Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen"

Transkriptio

1 PPP-Botnia-tutkimus Diabeteksen esiintyvyys, ennustettavuus ja ehkäisy Pohjanmaalla (Prevalens, Prediktion och Prevention av diabetes i Österbotten) Bo Isomaa

2 1 Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä 3.4 Verenpaine, rasva-arvot ja lääkitys 3. Tupakointi, elämäntavat ja koettu terveys 3.6 Fyysinen kunto 4. PPP-Botnia-tutkimuksen jatko. Tieteelliset julkaisut, joissa PPP-Botnia on mukana 1

3 2 1. Tausta Tyypin 2 diabetes (T2D) on kansansairaus, joka aiheuttaa seuraamuksia sairastuneen henkilön lisäksi myös yhteiskunnan taloudelle. Yhteiskuntakehitys, johon liittyy lihavuuden yleistyminen ja liikunnan väheneminen johtaa tyypin 2 diabeteksen ja heikentyneen glukoosinsietokyvyn voimakkaaseen lisääntymiseen. Maailmanlaajuisesti diabetes on jo voimakkaasti lisääntynyt ja vuonna 2030 lähes 300 miljoonan ihmisen arvioidaan sairastavan diabetesta (Wild et al. 2004). T2D:n on raportoitu lisääntyvän myös nuorison ja nuorten aikuisten keskuudessa. Metabolinen oireyhtymä, joka usein kulkee käsi kädessä tyypin 2 diabeteksen kanssa, tarkoittaa eri riskitekijöiden kasautumista. Näitä ovat mm. vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja rasva- ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt. Yhdysvalloista on raportoitu jopa 2 % aikuisväestöstä täyttävän metabolisen oireyhtymän kriteerit. Miltä tilanne näyttää Pohjanmaalla? Noin 20 vuotta sitten selvitettiin diabeteksen yleisyyttä Närpiössä (Eriksson et al. 1992). Tuolloin arvioitiin, että 3%:lla aikuisväestöstä oli diabetes. Ajankohtaista väestötietoa diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän yleisyydestä Pohjanmaalla ei ole. Sekä diabetes että metabolinen oireyhtymä ovat merkittäviä riskitekijöitä sydän- ja verisuonisairauksille kuten sydän- ja aivoinfarktille sekä periferiselle valtimotaudille. Sen lisäksi diabetes aiheuttaa pienten verisuonten ongelmia, jotka johtavat vaurioihin hermoissa, munuaisissa ja silmänpohjissa. Diabeteksen hoitoon arvioidaan kuluvan vähintään % Suomen sairaanhoitomenoista. On tarpeen selvittää ongelman laajus, riskitekijät ja ennen kaikkea kehittää strategioita diabeteksen ehkäisemiseksi. Tutkimuksen tarkoitus PPP-Botnia-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää diabeteksen ja sen esiasteiden sekä metabolisen oireyhtymän yleisyys Pohjanmaan aikuisväestössä. Nimen kolme P:kirjainta tulevat ruotsinkielisen nimen sanoista Prevalens (Esiintyvyys), Prediktion (Ennustaminen) ja Prevention (Ehkäisy). Suomeksi voitaisiin puhua EEE-Botniatutkimuksesta. PPP-Botnia-tutkimus mahdollistaa sekä perinnöllisten että elämäntapoihin liittyvien riskitekijöiden tutkimisen ja lisäksi eri riskitekijöiden yhteisvaikutuksen tutkimisen. Tutkimuksen toteutustavan ja laajuuden myötä saadaan tietoa keskeisistä terveyteen liittyvistä tekijöistä Pohjanmaan aikuisväestössä. Tutkimuksessa kerätään tietoa veren rasva-arvoista, verenpaineesta, tupakoinnista ja nuuskankäytöstä, ravintotottumuksista, psykososiaalisesta stressistä, koetusta terveydestä ja masennusoireista, liikuntatottumuksista ja fyysisestä kunnosta. 2

4 3 2. Menetelmät Tutkimushenkilöt PPP-Botnia-tutkimus toteutettiin väestöpohjaisena tutkimuksena viidessä Botnia-tutkimuksen keskuksessa Pohjanmaalla. Väestörekisteristä poimittiin sattumaotantana 18-7 vuotiaita tutkittavia kyseisistä kunnista. Tutkittavat saivat kirjallisen kutsun ja antoivat kirjallisen suostumuksen tutkimukseen. Osanottajat edustavat alla lueteltujen kuntien tai kuntien osien väestöä. Suluissa on mainittu tutkimuskeskus: - Närpiö ja Kaskinen (Närpiö) - Maalahti ja Korsnäs (Maalahti) - Mustasaari (Mustasaari) - Vaasa (Vaasa) - Pietarsaaren seutu: Pietarsaari, Luoto, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Teerijärvi (Pietarsaari) Tutkimusmenetelmät Glukoosirasitus ja verinäytteet Tutkittaville tehtiin glukoosirasitus (OGTT, Oral Glucose Tolerance Test ), jossa otettiin näytteet mm. glukoosi- ja insuliinimäärityksiä varten ennen tutkimuksen alkua (0 ) sekä 30 ja 120 minuutin kohdalla. Menetelmät on kuvattu kotisivuilla. Paastotilanteessa määritettiin veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit), joista laskettiin LDL-kolesteroli. Lisäksi otettiin näytteet maksaentsyymeitä (ALAT), vapaita rasvahappoja, herkkää CRP:tä, adiponektiinia ja inkretiinihormoneja varten sekä geneettisiä tutkimuksia varten. Mittaukset Verenpaine, painoindeksi (BMI, Body-Mass Index ), lantion- ja vyötärönympärys ja rasvaprosentti mitattiin. Osallistujille tarjottiin mahdollisuutta osallistua 2 km kävelytestiin. Menetelmät on kuvattu kotisivuilla. Kyselylomake Tutkittavien täyttämässä kyselylomakkeessa kysyttiin elämäntavoista (liikunnasta, ravinnosta, tupakoinnista, nuuskankäytöstä, alkoholinkäytöstä), psykososiaalisesta stressistä ja koetusta terveydestä (SF-36), sydän- ja verisuonisairauksista, nykylääkityksestä ja diabeteksen esiintymisestä suvussa. Tutkittavien saama lausunto Osallistujat saivat kirjallisen lausunnon keskeisistä tutkimustuloksista (glukoosirasitus, rasvaarvot, verenpaine, painoindeksi, vyötärönympärys, ALAT) sekä suosituksen mahdollisesta jatkotutkimusten tai seurannan tarpeesta. Osallistujien luvalla tulokset lähetettiin myös työterveyshuoltoon tai omalle lääkärille tai terveydenhoitajalle. 3

5 4 3. Tulokset 3.1. Osallistuminen tutkimukseen Väestörekisterin avulla valittiin satunnaisesti yhteensä 919 henkilöä ikäluokista 18-7 vuotta, jotka kutsuttiin tutkimukseen. Heistä 208 henkilöä (4,7 %) osallistui. Taulukossa 1 on esitetty osallistujien määrä iän ja sukupuolen mukaan jaoteltuna ja taulukossa 2 heidän jakautumisensa eri tutkimuskeskusten mukaan. Osallistumisaktiviteetti oli suurin Närpiössä (78.1%) ja pienin Vaasassa (47.8%). Osallistuminen korreloi merkittävästi henkilön iän, sukupuolen, äidinkielen ja ammatin kanssa. Naiset osallistuivat aktiivisemmin kuin miehet (8 ja 0 %), ruotsinkieliset useammin kuin suomenkieliset (60 ja 48 %) ja vanhemmat useammin kuin nuoremmat. Korkeampi koulutus korreloi myös korkeampaan osallistumisaktiviteettiin. Taulukko 1: PPP-Botnia-tutkimukseen osallistuneet Ikärymät Miehet Naiset Kaikki Kaikki Taulukko 2: Osallistujien määrä ja osallistumisprosentti eri Botnia-keskuksissa Botnia-keskukset Osallistujat Osallistumisrosentti Närpiö Maalahti-Ristiniemi Mustasaari Pietarsaari Vaasa Kaikki Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky Diabeteksen ja sen esiasteiden esiintyvyyden selvittämiseksi tehtiin standardoitu glukoosirasitus (WHO, 7 g glukoosia). Aiemmin tehty diabetesdiagnoosi kirjattiin ja diagnoosi tarkistettiin tarvittaessa sairaskertomuksesta. Niinikään kirjattiin diabeteslääkityksen käyttö. Kuvissa 1 (miehet) ja 2 (naiset) esitetään esiintyvyysluvut diabeteksen (aiemmin tiedetyn tai tutkimuksen yhteydessä todetun eli uuden diabeteksen) ja heikentyneen glukoosinsiedon (IFG- ja IGT- ryhmät yhdistettynä) suhteen eri ikäluokissa. Diabeteksen esiintyvyys oli matala (n. 2 %) 0 vuoden ikään asti mutta se kasvoi sitten nopeasti ja on peräti 20% 70- vuotiaiden joukossa. Miehillä oli useammin diabetes kuin naisilla. Lähes puolella diabeetikoista ei sairautta oltu aiemmin diagnostisoitu. Heikentynyt glukoosinsietokyky oli kaikissa ikäluokissa yleisempi kuin diabetes. 4

6 Kuva 1. Tiedetyn ja uuden diabeteksen sekä heikentyneen glukoosinsietokyvyn (IGT/IFG) esintyvyys suhteessa ikään miehillä IGT/IFG uusi dm tiedetty dm v v v v v. 0-9 v. Kuva 2. Tiedetyn ja uuden diabeteksen sekä heikentyneen glukoosinsietokyvyn (IGT/IFG) esintyvyys suhteessa ikään naisilla IGT/IFG uusi dm tiedetty dm v. 0-9 v v v v v.

7 Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä Painoindeksin (BMI) avulla voidaan tarkastella ylipainon ja lihavuuden jakautumista väestössä. BMI välillä 20-2 kg/m 2 on normaali, BMI 2-30 kg/m 2 merkitsee ylipainoa, yli 30 kg/m 2 lihavuutta ja yli 3 kg/m 2 vaikeaa lihavuutta. Kuvassa 3 esitetään BMI:n jakautuminen PPP-Botnia- tutkimuksessa miehillä ja naisilla. Kuvasta näkyy, että naisilla korkein pylväs on normaalipainon kohdalla ja miehillä ylipainon puolella. Naisilla oli myös useammin BMI alle 20 tia yli 3 kg/m 2. Painoindeksin keskiarvo ( keskihajonta, SD) on kg/m 2 miehillä ja kg/m 2 naisilla. Kuva 3: BMI:n jakautuminen (%) miehillä ja naisilla < >3 BMI-luokat (kg/m 2 ) miehet naiset 6

8 7 Kuva 4: Vyötärönympärys (cm) <80/ / 94-2 >88/2 miehet naiset Vyötärönympärys on yksi tapa arvioida keskivartalolihavuutta. Vyötärönympärystä, joka ylittää 2 cm (40 tuumaa) miehellä ja 88 cm (3 tuumaa) naisella pidetään poikkeavana. Kuvassa 4 näkyy vyötärönympäryksen suuruus miehillä ja naisilla eri ikäryhmissä. Noin 2%:lla miehistä ja 3%:lla naisista vyötärönympärys ylittää keskivartalolihavuuden rajan ja lisäksi n. 2%:lla on kohtalaisesti suurentunut vyötärönympärys (yli 94 cm miehillä ja yli 80 cm naisilla). Metabolisella oireyhtymällä (MBO) tarkoitetaan useiden aineenvaihdunnallisesti epäedullisten piirteiden yhteisesiintymistä (heikentynyt glukoosinsieto, keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja epäedulliset rasva-arvot), minkä katsotaan lisäävän riskiä sekä diabetekselle että sydän- ja verisuonisairauksille. PPP-Botnia-tutkimuksessa käytimme n.k. NCEP-määritelmää metaboliselle oireyhtymälle. MBO:n katsotaan olevan kyseessä, jos henkilöllä on vähintään kolme seuraavista poikkeavuuksista: - diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto - vyötärönympärys yli 2 cm miehillä, yli 88 cm naisilla - verenpainelääkitys tai verenpaine yli130/8 mmhg - kohonnut triglyseridiarvo (yli 1.7 mmol/l) - matala HDL-kolesteroli (alle 1.0 mmol/l miehillä, alle1.3 mmol/l naisilla) 7

9 8 Kuvasta näkyy, että metabolisen oireyhtymän yleisyys nousee iän myötä sekä miehillä että naisilla. Koko aikuisväestössä 22.4%:lla miehistä ja 20.4%:lla naisista on MBO. Kuva : Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys (%) (NCEP-määritelmän mukaan) miehet naiset kaikki 70-7 v v. 0-9 v v v v. 8

10 Verenpaine, rasva-arvot ja lääkitys Kohonnut verenpaine ja kohonneet rasva-arvot, erityisesti kolesteroli, ovat merkittäviä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Käypä Hoito suositus sisältää kansalliset tavoitteet näille riskitekijöille. Verenpaineen suhteen tavoitteena on verenpainetaso alle 140/90 mmhg koko väestössä. 180/1 mmhg ylittävä verenpaine on merkittävästi kohonnut. Veren rasvaarvoille on kullekin omat suosituksensa. Väestötasolla tavoitteena on kokonaiskolesteroli alle.0 mmol/l, hyvä HDL-kolesteroli yli 1.0 mmol/l (yleensä naisilla käytetään tavoitetta yli 1.3 mmol/l), triglyseridiarvo alle 1.7 mmol/l ja haitallinen LDL-kolesteroli alle 3.0 mmol/l. Taulukosta 3 näemme, kuinka nämä tavoitteet toteutuvat Pohjanmaalla PPP-Botniatutkimuksessa. Enemmistöllä sekä miehistä että naisista LDL-kolesteroliarvo ylitti 3.0 mmol/l (Taulukko 3). Joka kolmannella oli tavoitetta vähemmän suojaavaa HDL-kolesterolia. Korkeita triglyseridiarvoja oli sekä nuorilla että keski-ikäisillä miehillä kun taas vanhemmassa väestössä ei sukupuolieroa nähty. Kolesterolia laskeva lääkitys, käytännössä statiinilääkitys, oli käytössä joka viidennellä yli 60-vuotiaalla, vajaalla kymmenesosalla vuotiasta ja hyvin harvoin tätä nuoremmilla. Yli 60-vuotiaiden joukossa 40 % naisista ja 4 % miehistä käytti verenpainelääkitystä. Vaikka lääkitys oli yleinen vanhemmilla ihmisillä, verenpaineen tavoitetasoa ei väestötasolla saavutettu. Ilahduttavasti kuitenkin nähtiin, että hyvin pienellä osalla verenpaine ylitti 180/1 mmhg. Taulukko 3: Poikkeavien rasva-arvojen ja kohonneen verenpaineen (RR) esiintyvyys sekä lääkityksen käyttö iän mukaan (%) v v v. Miehet LDL >3.0 mmol/l HDL <1.0 mmol/l Triglyseridit >1.7 mmol/l Statiinilääkitys RR >140/90 mmhg RR >180/1 mmhg Verenpainelääkitys Naiset LDL >3.0 mmol/l HDL <1.0 mmol/l Triglyseridit >1.7 mmol/l Statiinilääkitys RR >140/90 mmhg RR >180/1 mmhg Verenpainelääkitys

11 Kuva 6. Säännöllinen tupakointi (%) miehet naiset v. 0-9 v v v v. kaiki 70-7 v. 3.. Tupakointi, elämäntavat ja koettu terveys Kyselylomakkeella selvitettiin osallistujien senhetkistä tupakointia (Kuva 6). 17 % miehistä ja 13 % naisista tupakoi säännöllisesti. Peräti joka neljäs nuori mies tupakoi kun vastaava osuus yli 70-vuotiaista miehistä ja naisista oli %. Taulukossa 4 esitetään eri elämäntapoihin liittyvien tekijöiden jakautumista. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin esimerkiksi nuuskan käyttöä ja liikuntatottumuksia. Säännöllisellä kohtuullisella liikunnalla tarkoitetaan vähintään kolmasti viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan kestävää liikuntaa, joka aiheuttaa hikoilua tai hengästymistä. Ruokailutottumuksia kartoitettiin nk. frekvenssikysymyksillä: osallistujat vastasivat, montako kertaa viikossa/kuukaudessa he käyttivät tiettyä elintarvikeryhmää. Henkilön ruokailutottumusten katsottiin olevan terveellisiä, mikäli he vastasivat myönteisesti vähintään kahteen seuraavista kolmesta kysymyksestä: 1) rasvattoman maidon käyttö, 2) päivittäinen kasvisten tai hedelmien nauttiminen, 3) levitteenä leivän päällä kasvisrasvaa tai ei laisinkaan rasvaa. Kuten taulukosta käy ilmi, naiset sekä liikkuivat enemmän että söivät terveellisemmin, miehet tupakoivat enemmän ja erityisesti nuorten miesten keskuudessa nuuskan käyttö oli yleistä. Huomionarvoista oli, että 40% nuorista miehistä käytti nikotiinituotteita. Lisäksi miesten ja naisten välillä oli suuria eroja raportoidussa alkoholinkäytössä. Naiset ilmoittivat käyttävänsä masennuslääkkeitä kaksi kertaa miehiä useammin vuotiaista naisista 7.2 % ilmoitti käyttävänsä antidepressiivistä lääkitystä.

12 11 Taulukko 4: Elämäntapoihin liittyvät tekijät ikäryhmittäin (%) v v v. Miehet Tupakointi Nuuskankäyttö Säännöllinen kohtuullinen liikunta Terveelliset ruokatottumukset Koettu hyvä terveys Masennuslääkitys Yli alkoholiannosta/viikko Yli alkoholiannosta/viikko Naiset Tupakointi Nuuskankäyttö Säännöllinen kohtuullinen liikunta Terveelliset ruokatottumukset Koettu hyvä terveys Masennuslääkitys Yli alkoholiannosta/viikko Yli alkoholiannosta/viikko

13 Fyysinen kunto Fyysistä kuntoa arvioitiin kuntoindeksillä, joka perustuu standardoituun 2 km UKKkävelytestiin. Analyyseistä poistettiin osallistujat, jotka käyttivät syketasoon vaikuttavaa lääkitystä, joiden painoindeksi oli yli 40 kg/m 2 ja henkilöt, jotka eivät kyenneet kävelemään ripeästi (kävelyajan perusteella). Sukupuolierot olivat huomattavat. Naisista puolella oli normaali kuntoindeksi kun taas 6%:lla miehistä oli erittäin huono tai huono kunto (Kuva 7). Vain %:lla osallistujista oli hyvä kunto. Kuva 7. Kuntoindeksn jakautuminen (n=214) erittäin huono huono normaali hyvä miehet naiset 4. PPP-Botnia- tutkimuksen jatko Perustutkimus toteutettiin vuosina Sen tarkoituksena oli selvittää nimen ensimmäinen P, diabeteksen, sen esiasteiden ja metabolisen oireyhtymän prevalenssi eli esiintyvyys. Jotta toiseen P :hen eli prediktioon (ennustettavuuteen) saadaan vastaus, aloitetaan seurantatutkimus vuoden 20 lopussa (Prospektiivinen PPP-Botnia- tutkimus). Perustutkimukseen osallistuneet kutsutaan uusintatutkimukseen kuuden vuoden kohdalla ensimmäisestä tutkimuksesta. Täten voidaan tutkia eri riskitekijöiden, sekä perinnöllisten tekijöäiden että elämäntapatekijöiden, yhteisvaikutusta diabeteksen kehittymisessä. Osa perustutkimukseen osallistuneista (n=291) on myös mukana interventiotutkimuksessa, jossa verrataan järjestetyn liikunnan ja liikuntaohjauksen vaikutusta kuntoon ja aineenvaihduntatekijöihin huonokuntoisilla henkilöillä. Tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan kolmannen P :n kysymykseen (preventio, ehkäisy). 12

14 13. PPP-Botnia tutkimukseen liittyviä julkaisuja 1. Lyssenko V, Orho-Melander M, Sjögren M, Ling C, Lupi R, Marchetti P, DelPrato S, Eriksson, K-F, Lethagen Å-L, Berglund G, Tuomi T, Nilsson P, Groop L: Mechanisms by which common variants in the TCF7L2 gene increase risk of future type 2 diabetes. J Clin Invest 2007;117: Orho-Melander M, Melander O, Guiducci C et al. A Common Missense Variant in the Glucokinase Regulatory Protein Gene (GCKR) Is Associated with Increased Plasma Triglyceride and C-Reactive Protein but Lower Fasting Glucose Concentrations. Diabetes 2008; 7: Lyssenko V, Nagorny CLF, Erdos MR et al. A common variant in the melatonin receptor gene (MTNR1B) is associated with increased risk of type 2 diabetes and impaired early insulin secretion. Nature Genetics; 41:82-88, Prokopenko I, Langenberg C, Florez JC et al. Variants in the melatonin receptor 1B gene (MTNR1B) influence fasting glucose levels and risk of type 2 diabetes. Nature Genetics 2009; 41: Willer CJ, Speliotes EK, Loos RJF et al. for the GIANT Consortium. Six new loci associated with body mass index highlight a neuronal influence on body weight regulation. Nature Genetics 2009; 41: Jonsson A, Renström F, Lyssenko V, Brito EC, Isomaa B, Berglund G, Nilsson PM, Groop L, Franks PW: Assessing the effect of interaction between an FTO variant (rs ) and physical activity on obesity in 1.92 Swedish and 211 Finnish adults. Diabetologia 2: , Kotronen A, Yki-Järvinen H, Aminoff A, Bergholm R, Pietiläinen KH, Westerbacka J, Talmud PJ, Humphries SE, Hamsten A, Isomaa B, Groop L, Orho-Melander M, Ehrenborg E, Fisher RM: Genetic variation in the ADIPOR2 gene is associated with liver fat content and its surrogate markers in three independent cohorts. Eur J Endocrinol 160:93-602, Lindgren CM. Heid IM, Randal J et al. for the GIANT consortium. Genome wide association scan meta-analysis identifies three loci influencing adiposity and fat distribution. PLOS Genetics 2009;(6):e Jonsson A, Isomaa B, Tuomi T, Taneera J, Salehi A, Nilsson P, Groop L, Lyssenko V. A variant in the KCNQ1 gene predicts future type 2 diabetes and mediates impaired insulin secretion. Diabetes 8: , Dupuis J, Langenberg C, Prokopenko I et al for the MAGIC investigators. New genetic loci implicated in fasting glucose homeostasis and their impact on type 2 diabetes risk. Nature Genetics 42:-16,

15 Saxena R, Hivert M-F, Langenberg C et al. for the MAGIC investigators. Genetic Variation in Gastric Inhibitory Polypeptide Receptor (GIPR) Impacts the Glucose and Insulin Responses to an Oral Glucose Challenge. Nat Genetics 42:142-8, Pyykkönen A-J, Räikkönen K, Tuomi T, Eriksson JG, Groop L, Isomaa B. Stressful life events and the metabolic syndrome: The PPP-Botnia Study. Diabetes Care 33: , B. Isomaa, B. Forsén, K. Lahti, N. Holmström, J Wadén, O. Matintupa, P. Almgren, J.G. Eriksson, V. Lyssenko, M.-R. Taskinen, T. Tuomi, L.C. Groop. A family history of diabetes is associated with reduced physical fitness in the Prevalence, Prediction and Prevention of Diabetes (PPP)- Botnia study. Diabetologia 3: , Ingelsson E, Langenberg C, Hivert M-F et al. on behalf of the MAGIC investigators. Detailed Physiologic Characterization Reveals Diverse Mechanisms for Novel Genetic Loci Regulating Glucose and Insulin Metabolism in Humans. Nature Genetics. Diabetes 9:1266-7, Nilsson L, Olsson AH, Isomaa B, Groop L, Billig H, Ling C: A common variant near the PRL gene is associated with increased adiposity in males. Accepted 20 for publication in Molecular Genetics and Metabolism 14

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA KANSANELÄKELAITOS/ Tutkimussopimus Dnro 4/26/2010 Loppuraportti 04.08.2014 DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA - A Randomized Controlled 4-year Trial on the Effects of Regular Physical Exercise

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja kardiometabolisiin riskitekijöihin lapsilla

Fyysisen aktiivisuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja kardiometabolisiin riskitekijöihin lapsilla 1 Fyysisen aktiivisuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja kardiometabolisiin riskitekijöihin lapsilla Maija Eerikäinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2 1977 1979

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.12.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET AINEENVAIHDUNTASAIRAUKSIEN RISKITEKIJÖIHIN TERVEILLÄ AIKUISILLA VUODEN AIKANA

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET AINEENVAIHDUNTASAIRAUKSIEN RISKITEKIJÖIHIN TERVEILLÄ AIKUISILLA VUODEN AIKANA FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET AINEENVAIHDUNTASAIRAUKSIEN RISKITEKIJÖIHIN TERVEILLÄ AIKUISILLA VUODEN AIKANA Maria Mikkonen Liikuntafysiologia Pro Gradu-tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa 26.9.2016 Annemari Käräjämäki Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Työantajat Vaasan keskussairaala,

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Lisätiedot

Muutama herättelevä kysymys

Muutama herättelevä kysymys Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

LIIKAPAINO, LIHAVUUS

LIIKAPAINO, LIHAVUUS LIIKAPAINO, LIHAVUUS Lihavuus altistaa monille sairauksille tyypin 2 diabetes kohonnut verenpaine sepelvaltimotauti kihti polvinivelrikko rasvamaksa astma eräät syöpämuodot Mistä lihavuus johtuu? Ihminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma 1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Satu Pasanen Paula Vallius METABOLISEN OIREYHTYMÄN RISKITEKIJÄT JA ENNALTAEHKÄISY Opaslehtinen nuorille Opinnäytetyö Elokuu 2011 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot