KANKAANPÄÄN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA JÄMIJÄRVEN KUNTA KARVIAN KUNTA

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA JÄMIJÄRVEN KUNTA KARVIAN KUNTA LAVIAN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA POMARKUN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS SATAKUNTALIITTO POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI II SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT Työ: E25870 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT HONKAJOEN KUNTA Vaihtoehdot JÄMIJÄRVEN KUNTA Vaihtoehdot KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Vaihtoehdot KARVIAN KUNTA Vaihtoehdot LAVIAN KUNTA Vaihtoehdot MERIKARVIAN KUNTA Vaihtoehdot POMARKUN KUNTA Vaihtoehdot SIIKAISTEN KUNTA Vaihtoehdot JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT HONKAJOEN KUNTA Vaihtoehdot JÄMIJÄRVEN KUNTA Vaihtoehdot KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Vaihtoehdot KARVIAN KUNTA Vaihtoehdot LAVIAN KUNTA Vaihtoehdot MERIKARVIAN KUNTA Vaihtoehdot POMARKUN KUNTA Vaihtoehdot SIIKAISTEN KUNTA Vaihtoehdot HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI LIETTEENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET KUSTANNUSLASKENTAPERUSTEET KUSTANNUSJAKOPERUSTEET VEDENHANKINNAN HANKKEIDEN KUSTANNUKSET Rakentamiskustannukset Käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Kustannusjako JÄTEVEDENKÄSITTELYN HANKKEIDEN KUSTANNUKSET Rakentamiskustannukset Käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Kustannusjako AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 5.5 LIETTEENKÄSITTELYN KUSTANNUKSET SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HONKAJOEN KUNTA Vedenhankinta Jätevedenkäsittely JÄMIJÄRVEN KUNTA Jätevedenkäsittely KARVIAN KUNTA Jätevedenkäsittely LAVIAN KUNTA Jätevedenkäsittely MERIKARVIAN KUNTA Vedenhankinta POMARKUN KUNTA Jätevedenkäsittely SIIKAISTEN KUNTA Vedenhankinta VUOTOVESIEN VÄHENTÄMISEN VAIKUTUKSET MITOITUKSEEN JA RAKENTAMISKUSTANNUKSIIN JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIKUTUKSET VESISTÖÖN EHDOTUS SUUNNITELMARATKAISUKSI HONKAJOEN KUNTA JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KARVIAN KUNTA LAVIAN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA POMARKUN KUNTA SIIKAINEN LIETTEENKÄSITTELY LIITTEET: Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Vedenhankinnan hankkeiden kustannukset ja kustannusten jako Jätevedenkäsittelyn hankkeiden kustannukset ja kustannusten jako Vuotovesien vähentämisen vaikutukset siirtoviemäreiden rakentamiskustannuksiin Lietteenkäsittelyn kustannukset Vaihtoehtojen vesistökuormitus KARTAT: Kartta 103 Vedenhankinnan suunnitelmavaihtoehdot (mk 1: ) Kartta 104 Jätevedenkäsittelyn suunnitelmavaihtoehdot (mk 1: ) / ARY / ARY / MHAN VALMIS / ARY / ARY / MHAN LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

4 KUNNAT / V-S ELY-KESKUS / SATAKUNTALIITTO POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI II SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT TYÖ E JOHDANTO Pohjois-Satakunnan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Kankaanpään kaupungin sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Aiempi Pohjois-Satakunnan alueen vesihuollon yleisselvitys on vuodelta Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet sekä suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Osaraportissa 2 esitellään muodostetut suunnitelmavaihtoehdot sekä niiden vertailu. Vaihtoehdot on laadittu vedenhankintaan ja jäteveden- sekä lietteenkäsittelylle. Vaihtoehdot on muodostettu konsultin suunnitteluryhmässä, joka on huomioinut ohjausryhmän evästykset. Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Anne Nummela, Satakuntaliitto - Jaakko Kallioniemi, Honkajoen ja Karvian kunnat - Pentti Virtanen, Jämijärven kunta - Olli Kahilaluoma, Palojoen Vesiosuuskunta - Kauko Alarotu, Jämijärven Vesiosuuskunta - Kalevi Salmijärvi, Kankaanpään kaupunki - Marja Vaajasaari, Kankaanpään kaupunki - Jorma Järvensivu, Lavian kunta - Tapio Peltoniemi, Lavian kunta - Veikko Kallio, Merikarvian kunta - Jouni Koskinen, Pomarkun kunta - Anne Järvenranta, Siikaisten kunta Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti II:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI, SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana ja koordinaattorina DI Antti Ryynänen ja suunnittelijana ins. AMK Maiju Hannuksela. e25870_osaraportti_2.docx Osaraportti

5 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/40 2. VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT Suunnittelun lähtökohtana oli, että suunnittelualueen kuntien vedenhankinta tulee myös jatkossa perustumaan kuntien omiin vedenottamoihin tai Kankaanpäästä ostettavaan veteen. Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitos vastaa suurelta osin suunnittelualueen vedenhankinnasta toimittamalla vettä naapurikuntien käyttöön. Suunnittelualueella nykyisin käytössä olevista ja suunnitteilla olevista vedenottamoista on mahdollista saada riittävä vesimäärä myös vuoden 2035 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Omat vedenottamot riittävät tulevaisuuden vedentarpeeseen kaikissa suunnittelualueen kunnissa, paitsi Honkajoella. Honkajoella on nähtävissä, että teollisuus tulee jatkossa kasvattamaan vedenkäyttöä. Pääpainopiste alueen suunnitelmavaihtoehdoissa on vedenhankinnan varmuuden lisääminen. Vedenhankinnan suunnitelmavaihtoehtoja on tarkasteltu kuntakohtaisesti. Vaihtoehdot on esitetty kappaleissa sekä liitteenä olevalla kartalla 103. Vaihtoehdoissa on esitetty hankkeita, jotka kaikki on koottu seuraavaan taulukkoon. 2.1 Vedenhankinnan vaihtoehtojen hankkeet. Q kesk Hanke [m 3 /d] HONKAJOKI VE1 Honkajoen uusi vedenottamo 500 VE2 Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI VE1 Kankaanpää-Soukonlähde (Jämijärven vok)- VJ Ø [mm] VJ pituus [m] yhdysvesijohto VE2 Soukonlähde - Kierikka - Mielahti -yhdysvesijohto VE3 Kankaanpää-Palojoen vok-yhdysvesijohto KANKAANPÄÄ VE1 Kankaanpään uusi vedenottamo KARVIA VE1 Ämmälä - Pohjakangas -yhdysvesijohto VE2 Saarenpää - Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto VE3 Karvia - Parkano -yhdysvesijohto POMARKKU VE1 Pomarkku - Siikainen -yhdysvesijohto SIIKAINEN VE1 Siikaisten uusi vedenottamo 650 VE2 Veden oston lisääminen Kankaanpäästä

6 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ HONKAJOEN KUNTA Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Lisävedenhankintaa varten rakennetaan Honkajoelle uusi ottamo Palokankaan pohjavesialueelle, nykyisen Ojalan ottamon pohjoispuolelle. Vuoden 2035 ennustettu vedenkulutus tulee olemaan m 3 /d eli noin 300 m 3 /d nykykulutusta enemmän. Nykyisten ottamoiden vedenottolupa on m 3 /d. Uuden ottamon arvioitu ottotarve on 500 m 3 /d. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Lisävedenhankintaa varten ostetaan tarvittava vesimäärä Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta. Honkajoen ja Kankaanpään välinen yhdysvesijohto (Ø 160 mm) otetaan käyttöön. 2.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Kankaanpään uudelta Kuninkaanlähteen vedenottamolta Soukonlähteen (Jämijärven vok) ottamolle. Yhdysvesijohtoon voidaan yhdistää sen varrelta myös Vihun ja Jussinperän vedenottamot. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 8,5 km. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Soukonlähteen (Jämijärven vok), Kierikan ja Mielahden ottamoiden välille. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 5,3 km. Vedenhankinnan vaihtoehto 3 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Soukonlähteen (Jämijärven vok), Kierikan ja Mielahden ottamoiden välille. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 5,3 km. 2.3 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Vedenhankinnan kapasiteetin ja varmuuden lisäämistä varten rakennetaan Hämeenkankaan pohjavesialueelle uusi Kuninkaanlähteen vedenottamo. Ottamon arvioitu antoisuus on n m 3 /d. Vesi johdetaan ottamolta Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen sekä sen asiakaskuntien käyttöön.

7 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/ KARVIAN KUNTA Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Ämmälän ja Karvian kunnan vesihuoltolaitoksen Pohjakankaan vedenottamoiden välille. Vesijohdon halkaisija on 110 mm ja pituus n. 1,5 km. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Karvian pohjoispään vesiosuuskunnan Saarenpään ja Sarvela-Ylisenpään vedenottamon välille. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 1,4 km. Vedenhankinnan vaihtoehto 3 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin Vuorijärven vedenottamon välille. Vesijohdon halkaisija on 160 mm ja pituus n. 21,6 km. Lakeuden Veden hanke Lakeuden Vesi suunnittelee vedenhankinnan aloittamista Pohjankangas - Elliharjun -pohjavesialueelta. Mikäli hanke tulevaisuudessa toteutuu, voidaan vedenhankinnan varmistamiseksi rakentaa yhdysvesijohtoja Karvian kunnan ja osuuskuntien sekä Lakeuden Veden ottamoiden välillä. 2.5 LAVIAN KUNTA Vaihtoehdot Lavian kunnan vedenhankinta ei vaadi kehittämistoimenpiteitä. Vedenhankintaa jatketaan tulevaisuudessa ostamalla vettä Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta, josta saadaan tulevaisuudessakin riittävä vesimäärä. Vedenhankinnan varmuus on turvattu omalla varaottamolla. 2.6 MERIKARVIAN KUNTA Vaihtoehdot Merikarvian kunnan vedenhankinnan vaihtoehdot on esitetty Siikaisten kunnan vedenhankinnan vaihtoehtojen yhteydessä (kpl 2.8).

8 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/ POMARKUN KUNTA Vaihtoehdot 2.8 SIIKAISTEN KUNTA Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Vedenhankinnan varmistamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto Pomarkun ja Siikaisten kuntien verkostojen välillä. Pomarkun kunnan puolella verkosto on rakennettu kuntien rajalle saakka. Vesijohdon halkaisija on 110 mm ja pituus n.3,5 km Vaihtoehdot Vedenhankinnan vaihtoehto 1 Vedenhankinnan kapasiteetin ja varmuuden lisäämistä varten rakennetaan Marjakankaan pohjavesialueen Kernikankanta I ottamolle uusi kaivo. Ottamon arvioitu antoisuus yhteensä on n. 650 m 3 /d. Vesi johdetaan ottamolta Siikaisten ja Merikarvian kuntien vesihuoltolaitosten verkostoihin. Vedenhankinnan vaihtoehto 2 Lisävedenhankintaa varten nostetaan Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen toimittavan veden kapasiteettivarauksen määrää. Siikaisten ja Merikarvian kuntien yhteinen kapasiteettivaraus on tällä hetkellä 800 m 3 /d.

9 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/40 3. JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT Suunnittelualueen jätevedenkäsittelystä vastaa tällä hetkellä kuntien omat vesihuoltolaitosten jätevedenpuhdistamot. Ainoastaan Siikaisten kunnan jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Merikarviaan käsiteltäväksi. Jätevedenkäsittelyn suunnitelmavaihtoehtoja on tarkasteltu kuntakohtaisesti. Vaihtoehdot on esitetty kappaleissa , liitteenä olevalla kartalla 104, sekä seuraavassa taulukossa. Kuntakohtaisten toimenpiteiden lisäksi viemäriverkoston saneeraukseen tulee panostaa koko alueella, jotta vuotovesien määrää saadaan vähennettyä. 3.1 Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen hankkeet Hanke Q kesk [m 3 /d] Q max [m 3 /h] Ø [mm] Pituus [m] HONKAJOKI VE0+ Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus 410 (AVL 7 100, Q kesk =2 000m 3 /d) VE1 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri VE2 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri sis.karvian jätevedet JÄMIJÄRVI VE0+ Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus 280 (AVL 1 200, Q kesk =575m 3 /d) VE1 Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri KANKAANPÄÄ VE KARVIA VE0+ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus (AVL 5 300, Q kesk =12 500m 3 /d) Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 340 (AVL 4 600, Q kesk =600m 3 /d) VE1 Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri LAVIA VE0+ Lavian jätevedenpuhdistamon saneeraus 270 (AVL 900, Q kesk =440m 3 /d) VE1 Lavia - Kiikoinen -siirtoviemäri VE2 Lavia - Kullaa -siirtoviemäri VE3 Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri VE4 Lavia - Suodenniemi -siirtoviemäri MERIKARVIA VE0+ Merikarvian jätevedenpuhdistamon 860 saneeraus (AVL 1 700, Q kesk =1 400m 3 /d) POMARKKU VE0a Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus 400 (AVL 1 000, Q kesk =350m 3 /d) VE0b Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja 400 kapasiteetin lisäys VE1 Pomarkku - Noormarkku -siirtoviemäri VE2 Pomarkku - Kankaanpää -siirtoviemäri

10 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/ HONKAJOEN KUNTA Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Honkajoen kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla, jota on saneerattu vuosina 1993 ja 2005, jolloin on lisätty muun muassa rengaskanava ja jälkiselkeytys. Puhdistamon lupaehdot on tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen puhdistamo saneerataan. Saneerauksen tavoitteena on 20 vuoden toiminta-aika vuoteen 2035 asti. Puhdistamon nykyisen allaskapasiteetin arvioidaan riittävän jatkossakin. Puhdistamon koneistot sekä sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteet uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Rakennetaan siirtoviemäri Honkajoen jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolle ja lopetetaan Honkajoen jätevedenpuhdistamon toiminta. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 200 mm ja pituus n. 21,5 km. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 2 Rakennetaan siirtoviemäri Honkajoen jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolle ja lopetetaan Honkajoen jätevedenpuhdistamon toiminta. Myös Karvian kunnan jätevedet johdetaan Honkajoen verkoston ja siirtoviemärin kautta Kankaanpään keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 315 mm ja pituus n. 21,5 km. 3.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Jämijärven kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla, jota on saneerattu vuonna 1992, mutta laitos on pääosin lähes alkuperäisessä kunnossa. Puhdistamon lupaehdot on tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen puhdistamo saneerataan. Puhdistamon nykyisen allaskapasiteetin arvioidaan riittävän jatkossakin. Tarkkailusta vastaavan Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan puhdistamon ajotavan voisi muuttaa sellaiseksi, jossa käytettäisiin yhtä ilmastuslinjaa ja kahta selkeyttämöä. Puhdistamon koneistot sekä sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteet uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Rakennetaan siirtoviemäri Jämijärven jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään kaupungin jätevesiverkostoon ja lopetetaan Jämijärven jätevedenpuhdistamon toiminta. Jämijärven jätevedet johdetaan Kankaanpään verkoston kautta Kankaanpään keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta

11 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/40 saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin lähinnä Kankaanpään kaupungin puolella. Siirtoviemärin halkaisija on 225 mm ja pituus n. 22,8 km. 3.3 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Kankaanpään kaupungin jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kaupungin omalla puhdistamolla. Puhdistamon ympäristöluvan tarkistushakemus on jätetty määräaikaan mennessä vuonna 2011 ja hakemus on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Kankaanpään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamoa on saneerattu vuosina 1986 ja 2009, jolloin puhdistamoon on tehty typenpoistosaneeraus sekä muita parannustoimenpiteitä (mm. esisaostus, sakokaivolietteen vastaanoton uusiminen, välppien ja palautuslietepumppauksen uusiminen yms.). Puhdistamon mitoituksen ja allastilavuuksien arvioidaan riittävän tulevaisuudessakin. Puhdistamoa saneerataan ympäristöluvan saamisen jälkeen. Saneeraukseen kuuluu mm. koneistojen, sähkön, LVI:n ja automaation uusiminen sekä puhdistamorakennuksen peruskorjaus. Puhdistamolla on kapasiteettia ottaa vastaan kaikkien naapurikuntien jätevedet, jotka on tässä suunnitelmassa eri vaihtoehdoissa esitetty johdettavan Kankaanpäähän. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kankaanpään jätevedenpuhdistamon kapasiteettivertailu, kun kuntien tulovirtaama ja -kuormitus on vuoden 2011 tasolla sekä vuoden 2035 ennusteen tasolla. Vuoden 2035 ennuste on laadittu ns. maksimin mukaan. Orgaanisen aineen kuormitus ylittyy hieman vuoden 2011 kuormitustason mukaan tarkasteltuna ja enemmän vuoden 2035 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Taulukko 3.2 Kankaanpään jätevedenpuhdistamon kapasiteettivertailu. mitoitus Q [m 3 /d] BOD 7 [kg/d] P [kg/d] N [kg/d] KARVIAN KUNTA Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Karvian kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla, jota on saneerattu vuosina 2007 ja 2009, jolloin käsittelylinjoja on yhdistetty, puhdistamoautomatiikkaa on uusittu ja suotonauhakuivaus on vaihdettu ruuvikuivaukseen. Puhdistamon lupaehdot on tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä. Puhdistamomitoituksen arvioidaan riittävän tulevaisuudessa, vaikka kuormituksen ennustetaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Ennen

12 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/ LAVIAN KUNTA vuotta 2035 tehtäviin saneeraustoimenpiteisiin kuuluu koneiston sekä sähkö- ja LVI-laitteiden uusiminen sekä rakennuksen peruskorjaus. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Rakennetaan siirtoviemäri Karvian jätevedenpuhdistamolta Honkajoen kunnan jätevesiverkostoon ja lopetetaan Karvian jätevedenpuhdistamon toiminta. Karvian jätevedet johdetaan Honkajoen verkoston ja siirtoviemärin kautta Kankaanpään keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 225 mm ja pituus n. 24,2 km Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Lavian kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla. Lavian kunnan jätevedenpuhdistamoa on saneerattu vuosina 1999 ja 2004 lisäämällä hienokuplailmastus sekä porrasvälppä. Puhdistamon uusimmassa ympäristöluvassa (E-S AVI ) puhdistusvaatimukset säilyivät ennallaan. Hakemus puhdistamon ympäristöluvan tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2021 loppuun mennessä. Puhdistamon nykyisen kapasiteetin arvioidaan riittävän tulevaisuudessakin, vaikka orgaanisen aineen osalta kuormitus ylittää mitoitusarvon. Koneistot, automaatio, sähkö ja LVI uusitaan ja rakennus peruskorjataan. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Rakennetaan siirtoviemäri Lavian jätevedenpuhdistamolta Kiikoisten kunnan jätevesiverkostoon ja lopetetaan Lavian jätevedenpuhdistamon toiminta. Lavian jätevedet johdetaan Kiikoisten ja Kiikan (Sastamala) kautta Huittisten jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 160 mm ja pituus n. 17,9 km. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 2 Rakennetaan siirtoviemäri Lavian jätevedenpuhdistamolta Ulvilan kunnan Kullaan jätevesiverkostoon ja lopetetaan Lavian jätevedenpuhdistamon toiminta. Lavian jätevedet johdetaan Ulvilan kautta Porin keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 160 mm ja pituus n. 27,4 km. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 3 Rakennetaan siirtoviemäri Lavian jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään jätevesiverkostoon ja lopetetaan Lavian jätevedenpuhdistamon toiminta. Lavian jätevedet johdetaan Kankaanpään verkoston kautta Kankaanpään keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 160 mm ja pituus n. 27 km.

13 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/40 Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 4 Rakennetaan siirtoviemäri Lavian jätevedenpuhdistamolta Suodenniemen (Sastamala) jätevesiverkostoon ja lopetetaan Lavian jätevedenpuhdistamon toiminta. Lavian jätevedet johdetaan Sastamalan kautta Huittisten jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 160 mm ja pituus n. 11 km. 3.6 MERIKARVIAN KUNTA Vaihtoehdot 3.7 POMARKUN KUNTA Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Merikarvian kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla, jonne johdetaan myös Siikaisten kunnan jätevedet. Puhdistusvaatimukset kiristyivät vuonna Hakemus puhdistamon ympäristöluvan tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2013 loppuun mennessä. Merikarvian kunnan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu ja saneerattu vuonna 2009, jolloin uusittiin sakokaivolietteen vastaanotto ja lietteenkuivaus sekä rakennettiin biologisen käsittelyn nitrifiointiosa. Puhdistamon seuraava saneeraustarve ajoittuu noin vuoteen 2025, jolloin uusitaan koneistot, sähkö, automaatio ja LVI. Puhdistamorakennus peruskorjataan tarvittavilta osin Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0a Pomarkun kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin kunnan omalla puhdistamolla. Puhdistusvaatimukset kiristyvät vuonna Hakemus puhdistamon ympäristöluvan tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2020 loppuun mennessä. Pomarkun kunnan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu ja saneerattu vuonna 1991 (mm. välppäys, ilmastus ja lietteenkäsittely). Puhdistamon allastilavuuden arvioidaan riittävän, mikäli vuotovesimäärät saadaan hallintaan. Puhdistamon perussaneeraukseen kuuluu koneistojen sekä sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteiden uusiminen sekä rakennuksen peruskorjaus. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0b Mikäli Pomarkun vuotovesimäärät pysyvät nykyisellä tasolla, puhdistamoa voidaan joutua edellä mainitun lisäksi laajentamaan rakentamalla lisää ilmastus- ja jälkiselkeytysallastilavuutta. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 Rakennetaan siirtoviemäri Pomarkun jätevedenpuhdistamolta Noormarkun (Pori) jätevesiverkostoon ja lopetetaan Pomarkun jätevedenpuhdistamon toiminta. Pomarkun jätevedet johdetaan Noormarkun kautta Porin keskusjätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin varrella sijaitsee vain vähän haja-asutusta, joka

14 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/ SIIKAISTEN KUNTA saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 250 mm ja pituus n. 13,5 km. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 2 Rakennetaan siirtoviemäri Pomarkun jätevedenpuhdistamolta Kankaanpään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolle ja lopetetaan Pomarkun jätevedenpuhdistamon toiminta. Siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitettyyn viemäriin. Siirtoviemärin halkaisija on 250 mm ja pituus n. 24 km Vaihtoehdot Jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 0+ Siikaisten kunnan jätevedenkäsittely hoidetaan jatkossakin Merikarvian kunnan jätevedenpuhdistamolla, jonne jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin. 3.9 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI Siirtoviemäreiden toteuttamisen myötä mahdollistetaan linjojen varren hajaasutuksen liittäminen keskitetyn viemäröinnin piiriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnitellut siirtoviemärit ja niiden myötä viemäröitävissä oleva kiinteistömäärä. Mahdollisesti viemäröitävät alueet kiinteistömäärineen on esitetty myös kartassa 102. Taulukko 3.3 Siirtoviemäreiden varrelta viemäröitävissä oleva haja-asutus. Siirtoviemäri Viemäriin liitettävät kiinteistöt (kpl) Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri 350 Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri 135 Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri 115 Lavia - Kiikoinen -siirtoviemäri 100 Lavia - Kullaa -siirtoviemäri 150 Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri 110 Lavia - Suodenniemi -siirtoviemäri 25 Pomarkku - Noormarkku -siirtoviemäri 15 Pomarkku - Kankaanpää -siirtoviemäri 300 Mikäli kaikki siirtoviemärit toteutettaisiin, saadaan viemäriin liitettyä n kiinteistöä siirtoviemärin lopullisista linjausvaihtoehdoista riippuen.

15 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/40 4. LIETTEENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT Suunnitelmassa on tarkasteltu lähialueiden puhdistamolietteen vastaanotto- ja käsittelylaitoksia. Lähialueilla on useita toiminnassa olevia tai suunniteltuja biokaasulaitoksia, joihin lietteen toimittaminen on varteenotettava vaihtoehto. Lainsäädäntö asettaa puhdistamolietteen käsittelylle vaatimuksia esimerkiksi kuntien omissa kompostointilaitoksissa. Myös lopputuotteen hyödyntäminen maataloudessa on säädeltyä. Biokaasulaitoksissa lietteen energiasisällöstä tuotetaan sähköä ja lämpöä. VamBio Oy, Vampulan biokaasulaitos VamBio Oy:n biokaasulaitoksella on käsitelty vuoden 2013 alusta Jämijärven ja Lavian kuntien jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteet. Biokaasulaitoksella otetaan vastaan kuivattua lietettä (kuiva-ainepitoisuus n. 20 %), mutta lietteen alhaisempi kuiva-ainepitoisuus alentaa käsittelykustannuksia. Lietteen kuiva-ainepitoisuudelle ei näin ollen ole erityistä vaatimusta. Vambion biokaasulaitoksen vastaanottokapasiteetti on tällä hetkellä hyvä, joka tarkoittaa, että laitokselle voitaisiin ottaa vastaan nykyistä enemmän lietteitä. VamBio Oy, Honkajoen uusi biokaasulaitos VamBion Oy:n uusi Honkajoen biokaasulaitos on suunnitteluvaiheessa ja sen ympäristölupaprosessi on käynnissä. Biokaasulaitos tulisi sijoittumaan Honkajoelle Kirkkokallion teollisuusalueelle. Biokaasulaitokselle haetaan lupaa myös puhdistamolietteiden käsittelyyn. Biokaasulaitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat aikaisintaan kesällä Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että puhdistamolietteiden vastaanotto keskitettäisiin vain toiselle VamBion laitoksista, joko Vampulaan tai Honkajoelle. Lakeuden Etappi Oy, Ilmajoen biokaasulaitos Lakeuden Etapin biokaasulaitoksella käsitellään tällä hetkellä Karvian kunnan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteet. Biokaasulaitoksella otetaan vastaan kuivattua lietettä (kuiva-ainepitoisuus n. 20 %), mutta lietteen alhaisempi kuiva-ainepitoisuus alentaa käsittelykustannuksia. Lietteen kuiva-ainepitoisuudelle ei näin ollen ole erityistä vaatimusta. Lakeuden Etapin biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on n t/a. Kapasiteetista noin 30 % on vapaana, joka mahdollistaa lietteen vastaanottamisen myös uusilta asiakkailta. Envor Biotech Oy, Forssan biokaasulaitos Envor Biotechin biokaasulaitos sijaitsee Forssassa, eikä sinne olla kuljetettu lietteitä suunnittelualueen kunnista. Biokaasulaitoksella olisi kapasiteettia vastaanottaa lietteitä nykyistä enemmän. Lietteen kuiva-ainepitoisuudelle ei ole erityistä vaatimusta, mutta lietteen laadulla on vaikutusta sen käsittelykustannukseen. Porin Vesi / Kemira Oyj Porin Vesi ja Kemira Oyj ovat sopineet palvelusopimuksen lietteen käsittelystä Kemicond -menetelmällä, joka on voimassa asti. Siihen asti Porin Vesi voi vastaanottaa vain pieniä määriä kuivaamatonta lietettä (sako- ja umpikaivolietettä). Sopimuksen päättymisen jälkeen lietteenkäsittely kilpailutetaan uudes-

16 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/40 taan, jolloin uusien asiakkaiden liittäminen sopimukseen on mahdollista. Tällä hetkellä Pomarkun kunnan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteet käsitellään Porissa. Liete kuljetetaan tiivistettynä (kuiva-ainepitoisuus n. 7 %) Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle, jossa liete vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopisteeseen ja johdetaan edelleen puhdistamon prosessiin. Pirkanmaan jätehuolto Oy, Nokian Koukkujärven kompostointilaitos Pirkanmaan jätehuolto Oy ottaa puhdistamolietteitä vastaan Nokian Koukkujärven kompostointilaitokselle. Lietteitä ei oteta vastaan yhtiön toimintalueen ulkopuolelta. Näin ollen Koukkujärven kompostointilaitos jätetään pois vaihtoehtovertailusta.

17 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/40 5. SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET 5.1 KUSTANNUSLASKENTAPERUSTEET Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämää yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin hankkeisiin. Laitosten kustannuslaskenta perustuu toteutuneisiin kohteisiin. Osassa kustannusarvioista on käytetty aiempia kunnille laadittuja rakentamis- ja yleissuunnitelmia. Vaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu rakentamiskustannusten, vuotuisten käyttökustannusten ja kokonaisvuosikustannusten avulla. Kokonaisvuosikustannus on muodostettu jakamalla rakentamiskustannus annuiteettimenetelmällä vuosikustannukseksi ja lisäämällä siihen käyttökustannus. Korkokantana on käytetty 4-6 %. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia: - kuoletusajat (käyttöiät): o koneistot 15 vuotta o rakennukset 30 vuotta o johtolinjat 50 vuotta - vedenottamoissa, jätevedenpuhdistamoissa ja pumppaamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osuudeksi 65 %. Uusien vedenottamoiden käyttökustannuksena on käytetty 0,15 /m 3 ja kunnossapitokustannus 2 % rakentamiskustannuksesta. Vedenottamoiden käyttökustannuksessa on huomioitu mahdollinen käsittelytarve. Yhdysvesijohtojen käyttökustannus on 0,4 % rakentamiskustannuksesta. Jätevedenkäsittelyn käyttökustannus muodostuu siirtolinjan käyttökustannuksesta sekä jätevedenkäsittelyn kustannuksesta. Siirtolinjojen käyttökustannuksena on laskennassa käytetty 0,4 % rakentamiskustannuksesta. Jätevedenkäsittelyn kustannus on laskettu viemärilaitosten vuoden 2011 toimintakuluista. Poistoja ei ole huomioitu käyttökuluihin. Koska suurimmassa osassa kunnista jätevedenpuhdistuksen kustannuksia ei ole eroteltavissa viemärilaitoksen kustannuksista, on kustannukset arvioitu. Jätevedenpuhdistuksen osuutena koko viemärilaitoksen toimintakuluista on käytetty Pomarkun osalta 90 % ja muiden kuntien osalta 80 %. Jätevedenkäsittelyn kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset. Viemärilaitosten toimintakuluissa lietteenkäsittelyn kustannuksia ei ole eritelty. Lietteenkäsittelyn osuudeksi jätevedenkäsittelyn kustannuksista on arvioitu noin 20 %, josta noin puolet arvioidaan olevan lietteen kuivauksesta aiheutuvaa kustannusta (n.10 % jätevedenkäsittelyn kustannuksesta) Vaihtoehtojen yhteydessä on esitetty jätevedenkäsittelykustannus, joka sisältää lietteen kuivauksen ja toimittamisen edullisimmaksi tulevaan jatkokäsittelylaitokseen. Näin on varmistettu, että kustannus on laskettu sellaiselle käsittelymenetelmälle, joka varmasti vastaa lainsäädännön vaatimuksia. Nykyisestä jätevedenkäsittelyn kustannuksesta on vähennetty arvioitu lietteenkäsittelyn nykyinen kustannus, joka on korvattu kullekin kunnalle edullisimman lietteenkäsittelyvaihtoehdon mukaisella käsittelykustannuksella. Lietteen kuivauksen kustannus pysyy samana. Kankaanpään ja Merikarvian viemärilaitosten tietoja ei ollut saatavilla, joten Kankaanpään jätevedenkäsittelyn kustannuksena on laskennassa käytetty oman kun-

18 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/40 nan jätevesille 0,50 /m 3 ja muiden kuntien jätevesille 0,70 /m 3. Merikarvian jätevedenkäsittelyn kustannuksena on käytetty 0,48 /m 3. Kaikki esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0%). 5.2 KUSTANNUSJAKOPERUSTEET Hankkeille on tehty alustavat kustannusjaot kuntien kesken. Kustannusjako ei ole lopullinen, vaan alustava ehdotus hankeneuvottelujen pohjaksi. Varmuusvesijohdoissa kustannukset on jaettu puoliksi, ellei yhdysjohdon merkitys ole toiselle kunnalle jostain syystä selvästi tärkeämpi. Siirtoviemäreissä kustannusjako menee virtaaman suhteessa. Haja-asutuksen viemäröinnin edistäminen niissä kunnissa, joissa viemäri kulkee, otetaan huomioon.

19 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/ VEDENHANKINNAN HANKKEIDEN KUSTANNUKSET Vedenottamoiden ja vesijohtojen yksityiskohtaiset tiedot, rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kustannusten jakautuminen kunnittain on esitetty liitteessä Rakentamiskustannukset Vedenhankinnan hankkeiden rakentamiskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.1 Vedenhankinnan hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). Rakentamiskustannukset [ ] Putkilinjat Rakennukset Koneistot Yhteensä Hanke [ ] [ ] [ ] [ ] HONKAJOKI VE1 Honkajoen uusi vedenottamo VE2 Veden ostaminen Kankaanpäästä JÄMIJÄRVI VE1 Kankaanpää - Soukonlähde (Jämijärven vok) -yhdysvesijohto* VE2 Soukonlähde - Kierikka - Mielahti yhdysvesijohto VE3 Kankaanpää - Palojoen vok yhdysvesijohto KANKAANPÄÄ VE1 Kankaanpään uusi vedenottamo KARVIA VE1 Ämmälä - Pohjakangas -yhdysvesijohto VE2 Saarenpää - Sarvela-Ylisenpää yhdysvesijohto VE3 Karvia - Parkano -yhdysvesijohto POMARKKU VE1 Pomarkku - Siikainen -yhdysvesijohto SIIKAINEN VE1 Siikaisten uusi vedenottamo VE2 Veden oston lisääminen Kankaanpäästä Yhteensä *) Kustannus sisältää vesijohdon materiaalikustannuksen. Vesijohto toteutetaan mahdollisen Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemärin yhteydessä.

20 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/ Käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Vedenhankinnan hankkeiden käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset eri korkokannoilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.2 Vedenhankinnan hankkeiden käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset eri korkokannoilla (ALV 0%). Kokonaisvuosikustannus [ /a] Hanke HONKAJOKI Käyttökustannus [ /a] 4 % 5 % 6 % VE1 Honkajoen uusi vedenottamo VE2 JÄMIJÄRVI Veden ostaminen Kankaanpäästä VE1 Kankaanpää-Soukonlähde (Jämijärven vok)-yhdysvesijohto* VE2 Soukonlähde - Kierikka - Mielahti - yhdysvesijohto VE3 Kankaanpää-Palojoen vokyhdysvesijohto KANKAANPÄÄ VE1 Kankaanpään uusi vedenottamo KARVIA VE1 Ämmälä - Pohjakangas -yhdysvesijohto VE2 Saarenpää - Sarvela-Ylisenpää yhdysvesijohto VE3 Karvia - Parkano -yhdysvesijohto POMARKKU VE1 Pomarkku - Siikainen -yhdysvesijohto SIIKAINEN VE1 Siikaisten uusi vedenottamo VE2 Veden oston lisääminen Kankaanpäästä Yhteensä *) Kustannus sisältää vesijohdon materiaalikustannuksen. Vesijohto toteutetaan mahdollisen Jämijärvi-Kankaanpää -siirtoviemärin yhteydessä.

21 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/ Kustannusjako Hanke HONKAJOKI Vedenhankinnan hankkeiden kustannusten jakautuminen kunnittain on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kankaanpään uuden vedenottamon kustannusjako perustuu nykyiseen Kankaanpään ottamoiden kapasiteettivaraukseen. Taulukko 5.3 Vedenhankinnan hankkeiden kustannusjako (%) kunnittain. Honkajoki VE1 Honkajoen uusi vedenottamo 100 VE2 JÄMIJÄRVI VE1 Veden ostaminen Kankaanpäästä Kankaanpää-Soukonlähde (Jämijärven vok)- yhdysvesijohto VE2 Soukonlähde - Kierikka - Mielahti -yhdysvesijohto 100 Jämijärvi Kankaanpää VE3 Kankaanpää-Palojoen vok-yhdysvesijohto KANKAANPÄÄ Karvia Kustannusosuus % VE1 Kankaanpään uusi vedenottamo KARVIA VE1 Ämmälä - Pohjakangas -yhdysvesijohto 100 VE2 Saarenpää - Sarvela-Ylisenpää -yhdysvesijohto 100 VE3 Karvia - Parkano -yhdysvesijohto POMARKKU VE1 Pomarkku - Siikainen -yhdysvesijohto SIIKAINEN VE1 Siikaisten uusi vedenottamo VE2 Veden ostaminen Kankaanpäästä Lavia Merikarvia Pomarkku Siikainen Parkano Pori Sastamala

22 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/40 Honkajoki Taulukko 5.4 Vedenhankinnan hankkeiden rakentamiskustannusten jako kunnittain (ALV 0%). Rakentamiskustannukset [ ] Jämijärvi Kankaanpää Karvia Lavia Hanke HONKAJOKI VE VE JÄMIJÄRVI VE VE VE KANKAANPÄÄ VE KARVIA VE VE VE POMARKKU VE SIIKAINEN VE VE Merikarvia Pomarkku Siikainen Parkano Pori Sastamala

23 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/ JÄTEVEDENKÄSITTELYN HANKKEIDEN KUSTANNUKSET Jätevedenpuhdistamoiden ja siirtoviemäreiden yksityiskohtaiset tiedot, rakentamisja käyttökustannukset sekä kustannusten jakautuminen kunnittain on esitetty liitteessä Rakentamiskustannukset Jätevedenkäsittelyn hankkeiden rakentamiskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.5 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden rakentamiskustannukset (ALV 0%). Rakentamiskustannukset [ ] Pumppaamot/ Hanke Putkilinjat [ ] Rakennukset [ ] koneistot [ ] Yhteensä [ ] HONKAJOKI VE0+ Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri VE2 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri sis.karvian jätevedet JÄMIJÄRVI VE0+ Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri KANKAANPÄÄ VE0+ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus KARVIA VE0+ Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri LAVIA VE0+ Lavian jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Lavia - Kiikoinen -siirtoviemäri VE2 Lavia - Kullaa -siirtoviemäri VE3 Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri VE4 Lavia - Suodenniemi -siirtoviemäri MERIKARVIA VE0+ Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus POMARKKU VE0a Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus VE0b Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja kapasiteetin lisäys VE1 Pomarkku - Noormarkku -siirtoviemäri VE2 Pomarkku - Kankaanpää -siirtoviemäri

24 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/ Käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Jätevedenkäsittelyn hankkeiden käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset eri korkokannoilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.6 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden käyttökustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset eri korkokannoilla (ALV 0%). Käyttökustannus Kokonaisvuosikustannus [ /a] Hanke [ /a] 4 % 5 % 6 % HONKAJOKI VE0+ Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri VE2 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri sis. Karvian jätevedet JÄMIJÄRVI VE0+ Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri KANKAANPÄÄ VE0+ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus KARVIA VE0+ Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri LAVIA VE0+ Lavian jätevedenpuhdistamon saneeraus VE1 Lavia - Kiikoinen -siirtoviemäri VE2 Lavia - Kullaa -siirtoviemäri VE3 Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri VE4 Lavia - Suodenniemi -siirtoviemäri MERIKARVIA VE0+ Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus POMARKKU VE0a Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus VE0b Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja kapasiteetin lisäys VE1 Pomarkku - Noormarkku -siirtoviemäri VE2 Pomarkku - Kankaanpää -siirtoviemäri

25 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/ Kustannusjako Jätevedenkäsittelyn hankkeiden kustannusten jakautuminen kunnittain on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kustannukset on jaettu kuntien kesken jäteveden virtaaman suhteessa huomioiden myös siirtoviemäreihin mahdollisesti liitettävät hajaasutusalueet. Taulukko 5.7 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden kustannusosuus (%) kunnittain. Kustannusosuus % Honkajoki Hanke HONKAJOKI VE0+ Honkajoen jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 VE1 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri VE2 Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri sis. Karvian jätevedet JÄMIJÄRVI VE0+ Jämijärven jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 VE1 Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri KANKAANPÄÄ VE0+ Kankaanpään jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 KARVIA VE0+ Karvian jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 VE1 Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri 5 95 LAVIA VE0+ Lavian jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 VE1 Lavia - Kiikoinen -siirtoviemäri VE2 Lavia - Kullaa -siirtoviemäri 95 5 VE3 Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri VE4 Lavia - Suodenniemi -siirtoviemäri 95 5 MERIKARVIA VE0+ Merikarvian jätevedenpuhdistamon saneeraus POMARKKU VE0a Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus 100 VE0b Pomarkun jätevedenpuhdistamon saneeraus ja 100 kapasiteetin lisäys VE1 Pomarkku - Noormarkku -siirtoviemäri 95 5 VE2 Pomarkku - Kankaanpää -siirtoviemäri Jämijärvi Kankaanpää Karvia Lavia Merikarvia Pomarkku Siikainen Pori Sastamala Ulvila

26 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 23/40 Taulukko 5.8 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden rakentamiskustannusten jako kunnittain (ALV 0 %). Rakentamiskustannukset [ ] Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Lavia Hanke HONKAJOKI VE VE VE JÄMIJÄRVI VE VE KANKAANPÄÄ VE KARVIA VE VE LAVIA VE VE VE VE VE MERIKARVIA VE POMARKKU VE0a VE0b VE VE Merikarvia Pomarkku Siikainen Pori Sastamala Ulvila

27 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 24/ LIETTEENKÄSITTELYN KUSTANNUKSET Lietteenkäsittelyn suhteen on vertailtu mahdollisia lähialueiden vastaanottolaitoksia (kts. kpl 4). Lietteenkäsittelyn vastaanotto- ja käsittelykustannukset on kerätty vastaanottolaitoksilta keväällä Käsittelykustannukset ovat alustavia arvioita lietteenkäsittelylle kyseisessä laitoksessa ja määrittyvät tarkemmin asiakaskohtaisesti lietteen laadusta ja toimitettavasta määrästä riippuen. Lietteenkäsittelyn kustannuksissa on huomioitu varsinainen käsittelykustannus sekä kuljetuskustannus. Kustannuslaskennassa on lähdetty seuraavista olettamuksista: - lietteen kuiva-ainespitoisuus n. 20 % (kuivattu liete) - lietteen tilavuuspaino 1 t/m 3 - kuljetuskustannus 3 /km - kuljetuserä 20 t lietettä - lietteen käsittelykustannus: o Vambio 45 /t o Lakeuden Etappi 58 /t (sis. vastaanottomaksu), lisäksi perusmaksu /a. o Envor Biotech 66 /t o Porin Vesi / Kemira Oyj sakokaivolietteen vastaanottomaksu 6,85 /m 3 (toimitetaan kuivaamattomana) Kaikki esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0%). Seuraavassa taulukossa on esitetty yhdensuuntainen kuljetusmatka lietteenkäsittelypaikoille sekä käsittelyn vuosikustannukset. Kaikille kunnille, Pomarkkua lukuun ottamatta, edullisin vaihtoehto olisi käsitellä lietteet VamBio Oy:n uudella biokaasulaitoksella Honkajoella olettaen, että käsittelyn hinta on sama kuin VamBio Oy:n nykyisellä biokaasulaitoksella Vampulassa. Pomarkulle edullisin vaihtoehto on jatkaa lietteenkäsittelyä Porissa. Taulukko 5.9 Lietteenkäsittelyn kustannukset (ALV 0 %). Vambio, VamBio, Lakeuden Etappi, Honkajoki Vampula Ilmajoki Liete [t/a] Kuljetusmatka [km] Käsittelykustannus [ /a] Kuljetusmatka [km] Käsittelykustannus [ /a] Kuljetusmatka [km] Käsittelykustannus [ /a] Envor Biotech, Forssa Kuljetusmatka [km] Käsittelykustannus [ /a] HONKAJOKI JÄMIJÄRVI KANKAANPÄÄ KARVIA LAVIA MERIKARVIA POMARKKU* *) Pomarkussa ei tällä hetkellä ole käytössä lietteen kuivausta. Laitteisto on kuitenkin olemassa laitoksella. Lietteenkäsittelyn kokonaiskustannuksiin on lisätty Pomarkun osalta lietteenkuivauksen arvioitu kustannus /a.

28 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 25/40 Porin Veden Luotsinmäen keskuspuhdistamo ottaa vastaan märkää (tiivistettyä lietettä, kuiva-ainepitoisuus 7%), josta maksetaan sakokaivolietteen vastaanottomaksu. Vuonna 2011 Pomarkusta kuljetettiin m 3 lietettä Luotsinmäkeen. Lietteen vastaanoton kustannus v määrällä on n Lisäksi kuljetuskustannukseksi (etäisyys n. 25 km) muodostuu 8 300, kun lietteen kuljetuserän koko on ollut 13 m 3 ja kuljetuskustannus 83 /kerta (ALV 0%). Lietteenkäsittelyn kokonaiskustannus Pomarkulle Porissa on vuoden 2011 lietemäärälle laskettuna n /vuodessa. Vuonna 2012 Pomarkun lietteenkäsittelykustannus on ollut

29 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 26/40 6. SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vedenhankinnan suunnitteluvaihtoehdot lähinnä varmistavat kuntien vedenhankintaa ja ne kaikki voidaan toteuttaa toisistaan riippumatta. Honkajoen kunnan sekä Siikaisten ja Merikarvian kuntien osalta myös normaaliolojen vedenhankinnassa on kaksi vaihtoehtoa: lisävedenhankinta uuden pohjavedenottamon rakentamisen avulla tai veden ostaminen ja kapasiteettivarauksen lisääminen Kankaanpäästä. Muissa kunnissa vedenhankinnan hankkeet eivät ns. kilpaile keskenään. Jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehtoja vertaillaan muiden kuntien osalta, paitsi Kankaanpään kaupungin sekä Merikarvian ja Siikaisten kuntien osalta, joiden jätevedenkäsittelylle ei ole vaihtoehtoisia kehittämistarpeita. Ratkaistavaksi muiden kuntien osalta tulee, jatketaanko puhdistamotoimintaa vai siirretäänkö jätevedenkäsittely rakentamalla siirtoviemäri Kankaanpään keskusjätevedenpuhdistamolle tai muihin naapurikuntiin suunnittelualueen ulkopuolella. 6.1 HONKAJOEN KUNTA Vedenhankinta Honkajoen kunnan osalta vertailtaviksi vaihtoehdoiksi muodostuu vedenhankinta uudelta pohjavedenottamolta tai veden oston aloittaminen Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta. Jätevedenkäsittelyn osalta vertailtaviksi vaihtoehdoiksi muodostuu jätevedenpuhdistamon saneeraaminen sekä puhdistamon lakkauttaminen ja siirtoviemärin rakentaminen Kankaanpäähän. Kustannusvertailu Honkajoen vedenhankinnan vaihtoehdoista oman ottamon rakentamiskustannus on ja kokonaisvuosikustannus 0,38 /m 3, mikäli ottamolta pumpataan joka päivä arvioidun kapasiteetin verran (500 m 3 /d). Kankaanpään veden käyttöönotto ei vaadi vesijohdon rakentamista, vaan yhteys on jo valmiina. Kankaanpään vesihuoltolaitoksen veden kustannukseksi on arvioitu 60 % voimassa olevasta taksasta (0,85 /m 3, ALV 0%) eli 0,51 /m 3. Ostettavan veden tarkka hinta määräytyy sopimusneuvotteluissa. Mitä enemmän vettä tullaan uudesta ottamosta ottamaa, sitä kannattavampaa on oman ottamon käyttö verrattuna ostoveteen. Mikäli uudelta ottamolta pumpataan vettä enemmän kuin 320 m 3 /d, on uuden ottamon rakentaminen kannattavampaa kuin veden ostaminen Kankaanpäästä. Jos taas ottomäärä on tämän alle, on kannattavampaa ostaa vettä Kankaanpäästä. Honkajoen vedenhankinnan vaihtoehtojen kustannusvertailu on esitetty seuraavassa taulukossa.