Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen"

Transkriptio

1 PPP-Botnia-tutkimus Diabeteksen esiintyvyys, ennustettavuus ja ehkäisy Pohjanmaalla (Prevalens, Prediktion och Prevention av diabetes i Österbotten) Bo Isomaa

2 1 Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä 3.4 Verenpaine, rasva-arvot ja lääkitys 3. Tupakointi, elämäntavat ja koettu terveys 3.6 Fyysinen kunto 4. PPP-Botnia-tutkimuksen jatko. Tieteelliset julkaisut, joissa PPP-Botnia on mukana 1

3 2 1. Tausta Tyypin 2 diabetes (T2D) on kansansairaus, joka aiheuttaa seuraamuksia sairastuneen henkilön lisäksi myös yhteiskunnan taloudelle. Yhteiskuntakehitys, johon liittyy lihavuuden yleistyminen ja liikunnan väheneminen johtaa tyypin 2 diabeteksen ja heikentyneen glukoosinsietokyvyn voimakkaaseen lisääntymiseen. Maailmanlaajuisesti diabetes on jo voimakkaasti lisääntynyt ja vuonna 2030 lähes 300 miljoonan ihmisen arvioidaan sairastavan diabetesta (Wild et al. 2004). T2D:n on raportoitu lisääntyvän myös nuorison ja nuorten aikuisten keskuudessa. Metabolinen oireyhtymä, joka usein kulkee käsi kädessä tyypin 2 diabeteksen kanssa, tarkoittaa eri riskitekijöiden kasautumista. Näitä ovat mm. vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja rasva- ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt. Yhdysvalloista on raportoitu jopa 2 % aikuisväestöstä täyttävän metabolisen oireyhtymän kriteerit. Miltä tilanne näyttää Pohjanmaalla? Noin 20 vuotta sitten selvitettiin diabeteksen yleisyyttä Närpiössä (Eriksson et al. 1992). Tuolloin arvioitiin, että 3%:lla aikuisväestöstä oli diabetes. Ajankohtaista väestötietoa diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän yleisyydestä Pohjanmaalla ei ole. Sekä diabetes että metabolinen oireyhtymä ovat merkittäviä riskitekijöitä sydän- ja verisuonisairauksille kuten sydän- ja aivoinfarktille sekä periferiselle valtimotaudille. Sen lisäksi diabetes aiheuttaa pienten verisuonten ongelmia, jotka johtavat vaurioihin hermoissa, munuaisissa ja silmänpohjissa. Diabeteksen hoitoon arvioidaan kuluvan vähintään % Suomen sairaanhoitomenoista. On tarpeen selvittää ongelman laajus, riskitekijät ja ennen kaikkea kehittää strategioita diabeteksen ehkäisemiseksi. Tutkimuksen tarkoitus PPP-Botnia-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää diabeteksen ja sen esiasteiden sekä metabolisen oireyhtymän yleisyys Pohjanmaan aikuisväestössä. Nimen kolme P:kirjainta tulevat ruotsinkielisen nimen sanoista Prevalens (Esiintyvyys), Prediktion (Ennustaminen) ja Prevention (Ehkäisy). Suomeksi voitaisiin puhua EEE-Botniatutkimuksesta. PPP-Botnia-tutkimus mahdollistaa sekä perinnöllisten että elämäntapoihin liittyvien riskitekijöiden tutkimisen ja lisäksi eri riskitekijöiden yhteisvaikutuksen tutkimisen. Tutkimuksen toteutustavan ja laajuuden myötä saadaan tietoa keskeisistä terveyteen liittyvistä tekijöistä Pohjanmaan aikuisväestössä. Tutkimuksessa kerätään tietoa veren rasva-arvoista, verenpaineesta, tupakoinnista ja nuuskankäytöstä, ravintotottumuksista, psykososiaalisesta stressistä, koetusta terveydestä ja masennusoireista, liikuntatottumuksista ja fyysisestä kunnosta. 2

4 3 2. Menetelmät Tutkimushenkilöt PPP-Botnia-tutkimus toteutettiin väestöpohjaisena tutkimuksena viidessä Botnia-tutkimuksen keskuksessa Pohjanmaalla. Väestörekisteristä poimittiin sattumaotantana 18-7 vuotiaita tutkittavia kyseisistä kunnista. Tutkittavat saivat kirjallisen kutsun ja antoivat kirjallisen suostumuksen tutkimukseen. Osanottajat edustavat alla lueteltujen kuntien tai kuntien osien väestöä. Suluissa on mainittu tutkimuskeskus: - Närpiö ja Kaskinen (Närpiö) - Maalahti ja Korsnäs (Maalahti) - Mustasaari (Mustasaari) - Vaasa (Vaasa) - Pietarsaaren seutu: Pietarsaari, Luoto, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Teerijärvi (Pietarsaari) Tutkimusmenetelmät Glukoosirasitus ja verinäytteet Tutkittaville tehtiin glukoosirasitus (OGTT, Oral Glucose Tolerance Test ), jossa otettiin näytteet mm. glukoosi- ja insuliinimäärityksiä varten ennen tutkimuksen alkua (0 ) sekä 30 ja 120 minuutin kohdalla. Menetelmät on kuvattu kotisivuilla. Paastotilanteessa määritettiin veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit), joista laskettiin LDL-kolesteroli. Lisäksi otettiin näytteet maksaentsyymeitä (ALAT), vapaita rasvahappoja, herkkää CRP:tä, adiponektiinia ja inkretiinihormoneja varten sekä geneettisiä tutkimuksia varten. Mittaukset Verenpaine, painoindeksi (BMI, Body-Mass Index ), lantion- ja vyötärönympärys ja rasvaprosentti mitattiin. Osallistujille tarjottiin mahdollisuutta osallistua 2 km kävelytestiin. Menetelmät on kuvattu kotisivuilla. Kyselylomake Tutkittavien täyttämässä kyselylomakkeessa kysyttiin elämäntavoista (liikunnasta, ravinnosta, tupakoinnista, nuuskankäytöstä, alkoholinkäytöstä), psykososiaalisesta stressistä ja koetusta terveydestä (SF-36), sydän- ja verisuonisairauksista, nykylääkityksestä ja diabeteksen esiintymisestä suvussa. Tutkittavien saama lausunto Osallistujat saivat kirjallisen lausunnon keskeisistä tutkimustuloksista (glukoosirasitus, rasvaarvot, verenpaine, painoindeksi, vyötärönympärys, ALAT) sekä suosituksen mahdollisesta jatkotutkimusten tai seurannan tarpeesta. Osallistujien luvalla tulokset lähetettiin myös työterveyshuoltoon tai omalle lääkärille tai terveydenhoitajalle. 3

5 4 3. Tulokset 3.1. Osallistuminen tutkimukseen Väestörekisterin avulla valittiin satunnaisesti yhteensä 919 henkilöä ikäluokista 18-7 vuotta, jotka kutsuttiin tutkimukseen. Heistä 208 henkilöä (4,7 %) osallistui. Taulukossa 1 on esitetty osallistujien määrä iän ja sukupuolen mukaan jaoteltuna ja taulukossa 2 heidän jakautumisensa eri tutkimuskeskusten mukaan. Osallistumisaktiviteetti oli suurin Närpiössä (78.1%) ja pienin Vaasassa (47.8%). Osallistuminen korreloi merkittävästi henkilön iän, sukupuolen, äidinkielen ja ammatin kanssa. Naiset osallistuivat aktiivisemmin kuin miehet (8 ja 0 %), ruotsinkieliset useammin kuin suomenkieliset (60 ja 48 %) ja vanhemmat useammin kuin nuoremmat. Korkeampi koulutus korreloi myös korkeampaan osallistumisaktiviteettiin. Taulukko 1: PPP-Botnia-tutkimukseen osallistuneet Ikärymät Miehet Naiset Kaikki Kaikki Taulukko 2: Osallistujien määrä ja osallistumisprosentti eri Botnia-keskuksissa Botnia-keskukset Osallistujat Osallistumisrosentti Närpiö Maalahti-Ristiniemi Mustasaari Pietarsaari Vaasa Kaikki Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky Diabeteksen ja sen esiasteiden esiintyvyyden selvittämiseksi tehtiin standardoitu glukoosirasitus (WHO, 7 g glukoosia). Aiemmin tehty diabetesdiagnoosi kirjattiin ja diagnoosi tarkistettiin tarvittaessa sairaskertomuksesta. Niinikään kirjattiin diabeteslääkityksen käyttö. Kuvissa 1 (miehet) ja 2 (naiset) esitetään esiintyvyysluvut diabeteksen (aiemmin tiedetyn tai tutkimuksen yhteydessä todetun eli uuden diabeteksen) ja heikentyneen glukoosinsiedon (IFG- ja IGT- ryhmät yhdistettynä) suhteen eri ikäluokissa. Diabeteksen esiintyvyys oli matala (n. 2 %) 0 vuoden ikään asti mutta se kasvoi sitten nopeasti ja on peräti 20% 70- vuotiaiden joukossa. Miehillä oli useammin diabetes kuin naisilla. Lähes puolella diabeetikoista ei sairautta oltu aiemmin diagnostisoitu. Heikentynyt glukoosinsietokyky oli kaikissa ikäluokissa yleisempi kuin diabetes. 4

6 Kuva 1. Tiedetyn ja uuden diabeteksen sekä heikentyneen glukoosinsietokyvyn (IGT/IFG) esintyvyys suhteessa ikään miehillä IGT/IFG uusi dm tiedetty dm v v v v v. 0-9 v. Kuva 2. Tiedetyn ja uuden diabeteksen sekä heikentyneen glukoosinsietokyvyn (IGT/IFG) esintyvyys suhteessa ikään naisilla IGT/IFG uusi dm tiedetty dm v. 0-9 v v v v v.

7 Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä Painoindeksin (BMI) avulla voidaan tarkastella ylipainon ja lihavuuden jakautumista väestössä. BMI välillä 20-2 kg/m 2 on normaali, BMI 2-30 kg/m 2 merkitsee ylipainoa, yli 30 kg/m 2 lihavuutta ja yli 3 kg/m 2 vaikeaa lihavuutta. Kuvassa 3 esitetään BMI:n jakautuminen PPP-Botnia- tutkimuksessa miehillä ja naisilla. Kuvasta näkyy, että naisilla korkein pylväs on normaalipainon kohdalla ja miehillä ylipainon puolella. Naisilla oli myös useammin BMI alle 20 tia yli 3 kg/m 2. Painoindeksin keskiarvo ( keskihajonta, SD) on kg/m 2 miehillä ja kg/m 2 naisilla. Kuva 3: BMI:n jakautuminen (%) miehillä ja naisilla < >3 BMI-luokat (kg/m 2 ) miehet naiset 6

8 7 Kuva 4: Vyötärönympärys (cm) <80/ / 94-2 >88/2 miehet naiset Vyötärönympärys on yksi tapa arvioida keskivartalolihavuutta. Vyötärönympärystä, joka ylittää 2 cm (40 tuumaa) miehellä ja 88 cm (3 tuumaa) naisella pidetään poikkeavana. Kuvassa 4 näkyy vyötärönympäryksen suuruus miehillä ja naisilla eri ikäryhmissä. Noin 2%:lla miehistä ja 3%:lla naisista vyötärönympärys ylittää keskivartalolihavuuden rajan ja lisäksi n. 2%:lla on kohtalaisesti suurentunut vyötärönympärys (yli 94 cm miehillä ja yli 80 cm naisilla). Metabolisella oireyhtymällä (MBO) tarkoitetaan useiden aineenvaihdunnallisesti epäedullisten piirteiden yhteisesiintymistä (heikentynyt glukoosinsieto, keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja epäedulliset rasva-arvot), minkä katsotaan lisäävän riskiä sekä diabetekselle että sydän- ja verisuonisairauksille. PPP-Botnia-tutkimuksessa käytimme n.k. NCEP-määritelmää metaboliselle oireyhtymälle. MBO:n katsotaan olevan kyseessä, jos henkilöllä on vähintään kolme seuraavista poikkeavuuksista: - diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto - vyötärönympärys yli 2 cm miehillä, yli 88 cm naisilla - verenpainelääkitys tai verenpaine yli130/8 mmhg - kohonnut triglyseridiarvo (yli 1.7 mmol/l) - matala HDL-kolesteroli (alle 1.0 mmol/l miehillä, alle1.3 mmol/l naisilla) 7

9 8 Kuvasta näkyy, että metabolisen oireyhtymän yleisyys nousee iän myötä sekä miehillä että naisilla. Koko aikuisväestössä 22.4%:lla miehistä ja 20.4%:lla naisista on MBO. Kuva : Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys (%) (NCEP-määritelmän mukaan) miehet naiset kaikki 70-7 v v. 0-9 v v v v. 8

10 Verenpaine, rasva-arvot ja lääkitys Kohonnut verenpaine ja kohonneet rasva-arvot, erityisesti kolesteroli, ovat merkittäviä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Käypä Hoito suositus sisältää kansalliset tavoitteet näille riskitekijöille. Verenpaineen suhteen tavoitteena on verenpainetaso alle 140/90 mmhg koko väestössä. 180/1 mmhg ylittävä verenpaine on merkittävästi kohonnut. Veren rasvaarvoille on kullekin omat suosituksensa. Väestötasolla tavoitteena on kokonaiskolesteroli alle.0 mmol/l, hyvä HDL-kolesteroli yli 1.0 mmol/l (yleensä naisilla käytetään tavoitetta yli 1.3 mmol/l), triglyseridiarvo alle 1.7 mmol/l ja haitallinen LDL-kolesteroli alle 3.0 mmol/l. Taulukosta 3 näemme, kuinka nämä tavoitteet toteutuvat Pohjanmaalla PPP-Botniatutkimuksessa. Enemmistöllä sekä miehistä että naisista LDL-kolesteroliarvo ylitti 3.0 mmol/l (Taulukko 3). Joka kolmannella oli tavoitetta vähemmän suojaavaa HDL-kolesterolia. Korkeita triglyseridiarvoja oli sekä nuorilla että keski-ikäisillä miehillä kun taas vanhemmassa väestössä ei sukupuolieroa nähty. Kolesterolia laskeva lääkitys, käytännössä statiinilääkitys, oli käytössä joka viidennellä yli 60-vuotiaalla, vajaalla kymmenesosalla vuotiasta ja hyvin harvoin tätä nuoremmilla. Yli 60-vuotiaiden joukossa 40 % naisista ja 4 % miehistä käytti verenpainelääkitystä. Vaikka lääkitys oli yleinen vanhemmilla ihmisillä, verenpaineen tavoitetasoa ei väestötasolla saavutettu. Ilahduttavasti kuitenkin nähtiin, että hyvin pienellä osalla verenpaine ylitti 180/1 mmhg. Taulukko 3: Poikkeavien rasva-arvojen ja kohonneen verenpaineen (RR) esiintyvyys sekä lääkityksen käyttö iän mukaan (%) v v v. Miehet LDL >3.0 mmol/l HDL <1.0 mmol/l Triglyseridit >1.7 mmol/l Statiinilääkitys RR >140/90 mmhg RR >180/1 mmhg Verenpainelääkitys Naiset LDL >3.0 mmol/l HDL <1.0 mmol/l Triglyseridit >1.7 mmol/l Statiinilääkitys RR >140/90 mmhg RR >180/1 mmhg Verenpainelääkitys

11 Kuva 6. Säännöllinen tupakointi (%) miehet naiset v. 0-9 v v v v. kaiki 70-7 v. 3.. Tupakointi, elämäntavat ja koettu terveys Kyselylomakkeella selvitettiin osallistujien senhetkistä tupakointia (Kuva 6). 17 % miehistä ja 13 % naisista tupakoi säännöllisesti. Peräti joka neljäs nuori mies tupakoi kun vastaava osuus yli 70-vuotiaista miehistä ja naisista oli %. Taulukossa 4 esitetään eri elämäntapoihin liittyvien tekijöiden jakautumista. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin esimerkiksi nuuskan käyttöä ja liikuntatottumuksia. Säännöllisellä kohtuullisella liikunnalla tarkoitetaan vähintään kolmasti viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan kestävää liikuntaa, joka aiheuttaa hikoilua tai hengästymistä. Ruokailutottumuksia kartoitettiin nk. frekvenssikysymyksillä: osallistujat vastasivat, montako kertaa viikossa/kuukaudessa he käyttivät tiettyä elintarvikeryhmää. Henkilön ruokailutottumusten katsottiin olevan terveellisiä, mikäli he vastasivat myönteisesti vähintään kahteen seuraavista kolmesta kysymyksestä: 1) rasvattoman maidon käyttö, 2) päivittäinen kasvisten tai hedelmien nauttiminen, 3) levitteenä leivän päällä kasvisrasvaa tai ei laisinkaan rasvaa. Kuten taulukosta käy ilmi, naiset sekä liikkuivat enemmän että söivät terveellisemmin, miehet tupakoivat enemmän ja erityisesti nuorten miesten keskuudessa nuuskan käyttö oli yleistä. Huomionarvoista oli, että 40% nuorista miehistä käytti nikotiinituotteita. Lisäksi miesten ja naisten välillä oli suuria eroja raportoidussa alkoholinkäytössä. Naiset ilmoittivat käyttävänsä masennuslääkkeitä kaksi kertaa miehiä useammin vuotiaista naisista 7.2 % ilmoitti käyttävänsä antidepressiivistä lääkitystä.

12 11 Taulukko 4: Elämäntapoihin liittyvät tekijät ikäryhmittäin (%) v v v. Miehet Tupakointi Nuuskankäyttö Säännöllinen kohtuullinen liikunta Terveelliset ruokatottumukset Koettu hyvä terveys Masennuslääkitys Yli alkoholiannosta/viikko Yli alkoholiannosta/viikko Naiset Tupakointi Nuuskankäyttö Säännöllinen kohtuullinen liikunta Terveelliset ruokatottumukset Koettu hyvä terveys Masennuslääkitys Yli alkoholiannosta/viikko Yli alkoholiannosta/viikko

13 Fyysinen kunto Fyysistä kuntoa arvioitiin kuntoindeksillä, joka perustuu standardoituun 2 km UKKkävelytestiin. Analyyseistä poistettiin osallistujat, jotka käyttivät syketasoon vaikuttavaa lääkitystä, joiden painoindeksi oli yli 40 kg/m 2 ja henkilöt, jotka eivät kyenneet kävelemään ripeästi (kävelyajan perusteella). Sukupuolierot olivat huomattavat. Naisista puolella oli normaali kuntoindeksi kun taas 6%:lla miehistä oli erittäin huono tai huono kunto (Kuva 7). Vain %:lla osallistujista oli hyvä kunto. Kuva 7. Kuntoindeksn jakautuminen (n=214) erittäin huono huono normaali hyvä miehet naiset 4. PPP-Botnia- tutkimuksen jatko Perustutkimus toteutettiin vuosina Sen tarkoituksena oli selvittää nimen ensimmäinen P, diabeteksen, sen esiasteiden ja metabolisen oireyhtymän prevalenssi eli esiintyvyys. Jotta toiseen P :hen eli prediktioon (ennustettavuuteen) saadaan vastaus, aloitetaan seurantatutkimus vuoden 20 lopussa (Prospektiivinen PPP-Botnia- tutkimus). Perustutkimukseen osallistuneet kutsutaan uusintatutkimukseen kuuden vuoden kohdalla ensimmäisestä tutkimuksesta. Täten voidaan tutkia eri riskitekijöiden, sekä perinnöllisten tekijöäiden että elämäntapatekijöiden, yhteisvaikutusta diabeteksen kehittymisessä. Osa perustutkimukseen osallistuneista (n=291) on myös mukana interventiotutkimuksessa, jossa verrataan järjestetyn liikunnan ja liikuntaohjauksen vaikutusta kuntoon ja aineenvaihduntatekijöihin huonokuntoisilla henkilöillä. Tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan kolmannen P :n kysymykseen (preventio, ehkäisy). 12

14 13. PPP-Botnia tutkimukseen liittyviä julkaisuja 1. Lyssenko V, Orho-Melander M, Sjögren M, Ling C, Lupi R, Marchetti P, DelPrato S, Eriksson, K-F, Lethagen Å-L, Berglund G, Tuomi T, Nilsson P, Groop L: Mechanisms by which common variants in the TCF7L2 gene increase risk of future type 2 diabetes. J Clin Invest 2007;117: Orho-Melander M, Melander O, Guiducci C et al. A Common Missense Variant in the Glucokinase Regulatory Protein Gene (GCKR) Is Associated with Increased Plasma Triglyceride and C-Reactive Protein but Lower Fasting Glucose Concentrations. Diabetes 2008; 7: Lyssenko V, Nagorny CLF, Erdos MR et al. A common variant in the melatonin receptor gene (MTNR1B) is associated with increased risk of type 2 diabetes and impaired early insulin secretion. Nature Genetics; 41:82-88, Prokopenko I, Langenberg C, Florez JC et al. Variants in the melatonin receptor 1B gene (MTNR1B) influence fasting glucose levels and risk of type 2 diabetes. Nature Genetics 2009; 41: Willer CJ, Speliotes EK, Loos RJF et al. for the GIANT Consortium. Six new loci associated with body mass index highlight a neuronal influence on body weight regulation. Nature Genetics 2009; 41: Jonsson A, Renström F, Lyssenko V, Brito EC, Isomaa B, Berglund G, Nilsson PM, Groop L, Franks PW: Assessing the effect of interaction between an FTO variant (rs ) and physical activity on obesity in 1.92 Swedish and 211 Finnish adults. Diabetologia 2: , Kotronen A, Yki-Järvinen H, Aminoff A, Bergholm R, Pietiläinen KH, Westerbacka J, Talmud PJ, Humphries SE, Hamsten A, Isomaa B, Groop L, Orho-Melander M, Ehrenborg E, Fisher RM: Genetic variation in the ADIPOR2 gene is associated with liver fat content and its surrogate markers in three independent cohorts. Eur J Endocrinol 160:93-602, Lindgren CM. Heid IM, Randal J et al. for the GIANT consortium. Genome wide association scan meta-analysis identifies three loci influencing adiposity and fat distribution. PLOS Genetics 2009;(6):e Jonsson A, Isomaa B, Tuomi T, Taneera J, Salehi A, Nilsson P, Groop L, Lyssenko V. A variant in the KCNQ1 gene predicts future type 2 diabetes and mediates impaired insulin secretion. Diabetes 8: , Dupuis J, Langenberg C, Prokopenko I et al for the MAGIC investigators. New genetic loci implicated in fasting glucose homeostasis and their impact on type 2 diabetes risk. Nature Genetics 42:-16,

15 Saxena R, Hivert M-F, Langenberg C et al. for the MAGIC investigators. Genetic Variation in Gastric Inhibitory Polypeptide Receptor (GIPR) Impacts the Glucose and Insulin Responses to an Oral Glucose Challenge. Nat Genetics 42:142-8, Pyykkönen A-J, Räikkönen K, Tuomi T, Eriksson JG, Groop L, Isomaa B. Stressful life events and the metabolic syndrome: The PPP-Botnia Study. Diabetes Care 33: , B. Isomaa, B. Forsén, K. Lahti, N. Holmström, J Wadén, O. Matintupa, P. Almgren, J.G. Eriksson, V. Lyssenko, M.-R. Taskinen, T. Tuomi, L.C. Groop. A family history of diabetes is associated with reduced physical fitness in the Prevalence, Prediction and Prevention of Diabetes (PPP)- Botnia study. Diabetologia 3: , Ingelsson E, Langenberg C, Hivert M-F et al. on behalf of the MAGIC investigators. Detailed Physiologic Characterization Reveals Diverse Mechanisms for Novel Genetic Loci Regulating Glucose and Insulin Metabolism in Humans. Nature Genetics. Diabetes 9:1266-7, Nilsson L, Olsson AH, Isomaa B, Groop L, Billig H, Ling C: A common variant near the PRL gene is associated with increased adiposity in males. Accepted 20 for publication in Molecular Genetics and Metabolism 14

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3. Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.2013 Omaa taustaa - Olen tehnyt kliinistä tutkimusta = tutkitaan

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin Maakuntaohjelman 2014-2017 työpaja Lahti 5.3.2014 Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Raportin

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 2 Lukijalle Painonhallinnan merkitys terveyden kannalta on kiistaton. Yksinkertaisista periaatteista huolimatta painonhallinta ei ole aina helppoa. Tämä opas

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET

VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET GLUKOOSIARVOT OMAAVILLA JA EI-DIABEETIKOILLA Katja Kemppainen

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

METABOLINEN OIREYHTYMÄ

METABOLINEN OIREYHTYMÄ METABOLINEN OIREYHTYMÄ terveyden edistämistä Itäkeskuksen terveysasemalla Tiina Salo, Tiina Suvioja & Riikka Takala Kehittämistehtävä Opinnäytetyö 2 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Terveysalan

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot