liitteiksi.

138 RISKIENHALLINTA RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSSUUNNITTELUSSA Suunnittelun vaihe Hankesuunnittelu Suunnittelu Rakennuttamisen valmistelu vaihe Tuotannon suunnittelu Osapuolet Tilaaja Suunnittelija Rakennuttaja Urakoitsija Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen R i s k i e n a r v i o i n t i Dokumentointi Turvallisuusselvitys Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirjan tarkistus Turvallisuussuunnitelman laadinta Toimintaohjeet eri osapuolille

139 TURVALLISUUSRISKIEN TUNNISTAMISMENETELMÄ

140 KÄYTTÖOHJE : Riskinarviointityöryhmän kokoonpano 3-10 henkilöä, jotta keskustelua hankkeen vaara- ja haittatekijöistä saadaan riittävällä ja laajalla tasolla. Työryhmän kokoonpano määräytyy hankkeen laajuuden ja vaativuuden mukaan, jolloin eri asiantuntijamäärät kasvavat: Hankkeen rakennuttajan edustaja/-t: 1-3 hlöä (voi olla myös rakennuttajakonsultin edustajia) Hankkeen suunnittelija/-t: 1-7 hlöä Tarvittaessa kunnossapidon edustaja/-t: 1-2 hlöä Tarvittaessa kohteen mukainen liikenteen edustaja/liikennöitsijä: 1-2 hlöä Tarvittaessa meriliikenteen ohjaus/luotsaus: 1-2 hlöä Tarvittaessa muita viranomaisia: 1-2 hlöä Tarvittaessa käytön edustaja: 1 hlö Riskienarviointiin perehtynyt asiantuntija/-t: 1-2 hlöä

141 TURVALLISUUSRISKIEN TUNNISTAMISMENETELMÄ

142 TURVALLISUUSRISKIEN TUNNISTAMISMENETELMÄ HANKE: PVM: LAATIJAT: OSALLISTUJAT: 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ - TARKISTETTAVAT ASIAT 1.1. Rakennushankkeen ominaisuudet Kyllä Ei 1 Suuruus, laajuus, kesto 2 Poikkeuksellisuus 3 Ainutkertaisuus 4 Vaativuus 5 Työpisteiden määrä 6 Liikkuva/etenevä työ 7 Rakennettavan kohteen kunto 8 Erityiset tekniset ratkaisut 9 Erityiset suunnitteluratkaisut Rakennushankkeen luonne Kyllä Ei 1 Rakentamisajankohta (vuodenajat) 2 Aikataulu (kireys/välitavoitteet) Selvitetään myöh. Selvitetään myöh. KOHDENNUS/TARKENNUS, HAITTA-/VAARATEKIJÄT/ VARAUTUMINEN KOHDENNUS/TARKENNUS, HAITTA-/VAARATEKIJÄT/ VARAUTUMINEN

143 TOIMINTAYMPÄRISTÖESIMERKKEJÄ Rakennushankkeen ominaisuudet Uusi työtapa Huonokuntoinen infra Vaativat tekniset ratkaisut Rakennushankkeen luonne Vilkas liikenne rakennushankkeen rinnalla Kireä aikataulu Suuri urakoitsijoiden määrä ja työvaiheiden päällekkäisyys Rakennushankkeen olosuhteet Yötyö, talvityö Työympäristön vaativuus Taajamahanke asutuksen läheisyydessä

144 RISKIMATRIISI

145 ESIMERKIT Esimerkit hankkeilta: * E18 Haminan ohikulkutie (Vt 7), Rakennusurakkaosat A ja D Turvallisuusasiakirja Riskienhallintasuunnitelma * Viialan liikennepaikkamuutokset Turvallisuusasiakirja Riskienhallintasuunnitelma * Vt 5 parantaminen välillä Päiväranta Vuorela, ST Kallansillat Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Turvallisuusasiakirja Riskienhallintasuunnitelma

146 HYVIN TEHDYN RISKIENARVIOINNIN TUNNUSMERKIT! 1. Eri osapuolten yhteistyönä tehty (ryhmätyö) 2. Järjestelmällinen 3. Käytännönläheinen 4. Totuudenmukainen 5. Erotteleva (todennäköisyys/vaikutus) Kustannusten hallinta Avoin kanssakäyminen RISKIEN- HALLINTA Töiden oikeaaikainen ajoittaminen Hyväksyttävyys Yllätyksettömyys 6. Ennakoiva 7. Dokumentoitu (päiväkirja) 8. Kehittyvä Laadunhallinta Hallinnollisen käsittelyn riskit Yhteinen näkemys Kustannusriskit Ympäristöriskit Organisaatioriskit Sopimusriskit Teknisetriskit Aikatauluriskit

147 KESKUSTELU Miten menetelmä sisällytetään vesiväylähankkeiden urakoihin? Infrariskikartan ja turvallisuusasiakirjapohjan päivittäminen vesiväylähankkeiden vaatimusten osalta?

148 LISÄTIETOJA Liikennevirasto, Outi Luukkonen, Ramboll Finland Oy, Outi Lehti, Ramboll Finland Oy, Mervi Harju, Ramboll Finland Oy, Jaana Ojala, vaylanpidon_ohjeet/liikenne_tyomaalla/ratatyomaat

149 HYVÄÄ SYKSYN JATKOA!

150 TURVALLISUUS- POIKKEAMAT Esityksen sisältö: Tilaisuuden tavoitteet Turvallisuuden seurannan tausta Vuosiraportit 2010, tuloksia Toimintamalli Loviisa Norokorpi ja Jaana Ojala Keskustelu Vesiväylien turvallisuuskoordinaattorikoulutus

151 TILAISUUDEN TAVOITTEET Turvallisuuspoikkeamien toimintamallin sisäistäminen ja vienti urakoihin/hankkeisiin Kaikkien liikennemuotojen yhtenäinen toimintamalli Liikennevirastossa

152 TURVALLISUUDEN SEURANTA: TAUSTA Tiehallinto RHK tie rata Liikennevirasto tie rata tie ja rata vesiväylät tie, rata ja vesiväylät kaikki hankkeet investointihankkeet

153 Turvallisuuden seuranta: vaatimukset ja luokittelut Työtapaturmat: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ESAWluokittelu Rata: Trafin Yhteiset turvallisuusindikaattorit (Vna 864/2010) Tie: Trafilla ei vaatimuksia GNA (Gemensam nordisk anläggningsmarknad): Yhteiset pohjoismaiset maanrakennusmarkkinat Vesiväylä: Trafin merionnettomuusilmoituslomake (alusturvallisuus) ei koske hankkeita

154 ESAW-luokittelu ESAW (European Statistics on Accidents at Work) on EU:n tilastotoimiston Eurostatin laatima työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä Työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset luokitellaan eri muuttujien avulla: - Työsuoritus (vahingoittuneen työsuoritus täsmällisesti juuri tapahtumahetkellä - Poikkeama (viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma) - Vamman laatu - Vahingoittunut ruumiinosa

155 Trafin Yhteiset turvallisuusindikaattorit Vna 864/2010 Turvallisuuspoikkeamissa huomioitavat: 1. Onnettomuuksiin liittyvät indikaattorit 2. Vaarallisiin aineisiin liittyvät indikaattorit 3. Itsemurhiin liittyvät indikaattorit 4. Riskitekijöihin liittyvät indikaattorit

156 Turvallisuuden seuranta Vuosiraportit 2010 Ratahankkeet Työtapaturmat, joista kuolemaan johtaneita Työntekijöihin kohdistuneet vaaratilanteet Rautatieliikenteelle kohdistuneet onnettomuudet ja vahingot Rautatieliikenteelle kohdistuneet vaaratilanteet kpl Tiehankkeet Työtapaturmat, joista kuolemaan johtaneita kpl Vaaratilanteet 114 Liikenne-, omaisuus- ja ympäristövahingot 247 Tapahtumia yhteensä 471 Muut onnettomuudet ja häiriöt 186 Muut vaaratilanteet 155 Tapahtumia yhteensä 2992 Sairauspoissaolopäivät 339 * Sairauspoissaolopäivät 847 ** Lisäksi ilmoitettu työtapaturmia, joissa sairauspoissaolopäivien lukumäärää ei ole ilmoitettu: * 26 työtapaturmaa ratahankkeilla ** 6 työtapaturmaa tiehankkeilla

157 Ilmoitetut tapaukset Vuosiraportit 2010 Ratahankkeet Tiehankkeet Luokitteluperusteet erilaiset rata- ja tiehankkeilla

158 Sattuneiden tapaturmien vakavuus Vuosiraportit 2010 Ratahankkeet Kuolemaan johtaneet tapaturmat lkm 1 Tiehankkeet Kuolemaan johtaneet tapaturmat lkm 1 Sairauspoissaolopäiviä Työtapaturmien lkm Ei poissaoloa 37 VAKAVA MELKO VAKAVA LIEVÄ Sairauspoissaolopäiviä Työtapaturmien lkm Ei poissaoloa 17 Menetetyt työpäivät yhteensä 339 päivää Menetetyt työpäivät yhteensä 847 päivää Lisäksi ilmoitettu tapaturmia, joissa sairauspoissaolopäivien lukumäärä ei ole tiedossa Ratahankkeet: 26 tapaturmaa, joista arvioidun mukaan 6 on vakavaa, 6 melko vakavaa ja 14 lievää tapaturmaa Tiehankkeet: 6 tapaturmaa, jotka arvioidun mukaan vakavia tai melko vakavia

159 1/8 Yhteenvetokuvaajia rata- ja tiehankkeiden vuosiraporteista 2010 Työtapaturmat ja vaaratilanteet: työsuoritus Viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma, työtapaturmaa edeltävä poikkeama Vaaratilanteet: Mahdollinen tapahtuma/vahinko Työtapaturmat: Vamman laatu Ratahankkeet: Rautatieliikenteelle kohdistuneet onnettomuudet, vahingot ja vaaratilanteet Ratahankkeet: Muut onnettomuudet, häiriöt ja vaaratilanteet Tiehankkeet: Tapahtunut vahinko

160 Työtapaturmat ja vaaratilanteet: työsuoritus Vuosiraportit 2010 Työsuoritus = Henkilön täsmällinen, tarkoituksellinen ja vapaaehtoinen toiminta ennen vahingoittumista Tiehankkeet 2/8 Ratahankkeet

161 Viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma, työtapaturmaa edeltävä poikkeama Vuosiraportit 2010 Tiehankkeet 3/8 Ratahankkeet Tiehankkeet: vaaratilanteiden poikkeamat seuraavassa diassa Luokitteluperusteet erilaiset rata- ja tiehankkeilla

162 Vaaratilanteet: Mahdollinen tapahtuma/vahinko Vuosiraportti /8 Tiehankkeet

163 Työtapaturmat: Vamman laatu Vuosiraportit 2010 Tiehankkeet 5/8 Ratahankkeet Ei tietoa : tapahtumakuvauksessa ei ole kerrottu tarpeeksi tarkasti loukkaantumisesta esim. maanrakennusurakan vastaava työnjohtaja loukkasi kätensä rumputyömaalla

164 Ratahankkeet: Rautatieliikenteelle kohdistuneet onnettomuudet, vahingot ja vaaratilanteet Vuosiraportti /8

165 Ratahankkeet: Muut onnettomuudet, häiriöt ja vaaratilanteet Vuosiraportti /8

166 Tiehankkeet: Tapahtunut vahinko Vuosiraportti /8

167 Turvallisuuden seuranta: nykytilanteen rakenne Ratahankkeet: kunnossapito, investoinnit Liikenteenohjaus (rautatiejärjestelmä) Tiehankkeet: hoito, ylläpito, investoinnit, muut Vesiväylähankkeet: kunnossapito (hoito, kunnossapitoruoppaukset, turvalaitteiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä kanavien käyttö)

168 Turvallisuuden seuranta rata- ja tiehankkeilla v Uusi yhteinen lomake A) Työtapaturmat ja työntekijöihin kohdistuneet vaaratilanteet B) Muut turvallisuuspoikkeamat Raportointi Liikennemuoto: rautatie, tie, vesiväylä Poikkeaman kohdistus: omaisuus, ympäristö, ulkopuolinen henkilö, muu Ratahankkeilla puolivuotisraportti ja vuosiraportti Tiehankkeilla vuosiraportti

169 Turvallisuuden seurannan toimintamalli: ohje Seurantajakson ( ) päätyttyä urakoitsija lähettää täytetyt lomakkeet (myös aliurakoitsijoiden tiedot) sähköisesti: ratahankkeilla hankkeen turvallisuuskoordinaattorille tiehankkeilla tilaajan vastuuhenkilölle/projektipäällikölle, joka toimittaa lomakkeet eteenpäin ELYn yhteyshenkilölle. Viimeinen palautuspäivä on Kesken seurantajakson päättyvien hankkeiden turvallisuustiedot lähetetään aina heti hankkeen päätyttyä, vaikka seurantajakso olisi vielä kesken.

170 Turvallisuuden seurannan toimintamalli: lomake

171 Tapaus käsitelty (pvm) Tilanne päättynyt (pvm) Lomakkeen täyttäminen: työtapaturmat Päiväys: Tapahtumapvm Työntekijän Tapahtumapaikka ammatti (loukkaantunut (esim. tieosa, tai vaaraan rata-km, Nro joutunut) lohko) Tunnelityöntekijä Paikkakunta, tieosa Mitä tekemässä (työtehtävä/ työvaihe)? Porakangen vaihto Tapaturman tai vaaratilanteen tarkka kuvaus ja siitä aiheutuneet seuraukset (vammat) - mitä tapahtui, mikä aiheutti, mitä aiheutui? Työntekijän etusormi jäi kangen ja ohjurin väliin sillä seurauksella, että etusormesta murtui luu. Sairauspoissaolopäivät (kokonaisluku) 10 Lisätietoja (esim. ratapuolen PORAnumero) Työmaakokous Korjaava toimenpide (miten viedään eteenpäin, miten estetään) Kangen kiinnitystä parannetaan yhdessä laitevalmistajan kanssa. Korjaava toimenpide suoritettu/ toimenpiteestä sovittu (pvm) Turvallisuuskoordinaattori/ urakoitsija täyttää Tapahtuman luokittelu: 1) työtapaturma 2) vaaratilanne Huomioitava: vahingoittunut ruumiinosa vamman laatu sairauspoissaolopäivät

172 Tilanne päättynyt (pvm) Tapaus käsitelty (pvm) Lomakkeen täyttäminen: muut poikkeamat Tapahtumapvm Tapahtumapaikka (esim. tieosa, rata-km, Nro lohko) Paikkakunta, tien numero Mitä tekemässä? - tilanne, työtehtävä/ työvaihe? Kuorma-auto murskeen ajossa Tapahtuman tarkka kuvaus ja siitä aiheutuneet seuraukset (vahingot) - mitä tapahtui, mikä aiheutti, mitä aiheutui? Kuorma-auton hydrauliletku irtosi huonon kiinnityksen takia ja öljyä valui maaahan n. 20 litraa. Työmaakokous Korjaava toimenpide - miten viedään eteenpäin, miten estetään? Öljyinen murske poistettu maasta ja toimitettu vastaanottolaitokseen Paikkakunta, tien numero Paikkakunta, rata-km Jyrän siirtoajo Ratapihan pohjatyöt Jyrä oli hetkellisesti pysäköity työkohteella päällysteen reunan yli, josta se luisui itsekseen sivuttain ojaan. Ei omaisuusvahinkoja. Kaivinkone työskenteli liian lähellä ATU:a. Koneessa ei ollut päällä nostokorkeuden rajoittimia (sähkörata), eikä turvamiestä käytetty. Työmaalla Työmaalla Korjaava toimenpide suoritettu/ toimenpiteestä sovittu (pvm) Tilanteen läpikäynti työryhmän kesken, kerrattu pelisäännöt laitteiden ajamisesta ja pysäköinnistä. Työskentelytavan muutos. Turvallisuuskoordinaattori/ urakoitsija täyttää Poikkeaman luokittelu: 1) onnettomuus tai vahinko 2) vaaratilanne Lisätietoja (esim. ratapuolen PORAnumero) Liikennemuoto: 1) rautatie 2) tie 3) meri Poikkeaman kohdistus: 1) omaisuus 2) ympäristö 3) ulkopuolinen henkilö 4) muu

173 KIITOS! Lisätietoja: Liikennevirasto, Outi Luukkonen Pirkanmaan ELY-keskus, Heikki Ikonen Ramboll Finland Oy, Mervi Harju ja Jaana Ojala Raportit ja lomakkeet: onnettomuuksien_ehkaiseminen/tyoturvallisuus vaylanpidon_ohjeet/liikenne_tyomaalla/ratatyomaat

174 KESKUSTELU Vesiväylähankkeiden vaatimukset Päivitystarpeet lomakkeeseen

175 HYVÄÄ SYKSYN JATKOA!