Voimavarat esiin mitä työkaluiksi?

Transkriptio

1 Voimavarat esiin mitä työkaluiksi? Geriatri Pirkko Jäntti Vanhuspalvelulaki 15 Palveluntarpeiden selvittäminen Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön tai tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojan kanssa. 17 Vastuutyöntekijä Tehtävänä seurata palvelusuunnitelman toteutumista ja olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin 1

2 Toimintakyvyn määrittelyä (THL) Toimintakyky on kyky selviytyä jokapäiväisen elämän haasteista kulloisessakin elämäntilanteessa selviytymistä omalle elämälle asetetuista tavoitteista ja toiveista: lapsena leikistä, työikäisenä työstä, vanhana mahdollisimman suuresta itsenäisyydestä tasapainotila kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä Toimintakyky Terveyden tärkein osoitin vanhuudessa Sen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vaatii kaikilta vanhustyössä olevilta monisairastavuuden ymmärryksen lisäksi ymmärrystä iäkkään ihmisen fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista, henkisistä ja hengellisistä tarpeista työkaluna kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi 2

3 Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi Palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelman lähtökohta Kehitetty vanhan ihmisen toimintakykyä uhkaavien riskien tunnistamiseen Moniulotteinen ja moniammatillinen selvittely, jossa lääketieteellisen diagnostiikan ohella arvioidaan potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Otetaan huomioon ympäristön merkitys vanhan ihmisen selviytymisen tukena Arvioinnin apuvälineinä käytetään erilaisia validoituja mittareita Laaditaan palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhteisymmärryksessä vanhan ihmisen kanssa 3

4 Miksi geriatrista arviointia tarvitaan? Sairaudet kasaantuvat vanhuudessa Vanhusten sairauksien erityispiirteet Luotettavien esitietojen puuttuminen Oirekuvan poikkeavuus Tärkeitä toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia jää diagnosoimatta Havaintojen tulkinta on vaikeaa Useat toimintakykyyn vaikuttavat asiat ovat järkkyneet Vanhusten sairauksien erityispiirteet Luotettavien esitietojen puuttuminen Kommunikaatio (kuulo, näkö, muisti) Tietyistä sairauksista ei haluta kertoa (mielletään vanhuuteen kuuluviksi, häpeä, kieltäminen, tutkimusten ja hoitojen pelko) Toisia vaivoja valitetaan herkemmin (kivut, huimaus) Omaisten/läheisten merkitys Tietojen keruu kotihoidolta, tk:sta, esh:sta 4

5 Miksi vanhusten sairauksien diagnosoiminen on vaikeaa? Oirekuvan muuttuminen Säätelyjärjestelmien vaimeneminen Homeostaattiset mekanismit: nälkä, jano Adrenergisten oireiden vaimeneminen: hypertyreoosi, hypoglykemia Viskeraalisen kivun vähentyminen: akuutti maha, sydäninfarkti Reservikapasiteetin vähentyminen Elinspesifisten oireiden korostuminen; hengenahdistus koronaaritaudin merkkinä Miksi vanhusten sairauksien diagnosoiminen on vaikeaa? Muut sairaudet ja niiden hoito Heikoin lenkki pettää: Sekavuuden syiden moninaisuus Lääkkeet oireiden aiheuttajina Havaintojen tulkinta Löydösten moninaisuus Löydösten epäspesifisyys mihin kaikkeen olisi tartuttava? 5

6 Geriatrisen arvioinnin suorittaminen Muodostetaan käsitys toiminnanvajeen lääketieteellisestä syystä ja sairauksien ennusteesta hoidon ja kuntoutuksen tarve Muodostetaan käsitys lääkehoidosta ja ravitsemustilasta Huomioidaan sosiaalisen verkoston merkitys Kotiin annettavien palvelujen tarve ja määrä arvioidaan Arvioinnin tulee olla systemaattista ja moniammatillista. Geriatrisen arvioinnin osa-alueet Vaikutus toimintakykyyn Sairaudet Lääkehoito Ravitsemus Psyyke Itsearvostus, mieliala Voimavarat Haasteista selviytyminen Sosiaalinen suhteet omaisiin/ystäviin vastuu läheisistä osallistuminen elämän mielekkyys Toimintakyky Muistitioiminnot Psyyke Muistitoiminnot Muisti, oppiminen Hahmottaminen Orientaatio Ongelmien ratkaisu Toiminnanohjaus Kielellinen 6

7 Geriatrisen arvioinnin osia ja mittareita Kognitio: MMSE, kellotesti, CERAD Mieliala: GDS-15, Basdec, Cornell Sekavuus: CAM (Confusion Assessment Method) Muistipotilaan käytösoireet: NPI Päivittäiset perustoiminnot: Barthel, PADL Asiointitoimet: IADL, ADCS-ADL-haastattelu Ravitsemustila: paino, BMI, MNA Geriatrisessa arvioinnin osia ja mittareita Liikkuminen: Kävelynopeus, tuolista ylösnousu, TUG (Timed up and go) Tasapaino: Bergin testi Lihasvoima: käsien puristusvoima Kipu: VAS (janatesti) Sekamittareita: RAVA, RAI, FIM (hoidon porrastuksen arviointi ja vertailu) 7

8 Vahvuuksien systemaattinen kirjaaminen Mitä itse voi/pystyy tekemään? Kykenee liikkumaan ja käymään WC:ssä, ei virtsan karkailua Puoliso/omainen voi antaa apua kotona Naapuri auttaa Talossa on hissi Mistä toimista joutunut luopumaan ja miksi? Arvioinnin tavoitteet Iäkkään ihmisen oman äänen kuuleminen Moniulotteisen kuvan saaminen Ihmisen selviytymistä hänen omassa ympäristössään Hänen sairauksistaan Hänen riskeistään ja käytettävissä olevista voimavaroistaan Löytää hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet Optimoida iäkkään ihmisen autonomia, toimijuus, elämänlaatu 8

9 Mitä arvioinnin jälkeen? Asetetaan hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa Esityksen nimi / Tekijä 17 Ikääntyneiden kuntoutusmuotoja, joista on tieteellistä näyttöä Preventiivinen kuntoutus Päiväkeskuksissa toteutettava yksinäisyydestä kärsivien vanhusten ryhmäkuntoutus Liikunnallinen kuntoutus toiminnanrajoitusten, kognitiivisen heikkenemisen ja depression ehkäisemisessä Kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn tähtäävät monitekijäiset interventiot 9

10 Ikääntyneiden kuntoutusmuotoja, joista on tieteellistä näyttöä Depressiivisten vanhusten monitekijäiset kuntouttavat interventiot erityisesti koordinaattoritoiminnan avulla Omaishoitoperheiden tukeminen erityisesti dementiassa Muistikoordinaattorin ohjaus, kokonaisvaltaiset ja räätälöidyt tukitoimet Toimintaterapeutin ohjaus Kotona tapahtuva liikunnallinen kuntoutus Moniammatillinen yhteistyö 10

11 Geriatrinen moniammatillinen tiimi Iäkäs s itse aktiivisena toimijana Läheinen/läheiset heiset tiedon antajina ja tukijoina Lääkäri (geriatri) Hoitaja: th,, sh, lh Fysioterapeutti Sosiaalityöntekij ntekijä Tarvittaessa ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, farmaseutti Kotihoito, hoitokodin henkilökunta, kunta, muu jatkohoitopaikan edustus Moniammatillisen työskentelyn edellytykset Asiantuntijat työskentelev skentelevät t yhteisesti sovittujen pelisää ääntöjen mukaisesti yhteisen päämäärän n eli asiakkaan hyvinvoinnin hyväksi Asiakas itse on keskeinen osa tätät asiantuntijaverkostoa Tiimin jäsenten j välillv lillä vallitsee keskinäinen inen luottamus, tasa-arvo, arvo, arvostus ja ymmärrys Luotettava ja saumaton tiedonkulku eri toimijoiden kesken 11

12 Moniammatillisen työskentelyn etuja Eri osaajien tiedot ja taidot voidaan hyödynt dyntää kokonaisvaltaisesti asiakkaan parhaaksi, Kukin ammattiryhmän n jäsen j tuo tiimiin oman alansa asiantuntemuksen ja kokemuksen toisten asiantuntemusta kunnioittaen ja sovittaen sen kokonaistilanteeseen Asiakasta arvioitaessa syntyy merkittävää ää ongelmien ratkaisua ja tiedon ja osaamisen siirtymistä asiakkaan hyväksi Moniammatillisen tiimityön kehitystasot (Larivaara 2005, Dohertyn mukaan) I Minimaalinen yhteistyö Eri ammattilaiset työskentelevät itsenäisesti, vuorovaikutusta on vähän II Yhteistyö toista tapaamatta Vuorovaikutus lähinnä kirjallista: lähetteitä, hoitoraportteja III Yhteistyö saman katon alla Yhteiset työtilat, eri hallinnon ala, kokonaisvaltainen hoitokäsitys vallitsee 12

13 Moniammatillisen tiimityön kehitystasot (Larivaara 2005, Dohertyn mukaan) IV Läheinen yhteistyö Työtä tehdään yhdessä. Esille nousee moniammatillisia näkemyksiä potilaan terveydentilasta ja kuntoutusten tavoitteista V Integroitu yhteistyö Ammattilaiset työskentelevät yhdessä ja ovat kouluttautuneet tiimityöhön Valta ja vastuut jaettu, jotta ei tule vastuun katvetta Moniammatillista yhteistyötä tekeviltä edellytetään Vastuuntuntoa Selkeää käsitystä omasta tehtävästä Toisten asiantuntijuuden kunnioittamista Kuuntelu- ja ilmaisutaitoa Kokonaisuuksien ymmärtämistä Yli ammatti- ja organisaatiorajojen ylettyvää yhteistyötaitoa 13

14 Moniammatillisessa yhteistyössä korostuu Asiakaslähtöisyys Tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen yhteen Vuorovaikutustietoinen yhteistyö: asiantuntijuus ei ole ylhäältä annettu Yhdessä oppiminen Geriatrisen moniammatillisen tiimityön periaatteita Jokainen ammattilainen antaa oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa tiimin käyttöön Tavoitteet sovitaan yhdessä ja niiden toteuttamiseen sitoudutaan Potilaan mielipiteitä/toiveita kuunnellaan ja pyritää ään noudattamaan Tasa-arvoisuus, arvoisuus, selkeä työnjako ja vastuualueet Avoin kommunikaatio, hierarkisten rajojen välttäminen Tulee olla linjassa organisaation strategian, arvojen ja toimintasuunnitelman kanssa 14

15 Kaunista kevättä! Jussi Ripsaluoma 15