Asia. Ilmoituksen tekijän nimi. Kunnostettavan alueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/6791/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Lemminkäinen Oyj Salmisaarenaukio Helsinki Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistön omistaja Osoite: Puusepäntie 11, Tuusula Kiinteistötunnus: Lemminkäinen Oyj Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Alueen pohjavedessä on todettu kloorattuja liuottimia vuodesta 2001 lähtien. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen klooratuilla liuottimilla on tapahtunut nk. Kinishallien alueella. Kinishalleissa on harjoitettu monenlaista toimintaa. Kinishalli I:ssä on valmistettu vuodesta 1985 alkaen Terrazol-nimistä ainetta, jonka valmistuksessa on käytetty mm. trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Ennen tätä Kinishalli I:ssä on toiminut mm. Kinis Oy:n konepaja, jonka toiminnan yhteydessä on saatettu käyttää kloorattuja liuottimia. Halli on rakennettu 1970-luvulla ja sitä on laajennettu myöhemmin. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Maksu 880 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/6791/2017 2/14 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Aikaisemmat päätökset Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kiinteistö sijaitsee Tuusulan kunnassa Sammonmäen teollisuusalueella osoitteessa Puusepäntie 11 (Liite 1.). Kunnostettava alue sijaitsee kiinteistöllä olevan Kinishalli I:n lounaiskulmassa. Alueelle on vahvistettu osayleiskaava Focus. Osayleiskaavan mukaan alueelle tulee liikennealue sekä palvelujen ja hallinnon alue. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätty päätös (UUDELY/3989/2016), joka koskee pilaantuneen pohjaveden pumppausta, käsittelyä ja tarkkailua. - Lemminkäinen Infra Oy, Tuusulan Sammonmäki, Pilaantuneen maan tutkimukset, kunnostustarpeen arviointi ja kunnostussuunnitelma. Pöyry Finland Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Sammonmäki, Maaperätutkimukset vaiheet I III. Pöyry Finland Oy, Lemminkäinen Oyj, Sammonmäki, Tuusula, Uuden suojapumppauskaivon ja puhdistuskontin vaikutusten seuranta, Vuosiraportti Pöyry Finland Oy, Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kunnostettavan alueen maaperä on tehtyjen tutkimusten perusteella pääosin hiekkaa, hienoa hiekkaa ja silttistä moreenia. Alue on kokonaan asfaltoitu ja asfaltin alla on mursketäyttöä. Maakerrosten paksuus alueella on 1 3,5 metriä. Maan pinnantaso on kunnostusalueella välillä 50 50,5 m mpy ja kallion pinnantaso välillä m mpy. Kunnostettava alue sijaitsee Mätäkiven I-luokan pohjavesialueen eteläisellä osa-alueella B. Pohjavesialueen raja kulkee Kinishallien lounaispuolella, missä sijaitsee myös vedenjakaja. Pohjavesi virtaa jakajalta lounaaseen ja koilliseen. Kunnostettavalla alueella ei ole tutkimuksissa todettu pohjavettä vaan alue on todennäköisesti kokonaan kuivan kallion päällä. Pohjaveden pinnankorkeus on kunnostettavan alueen läheisyydessä noin tasolla + 47,5 m mpy.

