Asia. Ilmoituksen tekijän nimi. Kunnostettava alue. Asian vireilletulo

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/6874/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Mäntsälän kunta Sijainti Mäntsälän kunta, Sälinkääntien teollisuusalue, Härkäsaarentie 1 Kiinteistötunnukset ja kiinteistöjen omistajat: , Mäntsälän kunta , Mäntsälän kunta , Mäntsälän kunta , Skanska Asfaltti Oy Asian vireilletulo Mäntsälän kunnan Ojalan tärkeällä pohjavesialueella havaittiin vuonna 1999 Ojalan vedenottamon raakavedessä pieniä pitoisuuksia liuotinta, tetrakloorieteeniä. Päästölähteen selvittämiseksi tehtiin vuosina useita pohjavesi- ja maaperätutkimuksia. Tutkimuksissa selvisi, että päästölähde sijaitsee Sälinkääntien teollisuusalueella. Osoitteessa Härkäsaarentie 1 sijaitsevalla entisellä romuliikekiinteistöllä ( ) todettiin maaperän pilaantuneen tetrakloorieteenillä sekä metalleilla ja öljyhiilivedyillä. Romuliikekiinteistön läheisyydessä oli todettu myös korkeimmat pohjaveden liuotinpitoisuudet. Pohjaveden suojapumppaus romuliikekiinteistön ja vedenottamon välillä aloitettiin vuonna Vuoden 2010 jälkeen Sälinkääntien teollisuusalueella on tehty lisää maaperä- ja pohjavesitutkimuksia. Alueella on todettu riskinarvioinnin perusteella tarve maaperän ja pohjaveden puhdistustoimenpiteille. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskukselle Ilmoitusta täydennettiin , ja mm. muuttuneilla kiinteistötiedoilla, kiinteistön omistajan suostumuksella sekä tarkennetuilla tiedoilla kunnostuksen toteuttamisesta. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/6874/2016 2/30 Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Kiinteistöllä alkoi romuliiketoiminta vuonna Kiinteistöllä vastaanotettiin, varastoitiin ja käsiteltiin metalliromua ja sen mukana tulleita muita aineita kuten muoveja. Romusta lajiteltiin eri jakeet. Varastot olivat pääosin kattamattomia. Toiminta loppui vuosina Ennen vuotta 1977 kiinteistö tai ainakin sen ympäristö on ollut soranottoaluetta. Tällä hetkellä kiinteistöllä e ole toimintaa. Kiinteistölle syksyllä 2018 tehtyjen konsultin tarkastusten perusteella alueella on paljon metalli- yms. jätettä, maanpinnassa on paljon jätejakeita kuten metallia ja muovia, rakennukset ovat purkukuntoisia ja maassa on paljon huonokuntoisia betonilaattoja. Lisäksi toisen rakennuksen takana on kasa (40 60 m 3 ) kaapelinkuorta tms. jätettä, silmämääräisesti kumipurua, jonka joukossa on ohutta kaapelimuovia ja metallia. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Entinen romuliikekiinteistö sijaitsee Mäntsälässä Sälinkääntien teollisuusalueella osoitteessa Härkäsaarentie 1 (Liite 1.). Em. kiinteistö rajautuu lounaassa Sälinkääntiehen, luoteessa Härkäsaarentiehen ( ) ja koillisessa teollisuusalueeseen. Kiinteistön kaakkoispuolella on omakotitaloja. Sälinkääntien toisella puolella on metsäinen alue, jolle sijoittuu mm. kiinteistö Kiinteistö kuuluu vedenottamon alueeseen. Entinen romuliikekiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusalueeksi (TY). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maa- ja kallioperä Entisellä romuliikekiinteistöllä pintamaa on hiekkaa/sepeliä. Alueella on täyttömaata noin kahden metrin paksuudelta. Täyttö on hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Täytön alapuolella on kerros soraista hiekkaa ja tämän alapuolella kallio. Kallion pinta on korkeimmillaan kiinteistön itäkulmassa, jossa maakerrosten paksuus on ohuimmillaan 1 2 metriä. Maakerrosten paksuudet kiinteistön pohjois-, länsi- ja eteläkulmauksissa ovat noin 7 8 metriä. Kallion pinta laskee kiinteistöltä ensin lounaaseen ja sitten kaakkoon ja koilliseen. Kiinteistön rajalla Sälinkääntiellä kallion pinta laskee melko jyrkästi 5 metrin syvyydestä 8 10 metrin syvyyteen. Härkäsaarentiellä kalliossa on todettu rikkonaisuutta. Kallio on laadultaan graniittia. Kallio laskee edelleen etelään kiinteistöstä. Pumppauskaivon (Hp40) kohdalla

3 UUDELY/6874/2016 3/30 kallionpinta on noin 12 metriä kiinteistön kallionpintaa syvemmällä. Tällä alueella maakerrosten paksuus kallion päällä on noin 10 metriä. Pohja- ja pintavesi Kunnostettavat alueet sijaitsevat Ojalan 1-luokan pohjavesialueella ( ). Entisellä romuliikekiinteistöllä pohjavettä esiintyy vain sen länsiosassa kallionpinnan ollessa suurimmalla osalla aluetta pohjaveden pintaa korkeammalla. Pohjaveden virtaussuunta on etelään. Pohjavesikerroksen paksuus kiinteistön ja Härkäsaarentien alueella on 0 3,5 metriä, Sälinkääntien toisella puolella 2 3 metriä ja pumppauskaivon alueella 8 12 metriä. Lähin vesistö on Kotojärvi, joka sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Entisellä romuliikekiinteistöllä pintavedet valuvat lähiojiin ja imeytyvät päällystämättömään maaperään. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Ennen vuotta 2018 tehdyt tutkimukset - Ympäristötekninen tutkimusraportti, Romu-Major, Mäntsälä, Pirkanmaan ELY-keskus, Mäntsälän kunta ja Nivos Vesi Oy. Vahanen Environment Oy, Pirkanmaan ELY-keskus, Mäntsälän kunta, Nivos Vesi Oy, Romu-Major Oy:n alueen maaperän ja pohjaveden tutkimus, Tutkimusraportti ja kunnostussuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Romu-Major Oy Teollisuuskiinteistön kunnostus, Mäntsälä, Rakennustyöselostus. Ramboll Finland Oy, Romu-Major, Mäntsälä, Pilaantuneen pohjaveden in situ -kunnostus sekä pohjaveden käsittely, Kohdekuvaus ja urakkakohtaiset tuotevaatimukset. Ramboll Finland Oy, Romuliikekiinteistöllä tehtiin vuonna 2001 maaperätutkimuksia, joissa haitta-aineita havaittiin maaperässä vain kahdessa eri tutkimuspisteessä. Toisessa tutkimuspiteessä havaittiin metalleja ja öljyhiilivetyjä ja toisessa tetrakloorieteeniä. Vuonna 2007 tehtiin romuliikekiinteistöllä maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimus, jonka perusteella kiinteistöllä oli laajoilla alueilla maan pintakerroksissa korkeita pitoisuuksia kevyttä polttoöljyä, voiteluöljyä, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Pilaantuneen alueen laajuudeksi arvioitiin m 2, jossa keskimääräinen pilaantuneen maan kerrospaksuus oli 0,3 m. Romuliikekiinteistön ympäröiviltä alueilta on myös tehty selvityksiä liittyen pohjaveden laatuun. Vuonna 2003 pyrittiin selvittämään, mistä alueen pohjaveden tetrakloorieteenipitoisuus on peräisin. Selvityksessä tutkittiin pohjaveden virtausolosuhteita ja tetrakloorieteenin esiintymistä Sälin-

4 UUDELY/6874/2016 4/30 Vuonna 2018 tehdyt tutkimukset Maaperätutkimukset kääntien teollisuusalueella ja kunnalliskodin vanhalla kaatopaikalla. Tutkimusten perusteella, vanhalta kaatopaikalta otetuissa maanäytteissä ei todettu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Romuliikekiinteistöllä todettiin yhdessä mittauspisteessä kaikissa tutkituissa syvyyksissä tetrakloorieteeniä. Suurimmat pitoisuudet todettiin 2 3 metrin syvyydellä eikä maanpinnassa tai kallion pinnalla, tämän perusteella pidettiin mahdollisena, että haitta-aine oli vuotanut alueella sijaitsevasta viemäristä tutkimuspisteen lähistöltä. Vuonna 2004 tehtiin lisätutkimus tetrakloorieteenin lähteen selvittämiseksi. Tutkimuksen perusteella romuliikekiinteistön etelä- ja kaakkoisreunalla aiemmin huokosilmassa havaittu tetrakloorieteeni ei voinut olla lähtöisin maanäytteiden kohdalta. Pitoisuudet viittasivat siihen, että tetrakloorieteenin päästöalue oli korkeammalla, esimerkiksi tontin koilliskulmassa kallion päällä, josta se on voinut valua ympäristöön. Tammikuu Entisen romuliikekiinteistön pintamaan pilaantuneisuuden selvittämiseksi kerättiin tammikuussa ISM-menetelmällä (Incremetal Sampling Method) yhdeksältä alueelta maanäytteet. Osanäytteitä kerättiin kpl jokaista osa-aluetta kohden. Näytteet otettiin näytteenottimella, jolla saadaan tasakokoiset näytteet. Näytteenottosyvyys oli 10 cm. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit ja puolimetallit (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) sekä öljyhiilivedyt (C 10 C 21 ja C 21 C 40 ). Tutkimukset kohdistettiin alueille, jotka oletettavasti erosivat toiminnoiltaan toisistaan. Tutkimustulosten perusteella pintamaan kuparipitoisuudet ovat lähes koko kiinteistöllä koholla. Kuparin lisäksi pintamaassa on kohonneina pitoisuuksina sinkkiä, nikkeiiä, lyijyä, antimonia sekä kobolttia. Näytteenottoalueet, kenttähavainnot sekä analyysitulokset on esitetty liitteessä 2. Lokakuu Tutkimusten tarkoituksena oli tarkentaa aiempia tutkimuksia kuten löytää tetrakloorieteenin lähde tai ainakin ison lähteen olemassaolon poissulkeminen (haudatut tynnyrit tms.) sekä pilaantuneisuuden tarkentaminen öljyhiilivetyjen ja PAH- sekä PCB-yhdisteiden suhteen. Romuliikekiinteistölle tehtiin 15 koekuoppaa (FCG1 FCG15) ja viisi kairapistettä (FCG20 FCG25). Koekuopat ulotettiin 2 3 metrin syvyyteen ja kairapisteet kallion pintaan syvyydelle 5,5 7,5 metriä. Näytteitä otettiin yhteensä 116 kpl. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteissä 3 ja 4. Kaikki näytteet arvioitiin aistinvaraisesti ja niistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Pintamaanäytteistä mitattiin lisäksi metallipitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Kenttähavaintojen ja -mittausten

5 UUDELY/6874/2016 5/30 perusteella laboratoriossa analysoitiin 30 näytteestä haihtuvat ja klooratut hiilivedyt, 19 näytteestä metallit ja puolimetallit (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V), viidestä näytteestä PAH-yhdisteet, kolmesta näytteestä öljyhiilivedyt (C 10 C 21 ja C 21 C 40 ) ja kolmesta näytteestä PCByhdisteet. Lisäksi laboratoriossa määritettiin maaperän raekoko (2 kpl), TOC (2 kpl) ja ph (2 kpl) sekä tehtiin metallien 2-vaiheinen liukoisuustesti (2 kpl). Lähes kaikissa tutkimuspisteissä todettiin pintamaassa korkeita kuparipitoisuuksia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvo ylittyi 13 näytteessä. Sinkin ylempi ohjearvo ylittyi kahdeksassa ja alempi ohjearvo neljässä tutkimuspisteessä. Lyijyn ylempi ohjearvo ylittyi kolmessa ja alempi ohjearvo kahdeksassa tutkimuspisteessä. Antimonin alempi ohjearvo ylittyi viidessä ja kromin kahdessa näytteessä. Tutkimuspisteessä FCG2 todettiin pintamaassa ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyjakeita C 21 C 40 ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyjakeita C 10 C 21. PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot kaikissa tutkituissa näytteissä. Metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi arvioidun alueen rajaus on esitetty liitteessä 3. Tetrakloorieteeniä todettiin kiinteistön pohjoisnurkassa, kuten aiemminkin oli todettu. Tutkimuspisteessä FCG 8 todettiin tetrakloorieteeniä ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet syvyydellä 1 2 m (14 mg/kg) ja 2 3 m (4,1 mg/kg). Syvyydellä 1 2 m ylittyi myös dikloorieteenien summapitoisuuden ylempi ohjearvo. Läheisessä kairapisteessä FCG25 syvyydellä 3-6 m tetrakloorieteenin pitoisuus vaihteli välillä 0,4 1,3 mg/kg. Tutkimuspisteissä FCG7 (syvyydellä 0,5 1,5 m) ja FCG24 (syvyydellä 4 5,5 m) todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia tetrakloorieteenin pitoisuuksia. Trikloorieteenin pitoisuudet ylittivät korkeimmillaankin (FCG8) vain kynnysarvon. Vinyylikloridin pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajan. Klooratuilla liuottimilla pilaantuneeksi arvioidun alueen rajaus on esitetty liitteessä 4. Jätteet Syksyllä 2018 tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä oli tarkoitus myös karakterisoida alueella olevat jätteet. Romuliikekiinteistöllä olevan rakennuksen/katoksen takana todettiin kasa harmaata jätettä, pääosin hienojakoista kumia tai muovia ja metalli-/johdonpätkiä. Lisäksi piha-alueilla, rakennuksessa sekä katoksessa todettiin mm. metalliromua, erilaisia säiliöitä, tynnyreitä ja kanistereita (ainakin osassa näitä oli sisällä tuntematonta jätettä), jauhesammuttimia ja vanhoja loisteputkia.

6 UUDELY/6874/2016 6/30 Pohjavesitutkimukset Tutkimusten toteutus tammi-helmikuussa Pohjaveden virtausolosuhteiden tarkentamiseksi asennettiin tammikuussa 2018 kiinteistölle , lähelle suojapumppauskaivoa kolme uutta pohjavesiputkea VAHPVP1 VAHPVP3. Putket VAHPVP1 ja VAHPVP2 ulottuivat kallion pintaan ja putki VAHPVP3 syvyydelle 12 metriä maanpinnasta, tällä syvyydellä maalajina oli siltti. Pohjavesiputkien sijainnit on esitetty liitteessä 4. Uusista pohjavesiputkista sekä havaintoputkista HP26, HPDE5/13, HP11/04 ja HP37 mitattiin vesipinnat ja niihin asennettiin passiivikeräimet pohjaveden kloorattujen hiilivetyjen tutkimiseksi. Passiivikeräimet poistettiin Putkeen HP11/04 asennettu keräin jumittui putkeen, minkä johdosta näyte otettiin kertakäyttöisellä noutimella. Kloorattujen Iiuottimien kulkeutumisreitin tarkentamiseksi päätettiin lisäksi ottaa näyte havaintoputkesta HP2. Näyte otettiin kertakäyttöisellä noutimella. Ennen keräinten poistoa mitattiin havaintoputkien vesipinnat. Tutkimusten toteutus lokakuussa Tutkimuksen tarkoituksena oli pilaantuneen pohjavesikerroksen leveyden ja syvyyden määrittäminen. Romuliikekiinteistön lounaisrajan ja tammikuussa asennettujen pohjavesiputkien väliin asennettiin kaksi uutta pohjavesiputkea FCG31 ja FCG32. Putket ulottuivat kallion pintaan. Putkien sijainnit on esitetty liitteessä 5. Uusista pohjavesiputkista ja putkesta HPDE05/13 otettiin vesinäytteet noutimella. Putkista VAHPVP1 VAHPVP3, HP26, HP37 ja HP11/04 otettiin vesinäytteet pumpulla. Lisäksi otettiin näyte vedenottamon pumpulta tulevasta hanavedestä. Pohjavesiputkista mitattiin pohjaveden pinnankorkeus ennen näytteenottoa. Kaikista näytteistä analysoitiin laboratoriossa haihtuvien ja kloorattujen hiilivetyjen sekä metallien pitoisuudet. Tutkimustulokset Vuonna 2018 todettiin pohjavesiputkissa seuraavat pitoisuudet vinyylikloridia (VC), trikloorieteeniä (TCE), tetrakloorieteeniä (PCE) ja 1,2- dikloorieteenejä (DCE):

7 UUDELY/6874/2016 7/30 Pilaantuneisuuden laajuus Maaperä Havaintoputki VC µg/l TCE µg/l PCE µg/l TCE+PCE µg/l DCE µg/l VAHPVP1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,5 <0,5 0,72 0,72 <0,5 VAHPVP2 <0,1 0,13 1,59 1,72 <0,2 <0,5 3, ,6 5,8 VAHPVP3 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 HP26 0,94 8,94 57,3 66,2 15,5 0,94 7, ,4 13 HP11/04 <0,1 <0,1 33,3 33,3 <0,2 <0,5 <0, <0,5 HPDE5/13 <0,1 2,97 80,6 83,6 1,8 <0,5 3, ,8 HP2 <0,1 - <0,1-0,14-0,14 - <0,2 - HP <0,5 0,64 9,4 10,04 0,74 FCG <0,5 0,86 1,9 2,76 4,7 FCG <0,5 1, ,5 4,4 Erot helmikuun ja lokakuun näytteenottojen tutkimustulosten välillä johtunevat eri näytteenottotavoista ja eri näytesyvyyksistä. Alkuvuodesta passiivikeräin asetettiin putken siiviläosaan, joka oli kallio-osuudella. Syksyllä näyte otettiin noutimella kallion pinnan yläpuolelta. Vedenottamon hanasta lokakuussa otetun näytteet tetrakloorieteenin pitoisuus oli 1,1 µg/l. Metallianalyyseissä todettiin pohjaveden ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia arseenia (HP11/04: 9,2 µg/l), kobolttia (HP11/04; 3,1 µg/l ja HP26:5,8 µg/l) sekä sinkkiä (HP11/04: 210 µg/l ja DE5/13:1 200 µg/l). Arseenin ja koboltin laatunormien ylitykset ovat vähäisiä. Sinkkipitoisuudet saattavat olla peräisin alueella tapahtuneesta toiminnasta. Kloorattuja liuottimia on todettu maaperässä entisen romuliikekiinteistön pohjoisosassa. Klooratuilla yhdisteillä pilaantuneen alueen (pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvotasot) pinta-alaksi arvioidaan 500 m 2 ja massamääräksi tonnia. Kloorattujen liuottimien määräksi maaperässä arvioidaan 7 kg. Metalleja on todettu pintamaassa lähes koko entisen romuliikekiinteistön alueella ja öljyhiilivetyjä yhdessä tutkimuspisteessä. Metalleilla pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioidaan m 2 ja massamääräksi

8 UUDELY/6874/2016 8/ tonnia. Kuparia, lyijyä ja sinkkiä on maaperässä yhteensä noin kg. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioidaan 400 m 2 ja massamääräksi 200 tonnia. Öljyhiilivetyjen määräksi maaperässä arvioidaan 500 kg. Pohjavesi Klooratuilla liuottimilla pilaantunut pohjavesialue näyttää ulottuvan Härkäsaarentieltä aina pohjavesiputkelle VAHPVP2 ja suojapumppauskaivolle asti. Pinnankorkeusmittausten perusteella virtaus suuntautuu suoraan etelään. Pohjaveden virtausnopeudeksi on arvioitu 0,6 m/d. Pilaantuneen pohjavesialueen pinta-alaksi arvioidaan m 2 ja pohjaveden määräksi m 3. Kloorattuja liuottimia on pohjavedessä muutamia kiloja. Suojapumppauksella (yht m 3 ) on jo pumpattu pilaantunut tilavuus noin kymmenkertaisesti. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Riskinarviointi Maaperän ja pohjaveden tutkimustulosten perusteella riskiarvioinnin kannalta kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, dikloorieteenit, vinyylikloridi, kupari, lyijy, sinkki ja öljyhiilivedyt C 10 C 40. Riskinarvioinnissa haitta-aineiden merkittäviksi kulkeutumis- ja altistumisreiteiksi tunnistettiin: 1. Ihmisten, eliöiden ja kasvien suora altistuminen maan pilaantuneelle pintakerrokselle sekä pölyävälle maa-ainekselle (maan ja pölyn nieleminen ja suora ihokosketus sekä pölyn hengittäminen). 2. Kulkeutumin vajoveden mukana pohjaveteen ja orsi-/pohjaveden mukana leviäminen laajemmalle alueelle. Ihmisten altistuminen juomaveden kautta. 3. Kulkeutuminen kaasuna ulko- tai sisäilmaan. Ihmisten ja eliöiden altistuminen haitta-aineita sisältävää ilmaa hengittämällä. Metalleilla pilaantuneet kerrokset ovat aivan maan pinnassa, jolloin pölyäminen on kuivina kausina mahdollista. Tontti on varsi tasainen, jolloin eroosio ja pintavalunta ovat vähäisiä. Klooratut eteenit ovat maaperästä ja pohjaveden pinnalta helposti haihtuvia. Öljyhiilivetyjen alifaattiset ja aromaattiset jakeet (C 10 C 35 ) ovat haihtuvia. Haihtuvat haitta-aineet saattavat höyrystyä ja siirtyä maaperästä edelleen ulkoilmaat tai alapohjan läpi tulevien rakennusten sisäilmaan. Pilaantuneet maakerrokset sijaitsevat pohjaveden pinnan yläpuolella, jolloin mahdollinen kulkeutuminen tapahtuu sade- ja suotovesien mukana alaspäin pohjaveteen asti ja edelleen virtaavan pohjaveden vaikutuk-

9 UUDELY/6874/2016 9/30 sesta laajemmalle. Sadevedet imeytyvät kiinteistöllä pääosin maaperään ja tutkimusten perusteella maaperän vedenjohtavuus on kohtalainen. Klooratut eteenit ovat hyvin liukenevia ja helposti kulkeutuvia. Öljyjakeet C 10 C 21 ovat jonkin verran liukoisia ja hieman kulkeutuvia. Öljyjakeet C 21 C 40 ovat käytännössä hyvin niukkaliukoisia ja lähes kulkeutumattomia. Riskinarvioinnissa on laskettu metallien kulkeutumista kuvaavat K d -arvot liukoisuustestien tuloksista. Näiden arvojen perusteella metallit ovat alueella heikosti kulkeutuvia, mutta metallien pitoisuudet ovat korkeita. Mahdollisia altistujia ovat alueen ja sen ympäristön työntekijät sekä Ojalan vedenottamon talousveden käyttäjät. Pilaantuneella alueella on varsin vähän kasvillisuutta eikä alueella ole suurempia luonnonvaraisia eläimiä. Riskinarvioinnin perusteella alueen ekologiset riskit eivät ole merkittäviä. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen ja pohjaveden mukana laajemmalle on arvioitu laskennallisesti. Laskennan perusteella pohjaveden yläpuolisista kerroksista kulkeutuu pohjaveteen kloorattuja eteenejä, jotka myös kulkeutuvat kohdealueen ulkopuolelle pohjaveden mukana. Kloorieteenien kulkeutumista tulee rajoittaa kunnostustoimilla. Laskennan perusteella metalleilla pilaantuneille alueille ei ole tarpeen asettaa kulkeutumisriskiin perustuvia kunnostustavoitteita. Riskinarvioinnin johtopäätöksenä on, että alue tulisi kunnostaa jotta: 1. klooratuista eteeneistä aiheutuva pohjaveden pilaantuminen poistetaan ja turvataan talousveden laatu, 2. poistetaan klooratuista eteeneistä aiheutuva vähäinenkin sisä- ja ulkoilman välityksellä tapahtuva altistuminen ja 3. poistetaan pölyämisen kautta tapahtuva altistuminen metalleille. Kunnostusmenetelmän valinta Kunnostusmenetelmien valinnassa käytettiin kestävyysarviointia, jolla pyrittiin löytämään kohteeseen teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehdot huomioiden kunnostusmenetelmien vaikutus alueen ympäristöön ja sosiaalisiin tekijöihin kuten alueen käyttäjiin, lähiympäristön toimijoihin ja asukkaisiin. Koska kohde sijaitsee pohjaveden hankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, on kunnostuksen ensisijainen tavoite pohjaveden lisäpilaantumisen ehkäisy ja talousveden laadun turvaaminen Ojalan vedenottamolla. Maaperässä todettu kloorattujen liuottimien aiheuttama pilaantuminen pitää yllä ja syöttää pohjaveteen haitta-aineita. Kunnostuksen tärkein tavoite on poistaa liuottimien lähde maaperästä kynnysarvotasoon, minkä jälkeen voidaan keskittyä pohjavedessä todettujen pitoisuuksien alentamiseen ja poistamiseen. Kunnostusmenetelmäksi valittiin massanvaihto maaperän in situ -kunnostusmenetelmiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi.

10 UUDELY/6874/ /30 Esitetty kunnostussuunnitelma Romuliikekiinteistön pintamaassa on todettu kunnostamista edellyttäviä metallipitoisuuksia. Pintamaan seassa on myös hyvin pienijakeista metallijätettä. Tällainen jätteensekainen maa-aines on poistettava eikä sille ole vaihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä. Pohjaveden kunnostamisen osalta arvioitiin erilaisia in situ -kunnostusvaihtoehtoja. Koska käynnissä oleva suojapumppaus poistaa liuottimia pohjavedestä hyvin hitaasti, on alueella tehtävä aktiivisia puhdistustoimia, jotta talousveden laatu saadaan turvattua. Kunnostusmenetelmäksi valittiin maaperään injektoitava reaktiivinen seinämä. Tällöin maaperään syötetään pohjavesikerrokseen kaupallisesti saatavilla olevia kemikaaleja, jotka aikaansaavat kloorattujen liuottimien hajoamista. Menetelmä ei vaadi jatkuvaa prosessinohjausta ja alueen normaali käyttö injektointien jälkeen on mahdollista. Riskinhallintatoimenpiteenä jatketaan kunnostusten ajan pohjaveden suojapumppausta. Pumpattu vesi tullaan käsittelemään aktiivihiilisuodattimella ennen ojaan johtamista. Maaperän kunnostaminen Tavoitepitoisuudet ja työn toteuttaminen Riskinarvioinnin perusteella maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään metalleille pintamaan (0 0,5 m) osalta valtioneuvoston asetuksen 214/ 2007 mukaisia ylempiä ohjearvopitoisuuksia. Klooratuille liuottimille esitetään kunnostustavoitteeksi pohjaveden pinnan yläpuolisille maakerroksille kynnysavopitoisuuksia. Kaivu ulotetaan pohjaveden pinnan alle ainoastaan, jos pinnan alla esiintyy alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, ja kaivu on teknisesti mahdollista toteuttaa ilman tuentoja. Mikäli maaperään jää merkittäviä kloorattujen liuottimien lähteitä, säilyy riski talousveden laadulle ja riskinhallintotoimepiteitä joudutaan ylläpitämään kauemmin. Pilaantuneen maaperän kunnostaminen toteutetaan massanvaihdolla. Klooratuilla liuottimilla pilaantunut alue ulottuu myös naapurikiinteistön puolelle, mutta tämän kunnostuksen yhteydessä pilaantuneet maa-ainekset poistetaan vain entisen romuliikekiinteistön alueelta. Niille alueille, joille jää kaivannon reunamaan alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan suodatinkangas (N2) ja sen päälle huomioverkko (esim. Kaitos tai vastaava). Pilaantuneiden maiden kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kunnostusalueella ei tehdä kaivantovesien käsittelyä, koska kaivua ei pääsääntöisesti uloteta pohjavedenpinnan alapuolelle.

11 UUDELY/6874/ /30 Työn aikainen näytteenotto Kunnostettavalle alueelle on tehty maaperänäytepisteitä aiempien tutkimusten aikana siten, että alueella on vähintään yksi näytepiste 250 m 2 :n aluetta kohti. Näytteitä ei ole kuitenkaan otettu rakennusten alta. Pilaantuneen maan kaivua ohjataan ennakkotutkimusten perusteella. Pilaantuneisuuden rajauksia tarkennetaan työn aikana esim. XRF-mittarilla (metallit), PetroFlag-kenttätesteillä (öljyhiilivedyt) ja/tai PID-mittarilla (haihtuvat yhdisteet). Pilaantuneiden maiden poiston jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien jäännöspitoisuudet tarkastetaan näytteenotolla. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kokoomanäytteinä siten, että yksi pohjanäyte kattaa noin 200 m 2 :n alueen ja seinämänäyte noin 30 metriä pitkän alueen. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa ne haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivu toteutetaan lajittelevan kaivuna, jossa kaivun yhteydessä erotellaan suurikokoiset kivet ja jätejakeet. Kaivun ja kuormauksen aikana eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään. Pilaantuneiden maiden esikäsittelyä (esim. seulonta) ei kunnostusalueella tehdä. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan kuorma-autoilla vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ko. massoja. Ympäristötekninen valvoja laatii jokaisesta kuormasta siirtoasiakirjan, joka pidetään mukana kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maan ja jätteen kuljettajien tulee olla merkittynä jätehuoltorekisteriin. Kunnostustyömaalla syntyvät ja siellä olevat jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- ja kierrätyspisteisiin. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittäviä ja alemmat ohjearvot alittavia maa-aineksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kiinteistön täytöissä, mikäli ne ovat teknisesti täyttöön soveltuvia. Haihtuvia ja/tai kulkeutuvia haitta-aineita sisältävää maa-ainesta ei hyödynnetä alueella. Pilaantumaton, täyttöihin kelpaamaton ja jätteetön maa-aines toimitetaan maankaatopaikalle. Kaivettuja pilaantuneita maita välivarastoidaan alueella kasoilla lyhytaikaisesti (maks. noin viikon ajan) esim. laboratorioanalyysien tai kuljetuksen järjestämisen vaatiman ajan. Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot voidaan varastoida alueella vapaasti. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, poikkeavia jät-

12 UUDELY/6874/ /30 teitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Uudenmaan ELY-keskukselle. Mikäli maassa havaitaan tynnyreitä, värillistä maata ja/tai epämääräistä/pistävää hajua, keskeytetään työ ja poistutaan alueelta. Tämän jälkeen mitataan kenttämittarilla ilman haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus. Mikäli todetaan http-arvojen (8 h tai 15 min) ylityksiä, muutetaan työskentelytapoja siten, ettei ilmaan pääse muodostumaan merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia (esim. pidetään kaivantoa auki vain mahdollisimman pieni alue kerrallaan). Lisäksi käytetään ko. haitta-aineille tarkoitettuja hengityssuojaimia kaivannon läheisyydessä. Jos maaperässä todetaan uusia haitta-aineita alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan ne kunnostuksen yhteydessä tai vaihtoehtoisesti arvioidaan niiden riskit ja mahdollisuudet jättää ne maaperään. Mikäli kaikkia kunnostustavoitteet ylittäviä maa-aineksia ei ole mahdollista poistaa, suunnitellaan jatkotoimenpiteet tapauskohtaisesti erikseen. Tällöin pilaantuneesta maasta aiheutuvia riskejä voidaan hallita esim. erilaisin eristerakentein tai asettamalla erityisiä vaatimuksia tuleville rakennuksille. Pohjaveden kunnostaminen Kunnostusmenetelmä ja työn tavoitteet Pohjaveden kunnostus toteutetaan injektoitavalla reaktiivisella seinämällä (vyöhykkeenä), joka perustuu haitta-aineiden biologiseen hajottamiseen. Seinämä toteutetaan joko suorainjektoinnilla tai imeytyskaivoilla. Seinämä sijoitetaan liitteessä 6. esitetylle alueelle, joka kattaa romuliikekiinteistön lounaisosan ja sen viereisen alueen Härkäsaarentiellä. Pohjaveden kunnostamisen tavoitteena on massavirran vähentäminen päästölähteestä suojapumppauskaivolle sekä päästön leviämän hallinta ja pienentäminen. Tavoitteeksi asetetaan, että pohjaveden pitoisuudet alittavat ympäristölaatunormit (vinyylikloridi <0,15 µg/l ja tri- sekä tetrakloorieteeni 5 µg/l) suojapumppauskaivon kohdalla. Lisäksi tavoitteeksi asetetaan, että suojapumppaus voidaan lopettaa. Tavoitteet tulisi saavuttaa 3 5 vuoden sisällä kunnostuksen aloittamisesta. Kunnostuksen toteuttaminen Alueen pilaantuneet maat poistetaan pääosin erillisessä massanvaihtourakassa ennen pohjaveden in situ -kunnostusta. Seinämän sijoittelua ja mitoitusta varten alueella tehdään lisätutkimuksia maaperä-, pohjavesija kallioperän olosuhteiden ja pilaantuneisuuden tarkentamiseksi. Reaktiivisen seinämän käsittelyalueen pituus on vähintään 100 metriä ja leveys 20 metriä. Seinämän käsittelyalue sisältää koko kyllästyneen vyöhykkeen kalliopinnasta ja pohjavedenpintaan. Seinämän suunniteltu kä-

13 UUDELY/6874/ /30 sittelyaika on vähintään kolme vuotta. Seinämän suunnittelussa huomioidaan alueella toteutettavasta massanvaihdosta aiheutuvat mahdolliset hetkellisesti kohoavat kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Reaktiivisen seinämän käsittelyteho on sellainen, ettei käsittelyalueelta lähtevän veden kloorattujen liuottimien pitoisuudet ylitä talousveden laatuvaatimuksia (vinyylikloridi 0,5 µg/l ja tri- sekä tetrakloorieteenin summapitoisuus 10 µg/l). Reaktiivinen seinämä suunnitellaan niin, että se toimii täydellä puhdistusteholla viimeistään kuuden kuukauden päästä aloituksesta, jonka jälkeen seinämän läpivirtaavan veden kloorattujen liuottimien pitoisuudet alittavat tavoitepitoisuudet kolmen vuoden toiminta-ajan päättymiseen saakka. Toiminta-ajalla tavoitepitoisuuksien hyväksyttäviksi ylityksiksi katsotaan enintään kahdessa reaktiivisen seinämän jälkeisessä mittauspisteessä tapahtuvat ylityksen kuuden kuukauden seurantajaksolla. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Jos kunnostuksen aikana toteutettavassa pohjavesitarkkailussa todetaan aikaisemmista mittaustuloksista selvästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan niiden syyt, mahdollinen vaikutus kunnostuksen lopputulokseen ja riskeihin sekä tarve kunnostustavoitteiden päivittämiselle. Näiden perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Uudenmaan ELYkeskukselle. Pohjaveden suojapumppaus Pohjaveden suojapumppausta jatketaan olemassa olevasta kaivosta (HP40). Pumpattu vesi käsitellään aktiivihiilisuodattimella suojapumppauskaivon läheisyydessä. Käsittelyllä erotetaan klooratut liuottimet vedestä. Puhdistettu vesi johdetaan noin 170 metrin etäisyydellä sijaitsevaan ojaan. Toistaiseksi vettä on suojapumpattu m 3 /d. Suojapumppauksen toimita-alue on esitetty liitteessä 6. Alueen ympärille rakennetaan vähintään kahden metrin korkuinen teräsverkkoaita tai laitteistot ja putkilinjat suojataan muutoin luotettavasti ilkivaltaa vastaan. Veden käsittelystä ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa lähiympäristöön. Laitteistot varustetaan kaukovalvonnalla ja hälyttimillä. Prosessihäiriön tai muun merkittävän vikaantumisen sattuessa laitteisto ja pumppaus pysähtyvät automaattisesti ja järjestelmä antaa hälytyksen kaukovalvontaan. Uusi purkuputki asennetaan nykyisen putken viereen maanpäälle ja se mitoitetaan pumppausvirtaamia vastaavaksi. Putkilinjat ovat tiiviitä ja putkimateriaali tiivisteineen soveltuu vedelle, joka sisältää kloorattuja liuottimia. Pohjaveden käsittelyn toiminta-aika on kolme vuotta ympärivuotisesti, joten laitteisto suunnitellaan toimivaksi kaikissa sääolosuhteissa. Purkuputki peitetään kevyesti hiekalla, mättäillä, sahanpurulla tai kuorikatteella.

14 UUDELY/6874/ /30 Putkilinjan suojaus/eristys/saattolämmitys mitoitetaan siten, että linja ei jäädy ja se voi olla käytössä vuoden ympäri. Laitteisto sisältää tarvittavat sulut, näytteenottoyhteydet ja virtaamamittauspisteet. Ojaan johtavaan putkilinjaan lisätään sulkuventtiili ja näytteenottoyhteys. Tarvittaessa aktiivihiilikäsittelyyn tuleva vesi esikäsitellään. Käsittelylaitteistosta lähtevän veden pitoisuudet eivät ylitä kloorattujen hiilivetyjen ympäristölaatunormeja, jotka ovat tetrakloorieteenille, trikloorieteenille ja dikloorieteeneille 10 µg/l. Suojapumppaus voidaan lopettaa, kun pohjaveden kunnostus on toteutettu tilaajan ja viranomaisen hyväksymällä tavalla ja katsotaan, että klooratut liuottimet eivät enää aiheuta vaaraa pohjaveden laadulle. Suojapumppaamisen lopettamisen jälkeenkin on pumppauslaitteisto pidettävä käyttökuntoisena ja valmiustilassa kunnes valvontaviranomainen on hyväksynyt sen poistamisen. Pohjavesitarkkailu Pohjaveden laatua seurataan reaktiivisen seinämän ylä- ja alapuolelta otettavilla pohjavesinäytteillä. Näytteet otetaan putkista HP11/04, HP26, HP37, FCG31, FCG32 sekä kahdesta lähelle reaktiivista seinämää asennettavasta uudesta putkesta. Putket asennetaan kallion pintaan ja niiden siiviläosuus kattaa koko vedellä kyllästyneen kerroksen. Uusien putkien asennusalueet on esitetty liitteessä 6. Ensimmäisen vuoden aikana näytteet otetaan kerran kuukaudessa. Tämän jälkeen näytteitä otetaan kolmen kuukauden välein. Vesinäytteistä tutkitaan näytteenoton yhteydessä kenttämittauksilla ph, happi, redox, sähkönjohtavuus ja lämpötila. Laboratoriossa analysoidaan klooratut yhdisteet (CVOC), nitraattityppi, sulfaatti, liuennut rauta (Fe 2+ ), liuennut mangaani (Mn 2+ ) ja TOC. Ojaan johdettavasta suojapumpatusta ja käsitellystä vedestä otettaan näyte kerran kuukaudessa. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa vähintään vinyylikloridi, dikloorietaanit, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni. Suunnitelmat Urakoitsija laatii puhdistustyön toteuttamisesta seikkapäreiset suunnitelmat, jotka toimitetaan tilaajalle ja valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista. Työstä tulee laatia ainakin seuraavat suunnitelmat: Työn pääaikataulu ja vaiheistus In situ kunnostuksen toteutussuunnitelma, jossa esitetään vähintään: - Kunnostusmenetelmän kuvaus ja selvitys mitoituksesta - Kunnostusprosessin kuvaus ja havainnollinen prosessikaavio - Kuvaus rakennettavista ja/tai käytettävistä Iaitteistoista

15 UUDELY/6874/ /30 - Kuvaus syöttökaivoista/injektoinneista maaperään - Asemapiirustus ja putkilinjapiirustukset - Kuvaus prosessin seurannasta ja ohjauksesta - Seurantamittaukset, mittaustiheys, käytettävät mittarit ja analyysit, määritysrajat, luotettavuus, kalibrointi - Mahdollinen kaukovalvonta ja -ohjaus. - Hälytykset, korjaavat toimenpiteet eri hälytyksiin- - Käytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudet (käyttöturvallisuustiedote liitteinä) - Energian kulutus - Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Veden käsittelyn toteutussuunnitelma, jossa esitetään vähintään: - Käsittelyn kuvaus ja havainnollinen prosessikaavio - Kuvaus rakennettavista ja/tai käytettävistä Iaitteistoista - Kuvaus prosessin seurannasta ja ohjauksesta - Seurantamittaukset, mittaustiheys, käytettävät mittarit ja analyysit, määritysrajat, luotettavuus, kalibrointi - Mahdollinen kaukovalvonta ja -ohjaus. Laitteistot ja ohjelmat, mitä sisältyy, miten ohjataan, ohjauksen vasteajat mittaustuloksiin - Hälytykset, korjaavat toimenpiteet eri hälytyksiin - Prosessin säädön ja koeajon toteutus Varautumissuunnitelma, jossa esitetään vähintään: - Prosessin riskianalyysi - Mahdollisten vikojen kartoitus - Vikaantumisesta aiheutuvat riskit - Toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi - Toimenpiteet poikkeamatilanteissa - Laadunvarmistuksen toteutus Seurantaohjelma, jossa esitetään vähintään: - seurantapisteet (määrä, sijainti) - seurantatiheys - tehtävät analyysit - raportointi ja raportoinnin tiheys Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja kyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle esim. pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella estetään ja tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan. Pilaantuneiden maa-ainesten välivarastokasat peitetään tai niitä kostutetaan tarvittaessa.

16 UUDELY/6874/ /30 Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (vähintään kypärä, turvakengät, pitkähihaiset työvaatteet, huomiovaatteet). Pilaantuneen maan kanssa työskenneltäessä käytetään suojakäsineitä. Tarvittaessa käytetään hengityssuojaimia. Suojavaatteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Työmaalle varataan ensiapuvälineet, sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa varten sekä peseytymismahdollisuus tai vähintään puhdasta vettä silmien huuhtelua ja käsien pesua varten. Pilaantuneen maan kunnostusalueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Sekä maaperän että pohjaveden kunnostamisen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu, kunnostettava alue ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Maaperä Kunnostuksen valvoja pitää kirjanpitoa, johon merkitään vähintään alueelta poistettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka, toimitusajankohta ja siirtoasiakirjat, otettujen näytteiden sijaintitieto, näytteenoton ajankohta, kenttämittaustulokset ja laboratorioanalyysien tulokset, maaperään jätettyjen maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, toteutuneet huomio- ja eristerakenteet, hyötykäytettyjen kynnysarvomaiden määrä, alkuperä ja hyödyntämisalue, mahdollisesti pumpattujen kaivantovesien laatu, määrä, ajankohta, käsittely ja johtamispaikka sekä havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Maaperän kunnostuksesta laaditaan raportti, jossa esitetään vähintään tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt, muut kunnostukseen osallistuneet tahot, kunnostuksen toteutus ja aikataulu, pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet, poistettujen maa-ainesten määrä ja haittaainepitoisuudet, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, jäännöspitoisuudet, toteutetut huomio- ja eristerakenteet, hyödynnettyjen kynnysarvomaiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikat ja kerrospaksuudet, mahdolliset poikkeamat suunnitelmista ja päätöksestä sekä vesien käsittely. Pohjavesi In situ -kunnostuksen seurannassa kirjataan injektointiajankohdat ja määrät sekä mahdollisesti pumpatun veden määrät. Suojapumppauksen seurannassa kirjataan pumppausajankohdat, virtaamat ja pumpatun veden määrät ja ojaan johdettavan veden määrä sekä pumpatun ja käsitellyn veden kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet.

17 UUDELY/6874/ /30 Neuvottelut ilmoituksen käsittelyn aikana Viranomaisen ratkaisu Pohjaveden kunnostuksen tarkkailutulokset toimitetaan lyhyesti kommentoituina tiedoksi yhden viikon kuluessa niiden valmistumisesta sovituille osapuolille. Mahdollisista poikkeamista laaditaan poikkeamaraportit viikon kuluessa tapahtumasta. Raportissa esitetään vähintään sanallinen kuvaus poikkeamasta ja siihen johtaneista syistä, poikkeamasta aiheutuneet vahingot prosessille ja ympäristölle, korjaavat toimenpiteet sekä toimenpiteet poikkeaman toistumisen estämiseksi. Pohjavesikunnostuksen tarkkailusta laaditaan kuuden kuukauden välein yhteenvetoraportti, jossa esitetään käyttötarkkailutulokset, pohjavesitarkkailun tulokset taulukoituina, näytteenottopaikat kartalla, maastoon johdettavan suojapumpatun veden tarkkailutulokset, kunnostuksessa tehdyt toimenpiteet, tarkkailun menetelmissä ja laajuudessa tapahtuneet muutokset ja poikkeama, näytteenoton suoritus ja laadunvarmistus, näytteenottopöytäkirjat sisältäen pohjaveden pinnantasot sekä aistinvaraiset havainnot, analyysien menetelmätiedot ja tulosraportit, tulosten graafiset kuvaajat, pitoisuuksien vertailu kunnostustavoitteisiin ja ympäristönormeihin, arvio vesien laadussa mahdollisesti tapahtuneiden muutosten syistä ja niiden merkittävyydestä sekä virhetarkastelu. Pohjaveden kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään kohteen perustiedot, toteutuksen aikataulu, kartta reaktiivisen seinämän sijainnista, kuvaus vesien käsittelyn ja in situ -käsittelyn prosessista, kuvaus suojapumppausvesien käsittelyn ja in situ -käsittelyn suorituksesta ja seurannasta, seurantatulokset ja niiden arviointi, seurantatulokset kootusti taulukoituna ja vertailtuna tavoitepitoisuuksiin, pohjavedestä poistettujen ja käsiteltyjen kloorattujen liuottimien määrä, arvio kunnostustavoitteiden saavuttamisesta sekä esitys mahdollisista jatkotoimenpiteistä tai jatkotarkkailutarpeesta. Rakennussuunnittelun yhteydessä nousi esille asioita, jotka edellyttivät aiemmin laaditun kunnostuksen yleissuunnitelman tarkentamista. Tilanteesta pidettiin neuvottelu Neuvotteluun osallistuivat Pirkanmaan ELY-keskuksen, Mäntsälän kunnan, Nivos Vesi Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat. Neuvottelusta on laadittu Pirkanmaan ELY-keskuksen päivätty muistio. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Mäntsälän kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista Mäntsälässä osoitteessa Härkäsaarentie 1 sijaitsevilla kiinteistöillä ja sekä niiden läheisyydessä kiinteistöillä ja ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

18 UUDELY/6874/ /30 Pilaantuneen maaperän puhdistaminen Kunnostustavoitteet 1.1. Entiseltä romuliikekiinteistöltä on poistettava pintamaasta (0-0,5 m) maa-ainekset, joiden metallien ja tai puolimetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvotasot. Lisäksi on poistettava pohjavesikerroksen yläpuolisesta maaperästä maa-ainekset, joiden trikloorieteenin, tetrakloorieteenin, dikloorieteenien ja/tai vinyylikloridin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot Mikäli maaperän metalleilla ja/tai puolimetalleilla pilaantuneen pintakerroksen poistamisen jälkeen maaperään jää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä C 10 C 40, on öljyhiilivetyjen aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit arvioitava em. asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksissä 1.1. ja 1.2. esitettyjä haitta-aineita tai muuta aiemmista tutkimuksista poikkeavaa on asiasta ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutöiden aikana on otettava näytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja syvyyden tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että

19 UUDELY/6874/ /30 haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutyön aikana on huolehdittava, ettei haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista aiheudu haittaa tai vaaraa kaivualueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoinnin aikana. Välivarastointi 4. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueiden läheisyydessä esim. laboratorioanalyysien vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haittaainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Lisäksi välivarastokasat on peitettävä koko välivarastoinnin ajaksi. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5.1. Pilaantuneiden maiden poistamisen jälkeen, on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haittaaineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta haitta-aineita sisältäneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet Naapurikiinteistön rajalle jäävät maa-ainekset, joiden kloorattujen liuottimien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/ 2007 mukaiset alemmat ohjearvot, on erotettava täyttömaista maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella Maaperän kunnostustöiden jälkeen on ilmoitettava naapurikiinteistön puoleiselle kaivannon reunalle jääneet kloorattujen liuottimien pitoisuudet ko. kiinteistön omistajalle. Samalla on toimitettava tiedot alueelle toteutetuista erottavista rakenteista Mikäli määräyksen 1.1. mukaisten pilaantuneiden maiden poistamisen jälkeen todetaan, että pohjavesikerroksen kloorattujen liuottimien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot, on ko. maa-ainesten aiheuttama ympäristöja terveysriski huomioitava määräyksen mukaisessa riskinarvioinnissa.

20 UUDELY/6874/ /30 Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kiinteistöltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Kunnostuksen yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden metallien ja/tai puolimetallien pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä. Hyötykäytetyistä maa-aineksista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn loppuraporttiin. Kaivantoveden käsittely 8. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivun aikana on tarpeen pumpata kaivantovesiä, on pumpattavasta vedestä otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään kloorattujen liuottimien ja kyseisellä kaivualueella maaperässä mahdollisesti todettujen muiden haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla esim. aktiivihiilisuodatuksella. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta

21 UUDELY/6874/ /30 vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta, eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista sekä mahdollisten kaivantovesien käsittelystä Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haittaainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja kaivantoveden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen Suunnitelmat 10. Ennen pohjaveden puhdistus-, suojapumppaus- ja tarkkailutoimenpiteiden toteuttamista on tehtävä kunnostussuunnitelmien mukaiset tarkennetut suunnitelmat pohjaveden puhdistuksen ja suojapumppauksen toteuttamisesta, em. toimenpiteiden seurannasta ja varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin. Suunnitelmissa on huomioitava tämän päätöksen määräyksissä esitetyt asiat. Em. suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ELYkeskukselle sekä tiedoksi Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön osalta ko. alueen omistajalle vähintään kaksi viikkoa ennen toimenpiteiden aloittamista. Kunnostuksen toteutus Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on toteutettava biologiseen hajottamiseen perustuvan, maaperään injektoitavan reaktiivisen seinämän avulla. Kunnostuksesta ei saa aiheutua pohjaveden

22 UUDELY/6874/ /30 lisäpilaantumista, haitta-aineiden leviämistä laajemmalle tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle Alueen pohjavesi on puhdistettava sellaisiin kloorattujen liuottimien pitoisuustasoihin, ettei niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kolmen vuoden kuluttua reaktiivisen seinämän injektoinneista on pohjaveden puhdistustoimenpiteiden riittävyys ja pohjaveteen mahdollisesti jäävien haitta-aineiden aiheuttamat terveys-, ympäristö- ja kulkeutumisriskit arvioitava seikkaperäisesti. Arvioinnissa on lisäksi huomioitava määräyksen 5.4. mukaisesti pohjavesikerroksen maaperään massanvaihdon jälkeen mahdollisesti jäävät kohonneet haitta-ainepitoisuudet. Arviointi on liitettävä määräyksessä edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pohjaveden suojapumppaus Pohjaveden suojapumppausta kaivosta HP40 on jatkettava toistaiseksi. Pumpatun veden käsittely aktiivihiilisuodatuksella ennen ojaan johtamista on aloitettava mahdollisimman pian ennen reaktiivisen seinämän injektointien suorittamista. Pohjaveden suojapumppaus, käsittely ja johtaminen on toteutettava niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle Ojaan johdettava vesi on puhdistettava siten, ettei veden tetrakloorieteenin, trikloorieteenin ja dikloorieteenien pitoisuudet ylitä pitoisuutta 10 µg/l. Veden käsittelyn aikana on huolehdittava, että aktiivihiilisuodatin vaihdetaan hyvissä ajoin ennen kuin laitteiston kloorattujen liuottimien puhdistustaso alenee olennaisesti Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä aktiivihiili on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle Pohjaveden suojapumppaukseen sekä pumpatun veden käsittelyyn tai sen johtamiseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista on toimitettava suunnitelma hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua muutosajankohtaa.

23 UUDELY/6874/ /30 Kunnostuksen aikainen vesitarkkailu Pohjaveden kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia pohjaveden laatuun on seurattava. Seurantaa varten alueelle on asennettava vähintään kaksi uutta pohjavesiputkea kunnostussuunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Uusista pohjavesiputkista sekä putkista HP11/04, HP26, HP37, FCG31 ja FCG32 on otettava pohjavesinäytteet vähintään kerran ennen reaktiivisen seinämän injektointien aloittamista ja tämän jälkeen kerran kuukaudessa ensimmäisen vuoden ajan. Tämän jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan harventaa määräyksen mukaisessa yhteenvetoraportissa esitetyn perusteella. Pohjavesinäytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnantasot Pohjavesiputkista otettavista näytteistä on tutkittava kenttämittauksilla vähintään ph, redox, sähkönjohtavuus ja lämpötila. Laboratoriossa on analysoitava vähintään vinyylikloridi, dikloorietaanit, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni, happi, nitraattityppi, sulfaatti, liuennut rauta (Fe 2+ ), liuennut mangaani (Mn 2+ ) ja TOC Suojapumpattavasta vedestä sekä käsitellystä vedestä on otettava vesinäytteet noin viikon ja noin kahden viikon sisällä aktiivihiilisuodatuksen aloittamisesta. Tämän jälkeen vesinäytteitä on otettava vähintään kerran kuukaudessa. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään vinyylikloridi, dikloorietaanit, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni. Häiriö- ja muut poikkeavat tilanteet Pumppaus- ja puhdistuslaitteistojen merkittävistä toimintahäiriöistä, oleellisista poikkeamista suunnitelmista, merkittävästi aikaisemmista poikkeavista näytteenottotuloksista, ennakoimattomista tilanteista aiheutuvista terveys- ja/tai ympäristöriskeistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisissa tilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriötilanteesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi Uudenmaan ELY-keskus voi tarvittaessa keskeyttää kunnostuksen, mikäli se esim. aiheuttaa pohjaveden lisäpilaantumista, kohtuutonta haittaa naapureille tai ennakkotiedoista poiketen vaatii Aluehallintovirastolta vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaisen luvan.

24 UUDELY/6874/ /30 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja pohjaveden puhdistustyön sekä suojapumppauksen valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostustoimenpiteiden aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Pohjaveden puhdistuksen ja pumppauksen aikana on pidettävä kirjaa pohjaveteen injektoiduista kemikaaleista ja niiden määristä, tehtävistä laitteistojen huolto- ja kunnostustoimenpiteistä, pohjaveden pumppauksesta ja pumppausmääristä, kunnostuksen aikaisesta pohjaveden tarkkailusta ja tarkkailutuloksista sekä mahdollisista häiriötilanteista ja muista suunnitelmista poikkeamisista Yhteenveto tehdyistä pohjaveden puhdistus- ja pumppaustoimenpiteistä, tarkkailutuloksista sekä arvio kunnostuksen etenemisestä ja mahdollisista muutostarpeista on toimitettava 6 kk välein Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Kun reaktiivinen seinämä on ollut toiminnassa kolme vuotta, on laadittava loppuraportti, jossa esitetään tiedot pohjaveden kunnostuksen ja suojapumppauksen toteuttamisesta, kuvaus mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmistä, yhteenveto mittaus- ja analyysituloksista, selvitys käytetyllä kunnostusmenetelmällä saavutetusta pohjaveden puhdistumisesta ja arvio pohjavedestä poistettujen haitta-aineiden kokonaismäärästä. Päätöksen perustelut Loppuraportissa on esitettävä määräyksen mukainen seikkaperäinen arvio pohjaveteen ja pohjavesikerrokseen maaperään puhdistustoimenpiteiden jälkeen mahdollisesti jääneiden kloorattujen liuottimien aiheuttamista terveys- ja ympäristöriskeistä sekä tarvittaessa jatkotoimenpide-esitys. Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoi-

25 UUDELY/6874/ /30 tus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Entisellä romuliikekiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja, öljyhiilivetyjä sekä kloorattuja liuottimia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Antimoni Arseeni Elohopea 0,5 2 5 Kadmium Koboltti Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Vinyylikloridi 0,01 0,01 0,01 Dikloorieteenit 0,01 0,05 0,2 Trikloorieteeni 0, Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 2 Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300

26 UUDELY/6874/ /30 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti romuliikekiinteistön maaperän kunnostustavoitteiksi pintamaalle metallien ja puolimetallien ylemmät ohjearvotasot sekä pohjavesikerroksen yläpuolisille maaperälle kloorattujen liuottimien kynnysarvotasot. Kunnostustavoitteet on katsottu riittäviksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Alueen pintamaassa oli todettu myös öljyhiilivedyillä pilaantuneita maaaineksia. Öljyhiilivedyille ei kuitenkaan oltu asetettu riskinarvioinnissa eikä kunnostussuunnitelmissa tavoitepitoisuuksia. Tämän vuoksi päätöksessä on edellytetty arvioitavaksi riskiperusteisesti kunnostustoimenpiteiden riittävyys öljyhiilivetyjen osalta, mikäli niitä todetaan kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina pintamaakerroksen poistamisen jälkeen. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. (Määräys 1.2.) Mikäli maaperässä todetaan muita kuin määräyksissä 1.1. ja 1.2. esitettyjä haitta-aineita tai muuta aiemmista tutkimuksista poikkeavaa, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä kuten uusien haitta-aineiden aiheuttamien riskien arvioinnista tai uusien kunnostustavoitteiden asettamisesta. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien tutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Pilaantuneen maan kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta haitta-ainepitoisten maiden kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi romuliikekiinteistöllä siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.1.)

27 UUDELY/6874/ /30 Ennakkotutkimusten perusteella tiedetään, että naapurikiinteistön rajalle tulee jäämään maaperään kohonneita kloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Alemmat ohjearvot ylittävät haitta-aineita sisältävät maa-ainekset on edellytetty erotettaviksi alueelle tuotavista puhtaista täyttömaista, jotta kaivualueen raja on helposti havaittavissa mahdollisten myöhempien kaivutöiden yhteydessä. Jäännöspitoisuuksista ja toteutetuista erottavista rakenteista on edellytetty ilmoitettavaksi naapurikiinteistön omistajalle, jotta nämä voidaan huomioida naapurikiinteistöllä mahdollisesti tehtävien kaivutöiden yhteydessä. (Määräykset 5.2. ja 5.3.) Mikäli määräyksen 1.1. mukaisten pilaantuneiden maiden poistamisen jälkeen pohjavesikerroksen maaperään jää kynnysarvot ylittäviä liuotinpitoisuuksia, voivat kyseiset haitta-aineet liueta pohjaveteen ja aiheuttaa siten riskin juomaveden laadulle. Koska alueen pohjavettä tullaan kunnostamaan massanvaihdon jälkeen in situ -kunnostusmenetelmällä, on katsottu, ettei maaperän kunnostusta ole tarpeen ulottaa pohjavesikerrokseen. Tämän vuoksi myös pohjavesikerroksen mahdollisesti kohonneet liuotinpitoisuudet on edellytetty huomioitaviksi pohjavesikunnostuksen yhteydessä laadittavassa riskinarvioinnissa. (Määräys 5.4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräykset 6. ja 12.3.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräykset 6. ja 12.3.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty sellaisten maiden hyötykäyttö, joiden metallien ja puolimetallien pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvotasot. Kaivantojen täytöissä hyötykäytetyistä maa-aineksia ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.)

28 UUDELY/6874/ /30 Kaivantovesien tutkimisella ja tarvittaessa käsittelyllä varmistetaan, etteivät vedessä mahdollisesti olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän ja/tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.1. ja 15.1.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt kunnostus-, tarkkailu-, ym. toimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2., 9.3. ja ) Tarkennettuja suunnitelmia pohjaveden puhdistuksen ja suojapumppauksen toteuttamisesta, em. toimenpiteiden seurannasta ja varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on edellytetty tehtäväksi viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen biologiseen hajottamiseen perustuvan, maaperään injektoitavan reaktiivisen seinämän avulla. Kunnostaminen on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. (Määräys 11.1.) Päätöksessä ei ole asetettu pohjaveden puhdistamiselle numeerisia tavoitepitoisuuksia, vaan pohjavesi on edellytetty puhdistettavaksi siten, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Puhdistustoimenpiteiden riittävyys ja pohjaveteen mahdollisesti jäävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit on edellytetty arvioitaviksi puhdistuksen jälkeisessä tilanteessa. Arvioinnin perusteella päätetään mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 11.2.) Pohjaveden suojapumppausta on edellytetty jatkettavaksi toistaiseksi, jotta voidaan turvata Ojalan vedenottamon raakaveden laatu. Pumpatun veden käsittely aktiivihiilisuodattimella on edellytetty aloitettavaksi mahdollisimman pian, jottei ojaan johdetusta vedestä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Pohjaveden pumppaus, käsittely ja johtaminen maastoon on edellytetty toteutettavaksi ympäristön ja terveyden kannalta turvallisesti. (Määräykset 12.1.) Päätöksessä on edellytetty, ettei ojaan johdettavan veden tetrakloorieteenin, trikloorieteenin ja dikloorieteenien pitoisuudet ylitä pitoisuutta 10 µg/l, joka on ko. yhdisteiden ympäristölaatunormi. Tällöin päästö ojaan arvioidaan niin pieneksi, ettei siitä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa. (Määräys 12.2.) Aktiivihiilisuodatin on edelletty vaihdettavaksi hyvissä ajoin ennen puhdistustehon olennaista heikkenemistä. Tällä varmistetaan, että käsitellystä pohjavedestä ei aiheudu alueella ympäristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. (Määräys 12.2.)

29 UUDELY/6874/ /30 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Pohjaveden pumppaukseen, käsittelyyn ja johtamiseen mahdollisesti suunniteltavien muutosten hyväksyttäminen ELY-keskuksella on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 12.4.) Pohjavesinäytteitä on edellytetty otettavaksi vähintään kerran ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista, jotta varmistetaan pohjaveden liuotinpitoisuuksien lähtötasot. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla varmennetaan kunnostustoimenpiteiden vaikutus pohjaveden liuotinpitoisuuksiin. Pohjavesinäytteenotossa on aiemmin todettu ilmeisesti näytteenottotavoista johtuvia merkittäviä vaihteluita liuottimien pitoisuustasoissa. Kun vesinäytteet otetaan ennen kunnostusta ja kunnostuksen aikana noudattaen samoja näytteenottotapoja, voidaan paremmin arvioida kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia. (Määräykset ja 13.2.) Pumpatun ja käsitellyn pohjaveden näytteenotolla varmistetaan käsittelylaitteistojen toimivuus sekä ojaan johdettavan veden turvallisuus ympäristölle ja terveydelle. Aktiivihiilisuodatuksen aloittamisen jälkeen on näytteitä aluksi edellytetty otettavaksi tihennetysti, jotta varmistutaan laitteiston toimivuudesta. (Määräys 13.3.) Poikkeavista tilanteista tai tapahtumista ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi keskeyttää toiminnan, mikäli se ei vastaa hyväksyttyjä suunnitelmia sekä esim. ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Määräykset ja 14.2.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 38 tuntia.

30 UUDELY/6874/ /30 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Mäntsälän kunta (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Mäntsälän kunta, Jyrki Mäklin/Vesa Gummerus/Matti Sulonen (sähköisesti) Pirkanmaan ELY-keskus, Kari Pyötsiä/Petri Heino (sähköisesti) Nivos Vesi Oy, Kimmo Rintamäki/Päivi Nyyssönen (sähköisesti) Skanska Asfaltti Oy, Kim Niemelä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 7. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tammikuun 2018 maaperätutkimukset Liite 3. Lokakuun 2018 maaperätutkimukset, öljyt ja metallit Liite 4. Lokakuun 2018 maaperätutkimukset, klooratut yhdisteet Liite 5. Pohjavesiputkien sijainnit Liite 6. Pohjaveden in situ -kunnostuksen ja pumppauksen toimintaalueet sekä uusien tarkkailuputkien asennusalueet Liite 7. Valitusosoitus

31 Tämä asiakirja UUDELY/6874/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/6874/2016 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa :28 Esittelijä Valkeapää Hanna :19

32 13-touko : ,1 0 0,56 1,1 km ETRS-TM35FIN

33 LIITE 2.

34

35

36

37