Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi

Transkriptio

1

2 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 2 (9) Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi Tämä ohje sisältää toimintamallin turvallisuusselvitykseen ja turvallisuusasiakirjaan tehtävästä vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisesta. Käyttöohjeessa on kuvattu menetelmässä käytettävät tunnistamisen ja riskienarvioinnin työkalut. Ohjetta käytetään myös turvallisuussuunnitelman yhteydessä tehtävässä riskienarvioinnissa.

3 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 3 (9) Ohjeen versiohallinta Versio Sisältö (Kk/vuosi) 1.0 Alkuperäinen ohje (Tiehallinnon sisäinen julkaisu 38/2008) 12/ Päivitys Liikenneviraston käyttöohjeeksi 10/ Turvallisuus Infra riskikartan täydentäminen ja yhdenmukaistaminen Turvallisuusasiakirjan laadintaan annetun ohjeen ( ) kanssa, riskimatriisin yhdenmukaistaminen Liikenneviraston ohjejulkaisun 10/2010 (Riskienhallinta radan suunnittelussa) riskimatriisin kanssa. 10/2012 Sisällysluettelo 1 RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSSUUNNITTELU INFRAHANKKEIDEN SUUNNITTELU- JA HANKINTAVAIHEISSA RISKIENARVIOINNIN LAATIMINEN JA DOKUMENTOINTI TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAATIMINEN TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMINEN... 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Riskienarvioinnin työkalut ja eteneminen Turvallisuus - infra riskikartta ja tarkistettavat asiat -listat, Riskienhallintasuunnitelmalomake ja riskimatriisi

4 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 4 (9) 1 Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu infrahankkeiden suunnittelu- ja hankintavaiheissa Riskienhallinta tarkoittaa systemaattista prosessia, jonka tavoitteena on siirtyä ongelmien passiivisesta toteamisesta aktiiviseen vaara- ja haittatekijöitä tunnistavaan ja ennakoivaan toimintaan. Tarkoituksena on todeta ongelmat ja tehdä korjaavat toimenpiteet riittävän varhain. Riskienhallintaprosessiin kuuluu tarkasteltavan kohteen kriittisten vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen, riskien merkityksen arvioiminen, riskienhallintatoimenpiteiden määritys sekä riskien seuranta ja mittaaminen. Riskienarviointi on ryhmätyötä, johon osallistuvat riskienhallintamenetelmään perehtynyt ryhmän vetäjä sekä eri alojen asiantuntijoista koottu työryhmä. Asiantuntijaryhmätyönä tehty riskienarviointi tuo esille tärkeimmät vaara- ja haittatekijät sekä tarkoituksenmukaiset riskienhallintatoimenpiteet. Riskienhallintaprosessi on aina kohdekohtainen ja se päivittyy suunnitteluvaiheesta toiseen. Jokaisella kohteella on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat kohteessa mahdollisesti muodostuviin riskeihin. Turvallisuussuunnittelu perustuu turvallisuuslainsäädäntöön ja rakennuttajan tai päätoteuttajan asettamiin turvallisuusvaatimuksiin. Varsinkin riskialttiit työvaiheet edellyttävät erityissuunnittelua, jolloin työvaiheista voidaan sisällyttää suunnitelmaan kirjallisia työmenetelmäkuvauksia. Riskialttiita työvaiheita (vaaralliset työt) voivat olla esim. kaikki tie- ja katualueella, rautatiealueella sekä vesiväylillä tehtävät työt, räjäytys- ja louhintatyöt, purkutyöt, vaativat ja vaaralliset nostot, elementtien asentaminen, henkilönostot ja sortuma-alttiiden kaivantojen tekeminen sekä työt, joihin liittyy työntekijöiden hukkumisvaara (VNa 205/ ja liite 2). Vaara- ja haittatekijät tulee tunnistaa kohteella turvallisuusnäkökulmasta käymällä läpi Turvallisuus - infra riskikartan tarkistettavat asiat -listat. Kaikki merkittävimmät tunnistetut, kuvatut ja kohdennetut vaara- ja haittatekijät kirjataan turvallisuusselvitykseen tai turvallisuusasiakirjaan. Tunnistamiseen käytetyt lomakkeet liitetään turvallisuusselvityksen tai -asiakirjan liitteeksi sekä viedään lähtötiedoiksi seuraavaan vaiheeseen muun suunnittelumateriaalin tavoin. Vastuu turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan laatimisesta sekä sen päivittämisestä on rakennuttajalla. Vastuu turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sen päivittämisestä on aina urakoitsijalla. Kuvassa 1 on kuvattu riskienhallinnan eteneminen suunnittelu- ja hankintaprosessissa. Kuvassa on esitetty vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisen polkua suunnitteluvaiheesta toiseen aina urakoitsijan laatimaan turvallisuussuunnitelmavaiheeseen asti.

5 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 5 (9) Kuva 1. Kokonaisvaltainen riskienhallinta suunnittelu- ja hankintaprosessissa. 2 Riskienarvioinnin laatiminen ja dokumentointi Työryhmän kokoonpano: Työryhmän suositeltava kokoonpano on kohteen koosta ja vaativuudesta riippuen noin 3-10 henkilöä, jotta keskustelua kohteen vaara- ja haittatekijöistä saadaan riittävällä ja laajalla tasolla. Työryhmän kokoonpano määräytyy kohteen laajuuden ja vaativuuden mukaan, jolloin eri asiantuntijamäärät kasvavat. Rakennuttajan toteuttamassa riskienarvioinnissa työryhmä voi olla esimerkiksi: rakennuttajan edustaja/-t: 1-3 hlöä (voi olla myös rakennuttajakonsultin edustajia) tarvittaessa suunnittelija/-t: 1-7 hlöä tarvittaessa kunnossapidon edustaja/-t: 1-2 hlöä tarvittaessa kohteen mukainen liikenteen edustaja/liikennöitsijä: 1-2 hlöä tarvittaessa meriliikenteen ohjaus/luotsaus: 1-2 hlöä tarvittaessa sataman edustaja/-t: 1-2 hlöä tarvittaessa muita viranomaisia: 1-2 hlöä tarvittaessa käytön edustaja: 1 hlö riskienhallintamenetelmään perehtynyt asiantuntija/-t: 1-2 hlöä Riskienarviointi: Vaara- ja haittatekijöiden tunnistamiseen varaudutaan järjestämällä riskienarviointitilaisuuksia noin 1 3 kertaa riippuen kohteen vaiheesta, laajuudesta ja sen vaativuudesta. Riskienarvioinnit aloitetaan jo esi- ja hankesuunnittelu-, tarveselvitys- sekä yleissuunnitelmavaiheissa jatkuen eri rata-, tie- ja vesiväyläsuunnitelmavaiheiden jälkeen toteutus- sekä käyttöönotto- ja käyttövaiheisiin. Riskienarviointitilaisuudessa huomioidaan edellisissä suunnitteluvaiheissa tunnistetut vaarat sekä erilliset tekniset tai muut toiminnalliset arvioinnit ja ympäristöriskien arvioinnit. Arviointitilaisuuteen osallistuvien tulee varata aikaa kommenteille sekä riskien todennäköisyyden ja vakavuuden arviointiin.

6 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 6 (9) Turvallisuusriskien tunnistamisen työkalut ja eteneminen on havainnollistettu liitteessä 1. Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen tehdään Turvallisuus - infra riskikartan tarkistettavat asiat -listojen (liite 2) avulla, joissa kohteen erityispiirteisiin liittyvät asiat ja eri rakentamisen osaalueet on jaettu omiksi pääkohdiksi: 1 Toimintaympäristö 2 Liikenne 3 Vaaralliset työt 4 Muut toiminnot 5 Työterveys 6 Käyttöönotto ja käyttö Riskienarviointitilaisuuksissa keskitytään kohteen erityispiirteisiin sekä niihin rakentamisen osa-alueisiin, jotka liittyvät oleellisesti tarkasteltavaan kohteeseen. Toisin sanoen, kohta 1. Toimintaympäristö täytetään aina ja muuten arviointitilaisuudessa käydään läpi vain ne tarkistettavat asiat -listat, jotka liittyvät tarkasteltavaan kohteeseen. Esi-, hankesuunnitelma-, tarveselvitys- ja yleissuunnitelmavaiheissa vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen tehdään yleisellä tasolla, jolloin tunnistaminen tehdään sen hetkisillä tiedoilla. Riskienarviointitilaisuuksissa keskitytään muun muassa tunnistamaan niitä turvallisuutta koskevia vaara- ja haittatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa hyvissä ajoin suunnittelulla. Rakentamissuunnitelmavaiheessa tarkastelu tehdään syvällisemmin. Riskienarviointitilaisuudessa tulee käydä läpi edellisen vaiheen aikana laadittu riskienarviointi ja turvallisuusselvitys. Turvallisuus - infra riskikartan tarkistettavat asiat -listat (kohdat 1-6) tulee päivittää sekä edellisen vaiheen aikana tunnistettujen riskien ja uusien riskien osalta. Myös ei tunnistetut ja ne asiakohdat, jotka tulee selvittää myöhemmässä vaiheessa, kirjataan riskikartalle. Riskikartalle merkitään rasteilla (X) Kyllä, Ei tai Selvitetään myöhemmin tunnistettu vaara- ja haittatekijä. Kohdennus / Tarkennus, Haitta-/Vaaratekijät/Varautuminen -kohtaan kuvataan tunnistettua vaara- ja haittatekijää. Riskienhallintasuunnitelmalomakkeelle määritetään myös riskienhallintakeinot. Infra riskikartalla on omana välilehtenä riskimatriisi, jonka avulla vaara- ja haittatekijän todennäköisyyttä ja vakavuutta voidaan arvioida. Riskitason pienentämiseksi tehdyt päätökset, toimenpiteet ja vastuutus kirjataan myös lomakkeelle. Edellisessä suunnitteluvaiheessa tunnistetut vaara- ja haittatekijät tulee käydä läpi ja päivittää. Myös uudet tunnistetut vaara- ja haittatekijät kirjataan Turvallisuus - infra riskikarttaan ja ne siirretään riskienhallintasuunnitelmalomakkeelle. Esimerkki riskienhallintasuunnitelmalomakkeesta on esitetty kuvassa 2.

7 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 7 (9) Riskienhallintasuunnitelmalomakkeen täyttäminen: Kuva 2. Esimerkki riskienhallintasuunnitelmalomakkeesta 1. Toimintaympäristö tarkistettavat asiat -kohdasta. 1. Riskienhallintasuunnitelma yksilöidään kohdekohtaiseksi. Yläosaan kirjataan kohdetta koskevat tiedot ja vaara- ja haittatekijöiden tunnistamiseen osallistuneet sekä päiväys (kun riskienhallintalomake on otettu ensimmäisen kerran käyttöön). 2. Numerosarakkeessa käytetään juoksevaa numerointia. 3. Vaara/Ongelma/Häiriö kohtaan kirjataan Turvallisuus infra riskikartasta tunnistetut asiat avainsanoina tai lyhyenä lauseena. 4. Vaaratilanteen kuvaus -sarakkeeseen kirjoitetaan tarkka kuvaus vaara- ja haittatekijöistä, jotka voivat vaikuttaa vaara- ja haittatekijän syntyyn tai toteutumiseen. 5. Todennäköisyys-sarake täytetään riskimatriisin avulla. 6. Vakavuus-sarake täytetään riskimatriisin avulla. 7. TP-luokka -sarake (toimenpideluokka) määräytyy riskimatriisin avulla. 8. Varautuminen/Toimenpide-ehdotus -sarakkeessa kuvataan suunniteltu riskin poistava, vähentävä tai pienentävä toimenpide sekä toteuttamisajankohta. 9. Vastuuhenkilö-sarakkeeseen kirjataan henkilön nimi, joka vastaa riskienhallintatehtävän suorittamisesta. 10. Päiväys-sarakkeeseen kirjataan se päivä, jolloin ko. riskiin on tehty muutoksia. Ohjeet riskienarvioinnin laatimiseen ja riskienhallintasuunnitelmalomakkeen täyttämiseen löytyvät myös Turvallisuus infra riskikartan välilehdeltä "käyttöohje". Riskienhallintasuunnitelmalomake yhdessä Turvallisuus infra riskikartan ja tarkistettavat asiat - listojen kanssa liitetään turvallisuusselvityksen tai turvallisuusasiakirjan liitteeksi osaksi muuta suunnitelmamateriaalia ja lähtöaineistoa seuraavan vaiheen turvallisuusdokumentin laadintaa varten.

8 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 8 (9) 3 Turvallisuusselvityksen laatiminen Rakennuttaja tai hänen määräämä taho laatii turvallisuusselvityksen (esi- ja hankesuunnittelu-, tarveselvitys-, yleissuunnitelma- sekä eri rata-, tie- ja vesiväyläsuunnitelmavaiheissa) Liikenneviraston turvallisuusselvityksen laadinnasta antaman ohjeen ( ) mukaisesti käyttäen apuna Turvallisuus infra riskikarttaa. Merkittävimmät tunnistetut turvallisuutta uhkaavat vaara- ja haittatekijät kuvataan tarkemmin turvallisuusselvityksessä. Tarkistettavat asiat -listat ja riskienhallintasuunnitelmalomakkeet liitetään aina turvallisuusselvityksen liitteeksi. Kirjaukset Turvallisuus - infra riskikartalle ja turvallisuusselvitykseen tulee tehdä niin, että myöhemminkin niitä käsiteltäessä selviää, mistä on kysymys ja mihin tunnistettu riski kohdistuu. Turvallisuusselvitys kertoo, ketkä ovat riskienarvioinnin suorittamiseen osallistuneet, mitä riskejä on tunnistettu sekä miten niitä on ennaltaehkäisty ja mitä jatkossa tulee erityisesti huomioida. Turvallisuusselvitys toimii lähtötietona aina seuraavan vaiheen turvallisuustietojen käsittelyyn. 4 Turvallisuusasiakirjan laatiminen Rakennuttaja tai hänen määräämä taho laatii turvallisuusasiakirjan rakentamissuunnitteluvaiheessa. Turvallisuusasiakirja laaditaan Liikenneviraston turvallisuusasiakirjan laadinnasta antaman ohjeen ( ) ja siinä olevan sisältömallin tai rakennuttajan erikseen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Turvallisuusasiakirjaan siirretään kaikki merkittävimmät turvallisuutta ja ulkopuolisia tahoja uhkaavat turvallisuusriskit, jotka on riskienarviointitilaisuuksissa kohteelle tunnistettu. Turvallisuusasiakirja tulee osaksi kohteen muuta raportointia. Viranomaisen tulee rakennuttajan ominaisuudessa pitää turvallisuusasiakirja päivitettynä koko investointihankkeen tai hoidon, ylläpidon sekä kunnossapidon hankkeiden ajan. Turvallisuusasiakirjaa urakoitsijat hyödyntävät edelleen toteutusvaiheessa laatiessaan ja täydentäessään turvallisuussuunnitelmia.

9 LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 9 (9) Liite 1 Riskienarvioinnin työkalut ja eteneminen