VALVANNE SYMPOSIUM Ylilääkäri Ulla Helin
|
|
- Marjut Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALVANNE SYMPOSIUM Ylilääkäri Ulla Helin
2 TOIMINTAKYKY On terveyden tärkein osoitin vanhuudessa Sen saavuttaminen ja ylläpito vaatii kaikilta vanhustyössä olevilta työntekijöiltä monisairastavuuden lisäksi ymmärrystä ikääntyvän ihmisen fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista, henkisistä ja hengellisistä tarpeista
3 MIKSI TARVITAAN GERIATRISTA ARVIOINTIA? 1. Sairauksien kasaantuminen vanhuudessa Jos vanhuksella on jo olemassa ongelmana inkontinenssi, masennus, yksinäisyys, dementia tai kaatuilu, niin toisenkin oireen esiintymisen todennäköisyys lisääntyy vähintään 30 % 70 %:lla iäkkäistä diabetespotilaista on todettu olevan vähintään 2 muuta oheissairautta (Mooradian, Chehade 2012)
4 MIKSI TARVITAAN GERIATRISTA ARVIOINTIA? 2.Vanhuksen sairastamisen erityispiirteet a) Luotettavien esitietojen puuttuminen -Kommunikaatio (kuulo, näkö, kognitio) -Tietyistä sairauksista ei haluta kertoa (mielletään kuuluvan vanhuuteen, häpeä, tutkimusten ja hoitojen pelko, kieltäminen) -Toisia vaivoja valitetaan herkemmin (nivelkivut, huimaus) -Omaisen/läheisen merkitys -Tietojen keruu kotihoidolta, terveyskeskuksesta, erikoissairaanhoidosta jne
5 MIHIN TARVITAAN GERIATRISTA ARVIOINTIA? b)oirekuvan poikkeavuus Elimistön säätelyjärjestelmien heikentyminen, korjausmekanismien hidastuminen, reservikapasiteetin vähentyminen, munuaistoiminnan aleneminen eli vanhuus on heikentymistä, hidastumista, jäykistymistä, hyytymistä, rasvoittumista Janon ja nälän tunteen vaimentuminen Lievä leukopenia tavallista ja leukosytoosivaste hidasta Kivuttomuus ei poissulje katastrofia (viskeraalinen kiputunto heikkenee, adrenerginen järjestelmä/ neuropatia) Esimerkkejä: Oireeton hypoglykemia, hypertyreoosi, suoliperforaatio ilman laudankovia vatsanpeitteitä, kivuton sydäninfarkti
6 MIHIN TARVITAAN GERIATRISTA ARVIOINTIA? Kuumeettomuus ei poissulje vakavaa tulehdusta -30 % vaikeata infektiota sairastavista vanhuksista kuume puuttuu tai on vähäinen -kuumeisista päivystyspot. 90 % on bakteerin aiheuttama tulehdus -keuhkokuume ilman kuumetta ja yskää Oireettoman bakteriurian yleisyys (50 % kaikista yli 80- vuotiaista, bakteriurian yhteydessä 90 % on myös pyuriaa eli valkosoluja virtsassa) Heikoimman lenkin pettäminen (oireet tulevat muusta elinjärjestelmästä kun siitä, johon akuutti tauti on iskenyt) Monilääkitys (oireet yhteisvaikutuksista, haitoista tai lääke muuntaa oiretta; särkylääkkeet/maha, beettasalpaaja/oireeton hypoglykemia)
7 MIKSI TARVITAAN GERIATRISTA ARVIOINTIA? 3.Tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä sairauksia jää toteamatta (diabetes, masennus, nivelrikko) 4.Havaintojen tulkinta on vaikeaa a)poikkeava löydös ei välttämättä ole akuutin ongelman syy Oireeton bakteriuria, eteisvärinä, raajaheikkous, rajapintaisesti koholla oleva TSH b)poikkeava löydös ei selity normaaliin vanhenemiseen kuuluvana Anemia, sekavuus, muistamattomuus C) Monta samanaikaista löydöstä Mihin kaikkeen olisi tartuttava?
8 MIHIN TARVITAAN GERIATRISTA ARVIOINTIA? 6.Useat tasapainomekanismit voivat olla järkkyneet yhtä aikaa Useat pienet korjaukset voivat hoitaa kokonaisuutta dramaattisesti Esimerkki: Muistipotilaan kokonaistilannetta autetaan hoitamalla mahdolliset näkö- ja kuulo-ongelmat, masennus ja sydämen vajaatoiminta
9 VANHUKSEN HYVINVOINNIN HORJUVA TASAPAINO Vanheneminen Sairaudet Lääkkeiden sivuvaikutukset Harjoituksen puute Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö + (Brocklehurst 1987, muokattu)
10 COMPREHENSIVE GERIATRIC ASSESSMENT CGA; KOKONAISVALTAINEN GERIATRINEN ARVIOINTI Moniulotteinen, moniammatillinen diagnostinen selvittely, jossa lääketieteellisen diagnostiikan ohella tutkitaan vanhan hauraan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Otetaan huomioon myös ympäristön merkitys vanhan ihmisen selviytymisen tukena Potilaan kanssa yhteisymmärryksessä laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja jatkoseuranta (Baztan 2009, Ellis 2011, Pitkälä 2008, Stuck 2011, Ward 2012)
11 ARVIOINNIN HISTORIAA CGA:n äitinä pidetään lääkäri Marjorie Warren;ia, joka työskenteli Lontoossa 1930-luvulla iäkkäitä vuodepotilaita hoitavalla osastolla -Systemaattisella potilaiden arvioinnilla hän pystyi havaitsemaan kuntoutuksesta hyötyvät vanhukset -Monet vanhukset saatiin pois vuoteistaan käveleviksi ja osa pystyttiin kotiuttamaan KOKONAISVALTAISUUS, SYSTEMAATTISUUS
12 ARVIOINNIN TAVOITTEET Iäkkään ihmisen oman äänen ja tarinan kuuleminen Moniuloitteisen kuvan saaminen *ihmisen selviytymisestä hänen omassa ympäristössään *hänen sairauksistaan *hänen riskeistään ja käytettävissä olevista voimavaroistaan Löytää hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet Optimoida iäkkään ihmisen autonomia, toimijuus ja elämänlaatu
13 GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN TIIMI SISÄLTÄÄ GERIATRIN LISÄKSI ainakin 3 terveyden- ja sosiaalihuollon eri alojen ammattilaista, tyypillisesti sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä. (Baztan 2009, Lindberg 1998)
14 MIKSI TARVITAAN MITTAREITA ARVIOINNIN APUVÄLINEEKSI? Arvioinnin (=samalla diagnostiikan) apuvälineenä käytetään vanhusten arviointiin validoituja mittareita (Pohjoismainen suositus; Lindberg, Tilvis 1998) Saadaan nopeasti monipuolinen käsitys vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä ja voidaan myös arvioida ennustetta Ongelmien seulonta voidaan suorittaa systemaattisesti, edullisesti, luotettavasti ja todistettavasti Saatujen tulosten perusteella arvioidaan jatkotutkimusten ja hoidon tarvetta Muutosten osoittaminen (hoidon vaikuttavuus) Eri potilasaineistojen vertailu (esim. benchmarking)
15 CGA; VAIKUTTAVUUSNÄYTTÖ Ainakin 50 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa on ollut mukana yli tutkittavaa Myös Suomessa tehty -Tiina Huusko / muistisairaat lonkkamurtumapotilaat -Kirsi Kinnunen / kotona tehtävät arvioinnit Geriatrinen arviointi on vaikuttavinta silloin, kun vanhuksen terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuu äkillinen muutos
16 Harvasta lääkkeettömästä hoitomuodosta on niin vahvaa tutkimusnäyttöä kuin kokonaisvaltaisesta geriatrisesta arvioinnista!
17
18 Evidence based medicine
19 Vaikuttaviksi todettujen geriatristen toimintamallien jatkumo Toimintakyky Vaativat päivittäiset toiminnot (AADL) Välinetoiminnot (IADL) Päivittäiset perustoiminnot (BADL) Hyvä terveys, aktiivinen elämä Kroonisia sairauksia Sosiomedisiininen kriisivaihe (geriatrisia oireyhtymiä) Ympärivuorokautisen hoivan tarve Terveysriskien aviointi, palaute ja interventio -ohjelmat (Health Risk Appraisal, HRA) Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Monitieteiset avohoitomallit Avohoidon CGA- ja GEM-ohjelmat Proaktiiviset kuntoutusohjelmat Riskipotilaiden seulonta päivystysosastolla Hoito geriatrisessa akuuttiyksikössa Geriatrinen/ortogeriatrinen sairaalakuntoutus Palliatiiviset hoito-ohjelmat Aika CGA ja GEM = geriatrinen kokonaisvaltainen arviointi (Mukailtu Fried & Hall 2008 kuvan pohjalta, toiminnot Stuck & Iliffe 2011 mukaisesti)
20 CGA:N ULOTTUVUUKSIA Íkääntymiseen liittyvät ilmiöt, sopeutuminen, voimavarat Vanhenemismuutokset, reservikapasiteetti Omat kyvyt, voimavarat Geriatriset oireyhtymät Sopeutuminen sairastamiseen, toiminnan rajoitteisiin Omat toiveet ja tavoitteet Oireet Kipu, väsymys, hengenahdistus, ruokahaluttomuus, unettomuus Monilääkitys, yhteisvaikutukset, sivuvaikutukset Lääkitys Liikalääkitys Sairaudet (dg:t) ja niiden vaikeusaste Komplikaatiot ja niiden ehkäisy Sairaudet Fyysinen (ADL, IADL) Akuutit komplisoivat sairaustilat Ennaltaehkäisyn mahdollilsuudet Toimintakyky Kognitiivinen (MMSE, CERAD) Kliininen status Toistetusti, myös neurologia Asuinolosuhteet Turvallisuus Madollisuus liikkua ulkona Asunnonmuutostarve Apuvälinetarve Elämänlaatu Kaatuilu (ortostatismi?) Pidätyskyvyttömyys Depressio (GDS) Akuutti sekavuustila (CAM) Dementia (CDR) Ummetus Aliravitsemus (MNA) Univaikeudet Aistivajaukset Näkö Kuulo Kommunikaatiovajaus J Jyrkämä Vajaalääkitys Liikuntakyky, lihasvoima, tasapaino, kävely, apuvälineet Toiminnan rajoitteet Psyykkinen (masennus, ahdistuneisuus) Suorituskyvyn vaihtelut Sosiaalinen (osallistuminen, läheisverkosto, koettu yksinäisyys) Psykososiaaliset tekijät RAND-36, WHOQOL, 15D Motivaatio Elämänhallinnan ja aktiivisen toimijuuden tunne Elämänkulku ja -kokemukset Sosiaalinen tukiverkosto Omaisten toiveet ja jaksaminen
21 MONIAMMATILLINEN TIIMI DILASSA Jatkuvasti läsnä lähihoitajat, sairaanhoitajat Arkipäivisin fysioterapeutit, kuntohoitaja Geriatri Tarpeen mukaan yksilöllisesti ja muutoin viikoittaisissa ohjelmissa mukana diakoni, pastori Omassa talossa myös sosiaalialan ja ravitsemuksen osaamista
22 CGA DILASSA/TIETOJEN KERUU Sairaanhoitaja, lähihoitaja: Elämän kulku ; asukkaalta omaiselta Sairaustietojen pyyntö hoitaneilta asukkaan luvalla Lääkelistan päivitys Verenpaine, pulssi, paino, ortostaattinen koe, EKG, laboratoriokokeet, ravitsemus/mna, kognitio/mmse +kellotaulu, mieliala/gds 15, (BDI) Seuranta/kirjaus; oireet, kaatumiset, kokonaistilanne Hoitotahto Toisin sanoen: Asukkaaseen tutustuminen mahdollisimman hyvin Fysioterapeutti, kuntohoitaja Fyysinen toimintakyky; SPPB+puristusvoima, TOIMIVA/sotainvalidit Apuvälinetarvearvio Samalla jo omaehtoisen fysioterapian ohjaus ja ohjaus kuntoryhmiin
23 CGA DILASSA Geriatri Tutustuminen kerättyyn tietoon Asukkaan haastattelu, oman tarinan kuuleminen, nykyoireet, omat toivomukset, oma sitoutuminen Kattava tutkiminen; fysiikka/toimintakyky, aistit, sydän/verenkiertostatus, kognitio, mieliala Olevien sairauksien vaikeusasteen arviointi (muistisairaus, munuaistoiminta) Kokonaisvaltainen lääkearvio Hoitopäätökset asukasta kuunnellen (toimintakykyä ylläpitävä ja uusia tilanteita ehkäisevä) TULOTARKASTUS/VUOSIKONTROLLI Asukas, asukkaan nimeämät läheiset, geriatri, omahoitaja ja/tai vastuuhoitaja, (fysioterapeutti) Keskustellaan läpi koko tarina, laaditaan hoito/kuntoutus- suunnitelma ja seuranta Keskustellaan asukkaan kirjaama hoitotahto Geriatri kirjaa asukastietojärjestelmään (ja tekee vuodeksi reseptit) kaikilla toimijoilla on sama tieto ja tavoite asukkaan ja omaisen luottamus parempaa asukkaan ja henkilöstön sitoutuminen parempaa työ on mielekkäämpää ja monilta osin helpottuu päätavoitteena asukkaan mahdollisimman hyvä elämä
24 CGA DILASSA; NYKYTILANNE Tehty 135 (joista asukkaista muuttanut/poistunut 21) Jäljellä 19 TULOKSIA: ASUKKAAN OSALTA ; 3 diabeteksen dg, 1 hoitamaton/oireileva psyykesairaus, 1 graavi anemia/ravitsemuspuutos (maligniteetti taustalla), usea asukas ohjattu silmälääkärille ja korjattu aistivajetta, 1 tehty/ tarkennettu muistisairauden dg, 2 vajaahoidettua vakavaa masennusta, 2 kilpirauhasongelmaa; hypo- ja hypertyreoosi, 1-2 eteisvärinälöydöstä - 2 asukasta kertonut kokevansa, että heitä ei kuulla ja/tai arvosteta (toinen jo vaikeasti muistisairas; molemmat asiat keskusteltu/käsitelty)
25 CGA DILASSA; NYKYTILANNE HENKILÖSTÖN OSALTA Tulipalojen sammuttaminen vähentynyt, yksittäiset reseptiuusinnat selkeästi harventuneet (paremmat käytännöt myös apteekin kanssa sovittu), asukkaiden lähettäminen sairaalaan vähentynyt, hoitohenkilöstön konsultaatiot vähentyneet Arvioinneissa löytyi vajaaravitsemusta; koulutus ja toimenpiteet ravitsemukseen tehty, diabetesosaamiseen puututtu ja nyt syksyllä koulutukset tulossa (hypoglykemiat jo poistuneet), kuivuman ehkäisyyn ja vanhuksen riittävään nesteen saantiin ohjanta annettu, koko henkilöstölle kertaalleen koulutettu Elämän loppuvaiheen hoito ja Hoitotahto (asukkaat pyritään jo nyt hoitamaan yksiköissämme kuolemaan asti)
26 ASUMISPALVELUA TÄMÄKIN KIITOS!
Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne
Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,
LisätiedotKokonaisvaltainen geriatrinen arviointi
Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi Comprehensive Geriatrics Assessment, = CGA Asiakasohjauksen työväline, jonka kokoamista sairaanhoitaja koordinoi tiimin tuella Ensitietopaketti CGA käsikirjaan 29.10.2018
LisätiedotVoimavarat esiin mitä työkaluiksi?
Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Geriatri Pirkko Jäntti 17.4.2014 Vanhuspalvelulaki 15 Palveluntarpeiden selvittäminen Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotLääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla
Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1
LisätiedotRai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko
Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotVanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen ja vanhuuteen Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Jaakko Valvanne 21.1.2015 Käsiteltäviä teemoja Iäkkäiden ihmisten
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotToimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi
Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla
LisätiedotToimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä
Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio
Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi
LisätiedotMoniammatillinen geriatrinen arviointi ja sen merkitys
Moniammatillinen geriatrinen arviointi ja sen merkitys Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 ARVIOINNIN HISTORIAA Moniammatillisen geriatrisen arvioinnin äitinä pidetään lääkäri Marjorie Warren:ia,
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotElämän eliksiirit iäkkäänä
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Elämän eliksiirit iäkkäänä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 24.10.2017 YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Geron = vanha mies Mitä vanheneminen on? Yksilöiden, elinten ja solujen vähittäistä
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotGERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotKuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta. TPA: kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta
Kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta Perustieto Tietää, miksi kuntoutetaan ja vahvistetaan toimintakykyä myös elinkaaren loppuvaiheessa Tietää, miten kuntouttavaa hoitotyötä ja viriketoimintaa toteutetaan
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotKaatumisvaaran arviointiprosessit
Kaatumisvaaran arviointiprosessit JIK ky:n mallit Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen JIK:ssä Kehittämistyö aloitettu syksyllä 2015 Moniammatillinen
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotOulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna
Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys
LisätiedotI&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN
I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke 2016-2018) IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI = ILMA OMAIS- JA PERHEHOITOON
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotKaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit
Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisten ehkäisy, alueellinen koulutusiltapäivä 17.1.2019 Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotLaatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015
(Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet
PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotSuun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä
Suun hoito Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Lapuan terveyskeskuksen akuutti-ja kuntoutusosasto Yhteensä
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA Aulanko Hämeenlinna to 6.9.2012 Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.erikoislääkäri, LT MOTTO Hyvinvointivaltio SUOMI on rikas maa, mutta sittenkin
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotKohti parempaa vanhuutta
KONSENSUSLAUSUMA Kohti parempaa vanhuutta 8.2.2012 SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM SUOMEN AKATEMIA Lausunto julkaistaan sellaisenaan ilman kielenhuoltoa. Paneeli on korjannut lausuntoa yleisön esittämien
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12
LisätiedotIkä, vammaisuus ja palvelut
Ikä, vammaisuus ja palvelut Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2017 Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Esityksen rakenne Vanhuus ja vammaisuus Palvelutarve ja palvelut Toimintakyvyn arviointi Vanhuuden erityisyys
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotGeriatrinen arviointi ja kuntoutus. Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti SenioriKaste, Kokkola
Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti SenioriKaste, Kokkola 21.9.2016 Ei sidonnaisuuksia! Mikäli Sallan terveyskeskusta ja Valviraa ei lasketa Geriatrisen arvioinnin historiaa
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotLiikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto
Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairaudessa Liikunnallisen
LisätiedotGeriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto
Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto SIDONNAISUUDET Professori Helsingin Yliopisto, ylilääkäri HUS- PTH yksikkö Yhteistyö HUS-alueen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotKuntouttavan toiminnan johtaminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotLääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi
Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 Vuoden 2006 väestöpyramidi kertoo itsenäisyyden ajan väestönkehityksen historian. Huipulla näkyvät vielä rippeet vuoden 1918 sodan jättämästä pienestä
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg
ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA Katja Sohlberg IKÄIHMISTEN HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY JOHTAA MERKITTÄVÄSTI KOHOAVIIN KUSTANNUKSIIN Perustoiminnoista suoriutuminen itsenäisesti: pukeutuminen,
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotMerja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki
Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,
LisätiedotOsa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen
Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
Lisätiedot