1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Lumivela 150 mikrog / 30 mikrog kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Transkriptio

1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lumivela 150 mikrg / 30 mikrg kalvpäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 21 valkista kalvpäällysteistä tablettia (vaikuttavaa tablettia): Jkainen kalvpäällysteinen tabletti sisältää 150 mikrgrammaa desgestreelia ja 30 mikrgrammaa etinyyliestradilia. Apuaineet, jiden vaikutus tunnetaan: laktsimnhydraatti 55 mg, sijaöljy (enintään 0,026 mg). 7 vihreää kalvpäällysteistä lumetablettia (vaikuttavia aineita sisältämätöntä tablettia): Tabletti ei sisällä vaikuttavia aineita. Apuaine, jnka vaikutus tunnetaan: laktsimnhydraatti 55 mg. Täydellinen apuaineluettel, ks. khta LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvpäällysteinen. Vaikuttavat tabletit: valkinen, pyöreä, kalvpäällysteinen tabletti, jnka läpimitta n 5,00 mm. Tisella pulella n merkintä C ja tisella pulella 7. Lumetabletit: vihreä, pyöreä, kalvpäällysteinen tabletti, jnka läpimitta n 5,00 mm. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Raskauden ehkäisy. Lumivela-valmisteen määräämistä kskevassa päätöksessä n tettava humin valmisteen käyttäjän nykyiset riskitekijät, erityisesti laskimtrmbemblian (VTE) riskitekijät, ja millainen Lumivela-käytön VTE:n riski n verrattuna muiden yhdistelmäehkäisyvalmisteiden riskeihin (ks. khdat 4.3 ja 4.4). 4.2 Annstus ja anttapa Antreitti: suun kautta. Miten Lumivela-tabletteja tetaan Tabletit tetaan läpipainpakkaukseen merkityssä järjestyksessä päivittäin suunnilleen samaan aikaan, tarvittaessa pienen nestemäärän kanssa. Tablettien tssa ei pidetä tauka. Yksi tabletti tetaan kerran vurkaudessa 28 perättäisen päivän ajan. Uusi läpipainpakkaus alitetaan edellisen läpipainpakkauksen viimeisen tabletin ttpäivää seuraavana päivänä. Tyhjennysvut alkaa yleensä 2 3 päivän kuluttua lumetablettien (viimeinen rivi) ttamisen alittamisesta ja saattaa kestää seuraavan läpipainpakkauksen alittamiseen saakka. Pediatriset ptilaat Desgestreelin ja etinyyliestradilin turvallisuutta ja teha alle 18 vuden ikäisten nurten hidssa ei le vielä varmistettu. Tietja ei le saatavilla. 1

2 Lumivela-tablettien käytön alittaminen Ei edeltävää hrmnaalista ehkäisyä (kuluneen kuukauden aikana) Tablettien käyttö alitetaan lunnllisen kuukautiskierrn ensimmäisenä päivänä (ensimmäisenä vutpäivänä). Tablettien käyttö vidaan alittaa myös vutpäivänä, mutta tällöin susitellaan lisäksi jnkin estemenetelmän käyttöä ensimmäisen kierrn 7 ensimmäisen tablettipäivän ajan. Vaiht Lumivela-valmisteeseen yhdistelmäehkäisyvalmisteesta (yhdistelmäehkäisytabletista, emätinrenkaasta tai ehkäisylaastarista) Lumivela-tablettien käyttö alitetaan mieluiten aiemman yhdistelmäehkäisyvalmisteen viimeisen vaikuttavia aineita sisältävän tabletin tta seuraavana päivänä, mutta viimeistään aiemman yhdistelmäehkäisyvalmisteen tavanmaista tablettitauka tai lumetablettijaksa seuraavana päivänä. Js n käytetty emätinrengasta tai ehkäisylaastaria, Lumivela-tablettien ttaminen tulee alittaa mieluiten pistamispäivänä, mutta viimeistään sillin kun seuraava emätinrengas tai ehkäisylaastari lisi tettu käyttöön. Vaiht Lumivela-valmisteeseen pelkkää prgestiinia sisältävästä ehkäisyvalmisteesta (minipilleri, injekti, implantaatti) tai prgestiinia vapauttavasta khdunsisäisestä ehkäisimestä (IUS) Minipillereistä vidaan siirtyä käyttämään Lumivela-tabletteja kska tahansa (implantaatista tai IUS:stä sen pistpäivänä ja injektista seuraavana suunniteltuna injektipäivänä), mutta käyttäjää tulee kehttaa käyttämään lisäksi jtain estemenetelmää 7 ensimmäisen tablettipäivän ajan. Ensimmäisellä raskausklmanneksella tapahtuneen raskauden keskeytymisen jälkeen Tablettien käyttö vidaan alittaa heti. Muita ehkäisymenetelmiä ei tällöin tarvita. Synnytyksen tai tisella raskausklmanneksella tapahtuneen raskauden keskeytymisen jälkeen Tablettien käyttö alitetaan vurkautta synnytyksen tai tisella raskausklmanneksella tapahtuneen raskauden keskeytymisen jälkeen. Js tablettien käyttö alitetaan myöhemmin, tulee 7 ensimmäisen tablettipäivän aikana käyttää lisäksi jtain estemenetelmää. Js nainen n j llut yhdynnässä, raskaus n suljettava pis ennen yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön varsinaista alittamista tai dtettava seuraavien kuukautisten alkamista. Imetys, ks. khta 4.6. Tablettien unhtaminen Läpipainpakkauksen viimeisellä rivillä levien lumetablettien unhtaminen vidaan jättää humiimatta. Ne tulee kuitenkin hävittää, jtta lumetablettijaks ei pitkity tarpeettmasti. Seuraavat hjeet kskevat ainastaan unhdettuja vaikuttavia tabletteja (läpipainpakkauksen rivillä): Js tabletin unhtamisesta n kulunut alle 12 tuntia, valmisteen ehkäisyteh ei le heikentynyt. Unhtunut tabletti tulee ttaa heti muistettaessa ja seuraavat tabletit tavanmaiseen aikaan. Js tabletin unhtamisesta n kulunut yli 12 tuntia, valmisteen ehkäisyteh vi lla heikentynyt. Seuraavat kaksi perussääntöä pätevät tapauksissa, jissa tablettien ttaminen n unhtunut: 1. Tablettien ttamista ei tule kskaan keskeyttää yli 7 päivän ajaksi. 2

3 2. Hyptalamus-aivlisäke-munasarja-akselin riittävä suppressi edellyttää tablettien ttamista yhtäjaksisesti 7 päivän ajan. Yllä levan perusteella vidaan antaa seuraavat käytännön hjeet: Viikk 1 Viimeinen unhtunut tabletti tetaan heti muistettaessa, vaikka tällöin lisikin tettava kaksi tablettia samalla kertaa. Seuraavat tabletit tetaan tavanmaiseen aikaan. Lisäksi seuraavien 7 päivän ajan tulee käyttää jtain estemenetelmää, kuten kndmia. Js nainen n llut yhdynnässä tabletin unhtamista edeltävien 7 päivän aikana, raskauden mahdllisuus n tettava humin. Raskauden mahdllisuus n sitä suurempi, mitä useampi tabletti n unhtunut ja mitä lähempänä lumetablettijaksa unhtuneet tabletit vat. Viikk 2 Viimeinen unhtunut tabletti tetaan heti muistettaessa, vaikka tällöin lisikin tettava kaksi tablettia samalla kertaa. Seuraavat tabletit tetaan tavanmaiseen aikaan. Js tabletteja n tettu säännöllisesti hjeen mukaan 7 päivän ajan ennen ensimmäistä unhtunutta tablettia, lisäehkäisyä ei tarvita. Js käyttäjä n unhtanut useampia tabletteja, häntä n neuvttava käyttämään lisäehkäisyä seuraavien 7 päivän ajan. Viikk 3 Valmisteen ehkäisyteh n uhattuna, kska 7 päivän lumetablettijaks n lähellä. Ehkäisytehn heikkeneminen vidaan kuitenkin estää muuttamalla tablettien ttamisen aikataulua. Jmpaakumpaa alla levista hjeista nudattamalla lisäehkäisyä ei tarvita, js tabletteja n tettu säännöllisesti hjeen mukaan 7 päivän ajan ennen ensimmäistä unhtunutta tablettia. Js tabletteja ei le tettu hjeiden mukaan, käyttäjää n neuvttava timimaan alla levan ensimmäisen hjeen mukaan ja käyttämään lisäksi jtain estemenetelmää seuraavien 7 päivän ajan. 1. Viimeinen unhtunut tabletti tetaan heti muistettaessa, vaikka tällöin lisikin tettava kaksi tablettia samalla kertaa. Tablettien tta jatketaan tavanmaisen aikataulun mukaisesti, kunnes kaikki vaikuttavat tabletit n tettu. Viimeisen rivin 7 tablettia (lumetabletit) n hävitettävä. Seuraava läpipainpakkaus alitetaan heti. Tyhjennysvut jää tdennäköisesti tulematta ennen uuden pakkauksen vaikuttavien tablettien lppumista, mutta tablettien käytön aikana vi esiintyä tiputtelu- tai läpäisyvuta. 2. Vaikuttavien tablettien ttaminen käytössä lleesta läpipainpakkauksesta vidaan myös lpettaa. Tällöin tulee ttaa tabletteja viimeiseltä riviltä (lumetabletteja) enintään 7 päivän ajan, mukaan lukien ne päivät, jllin tabletit n unhdettu ttaa, ja sen jälkeen alitetaan tablettien ttaminen uudesta läpipainpakkauksesta. Js nainen n unhtanut ttaa tabletteja eikä tyhjennysvuta tule lumetablettijaksn aikana, raskauden mahdllisuus n tettava humin. Ohjeet ruuansulatuselimistön häiriöiden varalle Js esiintyy vaikeita ruuansulatuselimistön häiriöitä (esim. ksentelua tai ripulia), imeytyminen saattaa lla epätäydellistä ja lisäehkäisyä tarvitaan. Js ksentelua esiintyy 3 4 tunnin sisällä vaikuttavan tabletin ttamisesta, tulee uusi, krvaava tabletti ttaa niin pian kuin mahdllista. Js mahdllista, uusi tabletti tulee ttaa 12 tunnin sisällä nrmaalista ttajankhdasta. Js aikaa n kulunut yli 12 tuntia, svelletaan tablettien unhtamista kskevia hjeita khdassa 4.2 Tablettien 3

4 unhtaminen. Js nainen ei halua muuttaa tablettien nrmaalia käyttöaikatauluaan, hänen n tettava tarvittavat ylimääräiset tabletit tisesta läpipainpakkauksesta. Kuukautisten alkamispäivän muuttaminen Kuukautisia vidaan siirtää myöhemmäksi alittamalla uusi Lumivela-läpipainpakkaus heti edellisen lputtua ilman lumetablettien ttamista. Kuukautisia vidaan siirtää niin pitkälle kuin halutaan, kuitenkin enintään tisen pakkauksen vaikuttavien tablettien lppumiseen saakka. Tänä aikana vi esiintyä läpäisy- tai tiputteluvuta. Lumivela-valmisteen käyttöä jatketaan nrmaalisti lumetablettien ttjaksn jälkeen. Js nainen haluaa muuttaa kuukautisten alkamispäivää nykyisestä jksikin tiseksi viiknpäiväksi, häntä vidaan neuva lyhentämään seuraavaa lumetablettijaksa niin mnella päivällä kuin hän haluaa. Mitä lyhyempi jaks, sitä suurempi riski, että tyhjennysvuta ei tule ja että tisen pakkauksen käytön aikana esiintyy läpäisy- ja tiputteluvuta (kuten kuukautisia siirrettäessä). 4.3 Vasta-aiheet Yhdistelmäehkäisyvalmistetta ei pidä käyttää seuraavien tiljen yhteydessä. Js jkin näistä tilista ilmenee ensimmäistä kertaa yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikana, valmisteen käyttö n lpetettava heti. Laskimtrmbemblia (VTE) tai sen riski - laskimtrmbemblia tällä hetkellä esiintyvä VTE (ptilas - antikagulanttilääkityksellä) tai anamneesissa VTE (esim. syvä laskimtrmbsi [SLT] tai keuhkemblia) - tiedssa leva perinnöllinen tai hankittu laskimtrmbemblia-alttius, kuten APCresistenssi (mukaan lukien Faktri V Leiden), antitrmbiini III:n puuts, C-prteiinin puuts, S-prteiinin puuts - suuri leikkaus ja siihen liittyvä pitkittynyt immbilisaati (ks. khta 4.4) - useiden riskitekijöiden aiheuttama suuri laskimtrmbemblian riski (ks. khta 4.4) Valtimtrmbemblia tai sen riski - valtimtrmbemblia tällä hetkellä esiintyvä tai aiemmin esiintynyt valtimtrmbemblia (esim. sydäninfarkti) tai sitä ennakiva tila (esim. angina pectris) - aivverisunisairaus tällä hetkellä esiintyvä tai aiemmin esiintynyt aivhalvaus tai sitä ennakiva tila (esim. himenevä aivverenkierthäiriö, TIA) - tiedssa leva perinnöllinen tai hankittu valtimtrmbemblia-alttius, kuten hyperhmkystinemia ja fsflipidivasta-aineet (kardilipiinivasta-aineet, lupusantikagulantti) - anamneesissa migreeni, jhn liittyy fkaalisia neurlgisia ireita - mnista riskitekijöistä (ks. khta 4.4) tai yhden vakavan riskitekijän esiintymisestä jhtuva suuri valtimtrmbembliariski. Näitä riskitekijöitä vivat lla: diabetes, jssa esiintyy verisuniireita vaikea hypertensi vaikea dyslipprteinemia. Nykyinen tai aiemmin ilmennyt haimatulehdus, js siihen liittyy/liittyi vaikea hypertriglyseridemia. Nykyinen tai aiemmin ilmennyt vaikea maksasairaus, niin kauan kuin maksa-arvt eivät le palautuneet nrmaaleiksi. Nykyinen tai aiemmin ilmennyt hyvän- tai pahanlaatuinen maksakasvain. Tdetut tai epäillyt maligniteetit, jihin sukupulihrmnit vaikuttavat (esim. sukupulielinten tai rintjen maligniteetit). Khdun limakalvn hyperplasia. Vaginaverenvut, jnka syytä ei le selvitetty. 4

5 Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai khdassa 6.1 mainituille apuaineille. Allergia maapähkinälle tai sijalle. Lumivela n vasta-aiheinen käytettäessä samanaikaisesti mbitasviiri/paritapreviiri/ritnaviiriyhdistelmää ja dasabuviiria sisältäviä lääkkeitä (ks. khdat 4.4 ja 4.5). 4.4 Varitukset ja käyttöön liittyvät vartimet Varitukset Lumivela-valmisteen sveltuvuudesta n keskusteltava naisen kanssa, js hänellä esiintyy mikä tahansa alla mainituista tilista tai riskitekijöistä. Js jkin näistä tilista tai riskitekijöistä pahenee tai ilmenee ensimmäisen kerran, käyttäjää n kehtettava ttamaan yhteys lääkäriin, jka päättää, pitääkö Lumivela-valmisteen käyttö keskeyttää. Yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö tulee lpettaa, js naiselle kehittyy laskim- tai valtimtrmbemblia tai sellaista epäillään. Js naiselle alitetaan antikagulanttihit, hänen n käytettävä asianmukaista vaihtehtista ehkäisymenetelmää antikagulanttihidn (kumariinit) teratgeenisuuden vuksi. Verenkierthäiriöt Laskimtrmbemblian (VTE) riski Minkä tahansa yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö lisää laskimtrmbemblian (VTE) riskiä verrattuna siihen, että tällaista valmistetta ei käytetä lainkaan. Levnrgestreelia, nrgestimaattia tai nretisternia sisältäviin valmisteisiin liittyy pienin VTE:n riski. Tämä riski vi lla jpa kaksinkertainen muilla valmisteilla, kuten esimerkiksi Lumivela-valmisteella. Päätöksen muun kuin VTE:n riskiltään pienimmän valmisteen käyttämisestä saa tehdä vain sen jälkeen, kun ehkäisyä harkitsevan naisen kanssa n keskusteltu. Keskustelussa n varmistettava, että hän ymmärtää Lumivela-valmisteen käyttöön liittyvän VTE:n riskin, miten hänen nykyiset riskitekijänsä vaikuttavat tähän riskiin ja että hänen VTE:n riskinsä n suurimmillaan ensimmäisen vuden aikana, jna hän käyttää yhdistelmäehkäisyvalmistetta ensimmäistä kertaa elämässään. On myös jnkin verran näyttöä siitä, että riski suurenee, kun yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö alitetaan uudelleen vähintään 4 viikn taun jälkeen. Nin kahdelle naiselle :sta, jtka eivät käytä yhdistelmäehkäisyvalmistetta eivätkä le raskaana, kehittyy VTE yhden vuden aikana. Yksittäisellä naisella tämä riski vi kuitenkin lla suurempi riippuen hänen mista, taustalla vaikuttavista riskitekijöistään (ks. jäljempänä). Arvilta 9 12 naiselle :sta, jtka käyttävät desgestreelia sisältävää yhdistelmäehkäisyvalmistetta, kehittyy VTE yhden vuden aikana. Levnrgestreelia sisältävää yhdistelmäehkäisyvalmistetta käyttävillä naisilla vastaava luku n 6 2. Mlemmissa tapauksissa VTE-tapausten määrä vutta khti n pienempi kuin määrä, jka n dtettavissa raskauden aikana tai synnytyksen jälkeisenä aikana. VTE saattaa aiheuttaa kuleman 1 2 %:ssa tapauksista. 1 Ilmaantuvuus arviitiin kaikista epidemilgisista tutkimustulksista vertaamalla eri valmisteiden suhteellisia riskejä levnrgestreelia sisältäviin yhdistelmäehkäisyvalmisteisiin. 2 Vaihteluvälin 5 7 keskipiste naisvutta khden, mikä perustuu levnrgestreelia sisältävien yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytön suhteelliseen riskiin verrattuna käyttämättömyyteen, jllin riski n nin 2,3 3,6. 5

6 VTE-tapausten määrä naista khti yhden vuden aikana VTE-tapausten määrä Yhdistelmäehkäisyvalmistetta ei käytetä (2 tapausta) Levnrgestreelia sisältävät yhdistelmäehkäisyvalmisteet (5 7 tapausta) Desgestreelia sisältävät yhdistelmäehkäisyvalmisteet (9 12 tapausta) Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttäjillä trmbsia n erittäin harvin raprtitu esiintyneen muissa verisunissa (esim. maksan, suliliepeen, munuaisten tai verkkkalvn laskimissa ja valtimissa). Laskimtrmbemblian riskitekijät Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttäjillä esiintyvien laskimtrmbemblisten kmplikaatiiden riski vi suurentua humattavasti, js naisella n muita riskitekijöitä, erityisesti js riskitekijöitä n useita (ks. taulukk). Lumivela-valmiste n vasta-aiheinen naisella, jlla n useita riskitekijöitä, jtka aiheuttavat suuren VTE:n riskin (ks. khta 4.3). Js naisella n useampia kuin yksi riskitekijä, nämä yhdessä vivat mudstaa yksittäisten tekijöiden summaa suuremman riskin tässä tapauksessa VTE:n kknaisriski n tettava humin. Js hyöty-riski-suhteen katstaan levan negatiivinen, yhdistelmäehkäisyvalmistetta ei pidä määrätä (ks. khta 4.3). 6

7 Taulukk: Laskimtrmbemblian (VTE) riskitekijät Riskitekijä Ylipain (painindeksi yli 30 kg/m 2 ) Pitkittynyt immbilisaati, suuri leikkaus, kaikki jalkjen tai lantin alueen leikkaukset, neurkirurgia tai merkittävä trauma Humiitavaa: väliaikainen immbilisaati, mukaan lukien > 4 tunnin lentmatka, vi myös lla VTE:n riskitekijä, erityisesti naisilla, jilla n myös muita riskitekijöitä Psitiivinen sukuanamneesi (tämänhetkinen tai aikaisempi VTE sisaruksella tai vanhemmalla, etenkin suhteellisen nurella iällä, esim. alle 50- vutiaana) Muut laskimtrmbembliaan liitetyt sairaudet Ikääntyminen Kmmentti Riski suurenee humattavasti painindeksin nustessa. Humiitava erityisesti sillin, js muita riskitekijöitä n myös lemassa. Näissä tilanteissa n susiteltavaa lpettaa laastarin/tabletin/renkaan käyttö (elektiivisen leikkauksen khdalla vähintään neljä viikka etukäteen), eikä sitä pidä jatkaa ennen kuin käyttäjä n llut kaksi viikka täysin liikuntakykyinen. Jtain muuta raskaudenehkäisymenetelmää n käytettävä ei-tivtun raskauden ehkäisemiseksi. Antitrmbttista hita n harkittava, ellei Lumivelavalmisteen käyttöä le lpetettu etukäteen. Js perinnöllistä alttiutta epäillään, ptilas n syytä hjata erikislääkärin tutkimuksiin ennen kuin minkään yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytöstä päätetään. Syöpä, systeeminen lupus erythematsus, hemlyyttisureeminen ireyhtymä, krninen tulehduksellinen sulistsairaus (Crhnin tauti tai haavainen kliitti) ja sirppisluanemia Erityisesti yli 35 vuden ikä Sunikhjujen ja pinnallisen laskimntukktulehduksen mahdllisesta yhteydestä laskimtrmbsin alkamiseen tai etenemiseen ei le yksimielisyyttä. Trmbemblian suurempi riski raskauden ja erityisesti synnytyksen jälkeisten nin 6 viikn aikana n tettava humin (ks. lisätiedt khdasta 4.6). Laskimtrmbemblian ireet (syvä laskimtrmbsi ja keuhkemblia) Js ireita ilmaantuu, naisia n neuvttava hakeutumaan välittömästi lääkärin hitn ja kertmaan, että he käyttävät yhdistelmäehkäisyvalmistetta. Syvän laskimtrmbsin (SLT) ireita vivat lla: - tisen jalan ja/tai jalkaterän turvtus tai turvtus jalan laskimn khdalla - jalan kipu tai arkuus, jka saattaa tuntua vain seistessä tai kävellessä - jalan lisääntynyt lämmöntunne, jalan ihn värin muuts tai punitus. Keuhkemblian ireita vivat lla: - äkillisesti alkanut, selittämätön hengenahdistus tai npeutunut hengitys - äkillinen yskä, jhn saattaa liittyä veriysköksiä - pistävä rintakipu - vaikea pyörrytys tai huimaus - npea tai epäsäännöllinen sydämen syke. 7

8 Jtkut näistä ireista (esim. hengenahdistus, yskä) vat epäspesifisiä, ja ne vidaan tulkita virheellisesti yleisluntisemmiksi tai vähemmän vaikeiksi tapahtumiksi (esim. hengitystieinfektiksi). Muita verisunitukksen merkkejä vivat lla mm.: äkillinen kipu, turvtus ja sinertävä värimuuts raajassa. Js tuks tulee silmään, ireena vi lla esim. kivutn näön hämärtyminen, jka vi edetä näön menetykseen. Jskus näön menetys vi tapahtua lähes välittömästi. Valtimtrmbemblian (ATE) riski Epidemilgisissa tutkimuksissa n sitettu, että yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyy suurentunut valtimtrmbemblian (sydäninfarkti) tai aivverisunitapahtuman (esim. aivjen himenevä verenkierthäiriö [TIA], aivhalvaus) riski. Valtimtrmbembliset tapahtumat vivat jhtaa kulemaan. Valtimtrmbemblian (ATE) riskitekijät Valtimtrmbemblisten kmplikaatiiden tai aivverisunitapahtuman riski yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttäjillä n krkeampi niillä naisilla, jilla n riskitekijöitä (ks. taulukk). Lumivela-valmiste n vasta-aiheinen, js naisella n jk yksi vakava tai useampia ATE:n riskitekijöitä, mikä aiheuttaa suuren valtimtrmbembliariskin (ks. khta 4.3). Js naisella n useampi kuin yksi riskitekijä, nämä yhdessä vivat mudstaa yksittäisten tekijöiden summaa suuremman riskin tässä tapauksessa kknaisriski n tettava humin. Js hyöty-riski-suhteen katstaan levan negatiivinen, yhdistelmäehkäisyvalmistetta ei pidä määrätä (ks. khta 4.3). Taulukk: Valtimtrmbemblian (ATE) riskitekijät Riskitekijä Ikääntyminen Tupakinti Krkea verenpaine Ylipain (painindeksi yli 30 kg/m 2 ) Psitiivinen sukuanamneesi (tämänhetkinen tai aikaisempi valtimtrmbemblia sisaruksella tai vanhemmalla, etenkin suhteellisen nurella iällä, alle 50-vutiaana). Migreeni Muut verisunistn haittatapahtumiin liitetyt sairaudet Kmmentti Erityisesti yli 35 vuden ikä Yhdistelmäehkäisyvalmistetta käyttäviä naisia n neuvttava lemaan tupakimatta. Yli 35-vutiaita, tupakimista jatkavia naisia n vakavasti kehtettava käyttämään jtakin muuta ehkäisymenetelmää. Riski kasvaa humattavasti painindeksin nustessa. Erityisen tärkeää naisilla, jilla n muitakin riskitekijöitä. Js perinnöllistä alttiutta epäillään, ptilas n syytä hjata erikislääkärin tutkimuksiin ennen kuin minkään yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytöstä päätetään. Migreenin esiintymistiheyden kasvu tai vaikeusasteen lisääntyminen (mikä saattaa lla aivverisunitapahtumaa ennakiva ire) yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön aikana vi lla syy yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön välittömään keskeyttämiseen. Diabetes, hyperhmkystinemia, sydämen läppävika ja eteisvärinä, dyslipprteinemia ja systeeminen lupus erythematsus (SLE). Valtimtrmbemblian (ATE) ireet Js ireita ilmaantuu, naisia n neuvttava hakeutumaan välittömästi lääkärin hitn ja kertmaan, että he käyttävät yhdistelmäehkäisyvalmistetta. Aivverisunitapahtuman ireita vivat lla: 8

9 - kasvjen, käsivarren tai jalan äkillinen tunnttmuus tai heikkus (varsinkin vain yhdellä pulella vartala esiintyvä) - äkillinen kävelyn vaikeutuminen, huimaus, tasapainn tai krdinaatin menetys - äkillinen sekavuus, puhe- tai ymmärtämisvaikeudet - äkillinen näön heikentyminen yhdessä tai mlemmissa silmissä - äkillinen, vimakas tai pitkittynyt päänsärky, jnka syytä ei tiedetä - tajunnan menetys tai pyörtyminen, jhn saattaa liittyä kuristuskhtaus. Ohimenevät ireet viittaavat siihen, että tapahtuma n himenevä aivverenkierthäiriö (TIA). Sydäninfarktin ireita vivat lla: - kipu, epämiellyttävä tunne, paineen tunne, painn tunne, puristuksen tai täysinäisyyden tunne rinnassa, käsivarressa tai rintalastan takana - selkään, leukaan, kurkkuun, käsivarteen ja/tai vatsaan säteilevä epämiellyttävä tunne - täysinäisyyden, ruansulatushäiriöiden tai tukehtumisen tunne - hikilu, pahinvinti, ksentelu tai huimaus - erittäin vimakas heikkuden tunne, ahdistuneisuus tai hengenahdistus - npea tai epäsäännöllinen sydämen syke. Kasvaimet Epidemilgiset tutkimukset vat sittaneet, että pitkäaikainen (> 5 vuden) ehkäisytablettien käyttö lisää khdunkaulan syövän riskiä ptilailla, jilla n ihmisen papillmavirus (HPV) -infekti. Kuitenkin n vielä epäselvää, missä määrin tähän havaintn vaikuttavat sekittavat tekijät (esim. ert sukupulikumppanien määrissä tai estemenetelmien käytössä). Meta-analyysi 54 epidemilgisesta tutkimuksesta sitti, että yhdistelmäehkäisytablettien tämänhetkisten käyttäjien suhteellinen rintasyöpäriski n hieman suurentunut (suhteellinen riskikerrin 1,24) ja että tämä suurentunut riski häviää vähitellen 10 vuden kuluessa yhdistelmäehkäisytablettien käytön lputtua. Kska rintasyöpä n harvinainen alle 40-vutiailla naisilla, tällä hetkellä yhdistelmäehkäisytabletteja käyttävillä tai hiljattain niitä käyttäneillä havaittu rintasyöpädiagnsien ylimäärä n pieni verrattuna rintasyövän kknaisriskiin. Nämä tutkimukset eivät anna näyttöä kausaliteetista. Havaittu riskin suureneminen vi jhtua rintasyövän varhaisemmasta diagnsista yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä, yhdistelmäehkäisytablettien bilgisista vaikutuksista tai mlemmista. Lisäksi käyttäjillä diagnsidut rintasyöpätapaukset vat yleensä kliinisesti varhaisemmassa vaiheessa kuin ehkäisytabletteja käyttämättömillä diagnsidut rintasyöpätapaukset. Yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä n raprtitu harvin hyvänlaatuisia ja vielä harvemmin pahanlaatuisia maksakasvaimia. Yksittäistapauksissa nämä kasvaimet vat aiheuttaneet hengenvaarallisia vatsanteln sisäisiä verenvutja. Ertusdiagnstisesti maksakasvaimen mahdllisuutta tulisi harkita, kun yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjällä n vimakasta ylävatsakipua, suurentunut maksa tai merkkejä vatsantelnsisäisestä verenvudsta. Endmetriumin syövän ja munasarjasyövän riski n tavanmaista pienempi suurempiannksisten yhdistelmäehkäisytablettien (50 mikrg etinyyliestradilia) käyttäjillä. Ei le vahvistettu, nk näin myös pienempiannksisten yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä. ALAT-arvn khaminen Kliinisissä tutkimuksissa, jissa käytettiin hepatiitti C -viruksen (HCV) hitn tarkitettua yhdistelmää mbitasviiri/paritapreviiri/ritnaviiri ja dasabuviiria (ribaviriinin kanssa tai ilman) naisilla, jtka käyttivät etinyyliestradilia sisältävää lääkitystä, kuten hrmnaalisia yhdistelmäehkäisyvalmisteita, transaminaasiarv (ALAT) khsi merkitsevästi useammin yli viisinkertaiseksi viitearvn ylärajasta (ULN) (ks. khdat 4.3 ja 4.5). 9

10 Muut tilat Hypertriglyseridemia tai sen esiintyminen suvussa vi suurentaa haimatulehduksen riskiä yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä. Vähäistä verenpaineen khamista n raprtitu mnilla yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä, mutta kliinisesti merkittävä verenpaineen khaminen n harvinaista. Yhdistelmäehkäisytablettien käytön ja kliinisen hypertensin välistä yhteyttä ei le vahvistettu. Js verenpaine kuitenkin khaa pitkäkestisesti ja kliinisesti merkittävästi yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikana, lääkärin tulisi keskeyttää valmisteen käyttö ja hitaa hypertensita. Valmisteen käyttöä vidaan jatkaa, js verenpainelääkityksellä saadaan aikaan nrmtensi. Seuraavia sairaustilja tai niiden pahenemista n raprtitu sekä raskauden että yhdistelmäehkäisytablettien käytön yhteydessä, mutta niiden yhteydestä yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön ei le vakuuttavaa näyttöä: klestaasiin liittyvä keltaisuus ja/tai kutina, sappikivimudstus, prfyria, SLE, hemlyyttis-ureeminen ireyhtymä, Sydenhamin krea, herpes gestatinis, tsklersiin liittyvä kuulnalenema, (perinnöllinen) angiedeema. Yhdistelmäehkäisytablettien käytön keskeyttäminen saattaa lla tarpeen akuuteissa tai krnisissa maksan timintahäiriöissä, kunnes maksafunktiarvt vat nrmalisituneet. Yhdistelmäehkäisytablettien käyttö n lpetettava, js raskausaikana ensi kertaa ilmennyt tai aiempaan sukupulihrmnien käyttöön liittynyt klestaattinen keltaisuus ja/tai klestaasiin liittyvä kutina uusiutuu. Vaikka yhdistelmäehkäisytabletit vivat vaikuttaa perifeeriseen insuliiniresistenssiin tai gluksinsietn, yhdistelmäehkäisytabletteja (< 0,05 mg etinyyliestradilia sisältäviä) käyttävien naisten diabeteshidn muuttamistarpeesta ei le näyttöä. Yhdistelmäehkäisytabletteja käyttäviä diabeetikkja tulee kuitenkin seurata hulellisesti. Endgeenisen depressin, epilepsian, Crhnin taudin ja haavaisen kliitin n ilmitettu pahentuneen yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikana. Maksaläiskiä vi jskus esiintyä, erityisesti js niitä n esiintynyt raskausaikana. Maksaläiskiin taipuvaisten naisten tulisi välttää aurinka ja ultravilettisäteilyaltistusta yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikana. Masentunut mieliala ja masennus vat tunnettuja hrmnaalisten ehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyviä haittavaikutuksia (ks. khta 4.8). Masennus vi lla vakavaa, ja se n itsetuhisen käyttäytymisen ja itsemurhan tunnettu riskitekijä. Naisia n kehtettava ttamaan yhteyttä lääkäriinsä, js heillä esiintyy mielialan muutksia ja masennuksen ireita, myös pian hidn alittamisen jälkeen. Tämä lääkevalmiste sisältää 55 mg laktsia per valkinen tabletti ja 55 mg laktsia per vihreä tabletti. Laktsitnta rukavalita nudattavien ptilaiden, jilla n harvinainen perinnöllinen galaktsiintleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuuts tai gluksi-galaktsi-imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. Ehkäisymenetelmää valittaessa tulee kaikki yllä mainittu ttaa humin. Lääkärintarkastus Ennen Lumivela-valmisteen käytön alittamista tai uudelleen alittamista ptilaan sairaushistria n selvitettävä täydellisesti (mukaan lukien sukuanamneesi), ja raskaus n suljettava pis. Naisen verenpaine n mitattava ja hänelle n tehtävä lääkärintarkastus ttaen humin vasta-aiheet (ks. 10

11 khta 4.3) ja varitukset (ks. khta 4.4). On tärkeää kiinnittää naisen humita laskim- ja valtimveritulppia kskeviin tietihin, kuten Lumivela-valmisteen käyttöön liittyvään riskiin verrattuna muihin yhdistelmäehkäisyvalmisteisiin, laskim- ja valtimveritulppien ireisiin, tiedssa leviin riskitekijöihin sekä siihen, mitä tehdä, js epäilee veritulppaa. Naista n myös neuvttava lukemaan pakkausselste hulellisesti ja nudattamaan siinä annettuja hjeita. Tarkastuskäyntien tiheyden ja lunteen pitää perustua vakiintuneisiin hitsusituksiin, ja ne n tteutettava kunkin naisen kliinisten tarpeiden mukaisesti. Naisia n varitettava siitä, että ehkäisytabletit eivät sujaa HIV-infektilta (AIDS) tai muilta sukupuliteitse tarttuvilta taudeilta. Tehn heikkeneminen Yhdistelmäehkäisytablettien teha vivat heikentää esimerkiksi tabletin unhtaminen (ks. khta 4.2), ruansulatuskanavan häiriöt (ks. khta 4.2) tai muiden lääkevalmisteiden samanaikainen käyttö (ks. khta 4.5). Mäkikuismaa (Hypericum perfratum) sisältäviä rhdsvalmisteita ei tulisi käyttää samanaikaisesti Lumivela-valmisteen kanssa, kska vaarana n vaikuttavien aineiden plasmapitisuuksien laskeminen ja valmisteen ehkäisytehn hunntuminen (ks. khta 4.5). Syklikntrllin heikentyminen Kaikki yhdistelmäehkäisytabletit vivat aiheuttaa epäsäännöllisiä vutja (tiputtelu- tai läpäisyvuta) etenkin ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Siksi epäsäännöllistä vuta kannattaa alkaa tutkia vasta nin klme kierta kestävän speutumisvaiheen jälkeen. Js vuthäiriöt jatkuvat tai niitä ilmaantuu kiertjen ltua aiemmin säännölliset, ei-hrmnaaliset syyt n syytä ttaa humin. Asianmukaiset diagnstiset timenpiteet (mahdllisesti khdun kaavinta) vat indisituja maligniteetin tai raskauden pissulkemiseksi. Jskus lumetablettijaksn aikana ei tule tyhjennysvuta. Js yhdistelmäehkäisytabletteja n käytetty khdassa 4.2 annettujen hjeiden mukaan, nainen ei tdennäköisesti le raskaana. Js valmistetta ei kuitenkaan le käytetty hjeiden mukaan ennen tyhjennysvudn ensimmäistä pisjääntiä tai js j kaksi tyhjennysvuta n jäänyt tulematta, raskauden mahdllisuus n suljettava pis ennen yhdistelmäehkäisytablettien käytön jatkamista. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Hum.: Samanaikaisesti käytettävien lääkevalmisteiden valmisteyhteenvetihin tulee tutustua mahdllisten yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Farmakdynaamiset yhteisvaikutukset Samanaikainen käyttö mbitasviiri/paritapreviiri/ritnaviiri-yhdistelmää ja dasabuviiria (ribaviriinin kanssa tai ilman) sisältävien lääkevalmisteiden kanssa saattaa lisätä ALAT-arvn khamisriskiä (ks. khdat 4.3 ja 4.4). Tästä syystä Lumivela-käyttäjien n vaihdettava muuhun ehkäisymenetelmään (esim. pelkkää prgestiinia sisältävään ehkäisyyn tai ei-hrmnaalisiin menetelmiin) ennen tämän yhdistelmähidn alittamista. Lumivela-valmisteen käyttö vidaan alittaa uudelleen 2 viikn kuluttua tämän yhdistelmähidn lpettamisesta. Muiden lääkkeiden vaikutukset Lumivela-valmisteeseen Yhteisvaikutuksia saattaa ilmetä mikrsmaalisia entsyymejä indusivien lääkkeiden kanssa, jtka vivat lisätä sukupulihrmnien puhdistumaa, mikä vi jhtaa läpäisyvutihin ja/tai ehkäisytehn pettämiseen. 11

12 Hit Entsyymi-indukti vidaan havaita j muutaman hitpäivän jälkeen. Maksimaalinen entsyymi-indukti ilmenee yleensä muutaman viikn kuluessa. Lääkehidn lpettamisen jälkeen entsyymi-induktin vaikutus vi kestää nin neljän viikn ajan. Lyhytaikainen hit Käytettäessä entsyymejä indusivia lääkkeitä naisen tulee väliaikaisesti käyttää yhdistelmäehkäisytablettien lisäksi jtakin estemenetelmää tai valita jkin muu ehkäisykein. Estemenetelmää n käytettävä samanaikaisesti käytettävän lääkityksen ajan sekä lisäksi 28 päivää lääkityksen lpettamisen jälkeen. Js lääkitys jatkuu vielä yhdistelmäehkäisytablettiläpipainpakkauksen vaikuttavien tablettien lppumisen jälkeen, lumetabletit n hävitettävä ja siirryttävä heti seuraavaan läpipainpakkaukseen. Pitkäaikainen hit Käytettäessä pitkäkestisesti entsyymejä indusivaa lääkitystä susitellaan muun lutettavan, eihrmnaalisen ehkäisymenetelmän käyttöä. Yhdistelmäehkäisytablettien puhdistumaa lisäävät aineet (entsyymi-indukti heikentää yhdistelmäehkäisytablettien teha), esimerkik si: Barbituraatit, bsentaani, karbamatsepiini, fenytiini, primidni, rifampisiini, HIV-lääkkeet ritnaviiri, nevirapiini ja efavirentsi sekä mahdllisesti myös felbamaatti, grisefulviini, kskarbatsepiini, tpiramaatti ja mäkikuismaa (Hypericum perfratum) sisältävät rhdsvalmisteet. Aineet, jilla n vaihtelevia vaikutuksia yhdistelmäehkäisytablettien puhdistumaan Yhtäaikaisesti yhdistelmäehkäisytablettien kanssa käytettynä mnet HIV-prteaasinestäjiä ja einuklesidirakenteisia käänteiskpiijaentsyymin estäjiä sisältävät lääkeyhdistelmät (myös HCV:n estäjiä sisältävät yhdistelmät) vivat suurentaa tai pienentää prgestiinien tai estrgeenin pitisuutta plasmassa. Näiden muutsten kknaisvaikutus vi jissakin tapauksissa lla kliinisesti merkittävä. Tämän vuksi samanaikaisen HIV/HCV-lääkityksen valmisteyhteenvet pitää tarkastaa ptentiaalisten yhteisvaikutusten varalta ja niiden suhteen annettujen lisähjeiden salta. Naisen, jka käyttää prteaasinestäjää tai ei-nuklesidirakenteista käänteiskpiijaentsyymin estäjää, tulee lisäksi käyttää lisäehkäisynä jtain estemenetelmää, js yhteisvaikutuksen mahdllisuutta epäillään. Lumivela-valmisteen vaikutus muihin lääkevalmisteisiin Ehkäisytabletit saattavat muuttaa tiettyjen muiden lääkkeiden metabliaa, jllin niiden pitisuus plasmassa ja kudksessa vi jk nusta (esim. siklspriini) tai laskea (esim. lamtrigiini). Labratriarvt Steridiehkäisyn käyttö vi vaikuttaa eräisiin labratriarvihin, kuten maksan, kilpirauhasen, lisämunuaisen ja munuaisten timintakkeiden bikemiallisiin parametreihin, (kantaja)prteiinien (esimerkiksi krtiksterideja sitvan glbuliinin ja lipidi/lipprteiinifraktiiden) pitisuuksiin plasmassa, hiilihydraattiaineenvaihdunnan parametreihin ja veren hyytymis- ja fibrinlyysiparametreihin. Muutkset pysyvät yleensä nrmaalialueella. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Lumivela-tabletteja ei le tarkitettu käytettäväksi raskauden aikana. Js Lumivela-tabletteja käyttävä nainen tulee raskaaksi, tablettien käyttö n lpetettava. Useimpien epidemilgisten tutkimusten mukaan synnynnäisten kehityshäiriöiden riski ei kuitenkaan le suurentunut ennen raskautta yhdistelmäehkäisytabletteja käyttäneiden naisten lapsilla, kuten ei myöskään teratgeenisten vaikutusten riski sillin, kun yhdistelmäehkäisytabletteja n käytetty raskauden varhaisvaiheessa. 12

13 Kun Lumivela-valmisteen käyttö alitetaan uudelleen, n humiitava, että laskimtrmbemblian riski n suurentunut synnytyksen jälkeisenä aikana (ks. khdat 4.2 ja 4.4). Imetys Yhdistelmäehkäisytabletit vivat vaikuttaa imetykseen, sillä ne vivat vähentää rintamaidn määrää ja muuttaa sen kstumusta. Siksi yhdistelmäehkäisytabletteja tulisi susituksen mukaan yleensä käyttää vasta, kun lapsi n vieritettu rintamaidsta. Pieniä määriä kntraseptiivisiä sterideja ja/tai niiden metabliitteja vi erittyä rintamaitn. Nämä määrät saattavat vaikuttaa lapseen. 4.7 Vaikutus ajkykyyn ja kneiden käyttökykyyn Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajkykyyn tai kneiden käyttökykyyn ei le tehty. Vaikutusta ajkykyyn tai kneiden käyttökykyyn ei le havaittu yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä. 4.8 Haittavaikutukset Vakavat haittavaikutukset yhdistelmäehkäisyvalmistetta käyttävillä naisilla, ks. khta 4.4. Desgestreeli-/etinyyliestradilitablettien käytön aikana n raprtitu seuraavia haittavaikutuksia: Elinjärjestelmä Infektit Immuunijärjestelmä Aineenvaihdunta ja ravitsemus Psyykkiset häiriöt Hermst Silmät Kuul ja tasapainelin Verisunist Ruansulatuselimistö Ih ja ihnalainen kuds Sukupulielimet ja rinnat Yleisireet ja antpaikassa tdettavat haitat Hyvin yleiset (> 1/10) Epäsäännölliset vudt Painn nusu Yleiset / Melk harvinaiset ( 1/1 000, < 1/10) Nesteretenti Masennus Mielialan vaihtelut Libidn heikkeneminen Päänsärky Huimaus Hermstuneisuus Migreeni Hypertensi Pahinvinti Vatsakipu Oksentelu Akne Ihttuma Urtikaria Amenrrea Rintjen aristus Rintjen kipu Rintjen suureneminen Metrrragia Harvinaiset (< 1/1 000) Emättimen kandidiaasi Yliherkkyysreaktit Libidn vimistuminen Piillinssien hun siet Otsklersi Laskimtrmbemblia tai valtimtrmbemblia Erythema ndsum Erythema multifrme Kutina Hiustenlähtö Vut emättimestä Vut rinnista 13

14 Tiettyjen haittavaikutusten kuvaus Yhdistelmäehkäisyvalmisteita käyttävillä naisilla n havaittu valtimiden ja laskimiden trmbttisten ja trmbemblisten tapahtumien lisääntynyt riski. Näitä tapahtumia vat mm. sydäninfarkti, aivhalvaus, himenevät aivverenkierthäiriöt (TIA), laskimveritulppa ja keuhkemblia. Tapahtumia kuvataan tarkemmin khdassa 4.4. Yhdistelmäehkäisytabletteja käyttävillä naisilla n raprtitu myös muita haittavaikutuksia, jita kuvataan tarkemmin khdassa 4.4. Varitukset ja käyttöön liittyvät vartimet. Näihin kuuluvat.: - Hypertensi - Hrmniriippuvaiset kasvaimet (esim. maksakasvaimet, rintasyöpä) - Seuraavia sairaustilja tai niiden pahenemista n raprtitu, mutta niiden yhteydestä yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön ei le pitävää näyttöä: Crhnin tauti, clitis ulcersa, epilepsia, endmetrisi, khdun lihaskasvain, prfyria, SLE, herpes gestatinis, Sydenhamin krea, hemlyyttis-ureeminen ireyhtymä, klestaasiin liittyvä keltaisuus - Maksaläiskät - Yhdistelmäehkäisytablettien käytön keskeyttäminen saattaa lla tarpeen akuuteissa tai krnisissa maksan timintahäiriöissä, kunnes maksafunktiarvt vat nrmalisituneet. - Perinnöllistä angiedeemaa sairastavilla naisilla estrgeenien käyttö saattaa aiheuttaa tai pahentaa angiedeeman ireita. Ehkäisytablettien käyttäjillä n hyvin vähän suurentunut rintasyöpädiagnsien esiintyvyys. Kska rintasyöpä n harvinainen alle 40-vutiailla naisilla, rintasyöpädiagnsien ylimäärä n pieni verrattuna rintasyöpäriskiin kk elinaikana. Varmaa näyttöä riskin yhteydestä yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön ei le. Kats tarkemmin khdista 4.3 ja 4.4. Yhteisvaikutukset Läpäisyvut ja/tai ehkäisyn pettäminen saattavat jhtua muiden lääkkeiden (entsyymi-indusrit) yhteisvaikutuksista ehkäisytablettien kanssa (ks. khta 4.5). Epäillyistä haittavaikutuksista ilmittaminen On tärkeää ilmittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdllistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainn jatkuvan arviinnin. Terveydenhulln ammattilaisia pyydetään ilmittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle tahlle: www-sivust: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL FIMEA 4.9 Yliannstus Yliannstuksen ei le raprtitu aiheuttavan vakavia haittavaikutuksia. Yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön liittyvän kkemuksen perusteella mahdllisia yliannstusireita vat pahinvinti, ksentelu ja nurilla tytöillä vähäinen verenvut emättimestä. Antidttia ei le, ja jatkhit n ireenmukaista. 14

15 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakdynamiikka Farmakterapeuttinen ryhmä: Prgestageenit ja estrgeenit, kiinteät yhdistelmävalmisteet, ATC-kdi: G03AA09 Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden ehkäisyteh perustuu mnen eri tekijän yhteisvaikutukseen. Näistä tärkeimpiä vat vulaatin estyminen ja khdunkaulan liman kstumuksen muuttuminen. Lumivela n yhdistelmäehkäisyvalmiste, jka sisältää etinyyliestradilia ja desgestreelikeltarauhashrmnia. Etinyyliestradili n tunnettu synteettinen estrgeeni. Desgestreeli n synteettinen keltarauhashrmni. Oraalisen annn jälkeen sillä n vimakas vulaatita estävä vaikutus. Suurimmassa mnikeskustutkimuksessa (n = kierta) krjaamattman Pearlin indeksin arviitiin levan 0,1 (95 % luttamusväli 0,0 0,3). Lisäksi 4,5 % naisista ilmitti tyhjennysvudn pisjäämistä ja 9,2 % epäsäännöllisiä vutja 6 hitkierrn jälkeen. Pediatriset ptilaat Kliinisiä tietja turvallisuudesta ja tehsta alle 18-vutiailla nurilla ei le saatavilla. 5.2 Farmakkinetiikka Desgestreeli Imeytyminen Oraalisen annn jälkeen desgestreeli imeytyy npeasti ja muuttuu 3-ket-desgestreeliksi. Huippupitisuus plasmassa, n. 2 ng/ml, saavutetaan nin 1,5 tunnin kuluttua kerta-annksen ttamisesta. 3-ket-desgestreelin absluuttinen bilginen hyötysuus n %. Jakautuminen 3-ket-desgestreeli situtuu seerumin albumiiniin ja sukupulihrmneja sitvaan glbuliiniin (SHBG). Etinyyliestradilin aiheuttama SHBG:n nusu vaikuttaa sekä 3-ket-desgestreelin situtumismäärään että sen jakautumiseen plasman prteiineissa. Tämän seurauksena 3-ket-desgestreelin pitisuus khaa hitaasti hidn aikana, kunnes vakaa tila saavutetaan 3 13 päivässä. Bitransfrmaati Desgestreelin ensivaiheen metabliasta vastaa mm. sytkrmi P450 -järjestelmän katalysima hydrksylaati ja sen jälkeinen dehydrgenaati khdassa C3. 3-ket-desgestreelin aktiivinen metabliitti pelkistyy edelleen; hajamistutteet knjugituvat sulfaatiksi ja glukurnideiksi. Eläimillä tehdyt kkeet sittavat, ettei enterhepaattisella kierrlla le merkitystä desgestreelin gestageenisen vaikutuksen kannalta. Eliminaati 3-ket-desgestreelin eliminaatin puliintumisaika n keskimäärin n. 31 tuntia (24 38 tuntia) ja sen plasmapuhdistuma 5,0 9,5 l/h. Desgestreeli ja sen metabliitit eliminituvat virtsaan ja ulsteisiin (suhteessa 1,5:1), jk vapaina sterideina tai knjugaatteina. Vakaa tila Vakaassa tilassa seerumin 3-ket-desgestreelipitisuus khaa kaksin- tai klminkertaiseksi. 15

16 Etinyyliestradili Imeytyminen Etinyyliestradili imeytyy npeasti ja plasman huippupitisuus, n. 80 pg/ml, saavutetaan 1,5 tunnin kuluessa kerta-annksen ttamisesta. Absluuttinen bilginen hyötysuus n presysteemisen knjugaatin ja alkureitin metablian seurauksena 60 %. Pitisuus-aikakäyrän alle jäävän pinta-alan (AUC) ja C max -arvn vidaan dttaa suurenevan hieman ajan mittaan. Jakautuminen Etinyyliestradili situtuu 98,8-prsenttisesti plasman prteiineihin, lähes yksinmaisesti albumiiniin. Bitransfrmaati Etinyyliestradilin presysteeminen knjugaati tapahtuu sekä hutsulen limakalvlla että maksassa. Etinyyliestradilin surat knjugaatit hydrlysituvat sulistbakteerien vaikutuksesta etinyyliestradiliksi, jka vi imeytyä uudestaan, ja näin syntyy enterhepaattinen kiert. Etinyyliestradilin ensisijainen metabliareitti n sytkrmi P450 -välitteinen hydrksylaati, ja sen tärkeimmät metabliitit vat 2-OH-EE ja 2-metksi-EE. 2-OH-EE metablituu edelleen kemiallisesti reaktiivisiksi metabliiteiksi. Eliminaati Etinyyliestradilin eliminaatin puliintumisaika plasmasta n n. 29 tuntia (26 33 tuntia) ja plasmapuhdistuma l/h. Etinyyliestradilin knjugaatit ja metabliitit erittyvät virtsaan ja ulsteisiin (suhteessa 1:1). Vakaa tila Vakaan tilan pitisuus saavutetaan 3 4 päivässä, jllin pitisuus seerumissa n n % krkeampi kuin kerta-annksen jälkeen. 5.3 Prekliiniset tiedt turvallisuudesta Tksiklgisissa tutkimuksissa ei le havaittu muita kuin Lumivela-valmisteen hrmniprfiilin perusteella selittyviä vaikutuksia. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Vaikuttavat kalvpäällysteiset tabletit (valkiset): Tabletin ydin: Laktsimnhydraatti Maissitärkkelys Pvidni K-30 (E1201) RRR-α-tkferli (E307) Sijaöljy Piidiksidi, kllidinen, hydratitu (E551) Piidiksidi, kllidinen, vedetön (E551) Steariinihapp (E570) Tabletin kalvpäällyste: Hyprmellsi 2910 (E464) Triasetiini (E1518) Plysrbaatti 80 Titaanidiksidi (E171) 16

17 Kalvpäällysteiset lumetabletit (vihreät): Tabletin ydin: Laktsimnhydraatti Maissitärkkelys Pvidni K-30 (E1201) Piidiksidi, kllidinen, vedetön (E551) Magnesiumstearaatti (E572) Tabletin kalvpäällyste: Hyprmellsi 2910 (E464) Triasetiini (E1518) Plysrbaatti 80 Titaanidiksidi (E171) Indigkarmiinin alumiinilakka (E132) Keltainen rautaksidi (E172) 6.2 Yhteenspimattmuudet Ei leellinen. 6.3 Kestaika 2 vutta 6.4 Säilytys Säilytä alle 30 ºC. Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä vallle. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskk (pakkauskt) Läpipainpakkaus, jssa alumiinitaustakalv ja kirkas tai hieman samea PVC/PVDC-kalv. Pakkauskt: 1 x kalvpäällysteistä tablettia (21 vaikuttavaa tablettia ja 7 lumetablettia) 3 x kalvpäällysteistä tablettia (21 vaikuttavaa tablettia ja 7 lumetablettia) 6 x kalvpäällysteistä tablettia (21 vaikuttavaa tablettia ja 7 lumetablettia) 13 x kalvpäällysteistä tablettia (21 vaikuttavaa tablettia ja 7 lumetablettia) Kaikkia pakkauskkja ei välttämättä le myynnissä. 6.6 Erityiset vartimet hävittämiselle Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte n hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Exeltis Healthcare S.L. Av.Miralcamp 7-Plign Ind.Miralcamp Azuqueca de Henares, Guadalajara Espanja 17

18 8. MYYNTILUVAN NUMERO MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