3 UUDELY/6791/2017 3/14 Alueen pintavedet virtaavat kunnostettavan alueen pohjoispuolella sijaitsevaan Skålbackinpuroon. Pohjaveden pumppaus, puhdistaminen ja tarkkailu Kloorattujen liuottimien suojapumppausta tehtiin aluksi Lemminkäisen vedenottamolla tarkoituksena estää liuottimien pääsy HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtyä) Kuninkaanlähteen vedenottamolle. Lemminkäisen vedenottamo sijaitsee noin 700 metriä ja Kuninkaanlähteen vedenottamo noin 800 metriä Kinishalleista koilliseen. Lemminkäisen vedenottamon suojapumppauskaivon sijainti on esitetty liitteessä 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi päivätty päätöksen (UUDELY/3989/2016) koskien klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden pumppausta ja käsittelyä kiinteistöllä Kiinteistö sijaitsee Puusepäntien vastakkaisella puolella Kinishalleihin nähden. Päätöksessä oli edellytetty pumppauksen jatkamista toistaiseksi myös Lemminkäisen vedenottamolla ja pohjavesitarkkailua alueella laajemmin. Tarkkailuun kuuluvista pohjaveden havaintoputkista putket SK18 ja SK19 sijaitsevat Kinishalli I:n lounaispuolella lähellä pilaantunutta maa-aluetta. Putket sijaitsevat pumppauskaivosta ylävirtaan. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kiinteistölle rakennettiin keväällä 2016 siiviläputkikaivo alueelle, jolla pohjaveden virtaus keskittyy kapeaan kalliopainanteeseen. Kaivon sijainti on esitetty liitteessä 2. Pumpattu vesi johdetaan konttiin asennetun aktiivihiileen perustuvan puhdistusyksikön kautta läheiseen avo-ojaan, josta vesi purkautuu Skålbäckinpuroon. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen mukaan pohjaveden käsittelylaitteisto tuli suunnitella ja mitoittaa siten, että ojaan johdettavan veden tri- ja tetrakloorieteenin summapitoisuus ei ylitä pitoisuutta 10 µg/l. Vuonna 2016 ja alkuvuodesta 2017 uudesta pumppauskaivosta puhdistuskonttiin johdettavassa vedessä havaittiin ennen puhdistusta 1,1-dikloorietaania, 1,1,1-trikloorietaania, 1,1-dikloorieteeniä, cis-1,2-dikloorieteeniä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä vaihtelevia määriä. Liuottimien yhteismäärä vaihteli kaivon vedessä vuoden 2016 aikana välillä 30 54,1 µg/l ja pumpatun veden määrä oli 8,3 m 3 /vrk. Käsittely-yksiköstä poistuvassa puhdistetussa vedessä ei ole havaittu kloorattuja liuottimia vuosina Uuteen pumppauskaivoon nähden pohjaveden virtauksen alavirran puoleisista havaintoputkista ja Lemminkäisen vedenottamon kaivosta voidaan tulevaisuudessa seurata pumppauksen vaikutuksia kaikista selkeimmin. Toistaiseksi saatujen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että uuden pumppauskaivon vaikutuksesta alavirran puoleisten seurantapisteiden tetrakloorieteeni- ja trikloorieteenipitoisuudet olisivat kääntyneet laskuun. Tämä osoittaisi pumppauksen toimivan suunnitellulla tavalla.

4 UUDELY/6791/2017 4/14 Vielä ei kuitenkaan voida tehdä selkeitä johtopäätöksiä pumppauksen vaikutuksesta alavirran puolella sijaitsevissa seurantapisteissä, koska uusi pumppauskaivo on ollut toiminnassa vasta vähän aikaa. Havaintoputkessa SK18 todettiin vuonna 2016 tetrakloorieteeniä kesäkuussa (2 µg/l) ja marraskuussa (9,1 µg/l). Syyskuussa 2016 pitoisuus jäi alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (1 µg/l). Putkessa on aikaisempina tarkkailuvuosina todettu vaihtelevia pitoisuuksia erityyppisiä kloorattuja liuottimia, mutta vuonna 2016 pitoisuudet jäivät alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajojen. Huhtikuussa 2017 todettiin tetrakloorieteeniä (6 µg/l), trikloorieteeniä (1,9 µg/l) ja 1,1,1-trikloorietaania (12 µg/l). Tetrakloorieteenin pitoisuudet ovat pysytelleet jokseenkin samalla tasolla koko tarkkailuhistorian ajan lukuun ottamatta vuonna 2009 todettua korkeaa pitoisuutta µg/l. Havaintoputkessa SK19 todettiin pieniä pitoisuuksia tetrakloorieteeniä kesäkuussa 2016 (1,3 µg/l), marraskuussa 2016 (5,2 µg/l) ja huhtikuussa 2017 (9 µg/l). Syyskuussa 2016 pitoisuus jäi alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (1 µg/l). Putkessa on todettu aikaisempina tarkkailuvuosina vaihtelevia pitoisuuksia erityyppisiä kloorattuja liuottimia mutta vuosina 2016 ja 2017 pitoisuudet ovat jääneet alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajojen. Tetrakloorieteenin pitoisuudet ovat pysytelleet jokseenkin samalla tasolla koko tarkkailuhistorian ajan. Vuosina 2016 ja 2017 tehdyt maaperä- ja huokosilmatutkimukset Kinishallien ja niiden eteläpuolella sijaitsevan vanhan Lemminkäisen maalitehtaan alueilla tehtiin maaperäkairauksia, asennettiin huokosilmaputkia ja tehtiin maaperään koekuoppia vuosina 2016 ja Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteissä 3 ja 4. Maaperään tehtiin yhteensä 21 kpl kairapisteitä. Kairauksissa otetuissa maanäytteissä ei todettu laboratorioanalyyseissä tetra- tai trikloorieteenejä. Huokosilmaputkia asennettiin alueelle yhteensä 43 kpl. Huokosilmanäytteissä todettiin laboratorioanalyyseissä tetra- ja trikloorieteenejä useammassa tutkimuspisteessä. Selvästi korkeimmat pitoisuudet todettiin Kinishalli I:n lounaispäädyssä huokosilmaputkessa H30. Putken huokosilmassa todettiin laboratorioanalyysissä kloorattuja liuottimia yhteensä 111 mg/m³ (josta tetrakloorieteeniä 110 mg/m 3 ). Huokosilmatutkimuksien perusteella tehtiin maaperään kolme koekuoppaa huokosilmaputken H30 ympärille. Koekuopista otetuissa maanäytteissä todettiin laboratorioanalyyseissä tetrakloorieteeniä 0,03 1,4 mg/kg. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvo ylittyi näytteissä KK1/0,2 0,5 m (1,4 mg/kg) ja KK2/0,2 0,5 m (0,63 mg/kg).

5 UUDELY/6791/2017 5/14 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Alueelle on laadittu valtioneuvoksen asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Arvioinnissa on huomioitu todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä alueen käyttö ja erityspiirteet. Arvioinnin perusteella kunnostamalla korkeimmat kloorieteenipitoisuudet Kinishalli I:n lounaispuolella vähennetään pilaantuneisuudesta aiheutuvaa riskiä pohjavedelle ja hallin sisällä työskenteleville. Arvioinnin mukaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen tetrakloorieteenin alempi ohjearvo on riittävä kunnostustaso. Kunnostettavan alueen arvioitu pinta-ala on 90 m 2 :ä ja arvioitu kunnostettavien maamassojen määrä 220 m 3 :ä. Koska kallionpinnan taso nousee Kinishalli I:n lounaispuolella, pilaantuneisuuden ei arvioida jatkuvan kauas rakennuksesta. Rakennuksen alapuolisia maita ei tässä vaiheessa kunnosteta. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kinishalli I:n lounaispuolisen alueen maaperä esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään tetrakloorieteenille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa 0,5 mg/kg. Myöhemmin, rakennusten purkujen yhteydessä, tutkitaan ja mahdollisesti kunnostetaan muut ulkoalueet ja rakennusten alapuolinen maaperä. Tällöin laaditaan tarvittaessa erillinen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Pilaantunut maa kaivetaan kokonaan pois kallionpinnan tasoon. Maaperänäytteiden mukaan pilaantuneita massoja on etenkin maaperän pintaosissa täyttömaan alapuolella. Kunnostettavalla alueella kulkee sähkökaapeli pihavalaistukselle sekä vesijohto, jotka on tarkoitus tukea kaivutöiden ajaksi. Pilaantuneet maamassat kuljetetaan pois alueelta asianmukaiseen sijoituspaikkaan (alustavasti jatkokäsiteltäväksi Nurmijärvelle Nordic Enviconin pilaantuneiden maiden käsittelypisteeseen). Kunnostusta valvoo sertifioitu näytteenottaja, jolla on kokemusta kunnostusten valvonnasta ja kenttämittauksista. Kunnostus arvioidaan aloitettavaksi syyskuussa Työn kestoksi arvioidaan muutama viikko. Työn aikainen näytteenotto Pilaantuneen alueen laajuus tarkennetaan kunnostuksen yhteydessä kenttämittauksilla (PID-mittaus) sekä aistihavainnoilla. Osa työnohjausnäytteistä varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Työnaikainen maaperän puhtaus varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka otetaan kaivannon pohjalta ja seinämästä. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Kenttämittauk-

6 UUDELY/6791/2017 6/14 sien ja laboratorioanalyysien tarkoitus on selvittää kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Kaikkien kenttämittauksien ja tehtyjen analyysien tulokset esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Pilaantuneen veden käsittely Tehtyjen tutkimuksien perusteella kunnostettavalla alueella ei esiinny pohjavettä. Tämä riippuu kuitenkin kunnostettavan alueen lopullisesta laajuudesta. Maaperässä olevat klooratut liuottimet ovat helposti veteen liukenevia. Tarvittaessa kaivantovesi pumpataan umpisäiliöön ja puhdistetaan aktiivihiilikäsittelyllä. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kaivun yhteydessä huolehditaan kaivantojen vakavuudesta ja estetään sortumat pitämällä kaivannon seinämät tarpeeksi loivina ja käyttämällä tarvittaessa tuentaa. Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ennen töiden aloittamista. Työmaalla käytetään tarpeellisia henkilökohtaisia suojavarusteita. Työmaa eristetään ja ulkopuolisten tahaton pääsy alueelle estetään. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Lemminkäinen Oyj:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Tuusulassa osoitteessa Puusepäntie 11 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden tetrakloorieteenin pitoisuus ylittää 0,5 mg/kg Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita kuin tetrakloorieteeniä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisen kunnostustavoitteen saavuttamiseksi tai muusta syystä, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7 UUDELY/6791/2017 7/ Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakennuksia tai muita rakenteita vaarantamatta kaikkea määräyksen 1.1. mukaisen kunnostuksen tavoitetason ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maaainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen kallioon päättymättömistä seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tar-

8 UUDELY/6791/2017 8/14 kasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

9 UUDELY/6791/2017 9/14 Pohjavesitarkkailu 8. Ennen kunnostuksen aloittamista on otettava pohjavesinäytteet vähintään havaintoputkista SK18 ja SK19. Mikäli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyn päätöksen (UUDELY/3938/2016) määräyksen 3.3. mukainen pohjavesinäytteenotto on tehty enintään kuukausi ennen kunnostustöiden aloittamista, ei erillistä näytteenottoa tarvitse tehdä. Pohjavesinäytteiden analyysitulosten sekä maaperän kunnostustöiden aikana tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella on arvioitava, onko em. päätöksen määräyksen 3.3. mukainen tarkkailu riittävä vai onko kunnostusalueen läheisyydessä tarpeen tehdä lisätarkkailua kunnostustöiden vaikutusten seuraamiseksi. Arviointi on liitettävä määräyksen 9.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

10 UUDELY/6791/ /14 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa

11 UUDELY/6791/ /14 tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia tetrakloorieteeniä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty tetrakloorieteenin kynnysarvoksi 0,01 mg/kg, alemmaksi ohjearvoksi 0,5 mg/kg ja ylemmäksi ohjearvoksi 2,0 mg/kg. Ilmoituksessa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi tetrakoorieteenille valtioneuvoston asetuksen 214/ 2007 mukainen alempi ohjearvotaso. Kunnostustaso on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita kuin tetrakloorieteeniä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisen kunnostustavoitteen saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa esim. rakennuksen sortumisvaaran vuoksi, kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuuden ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita sisältävän alueen eristämisestä, sen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. erottavan/eristävän rakenteen toteuttamisesta. (Määräys 1.4.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisäl-

12 UUDELY/6791/ /14 tävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maaaineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Päätöksessä on edellytetty pohjavesinäytteenottoa vähintään kunnostusaluetta lähimmistä havaintoputkista ennen kunnostustöiden aloittamista sekä mahdollisen lisätarkkailutarpeen arvioimista kunnostuksen aikana saatujen tietojen perusteella. Tarkkailulla seurataan maaperän kunnostustoimenpiteiden vaikutusta pohjaveden laatuun. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyn päätöksen (UUDELY/3938/2016) määräyksen 3.3. mukaan alueella tehdään pohjavesitarkkailua kahdesti vuodessa (syksyisin ja keväisin). (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

13 UUDELY/6791/ /14 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia. Lemminkäinen Oyj Jame Welin (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Pöyry Finland Oy, Jari Ruohonen/Tomi Friman (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

14 UUDELY/6791/ /14 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 5. Hyväksyntä Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Pohjaveden havaintoputkien ja pumppauskaivojen sijainnit Liite 3. Maaperäkairauspiteiden sijainnit Liite 4. Huokosilmaputkien ja maaperän koekuoppien sijainnit Liite 5. Valitusosoitus

15 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa :40

16 Ympäristökarttapalvelu Karpalo 16-elo-2017 Lähde: Maanmittauslaitos 1: ,7 0 0,87 1,7 km ETRS-TM35FIN

17

18

19

20 VALITUSOSOITUS LIITE 5. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello