Asia. Ilmoituksen tekijän nimi. Kunnostettavan alueen sijainti. Kunnostettavan alueen omistaja. Toiminnan kuvaus

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/11/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Senaatti-kiinteistöt Kunnostettavan alueen sijainti Kunnostettavan alueen omistaja Toiminnan kuvaus Raaseporin kaupunki, Pohjankuru Jokitie 27 Kiinteistötunnukset: ja Senaatti-kiinteistöt Kunnostettava alue on vanhaa Pohjankurun satama-aluetta. Suurin osa alueesta kuuluu isompaan kiinteistöön ja pieni osa alueesta kiinteistöön Turun rata kulkee kiinteistön (valtion rautatie) läpi. Pääradalta oli johdettu raiteet satamaan luvulle saakka alueelle mahdollisesti kuljetettiin Aijalan kaivoksen malmia varastoitavaksi. Lisäksi alueella on ollut telakkatoimintaa vuodesta 1988 alkaen. Aluetta on käytetty myös raakapuun varastointiin 1990-luvulta 2000-luvulle. Alueella on useita halleja, jotka on rakennettu vuosien 1988 ja 2011 välisenä aikana. Alueen itäosa on vanhaa rataaluetta, josta raiteet on purettu. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Maksu 825 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/11/2017 2/17 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Aikaisemmat viranomaislausunnot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Raaseporin Pohjankurussa osoitteessa Jokitie 27. Kunnostettavan alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistöjen pohjois-, länsi- ja itäpuolella on teollisuus- ja pienteollisuusaluetta. Eteläpuolella on meri (Pohjanpitäjänlahti) ja itäpuolella Turun junarata. Kiinteistöillä on voimassa rakennuskaava ( ), jossa alue on merkitty rautatiealueeksi (Lr). Kiinteistöjen nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus on telakka- ja varastoalue. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto koskien maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta, päivätty Ympäristötekninen tutkimus, Senaatti-kiinteistöt Pohjankuru Raasepori tutkimus. Golder Associates Oy, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Senaatti Raasepori Pohjankuru. Golder Associates Oy, Senaatti-kiinteistöt, Maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Senaatti Raasepori. Golder Associates Oy, Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Alueella tehtyjen maaperätutkimusten perusteella maaperän todettiin olevan hiekkaa/soraa 1,3-2,0 metrin syvyydelle. Tämän alapuolella todettiin savea 1,3-3,0 metrin syvyydellä. Irtomaakerrosten paksuus ei ole tiedossa. Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin kilometrin alueesta länteen (Pohjan keskusta, ). Alueella olevista mahdollisista yksityisistä kaivoista ei ole tietoa. Maaperätutkimuksissa todettiin kosteita ja märkiä maakerroksia 1,0-3,0 metrin syvyydellä. Alueen pohjaveden korkeustasosta ja virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Alueen sijainti huomioiden pohjaveden (ja mahdollisen orsiveden) virtaussuunta on etelään kohti Pohjanpitäjänlahtea, jonka rannalla alue sijaitsee. Kunnostusalueella tehdyt maaperätutkimukset Kunnostusalueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia Tutkimuspisteitä tehtiin keskiraskaalla porakoneella yhteensä 9 kpl (GAS1 - GAS9). Maanäytteitä otettiin syvyyssuunnassa noin

3 UUDELY/11/2017 3/17 0,5-1 metrin välein maaperän kerroksellisuus huomioiden. Näytteenotto ulottui 1,4-3,0 metrin syvyyteen. Maanäytteitä otettiin yhteensä 32 kpl. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta maanäytteestä bensiinijakeiden (C 4 - C 10 ), BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja oxygenaattien pitoisuudet, kymmenestä näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet, kuudesta näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) pitoisuudet, kuudesta näytteestä PAHyhdisteiden pitoisuudet, kuudesta näytteestä PCB-yhdisteiden pitoisuudet ja kuudesta näytteestä orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia helposti haihtuvia yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, PCB-yhdisteitä eikä orgaanisia tinayhdisteitä. Tutkimuspisteestä GAS1 syvyydeltä 0,5-1,3 metriä otetussa näytteessä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet kromia (719 mg/kg), kuparia (376 mg/kg) ja sinkkiä (401 mg/kg) sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä (249 mg/kg). Lisäksi todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia, kadmiumia ja nikkeliä. Tutkimuspisteestä GAS4 syvyydeltä 0-0,5 metriä otetussa näytteessä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet kuparia (227 mg/kg) ja sinkkiä (2 400 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus kadmiumia. Tutkimuspisteestä GAS5 syvyydeltä 0,0-0,5 metriä otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus arseenia (77 mg/kg). Tutkimuspisteestä GAS6 syvyydeltä 0,5-1,5 metriä otetussa näytteessä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet kuparia (242 mg/kg) ja sinkkiä (418 mg/kg). Tutkimuspisteestä GAS9 syvyydeltä 0,0-0,5 metriä otetussa näytteessä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet kuparia (1 340 mg/kg), lyijyä ( mg/kg) ja sinkkiä (937 mg/kg) sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus elohopeaa (2,9 mg/kg). Lisäksi todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia, kadmiumia ja antimonia. Lisäksi neljässä näytteessä todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia, kuparia, lyijyä tai antimonia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kiinteistöille on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Alue toimii telakka-/varastoalueena. Nykyisen kaltainen toiminta ja maankäyttö tulevat jatkumaan. Tämän kaltaisessa maankäytössä voidaan usein käyttää

4 UUDELY/11/2017 4/17 riskinarvioinnissa tarkasteltavien haitta-aineiden valintaperusteena ylempiä ohjearvoja muiden kuin helposti liukenevien ja helposti haihtuvien haitta-aineiden osalta. Alueella ei todettu helposti haihtuvia ja kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Maaperässä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina kromia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä, jotka riskinarviossa valittiin tarkasteltaviksi haitta-aineiksi. Kulkeutumisriskinarvioinnin perusteella maaperässä todetut haitta-aineet eivät kulkeudu alueen ulkopuolelle orsiveden mukana merkittävinä pitoisuuksina. Maaperän metallipitoisuuksilla ei arvioida olevan vaikutusta Pohjanpitäjänlahden veden laatuun eikä vesieliöstön katsota altistuvan merkittävästi alueen haitta-aineille. Tarkasteltaviksi valittujen haitta-aineiden maaperässä todettuja pitoisuuksia verrattiin haitta-aineiden terveysperusteisesti määritettyihin suurimpiin haitattomiin pitoisuuksiin teollisuusalueella, eli SHPTter-arvoihin. Viitearvotarkastelun perusteella todettiin, ettei kromin, sinkin ja kuparin osalta aiheudu terveysriskiä työpaikkakäytössä. Terveysperusteinen viitearvo ylittyi kuitenkin lyijyn maksimipitoisuuden ( mg/kg) ja kahden näytteen keskiarvon (5 825 mg/kg) osalta. Riskinarvioinnin johtopäätöksenä todettiin, että maaperässä on sellaisia lyijypitoisuuksia, joista voi viitearvotarkastelun perusteella aiheutua terveysriskiä (lyijyn haitaton pitoisuus pintamaassa teollisuusalueella on mg/kg). Näin ollen kohteen maaperä luokitellaan viitearvovertailun perusteella pilaantuneeksi ja kohteessa on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Haitta-aineita sisältävän maaperän päällystäminen on riskinarvion perusteella riittävä riskinhallintaratkaisu, joten asfaltoiduilla alueilla maaperässä todetuista haitta-aineista ei aiheudu riskiä. Näin ollen maaperää ei luokitella pilaantuneeksi päällystetyillä alueilla, eikä niiden osalta ole pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta. Kunnostustarvetta ei syntyisi päällystettyjen alueiden osalta, vaikka korkeimmat lyijypitoisuudet olisivatkin asfaltoiduilla alueilla. Riskinhallinta pinnoittamattomilla alueilla voidaan toteuttaa poistamalla lyijypitoisuudeltaan haitattoman pitoisuuden ylittävät pintamaat ja korvaamalla ne puhtaalla maa-aineksella. Muiden haitta-aineiden, kuin lyijyn, osalta maaperässä todetut maksimipitoisuudet alittavat myös niille terveysperusteisesti määritetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet asuinkäytössä, eli SHPter-arvot. Ilmoituksen kohteena olevalla alueella (kiinteistöt: ja ) arvioidaan olevan maita, joissa lyijyn pitoisuudet ylittävät tavoitearvot yhteensä noin 800 m² alueella.

5 UUDELY/11/2017 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen tavoitepitoisuudet Päällystämättömillä alueilla riskien hallinta voidaan toteuttaa poistamalla haitattomat pitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät pintamaat ja korvaamalla ne pilaantumattomilla täyttömailla. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueen kunnostustavoitteeksi esitetään suurimpia terveysperusteisia haitattomia pitoisuuksia teollisuusalueilla (SHPTter-arvot). Maaperässä todetuista haitta-aineista ainoastaan lyijyn maksimipitoisuus ylittää em. viitearvon. Näin ollen lyijyn tavoitepitoisuudeksi pintamaalle esitetään mg/kg. Tavoitepitoisuutta sovelletaan ensisijaisesti 0,1-0,15 metrin paksuiseen pintamaan pölyämiskerrokseen (enintään noin 0,3 metriä). Pintamaakerroksen alapuolella ei ole tarpeen rajoittaa lyijyn pitoisuuksia eikä asettaa tavoitepitoisuutta. Päällystetyillä alueilla ei myöskään ole tarpeen rajoittaa eikä asettaa lyijylle tavoitepitoisuuksia. Verrattaessa kunnostuksen aikana otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä, päivitetään riskinarviointi koskemaan ko. haitta-aineita ja esitetään arvioinnin perusteella niiden puhdistamistavoitteet. Mikäli aineiden tai kohteen ja sen ympäristön ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen johdosta ei muuta johdu, käytetään myös muille aineille tavoitepitoisuuksina SHPTter-arvoja. Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen päällystämättömille alueille jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asia dokumentoidaan ja päivitetään tarvittaessa riskiarviota. Riskiarvion tulosten perusteella arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELYkeskukselle. Kunnostuksen toteuttaminen Maankaivu aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu maaperässä haitta-aineita ja sitä jatketaan, kunnes saavutetaan päällystämättömälle pintamaalle asetetut tavoitepitoisuudet. Pintamaan poisto ulotetaan enintään 0,3 metrin syvyyteen. Pintamaan poiston jälkeen mahdollisesti tavoitepitoisuudet ylittävät maa-ainekset merkitään huomiorakenteella ja kaivettu alue täytetään pilaantumattomalla täyttömaalla.

6 UUDELY/11/2017 6/17 Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti analyysitulosten saamista varten tai, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Ympäristötekninen asiantuntija on kohteessa paikalla haitta-ainepitoisen pintamaan poiston aikana. Riskinhallintatoimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi toukokuussa Työn kestoksi arvioidaan yksi viikko. Työn aikainen näytteenotto Päällystämättömän pintamaan metallipitoisuudet sekä kunnostustavoitteet ylittävien lyijypitoisuuksien laajuus tarkistetaan pintamaan poiston yhteydessä. Pitoisuusmittauksia tehdään ensisijaisesti pintamaan pölyämiskerroksen (noin cm) metallipitoisuuksien määrittämiseksi. Poistettavan pintamaan laajuus määritetään näiden mittausten tulosten perusteella. Riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja ohjaa pintamaan poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Maanäytteistä selvitetään raskasmetallien pitoisuudet XRFkenttämittarilla. Osa näytteistä (vähintään 10 %) tarkistetaan laboratorioanalyysein. Myös kohteessa aiemmin tehtyjen tutkimusten laboratorioanalyysien tuloksia hyödynnetään poistettavien massojen ohjaamisessa. XRF-mittarilla mitataan metallipitoisuuksia joko suoraan kaivupohjasta ja kaivualueen päällystämättömiltä reunoilta tai niistä otettavista kokoomanäytteistä. Kaivupohjasta ja päällystämättömästä pintamaasta kaivualueen ulkopuolelta otetaan edustavia kokoomanäytteitä XRF-mittauksia ja laboratorioanalyysejä varten. Näytteet otetaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m 2 :n suuruista kaivettua aluetta tai kaivualueen ulkopuolista aluetta. Pohjanäytteistä määritetään raskasmetallipitoisuudet XRF-mittarilla. Edustava määrä (vähintään 2 kpl/kaivanto) kaivupohjasta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa. Tarvittaessa analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttähavaintojen perusteella. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kunnostustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti: - Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset: Haittaainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alit-

7 UUDELY/11/2017 7/17 tava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. - Tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset: Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. - Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset: Maaainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012). Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainekseksi. Lisäksi maa-aines luokitellaan tarvittaessa tarkemmin vastaanottopaikan luokittelun mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset poistetaan ja toimitetaan ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä (kasetti). Pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle (jätteenkäsittelylaitos). Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää myös muulla rakennustyömaalla. Hyödyntämisen tulee tapahtua suunnitelmallisesti jätelain ja -asetuksen mukaisesti. Ennen massojen toimittamista vastaanottopisteisiin, laaditaan tarpeen mukaan kaatopaikkakelpoisuuslausunnot. Mikäli alueella ilmenee täyttötarvetta, voidaan kaivettuja massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat puhdistustavoitteen, käyttää täyttöihin, mikäli maa-aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Kaivun aikana muodostuvat muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään. Työmaa-alue merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein. Pilaantuneiden pintamaiden poistoon osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle.

8 UUDELY/11/2017 8/17 Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä haitta-ainepitoisten maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Välivarastoidut pilaantuneet maa-ainekset peitetään. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, noudatetaan niiden osalta puhdistustavoitteena tässä kunnostussuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten/todettavien massojen käsittelylupa. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistön omistajalle sekä Uudenmaan ELY-keskukselle. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELYkeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristöviranomaisille ennen töiden aloittamista. Riskinhallintatoimenpiteiden päättymisestä ilmoitetaan, kun kiinteistön maaperän puhdistustoimet on saatu päätökseen. Pilaantuneen pintamaan poiston aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Pintamaan poistoa koskevassa toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Pintamaan poistoa koskeva toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristöviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

9 UUDELY/11/2017 9/17 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Senaatti-Kiinteistöjen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Raaseporissa osoitteessa Jokitie 27 sijaitsevilla kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat ja , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöiltä on poistettava vähintään 0,15 metriä paksusta pintamaakerroksesta maa-ainekset, joiden lyijypitoisuus ylittää mg/kg Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai aikaisemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi vuoksi tai muusta syystä, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Mikäli maaperään jää pintamaakerrosten poistamisen jälkeen määräyksen 1.1. mukaisen kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on haitta-aineita sisältävät maa-ainekset erotettava pilaantumattomista täyttömaista maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla havainnointikerroksella. Tiedot toteutetuista havainnointikerroksista on liitettävä määräyksessä 9.3.edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.

10 UUDELY/11/ /17 Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Välivarastointi 5. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella esim. näytteiden analysoinnin vaatiman ajan. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperä pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

11 UUDELY/11/ /17 Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välillä, hyödynnetään kunnostuskaivantojen täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

12 UUDELY/11/ /17 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, tiedot toteutetuista havainnointikerroksista sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.

13 UUDELY/11/ /17 Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty metalleille ja puolimetalleille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

14 UUDELY/11/ /17 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Antimoni Arseeni Elohopea 0,5 2 5 Kadmium Koboltti Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi pintamaakerroksen lyijylle ilmoituksessa esitetyn mukaisesti mg/kg, joka on suurin haitaton terveysperusteinen pitoisuus teollisuusalueella (Suomen ympäristö 23/2007, Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Jussi Reinikainen). Kunnostustaso on katsottu riittäväksi huomioiden alueelle laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai aiemmin todettuja muita haitta-aineita merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Mikäli maaperään jää pintamaakerrosten poistamisen jälkeen määräyksen 1.1. mukaisen kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on haitta-aineita sisältävät maa-ainekset edellytetty erotettaviksi pilaantumattomista täyttömaista maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla havainnointikerroksella. Havainnointikerrosta on edellytetty, jotta pintamaakerrosten mahdollinen kuluminen alueen käytön seurauksena havaitaan ja voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.)

15 UUDELY/11/ /17 Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maaaineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel-

16 UUDELY/11/ /17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia.

17 UUDELY/11/ /17 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Senaatti-kiinteistöt Asko Taskila (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Golder Associates Oy, Janne Niinikoski/Heikki Laakso (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liitteet Liite 1. Kunnostettavien alueiden sijainnit Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

18 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa :33

19

20

21 VALITUSOSOITUS LIITE 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello