REITIT SELVIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REITIT SELVIKSI 2003-2005"

Transkriptio

1 REITIT SELVIKSI Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Osaraportti 2 Yhteenveto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettujen kyselyjen vastauksista Tiia Inkeroinen

2 Matti Mäkelä 2

3 Sisältö: 1 Kyselyjen toteutus Alueen päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely Päihdepalveluntuottajien välinen yhteistyö Lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku Konsultaatioyhteistyö ja jalkautuvat päihdepalvelut Työntekijävaihto ja koulutusyhteistyö Mainiemen kuntoutumiskeskuksen profiili päihdehuollon laitospalvelujen kentässä Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen henkilökunnan silmin Mainiemen kuntoutumiskeskus alueen päihdepalveluntuottajien näkökulmasta Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet ja kehittäminen Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet Alueen päihdehuollon laitospalvelujen tarpeeseen vastaaminen Tulevaisuuden ammattilaiset: Mainiemi opiskelijoiden harjoitteluyksikkönä Kyselyjen tulokset pähkinänkuoressa Kyselyjen anti Reitit selviksi hankkeelle...16 Liite 1: Kysely Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille...18 Liite 2: Kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle...21

4 1 1 Kyselyjen toteutus Kysely Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajille ja kysely Mainiemen henkilökunnalle kuuluvat Reitit selviksi hankkeen alkukartoituksiin. Syksyllä 2003 toteutettiin myös kolmas laaja kysely, joka kohdistettiin kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskuntien sosiaalijohtajille. Kunnille osoitetusta kyselystä on saatavilla yhteenvetoraportti (Osaraportti 1). Tässä yhteenvetoraportissa esitellään Mainiemen henkilökunnalle ja alueen päihdepalveluntuottajille osoitettujen kyselyjen tulokset. Lisäksi kappaleessa 4.2 esitellään Mainiemen kuntoutumiskeskuksen uudet palvelut. 1.1 Alueen päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely Päihdepalveluntuottajille osoitetulla kyselyllä kartoitettiin alueella toimivaa ammatillista yhteistyötä (konsultaatio- ja koulutusyhteistyö) ja mahdollisuuksia kehittää uusia yhteistyömuotoja päihdetyöhön (ks. liite 1). Toiseksi kyselyllä haluttiin saada ideoita siitä, mitä alueen päihdetyö vaatisi toimiakseen paremmin. Kyselyssä tiedusteltiin myös alueen muiden päihdepalveluntuottajien näkemyksiä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta. Päihdepalveluntuottajille osoitettu kysely lähettiin 34:lle eri palvelutaholle kuntayhtymän alueella. Vastausprosentti kyselyyn oli 47 % (16 vastausta) ja se toteutettiin postikyselynä ajalla Kyselyyn vastanneet päihdepalveluntuottajat: Forssan seudun terveydenhuollon ky/a-klinikka, Hämeenlinnan päihdepalvelut/living room, Hämeenlinnan päihdepalvelut/holstilan kuntoutumisyksikkö, Hämeenlinnan päihdepalvelut/aklinikka (kaksi vastausta), Lahden A-klinikkatoimi/Pitkämäen kuntoutusyksikkö, Lahden A- klinikkatoimi/a-klinikka, Lahden Sininauha ry/nousurinteen palvelukeskus, Mäntän A- terveysneuvola, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri/lahden psykiatrian poliklinikka, Riihimäen A- klinikka, Tampereen A-klinikkatoimi/Kuntoutumiskeskus, Tampereen A- klinikkatoimi/nuorisoasema, Tampereen A-klinikkatoimi/Matala, TAYS/Akuuttipsykiatrian osasto APS5 (Pitkäniemen sairaala), TAYS/päihdepoliklinikka.

5 2 1.2 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle osoitettu kysely keskittyi kartoittamaan mainiemeläisten ajatuksia kuntayhtymän tulevaisuudesta ja palvelujen kehittämisestä (ks. liite 2). Lisäksi kysyttiin henkilökunnan näkemyksiä Mainiemen profiilista ja siitä, miten Mainiemi sijoittuu alueen päihdepalveluiden kentässä. Yhteneväisiä kysymyksiä alueen päihdepalveluntuottajille osoitetun kyselyn kanssa olivat kysymykset ammattillisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä sekä kysymykset yhteistyöhalukkuudesta muiden palveluntuottajien kanssa. Henkilökunnan kysely jaettiin 24:lle työntekijälle ja kyselyyn sai vastata nimettömänä. Hoitohenkilökunnan lisäksi mukana oli Mainiemen keittiö-, kiinteistö- ja hallintohenkilökunta. Vastausprosentiksi saatiin 54 % (13). Kysely toteutettiin välisenä aikana. 2 Päihdepalveluntuottajien välinen yhteistyö 2.1 Lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku Päihdehuollon palveluissa esiintyy monenlaista lähetekäytäntöä: osa hoitotahoista ei kaipaa lähetteitä, toiset puolestaan pitävät lähetettä ehdottoman tärkeänä asiakkaan perustiedon lähteenä. Kyselyissä alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen henkilökunnalle tiedusteltiin muun muassa sitä, minkälaista esitietoa asiakkaasta halutaan ja millainen lähetekäytäntö palvelee tehtävää parhaiten. Kyselyissä pyydettiin listaamaan hyvän lähetteen sisältö. Kyselyihin vastanneet päihdepalveluntuottajat ja Mainiemen henkilökunta suosivat yleisimmin kirjallista lähetekäytäntöä, koska sitä pidetään toimivimpana. Mainiemessä toivotaan lähetteen olevan mahdollisimman lyhyt, ytimekäs ja selkeä. Lähetteen tulisi sisältää perustiedot asiakkaasta, käytetty päihde sekä hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanteensa. Lisäksi lähetteessä tulisi olla mainittuna hoitojakson suunniteltu pituus, yhteistyötahot yhteystietoineen, lähtölääkitys ja sopimus päihdeseulojen ottamisesta hoitoaikana. Lähetteessä on hyvä mainita myös mahdollisesti suunnitellut jatkohoidot ja tukitoimet sekä erityistä huomiota vaativat asiat.

6 3 Alueen palveluntuottajat listaavat hyvän lähetteen sisältöön mm. infektiotaudit ja lääkitykset, päihdehistorian, aikaisemmat hoidot ja niiden sisällön, väkivaltaisuuden ja mahdolliset tulevat vankilatuomiot, oman tavoitteen hoidolle ja muut suunnitelmat, maksuasiat sekä yhteystiedot edelliseen hoitopaikkaan. Kaikki kyselyyn vastanneet kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajat haluavat saada palautetta asiakkaan hoidosta aiemmilta hoitotahoilta. Palautteen antaminen ja saaminen nähdään tärkeänä, koska sen kautta yhteistyö ja hoidon tuloksellisuus paranevat ja hoidon jatkuvuus turvautuu. Näin vältytään myös päällekkäiseltä työltä. Kaikki vastanneet tahot ovat valmiita antamaan omia asiakastietojaan eteenpäin, jos vain asiakkaalta on tähän suostumus. 2.2 Konsultaatioyhteistyö ja jalkautuvat päihdepalvelut Konsultaatioyhteistyö Kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajilta kysyttiin yksikköjen halua ja tarvetta antaa ja vastaanottaa konsultaatioapua muilta päihdehuollon yksiköiltä. Lisäksi kyselyissä tiedusteltiin missä asioissa konsultaation tarvetta erityisesti ilmenee ja millaisia konsultaatiotapoja yksiköillä on tai voisi olla. Kaikki kyselyihin osallistuneet tahot antavat (tai haluaisivat antaa) tarvittaessa, pyydettäessä, resurssien puitteissa tai säännöllisesti konsultaatiota muille päihdehuollon toimijoille ja vastaavasti saavat itse konsultaatioapua sitä tarvittaessa. Yleisimmin konsultaatiota on vastaajien mukaan paras toteuttaa puhelimitse tai tapaamalla. Muita tapoja voi olla sähköposti, kirjeet tai videoneuvottelut. Erään palveluntuottajan vastauksessa painotetaan, että Mainiemen olisi hyvä panostaa erityisesti videoneuvotteluihin: välimatka moneen jäsenkuntaan tai toiseen hoitotahoon on kovin pitkä matkustaminen puolin ja toisin vie liikaa aikaa. Alueen päihdepalveluntuottajien konsultaation tarve liittyy yleisimmin lääkäri- ja lääkeasioihin, kaksoisdiagnoosiasiakkaisiin tai muihin asiakasryhmiin, joilla on monia vakavia ongelmia esim. somaattinen sairaus päihdeongelman lisäksi. Myös lastensuojeluasioissa, asiakkaiden talous- ja toimeentuloasioissa, hoitopaikan valinnassa ja jatkohoidon suunnittelussa kaivataan tukea vastaajata-

7 4 hosta riippuen. Edellä mainittujen asioiden lisäksi Mainiemen henkilökunta kaipaa konsultaatiota rikos- ja vankiasioissa, asunnottomuudessa ja muissa vastaavissa tapauksissa, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity päihdetyöhön, mutta saattavat tulla esille kuntoutuksessa. Mainiemen konsultaatiopalvelut Reitit selviksi hankkeessa on suunniteltu konsultaatiopalvelun aloittamista Mainiemestä kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille. Kyselyssä Mainiemen henkilökuntaa pyydettiin visioimaan millaisia konsultaatiokäytäntöjä kuntayhtymälle voitaisiin kehittää ja minkälaisilla ehdoilla ne parhaiten toimisivat. Konsultaatioideoina esille tuli seuraavanlaisia ajatuksia: työpajatyyppinen työskentely tarkasti rajatusta aiheesta (esim. naisten päihdeongelma tai lääkeriippuvuus) ohjatut verkostopalaverit ohjattu hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus (työntekijä mukaan asiakkaan alkuhaastatteluihin ja kuntaan avuksi) e-konsultaatio puhelinkonsultaatio jalkautuva päihdetyö Konsultaatiopalvelun toteuttaminen vaatii Mainiemen henkilökunnan mukaan henkilöstöresurssien lisäystä, taitoa, innokkuutta ja aikaa. Muutama vastaaja ehdottaa yhtä erillistä konsultoivaa henkilöä Mainiemeen tai että konsultaatiolle olisi varattu erillinen aika, vaikkapa yksi päivä viikossa. Konsultaatiotarpeita uskotaan kuntien peruspalveluissa olevan laajalti. Mainiemen henkilökunta näkee kunnilla olevan konsultaatiotarvetta mm. päihdetyön perusasioista, kuntoutussuunnitelmista ja hoidon tarpeen arvioinnista ja päihdestrategioista, Mainiemen palveluista, käytännön asioiden järjestämisessä, päihdetyön organisoimisessa ja toiminnan rationalisoimisessa (etenkin pienissä kunnissa). Mainiemen henkilökunta määrittelee konsultaatioita voitavan antaa muun muassa yhteisöllisyydestä, ryhmädynamiikasta, päihdetyön perusteista, verkostoterapiasta, hoidon tarpeen määrittelystä ja akupunktion käytöstä päihdetyössä.

8 5 Jalkautuvat päihdepalvelut Toinen kehittämisajatuksen alla oleva kuntayhtymän uusi palvelutuote on jalkautuvat päihdepalvelut. Jalkautuvalla päihdetyöllä tarkoitetaan Mainiemen päihdetyön asiantuntijaa, joka vie ammattitaitonsa kuntiin peruspalveluiden työntekijöiden tueksi ja avuksi päihdeasioissa. Jalkautuva päihdetyöntekijä voi esimerkiksi ottaa kunnissa osaa verkostopalavereihin tai toimia itsenäisesti paikallisena A-klinikkana kunnan tarpeesta ja toiveesta riippuen. Jalkautuvan päihdetyön tarjoamista jäsenkunnille, etenkin pienille kunnille, kannattaa kuusi Mainiemen työntekijää. Hyviä puolia jalkautuvassa työssä on henkilökunnan mukaan se, että pienillä kunnilla ei usein ole erityisammattitaitoa päihdeongelmien hoitoon ja näin päihdeongelmat jäävät helposti rajallisten resurssien myötä muiden asioiden jalkoihin. Hoidon saatavuus ja asiakkaiden hoitoon pääsyn tasa-arvo paranisi ja hoitoon tulon kynnyskin olisi mahdollisesti matalampi. Jalkautuva työntekijä voisi osallistua kunnissa asiakkaiden hoidon tarpeen arviointien tekoon ja toimia päihdeasioiden asiantuntijana. Kolme henkilökunnan kyselyyn vastanneista olisi itse valmiita toimimaan kiertävinä päihdetyöntekijöinä kunnissa. Tämän tyyppiselle palvelulle uskotaan olevan tarvetta, koska jalkautuva päihdetyö on kunnille sekä tehokasta että taloudellista. 2.3 Työntekijävaihto ja koulutusyhteistyö Työntekijävaihto Työntekijävaihto toisen saman alan yksikön kanssa on hedelmällinen ja virkistävä ajatus. Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin työntekijöiden kiinnostusta työskennellä toisessa päihdehuollon yksikössä. Kyselyssä pyydettiin myös ideoimaan tapoja, joilla työntekijävaihtoa voisi toteuttaa sekä nimeämään käytännön esteitä, joihin toteutuksessa voidaan törmätä. Suurinta osaa (69 %) Mainiemen henkilökunnasta vastanneista kiinnostaa työntekijävaihto toisen päihdehuollon yksikön kanssa. Perusteluiksi sanotaan yleisimmin uusien näkemysten saaminen ja oman työn urautumisen välttäminen. Omaan työhön halutaan vertailukohtaa ja uusia kokemuksia. Työntekijävaihto nähdään tilaisuutena kehittyä työssä. Useimmat (83 %) henkilökunnan jäsenet olisivat valmiita ainakin harkitsemaan siirtymistä määräajaksi toiseen päihdehuollon yksikköön

9 6 töihin. Toteutusajatuksena esille nousi kahdenvälinen vaihto. Vaihtoajan tulisi olla riittävän pitkä (noin vuosi) ja palkka tulisi kuitenkin omalta työnantajalta. Työntekijävaihto Mainiemen kanssa kiinnostaa ainakin ajatuksena - enemmistöä (69 %) päihdepalvelun tuottajille osoitettuun kyselyyn vastanneista tahoista. Työntekijävaihto olisi paras toteuttaa myös muiden päihdepalvelujen tuottajien mukaan siten, että vaihtoaika olisi tarpeeksi pitkä. Ehdotukset jakson pituudesta vaihtelevat muutamasta päivästä aina vuoteen saakka. Hyvä työhön perehdytys on edellytys onnistuneelle työntekijävaihdolle. Vaihto voisi tapahtua joko vuorovaihtona tai samanaikaisesti, siten että samaa ammattiryhmää edustavat työntekijät vaihtavat paikkaa määräajaksi. Vaihto voisi tapahtua myös tarpeen pohjalta ja räätälöiden. Käytännön kannalta työntekijävaihto edellyttää asumisen järjestämistä tai hyviä kulkumahdollisuuksia. Tutustumista muiden päihdehuollon toimijoiden työhön pidetään tärkeänä ja tapoja tähän on monia. Tutustumiseen on laajalti kiinnostusta niin Mainiemessä kuin alueen muiden päihdepalveluntuottajien parissa. Etenkin vertaistyön kokemusta pidetään tärkeänä: päihdetyötä tekevät haluavat vaihtaa kokemuksia, kehittää yhteistyötä ja päivittää tietojaan. Keinoina voi olla tutustumispäivät ja säännölliset tapaamiset vaikkapa vuosittain, koulutukset ja illanistujaiset, teematapaamiset, asiakkaan vaihto saattaen, yhteiset hoidon suunnitteluneuvottelut ja verkostopalaverit. Suurimpana esteenä yhteistyölle nähdään olevan resurssipula (raha, aika ja henkilöstö). Muita ongelmia tuottaa välimatkat ja organisaatioiden jäykkyys työaikojen suhteen, ennakkoluuloisuus ja motivoitumattomuus. Asiakastyöstä koetaan olevan vaikea irrottautua ja työssä on jatkuva kiire. Koulutusyhteistyö Koulutuksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen tuo sopivassa määrin mielekästä vaihtelua arjen työhön. Kyselyissä kartoitettiin alueen päihdepalveluntuottajien ja Mainiemen henkilökunnan kiinnostusta yhteisiin koulutuksiin; koulutusten hyötyjä omalle työlle sekä kunkin tahon koulutustarpeita. Niin Mainiemen henkilökuntaa kuin muitakin alueen päihdepalveluntuottajia kiinnostaa yhteisiin koulutuksiin osallistuminen ja koulutuksen vastaanottaminen toisiltaan. Vastausten mukaan koulutus pitää ammattitaitoa ajan tasalla. Se varmistaa palvelujen laatua ja auttaa työntekijöitä jaksamaan

10 7 työssä. Kokemusten vaihto koetaan erityisen hedelmälliseksi, koska usein eri yksikköjen hoitoideologiat poikkeavat paljonkin toisistaan. Kyllä Ehkä Ei Kiinnostunut työntekijävaihdosta Mainiemen kanssa Halukas antamaan koulutusta alueen muille toimijoille Halukas vastaanottamaan koulutusta alueen muilta toimijoilta Halukas osallistumaan yhteisiin koulutuksiin Halukas yhteisten koulutusten järjestämiseen Kiinnostunut alueellisesta yhteistyöverkosta (esim. internet) Kiinnostunut osallistumaan säännöllisesti toisten toimintaan tutustumiseen Taulukko 1. Alueen päihdepalveluntuottajien kiinnostus työntekijävaihtoon ja koulutusyhteistyöhön Mainiemen henkilökunnan kanssa Aiheita, joista Mainiemen henkilökunta haluaisi koulutusta ja tietoa, ovat: yhteisöllisyys: yhteisön ohjaaminen yhteisöllisyyden suuntaan; miten yhteisöllisyys toimii; miten yhteisöllisyyttä on käytännössä toteutettu (esim. Mikkeli-yhteisöstä tai Kankaanpään A-kodista) huumekoulutus: huumetietous ja ajatuksia huumetyöstä (esim. Hietalinna-yhteisöstä) lääkehoito ja hoitotyö (lääkäreiltä ja muilta asiantuntijoilta) tietoa Myllyhoidosta (esim. Kalliolan klinikoilta) Mainiemen henkilökunnalta löytyy monenlaista ammattitaitoa jaettavaksi Mainiemen ulkopuolelle. Koulutusta ja kokemusten jakamista voitaisiin tarjota muun muassa: yhteisöllisyydestä Mainiemessä, vuorovaikutuksesta, nuorten ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdetyöstä yleisesti, arvoista ja asenteista päihdehuollossa, päihteiden vaikutuksesta terveyteen, mielikuvatyöskentelystä, ryhmädynamiikasta ja verkostoterapiasta.

11 8 Kuntayhtymän alueen kyselyyn vastanneet muut päihdepalvelujen tuottajat puolestaan kaipaavat tietoa niin ikään yhteisöllisyydestä, lääkkeettömästä hoidosta ja pehmeistä hoitovaihtoehdoista, huumeasiakkaista, eri hoito- ja terapiamuodoista (esim. kognitiivinen terapia), asiakkaan motivoinnista, erityiskysymyksistä päihdeasiakkaiden hoidossa palvelutahosta riippuen. 3 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen profiili päihdehuollon laitospalvelujen kentässä Yksi Reitit selviksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on Mainiemen kuntoutumiskeskuksen imagon selkeyttäminen. Kyselyillä haluttiin tietoa siitä, minkälaisena Mainiemi näyttäytyy sekä ulkoa päin että sisältä päin katsottuna. Erityisesti haluttiin tietoa Mainiemen vahvuuksista ja heikkouksista. 3.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus Mainiemen henkilökunnan silmin Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta näkee työpaikkansa päihdehuollon laitospalveluja tuottavana yksikkönä hyvin myönteisessä valossa (ks. taulukko 2); Mainiemessä hoito on laadukasta ja asiointi joustavaa sekä henkilökunta on palvelualtista ja ystävällistä. Vahvaksi kehittämiskohdaksi Mainiemessä nousee tiedottaminen ja yhteydenpito kuntiin tai muuhun asiakkaan lähettävään tahoon. Sama huomio nostettiin esille kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnista niille osoitetussa kyselyssä (ks. osaraportti 1: yhteenveto kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitetun kyselyn vastauksista). Muista kuntouttavaa laitoshoitoa tuottavista laitoksista Mainiemi eroaa henkilökunnan näkemysten mukaan siten, että Mainiemen toiminta on pienimuotoisempaa ja vapaata erityisistä aatteista ja hoidollisista ideologioista. Lisäksi Mainiemen työtapa koetaan vahvasti asiakaslähtöiseksi ja sitä leimaa verkostollisuus, joustavuus ja ihmisläheisyys. Henkilökunnan käsityksen mukaan Mainiemessä henkilökohtaisen asiakastyön osuus on suurempi ja hoito on kokonaisvaltaisempaa kuin muissa vastaavissa laitoksissa. Sanoja, joilla Mainiemen erityisyyttä yleisimmin kuvaillaan, ovat terapeut-

12 9 tinen, inhimillinen, yhteisöllinen, joustava, kehittyvä, turvallinen, asiakasmyönteinen, tavoitteellinen, luonnonläheinen ja lämmin. Eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Mielestäni Mainiemeen pääsee hoitoon riittävän nopeasti Asiointi Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on joustavaa Mainiemi on hoitopaikkana viihtyisä Mainiemen henkilökunta on palvelualtista ja ystävällistä Mainiemessä hoito on laadukasta Mainiemessä hoidon hinta on edullinen Mainiemestä annetaan ulospäin tarpeeksi tietoa käytettävistä hoitomenetelmistä ja -käytännöistä Kuntoutumiskeskuksen yhteydenpito lähettävään tahoon on riittävää Kuntoutumiskeskuksen asiakkaan hoidosta antama palaute on riittävää Odotan jokaiseen hoitojaksoon sisältyvän verkostopalaverin (ei koske katkaisuhoitoa) Kunnan edustajan tulisi olla mukana asiakkaan jatkohoitosuunnitelmaa valmisteltaessa Taulukko 2. Henkilökunnan mielipiteet Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta päihdehuollon laitosyksikkönä Erityisinä onnistumisina Mainiemen henkilökunta mainitsee yhteisöllisyyden edistämisen sekä henkilökohtaisen asiakastyön ja perustyön laadun kehittämisen. Hyvin Mainiemenessä on onnistuttu myös naisten yhteisön kehittämisessä ja naisten erityistarpeiden huomioimisessa päihdetyössä sekä verkostotyön kehittämisessä. Talouden tasapainottaminen on ollut ajankohtaista viimeisimpinä vuosina ja tulokset ovat olleet kiitettävät myös tällä saralla. Kehittämisen varaa Mainiemen henkilökunta näkee henkilöstöpolitiikassa (koulutus ja kilpailukykyinen palkkaus); työilmapiirin ja työn jatkuvuuden tukemisessa, päätöksenteon avoimuudessa ja sijaiskäytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi kehittämiskohdiksi mainitaan moniammatillisen osaamisen entistä parempi hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden periaatteiden noudattaminen työssä. Myös alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön sekä tutkimustoimintaan voitaisiin panostaa tulevaisuudessa voimakkaammin.

13 Mainiemen kuntoutumiskeskus alueen päihdepalveluntuottajien näkökulmasta Kaikki alueen päihdepalveluntuottajille osoitettuun kyselyyn vastanneet tahot olivat tutustuneet Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaan. Osa oli käynyt paikan päällä ja osa lukenut esitteitä ja hakenut tietoa internetistä. Myös asiakasyhteistyötä on ollut monella vastaajalla Mainiemen henkilökunnan kanssa. Alueen päihdepalveluntuottajien mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksella on tärkeä ja tarpeellinen rooli palvelujen kokonaisuudessa. Mainiemen asema nähdään vakiintuneeksi ja palvelut monipuolisiksi. Kyselyyn vastanneiden palveluntuottajien silmin Mainiemi esittäytyy hyvin monipuolisena laitospalveluyksikkönä. Mainiemi profiloituu yleisimmin alkoholistien hoitoon, mutta myös huumeiden käyttäjät ja sekakäyttäjät mainitaan monessa vastauksessa. Asiakasryhmiä, joille Mainiemi nähdään parhaiten soveltuvan, ovat yleisimmin työikäiset, yksinäiset ja perheettömät miehet ja naiset. Myös nuoret mainitaan omana ryhmänään. Vastauksissa mainitaan myös, että Mainiemi on asiakkaalle oikea paikka, jos hän on muutosta vakavasti suunnitteleva ja hän hyötyy yhteisöhoidosta. Eräässä vastauksessa puolestaan Mainiemeä kuvaillaan muutostyöhön valmistelevaksi yksiköksi, jolloin syvemmällä tasolla tapahtuvat muutokset ovat vielä kaukana. Näkemys Mainiemen profiilista on vastausten mukaan hyvin vaihteleva ja osittain selkiytymätön. Kritiikkiä Mainiemi saa heikosta, lähinnä asiakasasioihin liittyvästä, yhteydenpidosta muihin yksiköihin. 4 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet ja kehittäminen Päihdepalveluntuottajille osoitetussa kyselyssä pyydettiin nimeämään alueen keskeisimpiä palvelupuutteita. Lista on pitkä ja haastava. Mainiemessä pyritään kuuntelemaan kentän tarpeita ja kehittämään toimintaa tarpeen mukaiseksi. Erityisesti huumehoidon kehittämiseen on panostettu viime aikoina. Lisäksi perhehoidon lisätarve on tullut ilmeiseksi ja tähän on Mainiemessä vastattu. Tässä kappaleessa listataan palvelutuottajien esille tuomat päihdepalvelutarpeet ja esitellään Mainiemen

14 11 uudet hoitopalvelut. Opiskelijaharjoittelujen kehittäminen Mainiemessä kuuluu osaltaan päihdetyön tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen ja sitä käsitellään lopuksi. 4.1 Kuntayhtymän alueen päihdepalvelujen tarpeet Kysyttäessä palveluntuottajilta alueen merkittävintä päihdepalvelun puutetta, vastausten hajonta on suuri. Seuraavassa yhteenvedossa on listattu kyselyvastauksissa nousseet keskeisimmät päihdepalvelujen puutteet: nuorten hoitopaikat kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitopaikat päihdeongelmaisten vanhusten hoitopaikat tuettu asuminen katkaisuhoito pienen huumekatkaisuyksikön puute kroonikkojen asumispalvelut asiakkaiden keskitetty ohjaus puuttuu; palvelujen sisällöllinen kehittäminen ja jatkuvuuden tukeminen päihdeperheiden palvelut 4.2 Alueen päihdehuollon laitospalvelujen tarpeeseen vastaaminen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymään kuuluu 45 jäsenkuntaa (vuonna jäsenkuntaa) ja kunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Tällä hetkellä kuntayhtymä tuottaa ainoastaan päihdehuollon laitospalveluja (Mainiemen kuntoutumiskeskus). Vuonna 2003 Mainiemeen tuli asiakkaita 31:stä jäsenkunnasta ja 13:sta muusta kunnasta. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen palvelut ovat laajentuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Syksyllä 2003 avasi ovensa huumekuntoutumisyhteisö Pähkinän yhteyteen 2-3 paikkainen itsenäistymisyhteisö Terho. Terhon tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oman vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhossa ohjaajien rooli pienenee ja vastuu asioiden hoitamisesta on yhä enemmän asiakkaalla itsellään.

15 12 Työtoiminta on tärkeä osa asiakkaiden kuntoutumisprosessia. Pitkissä hoidoissa olevilla asiakkailla on mahdollisuus resurssiensa mukaan tehdä työtä joko Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa eri tehtävissä tai lähialueen yrittäjien palveluksessa (puutarha, kaupat ym.). Työtoiminnasta maksetaan asiakkaalle pientä aktivoimisrahaa tai pidemmällä kuntoutuksessa olevat voivat saada työvoimahallinnolta työvoimakokeilun ylläpitokorvausta. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymällä on omistuksessaan alueella sijaitseva rivitalo, jossa on muutamia vuokra-asuntoja. Laitoshoidon jälkeen asiakas voi siirtyä asumaan rivitaloon omalla vuokrasopimuksella ja samalla hyödyntää Mainiemen avopalveluja. Tukiasumista pyritään kehittämään jatkossa järjestelmälliseksi osaksi pitkiä hoitoja ja siihen liittyy aina joko työskentely tai ammatillinen koulutus. Rivitalossa sijaitsee myös Mainiemen uusi perhekuntoutumisyhteisö Perho, jossa on asunnot kahdelle perheelle. Perho-yhteisö aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa ja toimii niin ikään Pähkinähuumekuntoutumisyhteisön yhteydessä. Jatkossa Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän tavoitteena on tarjota jäsenkunnilleen myös muita kuin päihdehuollon laitospalveluja. Kehitteillä on muun muassa konsultaatiopalveluja, minipäiväkeskustoimintaa ja jalkautuvia päihdepalveluja. Näin kuntayhtymän jäsenkunnat voivat hyödyntää Mainiemen henkilökunnan ammattitaitoa kattavammin. 4.3 Tulevaisuuden ammattilaiset: Mainiemi opiskelijoiden harjoitteluyksikkönä Päihdehuollon palvelutarpeisiin voidaan vastata myös kouluttamalla päihdetyöhön entistä rautaisempia ammattilaisia. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa opiskelijoihin on jo totuttu, mutta harjoittelun koordinoinnissa ja sisällön kehittämisessä ollaan vasta alussa. Käytännön harjoittelut ovat tärkeä osa opiskelua. Mainiemen henkilökunnalle osoitetussa kyselyssä tiedusteltiin henkilökunnan mielipiteitä opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä asioista, kuten millainen opiskelija soveltuu harjoittelijaksi Mainiemeen ja mitä hyvän harjoittelun tulisi sisältää. Mainiemen henkilökunnasta valtaosa pitää opiskelijoiden harjoitteluja Mainiemessä hyvänä ja kannatettavana asiana. Kantaa perustellaan muun muassa sillä, että opiskelijan on hyvä nähdä ja oppia päihdetyötä käytännössä. Myös työntekijät saavat opiskelijoilta uusia virikkeitä ja näkemyksiä.

16 13 Mainiemi tulee tunnetuksi opiskelijoiden myötä ja saa mahdollisesti uutta työvoimaa harjoittelunsa Mainiemessä suorittaneista opiskelijoista. Muutamassa vastauksessa pohditaan, että opiskelijoiden määrää tulisi kuitenkin rajoittaa ( ei liikaa ). Viiden vastaajan mielestä Mainiemi voisi profiloitua selkeämmin opiskelijoiden harjoitteluyksiköksi. Perusteluissa painotetaan muun muassa opiskelijoiden ikää (ei liian nuoria ja kokemattomia; alaikäraja esim. 22 v.) ja määrää (korkeintaan yksi kerrallaan jne.). Opiskelijoiden koetaan vaativan paljon aikaa. On tärkeää priorisoida minkälaisia (ala, mitä osaa ja mitä haluaa oppia) opiskelijoita Mainiemeen soveltuu harjoittelijoiksi. Kuitenkin yhteistyötä koulujen ja tulevaisuuden työntekijöiden kanssa pidetään tärkeänä. Opiskelijan tulisi henkilökunnan mukaan suorittaa koko harjoittelunsa yhdessä yhteisössä. Jokaisella opiskelijalla tulisi olla omaan ammattiryhmään kuuluva harjoitteluohjaaja. Yhteistyö koulun kanssa on tärkeää. Opiskelijalla ja harjoittelun ohjaajalla täytyy olla yhteneväinen näkemys siitä, mitä harjoittelun aikana on tarkoitus oppia. Ohjaajalla on vastuu harjoittelun onnistumisesta; ohjaamiseen täytyy paneutua kunnolla. Lähes kaikki Mainiemen päihdetyötä tekevistä työntekijöistä olisivat valmiita toimimaan opiskelijoiden ohjaajina. Myönteisiä vastauksia perustellaan oman kokemuksen jakamisen tärkeydellä ja toisaalta oman työn arvioimisen ja näkökulmien vaihtamisen kautta. 6 Kyselyjen tulokset pähkinänkuoressa KYSELY KUNTAYHTYMÄN ALUEEN PÄIHDEPALVELUNTUOTTAJILLE Vastausprosentti 47 % (16 tahoa 34:stä) Kuntayhtymän alueella toimivilta päihdepalvelujen tuottajilta kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä hoitoyhteistyöstä (lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku), konsultaatioyhteistyöstä sekä työntekijävaihdosta ja koulutusyhteistyöstä. Lisäksi tiedusteltiin, miltä Mainiemen kuntoutumiskeskus näyttää palveluntuottajien silmin sekä sitä, miten alueen päihdetyötä voitaisiin kehittää toimivammaksi.

17 14 Kaikki kyselyyn vastanneet tahot haluavat tietoa asiakkaan aikaisemmista hoidoista ja hoitopoluista. Tämän katsotaan edistävän yhteistyötä ja hoidon tuloksellisuutta, lisäksi näin vältytään päällekkäiseltä työltä. Yleisimmin vastanneet palveluntuottajat suosivat kirjallista lähetettä. Myös konsultaatioyhteistyön toivotaan toimivan molempiin suuntiin: vastanneet tahot antavat ja saavat konsultaatioita tarvittaessa eri tahoille/tahoilta. Yleisimmin konsultaatiotarvetta ilmenee lääketieteellisissä asioissa, erityisesti kaksoisdiagnoosiasiakkaiden ja moniongelmaisten asiakkaiden (päihdeongelman lisäksi vakava somaattinen sairaus) hoidossa. Työntekijävaihdosta Mainiemen kanssa oli suoraan kiinnostuneita neljä tahoa; yhdeksässä vastauksessa oli valittu vaihtoehto ehkä. Vaihtoajan tulisi olla tarpeeksi pitkä ja siihen tulisi kuulua hyvä perehdytys. Käytännössä vaihto edellyttää myös hyviä kulkumahdollisuuksia tai asumismahdollisuutta. Alueen päihdepalveluntuottajat ovat hyvin koulutusmyönteisiä: suurin osa kyselyyn vastanneista olisivat halukkaita osallistumaan yhteiseen koulutukseen, mutta aika ja muut resurssit ovat tiukassa. Koulutusta haluttaisiin mm. aiheista: yhteisöllinen päihdekuntoutuminen, lääkkeetön hoito ja pehmeät vaihtoehdot hoidossa, huumeasiakkaat, eri hoito- ja terapiamuodot, motivointi ja kognitiivinen terapia, erityiskysymykset päihdeasiakkaiden hoidossa. Mainiemi profiloituu alueen palveluntuottajien näkökulmasta yleisimmin alkoholistien hoitoon, mutta myös huumeiden käyttäjät ja sekakäyttäjät mainitaan useassa vastauksessa. Muita mainittuja asiakasryhmiä ovat: vakavasti muutosta suunnittelevat, työikäiset, eläkeläiset, nuoret aikuiset, alle keski-ikäiset, keski-ikäiset, yksinäiset ja perheettömät, yhteisöhoidosta hyötyvät miehet ja naiset. Mainiemen palveluvalikoimaa olisi tarvetta laajentaa vastausten mukaan erityisesti seuraaville asiakasryhmille: Huumekatkaisu-/vieroitushoito huumeiden käyttäjille, perhehoito päihdeperheille, pienten lasten äidit, pariskunnat, keski-ikäiset lääkkeiden väärinkäyttäjät ja nuoret kaksoisdiagnoosiasiakkaat. KYSELY MAINIEMEN HENKILÖKUNNALLE Vastausprosentti 54 % (13 henkilöä 24:stä) Mainiemen henkilökunnalta kysyttiin Mainiemen profiilista ja roolista päihdehuollon laitospalvelujen kentässä, yhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä muiden palveluntuottajien kans-

18 15 sa, Mainiemen sisäisestä keittämisestä ja uusista palvelumuodoista, joita kuntayhtymä voisi jatkossa tarjota jäsenkunnilleen. Sanoja, joilla Mainiemeä yleisimmin kuvaillaan, ovat: terapeuttinen, inhimillinen, yhteisöllinen, joustava, kehittyvä, turvallinen, asiakasmyönteinen, tavoitteellinen, luonnonläheinen, kaukana kaupungeista ja lämmin. Erityisesti Mainiemi on onnistunut yhteisöllisyyden edistämisessä ja kehittämisessä, henkilökohtaisessa asiakastyössä, perustyön laadun kehittämisessä sekä naisten erityistarpeiden huomioimisessa päihdetyössä. Kehittämisen varaa jää vielä henkilöstöpolitiikan saralle (koulutus ja palkkaus). Lisäksi kehittämiskohtina mainitaan mm. moniammatillisen osaamisen parempi hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Myöskään tiedottaminen Mainiemestä kuntiin (niin palveluista kuin asiakasasioistakaan) ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mainiemen henkilökunta näkee työpaikkansa pääosin hyvin myönteisessä valossa ja valtaosa vastanneista suhtautuu avoimesti työn kehittämiseen: Suurinta osaa henkilökunnasta kiinnostaa työntekijävaihto muiden päihdehuollon yksiköiden kanssa. Etenkin koulutuksiin suhtaudutaan myönteisesti. Eniten kiinnostusta herätti koulutus yhteisöllisyydestä (eri näkökulmia). Muita koulutusehdotuksia oli mm: huumekoulutus, lääkekoulutus ja esim. Myllyhoidon hoitokäytännöt. Konsultaatiota kaivataan mm. psyykkisiin sairauksiin liittyvissä asioissa, muissa sairauksissa, lääkityksissä, rikos- ja vankiasioissa, asunnottomuudessa ja muissa vastaavissa ilmiöissä, jotka eivät suoraan liity päihdetyöhön, mutta saattavat tulla kuntoutuksessa esille. Konsultaatiopalveluita ollaan valmiita antamaan myös Mainiemestä kuntien työntekijöille esim. seuraavista aiheista: yhteisöllisyys, ryhmädynamiikka, päihdetyön perusteet, verkostoterapia, hoidon tarpeen määrittely, akupunktion käyttö päihdetyössä. Konsultaatiopalvelun toteuttaminen vaatii lisää henkilöstöresursseja, taitoa, innokkuutta ja aikaa. Kunnilla uskotaan olevan konsultaatiotarpeita laajalti, joten kyseisen palvelun tarjoaminen olisi paikallaan. Myös jalkautuvan päihdetyön vieminen kuntiin saa kannatusta - Hoidon saatavuus pienissä kunnissa paranisi ja hoitoon tulokynnys olisi matalampi. Päihdetyön asiantuntemusta vietäisiin sinne, missä sitä ei välttämättä valmiiksi vielä ole ja yhteistyö kuntien kanssa paranisi. Opiskelijoihin suhtaudutaan Mainiemessä kiinnostuksella; myös työntekijät hyötyvät opiskelijoiden harjoittelujaksoista. Opiskelijoita ei kuitenkaan saa olla liikaa (kerrallaan), eivätkä he saa olla liian nuoria. Ohjaukseen tulee panostaa ja harjoittelujakson tulisi olla hyvin suunniteltu. Opiskelijan olisi hyvä suorittaa koko harjoittelujakso yhdessä yhteisössä. Harjoittelujen ohjaamiseen löytyy henkilökunnan parista hyvinkin mielenkiintoa.

