Kaste ja kummius hanke Raportointia vuodesta 2018 ja suunnitelmia vuodelle 2019

Transkriptio

1 Kaste ja kummius hanke Raportointia vuodesta 2018 ja suunnitelmia vuodelle 2019

2 YDINKYSYMYS: MITÄ TARVITAAN JOTTA NUORET VANHEMMAT HALUAVAT TUODA LAPSENSA KASTETTAVAKSI? Pitkän ajan tavoita ja toiminta Vahvistetaan jäsenten kristillistä identiteettiä Kehitetään säännöllistä jäsenviestintää Pop up -toiminta Kehitetään tapaa sanoittaa asiat Lisätään tunne- ja elämysviestintää tavoittavissa kanavissa Kehitetään helposti saavutettavia toimintamalleja Toiminta-alueet: Kaste Kummius Kasvun polku

3 KUULEMISIA Vuonna 2018 hankkeen puitteissa on kuultu työntekijöitä 4 kuulemistilaisuutta eri kokoisille seurakunnille ja 10 esittelyä seurakuntien työkokouksissa 9 workshopia/seminaaria ja yksi webinaarin sekä työskentelyjä viidessä eri koulutusryhmässä Hankkeen blogissa on julkaistu17 kirkon työntekijöiden blogikirjoitusta Facebook ryhmään osallistuu 480 kirkon työntekijää ja keskustelua on viikoittain

4 MENEILLÄÄN OLEVAT PROSESSIT JA NIIDEN TAVOITTEET 2019 Tutkimus Viestintä ja vaikuttaminen Jäsenviestinnän kehittäminen Teologia ja monikulttuurisuus Kummiuden tukeminen Kasvun polku jatkaa tutkimusyhteistyötä kasteen ja kummiuden merkityksen avaamiseksi sekä nuorten kaupunkilaisten aikuisten elämän, asenteiden ja toiveiden ymmärtämiseksi kehittää kasteeseen ja kummiuteen liittyvää viestintää kirkossa muun muassa uuden kaste.fi sivuston, mediayhteistyön ja vaikuttajaviestinnän keinoin käynnistää kirkon jäsenviestinnän ja sitä tukevien kirjurin rajapintoja hyödyntävän järjestelmien kehittämisprojekti edistää teologista keskustelua ja toimenpiteitä kasteen ja kummiuden merkityksen avaamiseksi nykyajan ihmisiä koskettavalla kielellä edistää keskustelua ja toimenpiteitä kasteen ja kummiuden esteiden työstämiseksi kirkon ja yhteiskunnan muuttuneessa tilanteessa edistää kasteeseen ja kummiuteen liittyviä ns. matalankynnyksen malleja ja eriikäisten lasten ja nuorten kasteeseen liittyvää viestintää koostaa ja kehittää kristillistä identiteettiä vahvistavaa ns. Kasvun polun mallia eri-ikävaiheisiin kirkon kasvatuksessa

5 TUTKIMUS Tutkimuksen koordinointiryhmä seuraa mm. näitä tutkimushankkeita: Kirkon tutkimuskeskus - Suomalaisten käsityksiä kasteesta ja kummiudesta, kirjoituspyyntöaineiston (yli 800 vastaajaa) käsittely meneillään (tutkija Maarit Hytönen) - Rekisteri/kyselyaineistoon pohjautuva analyysi kastamattomien profiilista meneillään (Hanna Salomäki) - Pohjoismainen vertailu kaste/kummiuskyselyn pohjalta (kevät 2019) (Hanna Salomäki) Diakonia-ammattikorkeakoulu - Kaste ja kummius -teeman tutkijat Diakissa Minna Valtonen, Helena Kauppila ja Esko Kähkönen - Ajatuksena pitkäkestoinen hanke, jonka yksi teema kaste ja kummius Seurakuntayhtymien tutkimukset/palvelumuotoilu -Esim. Helsingin yhtymän Pienelle parasta hankkeen kysely ja Vantaan yhtymän useat palvelumuotoiluhankkeet

6 VIESTINTÄ: VUOSI 2018 ON OLLUT KIRKON SISÄISTÄ VIESTINTÄÄ Suljettu fb-ryhmä Kaste ja kummius hanke Seurakuntavierailut Seminaarit ja webinaarit Blogi

7 VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Uudet kastesivut nettiin vuoden 2019 alussa Pääkohderyhmä ensimmäistä lastaan odottavat kaupunkilaiset, joille päätös kastaa ei ole selvä Elämyksellisyys ja vertaistarinat Kieleltään ymmärrettävä Tietoa ja tunnetta Kuvia ja videoita Vaikuttaja- ja mediataloyhteistyö Vauva.fi yhteistyö -Vauvan kasteliite helmikuussa -Artikkelisarja kasteesta ja kummiudesta vuoden 2019 aikana Teetetään vaikuttajakartoitus ja käynnistetään sen pohjalta somevietsintäkampanjaa ja esim. bloggaaja yhteistyössä Kummin kaa brändäyksen edistäminen

8 JÄSENVIESTINTÄ JA SEN JÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Haaste ja tähänastinen kehittäminen Miten tukea arjen kristillisyyttä ja kohdata ihmiset siellä missä he ovat: verkossa ja kotona? Jäsenille suunnatun sähköisen viestinnän ensimmäinen askel on kehittää järjestelmiä, jotta viestintä ylipäätään on mahdollista. Hanke järjesti yhteistyössä Kirjurin ja tietohallintoyksikön kanssa kaksi sisällöltään identtistä kuulemistilaisuutta ja 3.9. joihin osallistui 10 suurta/keskisuurta seurakuntaa. Kuulemisten perusteella nousee kaksi tarvetta: 1. saada kirjuriin koottua kirkon jäsenten sähköpostit ja puhelinnumerot sekä lupa käyttää ko. tietoja jäsenille suunnattuun viestintään ja yhteydenpitoon. 2. kehittää moduulimaisesti kirkkoon uutta Kirjurin yhteydessä olevaa ajanmukaista toiminnallista työtä laajasti tukevaa järjestelmää Syksyn aikana on pohjustettu pilottihanketta mm. Vantaan yhtymän kanssa ja käyty neuvotteluja VRK:n kanssa. Vuonna 2019 on tavoitteena viedä asiaa erillisenä projektina eteenpäin. Pilottihanke: kummiviestintä Ensimmäisenä moduulina kehitämme kummeille suunnattua viestintää Konkreettisena tavoitteena kutsua mukana olevien seurakuntien alle 15 vuotiaiden kummit viettämään aikaa kummilapsen kanssa kummipäivänä Pilottimoduulin osa-alueet ovat: - kummien yhteystietojen saaminen/hankkiminen (puhelin ja sähköposti) - Lupa käyttää yhteystietoja kirkon jäsenviestintään - mihin tiedot kootaan ja mistä viestit lähetetään (sähköinen portaali /asiakkuushallintajärjestelmä) - viestinnän sisällöt ja niiden kehittäminen Kehittämistä tekevät Vantaan seurakuntien kanssa kirkkohallituksesta Kirkon kasvatus ja perheasiat, Kirjuri, Tietohallintoyksikkö ja Kirkon Viestintä

9 TEOLOGIA JA MONIKULTTUURISUUS Miten kirkon muuttumaton sanoma kohtaa Suomen muuttuvan toimintaympäristön? Miten kristikunta mallin aikana syntyneet käytänteet muunnetaan nykyaikaan uskomme ydin säilyttäen? Miten kokoavasta kirkosta muututaan lähettäväksi kirkoksi eli mitä tarkoittaa missio omassa maassamme nyt?

10 KUMMIUDEN JA KASTEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET Työstetty mm. workshopissa kahden kummin löytäminen kaupungeissa haastavaa-> yhden kummin poikkeus muuttumassa normaaliksi tilaksi - kirkkoon kuulumattomien kummiksi pyydettyjen ihmisten kohtaaminen mission näkökulmasta - kirkon jäsenten kastamattomat lapset ja esim. rukoushetki näihin tarpeisiin ja kastamattoman polku Työstettäviä teemoja on runsaasti muitakin. Esimerkiksi kaivataan ohjeistusta monikulttuuriseen tilanteeseen, tukea kasteen ymmärrettävään sanoittamiseen ja symbolien vahvempaan käyttöön, ideoita osallisuuden lisäämiseen kasteessa ja matalan kynnyksen mallien levittämiseen esim. kastepäivä, apua muun ikäisen kasteeseen liittyviin tilanteisiin (markkinointi, kaava ja käytänteet). Seuraava workshopit (Ruotsinkielinen) Lundin hiippakunnan kouluttajat ja 2.4. (englanninkielinen), kouluttajana pastori Paul Hoffmann USA:sta.

11 RINNAKKAISIA PROSESSEJA TEOLOGIA JA MONIKULTTUURISUUS TEEMOIHIN Raportti: Missiologian osaaminen ja tuntemus kirkon työssä. Julkaistu 2018 Kirkollisten toimitusten rukousten kieli työryhmä (KJY koordinoi) Messun viestinnän kehittäminen työryhmä (KJY koordinoi) Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen työryhmän raporttiin tulee tekstiä kasteeseen perustuvan yhteisen pappeuden ja virkapappeuden suhteesta Uskontodialoginen dokumentin laativa työryhmä (KUO) JEK kirkollisten toimitusten erityiskoulutus ( koulutusryhmä) Kirkon tulevaisuusmietintö 2018 Julkaisuhankkeet esim. Lasten keskus ja kirjapaja

12 KUMMIUDEN TUKEMINEN Kaksi tulokulmaa kummiuteen: Kummi kristillisen kasvatuksen tukena Kummius myös polkuna lähemmäksi kirkkoa Kummin kaa -konseptin kehittäminen tukee kummisuhdetta: Lue kummilapselle videot Kummipelit kummipäivä 2.6.kummiutta Kummiutta koko elämä videosarja tulossa Kummiuden brändäyksen kartta kummikortit Valtakunnalliset sisällöt kummien tukeen paikallisilla mausteilla Tukea kummiuteen myös jäsenviestinnän pilottihankkeen kautta

13 KRISTITTYNÄ KASVAMINEN/ KASVUN POLKU Kuulemisten perusteella kristillistä identiteettiä tukevan kasvun polun kehittämisellä on kirkossamme tarvetta. Ohjausryhmä nimesi työryhmän vuosille työstämään kasvun polkua 0-22 vuotiaiden osalta. Kasvun polku - työryhmän tehtävänä on luoda kokonaisvaltaista polkua kristillisen identiteetin vahvistamiseksi 0-22 vuotiaiden elämässä. Tavoitteena saavuttamiseksi on ensin kartoitettava keinoja, joilla seurakunnat tällä hetkellä mahdollistavat kristillisen identiteetin vahvistumisen 0-22 vuotiaiden jäsentensä elämässä. Yhtenä peilinä toimii Norjan kirkon kasvatuksen polun malli, joka tarjoaa yhden näkökulman sisarkirkkojemme vastaukseen kristillisen identiteettiin vahvistavien toimintojen jäsennyksestä. Millainen olisi valtakunnallinen ei-normatiivinen malli, joka loisi suuntaviivoja, mutta jättäisi samalla tilaa paikallisille painotuksille ja toteutuksille? Millä tavoin kasvun polulla huomioidaan kastamattomat lapset, nuoret ja aikuiset?

14 NORJASSA TROSOPPLÆRING ON TYÖVÄLINE SEURAKUNNILLE Kristillisestä kasvatuksesta vastaavat seurakunnat yhdessä kotien kanssa Paikalliset tarpeet ja olosuhteet ovat kehittämisen perusta -> mallia peilataan luodessa paikallista suunnitelmaa Kristillinen kasvatus on ymmärretty synonyymina kasteopetukselle Systemaattinen ja kokonaisvaltainen sisällön ja rakenteen osalta Osat muodostavat kokonaisuuden Kaikille kastetuille riippumatta siitä kuinka monta ja moninaista heitä seurakunnassa on 315 tuntia Kolme ikävaihetta: 0-5 v. (ennen koulua) 6-12 v. (alakoulu) v. (yläkoulu ja sen jatko) Elämän taidot Kirkon usko ja ja tulkinta traditio Jumalan rakkaus Jeesuksessa kristuksessa Kristillinen uskon harjoittaminen

15 Kiitos!