Johtaminen kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämisen ja kielikasvatuksen tukena Kieliä kehiin! hankkeen monikielisyysseminaari 27.9.

Transkriptio

1 Johtaminen kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämisen ja kielikasvatuksen tukena Kieliä kehiin! hankkeen monikielisyysseminaari KT, opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallitus

2 Hahmottelua

3 Oma työyhteisöni Piirrä kaavio/kuvio/malli omasta työyhteisöstäsi: sijoita itsesi, työtoverisi ja esimiehesi siihen ja lisää keskeiset verkostot ym. merkitse erivahvuisilla nuolilla vuorovaikutussuhteesi - mitä vahvempi nuoli, sitä tiiviimpi vuorovaikutus merkitse valitsemallasi tavalla, missä tapahtuu johtamista Katri Kuukka

4 Johtaminen toimintakulttuurissa, kielikasvatus, kielitietoisuus (POPS 2014)

5 Kielikasvatus - - Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. - - Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. - - Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä Katri Kuukka, Opetushallitus

6 Kielitietoisuus mitä se on? kielen merkityksen tiedostamista oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä - toimintakulttuurissa erilaisten kieliresurssien ja -repertuaarien arvostamista ja mahdollisuuksien luomista niiden hyödyntämiselle tietoisuutta eri tiedonalojen kielestä oppiaineiden kielet, tekstikäytänteet ja käsitteet tietoisuutta omasta itsestä kielen/kielten käyttäjänä jokainen aikuinen kielellinen malli, jokainen opettaja oppiaineensa kielen opettaja Katri Kuukka

7 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen - - Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu - työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta - johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista - yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä - pedagogiikasta ja ammatillisuudesta - vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Katri Kuukka, Opetushallitus

8 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä (Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet) Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen Katri Kuukka, Opetushallitus

9 Jaetun johtajuuden määrittelyä aktiivisia keinoja välittää, helpottaa ja tukea toisten johtajuutta (Harris 2013, ) syvempää organisaation jäsenten välistä vuorovaikutusta halutun tavoitteen saavuttamiseksi (Heikka, Waniganayake & Hujala 2012, 34) yhteiseksi tekemistä (esim. Ropo 2006), yhdessä oppimista ja yhteyksien luomista uuden tiedon ja osaamisen aikaansaamiseksi (Eriksson 2006) Kritiikkiä: Transformationaalisen tai jaetun johtajuuden mallit eivät painota vaikeiden asioiden tai yhteisesti jakamattomien arvojen tai kulttuurien kohtaamisen tarpeellisuutta. (Lumby & Coleman 2007, 76.) Katri Kuukka

10 Johtamisesta

11 Mitä johtaminen on? (esim. Leithwood & Riehl 2003; Lumby & Coleman 2007) suunnan antamista muihin vaikuttamista haluttujen ja jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ilmenee sosiaalisessa kontekstissa ja palvelee sosiaalisia päämääriä perustaltaan eettistä Katri Kuukka

12 Koulun johtamisessa keskeistä (Moos, Day & Johansson 2011: International Successful School Principalship Project [ISSPP] 2001 ) Suunnan määrittäminen Ihmisten ymmärtäminen ja heidän potentiaalinsa kehittäminen Yhteisön kehittäminen ja johtaminen Opetussuunnitelman toteuttamisen johtaminen K I E L I T I E T O I S E N T O I M I N TA K U LT T U U R I N K E H I T TÄ M I N E N J A K I E L I K A S VAT U S Verkostojen johtaminen Katri Kuukka, Opetushallitus

13 Johtaminen kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämisen ja kielikasvatuksen tukena

14 Huomioita kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen koulun johtamisesta (esim. Blair 2002; Walker 2005) vahva johtajuus keskeistä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämisessä proaktiivisuus vahvuutta pitää kiinni visiosta ja rohkeutta soveltaa sitä käytännössä ei diktatorinen tai autoritäärinen tuloksellisuus nähtiin paitsi hyvinä oppimistuloksina myös sosiaalisena hyvinvointina ja yhdenvertaisuuden todentumisena yhtäältä "edestä johtaminen, toisaalta neuvottelut ja delegointi > JAETTU JOHTAJUUS Katri Kuukka, Opetushallitus

15 Kenen on vastuu? (Brooks & Morita-Mullaney 2010) Many school principals leave the instructional fate of emergent bilingual students in the hands of unofficial teacher leaders, most commonly bilingual and English as second language (ESL) teachers. These teachers are typically knowledgeable about emergent bilinguals and their educational needs, but oftentimes not well-positioned to leverage cohesive school-wide change Katri Kuukka, Opetushallitus

16 Koulun johtaminen ja kielipolitiikan muutos (Ascenzi-Moreno, L. S. Hesson & K. Menken 2015) johtajalla keskeinen rooli koulun monikielisen kielikasvatuksen menettelytapojen ja käytäntöjen kehittämisessä monikieleilyyn (translanguaging) perustuva projekti, johon liittyvässä tutkimuksessa koulun johtamisessa tapahtui merkittäviä rakenteellisia muutoksia > hierarkkisuudesta yhteistoiminnalliseen ideologisia muutoksia > yksikielisyydestä monikielisyyteen jaetun johtamisen korostuminen Katri Kuukka, Opetushallitus

17 Kielitietoisuutta edistävät johtamisen rakenteet (Hunt 2011) tutkimus johtamisen vaikutuksesta kaksikielisten koulujen tuloksellisuuteen toimintakulttuurissa yhteistä yhteinen missio yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus luottamus joustavuus Katri Kuukka, Opetushallitus [e]ffective leadership cultivates the conditions to create a learning community within which diversity is seen and used as a building block for the betterment of the whole, students and teachers alike. (Hunt 2011)

18 Koulu matkalla kielitietoisuuteen toimintakulttuuri kielten ja kielimuotojen arvo miten arvotetaan, mitä arvostetaan? kaikkien kielenkäyttäjien resurssit ja repertuaarit miten tuetaan, mitä opetetaan? kielimaisema, kielen tilat millaisia valintoja on tehty ja tehdään? opetus ja oppiminen kielitietoiset työtavat tiedonalojen kielen merkityksen tiedostaminen yhteistyö opetuksen suunnittelu ja oppimisen arviointi johtaminen Katri Kuukka, Opetushallitus

19 Matkaeväitä johtamiseen kielitietoisen opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin on oltava riittävästi aikaa ja arvostusta tilaa ja tehtävätietoisuutta tukea ja tuunausta näkökulmina oikeudenmukaisuus > kaikkien osallistaminen ja yhteisvastuu tarkoituksenmukaisuus > mitä ja kenelle/keille johdonmukaisuus > menettelyjen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen ja Katri Kuukka, Opetushallitus systematisointi

20 Mainiot ECML:n projektit Esimerkiksi EOL, PlurCur, Pepelino, PluriMobil anguage/en-gb/default.aspx Ja Developing language awareness in subject classes Sekä A roadmap for schools to support the language(s) of schooling Katri Kuukka, Opetushallitus

21 Heijastelua

22 Mitkä asiat omassa organisaatiossasi edistävät kielitietoisen toimintakulttuurin ja kielikasvatuksen tavoitteiden toteutumista? Mitkä sitä estävät? Miten näihin voidaan vaikuttaa johtamisella? Katri Kuukka, Opetushallitus

23 Hyvän johtamisen kriteerit kehitetty Työterveyslaitoksen koordinoimassa Johtamisen kehittämisverkostossa tukemaan erityisesti julkisen sektorin johtamisen kehittymistä testattu 20 organisaatiossa eri puolilla Suomea Kirjoita seuraavista hyvän johtamisen kriteereistä ne, jotka omassa työyhteisössäsi vaativat kehittämistä päivän teeman näkökulmasta Katri Kuukka

24 Hyvän johtamisen kriteeri 1: LUOTTAMUS JA ARVOSTUS (Työterveyslaitos 2014) Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tavoitteet tehdään yhteiseksi ja tieto on kaikkien saatavilla. Johto jakaa samanaikaisesti sekä vastuuta että valtuuksia. Työpaikalla toimitaan eettisesti. Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi. Jokaista arvostetaan työpaikalla. (2. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT 3. MONIMUOTOISUUS JA YKSILÖLLISYYS) Katri Kuukka

25 Hyvän johtamisen kriteeri 4: OSAAMINEN JA KEHITTYMINEN Organisaatiossa ennakoidaan, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Osaamisen kehittäminen on johdettua ja tavoitteet on konkretisoitu. Tehtävät ja työnjako tukevat oppimista ja uudistumista. Työyhteisössä annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää palautetta. Osaamisen kehittäminen ja jakaminen on jokaisen vastuulla Katri Kuukka

26 Hyvän johtamisen kriteeri 5: UUDISTUMINEN JA OSALLISUUS Henkilöstön osaaminen, ideat ja kokemukset otetaan käyttöön uudistumisessa. Palvelujen käyttäjien asiantuntemusta ja kokemusta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Johto ja esimiehet innostavat henkilöstöä kokeilemaan uusia toimintatapoja. Johto koordinoi uudistuksen toteutuksen ja huolehtii sen levittämisestä. Uudistusten vaikutusten arvioinnissa seurataan myös henkilöstön hyvinvointia Katri Kuukka

27 Lähteille Ascenzi-Moreno, L. S. Hesson & K. Menken School leadership along the trajectory from monolingual to multilingual, Language and Education,Vol. 30, no. 3, Blair, M Effective school leadership: The multi-ethnic context. British Journal of Sociology of Education 23 (2), Brooks, K., S. Adams, and T. Morita-Mullaney Creating Inclusive Learning Communities for ELL Students: Transforming School Principals Perspectives. Theory into Practice 49 (2): Eriksson, M Tieto- ja osaamisorganisaatioiden johtamisen haasteet. P. Jokivuori, R. Latva-Karjanmaa & A. Ropo (toim.) Työelämän taitekohtia. Helsinki: Työministeriö Furman, G Moral leadership and the ethic of community. Values and ethics in educational administration. Vol. 2, No 1, 1 7. Harris, A Distributed leadership: friend or foe? Educational management administration & leadership 41 (5), Heikka, J., Waniganayake, M. & Hujala, E Contextualizing distributed leadership within early childhood education: current understandings, research evidence and future challenges. Educational management administrations & leadership 41 (1), Hunt, V Learning from success stories: leadership structures that support dual language programs over time in New York City. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism. Vol. 14, No. 2, March 2011, Leithwood, K., & Riehl, C What we know about successful school leadership. In W. Firestone & C. Riehl (toim.) A new agenda: Directions for research on educational leadership (22 47). New York: Teachers College Press. Lumby, J. & Coleman, M Leadership and diversity. Challenging theory and practice in education. London: SAGE Publications. Moos, L., Johansson, O. & Day, C How school principals sustain success over time. International perspectives. Dordrecht Heidelberg London NewYork: Springer. Ropo, A., Sauer, E., Lehtimäki, H., Keso, H., Pietiläinen, T., Koivunen, N., Erkisson, M Jaetun johtajuuden särmät. Helsinki: Talentum. Walker, A Part 1: Priorities, strategies and challenges. Teoksessa A. Walker, C. Dimmock, H. Stevenson, B. Bignold, S. Shah & D. Middlewood Effective leadership in multi-ethnic schools. National College for School Leadership Katri Kuukka, Opetushallitus