19 16 7 Kyselyjen anti Reitit selviksi hankkeelle Kuntayhtymän alueen päihdepalveluntuottajien ja Mainiemen henkilökunnan kyselyiden vastaukset vahvistavat niitä kehittämistarpeita, joita jäsen- ja sopimuskuntien kyselyssä nousi esille muun muassa päihdepalveluiden suhteen. Lisäksi nämä kaksi kyselyä tuovat uutta ajattelemisen aihetta Mainiemen sisäiseen ja imagolliseen kehittämiseen: tiedottamiseen, lomakkeiston suunnittelemiseen ja opiskelijoiden harjoittelujen kehittämiseen. Reitit selviksi hankkeen aluksi tehdyt neljä kyselyä (kysely kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille, alueen päihdepalveluntuottajille, Mainiemen henkilökunnalle ja asiakkaille) muodostavat pohjakartoituksen hanketyölle ja kuntayhtymän kehittämiselle jatkossakin. Niiden hyöty ei rajoitu ainoastaan hankkeen alkuun, vaan niihin voidaan aina palata kyselyissä käsiteltyjen asioiden, kuten koulutusten tai konsultaatiopalvelujen kehittämisen, tullessa ajankohtaisiksi. Hankkeessa toimii kuusihenkinen kehittämistyöryhmä, joka viikoittaisissa palavereissaan pohtii Mainiemen sisäisiä uudistuksia. Tähän mennessä (toukokuun puoliväli 2004) erityisesti Mainiemen imagolliset seikat sekä lomakkeiston uusiminen ovat olleet uudistusten alla. Hankkeen pilottikuntien avustuksella Mainiemeen on kehitetty oma asiakaslähete, esitietolomake, joka palvelee kuntien ja muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös hoitoyhteenvetolomaketta ja sen käytäntöä on kehitetty. Selkeästä lomakkeistosta pyritään kehittämään aikaa säästävä tehokas työväline arkeen, joka palvelee niin asiakkaan lähettävää tahoa, Mainiemen henkilökuntaa kuin asiakastakin. Toisena konkreettisena edistyksenä mainittakoon Mainiemi tiedottaa tiedotteen syntyminen. Tiedote lähetetään kuntiin ja yhteistyökumppaneille neljännesvuosittain. Ensimmäinen tiedote on ilmestynyt maaliskuun 2004 lopussa. Tiedotteessa käsitellään Mainiemen ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan tulevasta. Tiedottamisen avuksi lähitulevaisuudessa uusitaan Mainiemen kotisivut, joita kehittämisryhmässä on jo ideoitu. Myös laatuasiat ovat juuri nyt ajankohtaisia Mainiemessä. Kehittämisryhmän työn alla on Stakesin päihdepalveluille osoitetun laatuarvion tekeminen. Pyrimme huomioimaan Stakesin päihdepalvelujen laatusuositukset kaikissa kehittämiseen liittyvissä asioissa. (Lisätietoa laatusuosituksista ja laatuarviosta:

20 17 Seuraavassa loppusanoiksi päihdepalveluntuottajien vastauksissa esitettyjä vapaita näkemyksiä ja kommentteja: Hyvä, että näitä asioita joku kuntayhtymän alueella selvittää, koska vuosien varrella varmasti paljon paikallisia muutoksia niin palvelujen tarpeessa kuin niiden järjestämisessäkin. Toisaalta herkästi uraudutaan ja ravistelu tarpeen vaikkapa tällaisen kyselyn muodossa. Kiitos. Koulutus ja konsultaatio [kyselyssä] mainittu työnohjausta ei. Työnohjaus yli hallintorajojen hyvä tapa löytää uutta ja/tai yhteistä muiden kanssa. Perhetyön osuus on edelleen lisättävä alue perheinterventiot jossa lapset huomioidaan, lasten ryhmät. Psykiatristen sairauksien tehokkaampi hoito päihteenkäyttäjillä tärkeää. Kuntien tilanne heikentää hoitojen suunnittelua, loppuvuonna rahat vähissä mikä varmaan näkyy myös Mainiemessä. Hoitoon pääsykynnys voisi olla myös Mainiemessä matalampi hoito on prosessi (...) Jonkinasteinen vieroitushoito toisi Mainiemeen asiakkaita, ei tarvitsisi vaihtaa paikkaa vieroituksen ja kuntoutuksen välillä.

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

REITIT SELVIKSI 2003-2005

REITIT SELVIKSI 2003-2005 REITIT SELVIKSI 2003-2005 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Osaraportti 1 Yhteenveto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitetun kyselyn vastauksista

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010

Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Liite nro: 2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointi toteutettiin nyt toisen kerran. Ensimmäinen arviointi toteutettiin edellisen valtuustokauden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot