Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä?"

Transkriptio

1 Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä? Hankenumero Annina Ropponen Loppuraportti Työsuojelurahastolle Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos ja Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos Syyskuu 2009

2 KUOPION YLIOPISTO, Biolääketieteen laitos ja HELSINGIN YLIOPISTO, Kansanterveystieteen laitos Ropponen Annina: Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä - Ketkä ovat riskihenkilöitä? Loppuraportti Työsuojelurahastolle, 13 sivua Syyskuu 2009 Tausta: Selästä (ts. selkävaivoista) johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä ja niiden riskitekijöistä tarvitaan lisää tietoa. Kaksosaineisto, jossa on riittävästi työkyvyttömyysdiagnoosin suhteen toisistaan eroavia yksilöitä kaksospareissa, mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden ja diagnoosien (kuten alaselkävaivojen) tutkimisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta kaksoskohortissa, joka sisältää tiedot naisesta ja miehestä 30 vuoden seurannassa ja niiden henkilöiden, joille selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke on myönnetty (n = 600 työkyvyttömyyseläkettä), väestö- ja ominaispiirteitä. Lisäksi tavoitteena on tutkia terveyteen ja työhön liittyviä riskitekijöitä selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä soveltamalla kohorttianalyysia ja tapaus-verrokkiasetelmaa. Menetelmät: Kaksosista on koottu kyselylomaketietoa seurannan alusta vuodesta Valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot (myöntöajankohta, tyyppi [määräaikainen tai pysyvä], aste [koko- tai osa-aikainen], ICD diagnoosi, kuolinsyy ja -ajankohta) vuosilta on yhdistetty perusaineistoon. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin Coxin suhteellisen vaaran mallia yhden tekijän ja monnitekijämalleissa. Tulokset: Terveyteen liittyvissä tekijöissä 30 vuoden seurannassa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja. Koulutus, sosioekonominen asema, työtä haittaava kipu niskassa, hartioissa tai selässä, muut krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö ja tupakointi olivat selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskitekijöitä. Kun tarkasteltiin työhön liittyviä tekijöitä, havaittiin selvä ero naisten ja miesten välillä. Miehillä koulutus, painoindeksi, koettu huono nukkumisen laatu, ja yksitoikkoinen työ ennustivat riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Naisilla koulutus, koettu huono unen laatu ja työttömänä oleminen sairauden vuoksi ennustivat riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa. Johtopäätökset: Riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen vuoksi näyttivät vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten kipu, muut krooniset sairaudet, koulutus, sosioekonominen tilanne, ja tietyt työhön liittyvät tekijät. Kun perhetausta huomioitiin analysoimalla toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa, tulokset varmistuivat. Terveysongelmien kerääntyminen ja muiden kroonisten sairauksien esiintyminen elämänaikana saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen selkävaivojen vuoksi. 2

3 UNIVERSITY OF KUOPIO, Institute of Biomedicine and UNIVERSITY OF HELSINKI, Department of Public Health Ropponen Annina: The role of heredity and environmental factors in disability pensions due low back disorders who are the persons at risk? Report to the Finnish Work Environment Fund, 13 pages September 2009 Background: More knowledge about disability pensions due to low back disorders is needed. A twin study with enough twin pairs discordant for disability pensions due to low back disorders would serve a powerful tool by providing information on factors affecting disability pensions when controlling for family background. The purpose of the study was to investigate the incidence of and risk factors for disability pension due to a low back disorders (n = 600 cases) in a twin cohort of male and female subjects over a 30-year follow-up. Methods: Data on twin pairs was assessed by a mailed questionnaire during the baseline year of Nationwide disability pensions (date, type [temporary or permanent], grade [full or part time], ICD diagnoses, date and diagnoses of death) records of the years have been linked to the Finnish Twin Cohort data. For statistical analysis, univariate and multivariate Cox proportional hazard ratios were applied. Results: Baseline health related factors predicting disability pension due to low back disorders at the follow-up were the same for both sexes. Musculoskeletal pain, frequency of use of analgesics, smoking, and chronic diseases, as well as education and socioeconomic status, had significant associations with disability pension due to low back disorders at follow-up in both sexes. Workrelated factors were different in men and women. In men education, body mass index, low sleep quality and monotonic work predicted the risk of disability pension due to low back disorders. In women, such factors were education, low sleep quality and unemployment due to sickness. Conclusion: The risk of disability pension due to low back disorders seemed to be influenced by comorbidities, educational level, socioeconomic status, and some work related factors. Analyses of twin pairs discordant for disability pension confirmed the results. Accumulated health problems and chronic conditions during the life course of some individuals may lead to permanent work disability. 3

4 4 Tutkimuksen lähtökohta ja tausta Väestön kasvavan ikääntymisen vuoksi yksilölle ja yhteiskunnalle on koitunut suuria kustannuksia terveydenhuoltopalvelujen kasvun ja ennenaikaisen eläköitymisen, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden, myötä. Työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöistä vain pieni osa on toistaiseksi tunnistettu, joten työelämän ja työkyvyttömyyseläkkeiden välinen siirtyminen ja siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä hyvin puutteellisesti. Kaksostutkimusasetelma tarjoaa uuden näkökulman selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden tutkimiseen arvioimalla samanaikaisesti sekä perimä- että ympäristötekijätietoa. Ympäristötekijät voivat sisältää sekä fyysisen ympäristön (kuten työympäristön) ja elintavat (kuten säännöllisen liikunnan harrastamisen tai tupakoinnin) (Kaprio ym. 1981, Kujala ym. 2002), jotka ovat oleellisia sairauden tai muiden lopputulosten kuten työkyvyttömyyseläkkeen ilmenemiselle. Kaksostutkimusasetelma tarjoaa kokonaisarvion perimätekijöiden, kaksosparille yhteisen ympäristön (kuten lapsuuden perhetaustan) ja kullekin yksilölle ainutlaatuisten kokemusten (kuten työkuormituksen) suhteellisesta merkityksestä. Kaksosaineisto, jossa on riittävästi työkyvyttömyysdiagnoosin suhteen toisistaan eroavia yksilöitä kaksospareissa, mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden ja diagnoosien (kuten alaselkävaivojen) tutkimisen. Työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen tarjoaa ymmärrystä työkuormituksen ja ympäristön merkityksestä. Myös riskihenkilöiden yksilöllisistä tekijöistä (kuten iästä ja sukupuolesta) ja tekijöistä jotka vaikuttavat tai esimerkiksi ehkäisevät tai nopeuttavat siirtymistä työelämästä työkyvyttömäksi on mahdollista hankkia tietoa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintymistä geneettisen epidemiologian lähestymistavoilla. Geneettinen epidemiologia tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa henkilöt, joilla on suurin riski joutua selkävaivasta johtuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle, eli ensisijaisesti keskittyä tunnistamaan riskihenkilöitä sen sijaan että tyydyttäisiin perinteisempään tapaan tutkia riskitekijöitä. Tavoitteet Tutkimuksen yleistavoitteena on tutkia perimää ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Ensimmäiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta kaksoskohortissa ja niiden henkilöiden, joille selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke on myönnetty, väestö- ja ominaispiirteitä. Lisäksi tavoitteena on tutkia terveyteen liittyviä riskitekijöitä (sisältäen muiden sairauksien esiintyvyyden) selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä soveltamalla kohorttianalyysia ja tapausverrokkiasetelmaa. Toiseksi tavoitteena on tutkia fyysistä työkuormitusta ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista selkävaivoista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä ennustavina tekijöinä. Kolmanneksi tunnistetaan selkävaivojen suhteen toistaan eroavat kaksoset kaksosparissa ja tutkitaan muokattavia syitä (kuten fyysistä työkuormitusta) ja ennaltaehkäiseviä tekijöitä (kuten liikunnan harrastaminen) selkävaivoissa ja niistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyydessä.

5 5 Tehtävät Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston (HY) Kansanterveystieteen laitoksella yhteistyössä Kuopion yliopiston (KY) Biolääketieteen laitoksen Fysiologian yksikön, ja Division of Insurance Medicine, Karoliininen Instituutti (KI), Ruotsi tutkijoiden kanssa. TwinKela-tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on Prof. Jaakko Kaprio, HY, Kansanterveystieteen laitos. Vastuullinen tutkija tässä TwinKela hankkeen alaisessa tutkimuksessa on Annina Ropponen, TtT, Eur.Erg., KY, Fysiologia/ergonomia. Työsuojelurahastolta saatua rahoitusta ( ) on käytetty ajanjaksolla Rahoituksesta on maksettu väitöskirjatyöntekijän palkkaa, aineiston käsittelijän ja tilastotieteilijän osa-aikaista työskentelyä sekä materiaali- ja matkakuluja. Aineisto Aineistona oleva kaksoskohortti käsittää tietoa monotsygoottiselta ja ditsygoottiselta kaksoselta koottuna postikyselynä vuosina 1975, 1981, ja Fyysisen työn arviointien lisäksi kyselylomakkeissa on laajat arviot sosioekonomisesta tilanteesta ja työolosuhteista kuten vuorotyöstä, ulko- ja sisätyöstä, kemiallisista altisteista työssä, ammattikuvaus, työtunnit, työpaikkojen vaihdosten lukumäärä, palkkaperusteet, työttömyysjaksot, päätöksenteon liikkumavara työssä ja työtapojen joustavuus sekä koettu stressi työssä. Kyselylomakkeissa on myös kysymyksiä vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta sisältäen useuden/kuukausi, keskimääräisen keston ja intensiteetin, itsearvion fyysisen kokonaisaktiivisuuden tasosta ja työmatkasta (Kaprio ym. 1978). Valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot (myöntöajankohta, tyyppi [määräaikainen tai pysyvä], aste [koko- tai osa-aikainen], diagnoosi, kuolinsyy ja -ajankohta) vuosilta on yhdistetty perusaineistoon. Koko aineisto sisältäen kaksoskohortin ja työkyvyttömyyseläketiedot käsittää tietoa yli työkyvyttömyyseläkkeen alusta ja diagnoosista koottuna 30 vuoden ajalta ja luokiteltuna ICD-luokituksen mukaan (International Classification of Diseases, World Health Organization 2006). Menetelmät Rekisteritiedoista on analysoitu ilmaantuvuus- ja esiintyvyystietoja sekä selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ominaispiirteitä. Lisäksi on arvioitu selkävaivoista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavia erityisiä terveys- (muut sairaudet) ja käyttäytymistekijöitä (kuten työkuormitus, liikunnan harrastaminen). Aineiston analyysissa on hyödynnetty myös toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa ja kaksosten mahdollista keskinäistä eroavaisuutta ikä- ja sukupuolivakioidussa tilanteessa selkävaiva-, riski- ja ennustetekijöissä. Analyyseissä on käytetty Coxin suhteellisia vaaramalleja työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyteen vaikuttavien riskitekijöiden vaikutuksen arviointiin. Yksilötason analyyseissä kaksospariaineiston vaikutus keskivirheeseen on otettu huomioon. Lisäksi on analysoitu toisistaan eroavien kaksosparin kaksosia käyttämällä ehdollista Coxin suhteellista vaaramallia. Nämä mallit mahdollistavat sen, että perhetausta voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla, koska kaksoset ovat saman ikäisiä ja kasvaneet samassa perheessä. Lisäksi on hyödynnetty logistista regressiota analysoitaessa nivelrikkoon johtavia työhön liittyviä riskitekijöitä 15 vuoden seurannassa. Tällä on ollut hyötyä muodostettaessa selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöinä käytettävien työhön liittyvien tekijöiden luokituksia tätä tutkimusta varten.

6 6 Tulokset Kaksoskohortin yksilöstä, jotka eivät olleet vuonna 1975 seurannan alussa eläkkeellä, 600 henkilölle myönnettiin selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke 30 vuoden seurannan aikana. Näistä 42 % (n=252) oli naisia. Vertailuarvona ylipäänsä tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläke myönnettiin 1819 henkilölle (sisältäen myös selkävaivojen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) 30 vuoden seurannan aikana ja nivelrikon vuoksi 677 henkilölle (Taulukko 1). Taulukko 1 Tuki- ja liikuntaelinvaivojen perusteella vuosina myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Suomen kaksoskohortissa ICD-10 diagnoosi Kaikki Miehet Naiset n % n % n % M00-M03 Infektioosit nivelsairaudet M05-M14 Tulehdukselliset moninivelsairaudet M15-M19 Nivelrikko M20-M25 Muut nivelsairaudet M30-M36 Muut systeemiset sidekudossairaudet M40-M43 Demorfoivat selkäsairaudet M45-M49 Nikamasairaudet M50-M54 Muut selkäsairaudet M60-M63 Lihasten sairaudet M65-M68 Nivelkalvojen ja jänteiden sairaudet M70-M79 Muut pehmytkudossairaudet M80-M85 Luun tiheyden ja rakenteiden muutokset M86-M90 Muut luusairaudet M91-M94 Rustosairaudet M95-M99 Muut tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Terveyteen liittyvissä tekijöissä 30 vuoden seurannassa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja, joten näyttää että samat tekijät vaikuttavat riskiin eläköityä selkävaivojen vuoksi sekä naisilla että miehillä. Kun perhetausta huomioitiin, korkeammalla koulutuksella ja sosioekonomisella asemalla oli selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseltä suojaava vaikutus. Sen sijaan 30 vuotta aiemmin raportoitu työtä haittaava kipu niskassa, hartioissa tai selässä, muut krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö ja tupakointi olivat selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskitekijöitä (Taulukko 2).

7 7 Taulukko 2 Monimuuttujaisen Coxin suhteelliset vaarasuhteet (HR) 95% luottamusvälillä (95%CI) yksilöllisistä ja terveyteen liittyvistä tekijöistä seurannan aikana selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä (n = 600) Yksilölliset tekijät HR* 95 % CI Koulutus vuosina , 0.92 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , 1.42 Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , 1.60 Kouluttamaton työntekijä , 1.91 Maanviljelijä , 1.37 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , 1.08 Kroonisia sairauksia (kyllä) , 1.48 Työtä haittaava tuki- ja liikuntaelinkipu Niska (kyllä) , 1.89 Hartiat (kyllä) , 1.71 Alaselkä (kyllä) , 2.13 Särkylääkkeiden käyttö , 1.45 Tupakointi Ei koskaan 1.00 vertailuarvo Tupakoi satunnaisesti , 2.61 Tupakoinut aiemmin , 1.62 Tupakoi nykyään , 2.02 * Iällä suhteutettuna ja sukupuoli huomioituna Kun tarkasteltiin työhön liittyviä tekijöitä, havaittiin selvä ero naisten ja miesten välillä. Miehillä perhetausta huomioiden korkea koulutus oli selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselta suojaava tekijä. Korkeampi painoindeksi, koettu huono nukkumisen laatu, tupakointi ja yksitoikkoinen työ sen sijaan ennustivat suurempaa riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle miehillä. Naisilla korkeampi koulutus suojasi, mutta koettu huono unen laatu ja työttömänä oleminen sairauden vuoksi taas ennustivat lisääntynyttä riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa (Taulukko 3). Tarkasteltaessa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä yleensä (sisältäen siis myös selkävaivoista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet), havaittiin että molemmilla sukupuolilla 30 vuoden seurannan alussa raportoitu tuki- ja liikuntaelimistön työtä haittaava kipu (niskassa, hartioissa ja/tai selässä), särkylääkkeiden käyttö, korkea painoindeksi, koulutus ja sosioekonominen asema olivat merkittävästi yhteydessä riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia (Taulukko 4). Samat tekijät vaikuttivat myös miesten riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle nivelrikon vuoksi, mutta naisilla nivelrikosta johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä ennustivat vain seurannan alun tuki- ja liikuntaelimistön työtä haittaava kipu ja matala sosioekonominen asema (Taulukko 5). Kun selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskianalyyseissa otettiin huomioon seurannan alussa raportoitu työtä haittaavaa kipu selässä tai lyhennettäessä seuranta-aika 20 vuoteen ( ), ei tuloksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perhetaustan huomioiminen työkyvyttömyyseläkkeiden riskianalyyseissä selkävaivojen, tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleensä tai nivelrikon vuoksi vahvisti edellä kuvatut tulokset, joten voidaan olettaa että havaitut riskitekijät ovat nimenomaan aikuisikään ja yksilöllisiin valintoihin liittyviä riskitekijöitä.

8 Taulukko 3 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä, jotka olivat seurannan alussa työssä (1975) Miehet Naiset Täysi malli* Paras malli # Täysi malli* Paras malli # Yksilölliset tekijät HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Koulutus vuosina , , , , 0.98 Siviilisääty (naimisissa verrattuna yksinelävään) , 3.02 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , , 2.46 Kouluttamaton työntekijä , , 3.39 Maanviljelijä , Elämäntapatekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , , , 1.12 Stressipisteet , 1.14 Luokiteltu liikunnan määrä Ei harrasta liikuntaa , , 5.63 Satunnaisesti liikkuva 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Kuntourheilija , , 1.55 Unen laatu heikko tai kohtuullinen (verrattuna hyvään) , , , , 6.59 Tupakointi Ei koskaan 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Tupakoi satunnaisesti , , 3.66 Tupakoinut aiemmin , , 2.42 Tupakoi nykyään , , 2.82 Työhön liittyvät tekijät Sisä- tai ulkotyö Sisätyö 1.00 vertailuarvo Ulkotyö , Yhdistetty sisä- ja ulkotyö , Työn fyysinen kuormitus Istumatyö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Seisomatyö , , 2.92 Nostamis- ja kantamistyö , , 2.84 Fyysisesti raskas työ , , 9.71 Vuorotyö (verrattuna päivätyöhön) , 1.50 Yksitoikkoinen työ (verrattuna vaihtelevaan työhön) , , , 1.80 Kertaa työttömänä Ei kertaakaan 1.00 vertailuarvo

9 Yksi tai kaksi , 1.67 Kolme tai enemmän kertaa , 1.85 Työtön sairauden vuoksi ( 1 kertaa verrattuna ei kertaakaan) , , 5.98 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista # Malli sisältää vain ne muuttujat, jotka jäävät malliin kun kaikki muuttujat sisältävästä mallista poistetaan vähiten merkitseviä yksitellen (ns. taaksepäin askeltaen) 9

10 Taulukko 4 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä Miehet Naiset Muuttuja Täysi malli* Paras malli Täysi malli* Paras malli HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Yksilölliset tekijät Koulutus vuosina , , , , 0.95 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , , , , 1.03 Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , , , , 1.88 Kouluttamaton työntekijä , , , , 2.17 Maanviljelijä , , , , 1.65 Muu , , , , 1.05 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , , , , 1.05 Kroonisia sairauksia (kyllä) , , , , 1.50 Tuki- ja liikuntaelinkipua (1-3 kohdassa verrattuna ei lainkaan) , , , , 2.05 Särkylääkkeiden käyttö (kyllä) , , , , 1.71 Tupakointi Ei tupakoi 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Satunnainen tupakointi , , 2.02 Aiempi tupakointi , , 1.49 Nykyinen tupakointi , , 1.64 Alkoholin käyttö Ei käytä lainkaan 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Käyttää vähän alkoholia , , 1.42 Käyttää kohtuullisesti alkoholia , , 1.51 Käyttää runsaasti alkoholia , , 1.39 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista 10

11 Taulukko 5 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) nivelrikon vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä Miehet Naiset Muuttuja Täysi malli* Paras malli Täysi malli* Paras malli HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Yksilölliset tekijät Siviilisääty (married) , , 1.50 Koulutus vuosina , , , 1.02 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , , , 0.97 Alempi toimihenkilö 1 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , , , 2.75 Kouluttamaton työntekijä , , , 3.22 Maanviljelijä , , , 2.48 Muu , , , 2.28 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , , , , 1.13 Kroonisia sairauksia (kyllä) , , , 1.28 Tuki- ja liikuntaelinkipua (1-3 kohdassa verrattuna ei lainkaan) , , , , 2.25 Särkylääkkeiden käyttö (kyllä) , , , 1.57 Tupakointi Ei tupakoi 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Satunnainen tupakointi , , 2.02 Aiempi tupakointi , , 1.87 Nykyinen tupakointi , , 2.06 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista 11

12 Pohdinta ja johtopäätökset Tämä tutkimus on lisännyt tietoa selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöistä ja mahdollisuudesta vaikuttaa niihin. Tiedämme, että tulisi tunnistaa henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia, korkea painoindeksi ja kipuoireita (sisältäen särkylääkkeiden käytön useuden) jo varhaisessa vaiheessa, sillä heillä on kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen takia. Nämä terveyteen liittyvät tekijät ovat samoja sekä miehillä että naisilla. Toisaalta hankittu korkeampi koulutus ja sosioekonominen asema näyttävät olevan selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselta suojaavia tekijöitä molemmilla sukupuolilla. Työhön liittyvissä tekijöissä miehet ja naiset sen sijaan eroavat toisistaan. Miehillä koettu huono unen laatu, tupakointi ja yksitoikkoinen työ ennustavat kohonnutta riskiä joutua selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa, kun naisilla tällaisia tekijöitä ovat unen laatu ja työttömyys sairauden vuoksi. Perhetaustan huomioonottaminen, lyhyempi seuranta-aika (20 v.) tai seurannan alussa raportoitu työtä haittaavaa selkäkipu eivät tässä aineistossa vaikuttaneet näihin riskitekijöihin. Onkin oletettavaa, että näiden riskitekijöiden varhainen toteaminen ja niihin vaikuttaminen voivat vähentää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selän vuoksi. Huomattavaa on myös, että varsin moni etenkin terveyteen liittyvä riskitekijä (kehon painoindeksi, muut krooniset sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön kivut sekä särkylääkkeiden käyttö) ovat yhteydessä myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen johtuen tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleensä tai etenkin raajoihin kohdistuvasta nivelrikosta johtuen. Voidaan siis olettaa, että aikainen puuttuminen näihin terveyteen liittyviin tekijöihin voi olla huomattavan tärkeää pyrittäessä vähentämään riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinvaivojen tai erityisesti selän takia. Tämä tutkimus, jossa kaksosmenetelmiä on yhdistetty työkyvyttömyyseläkkeiden tutkimukseen, on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden kontrolloida ja tutkia samanaikaisesti perimä- ja ympäristötekijöitä. Huolimatta yhteiskuntamme selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden korkeasta määrästä, aiheen tieteellinen tuntemus on ollut verraten heikkoa. Tämä iso ja laaja prospektiivinen tutkimus työkyvyttömyyseläkkeiden epidemiologiasta ja etiologiasta on lisännyt ymmärtämystä mahdollisuuteen tunnistaa riskihenkilöitä jo varhaisessa vaiheessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta että 30 vuoden seurannassa riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen vuoksi näyttivät vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten kipu, muut krooniset sairaudet, koulutus, sosioekonominen tilanne, ja tietyt työhön liittyvät tekijät. Kun perhetausta huomioitiin analysoimalla toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa, tulokset varmistuivat. Terveysongelmien kerääntyminen ja muiden kroonisten sairauksien esiintyminen elämänaikana saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen selkävaivojen vuoksi. Lähteet Kaprio J, Sarna S, Koskenvuo M, ym. The Finnish twin registry: Baseline characteristics, section II: History of symptoms and illnesses, use of drugs, physical characteristics, smoking, alcohol and physical activity. Helsinki, Finland: Department of Public Health, University of Helsinki, Kaprio J, Koskenvuo M, Sarna S. Cigarette smoking, use of alcohol, and leisure-time physical activity among same-sexed adult male twins. Prog Clin Biol Res. 1981;69 Pt C: Kujala UM, Kaprio J, Koskenvuo M. Modifiable Risk Factors as Predictors of All-Cause Mortality: The Roles of Genetics and Childhood Environment. Am J Epidemiol. 2002; 156:

13 World Health Organization International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10th Revision. Version for Accessed in ( ) 13 Tutkimuksessa toteutetut julkaisut Pietikäinen S, Silventoinen K, Svedberg P, Kaprio J, Ropponen A and TwinKela-group. Health related risk factors for disability pensions due to low back disorders: a 30 year prospective Finnish twin cohort study. Lähetetään julkaistavaksi Occupational and Environmental Medicine-lehteen. Ropponen A, Alexanderson K, Harkonmäki K, Huunan-Seppälä A, Kaprio J, Koskenvuo M, Silventoinen K, Svedberg P. Effects of work and leisure-time physical loading on risk of disability pension due to low back diagnoses: a 30-year longitudinal study of Finnish twins. Lähetetään julkaistavaksi. Ropponen A, Silventoinen K, Svedberg P, Alexanderson K, Harkonmäki K, Huunan-Seppälä A, Klaukka T, Koskenvuo M, Kaprio J. Risk factors for disability pensions due to musculoskeletal diagnoses: a 30-year prospective Finnish twin cohort study. Lähetetty julkaistavaksi Journal of Environmental and Community Health-lehteen. Toivanen A. Nivelrikon riskitekijät 15 vuoden seurannassa. Pro gradu-työ. Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos, Fysiologia/Ergonomia. Julkaistaan syksyllä 2009 osoitteessa

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 2013 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Huunan-Seppälä A, Keistinen T, Autti-Rämö I, Laitinen LA, Koskenvuo M. Effect of smoking on use of antibacterials:

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark 22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children Carola Ray, väitös 22.3.2013 Kansanterveystiede, Helsingin yliopisto Sosioekologinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 Hakemukset, päätökset Päivitetty 20.6.20/ Eläketurvakeskus Hakemukset, päätökset vuosina 1992 2015 (ei sisällä

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät 240111 Eero Lahelma: Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (106065) - loppuraportti Sisällys: Tiivistelmä 2 Abstract

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot