TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN"

Transkriptio

1 1/19 TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN TEL-ELÄKETURVA Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ja heidän edunsaajilleen työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL) mukainen vähimmäiseläketurva. Pakollista vähimmäiseläketurvaa voidaan täydentää vapaaehtoisilla lisäeläkkeillä ja muilla etuuksilla. TEL-ELÄKETURVAA HOITAVAT ELÄKELAITOKSET Työnantajalla on kolme eläkelaitosvaihtoehtoa lakisääteisen TEL-eläketurvan hoitamista varten: eläkesäätiö eläkekassa eläkevakuutusyhtiö Työnantaja voi hoitaa henkilökuntansa TEL-eläketurvan omassa eläkesäätiössä tai eläkekassassa, jos vakuutettuja on vähintään 300. Eläkesäätiö on työnantaja- tai konsernikohtainen eläkelaitos, jota johtaa yrityksen työnantajien ja työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Eläkekassan perustavat yleensä saman toimialan itsenäiset yritykset ja yrittäjät (esimerkiksi Apteekkien Eläkekassa ja Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek). Eläkevakuutusyhtiöillä ei ole vakuutettujen vähimmäismäärävaatimusta, joten työnantaja voi yrityksen koosta riippumatta järjestää lakisääteisen eläketurvan vakuuttamalla työntekijät työeläkevakuutusyhtiössä. Eläkekustannukset ovat työnantajalle palkkoihin rinnastettava kustannuserä. Eläkelaitoksen valinta on työnantajalle samalla pitkän aikavälin sijoitus- ja rahoituspäätös, jonka tavoitteena on eläketurvan hoitaminen kustannustehokkaasti eläke-etuja vaarantamatta.

2 2/19 TYÖELÄKETURVAN RAHOITUSVAIHTOEHDOT RAHOITUKSEN PERUSMENETELMÄT Työeläkkeet voidaan rahoittaa kolmella perusmenetelmällä, jotka ovat: jakojärjestelmä täysin rahastoiva järjestelmä osittain rahastoiva järjestelmä. Jakojärjestelmä Jakojärjestelmässä eläkemenoihin tarvittavat varat kerätään vakuutuksenottajilta ja vakuutetuilta sitä mukaa kuin eläkkeitä maksetaan. Eläketurva kustannetaan siis kunakin vuonna perittyjen maksujen avulla. Eläkejärjestelmän aloittaessa toimintansa työeläkemaksut ovat pieniä eikä eläkkeitä ole vielä maksussa. Hyvä esimerkki puhtaasta jakojärjestelmästä on perinteinen, vuosikymmeniä toiminut valtion eläkejärjestelmä, jossa eläkkeet maksetaan valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten myönnetyistä varoista. Pitkään toimineessa jakojärjestelmässä eläkemenot ovat kasvaneet palkkoihin verrattuna tasapainotasoon, joka määräytyy myönnettävien eläke-etuuksien perusteella. Etuuksien tasoon tehtävät muutokset eivät juuri vaikuta jakojärjestelmän menoihin lyhyellä aikavälillä, mutta pitkän aikavälin vaikutukset ovat suuremmat. Jakojärjestelmän toimivuus edellyttää, että kannatus- ja vakuutusmaksut voidaan periä myös tulevilta sukupolvilta. Jakojärjestelmät ovat yleensä lakisääteisiä ja pakollisia tai muuten sopimuksilla varmennettuja. Jos osallistuminen olisi vapaaehtoista, eläkkeiden rahoittajat voisivat jättää järjestelmän maksujen noustessa korkeiksi. Eläkemaksuprosentin kehitys jakojärjestelmässä alkuhetkestä tasapainotasoon Eläkemaksu 65 v. eläkeikä 60 % eläke Aika järjestelmän alkuhetkestä

3 3/19 Täysin rahastoiva järjestelmä Täysin rahastoivassa järjestelmässä kunakin vuonna ansaitun eläkkeen osan tulevaisuudessa tapahtuvaa maksua varten tarvittavat varat peritään ja rahastoidaan vuosittain. Rahastoitavien varojen pääoman ja tuoton on korko-, kuolevuus ym. tekijät huomioon ottaen riitettävä eläkeetuuksien maksamiseen tulevaisuudessa. Tulevina vuosina ei enää peritä maksuja aiemmin ansaittujen etuuksien kattamiseen. Täysin rahastoiva järjestelmä voi olla vapaaehtoinen, sillä ansaittujen etuuksien rahoittaminen ei vaarannu, vaikka järjestelmässä ei myöhemmin enää olisi maksajia. Tarvittavat varat on kerätty etukäteen eikä lisämaksuja tarvita. Rahastoitujen varojen sijoitustuotot vaikuttavat eläkemaksujen suuruuteen. Niillä rahoitetaan eläkkeitä ja pienennetään eläkkeiden rahoittamiseen tarvittavaa eläkemaksua. Eläkevastuun pitkäkestoisuus mahdollistaa sen, että suuri osa eläkevastuun katteena olevista varoista voidaan sijoittaa jopa vuosikymmenten ajaksi, ilman että sijoituksia joudutaan välillä realisoimaan. Jo muutaman prosenttiyksikön ero sijoitustuotoissa merkitsee huomattavaa eroa aktiiviaikana perittävissä maksuissa. Suomessa täysin rahastoivia järjestelmiä on käytetty ainoastaan vapaaehtoisten lisäeläkkeiden rahoittamiseen. aktiiviaikana perittävä maksu maksu 0 %:n tuotolla sijoitustuotto 0 % sijoitustuotto 2.5 % alkavan eläkkeen maksuun tarvittava rahamäärä maksu 2.5 %:n tuotolla sijoitustuotto 5 % maksu 5 %:n tuotolla rahastointiaika Vuotuisen sijoitustuoton vaikutus aktiiviaikana perittävän maksun suuruuteen rahastoivassa järjestelmässä

4 4/19 Osittain rahastoiva eläkejärjestelmä Osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä on piirteitä sekä jakojärjestelmästä että täysin rahastoivasta järjestelmästä. Vakuutuksenottajilta ja vakuutetuilta kerätään osittain rahastoivassa järjestelmässä vuosittain maksuja enemmän kuin tarvitaan kyseisen vuoden eläkkeiden ja hoitokulujen kustantamiseksi. Osittainen rahastointi yhdessä eläkejärjestelmän lakisääteisyyden kanssa turvaa tulevien eläkkeiden rahoittamista. Rahastot toimivat puskureina talouden suhdannevaihteluita vastaan ja osittainenkin rahastointi mahdollistaa sen, että osa eläkemenoista voidaan rahoittaa sijoitustuotoilla. Suomen TEL-järjestelmä on osittain rahastoiva. TEL:ssä ansaittujen etuuksien rahastointiaste on noin 25 prosenttia.

5 5/19 ELÄKE-ETUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN Etuuksien määräytymistavan perusteella eläkejärjestelmät voidaan jakaa joko etuus- tai maksuperusteisiin järjestelmiin. Kansainvälisessä IFRS-tilinpäätöskäytännössä eläkejärjestelmiä ei jaeta etuus- ja maksuperusteisiin järjestelmiin etuuden määräytymistavan mukaan, vaan sillä perusteella, vastaako työnantaja eläke-etuuksiin liittyvistä sijoitus- ja vakuutusmatemaattisista riskeistä. Etuusperusteinen eläkejärjestelmä Suomalaiset eläkejärjestelmät ovat eläkkeiden määräytymistavan perusteella joitakin yksilöllisiä vakuutuslajeja lukuun ottamatta etuusperusteisia. Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä määritellään ensin myönnettävät eläke-etuudet. Etuuden suuruus määräytyy muun muassa palkan, palvelusajan sekä palkkojen ja eläkkeiden korottamisessa käytettävien eläkeindeksien perusteella. Eläkejärjestelmän sijoitustuotot eivät suoranaisesti vaikuta etuuksien tasoon. Kannatus- tai vakuutusmaksu määräytyy etukäteen määriteltyjen etuuksien rahoittamiseen tarvittavien varojen määrän mukaan. Etuusperusteiset järjestelmät ovat yleensä ainakin osittain jakojärjestelmiä. Etuuden saajalla ei ole riskiä eläkkeen suuruudesta, mutta etuuden rahoittaja ei tiedä etukäteen tulevien maksujen tarkkaa määrää. Maksuperusteinen eläkejärjestelmä Maksuperusteisessa eläkejärjestelmässä kerran maksettu kannatus- tai vakuutusmaksu sijoitustuottoineen määrää tulevan eläkkeen suuruuden. Maksajalla ei ole riskiä lisämaksuista, mutta edunsaajan tulevan eläkkeen tarkka määrä ei ole aktiiviaikana selvillä. Eläkkeen lopullisen tason ratkaisee sijoitustuottojen kehitys. Puhtaat maksuperusteiset järjestelmät ovat aina täysin rahastoivia.

6 6/19 TEL:N RAHOITUSPERIAATTEET TEL-maksut TEL on etuusperusteinen, osittain rahastoiva eläkejärjestelmä. Osa vakuutusmaksuista rahastoidaan, osalla rahoitetaan maksussa olevia eläkkeitä. Vakuutettua kohti määriteltävän TEL-maksun suuruus riippuu työnantajan koosta ja henkilöstörakenteesta. Keskimääräinen eläkemaksu koostuu seuraavista osista: TEL-maksujen keskimääräinen kehitys (% työntekijän palkasta) MAKSUN OSA Rahastoitava 4,3 2,8 2,9 2,9 3,0 vanhuuseläkeosa Rahastoitava 3,9 2,0 1,4 1,3 1,3 työkyvyttömyysosa Rahastoitava työttömyysosa 0,7 1,2 0,9 0,8 0,3 Tasausosa 10,6 14,6 15,3 15,5 16,3 Muut osat 1,8 1,0 1,1 1,1 1,0 - ETK hoitokustannusosa - ETK:n luottovakuutus - Eläke-Kansa osa -maksutappio-osa Hyvitykset -0,2-0, ,2-0,3 Yhteensä 21,1 21, ,4 21,6 Maksu jakaantuu seuraavasti -Työntekijät -Työnantajat 4,3 16,8 4,7 16, ,6 16,8 4,6 (18-52v) 5,8 (53-67v) 16,8

7 7/19 TEL-maksun osat käytetään osittain rahastoivan järjestelmän mukaisesti. TEL-maksusta rahastoidaan vajaa kolmannes. Loppuosa käytetään juokseviin eläke- ja hoitokuluihin. *vanhuus-, -työkyvyttömyys- ja työttömyysosat yhteensä 8,9 % vuonna 1996 yhteensä 6,0 % vuonna 2000 yhteensä 5,2 % vuonna 2003 yhteensä 5,0 % vuonna 2004 yhteensä 4,6 % vuonna 2005 RAHASTOIDAAN *tasausosa 10,6 % vuonna ,6 % vuonna ,3 % vuonna ,5 % vuonna ,3 % vuonna 2005 KÄYTETÄÄN ELÄKKEIDEN MAKSUUN *hoitokustannus-,etk- ja maksutappio-osat *Eläke-Kansa pyöristettynä 1,0 % vuonna 2005 KÄYTETÄÄN HOITOKULUIHIN JA MAKSUTAPPIOIHIN vuosina hyvitykset 0,2 % vuonna 2005 hyvitykset 0,3 % TEL-maksun vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeosat rahastoidaan. Työkyvyttömyysmaksu sisältää yksilöllisen varhaiseläkkeen ja kuntoutustuen osuudet. Rahastoitu eläke oli vuoden 1999 loppuun saakka vakuutetun ansaitsemaa työeläkettä selvästi pienempi, sillä rahastoitua eläkkeen osaa ei korotettu eläkkeiden indeksikorotusten mukaisesti. Vasta vuodesta 2000 alkaen alkaneiden ja vastaisten vanhuuseläkkeiden rahastoituja osia on korotettu määrällä, jolla laskuperustekorko ylittää eläkkeiden vastuunlaskennassa käytetyn rahastokoron (3%). Eläkemenot, joita ei rahoiteta rahastoista, ovat nk. tasausmenoja. Varat tasausmenoihin saadaan TEL-maksuun sisältyvästä tasausosasta. Noin neljännes maksussa olevista eläkkeistä rahoitetaan rahastoista, loppuosa on tasausmenoa. TEL-järjestelmän kokonaisvastuista on rahastoitu noin 25 %, joten se on suurimmalta osaltaan jakojärjestelmä. TEL-maksun korotuspaineet johtuvat yleensä tasausosan kasvusta. Perhe- ja osaaikaeläkkeitä ei rahastoida, vaan ne kustannetaan kokonaan yhteisesti tasausosasta. Maksun hoitokustannusosa käytetään eläkelaitosten hallintokuluihin. Eläketurvakeskuksen osuus maksusta käytetään sen hallinnon rahoittamiseen. Maksutappio-osalla rahoitetaan vakuutusmaksunsa maksamatta jättäneiden työnantajien osuus kustannuksista. Rahastoitava eläkkeen osa on aina yksittäisen eläkelaitoksen vastuulla.

8 8/19 SIJOITUSTUOTTOJEN VAIKUTUS ELÄKEMAKSUUN Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä sijoitustoiminnan tuotot eivät suoraan vaikuta myönnettävien etuuksien tasoon. Järjestelmätasolla eläkelaitosten sijoitustoiminnan tuotot kuitenkin vaikuttavat työeläkemaksujen kokonaistasoon ja jos työnantaja vastaa edes osittain eläke-etuuksiin liittyvistä sijoitus- ja vakuutusmatemaattisista riskeistä sijoitusomaisuuden arvojen ja tuottojen heilahtelu vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti työnantajan vakuutus- tai kannatusmaksutasoon. Eläkelaitosten toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä sijoitustoiminnalta edellytetään turvaavuuden lisäksi hyvää tuottoa. Etuuksien turvaaminen edellyttää, että eläkelaitos voi jatkaa toimintaansa silloinkin, kun sijoitustoiminnan tuotot eivät vastaa asetettuja tavoitteita. Lakisääteistä TEL-eläketurvaa hoitavan eläkelaitoksen sijoitustoiminnan vähimmäistuottovaatimuksena käytetään TEL-laskuperustekorkoa ( välillä 4.75 % ja alkaen 5,50 %). Laskuperustekoron ylittävä osa sijoitustuotoista on ns. ylijäämää, joka siirretään vakuutusyhtiöissä nk. osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen kasvattamaan vakuutusyhtiön vakavaraisuutta. Osa sijoitustoiminnan ylijäämästä voidaan hyvittää asiakkaille maksunalennuksina. Eläkesäätiöissä ja -kassoissa laskuperustekoron ylittävä osa sijoitustoiminnan tuotoista voidaan vakavaraisuusasemasta riippuen käyttää joko eläkelaitoksen vakavaraisuuden kasvattamiseen tai työnantajien vakuutusmaksujen alennuksiin. TEL:ssä työnantajille takaisinlainatuista varoista ei yleensä kerry palautettavaa sijoitustuottoa. Mahdolliset hyvitykset syntyvät muista sijoituksista. Hyvitysprosentit vaihtelevat vuosittain paljon. Myös eri eläkevakuutusyhtiöiden myöntämien asiakashyvitysten määrissä on eroja.

9 9/19 TEL-ELÄKELAITOSTEN TOIMINTAPÄÄOMA Yleistä toimintapääomasta Toimintapääomalla tarkoitetaan kaikkia niitä eläkelaitoksen varoja, vakuuksia ja niihin rinnastettavia sitoumuksia, jotka ylittävät eläkelaitoksen eläkevastuun, velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset. Toimintapääoman avulla on tarkoitus varmistaa eläkevastuun katteena olevien varojen ja omaisuuden riittävyys silloinkin, kun sijoitustoiminta ei tuota odotetulla tavalla tai kun sijoitusomaisuuden arvot laskevat. Samalla toimintapääoma mahdollistaa sijoitukset omaisuuslajeihin, joilla tavoitellaan parempia pitkän aikavälin tuottoja. Näihin sijoituksiin kohdistuu usein korkeampi tuotto-odotus ja samalla korkeampi riski. TEL-eläkelaitosten toimintapääoma kertyy useista eri osista. Keskeinen osa toimintapääomaa on ns. lisävakuutusvastuu (eläkevakuutusyhtiöllä osittamaton lisävakuutusvastuu), johon siirrettiin vuosina osa sijoitustuotoista. Eläkelaitokset ovat voineet kasvattaa tätä vakavaraisuuden vahvistamiseksi muodostettua tase-erää myös vapaaehtoisesti. Eläkesäätiön toimintapääomaan voidaan lukea lisävakuutusvastuun lisäksi oma pääoma, tilinpäätöstekniset varaukset, positiiviset arvostuserot, kannatusmaksuvakuus sen vähimmäismäärän ylittävältä osalta, ulkopuoliset vakuudet sekä Vakuutusvalvontaviraston luvalla osa työnantajan palkkasummasta. Työnantajan maksukykyyn perustuvan palkkasummaerän lukeminen toimintapääomaan on perusteltua, koska eläkesäätiötyönantajalla on eläkesäätiön pääomitusta ja samalla turvaavuutta lisäävä velvollisuus kattaa eläkesäätiön mahdollinen vastuuvajaus. TEL-laitosten toimintapääoma Muu varallisuus Toimintapääoma Eläkevastuun katteena oleva sijoitusomaisuus Eläkevastuu Toimintapääoma = Varat - Velat Eläkevastuiden kasvaessa myös toimintapääoman tarve kasvaa. Sijoitustoiminnan vähimmäistuottovaatimuksen määrittävän laskuperustekoron nosto lisää vastaavasti laskennallisen toimintapääoman tarvetta.

10 10/19 Työeläkelaitosten sijoitustoiminnan rakenne on muuttunut takaisinlainauksesta markkinaehtoiseen sijoittamiseen. Aiemmin valtaosa eläkelaitosten varoista sijoitettiin lainaamalla ne takaisin vakuutuksenottajille. Sijoitustoiminta oli lähes riskitöntä, koska takaisinlainakorko oli sama kuin sijoitusten vähimmäistuottovaatimuksen määräävä laskuperustekorko. Erillisiä vakavaraisuussäännöksiä ei tarvittu. Takaisinlainauksen osuus eläkelaitosten sijoitustoiminnasta on jatkuvasti vähentynyt. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on mahdollistanut yrityksille rahoituksen hankkimisen kohtuullisilla ehdoilla. Myös kansainvälistyminen on vähentänyt takaisinlainauksen osuutta eläkelaitosten sijoituksista. Suomalaisyrityksiltä edellytetään kilpailijamaihin nähden vertailukelpoista taserakennetta, mistä syystä ne suosivat oman pääoman ehtoista rahoitusta velkapääoman sijasta. Erityisesti siirtyminen takaisinlainauksesta osakesijoituksiin on lisännyt sijoitustoiminnan riskejä. Osakkeiden arvojen heilahdellessa on vaarana että sijoitusomaisuus ei riitä kattamaan eläkkeistä johtuvia vastuita. TEL-eläkelaitoksilta edellytetään riittävästi vastuiden määrän ylittäviä varoja eli toimintapääomaa, joka toimii sijoitustoiminnan puskurina tasoittaen sijoitusomaisuuden arvossa tapahtuvia muutoksia. Vakavaraisuusmekanismi TEL-eläkelaitosten vakavaraisuussäännökset uudistettiin 1990-luvun loppupuolella säätämällä niille eriasteisista rajoista muodostuva valvontamekanismi vakavaraisuuden seurantaa varten. Vakavaraisuussäännökset ovat melko samanlaiset eri eläkelaitoksilla. Vakavaraisuusmekanismissa kullekin eläkelaitokselle lasketaan sijoitusomaisuuden rakenteen perusteella toimintapääoman tarvetta kuvaava ns. vakavaraisuusraja, joka jää melko matalaksi, jos eläkelaitoksen sijoitusomaisuudesta suuri osa on sijoitettu velkakirjalainoihin ja muihin vähäriskisinä pidettäviin sijoituskohteisiin. Mitä riskipitoisempiin sijoituskohteisiin eläkelaitos sijoittaa, sitä korkeampi on vakavaraisuusraja. Esimerkiksi osakkeiden arvon suurten heilahtelujen vuoksi vakavaraisuusrajan laskemisessa oletetaan, että niitä varten tarvitaan yli 20 kertaa enemmän toimintapääomaa kuin velkakirjalainoja varten. Vakavaraisuusrajan (VVR) avulla TEL-eläkelaitokselle muodostetaan kolme vakavaraisuusvyöhykettä: tavoite-, rajoitus- ja kriisivyöhyke. Tavoitevyöhykkeen yläraja = 4 x VVR TAVOITEVYÖHYKE Tavoitevyöhykkeen alaraja = 2 x VVR RAJOITUSVYÖHYKE Vakavaraisuusraja = VVR KRIISIVYÖHYKE

11 11/19 Eläkelaitoksen vakavaraisuus on nk. tavoitevyöhykkeellä, kun sillä on toimintapääomaa 2-4 kertaa vakavaraisuusrajan määrä. Tavoitevyöhykkeellä eläkelaitosten toimintavapaudet ovat lähtökohtaisesti suurimmat sen suhteen, kuinka se voi käyttää sijoitustoiminnan ylijäämää tai toimintapääomaa kannatusmaksujen alentamiseen tai asiakkaille annettaviin hyvityksiin. Vakavaraisuusrajan ja tavoitevyöhykkeen alarajan välisellä rajoitusvyöhykkeellä eläkelaitoksen vakavaraisuus on kohtalaisella tasolla mutta eläkelaitoksen toimintapääoman käyttöä koskevia säännökset ovat rajoitetumpia kuin tavoitevyöhykkeellä. Työeläkevakuutusyhtiöillä toimintapääoman käyttämistä koskevat säännökset eroavat jonkin verran eläkesäätiöiden ja eläkekassojen säännöksistä. Vakavaraisuustilanteen heikentyessä eläkelaitosten edellytetään vahvistetavan vakavaraisuuttaan. Eläkevakuutusyhtiöillä tämä heijastuu pienentyneinä asiakashyvityksinä ja eläkesäätiöissä sekä eläkekassoissa siten, että vakavaraisuutta edellytetään vahvistettavan ensisijaisesti siirtämällä laskuperustekoron ylittäviä sijoitustoiminnan tuottoja lisävakuutusvastuuseen. Vakavaraisuuden alittaessa vakavaraisuusrajan (nk. kriisivyöhyke) eläkelaitokselta edellytetään nopeita korjaustoimenpiteitä vakavaraisuusaseman parantamiseksi. Eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma arvioidaan käypään arvoon ja otetaan huomioon työnantajan taseessa kansainvälisessä IFRS-tilinpäätöskäytännössä, jos eläkejärjestelmää pidetään etuusperusteisena (defined benefit plan). Vastaavasti vastuut diskontataan hyvätuottoisten pitkien joukkovelkakirjalainojen korkokantojen mukaan. Eläkesäätiöiden osalta IFRStilinpäätöskäytäntö on lähes poikkeuksetta merkinnyt positiivista vaikutusta työnantajien taseisiin.

12 12/19 ERI ELÄKELAITOSMUOTOJEN VERTAILU TEL:N RAHOITTAMISESSA TEL-maksun osat ovat eri eläkelaitosmuodoissa suurimmaksi osaksi samat. Eläkevakuutusyhtiön, eläkesäätiön ja eläkekassan välillä on joitakin eroja seuraavien osien suhteen. Työkyvyttömyys- ja työttömyysmaksut Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkemaksut määräytyvät eläkesäätiössä täysin omavastuisesti. Eläkesäätiön on katettava 80% työkyvyttömyys- tai työttömyystapauksen laskennallisesta eläkevastuusta. Eläkevakuutusyhtiössä työkyvyttömyys- ja työttömyysmaksu määräytyy samalla tavalla kuin eläkesäätiössä, jos työnantajalla on vähintään 800 työntekijää. Jos työntekijöitä on , maksu on osittain omavastuinen. Yrityksessä jossa on 50 työntekijää tai yrityksen omat työkyvyttömyystapaukset eivät vaikuta eläkemaksuun, vaan maksu määräytyy ns. tariffimaksun mukaan. Vuoden 2006 alusta alkaen eläkevakuutusyhtiöt ovat ottamassa käyttöön mallin, jossa kunkin yrityksen työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva vakuutusmaksun tariffiluokka saadaan vertaamalla vakuutuksen työkyvyttömyysmenoa keskimääräiseen työkyvyttömyysmenoon tietyllä jaksolla. Eläkekassoissa myös kooltaan pienet työnantajat kuuluvat kassakohtaiseen omavastuutekniikkaan, mutta työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkekustannuksia on tasaamassa tasoitusvastuu -niminen runsasvahinkoisten vuosien varalle varattu vastuuosa. Alle 800 vakuutetun eläkesäätiössä työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeistä työnantajalle aiheutuvat kustannukset ovat pienemmät kuin eläkevakuutusyhtiössä, jos yrityksen henkilökunnasta tulee työkyvyttömäksi tai joutuu työttömyyseläkkeelle pienempi osa kuin TEL:ssä keskimäärin. Päinvastaisessa tapauksessa eläkemeno on eläkesäätiössä suurempi. Eläkemaksuissa voi lisäksi olla pienehköjä eroja kuntoutuskulujen rahoituksessa ja uusien työsuhteiden työkyvyttömyyskustannuksissa. Maksutappio-osa Eläkevakuutusyhtiö perii vakuutuksenottajalta vakuutusmaksuun sisältyvän maksutappio-osan, jolla katetaan eläkemaksunsa maksamatta jättäneiden työnantajien osuus järjestelmän maksuista. Sen suuruus vaihtelee työnantajan koon mukaan ja on vuonna 2005 keskimäärin 0,30 % palkkasummasta. Suurtyönantajien maksutappio-osa on keskimääräistä maksua selvästi pienempi. Eläkesäätiö ei peri maksutappio-osaa. TEL-toimintaa harjoittavan eläkesäätiön työnantajan on kuitenkin asetettava ns. kannatusmaksuvakuus. Eläkesäätiön kannatusmaksut on maksettava vähintään kolme kertaa vuodessa. Tällöin kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärä on 4/12 eläkesäätiön vuoden vastuumenoista. Jos kannatusmaksu maksetaan useammin kuin kolme kertaa vuodessa, myös kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärää voidaan pienentää vastaamaan maksuväliä.

13 13/19 Kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärä on kannatusmaksujen maksuvälistä riippumatta aina vähintään euroa ja enintään 15 prosenttia eläkesäätiön eläkevastuun määrästä. Kannatusmaksuvälin pienentäminen vaikuttaa kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärään seuraavasti: Maksuväli Vähintään vuotuisista vastuumenoista max eläkevastuusta 4 kk 4/12 15 % 3 kk 3/12 11,25 % 2 kk 2/12 7,5 % 1 kk 1/12 3,75 % Pidempään toimineessa eläkesäätiössä kannatusmaksuvakuuden suuruus on yleensä 4-8 % eläkevastuun määrästä. Jos eläkesäätiön kannatusmaksut maksetaan kerran kuukaudessa ja työnantaja järjestää kannatusmaksuvakuuden pankkitakauksena, josta peritään takausprovisiona 1 %, vakuuden kustannus on n. 0,02 % palkkasummasta. Hoitokulut Eläkesäätiövaihtoehdon valitseva työnantaja säästää hoitokuluissa, jotka ovat hyvin hoidetussa eläkesäätiössä selvästi työeläkevakuutusyhtiöiden hoitokuluja alhaisemmat. Vakuutuksenottajalta peritään työeläkevakuutusyhtiössä hoitokulujen kattamiseksi maksu, joka vuonna 2005 on 0,6 prosenttia työnantajan palkkasummasta. Hoitokulumaksu on palkkoihin verrattuna sitä pienempi, mitä suuremmasta työnantajasta on kyse. Eläkesäätiö ei peri erillistä hoitokulumaksua, vaan maksu perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Hoitokulut ovat yleensä eläkesäätiön koosta ym. seikoista riippuen prosenttia eläkevakuutusyhtiöiden hoitokuluja alhaisemmat. Tilinpäätöskäytännöt ja sijoitustoiminta Lisävakuutusvastuulla tai osittamattomalla lisävakuutusvastuulla ja omaisuuden arvostuseroilla on suuri merkitys kaikkien eläkelaitostyyppien tilinpäätöksissä. Eläkelaitosten vakavaraisuuspuskureista valtaosa muodostuu näistä. Eläkevakuutusyhtiö tulouttaa sijoitusten tuoton rahastoihin tai asiakkaalle palautettaviin hyvityksiin. Eläkesäätiössä ja -kassassa ylijäämä pienentää kannatusmaksu- ja vakuutusmaksutarvetta. Eläkevakuutusyhtiö voi siirtää tilinpäätöksessään osan tuotoista pääomiinsa ja hyvittää asiakkaille itse päättämänsä osan ylijäämistä. Hyvitysten määrää rajoitetaan viranomaisten vahvistamissa laskuperusteissa. Eläkesäätiöllä ja eläkekassoilla merkittävin varausmahdollisuus on TEL:n lisävakuutusvastuu. Eläkelaitosten ei tarvitse näyttää tuloksessaan omaisuuden arvonnousuja, vaan ne voidaan siirtää vakavaraisuuden vahvistukseksi, joka ei vaikuta asiakashyvitysten määrään tai

14 14/19 kannatusmaksuihin. Arvonnousuja tuottavia omaisuuseriä ovat mm. osakkeet ja kiinteistöt. Eläkesäätiön hallitus päättää sijoitusylijäämien tulouttamisen ajankohdasta. Sijoitustoiminnan hyödyt tulevat kokonaan eläkesäätiön ja eläkesäätiötyönantajien hyväksi joko eläkesäätiön vakavaraisuuden kasvuna tai alentuneina kannatusmaksuina. Vakuutusyhtiössä asiakasyritys ei voi vaikuttaa sijoitustoiminnan tuottoja koskevaan päätöksentekoon. Työnantaja voi lainata varoja itselleen sekä eläkevakuutusyhtiöstä että eläkesäätiöstä. TELyhtiöiden takaisinlainauksessa korkona on ns. TEL-viitekorko, eläkesäätiöissä takaisinlainauskorkona käytetään TEL:n laskuperustekorkoa. Eläkevakuutusyhtiöt kilpailevat asiakkaista, joten ne joutuvat käyttämään huomattavasti resursseja markkinointiin. Myös niiden kiinteistö- ja osakesijoitukset saattavat liittyä yksittäisen asiakassuhteen hoitoon eikä niillä siten tavoitella mahdollisimman hyvää tuottoa koko asiakaskunnalle. Sijoitustoiminnan kokonaistuotto saattaa jäädä pienemmäksi, kuin mitä markkinoilta olisi saatavissa eläkelaitoksille sopivalla riskitasolla. Eläkesäätiö voi olla eläkevakuutusyhtiötä edullisempi sekä saavutettavissa olevan sijoitustuoton että siitä työnantajan hyväksi tulevan osuuden suhteen. Tämä edellyttää asiantuntevaa sijoituspolitiikkaa ja samanlaisia toimintamahdollisuuksia kuin muissakin eläkelaitoksissa. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkesäätiöt ja eläkekassat ovat vuosina olleet keskimäärin eläkevakuutusyhtiöitä edullisempi tapa työntekijöiden lakisääteisen eläketurvan järjestämiseen kun toteutunutta vakuutusmaksutasoa verrataan työnantajan palkkasummaan. IFRS-tilinpäätöskäytäntö Julkisesti noteerattujen yhtiöiden on laadittava tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti vuoden 2005 alusta alkaen. Kansainvälisessä IFRS-tilinpäätöskäytännössä eläkejärjestelmät jaetaan etuus- (defined benefit plan) ja maksuperusteisiin (defined contribution plan) järjestelmiin sillä perusteella, vastaako työnantaja eläke-etuuksiin liittyvistä sijoitus- ja vakuutusmatemaattisista riskeistä. Jos eläkejärjestelmää pidetään etuusperusteisena, työnantajan eläkevelvoitteet diskontataan hyvätuottoisten pitkien joukkovelkakirjalainojen korkokantojen mukaan ja varallisuus sekä vakavaraisuuspääoma arvostetaan käypään arvoon.

15 15/19 VAPAAEHTOINEN LISÄELÄKETURVA Vapaaehtoinen lisäeläketurva voidaan hoitaa henkivakuutusyhtiössä, eläkesäätiössä tai eläkekassassa. Yksinomaan vapaaehtoista lisäeläketurvaa hoitavasta eläkesäätiöstä käytetään nimitystä A- eläkesäätiö. AB-eläkesäätiö myöntää sekä vapaaehtoisia lisäetuuksia (A-osasto) että lakisääteisiä eläkkeitä ja muita etuuksia (B-osasto). Osastojen varat ja mahdolliset velat sekä tuotot ja kulut on pidettävä toisistaan erillään. Varoja voidaan siirtää käyvillä arvoilla osastosta toiseen eläkesäätiölaissa ja viranomaismääräyksissä säänneltyjen edellytysten täyttyessä. Esimerkiksi A-osastoon muodostunut ylikate on siirrettävissä B-osaston eläkevastuiden kattamiseen ilman, että varoja tarvitsee kierrättää työnantajan kautta. VAPAAEHTOISEN LISÄELÄKETURVAN RAHOITTAMINEN Vapaaehtoiset lisäeläkkeet rahoitetaan Suomessa täysin rahastoivalla tekniikalla. Eläkesäätiötyönantaja vastaa kokonaisuudessaan vapaaehtoisen lisäeläketurvan rahoittamisesta. Koska eläkkeet ovat etuusperusteisia, eläkkeiden indeksikorotusten kattamiseksi voidaan myöhemmin joutua perimään työnantajalta lisää kannatus- tai vakuutusmaksuja. Ennen vuotta 1996 perustetun lisäeläkesäätiön työnantaja on voinut rahastoinnista huolimatta jättää osan eläkevastuista kattamatta laissa säädetyn siirtymäajan. Tätä työnantajan vastuulla olevaa nk. vastuuvajausta ei pääsääntöisesti enää sallita uudemmissa eläkesäätiöissä. Eläkevastuun katteena olevan sijoitusomaisuuden tuotto määräytyy korkotason, osakekurssien ja muiden sijoitustoimintaa kuvaavien tekijöiden perusteella. Vapaaehtoista lisäeläketurvaa hoitavan eläkesäätiön eläkevastuu kasvaa eläkesäätiön sääntöjen mukaisten indeksien mukaisesti, jotka voivat esimerkiksi olla sidottuja joko palkankorotuksiin tai TELeläkeindekseihin. Eläkesäätiöön saattaa aika ajoin syntyä ylikatetta. Eläkesäätiöissä järjestettävä vapaaehtoinen lisäeläketurva perustuu työnantajan työntekijöille antaman eläkelupauksen täyttämiseen sijoitustoiminnan tuotoista riippumatta (=etuusperusteinen lisäeläketurva). Koska työnantaja maksaa vakuutusmaksut ja vastaa eläketurvan tasosta antamansa eläkelupauksen mukaisesti, on luonnollista että sijoitustoiminnan ylijäämä ja eläkesäätiön matala hoitokustannustaso alentavat lisäeläketurvasta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Mahdollinen ylikate voidaan käyttää joko lakisääteistä eläketurvaa hoitavan osaston eläkevastuiden kattamiseen tai palauttaa takaisin työnantajalle. Ns. maksuperusteisessa lisäeläketurvassa, jossa sekä työnantajat että työntekijät suorittavat vakuutusmaksuja sijoitustoiminnan tuotot ja matala hoitokustannustaso nostavat suoraan työntekijöiden etuustason määrää. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei mahdollista maksuperusteisen lisäeläketurvan hoitamista eläkesäätiöissä eikä eläkekassoissa. Euroopassa suurin osa uusista perustettavista lisäeläkejärjestelyistä on maksuperusteisia. Tavoitteena on, että maksuperusteinen lisäeläketurva mahdollistetaan eläkesäätiöille ja eläkekassoille myös Suomessa. Työnantajan lisäeläkevakuutusmaksun osat riippuvat myönnettävistä etuuksista. Tällaisia ovat esim. osat vanhuuseläkettä ja työkyvyttömyyseläkettä varten. Jos lisäeläkettä varten kerättyjen rahastojen sijoitustuotot eivät riitä kattamaan etuuksien indeksikorotuksia, puuttuva osa peritään työnantajalta lisämaksuna. Maksuun sisältyy myös osa lisäeläkkeen hoitokuluja varten.

16 16/19 ERI ELÄKELAITOSMUOTOJEN VERTAILU LISÄELÄKKEEN OSALTA Hoitokulut Lisäeläkkeitä hoitavan henkivakuutusyhtiön vakuutusmaksusta osa käytetään hoitokuluihin. Kun kyse on ns. kertamaksusta, jossa ostetaan kerralla useiden vuosien kertymää vastaava eläkeoikeus, hoitokulun osuus on yleisimmin ollut 5 % vakuutusmaksusta. Jatkuvassa vakuutuksessa hoitokulun osuus on yleensä ollut 9 % vuosittaisesta vakuutusmaksusta. Tämä osa maksusta kirjautuu vakuutusyhtiön maksuvuoden tuloksi käytettäväksi yhtiön tilinpäätöksessä erikseen määrättävällä tavalla. Eläkesäätiössä työnantajan kannatusmaksu sisältää eläkesäätiön toteutuneet vuotuiset hoitokulut, jotka yleensä ovat selvästi vakuutusyhtiön maksussa perittävää hoitokuluosaa pienempiä. Lisäeläkkeen turvaavuus Eläkesäätiölain toimintapääomasäännökset koskevat vain TEL-toimintaa harjoittavia eläkesäätiöitä. Lisäeläketurvaa hoitavan eläkesäätiön eläkevastuuseen sisältyy ns kuormitustekijä, joka on 5 prosenttia eläkesäätiön eläkevastuun määrästä. Esimerkiksi 20 miljoonan euron eläkevastuuseen sisältyy miljoonan euron erä, jota ei ole johdettu arvioiduista eläkemenoista vaan jota perustellaan eläkkeiden maksun turvaamistarpeella erityisesti yritysten lopettamistapauksessa. Vakuutusvalvontavirasto voi hakemuksesta hyväksyä pienemmänkin kuormituksen. Kuormitus merkitsee lisäeläkesäätiölle käytännössä 5 prosentin vakavaraisuutta, mikä vastaa henkivakuutusyhtiöiden toimintapääomalle säädettyä minimivaatimusta. Kuormitus kasvaa eläkevastuun kasvaessa. Eläkevastuun pienentyessä vastaava osa kuormituksesta vapautuu käytettäväksi eläkesäätiön kuluihin. Kuormitukseen ei aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota, koska eläkesäätiön vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ei tarvinnut kattaa täyteen. Kun eläkevastuun kattamista koskevat velvollisuudet asteittain tiukkenevat, vapaaehtoista lisäeläketurvaa hoitavan eläkesäätiön taserakenne vahvistuu niin, että varallisuus kattaa sekä arvioidut eläkemenot että kuormituksen. Kuormitusta vastaavaa varallisuutta voidaankin nimittää A-osaston toimintapääomaksi. Lisäeläketurvaa hoitavalla eläkesäätiöllä voi olla lisäksi eläkevastuussaan indeksikorotusvastuuta, joka on tarkoitettu vakuutettujen etuuksiin annettavien tulevien indeksikorotusten jaksottamiseen ja laskuperusteiden muuttumisesta aiheutuvan eläkevastuun kattamiseen. Indeksikorotusvastuuta voidaan kartuttaa ainoastaan sijoitustoiminnan ylijäämästä. Laskentakorko Eläkesäätiön lisäeläkevastuu sisältää samat osat kuin vakuutusyhtiöllä (mm. vanhuus- ja työkyvyttömyysosa). Lisäeläkevastuun laskennassa käytettävä korko on vuonna 2005 enintään 3,90 %. Laskentakoron arvioidaan laskevan 0.05% porrastuksin 3.5 prosenttiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Siirtymäaika ei ole pakottava. Useat eläkesäätiöt ovat jo siirtyneet käyttämään 3.5 % laskentakorkoa. Vakuutusyhtiöiden käyttämä laskentakorko voi tällä hetkellä

17 17/19 olla enintään 3.5 %, mutta käytössä on mm. 2,5 %:n laskentakorkoja. Eläkesäätiön ja vakuutusyhtiön käyttämien laskentakorkojen ero on otettava huomioon vertailtaessa eri vakuutusjärjestelyjä. Laskentakorolla on suuri vaikutus eläkevastuun määrään ja perittävään vakuutusmaksuun. Laskentakoron yhteys indeksikorotusten rahoittamiseen Eläkevastuun laskennassa käytettävä korko vaikuttaa myös eläkkeiden indeksikorotusten rahoittamiseen. Jos indeksikorotus on 2 %, tarvitaan sijoituksille indeksikorotusten rahoittamiseen 3.5% laskentakorolla 5.5% kokonaistuotto ja 4.00% laskentakorolla 6.00% kokonaistuotto. Laskentakoron vaikutus on otettava huomioon eläkekustannuksia arvioitaessa. Eläkesäätiön vapaaehtoiset eläke-etuudet suojataan yleensä inflaatiolta korottamalla etuuksia indeksejä vastaavasti. Vakuutusyhtiö ei sitoudu indeksikorotuksen kustantamiseen. Se voi käyttää oman päätöksensä mukaan osan sijoitustuotoistaan indeksikorotuksen rahoitukseen. Ellei tämä riitä etuuden turvaamiseen, työnantaja joutuu maksamaan jälkikäteen puuttuvan osan varoista. Jos työnantaja ei kykene maksamaan vakuutusmaksujaan, vakuutetuille ei jää eläkkeeseen kunnollista indeksisuojaa. Muita eläkevastuuseen vaikuttavia tekijöitä Lisäeläkejärjestelyjen rahoitukseen liittyviä vapausasteita on lisätty viime vuosina merkittävästi. Lisäeläketurvaa hoitavan eläkelaitoksen ei tarvitse hakea viranomaiselta ennakkolupaa laskuperusteilleen, vaan kukin eläkelaitos laatii itse omat, toimintapiirinsä erityistarpeet huomioon ottavat laskuperusteet, jotka se toimittaa tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Yksi merkittävimmistä eläkesäätiöiden eläkevastuuseen vaikuttavista tekijöistä on mahdollisuus valita itse laskuperustekorkonsa. Korkein mahdollinen laskuperustekorko on tällä hetkellä 3,90 prosenttia. Eläkesäätiö voi halutessaan käyttää eläkevastuunsa laskennassa myös alempaa laskentakorkoa eli 3.5 prosenttia. Lisäeläketurvaa hoitavat eläkelaitokset voivat vaikuttaa lisäeläkevastuun suuruuteen useilla muillakin tavoilla. Tällaisia mahdollisuuksia ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeiden ja vanhuuseläkkeiden rahastoinnin päällekkäisyyksien poistaminen eräissä tilanteissa. Eläkevastuulaskelmissa on saatettu joskus kokonaan jättää pois ennakkorahastointi työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeissä, jolloin ne kustannetaan myöhemmin lisämaksuilla. Lisäeläketurva muodostaa yhdessä lakisääteisen eläketurvan kanssa työntekijän kokonaiseläketurvan. Tästä syystä lakisääteisen eläkkeen tason nouseminen voi eläkesäätiön säännöistä riippuen johtaa lisäeläkkeen määrän vähentymiseen, vaikka työntekijän kokonaiseläketurvan taso ei heikennykään. Edellä kuvattuja lisäeläkevastuun suuruuteen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä otetaan yhä enemmän huomioon eläkevastuun laskennassa. Eläkekustannusten ja vakuutustarjousten vertailu vaatii yhä suurempaa asiantuntemusta.

18 18/19 Tilinpäätösjärjestelyt Lisäeläkkeitä hoitavalla henkivakuutusyhtiöllä on käytettävissään eräitä varausmahdollisuuksia, joihin se voi tilinpäätöksessään siirtää osan tuotoista. Eläkesäätiön varausmahdollisuudet ovat rajatummat. Näistä tärkein on tällä hetkellä ns. indeksikorotusvastuu, joka vastaa luonteeltaan vakuutusyhtiöiden ns. ositettua lisävakuutusvastuuta. Sen käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin ositettua lisävakuutusvastuuta rajoitetumpia. Omaisuuden arvonnousuja ei tarvitse tulouttaa minkään eläkelaitostyypin tilinpäätöksessä, vaan ne voidaan jättää asianomaiseen vakuutuslaitokseen sen vakavaraisuuden kartuttamiseksi. Valtaosa henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuudesta on luotu juuri tällä tavalla. Osakesijoittamisen lisääntyessä arvostuserojen merkitys vakavaraisuuden eränä on kasvanut. Jos eläkesäätiön sijoitustoiminnan tuotot ovat suuremmat kuin rahastojen kattamiseen ja indeksikorotusten rahoittamiseen tarvitaan, kertynyt ylijäämä hyödynnetään yleensä pienentämällä työnantajan kannatusmaksuja. Vakuutusyhtiönkin ylijäämä tai sen osa voidaan hyvittää asiakkaalle, jos vakuutusyhtiö niin päättää. Muuten ylijäämä jää vakuutusyhtiön käyttöön. Jos sijoitustuotot jäävät tarvittavaa tasoa pienemmiksi, joutuu työnantaja molemmissa eläkelaitosmuodoissa kustantamaan puuttuvan osan lisämaksuilla. Vakuutusyhtiö joutuu kustantamaan laskuperustekoron alittavan erotuksen pääomistaan. Samanlaista sijoituspolitiikkaa noudattavien eläkelaitosten tuotot ovat samantasoiset eläkelaitosmuodosta riippumatta. Käytännössä vakuutusyhtiöt pidättävät käyttöönsä kuluina ja varauksina n. 1 prosentin sijoitustuottoa vastaavan osuuden. Eläkesäätiössä vastaavat erät jäävät yrityksen ja sen toimintapiirin päätösvaltaan ja hyödyksi. Muita eläketurvan järjestämiseen liittyviä näkökohtia Eläkesäätiössä yrityksen omien tarpeiden huomioon ottaminen on helppoa. Eläkesäätiön hallinnossa mukana olevat työnantajan ja työntekijöiden edustajat tekevät itse eläkesäätiön rahoitusta, sijoitustoimintaa ja eläkeratkaisuja koskevat päätökset. Asiantuntevasti hoidettu eläkesäätiö on yleensä henkivakuutusyhtiötä taloudellisempi tapa järjestää työntekijöiden vapaaehtoisen lisäeläketurva. Eläkesäätiön taloudellisuus ei kuitenkaan ole automaattista. Myös eläkesäätiö voi olla hoitokustannuksiltaan tehoton ja sen sijoitusten tuotto voi olla matala ja sijoitusriskit korkeat. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi eläkesäätiön toimintaympäristön tai sijoitusmarkkinoiden muutoksen johdosta.

19 19/19 Toimivan työeläkejärjestelmän edellytykset Suomen työeläkejärjestelmän vahvuutena on pidetty järjestelmän hajautettua rakennetta. Työeläkejärjestelmän hajautetulla toimeenpanolla ja eläkelaitosten välisellä kilpailulla on uskottu olevan myönteisiä vaikutuksia eläkelaitosten sijoitustuottoihin, toimintojen tehostamiseen ja asiakkaiden saaman palvelun laatuun. Kansantalouden näkökulmasta työeläkejärjestelmän hajauttamisella voidaan vähentää riskikeskittymien muodostumista. Kilpailun kautta saavutettavat sijoitustuotot, eläkkeelle jäännin lykkäytyminen ja myönteinen työllisyyskehitys alentavat työeläkemaksuja ja edistävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä.. Toimivat sijoitusmarkkinat edellyttävät useita riippumattomia ja itsenäisiä markkinaosapuolia. Työeläkerahastot ovat maailmanlaajuisestikin keskeinen osa sijoitusmarkkinoita. Työeläkejärjestelmän säilyminen hajautettuna on siten entistäkin tärkeämpää. Viime kädessä lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta varmistavat sen, että eri eläkelaitosmuotojen toimintaedellytykset mahdollistavat työeläkejärjestelmän terveen kehityksen. Työeläkejärjestelmän kehityksen ja järkevän rakenteen kannalta on tärkeää, että työnantajilla on mahdollisuus valita toisilleen vaihtoehtoisista ratkaisuista itselleen sopiva työeläketurvan järjestämistapa taloudellisin ja henkilöstöpoliittisin perustein.

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa 27.3.2009/173

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa 27.3.2009/173 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2009» 27.3.2009/173 27.3.2009/173 Seurattu SDK 919/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Vakuutusosasto

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Vakuutusosasto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Vakuutusosasto MÄÄRÄYS Valtuutussäännökset: 29.2.2000 Vakuutuskassalain muuttamisesta annetun Dnro 11/02/2000 lain (84/1999) 172 a Asetus työntekijäin eläkelain mukaista

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012 Määräykset 4/2012 Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet Dnro FIVA 2/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Vakuutusosasto MÄÄRÄYS Valtuutussäännökset: 29.2.2000 Eläkesäätiölain muuttamisesta annetun Dnro 10/02/2000 lain (85/1999) 137 a Asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa

Lisätiedot

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 Alla kerrotaan maksun eri osista ja siitä, mihin varoja käytetään. Vanhuuseläkeosalla kustannetaan se osa vanhuuseläkkeestä, joka rahastoidaan eli sijoitetaan

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Kysely eläkekassoille ja -säätiöille

Kysely eläkekassoille ja -säätiöille Ohje 1 (7) Viimeisin muutos 31.12.2014 VL Kysely eläkekassoille ja -säätiöille VL-tiedonkeruussa kerätään vuosittaista tietoa eläkekassojen ja -säätiöiden toiminnasta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 3/96 KUNTAJAOSTO Tämä lausunto on kumottu 7.4.2009 ja korvattu lausunnolla 89/2009 16.9.1996 LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 4038 N:o 1413 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Vastuun siirrot Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

06/2011. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2010. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

06/2011. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2010. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2010 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2010

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

05/2012. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2011. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

05/2012. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2011. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2011 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2011

Lisätiedot

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Neljäs peräkkäinen menestyksen vuosi 2 Korkoa korolle 4 Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2006 5

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Neljäs peräkkäinen menestyksen vuosi 2 Korkoa korolle 4 Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2006 5 T y ö e l ä k e - l e h d e n l i i t e 3 2007 Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2006 Sisältö: Neljäs peräkkäinen menestyksen vuosi 2 Korkoa korolle 4 Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2006 5 Työeläkevakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (6) Eduskunta/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva... TyEL-vakuutus maksu opas suuryritykselle 2015 Sisältö Hyvä asiakkaamme... 3 TyEL-vakuutusmaksu... 4 Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...4 TyEL-vakuutusmaksun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Katsaus eläketurvan rahoitukseen vuonna 2012

Katsaus eläketurvan rahoitukseen vuonna 2012 Katsaus eläketurvan rahoitukseen vuonna 2012 Marja Kiviniemi Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN LUKIJALLE Tässä tilastokatsauksessa esitetään työeläkkeiden rahoitukseen liittyviä tilastolukuja pääasiassa

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. T y ö e l ä k e - l e h d e n l i i t e 3 2 0 0 6 Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2005 Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Sisältö: Kolmas menestyksen vuosi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:31. Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:31. Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:31 Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn LAAJA UUDISTAMINEN Riskinkantokyvyn vahvistamista sekä vakavaraisuussääntelyn laajaa uudistamista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutuskassalakia siten, että eläkekassan

Lisätiedot

06/2013. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2012. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

06/2013. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2012. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2012 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2012

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

Sijoitusuudistus työeläkevakuutuksessa Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 28.3.2006

Sijoitusuudistus työeläkevakuutuksessa Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 28.3.2006 Sijoitusuudistus työeläkevakuutuksessa Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 28.3.2006 Jaakko uomikoski 2 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN (TEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN JA TYÖNANTAJAN ELÄKEVAKUUTUKSEN (TAE) ERITYISPERUSTEET

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN (TEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN JA TYÖNANTAJAN ELÄKEVAKUUTUKSEN (TAE) ERITYISPERUSTEET 1(36) TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN (TEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN JA TYÖNANTAJAN ELÄKEVAKUUTUKSEN (TAE) EITYISPEUSTEET Kokooma 10.2.2015 Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 10.12.2014. 2(36) SISÄLLYS

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014 : 05 Liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 0 Työnantajat 60 Työntekijät 50 Hoitokulut 55 Yrittäjät 0 Valtio 0 Työttömyysvakuutus- rahasto

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Vain muutos on pysyvää

Vain muutos on pysyvää 2014 Vain muutos on pysyvää Eläkekassa Verson 50-vuotisjuhlavuoden 2014 toiminnassa näkyivät vahvasti työeläkealan yhteiset hankkeet. Työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeuudistuksesta, jonka valmistelu

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015 1 (22) 10.12.2014 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2011

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2011 Valtiokonttori Päätös 1 (24) Aktuaaripalvelut 4.2.2011 25/30/2011 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2011 Valtiokonttori on 4.2.2011 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

07/2014. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

07/2014. Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 07/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 07/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkkeiden rahoitus vuonna 2013

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Keskon Eläkekassa Toimintakertomus 2011 1 KESKON ELÄKEKASSA TOIMINTAKERTOMUS

Keskon Eläkekassa Toimintakertomus 2011 1 KESKON ELÄKEKASSA TOIMINTAKERTOMUS Keskon Eläkekassa Toimintakertomus 2011 1 KESKON ELÄKEKASSA TOIMINTAKERTOMUS 2011 2 Keskon Eläkekassa Toimintakertomus 2011 Keskon Eläkekassa Toimintakertomus 2011 3 KESKON ELÄKEKASSAN TOIMINTAKERTOMUS

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

Yksityisen eläkesäätiön perustaminen. Rahapäivä 20.9.2007 Finlandia-talo. Kalervo Koistinen aktuaari Oy Porasto Ab

Yksityisen eläkesäätiön perustaminen. Rahapäivä 20.9.2007 Finlandia-talo. Kalervo Koistinen aktuaari Oy Porasto Ab Yksityisen eläkesäätiön perustaminen Rahapäivä 20.9.2007 Finlandia-talo Kalervo Koistinen aktuaari Oy Porasto Ab 1 Oy Porasto Ab Johtava eläkekassojen ja eläkesäätiöiden palveluyhtiö Perustettu 1967 Liikevaihto

Lisätiedot

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 TyEL-maksu 2014 Sisällysluettelo 1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 3.1 Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2014... 4 3.2 Sopimustyönantaja...

Lisätiedot

Muuttaa/lisää: Määräys- ja ohjekokoelma eläkekassoille Dnro 13/002/2001 siihen tehtyine muutoksineen

Muuttaa/lisää: Määräys- ja ohjekokoelma eläkekassoille Dnro 13/002/2001 siihen tehtyine muutoksineen MÄÄRÄYS/OHJE 19.02.2009 Dnro 3/101/2009 Eläkekassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 77 Voimassaoloaika: 22.12.2008 31.12.2010 Muuttaa/lisää: Määräys- ja ohjekokoelma eläkekassoille

Lisätiedot

02/2014. Tilastoraportti vuoden 2012 kustannustenjaosta. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

02/2014. Tilastoraportti vuoden 2012 kustannustenjaosta. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 02/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Tilastoraportti vuoden 2012 kustannustenjaosta Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 02/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Tilastoraportti vuoden

Lisätiedot

Muuttaa/lisätä: Määräys- ja ohjekokoelman eläkesäätiöille Dnro 12/002/2001 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen

Muuttaa/lisätä: Määräys- ja ohjekokoelman eläkesäätiöille Dnro 12/002/2001 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen MÄÄRÄYS/OHJE Eläkesäätiöille 19.02.2009 Dnro 2/101/2009 Valtuutussäännökset: Eläkesäätiölaki (1774/1995) 42 Voimassaoloaika: 22.12.2008 31.12.2010 Muuttaa/lisätä: Määräys- ja ohjekokoelman eläkesäätiöille

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista ; B-osasto Vakuutusmaksutulo/ Maksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, ¹) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Muuta tilivuodesta Tärkeimmät tapahtumat Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

07/2015. Tilastoraportti vuoden 2014 kustannustenjaosta. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

07/2015. Tilastoraportti vuoden 2014 kustannustenjaosta. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 07/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Tilastoraportti vuoden 2014 kustannustenjaosta Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 07/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Tilastoraportti vuoden

Lisätiedot

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN TASOITUSMÄÄRÄSELVITYS

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN TASOITUSMÄÄRÄSELVITYS TYÖELÄKEYHTIÖIDEN TASOITUSMÄÄRÄSELVITYS Loppuraportti 30.8.2013 Tela 30.8.2013 Laskuperustejaos Taustaa Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä pyysi Tela:n laskuperustejaosta 14.11.2012 selvittämään

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

N:o 509 1593 LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 509 1593 LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 59 593 LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET 594 N:o 59 SISÄLLYS: LIITE : ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten 3 2010 työeläke-lehden liite Työeläkesijoitukset yksi harvoista talouden valopilkuista s. 2

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten 3 2010 työeläke-lehden liite Työeläkesijoitukset yksi harvoista talouden valopilkuista s. 2 3 2010 työeläke-lehden liite Liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA Työeläkesijoitukset yksi harvoista talouden valopilkuista s. 2 Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2009 Työeläkelaitosten

Lisätiedot

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten 3 2009 työeläke-lehden liite Suurten siirtojen vuosi s. 2

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten 3 2009 työeläke-lehden liite Suurten siirtojen vuosi s. 2 3 2009 työeläke-lehden liite Liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA Suurten siirtojen vuosi Reijo Vanne s. 2 Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2008 Työeläkelaitosten avainlukuja

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN...

Lisätiedot

Kokonaisperuste Vahvistettu 27.4.2007, voimaantulo 7.5.2007, sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa.

Kokonaisperuste Vahvistettu 27.4.2007, voimaantulo 7.5.2007, sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa. LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET Kokonaisperuste Vahistettu 7.4.7, oimaantulo 7.5.7, soelletaan ensimmäisen kerran uodelta 7 tehtäissä akuutusteknisissä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET Kokooma.3.8. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 4.3.8. SISÄLLYS: LIITE : ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN

Lisätiedot

Vastuuvelan katteena olevan omaisuuden enimmäismäärät

Vastuuvelan katteena olevan omaisuuden enimmäismäärät Ohje 1 (18) Viimeisin muutos 31.12.2014 VF Vastuuvelan kate VF-tiedonkeruussa kerätään vuosineljänneksittäin tietoa vakuutuslaitosten vastuuvelan katteesta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan suorittamaan

Lisätiedot

SHV-Tentti 25.11.2010 Vakuutusmatematiikan sovellukset

SHV-Tentti 25.11.2010 Vakuutusmatematiikan sovellukset SHV-Tentti 25.11.2010 Vakuutusmatematiikan sovellukset STM Y1. Arvio tuntemattomien vahinkojen IBNR:n odotusarvo ja yhden hajonnan suuruinen varmuusmarginaali seuraavasta kehityskolmiosta: SATTUMIS- VUOSI

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN SUHTEELLINEN TEHOKKUUS VUOSINA 2000 2006; DEA-menetelmän empiirinen sovellus

TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN SUHTEELLINEN TEHOKKUUS VUOSINA 2000 2006; DEA-menetelmän empiirinen sovellus TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN SUHTEELLINEN TEHOKKUUS VUOSINA 2000 2006; DEA-menetelmän empiirinen sovellus Vakuutustiede Pro Gradu -tutkielma Elokuu 2008 Ohjaaja:

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 TIEDOTE Lehdistötiedote 9.3.2005 1/2005 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 Vakuutusyhtiöitä ja -yhdistyksiä koskevat toimintapääomavaatimukset muuttuivat 31.12.2004.

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot