YLEISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: POMARKUN KUNTA JÄTEVESIEN KÄSITTELY SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: POMARKUN KUNTA JÄTEVESIEN KÄSITTELY SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

2 Muutoslista FIREHA FIREHA FISAAS rev A FIREHA FIREHA FISAAS VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO LÄHTÖTIEDOT JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenkäsittelyprosessi Ympäristölupa MITOITUS- JA SUUNNITTELUPERUSTEET UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ESISUUNNITELMA (VE 1) Yleistä Prosessitekniikka Rakennustekniikka Puhdistamon rakentamisen urakkamuoto Kustannusarvio Rakennuskustannukset Käyttökustannukset POMARKKU PORI SIIRTOVIEMÄRI (VE 2A) Luotsinmäen keskuspuhdistamo Linjaus Mitoitus Kustannusarvio Rakennuskustannukset Käyttökustannukset POMARKKU KANKAANPÄÄ SIIRTOVIEMÄRI (VE 2B) Kankaanpään keskuspuhdistamo Linjaus Mitoitus Kustannusarvio Rakennuskustannukset Käyttökustannukset SUUNNITTELUVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kustannusten vertailu Rakennuskustannukset Käyttökustannukset Kokonaisvuosikustannukset Ympäristövaikutusten vertailu (19)

4 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 VE1: Pomarkun jätevedenpuhdistamo, käyttökustannukset VE2A: Pomarkku Pori siirtoviemäri, rakennus- ja käyttökustannusarvio pumppaamoväleittäin VE2B: Pomarkku Kankaanpää siirtoviemäri, rakennus- ja käyttökustannusarvio pumppaamoväleittäin Rakennuskustannusten vertailu Ympäristövaikutusten vertailu Kuvat: 101 VE1: Pomarkun jätevedenpuhdistamo, asemakuva (mk 1:500) 102 VE1: Pomarkun jätevedenpuhdistamo, layout (mk 1:100) 103 VE1: Pomarkun jätevedenpuhdistamo, virtauskaavio 104 VE2A: Pomarkku Pori siirtoviemäri, yleiskartta (mk 1:20000) 105 VE2B: Pomarkku Kankaanpää siirtoviemäri, yleiskartta (mk 1: 20000) 2 (19)

5 1 JOHDANTO Pomarkun kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja se on ollut toiminnassa vuodesta 1973 lähtien. Puhdistamolla käsitellään keskustaajaman viemärilaitoksen asumajätevedet ja käsitellyt jätevedet johdetaan Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Pomarkunjokeen. Puhdistamolla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupapäätös (Dnro ESAVI/189/04.08/2010). Tässä jätevesien käsittelyn yleissuunnitelmassa on esitetty esisuunnitelma uudelle biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle (VE 1) sekä yleissuunnitelmat siirtoviemärivaihtoehdoille Poriin (VE 2A) ja Kankaanpäähän (VE 2B). Jätevedenkäsittelyvaihtoehtoja on arvioitu kustannusten, ympäristövaikutusten ja teknisen toteutuksen osalta. Yleissuunnitelman tavoitteena on, että saatujen tulosten perusteella on mahdollista päättää Pomarkun kunnan jätevesien käsittelyn toteutustavasta tulevaisuudessa. Jätevesien käsittelyn yleissuunnitelma on laadittu Pomarkun kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. 2 LÄHTÖTIEDOT Jätevesien käsittelyn yleissuunnitelman laatimisessa on käytetty seuraavia lähtötietoja: Velvoitetarkkailutiedot Pomarkun kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa 2010 Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristölupa 2015 Kankaanpään kaupungin keskuspuhdistamon ympäristölupa 2013 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma (Airix Ympäristö Oy 2012) 3 JÄTEVEDENPUHDISTAMO 3.1 Jätevedenkäsittelyprosessi Pomarkun kunnan keskitetty viemäröinti kattaa keskustan asemakaava-alueet. Vuodesta 2010 alkaen puhdistamolle on johdettu muovitehtaan pesuvedet. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1973 ja sitä on laajennettu ja saneerattu vuonna 1991 (mm. välppäys, ilmastus, lietteenkäsittely). Puhdistamolla on jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: Tulopumppaus Sakokaivolietteen vastaanotto (V = 36 m 3 ) Välppäys (porrasvälppä) Saostuskemikaalin annostus 3 (19)

6 Ilmastus (Vkok = 138 m 3 ) Jälkiselkeytys (Akok = 45 m 2 ) Lietteen tiivistys Vuotovedet ovat olleet Pomarkun jätevedenpuhdistamon suurin yksittäinen ongelma. Viemäriverkostoon on laadittu vuotovesiselvitys, jonka perusteella pahimmin vuotavia kaivoja on saneerattu. Tämän johdosta puhdistamolle tulevat virtaamapiikit ovat pienentyneet. Puhdistamolla ei ole ollut ohituksia vuoden 2013 jälkeen. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia ja ph:n säätöön kalkkia. Saostuskemikaalia on annosteltu keskimäärin 189 mg/l vuonna 2015 ja 233 mg/l vuonna Kalkkia on annosteltu keskimäärin 58 mg/l vuonna Vastaanotettu sako- ja umpikaivoliete pumpataan välppäykseen. Sako- ja umpikaivolietettä on vastaanotettu m 3 (keskimäärin 358 m 3 ) vuosina Puhdistamon biologisen prosessin ylijäämäliete poistetaan ilmastusaltaasta ja tiivistetään. Tiivistetty liete on vuoden 2008 alusta lähtien toimitettu Porin kaupungin Luotsinmäen keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pois kuljetetun lietteen määrä on ollut m 3 (keskimäärin 1193 m 3 ) vuosina Ympäristölupa Puhdistamolla on Etelä-Suomen ympäristölupaviraston toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Ympäristölupapäätöksen mukaiset lupaehdot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.1 Pomarkun kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaehdot. Parametri Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) BOD7ATU Kokonaisfosfori 0,5 93 CODCr Kiintoaine Tulokset tulee saavuttaa vuosikeskiarvoina laskettuna häiriö- ja poikkeustilanteet sekä puhdistamon ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. 4 MITOITUS- JA SUUNNITTELUPERUSTEET Puhdistamon jätevesivirtaama ja kuormitustietoja vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. 4 (19)

7 Taulukko 4.1 Pomarkun kunnan jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaama ja kuormitustietoja vuosina sekä puhdistamon mitoitusarvot. Parametri Keskiarvo Mitoitus 2035 AVL90 ( AVL ( Qkesk (m 3 /d) Qmax (m 3 /d) qmit (m 3 /h) 40 BOD7ATU (kg/d) CODCr (kg/d) Kokonaisfosfori (kg/d) 2,1 2,0 2,1 2,1 3,0 Kokonaistyppi (kg/d) Kiintoaine (kg/d) ) Asukasvastineluku AVL 90 on laskettu velvoitetarkkailuajankohtien 90. persentiilin mukaisesti (90. persenttiili kertoo sen muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90% arvoista). 2) Asukasvastineluku AVL on laskettu BOD 7ATU-mitoituskuormituksesta. Puhdistamon verkostoalueen liittyjämäärä oli noin 480 vuonna 2017 ja asukasmäärä laskennallisesti noin Tilastokeskuksen mukaan Pomarkun kunnan väestökasvu on laskeva. Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon yleissuunnitelmassa on ennustettu viemäriverkoston liittyjämääriä vuosille Ennusteen mukaan vuonna 2035 Pomarkun kunnan viemäriverkoston liittyjämäärä on 2000 ja liittymisaste 94%. Jätevesimäärä asukasta kohti ennustetaan olevan noin 250 l/as/d, jolloin Pomarkun kunnan viemäriverkoston jätevesimäärä ennuste on 500 m 3 /d vuonna Tiivistetyn lietteen määräksi on ennustettu 1500 m 3 /a (3 %TS) vuonna Jätevesimäärän ennustetta käytetään puhdistamon mitoituskeskivirtaamana. Asumajäteveden muodostumismääräksi arvioitiin 325 m 3 /d ja vuotoveden 175 m 3 /d (35% mitoituskeskivirtaamasta). Puhdistamon mitoitusvirtaama qmit (m 3 /h) on laskettu seuraavalla kaavalla: = +, missä kmit = vuorokausivaihtelusta riippuva mitoitusvirtaamakerroin, johdetaan (Qmax/Qkesk) -suhteesta Qas = asutuksen jätevesien keskimääräinen virtaama, m 3 /d Tas = asutuksen jätevesiä johdetaan puhdistamolle 15 h ajan Qv = sade-, kuivatus- ja vuotovesien keskimääräinen virtaama, m 3 /d Qmax/Qkesk -suhde on 2,4, jolloin mitoitusvirtaamakertoimeksi saatiin 1,24. Puhdistamon mitoitusvirtaama on: =1, h 5 (19)

8 Kuormitusennuste on muodostettu Pohjois-Satakunnan alueellisessa vesihuollon yleissuunnitelmassa esitetyn viemärin liittyjämäärän muutoksen perusteella. Kuormituksena asukasta kohti on käytetty seuraavia vakioarvoja: orgaaninen aines (BOD7ATU) 60 g/as/d, kemiallisesti happea kuluttava orgaaninen aines (CODCr) 90 g/as/d, kokonaisfosfori (P) 1,8 g/as/d, kokonaistyppi (N) 12 g/as/d ja kiintoaine 50 g/as/d. Kuormituksen muutos on lisätty nykyiseen tulokuormitukseen. Tässä jätevesien käsittelyn yleissuunnitelmassa käytetyt virtaaman ja kuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat (taulukko 4.1): Qkesk 500 m 3 /d Qmax 1200 m 3 /d (50 m 3 /h) qmit 40 m 3 /h BOD7ATU CODCr Kok-P Kok-N SS 80 kg/d 170 kg/d 3,0 kg/d 20 kg/d 80 kg/d 5 UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ESISUUNNITELMA (VE 1) 5.1 Yleistä Vaihtoehdossa 1 on esitetty esisuunnitelma uudelle biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle nykyisellä tontilla. Tontti on kaavoitettu merkinnällä ET (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue). Puhdistamon mitoitusarvot on esitetty kappaleessa 4. Mitoituksessa on käytetty nykyisiä ympäristölupaehtoja (taulukko 3.1). 5.2 Prosessitekniikka Tässä vaihtoehdossa puhdistamon toimintaperiaate pysyy pääosin ennallaan. Puhdistamolla prosessiyksiköt ovat (nykyiset säilytettävät toiminnot on merkitty kursiivilla): Tulopumppaamo Sakokaivolietteen vastaanotto (nykyinen) Välppäys Hiekanerotus Ilmastus (2 x 120 m 3 ) Jälkiselkeytys (2 x 35 m 2 ) Varaus tertiäärikäsittelylle Lietteen tiivistys (nykyinen) 6 (19)

9 Purkuviemäri (nykyinen) ja purkukaivo Esitetyt saneeraustoimenpiteet perustuvat aloituskokouksen yhteydessä pidettyyn puhdistamokatselmukseen ( ) ja mitoituslaskelmiin. Vaihtoehdon VE1 asemakuva on esitetty liitekuvassa 101, uuden puhdistamorakennuksen layout liitekuvassa 102 ja puhdistusprosessin virtauskaavio liitekuvassa 103. Tulopumppaamo uusitaan kokonaisuudessaan. Sakokaivolietteen vastaanotto säilyy nykyisellään. Siihen lisätään elektroninen kuljettajan tunnistusjärjestelmä ja sakokaivolietteen määrän mittaus. Putkistoa uusitaan tarpeen mukaan. Uuteen puhdistamorakennukseen sijoitetaan välppäys ja hiekanerotus. Välppäys toteutetaan porrasvälpällä ja se voidaan mitoittaa virtaamalle 2 x qmit, eli 80 m 3 /h. Hiekanerotus mitoitetaan 7 min viipymälle. Tällöin hiekanerotusaltaan tilavuus on noin 5 m 3. Hiekanerotus voidaan toteuttaa myös hiekanerotinlaitteella. Välppäjäte ja hiekanerotuksessa erotettu hiekka kerätään jäteastioihin. Ilmastus ja jälkiselkeytys uusitaan ja toteutetaan kaksilinjaisina uuteen puhdistamorakennukseen. Tarvittava ilmastusallastilavuus on 240 m 3. Ilmastusaltaat toteutetaan 5 m syvyisinä (vesisyvyys 4 m), jolloin altaiden pinta-ala on 60 m 2. Ilmastuksen lietekuorma on 0,03 kg BOD7/kg MLSS/d. Ilmastus on mitoitettu 5 g/l lietepitoisuudelle ja 0,07 kgbod7atu/kgmlss/d lietekuormalle. Ilmastus on mitoitettu nykyisten ympäristölupaehtojen mukaan ja mitoituksessa ei ole varauduttu typenpoistoon. Jälkiselkeytykseen tarvittava pinta-ala on 70 m 2. Jälkiselkeytys toteutetaan syvinä suorakaidealtaina. Selkeytyksen mitoituspintakuorma on 0,6 m/h ja arvioitu lietetilavuuskuorma 0,4 m 3 /m 2 /h. Ilmastuskompressorit uusitaan ja sijoitetaan uuteen puhdistamorakennukseen. Kalkinannostelujärjestelmä siirretään uuteen puhdistamorakennukseen tai se uusitaan. Kalkki voidaan varastoida annostelujärjestelmän läheisyydessä kuormalavalla. Ferrosulfaatin annostelupiste siirretään uuteen puhdistamorakennukseen, mutta varastointi säilyy ennallaan. Putkistoa ja instrumentointia uusitaan tarpeen mukaan. Puhdistamotontille tehdään varaus jäteveden tertiäärikäsittelylle. Tertiäärikäsittely varaudutaan toteuttamaan jatkuvatoimisena hiekkasuodatuksena, jolloin varaus käsittää 2 x 5 m 2 :n suodatinyksikköä. Lietteen tiivistys säilyy nykyisellään. Putkistoa ja instrumentointia uusitaan tarpeen mukaan. Uuden puhdistamorakennuksen valmistuttua käytetään edelleen nykyistä purkuviemäriä, mutta rakennetaan uusi purkukaivo. 5.3 Rakennustekniikka Lietteen tiivistys ja kemikaalivarasto sekä sosiaalitilat säilyvät nykyisinä. Uuteen puhdistamorakennukseen sijoitetaan välppä, hiekanerotus, ilmastus, jälkiselkeytys, kalkinannostelujärjestelmä, jäteastiat, ilmastuskompressorit, valvomo, sähkötila sekä varastotila. Tulopumppaamo ja lähtevän jäteveden purkukaivo uusitaan. Lisäksi puhdistamolle rakennetaan teknisen veden (jokiveden) pumppausasema, johon tulee palokunnan tarpeita varten erillinen uppopumppu. Uuden puhdistamorakennuksen ja muiden uusien toimintojen rakentaminen on mahdollista toteuttaa siten, että nykyinen puhdistamo pidetään toiminnassa rakennusvaiheiden aikana. 7 (19)

10 Uuden puhdistamorakennuksen kokonaistilantarve on noin 250 m 2 ja kokonaistilavuus noin 1300 m 3. Allastilavuus on noin 650 m 3. Rakennus varustetaan lämmityksellä ja koneellisella ilmanvaihdolla. Allas- ja prosessitilat toteutetaan puolilämpimänä tilana. Lämpimät ja lämpöeristettyjen valvomotilojen ilmanvaihto on syytä erottaa muusta prosessitilasta ja varustaa omalla tulo- ja poistoilmakojeella. Työskentelytilojen on oltava ylipaineisia muihin tiloihin nähden. Muissa allas- ja prosessitiloissa on oltava vähintään poistoilmapuhallin ja kohdepoistot. Rakennus varustetaan aurinkokennojärjestelmällä ja lämmön talteenotolla suoran sähkölämmityksen lisäksi. Rakentamisessa tulee varautua pohjanvahvistukseen ja massanvaihtoon. Puhdistamolle hankitaan prosessiohjausta, seurantaa ja raportointia varten PC-laitteella toimiva prosessiautomaatio-ohjelma. Kaikki prosessiohjaukset toteutetaan automaation kautta. 5.4 Puhdistamon rakentamisen urakkamuoto Urakkamuodoksi soveltuu rakentaminen joko tilaajan suunnitelmin tai KVR -urakointi (kokonaisvastuurakentaminen), jossa rakentaminen tapahtuu urakoitsijan suunnitelmin ja avaimet käteen periaatteella. Käytännössä tämän kokoluokan kohteessa urakka on perusteltua toteuttaa yhtenä urakkana, jossa pääurakoitsija vastaa ja huolehtii rakennus- ja koneistotöistä ja prosessilaitteiden toteutuksesta sekä talotekniikasta (LVIS ja RAU). Prosessiautomaation ja instrumenttien hankinta on mahdollista toteuttaa rakennuttajan erillishankintana, jolloin käyttäjät pääsevät vaikuttamaan järjestelmän toteutukseen. Prosessiautomaatio voidaan hankkia myös puitejärjestelyllä, jonka kesto sidotaan järjestelmän elinkaareen. KVR- urakointia on käytetty puhdistamokohteissa, kun urakoinnissa on pyritty hyödyntämään urakoitsijoiden prosessiratakisuja ja rakennusteknistä tietämystä ja urakoitsijoille halutaan antaa mahdollisuus tarjota optimoitua rakennus- ja laitetekniikkaa sekä tilankäyttöä. KVR- tarjousten vertailua ja rakentamista varten laaditaan suunnitelma, jossa esitetään urakan vähimmäisvaatimukset, prosessin mitoitus- ja toteutusperiaatteet sekä puhdistamon tila- ja rakennevaatimukset ja talotekniikan vaatimukset. Urakkamuodosta riippumatta vesihuoltolaitoksen rakennusurakan onnistumisen edellytyksenä on, että pääurakoitsija on riittävän perehtynyt ja kokenut vesihuoltolaitosten urakoinnista ja käytetyistä prosessitekniikoista. Urakka on mahdollista toteuttaa rajoitetulla menettelyllä. 5.5 Kustannusarvio Rakennuskustannukset Vaihtoehdon VE1 (uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen) rakentamiskustannusarvio on esitetty seuraavassa taulukossa. Rakentamiskustannukset ovat yhteensä 1,66 milj. eur. Kustannuksissa on huomioitu puhdistamon käytöstä poistettavan osan purkukustannukset. 8 (19)

11 Taulukko 5.1 Vaihtoehdon 1 rakennuskustannusarvio. Toimenpide VE 1 Saneeraustoimenpiteet Tulopumppaamon uusiminen Sakokaivolietteen mittausjärjestelmä Purkukaivon uusiminen eur Teknisen veden pumppausasema Uusi jätevedenpuhdistamo Rakennustekniikka Koneistotekniikka Talotekniikka eur eur eur eur Uusi prosessiautomaatio ja instrumentointi eur Purkukustannukset eur Yleiskustannukset (20 %) eur Yhteensä eur Käyttökustannukset Vaihtoehdon VE 1 käyttökustannusten arvioinnissa on huomioitu prosessienergia, ylläpitoja huoltokustannukset, lämmitysenergia, kemikaalit sekä lietteen kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset. Käyttökustannukset ovat yhteensä eur/a eli 0,93 eur/jätevesi-m 3 (vuosien keskimääräisen jätevesimäärän m 3 /a mukaan). Käyttökustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa ja yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Taulukko 5.2 Vaihtoehdon 1 käyttökustannukset. Toimenpide VE 1 Prosessienergia ja lämmitys (1 eur/a Kemikaalit eur/a Lietteen kuljetus ja vastaanotto (2 eur/a Ylläpito- ja huoltokustannukset (2,5 %) eur/a Yhteensä eur/a ) Oletettu sähkölämmitys 2) Kuljetusmatka 30 km, lietteentuotto 1,5 kgts/bod 7ATU, vastaanottomaksu 10 eur/m 3 Aurinkokennojärjestelmän vaikutusta käyttökustannuksiin ei ole huomioitu. Nykyisen puhdistamon käyttökustannukset henkilöstökuluineen olivat eur vuonna (19)

12 6 POMARKKU PORI SIIRTOVIEMÄRI (VE 2A) 6.1 Luotsinmäen keskuspuhdistamo Luotsinmäen keskuspuhdistamolla käsitellään suurin osa Porin asuma- ja teollisuusjätevesistä, Luvian kunnan, Ulvilan ja Harjavallan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan ja Suominen Kuitukankaat Oy:n jätevedet. Puhdistamon ympäristölupa sai lainvoiman Puhdistamoa on mittavasti tehostettu, laajennettu ja saneerattu vuosina ja puhdistamon kapasiteetti on riittävä Pomarkun kunnan jätevesien käsittelyyn. Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristölupaehdot sekä mitoitus ja tulokuormitus vuonna 2017 on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukko 6.1 Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristölupaehdot. Parametri Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) BOD7ATU CODCr Kokonaisfosfori 0,3 95 Kokonaistyppi Kiintoaine Tulokset tulee saavuttaa kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona ja muiden parametrien osalta neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna häiriö- ja poikkeustilanteet sekä puhdistamon ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Taulukko 6.2 Luotsinmäen keskuspuhdistamon mitoitus ja tulokuormitus vuonna Parametri Yksikkö Puhdistamon mitoitus Tulokuormitus 2017 Virtaama Qmit m 3 /d BOD7ATU kg/d Kiintoaine kg/d Kokonaisfosfori kg/d Kokonaistyppi kg/d Puhdistamolla ei ole näköpiirissä suuria saneeraustarpeita. Porin Vesi hoitaa tarvittavat vuosisaneerauksen normaalina toimintanaan eikä laskuta niistä erikseen. Pomarkun jätevedet johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja edelleen Porin Veden Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Pomarkun kunnan tulee maksaa normaali liittymismaksu viemäriverkostoon ( eur). 6.2 Linjaus Tässä vaihtoehdossa Pomarkusta rakennetaan siirtoviemäri Noormarkkuun, jolloin Pomarkun jätevedenpuhdistamo jää pois käytöstä. 10 (19)

13 Linjan lähtöpumppaamo (pumppaamo 1) rakennetaan käytöstä poistettavan Pomarkun jätevedenpuhdistamon nykyisen tulopumppaamon paikalle. Siirtoviemäri alittaa Pomarkunjoen ja jatkaa Valtatie 23 pohjoispuolella. Pumppaamo 2 rakennetaan Isonevan Naturaalueen jälkeen. Pumppaamo 3 rakennetaan ennen Keskisjokea, jonka siirtoviemäri alittaa. Siitoviemäri jatkaa Parkanontien pohjoispuolella Noormarkun kirkon lähelle ja alittaa Noormarkunjoen. Pomarkun siirtoviemäri liitetään Noormarkunjoen eteläpuolella olevaan viettoviemäriin (180 PEH). Noormarkusta Poriin johtavan paineviemärin kapasiteetti rajoittaa Pomarkun jätevesien johtamista Noormarkun jätevesiverkostoon. Pomarkun jätevesien johtaminen Porin Luotsinmäen puhdistamolle edellyttäisi em. paineviemärin kapasiteetin lisäämistä kahta pumppaamoa tehostamalla. Pumppaamot ovat n. 20 vuotta vanhoja, joten niiden saneeraus tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Pomarkun jätevesien pumppausta Noormarkun jätevesiverkostoon voidaan rajoittaa myös virtaamaa tasaamalla. Toisin sanoen käytöstä poistettavan Pomarkun jätevedenpuhdistamon altaita voidaan käyttää tasausaltaana tai puhdistamotontille rakennetaan uusi tasausallas (tilavuus 80 m 3 ). Tällöin jätevesiä voidaan pumpata Noormarkun viemäriverkostoon tasaisesti koko vuorokauden aikana. Tasausaltaan tarpeellisuus määritetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon rakennetaan yhdysvesijohto 160 PEH-10 Pomarkun ja Noormarkun välille. Vesijohdon pituus on noin m. Yhdysvesijohto liitetään olemassa olevaan vesijohtoon Noormarkun kirkon lähellä. Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon linjaukset sekä jätevedenpumppaamoiden sijainnit on esitetty liitekuvassa Mitoitus Siirtoviemäri toteutetaan yhtenäisenä putkena ja pumppaamot boosterpumppaamoina. Siirtoviemäriin voidaan liittää haja-asutusta erillisten pumppaamoiden kautta, mutta yleissuunnitelmaa laadittaessa tälle ei havaittu olevan tarvetta. Pomarkun jätevedenpuhdistamon maksimivirtaamaksi vuonna 2035 on arvioitu m 3 /d eli 50 m 3 /h (taulukko 4.1). Pumppaamolta 1 lähtevän putken mitoitusvirtaamaksi on valittu 14 l/s. Siirtoviemärin putki on vähintään 160 PEH-10 ja sen kokonaispituus on noin 14 km. Siirtoviemäriin tulee kolme jätevedenpumppaamoa. Geodeettiset nostokorkeudet on arvioitu korkeuskäyrien perusteella. Maastomittauksia ei ole tehty. Pomarkku Pori siirtoviemärin mitoitus pumppaamoväleittäin on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 6.3 Pomarkku Pori siirtoviemärin mitoitus pumppaamoväleittäin. Pumppaamo- Q mit Putken Putken h geo (m) Paine- h kok (m) v (m/s) väli (l/s) mitoitus pituus (m) häviö (m) P1 - P PEH ,4 46,4 0,9 P2 - P PEH ,5 27,7 10,2 0,9 P3 - Noormarkku PEH ,5 27,8 15,3 0, (19)

14 6.4 Kustannusarvio Rakennuskustannukset Vaihtoehdon VE 2A rakentamiskustannusarvio on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteessä 2. Kustannusarviossa on varauduttu jätevedenpumppaamoiden hajunpoistojärjestelmiin. Kaikki kustannukset on esitetty ilman arvonlisäveroa. Taulukko 6.4 Vaihtoehdon 2A siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiskustannusarvio (ALV 0%). Toimenpide Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Siirtoviemäri Yhteiset työt eur eur Vesihuollon maatyöt eur eur Viemärityöt eur eur Vesijohtotyöt eur 0 eur Yleiset kulut eur eur eur eur Kustannukset yhteensä (ALV 0%) 135 eur/m 92 eur/m Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiskustannukset ovat yhteensä 1,89 milj. eur (135 eur/m). Pelkän siirtoviemärin osuus rakentamiskustannuksista on 1,29 milj. eur (92 eur/m). Niillä osuuksilla, joissa yhdysvesijohto rakennetaan samaan kaivantoon (noin m), siirtoviemärin osuudeksi on laskettu puolet yhteisistä töistä, yleisistä kustannuksista ja maanrakentamistöistä. Yhdysvesijohdon osuus linjan rakentamisesta on noin eur. Kustannusarviossa on varauduttu yhden paineenkorotusaseman rakentamiseen. Pomarkun kunnan tulee maksaa normaali liittymismaksu viemäriverkostoon ( eur). Lisäkustannuksia saattaa aiheutua mm. Pomarkun jätevedenpuhdistamon purkamisesta (ei huomioitu taulukossa 6.4). Purkukustannusten voidaan arvioida olevan eur. Mikäli puhdistamon vanhoja altaita käytetään tasausaltaina, nykyistä puhdistamoa ei pureta ennen kuin Noormarkusta Poriin johtavan paineviemärin kapasiteettia on lisätty. Tällöin altaiden koneikot ja laitteistot puretaan ja altaat pestään tasausallaskäyttöä varten Käyttökustannukset Vuoden 2035 mitoitusennusteen mukaan Pomarkusta tuleva jätevesimäärä on m 3 /a (500 m 3 /d). Vuosien Pomarkun puhdistamolla vuosittain käsitelty jätevesimäärä on ollut keskimäärin m 3 /a (340 m 3 /d). Pomarkussa on panostettu merkittävästi vuotovesien vähentämiseen viime vuosina ja vuotovesien määrää pyritään vähentämään edelleen tulevina vuosina. Tästä syystä käyttökustannusarviossa on käytetty vuosien keskimääräistä jätevesimäärää. 12 (19)

15 Vaihtoehdon VE 2A käyttökustannukset koostuvat jätevedenpumppaamojen sähkönkulutuksesta ja huoltokustannuksista. Yhteensä pumppaus- ja huoltokustannukset tulevat olemaan eur/a eli noin 0,09 eur/jätevesi-m 3. Siirtoviemärin vuotuiset käyttökustannukset pumppaamoväleittäin on esitetty liitteessä 2. Jätevesi johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja edelleen Porin Veden Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Pomarkun kunnan tulee maksaa käyttömaksua 50% Porin Veden normaalista käyttömaksusta. Käyttömaksu on tällä hetkellä 1,82 eur/jätevesim 3. Tällöin jätevedenkäsittelystä tuleva maksu on noin eur/a. Vaihtoehdon VE 2A kokonaiskäyttökustannukset ovat tällöin eur/a (1,0 eur/jätevesi-m 3 ). 7 POMARKKU KANKAANPÄÄ SIIRTOVIEMÄRI (VE 2B) 7.1 Kankaanpään keskuspuhdistamo Kankaanpään keskuspuhdistamolla käsitellään asumajätevesien lisäksi kaatopaikkavesiä sekä esikäsiteltyjä teollisuusjätevesiä mm. metallien pintakäsittelystä ja lihanjalostusteollisuudesta. Puhdistamon ympäristölupa sai lainvoiman Kankaanpään keskuspuhdistamon ympäristölupaehdot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.1 Kankaanpään keskuspuhdistamon ympäristölupaehdot. Parametri Enimmäispitoisuus (mg/l) Vähimmäisteho (%) BOD7ATU CODCr Kokonaisfosfori 0,3 95 Kokonaistyppi (1 70 Kiintoaine ) Kokonaistyppipitoisuus lähtevässä jätevedessä enintään 20 mg/l, kun jäteveden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Vuonna 2016 Sweco Ympäristö Oy:n laatimassa Kankaanpään keskuspuhdistamon tehostamisselvityksessä on esitetty nykyisen jätevedenkäsittelyprosessin tehostamis- ja laajennustarpeisiin varautumista, jotta ympäristölupaehdot pystytään täyttämään. Virtaaman ja kuormituksen kasvu vaikuttaa myös puhdistamolla tehtäviin toimenpiteisiin. Puhdistamon laajentamisen osalta ensisijaiseksi toimenpiteeksi on esitetty tertiäärikäsittelyn ja ohitusvesien erilliskäsittelyn rakentamista, jolla voidaan vaikuttaa myös III- vaiheen biologisen yksikön uusimistarpeeseen. Puhdistamon jälkikäsittelyn ja ohitusvesien käsittelyn ja tertiäärikäsittelyn investointitarpeeksi on arvioitu 2,5 3,0 milj. euroa. Pidemmällä aikavälillä har- 13 (19)

16 kintaan on otettava nykyisen ilmastusyksikön uusiminen tai uudenaikaisen prosessitekniikan tutkiminen. Biologisen yksikön hankekustannuksiksi on arvioitu 3 4 milj. euroa toteutustavan mukaan. Pomarkun jätevedet johdetaan Kankaanpään viemäriverkostoon ja edelleen Kankaanpään keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Keskuspuhdistamolle ei tällä hetkellä oteta jätevettä vastaan muilta kunnilta. Tässä yleissuunnitelmassa on arvioitu Pomarkun kunnan liittymismaksun viemäriverkostoon olevan eur. 7.2 Linjaus Tässä vaihtoehdossa Pomarkusta rakennetaan siirtoviemäri Kankaanpäähän, jolloin Pomarkun jätevedenpuhdistamo jää pois käytöstä. Linjan lähtöpumppaamo (pumppaamo 1) rakennetaan käytöstä poistettavan Pomarkun jätevedenpuhdistamon nykyisen tulopumppaamon paikalle. Siirtoviemärin linjaus kulkee Valtatie 23 pohjoispuolella. Pumppaamo 2 rakennetaan Rimpelän kohdalle. Luonnonsuojelualueen jälkeen siirtoviemärin linjaus jatkaa Honkakoskentien varrelle kalliolouhinnan välttämiseksi. Pumppaamo 3 rakennetaan Honkakoskentien varteen. Rajalan jälkeen siirtoviemärin linjaus kulkee Porintien pohjoispuolella kalliolouhinnan välttämiseksi. Pumppaamo 4 rakennetaan Venestien läheisyyteen. Halmeen jälkeen siirtoviemäri rakennetaan Porintien varteen ja siirtoviemäri liitetään Hapuan risteyksen lähellä 200 M viettoviemäriin. Siirtoviemärin linjaus ja jätevedenpumppaamoiden sijainnit on esitetty liitekuvassa Mitoitus Siirtoviemäri toteutetaan yhtenäisenä putkena ja pumppaamot boosterpumppaamoina. Siirtoviemäriin voidaan liittää haja-asutusta erillisten pumppaamoiden kautta, mutta yleissuunnitelmaa laadittaessa tälle ei havaittu olevan tarvetta. Pomarkun jätevedenpuhdistamon maksimivirtaamaksi vuonna 2035 on arvioitu m 3 /d eli 50 m 3 /h (taulukko 4.1). Pumppaamolta 1 lähtevän putken mitoitusvirtaamaksi on valittu 14 l/s. Siirtoviemärin putki on vähintään 160 PEH-10 ja sen kokonaispituus on noin 21 km. Siirtoviemäriin tulee neljä jätevedenpumppaamoa. Geodeettiset nostokorkeudet on arvioitu korkeuskäyrien perusteella. Maastomittauksia ei ole tehty. Pomarkku Kankaanpää siirtoviemärin mitoitus pumppaamoväleittäin on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.2 Pomarkku Kankaanpää siirtoviemärin mitoitus pumppaamoväleittäin. Pumppaamo- Q mit Putken Putken h geo (m) Paine- h kok (m) v (m/s) väli (l/s) mitoitus pituus (m) häviö (m) P1 - P PEH ,5 27,6 45,1 0,9 P2 - P PEH ,5 30,3 42,8 0,9 P3 - P PEH ,8 38,8 0,9 P4 - Hapua PEH ,5 43,5 0, (19)

17 7.4 Kustannusarvio Rakennuskustannukset Vaihtoehdon VE 2B rakentamiskustannusarvio on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteessä 3. Kaikki kustannukset on esitetty ilman arvonlisäveroa. Taulukko 7.3 Vaihtoehdon 2B siirtoviemärin rakentamiskustannusarvio (ALV 0%). Toimenpide Siirtoviemäri Yhteiset työt Vesihuollon maatyöt Viemärityöt Yleiset kulut Kustannukset yhteensä (ALV 0%) eur eur eur eur eur 88 eur/m Siirtoviemärin rakentamiskustannukset ovat yhteensä 1,81 milj. eur (88 eur/m). Lisäkustannuksia saattaa aiheutua mm. Pomarkun jätevedenpuhdistamon purkamisesta sekä hajunpoistojärjestelmien asentamisesta jätevedenpumppaamoilla (ei huomioitu taulukossa 7.3). Purkukustannusten voidaan arvioida olevan eur ja hajunpoistojärjestelmien kustannusten eur Käyttökustannukset Vuoden 2035 mitoitusennusteen mukaan Pomarkusta tuleva jätevesimäärä on m 3 /a (500 m 3 /d). Vuosien Pomarkun puhdistamolla vuosittain käsitelty jätevesimäärä on ollut keskimäärin m 3 /a (340 m 3 /d). Pomarkussa on panostettu merkittävästi vuotovesien vähentämiseen viime vuosina ja vuotovesien määrää pyritään vähentämään edelleen tulevina vuosina. Tästä syystä käyttökustannusarviossa on käytetty vuosien keskimääräistä jätevesimäärää. Vaihtoehdon VE 2B käyttökustannukset koostuvat jätevedenpumppaamojen sähkönkulutuksesta ja huoltokustannuksista. Yhteensä pumppaus- ja huoltokustannukset tulevat olemaan eur/a eli noin 0,16 eur/jätevesi-m 3. Siirtoviemärin vuotuiset käyttökustannukset pumppaamoväleittäin on esitetty liitteessä 3. Jätevesi johdetaan Kankaanpään viemäriverkostoon ja edelleen Kankaanpään keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Tässä yleissuunnitelmassa on arvioitu, että Pomarkun kunnan tulee maksaa käyttömaksua 70% Kankaanpään kaupungin normaalista käyttömaksusta. Käyttömaksu on tällä hetkellä 1,91 eur/jätevesi-m 3. Tällöin jätevedenkäsittelystä tuleva maksu on noin eur/a. Vaihtoehdon VE 2B kokonaiskäyttökustannukset ovat tällöin eur/a (1,49 eur/jätevesi-m 3 ). 15 (19)

18 8 SUUNNITTELUVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 8.1 Kustannusten vertailu Rakennuskustannukset Vertailussa Pomarkku-Pori -siirtoviemärin rakentamiskustannukset on esitetty ilman yhdysvesijohtoa, jolloin vertailu muihin vaihtoehtoihin on mahdollista. Pomarkku-Kankaanpää - siirtoviemärin rakentaminen (VE 2B) muodostuu rakentamiskustannuksiltaan kalleimmaksi vaihtoehdoksi. VE 2B on noin eur kalliimpi vaihtoehto kuin uuden puhdistamon rakentaminen. Uuden puhdistamon rakentaminen on noin kalliimpi kuin Pomarkku-Pori -siirtoviemärin rakentaminen (VE 2A). Vaihtoehtojen rakentamiskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.1 Rakentamiskustannusten vertailu (ALV 0%) VE1 VE2A VE2B Rakentamiskustannukset eur Siirtoviemärivaihtoehdoissa (VE 2A ja VE 2B) tulee lisäksi huomioida liittymismaksu vastaanottavaan viemäriverkostoon (noin eur) Käyttökustannukset Jätevesien käsittely uudella Pomarkun puhdistamolla (VE 1) on käyttökustannuksiltaan selvästi edullisin vaihtoehto, noin eur/a. Siirtoviemärien rakentaminen aiheuttaa eur/a suuremmat käyttökustannukset kuin uuden puhdistamon rakentaminen. Vaihtoehtojen käyttökustannusten vertailu on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.2 Käyttökustannusten vertailu (ALV 0%) VE1 VE2A VE2B Käyttökustannukset eur/a eur/m 3 0,93 1,00 1, Kokonaisvuosikustannukset Rakentamiskustannukset on muutettu vuosikustannuksiksi annuiteettimenetelmää käyttäen. Laskentakorkokantana on käytetty 2,5 % ja 4 %. Poistoaikoina on käytetty siirtoviemäreille 40 vuotta, puhdistamon ja pumppaamoiden rakennuksille 30 vuotta ja koneistolle 15 vuotta. Laskelma on esitetty liitteessä 4. Vaihtoehtojen vuosikustannusten vertailu eri laskentakorkokannoilla on esitetty taulukoissa 8.3 ja 8.4. Edullisin vaihtoehto on Pomarkku-Pori -siirtoviemärin rakentaminen (VE 2A), kun otetaan huomioon sekä rakentamis- että käyttökustannukset. Tällöin kokonaisvuosikustannukset ovat eur/a (4 % laskentakorkokannalla). Toiseksi edullisin vaihtoehto on uuden 16 (19)

19 puhdistamon rakentaminen, jonka vuosikustannukset ovat noin eur/a. Kallein vaihtoehto on Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemärin rakentaminen, jonka vuosikustannukset ovat noin eur/a. Taulukko 8.3 Vaihtoehtojen vuosikustannusten vertailu, kun laskentakorkokantana on käytetty 2,5 % (ALV 0%) VE1 VE2A VE2B Rakentamiskustannukset eur/a Käyttökustannukset eur/a Yhteensä eur/a Taulukko 8.4 Vaihtoehtojen vuosikustannusten vertailu, kun laskentakorkokantana on käytetty 4 % (ALV 0%) VE1 VE2A VE2B Rakentamiskustannukset eur/a Käyttökustannukset eur/a Yhteensä eur/a Ympäristövaikutusten vertailu Suunnitteluvaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailu on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 5. Ympäristö ja luonnonsuojelu Siirtoviemärin rakentaminen ja Pomarkun puhdistamon sulkeminen vaikuttaa ympäristöön ja luontoon, koska jätevesien käsittely tehostuu ja purkupaikka muuttuu. Jäteveden siirtojärjestelmien (siirtoviemäri ja pumppaamot) rakentamisesta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi, koska siirtoviemäri sijoittuu pääasiassa rakennettuun ympäristöön esim. teiden pientareisiin. Vaihtoehdossa 2A siirtoviemäri kulkee Natura-alueen läpi ja vaihtoehdossa 2B luonnonsuojelualueen läpi. Näiltä osin siirtoviemäri voidaan sijoittaa suojaputkeen. Rakentaminen aiheuttaa vain lyhytaikaista häiriötä ympäristössä. Rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia voidaan vähentää huolellisella suunnittelulla sekä luonnon ja asutuksen huomioonottamisella. Riskien hallinta Siirtoviemärin rakentaminen ja Pomarkun puhdistamon sulkeminen vaikuttaa jätevesistä aiheutuviin riskeihin, kun siirrytään pienestä käsittely-yksiköstä suurempaan yksikköön ja rakennetaan pitkä siirtoviemäri. Keskitetyn järjestelmän etuna pidetään valvonnan tehostumista ja varajärjestelmien rakentamista. Viemäröinnin toimintavarmuuden kannalta uuden puhdistamon rakentaminen (VE 1) on paras vaihtoehto, koska tällöin ei ole merkittäviä jätevesien siirrosta aiheutuvia riskejä. 17 (19)

20 Siirtoviemäröinnissä riskit liittyvät käsittelemättömien jätevesien karkaamiseen joko johtolinjojen rikkoutumisen tai johtolinjojen tukkeutumisen ja pumppaamoiden toimimattomuuden seurauksena. Jätevedenpuhdistamoilla riskit liittyvät käsittelemättömien jätevesien tai jätevesilietteiden karkaamiseen prosessihäiriöiden tai teknisten ongelmien takia. Ongelmia voivat aiheuttaa sähkökatkot, keskeytykset materiaalitoimituksissa tai rakenteiden tekninen kunto. Uusissa järjestelmissä riskit ovat helpommin hallittavissa, koska ne voidaan ottaa huomioon jo suunnittelussa. Vaihtoehto VE 2A parantaa myös suunnittelualueen vedenjakelun toimintavarmuutta, koska siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan yhdysvesijohto, jolla voidaan toimittaa vettä Noormarkusta Pomarkkuun. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET 18 (19) Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi ratkaisuksi osoittautui Pomarkun jätevesien johtaminen Porin Luotsinmäen keskuspuhdistamolle (VE 2A). Vaihtoehto on kokonaisvuosikustannuksiltaan edullisin. Vaihtoehdon etuja ovat vedenjakelun toimintavarmuuden paraneminen Pomarkussa ja jätevesien käsittelyn tehostuminen suuryksikössä. Luotsinmäen puhdistamon kapasiteetti on riittävä Pomarkun kunnan jätevesien vastaanottamiseen ja puhdistamolla ei ole näköpiirissä suuria saneeraustarpeita. Porin Vesi Oy on antanut selkeät ehdot Pomarkun jätevesien vastaanottamiselle. Kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimmaksi Pomarkun kunnan jätevesien käsittelyratkaisuksi osoittautui uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen (VE 1). Vaihtoehto on käyttökustannuksiltaan edullisin, mutta kokonaisvuosikustannuksiltaan toiseksi edullisin. Tähän vaihtoehtoon liittyy epävarmuutta uuden ympäristöluvan hakemiseen liittyen. Todennäköisesti uuden puhdistamon rakentaminen vaatii ympäristölupaehtojen tarkistamisen, jolloin ympäristölupaehdot tulevat todennäköisesti kiristymään. Erityisesti typenpoistovaatimus edellyttää uuden puhdistamon esisuunnitelman mitoituksen tarkistusta jatkosuunnittelun yhteydessä. Typenpoistovaatimus nostaa rakennus- ja käyttökustannuksia. Tässä ratkaisussa puhdistamon ylläpito- ja huoltovelvollisuus säilyy Pomarkun kunnalla. Kokonaistaloudellisesti kalleimmaksi ratkaisuksi osoittautui Pomarkun jätevesien johtaminen Kankaanpään keskuspuhdistamolle (VE 2B). Kankaanpään keskuspuhdistamolla on tulossa merkittäviä investointeja tulevaisuudessa, jotta ympäristölupaehdot saavutetaan. Tässä vaihtoehdossa on eniten epävarmuutta käyttökustannusarvion suhteen, sillä Kankaanpään kaupunki ei antanut selkeitä ehtoja Pomarkun jätevesien vastaanottamiselle, vaan ne on arvioitu tässä yleissuunnitelmassa. Pomarkun jätevesien käsittelyn toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehdot ovat joko siirtoviemäri Poriin (VE 2A) tai uuden puhdistamon rakentaminen (VE 1). Tässä yleissuunnitelmassa näiden vaihtoehtojen kokonaisvuosikustannusten hintaero on noin eur/a (4% laskentakorkokannalla), jolloin Poriin johtavan siirtoviemärin kokonaisvuosikustannukset ovat noin 16% pienemmät kuin uuden puhdistamon. Koska uuden puhdistamon mitoitus saattaa muuttua ympäristöviranomaisen edellyttäessä puhdistamon ympäristölupaehtojen tarkistusta, vaihtoehtojen todellinen ero on todennäköisesti arvioitua suurempi.

21 Tampere, 21. syyskuuta 2018 Sweco Ympäristö Oy Reijo Haronen Suunnittelupäällikkö, DI Heidi Saastamoinen Suunnittelija, DI 19 (19)

22 Pomarkun kunta LIITE 1 Jätevedenkäsittelyn yleissuunnitelma Uuden jätevedenpuhdistamon käyttökustannukset Mitoitusarvot VE 1 Qkesk m3/d 340 Q m3/a BOD7-ATU kg/d 80 P kg/d 3 N kg/d 20 Lämmityskustannusten laskenta VE 1 Lämmitettävä pinta-ala m2 150 Huonekorkeus keskimäärin m 2,5 Lämmitettävä tilavuus m3 375 Lämmityksen vaatima teho kw/m3 0,010 Ilmanvaihdon vaatima teho kw/m3 0,023 Tehontarve yhteensä kw 12 Lämmitysaika kk 6 Tehontarve vuodessa kwh/a Kustannukset /a Käyttökustannukset VE 1 Prosessienergia ja lämmitys /a lämmitys ja ilmanvaihto /a prosessienergia (ilmastus+pumppaukset) /a Kemikaalit /a Kalkki (alkalointi) /a Ferrosulfaatti /a Lietteen kuljetus ja vastaanotto /a lietteentuotto 1,5 kgts/kgbod m tiivistettyä lietettä m k uormia (10 m3/k uorma) k pl 146 matka 30 km km/a matk ak ustannuk set 1,5 e/k m e/a vastaanottok ustannuk set 10 e/m3 e/a Ylläpito- ja huoltokustannukset /a Yhteensä /a /m3 0,93 /kgbod 3,94 Liite 1 Puhdistamon käyttökustannukset.xls

23 Sweco Ympäristö Oy POMARKUN KUNTA LIITE 2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VE 2A: Pomarkku-Pori siirtoviemärin rakennus- ja käyttökustannusarvio pumppaamoväleittäin Rakentamiskustannus (ilman pumppaamoja) Pituus yhteensä m P1 P2 P2 P3 P3 Noormarkku pituus (m) putken halkaisija (mm) putken rakennuskustannus ( ) pumppaamot (kpl) pumppaamoiden rak.kustannus ( ) tasausallas (kpl) 1 tasausaltaan rak.kustannus ( ) Rakentamiskustannukset yht. ( ) Qkesk (m3/d) Kokonaisnostokorkeus (m) 46,4 10,2 15,3 Pumppauskustannukset ( /a) Huoltokustannukset ( /a) Käyttökustannukset yht. ( /a) Laskentaperusteet Käyttökustannukset Energia ( /kwh) 0,13 Pumpun hyötysuhde 0,66 Huoltokustannus ( /a) (% hankintahinnasta) siirtoviemärit 0,25 % pumput 2,0 % Liite 2 Pomarkku-Pori_Rakennus ja käyttökustannusarvio pumppaamoväleittäin.xlsx

24 Sweco Ympäristö Oy POMARKUN KUNTA LIITE 3 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VE 2B: Pomarkku-Kankaanpää siirtoviemärin rakennus- ja käyttökustannusarvio pumppaamoväleittäin Rakentamiskustannus (ilman pumppaamoja) Pituus yhteensä m P1 P2 P2 P3 P3 P4 P4 Hapua pituus (m) putken halkaisija (mm) putken rakennuskustannus ( ) pumppaamot (kpl) pumppaamoiden rak.kustannus ( ) Rakentamiskustannukset yht. ( ) Qkesk (m3/d) Kokonaisnostokorkeus (m) 45,1 42,8 38,8 43,5 Pumppauskustannukset ( /a) Huoltokustannukset ( /a) Käyttökustannukset yht. ( /a) Laskentaperusteet Käyttökustannukset Energia ( /kwh) 0,13 Pumpun hyötysuhde 0,66 Huoltokustannus ( /a) (% hankintahinnasta) siirtoviemärit 0,25 % pumput 2,0 % Liite 3 Pomarkku-Kankaanpää_Rakennus ja käyttökustannusarvio pumppaamoväleittäin.xlsx

25 Sweco Ympäristö Oy POMARKUN KUNTA LIITE 4 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN Rakentamiskustannusten vertailu VAIHTOEHTO Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset /a Hanke Runkolinjat Rakennukset Koneisto+LVISA Yhteensä Annuiteetti eri laskentakoroilla 2,5 % 4 % 6 % VE1 Uusi jätevedenpuhdistamo VE2A Pomarkku-Pori -siirtoviemäri VE2B Pomarkku-Kankaanpää -siirtoviemäri Pumppaamot ja jätevedenpuhdistamot Koneiston osuus 35 % Rakennuksen osuus 65 % Kuolletusajat annuiteettilaskennassa Runkolinjat 40 vuotta Rakennukset 30 vuotta Koneisto 15 vuotta Liite 4 Rakentamiskustannusten vertailu.xlsx / rakentamiskust_vertailu

26 Pomarkun kunta Jätevesien käsittely Yleissuunnitelma LIITE 5 Ympäristövaikutusten arviointi Sivu 1(2) Vertailtava vaikutus VE 1: Uusi jätevedenpuhdistamo VE 2A: Pomarkku Pori siirtoviemäri VE 2B: Pomarkku Kankaanpää siirtoviemäri Ympäristö ja luonnonsuojelu Luonnonympäristö Kuormitusalue Ympäristökuormitus Säilyy nykyisellään (Pomarkunjoki, Karvianjoen vesistöalue) Kuormitus pienenee hieman puhdistusprosessin tehostuessa Kuormitus jatkuu Pomarkunjoessa Kuormitus siirtyy Kokemäenjoen Luotsinmäenhaaraan (Kokemäenjoen vesistöalue) Kokonaiskuormitus pienenee hieman tehokkaamman käsittelyn ansiosta Kuormitus siirtyy Kokemäenjoen vesistöalueelle Kokonaiskuormitus pienenee hieman tehokkaamman käsittelyn ansiosta Siirtoviemäri kulkee Natura-alueen läpi Natura- ja Ei vaikutusta Natura- ja luonnonsuojelualueet luonnonsuojelualueisiin Vesistöt Pohjavedet Ei vaikutusta pohjavesiin Siirtoviemäri kulkee pohjavesialueen läpi Noormarkussa Pintavedet Ei merkittävää muutosta Pomarkun kuormitus siirtyy Kokemäenjoen vesistöalueelle Siirtoviemäri alittaa Pomarkunjoen, Keskisjoen ja Noormarkunjoen Päästöt vesistöön Energian kulutus Jätevesien siirto Nykyiseen purkupisteeseen Pomarkunjokeen: o BOD 5,6 kg/d (arvio) o Typpi 14 kg/d (arvio) o Fosfori 0,21 kg/d (arvio) Luotsinmäen keskuspuhdistamon purkupisteeseen Kokemäenjokeen (Pomarkun osuus): o BOD 4,0 kg/d (arvio) o Typpi 6,0 kg/d (arvio) o Fosfori 0,15 kg/d (arvio) Kuormitus siirtyy Pitäjänojaan Kankaanjärven luusuassa (Karvianjoen vesistöalue) Kokonaiskuormitus pienenee hieman tehokkaamman käsittelyn ansiosta Kuormitus siirtyy ylemmäksi Karvianjoen vesistöalueella Kokonaiskuormitus pienenee hieman tehokkaamman käsittelyn ansiosta Siirtoviemäri kulkee luonnonsuojelualueen läpi Ei vaikutusta pohjavesiin Pomarkun kuormitus siirtyy ylemmäksi Karvianjoen vesistöalueella Kankaanpään keskuspuhdistamon purkupisteeseen Kankaanjärveen (Pomarkun osuus): o BOD 4,0 kg/d (arvio) o Typpi 6,0 kg/d (arvio) o Fosfori 0,15 kg/d (arvio) Jätevedet siirretään 21 km Kankaanpäähän Jätevedet käsitellään nykyisellä Jätevedet siirretään 14 km Noormarkkuun puhdistamolla, ei siirtoviemäriä Siirron energian kulutus 0,30 kwh/m 3 Siirron energian kulutus 0,70 kwh/m 3 Jätevesien käsittely Pomarkun nykyinen puhdistamo jatkaa (kokoluokka AVL 1140) Energian kulutus kasvaa tehostamistoimenpiteiden takia Suuryksikkö Porissa AVL Energiatehokkuus paranee Suuryksikkö Kankaanpäässä AVL Energiatehokkuus paranee Lietteen käsittely Ei vaikuta lietteenkäsittelyyn Tiivistetyn lietteen kuljetustarve Pomarkusta Poriin poistuu Tiivistetyn lietteen kuljetustarve Pomarkusta Poriin poistuu Rakennettu ympäristö Arvokkaat kulttuuriympäristöt Ei vaikutusta tiedossa oleviin Ei vaikutusta tiedossa oleviin arvokkaisiin Ei vaikutusta tiedossa oleviin arvokkaisiin Muinaisjäännökset arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Ei vaikutusta tiedossa oleviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. kulttuuriympäristöihin. Ei vaikutusta tiedossa oleviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. kulttuuriympäristöihin. Ei vaikutusta tiedossa oleviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. HUOM: Arvioitu nykyisten ympäristölupien perusteella.

27 Pomarkun kunta Jätevesien käsittely Yleissuunnitelma LIITE 5 Ympäristövaikutusten arviointi Sivu 2(2) Vertailtava vaikutus Riskien hallinta Viemäröinnin toimintavarmuus Vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa Ympäristön pilaantuminen Toimivuus/tekniset kysymykset VE 1: Uusi jätevedenpuhdistamo Kaksi jätevedenkäsittelyn yksikköä Ei jätevesien siirtämisen aiheuttamia riskejä Ei vaikutusta, jätevesien käsittely kahdessa yksikössä Kahden yksikön yhtäaikainen prosessikeskeytys epätodennäköinen Olemassa olevien viemäriverkostojen riskitaso ei muutu Kuormitus kahdessa purkupisteessä Pomarkun jätevedet käsitellään nykyisessä yksikössä, kuormitus- ja virtaamavaihtelut hallitaan paikallisesti. Viipymät nykyisellä tasolla VE 2A: Pomarkku Pori siirtoviemäri Yksi jätevedenkäsittelyn suuryksikkö Siirtopituus yhteensä noin 14 km Jätevesien siirtämisestä aiheutuva riski pieni (3 siirtopumppaamoa) Yksi suuryksikkö, Luotsinmäen keskuspuhdistamo Yhden puhdistamon prosessikeskeytys mahdollinen, mutta epätodennäköinen Ohitusjärjestelyillä turvataan siirtoviemärin häiriötilanteet. Yhdysvesijohto parantaa Pomarkun vedenjakelun toimintavarmuutta. Olemassa olevien viemäriverkostojen riskitaso ei muutu Siirto- ja käsittelyjärjestelmien aiheuttamaan pilaantumisriskiin voidaan vaikuttaa teknisin toimenpitein Kuormitus yhdessä purkupisteessä Jätevesien viipymä siirtoviemärissä 10 tuntia Siirtojärjestelmän mitoitus vuotovesille /verkostojen saneerauksen vaikutus kapasiteettiin ja toimivuuteen. Orgaanisen aineen hajoaminen, saostuminen Hajunpoisto VE 2B: Pomarkku Kankaanpää siirtoviemäri Yksi jätevedenkäsittelyn suuryksikkö Siirtopituus yhteensä noin 21 km Jätevesien siirtämisestä aiheutuva riski pieni (4 siirtopumppaamoa) Yksi suuryksikkö, Kankaanpään keskuspuhdistamo Yhden puhdistamon prosessikeskeytys mahdollinen, mutta epätodennäköinen Ohitusjärjestelyillä turvataan siirtoviemärin häiriötilanteet. Olemassa olevien viemäriverkostojen riskitaso ei muutu Siirto- ja käsittelyjärjestelmien aiheuttamaan pilaantumisriskiin voidaan vaikuttaa teknisin toimenpitein Kuormitus yhdessä purkupisteessä Jätevesien viipymä siirtoviemärissä 15 tuntia Siirtojärjestelmän mitoitus vuotovesille /verkostojen saneerauksen vaikutus kapasiteettiin ja toimivuuteen. Orgaanisen aineen hajoaminen, saostuminen Hajunpoisto HUOM: Siirtoriskiä tarkasteltu siirtoviemäreiden varrella olevien vesistöjen, pohjavesialueiden ja naturaalueiden kannalta Siirtoviemäreiden vaurioituminen ja pumppaamoiden tulviminen on suurin riski ympäristön pilaantumisen kannalta Viipymä laskettu keskimääräisellä virtaamalla

28 UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO (n. 250 m2) Jätenvedenpuhdistamo Z Pomarkunjoki MERKKIEN SELITYKSET NYKYINEN KOHTEEN NIMI JA OSOITE POMARKUN KUNTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ VE1: UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO ASEMAKUVA MITTAKAAVA 1:500. UUSI VARAUS SUUNN. TIEDOSTO FISAAS _101.dwg TARK. FIREHA SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O HYV. FIREHA Sweco Ympäristö Oy PL 453, TAMPERE * MUUTOS

29 KALKIN- ANNOSTUS KOMPRESSORITILA JÄLKISELKEYTYS ILMASTUS SÄHKÖ- KESKUS VARASTO HIEKAN- EROTUS VÄLPPÄ VALVOMO KOHTEEN NIMI JA OSOITE POMARKUN KUNTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ VE1: UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO LAYOUT MITTAKAAVA 1:100. SUUNN. TIEDOSTO FISAAS _102.dwg TARK. FIREHA SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O HYV. FIREHA Sweco Ympäristö Oy PL 453, TAMPERE * MUUTOS

30 VÄLPPÄYS HIEKAN- EROTUS ILMASTUS JÄLKISELKEYTYS TERTIÄÄRIKÄSITTELY (VARAUS) TULEVA JÄTEVESI Vesistöön Palautusliete Jatkokäsittelyyn Ylijäämäliete 1 LIETTEEN TIIVISTYS KOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA VARAUS POMARKUN KUNTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN VE1: UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO VIRTAUSKAAVIO. 2 UUSI KPL SUUNN. TIEDOSTO FISAAS _103.dwg TARK. FIREHA SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O HYV. FIREHA Sweco Ympäristö Oy PL 453, TAMPERE * MUUTOS

31 PUMPPAAMO 1-10 EH 0P P EH -10 PUMPPAAMO 2 PUMPPAAMO 3 YHDYSVESIJOHDON LIITTYMISPISTE OLEMASSA OLEVAAN VESIJOHTOON SIIRTOVIEMÄRIN LIITTYMISPISTE OLEMASSA OLEVAAN VIETTOVIEMÄRIIN MERKKIEN SELITYKSET SUUNNITELTU VESIJOHTO (HALKAISIJA) SUUNNITELTU VIEMÄRI (HALKAISIJA) SUUNNITELTU JÄTEVEDENPUMPPAAMO RAKENNETTU JÄTEVEDENPUHDISTAMO (KESKIVIRTAAMA, AVL MITOITUS) NATURA-ALUE LUONNONSUOJELUALUE POHJAVESIALUE KOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA VE2A: POMARKKUPORI -SIIRTOVIEMÄRI YLEISKARTTA, rev A POMARKUN KUNTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN SUUNN. FISAAS TARK. FIREHA 1: TIEDOSTO _104.dwg SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O HYV. FIREHA Sweco Ympäristö Oy PL 453, TAMPERE * MUUTOS

32 KANKAANPÄÄN KESKUS JVP 5300 m3/d, AVL SIIRTOVIEMÄRIN LIITTYMISPISTE OLEMASSA OLEVAAN VIETTOVIEMÄRIIN PUMPPAAMO 4 PUMPPAAMO PE H- 10 PUMPPAAMO 3 MERKKIEN SELITYKSET 160 PUMPPAAMO 1 SUUNNITELTU VIEMÄRI (HALKAISIJA) SUUNNITELTU JÄTEVEDENPUMPPAAMO RAKENNETTU JÄTEVEDENPUHDISTAMO (KESKIVIRTAAMA, AVL MITOITUS) NATURA-ALUE LUONNONSUOJELUALUE POHJAVESIALUE KOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA VE2B: POMARKKUKANKAANPÄÄ -SIIRTOVIEMÄRI YLEISKARTTA POMARKUN KUNTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN SUUNN. FISAAS TARK. FIREHA _105.dwg SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O FIREHA TIEDOSTO HYV. Sweco Ympäristö Oy PL 453, TAMPERE * : MUUTOS