REITIT SELVIKSI
|
|
- Anni Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 REITIT SELVIKSI Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Osaraportti 2 Yhteenveto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettujen kyselyjen vastauksista Tiia Inkeroinen
2 Matti Mäkelä 2
3 Sisältö: 1 Kyselyjen toteutus Alueen päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely Päihdepalveluntuottajien välinen yhteistyö Lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku Konsultaatioyhteistyö ja jalkautuvat päihdepalvelut Työntekijävaihto ja koulutusyhteistyö Mainiemen kuntoutumiskeskuksen profiili päihdehuollon laitospalvelujen kentässä Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen henkilökunnan silmin Mainiemen kuntoutumiskeskus alueen päihdepalveluntuottajien näkökulmasta Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet ja kehittäminen Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet Alueen päihdehuollon laitospalvelujen tarpeeseen vastaaminen Tulevaisuuden ammattilaiset: Mainiemi opiskelijoiden harjoitteluyksikkönä Kyselyjen tulokset pähkinänkuoressa Kyselyjen anti Reitit selviksi hankkeelle...16 Liite 1: Kysely Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille...18 Liite 2: Kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle...21
4 1 1 Kyselyjen toteutus Kysely Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille ja kysely Mainiemen henkilökunnalle kuuluvat Reitit selviksi hankkeen alkukartoituksiin. Syksyllä 2003 toteutettiin myös kolmas laaja kysely, joka kohdistettiin kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskuntien sosiaalijohtajille. Kunnille osoitetusta kyselystä on saatavilla yhteenvetoraportti (Osaraportti 1). Tässä yhteenvetoraportissa esitellään Mainiemen henkilökunnalle ja alueen päihdepalveluntuottajille osoitettujen kyselyjen tulokset. Lisäksi kappaleessa 4.2 esitellään Mainiemen kuntoutumiskeskuksen uudet palvelut. 1.1 Alueen päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely Päihdepalveluntuottajille osoitetulla kyselyllä kartoitettiin alueella toimivaa ammatillista yhteistyötä (konsultaatio- ja koulutusyhteistyö) ja mahdollisuuksia kehittää uusia yhteistyömuotoja päihdetyöhön (ks. liite 1). Toiseksi kyselyllä haluttiin saada ideoita siitä, mitä alueen päihdetyö vaatisi toimiakseen paremmin. Kyselyssä tiedusteltiin myös alueen muiden päihdepalveluntuottajien näkemyksiä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta. Päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely lähettiin 34:lle eri palvelutaholle kuntayhtymän alueella. Vastausprosentti kyselyyn oli 47 % (16 vastausta) ja se toteutettiin postikyselynä ajalla Kyselyyn vastanneet päihdepalveluntuottajat: Forssan seudun terveydenhuollon ky/a-klinikka, Hämeenlinnan päihdepalvelut/living room, Hämeenlinnan päihdepalvelut/holstilan kuntoutumisyksikkö, Hämeenlinnan päihdepalvelut/aklinikka (kaksi vastausta), Lahden A-klinikkatoimi/Pitkämäen kuntoutusyksikkö, Lahden A- klinikkatoimi/a-klinikka, Lahden Sininauha ry/nousurinteen palvelukeskus, Mäntän A- terveysneuvola, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri/lahden psykiatrian poliklinikka, Riihimäen A- klinikka, Tampereen A-klinikkatoimi/Kuntoutumiskeskus, Tampereen A- klinikkatoimi/nuorisoasema, Tampereen A-klinikkatoimi/Matala, TAYS/Akuuttipsykiatrian osasto APS5 (Pitkäniemen sairaala), TAYS/päihdepoliklinikka.
5 2 1.2 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely keskittyi kartoittamaan mainiemeläisten ajatuksia kuntayhtymän tulevaisuudesta ja palvelujen kehittämisestä (ks. liite 2). Lisäksi kysyttiin henkilökunnan näkemyksiä Mainiemen profiilista ja siitä, miten Mainiemi sijoittuu alueen päihdepalveluiden kentässä. Yhteneväisiä kysymyksiä alueen päihdepalveluntuottajille osoitetun kyselyn kanssa olivat kysymykset ammattillisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä sekä kysymykset yhteistyöhalukkuudesta muiden palveluntuottajien kanssa. Henkilökunnan kysely jaettiin 24:lle työntekijälle ja kyselyyn sai vastata nimettömänä. Hoitohenkilökunnan lisäksi mukana oli Mainiemen keittiö-, kiinteistö- ja hallintohenkilökunta. Vastausprosentiksi saatiin 54 % (13). Kysely toteutettiin välisenä aikana. 2 Päihdepalveluntuottajien välinen yhteistyö 2.1 Lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku Päihdehuollon palveluissa esiintyy monenlaista lähetekäytäntöä: osa hoitotahoista ei kaipaa lähetteitä, toiset puolestaan pitävät lähetettä ehdottoman tärkeänä asiakkaan perustiedon lähteenä. Kyselyissä alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen henkilökunnalle tiedusteltiin muun muassa sitä, minkälaista esitietoa asiakkaasta halutaan ja millainen lähetekäytäntö palvelee tehtävää parhaiten. Kyselyissä pyydettiin listaamaan hyvän lähetteen sisältö. Kyselyihin vastanneet päihdepalveluntuottajat ja Mainiemen henkilökunta suosivat yleisimmin kirjallista lähetekäytäntöä, koska sitä pidetään toimivimpana. Mainiemessä toivotaan lähetteen olevan mahdollisimman lyhyt, ytimekäs ja selkeä. Lähetteen tulisi sisältää perustiedot asiakkaasta, käytetty päihde sekä hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanteensa. Lisäksi lähetteessä tulisi olla mainittuna hoitojakson suunniteltu pituus, yhteistyötahot yhteystietoineen, lähtölääkitys ja sopimus päihdeseulojen ottamisesta hoitoaikana. Lähetteessä on hyvä mainita myös mahdollisesti suunnitellut jatkohoidot ja tukitoimet sekä erityistä huomiota vaativat asiat.
6 3 Alueen palveluntuottajat listaavat hyvän lähetteen sisältöön mm. infektiotaudit ja lääkitykset, päihdehistorian, aikaisemmat hoidot ja niiden sisällön, väkivaltaisuuden ja mahdolliset tulevat vankilatuomiot, oman tavoitteen hoidolle ja muut suunnitelmat, maksuasiat sekä yhteystiedot edelliseen hoitopaikkaan. Kaikki kyselyyn vastanneet kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajat haluavat saada palautetta asiakkaan hoidosta aiemmilta hoitotahoilta. Palautteen antaminen ja saaminen nähdään tärkeänä, koska sen kautta yhteistyö ja hoidon tuloksellisuus paranevat ja hoidon jatkuvuus turvautuu. Näin vältytään myös päällekkäiseltä työltä. Kaikki vastanneet tahot ovat valmiita antamaan omia asiakastietojaan eteenpäin, jos vain asiakkaalta on tähän suostumus. 2.2 Konsultaatioyhteistyö ja jalkautuvat päihdepalvelut Konsultaatioyhteistyö Kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajilta kysyttiin yksikköjen halua ja tarvetta antaa ja vastaanottaa konsultaatioapua muilta päihdehuollon yksiköiltä. Lisäksi kyselyissä tiedusteltiin missä asioissa konsultaation tarvetta erityisesti ilmenee ja millaisia konsultaatiotapoja yksiköillä on tai voisi olla. Kaikki kyselyihin osallistuneet tahot antavat (tai haluaisivat antaa) tarvittaessa, pyydettäessä, resurssien puitteissa tai säännöllisesti konsultaatiota muille päihdehuollon toimijoille ja vastaavasti saavat itse konsultaatioapua sitä tarvittaessa. Yleisimmin konsultaatiota on vastaajien mukaan paras toteuttaa puhelimitse tai tapaamalla. Muita tapoja voi olla sähköposti, kirjeet tai videoneuvottelut. Erään palveluntuottajan vastauksessa painotetaan, että Mainiemen olisi hyvä panostaa erityisesti videoneuvotteluihin: välimatka moneen jäsenkuntaan tai toiseen hoitotahoon on kovin pitkä matkustaminen puolin ja toisin vie liikaa aikaa. Alueen päihdepalveluntuottajien konsultaation tarve liittyy yleisimmin lääkäri- ja lääkeasioihin, kaksoisdiagnoosiasiakkaisiin tai muihin asiakasryhmiin, joilla on monia vakavia ongelmia esim. somaattinen sairaus päihdeongelman lisäksi. Myös lastensuojeluasioissa, asiakkaiden talous- ja toimeentuloasioissa, hoitopaikan valinnassa ja jatkohoidon suunnittelussa kaivataan tukea vastaajata-
7 4 hosta riippuen. Edellä mainittujen asioiden lisäksi Mainiemen henkilökunta kaipaa konsultaatiota rikos- ja vankiasioissa, asunnottomuudessa ja muissa vastaavissa tapauksissa, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity päihdetyöhön, mutta saattavat tulla esille kuntoutuksessa. Mainiemen konsultaatiopalvelut Reitit selviksi hankkeessa on suunniteltu konsultaatiopalvelun aloittamista Mainiemestä kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille. Kyselyssä Mainiemen henkilökuntaa pyydettiin visioimaan millaisia konsultaatiokäytäntöjä kuntayhtymälle voitaisiin kehittää ja minkälaisilla ehdoilla ne parhaiten toimisivat. Konsultaatioideoina esille tuli seuraavanlaisia ajatuksia: työpajatyyppinen työskentely tarkasti rajatusta aiheesta (esim. naisten päihdeongelma tai lääkeriippuvuus) ohjatut verkostopalaverit ohjattu hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus (työntekijä mukaan asiakkaan alkuhaastatteluihin ja kuntaan avuksi) e-konsultaatio puhelinkonsultaatio jalkautuva päihdetyö Konsultaatiopalvelun toteuttaminen vaatii Mainiemen henkilökunnan mukaan henkilöstöresurssien lisäystä, taitoa, innokkuutta ja aikaa. Muutama vastaaja ehdottaa yhtä erillistä konsultoivaa henkilöä Mainiemeen tai että konsultaatiolle olisi varattu erillinen aika, vaikkapa yksi päivä viikossa. Konsultaatiotarpeita uskotaan kuntien peruspalveluissa olevan laajalti. Mainiemen henkilökunta näkee kunnilla olevan konsultaatiotarvetta mm. päihdetyön perusasioista, kuntoutussuunnitelmista ja hoidon tarpeen arvioinnista ja päihdestrategioista, Mainiemen palveluista, käytännön asioiden järjestämisessä, päihdetyön organisoimisessa ja toiminnan rationalisoimisessa (etenkin pienissä kunnissa). Mainiemen henkilökunta määrittelee konsultaatioita voitavan antaa muun muassa yhteisöllisyydestä, ryhmädynamiikasta, päihdetyön perusteista, verkostoterapiasta, hoidon tarpeen määrittelystä ja akupunktion käytöstä päihdetyössä.
8 5 Jalkautuvat päihdepalvelut Toinen kehittämisajatuksen alla oleva kuntayhtymän uusi palvelutuote on jalkautuvat päihdepalvelut. Jalkautuvalla päihdetyöllä tarkoitetaan Mainiemen päihdetyön asiantuntijaa, joka vie ammattitaitonsa kuntiin peruspalveluiden työntekijöiden tueksi ja avuksi päihdeasioissa. Jalkautuva päihdetyöntekijä voi esimerkiksi ottaa kunnissa osaa verkostopalavereihin tai toimia itsenäisesti paikallisena A-klinikkana kunnan tarpeesta ja toiveesta riippuen. Jalkautuvan päihdetyön tarjoamista jäsenkunnille, etenkin pienille kunnille, kannattaa kuusi Mainiemen työntekijää. Hyviä puolia jalkautuvassa työssä on henkilökunnan mukaan se, että pienillä kunnilla ei usein ole erityisammattitaitoa päihdeongelmien hoitoon ja näin päihdeongelmat jäävät helposti rajallisten resurssien myötä muiden asioiden jalkoihin. Hoidon saatavuus ja asiakkaiden hoitoon pääsyn tasa-arvo paranisi ja hoitoon tulon kynnyskin olisi mahdollisesti matalampi. Jalkautuva työntekijä voisi osallistua kunnissa asiakkaiden hoidon tarpeen arviointien tekoon ja toimia päihdeasioiden asiantuntijana. Kolme henkilökunnan kyselyyn vastanneista olisi itse valmiita toimimaan kiertävinä päihdetyöntekijöinä kunnissa. Tämän tyyppiselle palvelulle uskotaan olevan tarvetta, koska jalkautuva päihdetyö on kunnille sekä tehokasta että taloudellista. 2.3 Työntekijävaihto ja koulutusyhteistyö Työntekijävaihto Työntekijävaihto toisen saman alan yksikön kanssa on hedelmällinen ja virkistävä ajatus. Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin työntekijöiden kiinnostusta työskennellä toisessa päihdehuollon yksikössä. Kyselyssä pyydettiin myös ideoimaan tapoja, joilla työntekijävaihtoa voisi toteuttaa sekä nimeämään käytännön esteitä, joihin toteutuksessa voidaan törmätä. Suurinta osaa (69 %) Mainiemen henkilökunnasta vastanneista kiinnostaa työntekijävaihto toisen päihdehuollon yksikön kanssa. Perusteluiksi sanotaan yleisimmin uusien näkemysten saaminen ja oman työn urautumisen välttäminen. Omaan työhön halutaan vertailukohtaa ja uusia kokemuksia. Työntekijävaihto nähdään tilaisuutena kehittyä työssä. Useimmat (83 %) henkilökunnan jäsenet olisivat valmiita ainakin harkitsemaan siirtymistä määräajaksi toiseen päihdehuollon yksikköön
9 6 töihin. Toteutusajatuksena esille nousi kahdenvälinen vaihto. Vaihtoajan tulisi olla riittävän pitkä (noin vuosi) ja palkka tulisi kuitenkin omalta työnantajalta. Työntekijävaihto Mainiemen kanssa kiinnostaa ainakin ajatuksena - enemmistöä (69 %) päihdepalvelun tuottajille osoitettuun kyselyyn vastanneista tahoista. Työntekijävaihto olisi paras toteuttaa myös muiden päihdepalvelujen tuottajien mukaan siten, että vaihtoaika olisi tarpeeksi pitkä. Ehdotukset jakson pituudesta vaihtelevat muutamasta päivästä aina vuoteen saakka. Hyvä työhön perehdytys on edellytys onnistuneelle työntekijävaihdolle. Vaihto voisi tapahtua joko vuorovaihtona tai samanaikaisesti, siten että samaa ammattiryhmää edustavat työntekijät vaihtavat paikkaa määräajaksi. Vaihto voisi tapahtua myös tarpeen pohjalta ja räätälöiden. Käytännön kannalta työntekijävaihto edellyttää asumisen järjestämistä tai hyviä kulkumahdollisuuksia. Tutustumista muiden päihdehuollon toimijoiden työhön pidetään tärkeänä ja tapoja tähän on monia. Tutustumiseen on laajalti kiinnostusta niin Mainiemessä kuin alueen muiden päihdepalveluntuottajien parissa. Etenkin vertaistyön kokemusta pidetään tärkeänä: päihdetyötä tekevät haluavat vaihtaa kokemuksia, kehittää yhteistyötä ja päivittää tietojaan. Keinoina voi olla tutustumispäivät ja säännölliset tapaamiset vaikkapa vuosittain, koulutukset ja illanistujaiset, teematapaamiset, asiakkaan vaihto saattaen, yhteiset hoidon suunnitteluneuvottelut ja verkostopalaverit. Suurimpana esteenä yhteistyölle nähdään olevan resurssipula (raha, aika ja henkilöstö). Muita ongelmia tuottaa välimatkat ja organisaatioiden jäykkyys työaikojen suhteen, ennakkoluuloisuus ja motivoitumattomuus. Asiakastyöstä koetaan olevan vaikea irrottautua ja työssä on jatkuva kiire. Koulutusyhteistyö Koulutuksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tuo sopivassa määrin mielekästä vaihtelua arjen työhön. Kyselyissä kartoitettiin alueen päihdepalveluntuottajien ja Mainiemen henkilökunnan kiinnostusta yhteisiin koulutuksiin; koulutusten hyötyjä omalle työlle sekä kunkin tahon koulutustarpeita. Niin Mainiemen henkilökuntaa kuin muitakin alueen päihdepalveluntuottajia kiinnostaa yhteisiin koulutuksiin osallistuminen ja koulutuksen vastaanottaminen toisiltaan. Vastausten mukaan koulutus pitää ammattitaitoa ajan tasalla. Se varmistaa palvelujen laatua ja auttaa työntekijöitä jaksamaan
10 7 työssä. Kokemusten vaihto koetaan erityisen hedelmälliseksi, koska usein eri yksikköjen hoitoideologiat poikkeavat paljonkin toisistaan. Kyllä Ehkä Ei Kiinnostunut työntekijävaihdosta Mainiemen kanssa Halukas antamaan koulutusta alueen muille toimijoille Halukas vastaanottamaan koulutusta alueen muilta toimijoilta Halukas osallistumaan yhteisiin koulutuksiin Halukas yhteisten koulutusten järjestämiseen Kiinnostunut alueellisesta yhteistyöverkosta (esim. internet) Kiinnostunut osallistumaan säännöllisesti toisten toimintaan tutustumiseen Taulukko 1. Alueen päihdepalveluntuottajien kiinnostus työntekijävaihtoon ja koulutusyhteistyöhön Mainiemen henkilökunnan kanssa Aiheita, joista Mainiemen henkilökunta haluaisi koulutusta ja tietoa, ovat: yhteisöllisyys: yhteisön ohjaaminen yhteisöllisyyden suuntaan; miten yhteisöllisyys toimii; miten yhteisöllisyyttä on käytännössä toteutettu (esim. Mikkeli-yhteisöstä tai Kankaanpään A-kodista) huumekoulutus: huumetietous ja ajatuksia huumetyöstä (esim. Hietalinna-yhteisöstä) lääkehoito ja hoitotyö (lääkäreiltä ja muilta asiantuntijoilta) tietoa Myllyhoidosta (esim. Kalliolan klinikoilta) Mainiemen henkilökunnalta löytyy monenlaista ammattitaitoa jaettavaksi Mainiemen ulkopuolelle. Koulutusta ja kokemusten jakamista voitaisiin tarjota muun muassa: yhteisöllisyydestä Mainiemessä, vuorovaikutuksesta, nuorten ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdetyöstä yleisesti, arvoista ja asenteista päihdehuollossa, päihteiden vaikutuksesta terveyteen, mielikuvatyöskentelystä, ryhmädynamiikasta ja verkostoterapiasta.
11 8 Kuntayhtymän alueen kyselyyn vastanneet muut päihdepalvelujen tuottajat puolestaan kaipaavat tietoa niin ikään yhteisöllisyydestä, lääkkeettömästä hoidosta ja pehmeistä hoitovaihtoehdoista, huumeasiakkaista, eri hoito- ja terapiamuodoista (esim. kognitiivinen terapia), asiakkaan motivoinnista, erityiskysymyksistä päihdeasiakkaiden hoidossa palvelutahosta riippuen. 3 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen profiili päihdehuollon laitospalvelujen kentässä Yksi Reitit selviksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on Mainiemen kuntoutumiskeskuksen imagon selkeyttäminen. Kyselyillä haluttiin tietoa siitä, minkälaisena Mainiemi näyttäytyy sekä ulkoa päin että sisältä päin katsottuna. Erityisesti haluttiin tietoa Mainiemen vahvuuksista ja heikkouksista. 3.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen henkilökunnan silmin Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta näkee työpaikkansa päihdehuollon laitospalveluja tuottavana yksikkönä hyvin myönteisessä valossa (ks. taulukko 2); Mainiemessä hoito on laadukasta ja asiointi joustavaa sekä henkilökunta on palvelualtista ja ystävällistä. Vahvaksi kehittämiskohdaksi Mainiemessä nousee tiedottaminen ja yhteydenpito kuntiin tai muuhun asiakkaan lähettävään tahoon. Sama huomio nostettiin esille kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnista niille osoitetussa kyselyssä (ks. osaraportti 1: yhteenveto kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitetun kyselyn vastauksista). Muista kuntouttavaa laitoshoitoa tuottavista laitoksista Mainiemi eroaa henkilökunnan näkemysten mukaan siten, että Mainiemen toiminta on pienimuotoisempaa ja vapaata erityisistä aatteista ja hoidollisista ideologioista. Lisäksi Mainiemen työtapa koetaan vahvasti asiakaslähtöiseksi ja sitä leimaa verkostollisuus, joustavuus ja ihmisläheisyys. Henkilökunnan käsityksen mukaan Mainiemessä henkilökohtaisen asiakastyön osuus on suurempi ja hoito on kokonaisvaltaisempaa kuin muissa vastaavissa laitoksissa. Sanoja, joilla Mainiemen erityisyyttä yleisimmin kuvaillaan, ovat terapeut-
12 9 tinen, inhimillinen, yhteisöllinen, joustava, kehittyvä, turvallinen, asiakasmyönteinen, tavoitteellinen, luonnonläheinen ja lämmin. Eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Mielestäni Mainiemeen pääsee hoitoon riittävän nopeasti Asiointi Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on joustavaa Mainiemi on hoitopaikkana viihtyisä Mainiemen henkilökunta on palvelualtista ja ystävällistä Mainiemessä hoito on laadukasta Mainiemessä hoidon hinta on edullinen Mainiemestä annetaan ulospäin tarpeeksi tietoa käytettävistä hoitomenetelmistä ja -käytännöistä Kuntoutumiskeskuksen yhteydenpito lähettävään tahoon on riittävää Kuntoutumiskeskuksen asiakkaan hoidosta antama palaute on riittävää Odotan jokaiseen hoitojaksoon sisältyvän verkostopalaverin (ei koske katkaisuhoitoa) Kunnan edustajan tulisi olla mukana asiakkaan jatkohoitosuunnitelmaa valmisteltaessa Taulukko 2. Henkilökunnan mielipiteet Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta päihdehuollon laitosyksikkönä Erityisinä onnistumisina Mainiemen henkilökunta mainitsee yhteisöllisyyden edistämisen sekä henkilökohtaisen asiakastyön ja perustyön laadun kehittämisen. Hyvin Mainiemenessä on onnistuttu myös naisten yhteisön kehittämisessä ja naisten erityistarpeiden huomioimisessa päihdetyössä sekä verkostotyön kehittämisessä. Talouden tasapainottaminen on ollut ajankohtaista viimeisimpinä vuosina ja tulokset ovat olleet kiitettävät myös tällä saralla. Kehittämisen varaa Mainiemen henkilökunta näkee henkilöstöpolitiikassa (koulutus ja kilpailukykyinen palkkaus); työilmapiirin ja työn jatkuvuuden tukemisessa, päätöksenteon avoimuudessa ja sijaiskäytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi kehittämiskohdiksi mainitaan moniammatillisen osaamisen entistä parempi hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden periaatteiden noudattaminen työssä. Myös alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön sekä tutkimustoimintaan voitaisiin panostaa tulevaisuudessa voimakkaammin.
13 Mainiemen kuntoutumiskeskus alueen päihdepalveluntuottajien näkökulmasta Kaikki alueen päihdepalveluntuottajille osoitettuun kyselyyn vastanneet tahot olivat tutustuneet Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaan. Osa oli käynyt paikan päällä ja osa lukenut esitteitä ja hakenut tietoa internetistä. Myös asiakasyhteistyötä on ollut monella vastaajalla Mainiemen henkilökunnan kanssa. Alueen päihdepalveluntuottajien mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksella on tärkeä ja tarpeellinen rooli palvelujen kokonaisuudessa. Mainiemen asema nähdään vakiintuneeksi ja palvelut monipuolisiksi. Kyselyyn vastanneiden palveluntuottajien silmin Mainiemi esittäytyy hyvin monipuolisena laitospalveluyksikkönä. Mainiemi profiloituu yleisimmin alkoholistien hoitoon, mutta myös huumeiden käyttäjät ja sekakäyttäjät mainitaan monessa vastauksessa. Asiakasryhmiä, joille Mainiemi nähdään parhaiten soveltuvan, ovat yleisimmin työikäiset, yksinäiset ja perheettömät miehet ja naiset. Myös nuoret mainitaan omana ryhmänään. Vastauksissa mainitaan myös, että Mainiemi on asiakkaalle oikea paikka, jos hän on muutosta vakavasti suunnitteleva ja hän hyötyy yhteisöhoidosta. Eräässä vastauksessa puolestaan Mainiemeä kuvaillaan muutostyöhön valmistelevaksi yksiköksi, jolloin syvemmällä tasolla tapahtuvat muutokset ovat vielä kaukana. Näkemys Mainiemen profiilista on vastausten mukaan hyvin vaihteleva ja osittain selkiytymätön. Kritiikkiä Mainiemi saa heikosta, lähinnä asiakasasioihin liittyvästä, yhteydenpidosta muihin yksiköihin. 4 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet ja kehittäminen Päihdepalveluntuottajille osoitetussa kyselyssä pyydettiin nimeämään alueen keskeisimpiä palvelupuutteita. Lista on pitkä ja haastava. Mainiemessä pyritään kuuntelemaan kentän tarpeita ja kehittämään toimintaa tarpeen mukaiseksi. Erityisesti huumehoidon kehittämiseen on panostettu viime aikoina. Lisäksi perhehoidon lisätarve on tullut ilmeiseksi ja tähän on Mainiemessä vastattu. Tässä kappaleessa listataan palvelutuottajien esille tuomat päihdepalvelutarpeet ja esitellään Mainiemen
14 11 uudet hoitopalvelut. Opiskelijaharjoittelujen kehittäminen Mainiemessä kuuluu osaltaan päihdetyön tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen ja sitä käsitellään lopuksi. 4.1 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet Kysyttäessä palveluntuottajilta alueen merkittävintä päihdepalvelun puutetta, vastausten hajonta on suuri. Seuraavassa yhteenvedossa on listattu kyselyvastauksissa nousseet keskeisimmät päihdepalvelujen puutteet: nuorten hoitopaikat kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitopaikat päihdeongelmaisten vanhusten hoitopaikat tuettu asuminen katkaisuhoito pienen huumekatkaisuyksikön puute kroonikkojen asumispalvelut asiakkaiden keskitetty ohjaus puuttuu; palvelujen sisällöllinen kehittäminen ja jatkuvuuden tukeminen päihdeperheiden palvelut 4.2 Alueen päihdehuollon laitospalvelujen tarpeeseen vastaaminen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymään kuuluu 45 jäsenkuntaa (vuonna jäsenkuntaa) ja kunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Tällä hetkellä kuntayhtymä tuottaa ainoastaan päihdehuollon laitospalveluja (Mainiemen kuntoutumiskeskus). Vuonna 2003 Mainiemeen tuli asiakkaita 31:stä jäsenkunnasta ja 13:sta muusta kunnasta. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen palvelut ovat laajentuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Syksyllä 2003 avasi ovensa huumekuntoutumisyhteisö Pähkinän yhteyteen 2-3 paikkainen itsenäistymisyhteisö Terho. Terhon tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oman vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhossa ohjaajien rooli pienenee ja vastuu asioiden hoitamisesta on yhä enemmän asiakkaalla itsellään.
15 12 Työtoiminta on tärkeä osa asiakkaiden kuntoutumisprosessia. Pitkissä hoidoissa olevilla asiakkailla on mahdollisuus resurssiensa mukaan tehdä työtä joko Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa eri tehtävissä tai lähialueen yrittäjien palveluksessa (puutarha, kaupat ym.). Työtoiminnasta maksetaan asiakkaalle pientä aktivoimisrahaa tai pidemmällä kuntoutuksessa olevat voivat saada työvoimahallinnolta työvoimakokeilun ylläpitokorvausta. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymällä on omistuksessaan alueella sijaitseva rivitalo, jossa on muutamia vuokra-asuntoja. Laitoshoidon jälkeen asiakas voi siirtyä asumaan rivitaloon omalla vuokrasopimuksella ja samalla hyödyntää Mainiemen avopalveluja. Tukiasumista pyritään kehittämään jatkossa järjestelmälliseksi osaksi pitkiä hoitoja ja siihen liittyy aina joko työskentely tai ammatillinen koulutus. Rivitalossa sijaitsee myös Mainiemen uusi perhekuntoutumisyhteisö Perho, jossa on asunnot kahdelle perheelle. Perho-yhteisö aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa ja toimii niin ikään Pähkinähuumekuntoutumisyhteisön yhteydessä. Jatkossa Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän tavoitteena on tarjota jäsenkunnilleen myös muita kuin päihdehuollon laitospalveluja. Kehitteillä on muun muassa konsultaatiopalveluja, minipäiväkeskustoimintaa ja jalkautuvia päihdepalveluja. Näin kuntayhtymän jäsenkunnat voivat hyödyntää Mainiemen henkilökunnan ammattitaitoa kattavammin. 4.3 Tulevaisuuden ammattilaiset: Mainiemi opiskelijoiden harjoitteluyksikkönä Päihdehuollon palvelutarpeisiin voidaan vastata myös kouluttamalla päihdetyöhön entistä rautaisempia ammattilaisia. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa opiskelijoihin on jo totuttu, mutta harjoittelun koordinoinnissa ja sisällön kehittämisessä ollaan vasta alussa. Käytännön harjoittelut ovat tärkeä osa opiskelua. Mainiemen henkilökunnalle osoitetussa kyselyssä tiedusteltiin henkilökunnan mielipiteitä opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä asioista, kuten millainen opiskelija soveltuu harjoittelijaksi Mainiemeen ja mitä hyvän harjoittelun tulisi sisältää. Mainiemen henkilökunnasta valtaosa pitää opiskelijoiden harjoitteluja Mainiemessä hyvänä ja kannatettavana asiana. Kantaa perustellaan muun muassa sillä, että opiskelijan on hyvä nähdä ja oppia päihdetyötä käytännössä. Myös työntekijät saavat opiskelijoilta uusia virikkeitä ja näkemyksiä.
16 13 Mainiemi tulee tunnetuksi opiskelijoiden myötä ja saa mahdollisesti uutta työvoimaa harjoittelunsa Mainiemessä suorittaneista opiskelijoista. Muutamassa vastauksessa pohditaan, että opiskelijoiden määrää tulisi kuitenkin rajoittaa ( ei liikaa ). Viiden vastaajan mielestä Mainiemi voisi profiloitua selkeämmin opiskelijoiden harjoitteluyksiköksi. Perusteluissa painotetaan muun muassa opiskelijoiden ikää (ei liian nuoria ja kokemattomia; alaikäraja esim. 22 v.) ja määrää (korkeintaan yksi kerrallaan jne.). Opiskelijoiden koetaan vaativan paljon aikaa. On tärkeää priorisoida minkälaisia (ala, mitä osaa ja mitä haluaa oppia) opiskelijoita Mainiemeen soveltuu harjoittelijoiksi. Kuitenkin yhteistyötä koulujen ja tulevaisuuden työntekijöiden kanssa pidetään tärkeänä. Opiskelijan tulisi henkilökunnan mukaan suorittaa koko harjoittelunsa yhdessä yhteisössä. Jokaisella opiskelijalla tulisi olla omaan ammattiryhmään kuuluva harjoitteluohjaaja. Yhteistyö koulun kanssa on tärkeää. Opiskelijalla ja harjoittelun ohjaajalla täytyy olla yhteneväinen näkemys siitä, mitä harjoittelun aikana on tarkoitus oppia. Ohjaajalla on vastuu harjoittelun onnistumisesta; ohjaamiseen täytyy paneutua kunnolla. Lähes kaikki Mainiemen päihdetyötä tekevistä työntekijöistä olisivat valmiita toimimaan opiskelijoiden ohjaajina. Myönteisiä vastauksia perustellaan oman kokemuksen jakamisen tärkeydellä ja toisaalta oman työn arvioimisen ja näkökulmien vaihtamisen kautta. 6 Kyselyjen tulokset pähkinänkuoressa KYSELY KUNTAYHTYMÄN ALUEEN PÄIHDEPALVELUNTUOTTAJILLE Vastausprosentti 47 % (16 tahoa 34:stä) Kuntayhtymän alueella toimivilta päihdepalvelujen tuottajilta kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä hoitoyhteistyöstä (lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku), konsultaatioyhteistyöstä sekä työntekijävaihdosta ja koulutusyhteistyöstä. Lisäksi tiedusteltiin, miltä Mainiemen kuntoutumiskeskus näyttää palveluntuottajien silmin sekä sitä, miten alueen päihdetyötä voitaisiin kehittää toimivammaksi.
17 14 Kaikki kyselyyn vastanneet tahot haluavat tietoa asiakkaan aikaisemmista hoidoista ja hoitopoluista. Tämän katsotaan edistävän yhteistyötä ja hoidon tuloksellisuutta, lisäksi näin vältytään päällekkäiseltä työltä. Yleisimmin vastanneet palveluntuottajat suosivat kirjallista lähetettä. Myös konsultaatioyhteistyön toivotaan toimivan molempiin suuntiin: vastanneet tahot antavat ja saavat konsultaatioita tarvittaessa eri tahoille/tahoilta. Yleisimmin konsultaatiotarvetta ilmenee lääketieteellisissä asioissa, erityisesti kaksoisdiagnoosiasiakkaiden ja moniongelmaisten asiakkaiden (päihdeongelman lisäksi vakava somaattinen sairaus) hoidossa. Työntekijävaihdosta Mainiemen kanssa oli suoraan kiinnostuneita neljä tahoa; yhdeksässä vastauksessa oli valittu vaihtoehto ehkä. Vaihtoajan tulisi olla tarpeeksi pitkä ja siihen tulisi kuulua hyvä perehdytys. Käytännössä vaihto edellyttää myös hyviä kulkumahdollisuuksia tai asumismahdollisuutta. Alueen päihdepalveluntuottajat ovat hyvin koulutusmyönteisiä: suurin osa kyselyyn vastanneista olisivat halukkaita osallistumaan yhteiseen koulutukseen, mutta aika ja muut resurssit ovat tiukassa. Koulutusta haluttaisiin mm. aiheista: yhteisöllinen päihdekuntoutuminen, lääkkeetön hoito ja pehmeät vaihtoehdot hoidossa, huumeasiakkaat, eri hoito- ja terapiamuodot, motivointi ja kognitiivinen terapia, erityiskysymykset päihdeasiakkaiden hoidossa. Mainiemi profiloituu alueen palveluntuottajien näkökulmasta yleisimmin alkoholistien hoitoon, mutta myös huumeiden käyttäjät ja sekakäyttäjät mainitaan useassa vastauksessa. Muita mainittuja asiakasryhmiä ovat: vakavasti muutosta suunnittelevat, työikäiset, eläkeläiset, nuoret aikuiset, alle keski-ikäiset, keski-ikäiset, yksinäiset ja perheettömät, yhteisöhoidosta hyötyvät miehet ja naiset. Mainiemen palveluvalikoimaa olisi tarvetta laajentaa vastausten mukaan erityisesti seuraaville asiakasryhmille: Huumekatkaisu-/vieroitushoito huumeiden käyttäjille, perhehoito päihdeperheille, pienten lasten äidit, pariskunnat, keski-ikäiset lääkkeiden väärinkäyttäjät ja nuoret kaksoisdiagnoosiasiakkaat. KYSELY MAINIEMEN HENKILÖKUNNALLE Vastausprosentti 54 % (13 henkilöä 24:stä) Mainiemen henkilökunnalta kysyttiin Mainiemen profiilista ja roolista päihdehuollon laitospalvelujen kentässä, yhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä muiden palveluntuottajien kans-
18 15 sa, Mainiemen sisäisestä keittämisestä ja uusista palvelumuodoista, joita kuntayhtymä voisi jatkossa tarjota jäsenkunnilleen. Sanoja, joilla Mainiemeä yleisimmin kuvaillaan, ovat: terapeuttinen, inhimillinen, yhteisöllinen, joustava, kehittyvä, turvallinen, asiakasmyönteinen, tavoitteellinen, luonnonläheinen, kaukana kaupungeista ja lämmin. Erityisesti Mainiemi on onnistunut yhteisöllisyyden edistämisessä ja kehittämisessä, henkilökohtaisessa asiakastyössä, perustyön laadun kehittämisessä sekä naisten erityistarpeiden huomioimisessa päihdetyössä. Kehittämisen varaa jää vielä henkilöstöpolitiikan saralle (koulutus ja palkkaus). Lisäksi kehittämiskohtina mainitaan mm. moniammatillisen osaamisen parempi hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Myöskään tiedottaminen Mainiemestä kuntiin (niin palveluista kuin asiakasasioistakaan) ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mainiemen henkilökunta näkee työpaikkansa pääosin hyvin myönteisessä valossa ja valtaosa vastanneista suhtautuu avoimesti työn kehittämiseen: Suurinta osaa henkilökunnasta kiinnostaa työntekijävaihto muiden päihdehuollon yksiköiden kanssa. Etenkin koulutuksiin suhtaudutaan myönteisesti. Eniten kiinnostusta herätti koulutus yhteisöllisyydestä (eri näkökulmia). Muita koulutusehdotuksia oli mm: huumekoulutus, lääkekoulutus ja esim. Myllyhoidon hoitokäytännöt. Konsultaatiota kaivataan mm. psyykkisiin sairauksiin liittyvissä asioissa, muissa sairauksissa, lääkityksissä, rikos- ja vankiasioissa, asunnottomuudessa ja muissa vastaavissa ilmiöissä, jotka eivät suoraan liity päihdetyöhön, mutta saattavat tulla kuntoutuksessa esille. Konsultaatiopalveluita ollaan valmiita antamaan myös Mainiemestä kuntien työntekijöille esim. seuraavista aiheista: yhteisöllisyys, ryhmädynamiikka, päihdetyön perusteet, verkostoterapia, hoidon tarpeen määrittely, akupunktion käyttö päihdetyössä. Konsultaatiopalvelun toteuttaminen vaatii lisää henkilöstöresursseja, taitoa, innokkuutta ja aikaa. Kunnilla uskotaan olevan konsultaatiotarpeita laajalti, joten kyseisen palvelun tarjoaminen olisi paikallaan. Myös jalkautuvan päihdetyön vieminen kuntiin saa kannatusta - Hoidon saatavuus pienissä kunnissa paranisi ja hoitoon tulokynnys olisi matalampi. Päihdetyön asiantuntemusta vietäisiin sinne, missä sitä ei välttämättä valmiiksi vielä ole ja yhteistyö kuntien kanssa paranisi. Opiskelijoihin suhtaudutaan Mainiemessä kiinnostuksella; myös työntekijät hyötyvät opiskelijoiden harjoittelujaksoista. Opiskelijoita ei kuitenkaan saa olla liikaa (kerrallaan), eivätkä he saa olla liian nuoria. Ohjaukseen tulee panostaa ja harjoittelujakson tulisi olla hyvin suunniteltu. Opiskelijan olisi hyvä suorittaa koko harjoittelujakso yhdessä yhteisössä. Harjoittelujen ohjaamiseen löytyy henkilökunnan parista hyvinkin mielenkiintoa.
19 16 7 Kyselyjen anti Reitit selviksi hankkeelle Kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajien ja Mainiemen henkilökunnan kyselyiden vastaukset vahvistavat niitä kehittämistarpeita, joita jäsen- ja sopimuskuntien kyselyssä nousi esille muun muassa päihdepalveluiden suhteen. Lisäksi nämä kaksi kyselyä tuovat uutta ajattelemisen aihetta Mainiemen sisäiseen ja imagolliseen kehittämiseen: tiedottamiseen, lomakkeiston suunnittelemiseen ja opiskelijoiden harjoittelujen kehittämiseen. Reitit selviksi hankkeen aluksi tehdyt neljä kyselyä (kysely kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille, alueen päihdepalveluntuottajille, Mainiemen henkilökunnalle ja asiakkaille) muodostavat pohjakartoituksen hanketyölle ja kuntayhtymän kehittämiselle jatkossakin. Niiden hyöty ei rajoitu ainoastaan hankkeen alkuun, vaan niihin voidaan aina palata kyselyissä käsiteltyjen asioiden, kuten koulutusten tai konsultaatiopalvelujen kehittämisen, tullessa ajankohtaisiksi. Hankkeessa toimii kuusihenkinen kehittämistyöryhmä, joka viikoittaisissa palavereissaan pohtii Mainiemen sisäisiä uudistuksia. Tähän mennessä (toukokuun puoliväli 2004) erityisesti Mainiemen imagolliset seikat sekä lomakkeiston uusiminen ovat olleet uudistusten alla. Hankkeen pilottikuntien avustuksella Mainiemeen on kehitetty oma asiakaslähete, esitietolomake, joka palvelee kuntien ja muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös hoitoyhteenvetolomaketta ja sen käytäntöä on kehitetty. Selkeästä lomakkeistosta pyritään kehittämään aikaa säästävä tehokas työväline arkeen, joka palvelee niin asiakkaan lähettävää tahoa, Mainiemen henkilökuntaa kuin asiakastakin. Toisena konkreettisena edistyksenä mainittakoon Mainiemi tiedottaa tiedotteen syntyminen. Tiedote lähetetään kuntiin ja yhteistyökumppaneille neljännesvuosittain. Ensimmäinen tiedote on ilmestynyt maaliskuun 2004 lopussa. Tiedotteessa käsitellään Mainiemen ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan tulevasta. Tiedottamisen avuksi lähitulevaisuudessa uusitaan Mainiemen kotisivut, joita kehittämisryhmässä on jo ideoitu. Myös laatuasiat ovat juuri nyt ajankohtaisia Mainiemessä. Kehittämisryhmän työn alla on Stakesin päihdepalveluille osoitetun laatuarvion tekeminen. Pyrimme huomioimaan Stakesin päihdepalvelujen laatusuositukset kaikissa kehittämiseen liittyvissä asioissa. (Lisätietoa laatusuosituksista ja laatuarviosta:
20 17 Seuraavassa loppusanoiksi päihdepalveluntuottajien vastauksissa esitettyjä vapaita näkemyksiä ja kommentteja: Hyvä, että näitä asioita joku kuntayhtymän alueella selvittää, koska vuosien varrella varmasti paljon paikallisia muutoksia niin palvelujen tarpeessa kuin niiden järjestämisessäkin. Toisaalta herkästi uraudutaan ja ravistelu tarpeen vaikkapa tällaisen kyselyn muodossa. Kiitos. Koulutus ja konsultaatio [kyselyssä] mainittu työnohjausta ei. Työnohjaus yli hallintorajojen hyvä tapa löytää uutta ja/tai yhteistä muiden kanssa. Perhetyön osuus on edelleen lisättävä alue perheinterventiot jossa lapset huomioidaan, lasten ryhmät. Psykiatristen sairauksien tehokkaampi hoito päihteenkäyttäjillä tärkeää. Kuntien tilanne heikentää hoitojen suunnittelua, loppuvuonna rahat vähissä mikä varmaan näkyy myös Mainiemessä. Hoitoon pääsykynnys voisi olla myös Mainiemessä matalampi hoito on prosessi (...) Jonkinasteinen vieroitushoito toisi Mainiemeen asiakkaita, ei tarvitsisi vaihtaa paikkaa vieroituksen ja kuntoutuksen välillä.
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotSukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Aurinkoisen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin syyskuussa 2016. Kysely oli suunnattu kaikille Aurinkoisen asiakkaille; yhteisökodissa ja tukiasunnossa asuville sekä päiväasiakkaille.
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotREITIT SELVIKSI 2003-2005
REITIT SELVIKSI 2003-2005 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Osaraportti 1 Yhteenveto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitetun kyselyn vastauksista
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotKoillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista
LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotLastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin
Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin ANU LAUKKANEN TOENPERÄN KIRJASTO/ JUVAN KIRJASTO Pohjaa opinnäytetyön toteuttamiselle theseus.fi --> Oulun ammattikorkeakoulu --> Kirjasto-
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotVerkostoituvat tietojärjestelmälääkärit
Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotAlfaKuntoutus. (palvelun nimi)
AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotHnenogäsdpdinoinnin päätehtävät
Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2015 Toteutus Syys- lokakuussa 2015, vastausaikaa 2 viikkoa Webropol-kysely Toimitettiin Avustajaportti.fi palveluun
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotAsiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?
Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja
LisätiedotAsukas- ja henkilöstökyselyn tuloksia
Kymen Sotekuntayhtymän valmistelu Asukas- ja henkilöstökyselyn tuloksia 29.01.2018 Kyselyn taustat Kymenlaaksolaisille järjestettiin avoin kysely otakantaa.fi-palvelussa 14.12.2017-4.1.2018. Kysely toteutettiin
LisätiedotPERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ
PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotJuna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
LisätiedotKonsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa
Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa Konsultoivan sairaanhoitajan työmalliehdotus Eteva kuntayhtymän tukikeskuksissa Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotAsiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018
Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018 YAH Asiakkaan tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta Omaisen tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta KAT Asiakkaan tyytyväisyyskysely kotihoidosta
LisätiedotRecovery orietation vastaus
Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010
Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Liite nro: 2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointi toteutettiin nyt toisen kerran. Ensimmäinen arviointi toteutettiin edellisen valtuustokauden
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotKokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
Lisätiedot1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen
1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotValitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.
Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotKysely asukkaiden läheisille 2-3/2017
Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017 22.3.2017 Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Kysely toteutettiin 23.2-19.3.2017 Kysely lähti 99 vastaanottajalle (88 kpl vuonna 2016), vastauksia saimme kaikkiaan
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotTK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotLastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja
1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotKanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotSAATEKIRJE KYSYMYKSET. Taustakysymykset. Hei!
SAATEKIRJE Hei! Olemme TAOK:in ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijoita ja teemme koulutukseemme liittyvän kehittämistyön yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto, Tredun aikuiskoulutuksen ja
LisätiedotOpiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)
Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
Lisätiedot