Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä?"

Transkriptio

1 Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä? Hankenumero Annina Ropponen Loppuraportti Työsuojelurahastolle Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos ja Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos Syyskuu 2009

2 KUOPION YLIOPISTO, Biolääketieteen laitos ja HELSINGIN YLIOPISTO, Kansanterveystieteen laitos Ropponen Annina: Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä - Ketkä ovat riskihenkilöitä? Loppuraportti Työsuojelurahastolle, 13 sivua Syyskuu 2009 Tausta: Selästä (ts. selkävaivoista) johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä ja niiden riskitekijöistä tarvitaan lisää tietoa. Kaksosaineisto, jossa on riittävästi työkyvyttömyysdiagnoosin suhteen toisistaan eroavia yksilöitä kaksospareissa, mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden ja diagnoosien (kuten alaselkävaivojen) tutkimisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta kaksoskohortissa, joka sisältää tiedot naisesta ja miehestä 30 vuoden seurannassa ja niiden henkilöiden, joille selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke on myönnetty (n = 600 työkyvyttömyyseläkettä), väestö- ja ominaispiirteitä. Lisäksi tavoitteena on tutkia terveyteen ja työhön liittyviä riskitekijöitä selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä soveltamalla kohorttianalyysia ja tapaus-verrokkiasetelmaa. Menetelmät: Kaksosista on koottu kyselylomaketietoa seurannan alusta vuodesta Valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot (myöntöajankohta, tyyppi [määräaikainen tai pysyvä], aste [koko- tai osa-aikainen], ICD diagnoosi, kuolinsyy ja -ajankohta) vuosilta on yhdistetty perusaineistoon. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin Coxin suhteellisen vaaran mallia yhden tekijän ja monnitekijämalleissa. Tulokset: Terveyteen liittyvissä tekijöissä 30 vuoden seurannassa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja. Koulutus, sosioekonominen asema, työtä haittaava kipu niskassa, hartioissa tai selässä, muut krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö ja tupakointi olivat selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskitekijöitä. Kun tarkasteltiin työhön liittyviä tekijöitä, havaittiin selvä ero naisten ja miesten välillä. Miehillä koulutus, painoindeksi, koettu huono nukkumisen laatu, ja yksitoikkoinen työ ennustivat riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Naisilla koulutus, koettu huono unen laatu ja työttömänä oleminen sairauden vuoksi ennustivat riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa. Johtopäätökset: Riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen vuoksi näyttivät vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten kipu, muut krooniset sairaudet, koulutus, sosioekonominen tilanne, ja tietyt työhön liittyvät tekijät. Kun perhetausta huomioitiin analysoimalla toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa, tulokset varmistuivat. Terveysongelmien kerääntyminen ja muiden kroonisten sairauksien esiintyminen elämänaikana saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen selkävaivojen vuoksi. 2

3 UNIVERSITY OF KUOPIO, Institute of Biomedicine and UNIVERSITY OF HELSINKI, Department of Public Health Ropponen Annina: The role of heredity and environmental factors in disability pensions due low back disorders who are the persons at risk? Report to the Finnish Work Environment Fund, 13 pages September 2009 Background: More knowledge about disability pensions due to low back disorders is needed. A twin study with enough twin pairs discordant for disability pensions due to low back disorders would serve a powerful tool by providing information on factors affecting disability pensions when controlling for family background. The purpose of the study was to investigate the incidence of and risk factors for disability pension due to a low back disorders (n = 600 cases) in a twin cohort of male and female subjects over a 30-year follow-up. Methods: Data on twin pairs was assessed by a mailed questionnaire during the baseline year of Nationwide disability pensions (date, type [temporary or permanent], grade [full or part time], ICD diagnoses, date and diagnoses of death) records of the years have been linked to the Finnish Twin Cohort data. For statistical analysis, univariate and multivariate Cox proportional hazard ratios were applied. Results: Baseline health related factors predicting disability pension due to low back disorders at the follow-up were the same for both sexes. Musculoskeletal pain, frequency of use of analgesics, smoking, and chronic diseases, as well as education and socioeconomic status, had significant associations with disability pension due to low back disorders at follow-up in both sexes. Workrelated factors were different in men and women. In men education, body mass index, low sleep quality and monotonic work predicted the risk of disability pension due to low back disorders. In women, such factors were education, low sleep quality and unemployment due to sickness. Conclusion: The risk of disability pension due to low back disorders seemed to be influenced by comorbidities, educational level, socioeconomic status, and some work related factors. Analyses of twin pairs discordant for disability pension confirmed the results. Accumulated health problems and chronic conditions during the life course of some individuals may lead to permanent work disability. 3

4 4 Tutkimuksen lähtökohta ja tausta Väestön kasvavan ikääntymisen vuoksi yksilölle ja yhteiskunnalle on koitunut suuria kustannuksia terveydenhuoltopalvelujen kasvun ja ennenaikaisen eläköitymisen, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden, myötä. Työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöistä vain pieni osa on toistaiseksi tunnistettu, joten työelämän ja työkyvyttömyyseläkkeiden välinen siirtyminen ja siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä hyvin puutteellisesti. Kaksostutkimusasetelma tarjoaa uuden näkökulman selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden tutkimiseen arvioimalla samanaikaisesti sekä perimä- että ympäristötekijätietoa. Ympäristötekijät voivat sisältää sekä fyysisen ympäristön (kuten työympäristön) ja elintavat (kuten säännöllisen liikunnan harrastamisen tai tupakoinnin) (Kaprio ym. 1981, Kujala ym. 2002), jotka ovat oleellisia sairauden tai muiden lopputulosten kuten työkyvyttömyyseläkkeen ilmenemiselle. Kaksostutkimusasetelma tarjoaa kokonaisarvion perimätekijöiden, kaksosparille yhteisen ympäristön (kuten lapsuuden perhetaustan) ja kullekin yksilölle ainutlaatuisten kokemusten (kuten työkuormituksen) suhteellisesta merkityksestä. Kaksosaineisto, jossa on riittävästi työkyvyttömyysdiagnoosin suhteen toisistaan eroavia yksilöitä kaksospareissa, mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden ja diagnoosien (kuten alaselkävaivojen) tutkimisen. Työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen tarjoaa ymmärrystä työkuormituksen ja ympäristön merkityksestä. Myös riskihenkilöiden yksilöllisistä tekijöistä (kuten iästä ja sukupuolesta) ja tekijöistä jotka vaikuttavat tai esimerkiksi ehkäisevät tai nopeuttavat siirtymistä työelämästä työkyvyttömäksi on mahdollista hankkia tietoa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintymistä geneettisen epidemiologian lähestymistavoilla. Geneettinen epidemiologia tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa henkilöt, joilla on suurin riski joutua selkävaivasta johtuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle, eli ensisijaisesti keskittyä tunnistamaan riskihenkilöitä sen sijaan että tyydyttäisiin perinteisempään tapaan tutkia riskitekijöitä. Tavoitteet Tutkimuksen yleistavoitteena on tutkia perimää ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Ensimmäiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta kaksoskohortissa ja niiden henkilöiden, joille selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke on myönnetty, väestö- ja ominaispiirteitä. Lisäksi tavoitteena on tutkia terveyteen liittyviä riskitekijöitä (sisältäen muiden sairauksien esiintyvyyden) selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä soveltamalla kohorttianalyysia ja tapausverrokkiasetelmaa. Toiseksi tavoitteena on tutkia fyysistä työkuormitusta ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista selkävaivoista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä ennustavina tekijöinä. Kolmanneksi tunnistetaan selkävaivojen suhteen toistaan eroavat kaksoset kaksosparissa ja tutkitaan muokattavia syitä (kuten fyysistä työkuormitusta) ja ennaltaehkäiseviä tekijöitä (kuten liikunnan harrastaminen) selkävaivoissa ja niistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyydessä.

5 5 Tehtävät Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston (HY) Kansanterveystieteen laitoksella yhteistyössä Kuopion yliopiston (KY) Biolääketieteen laitoksen Fysiologian yksikön, ja Division of Insurance Medicine, Karoliininen Instituutti (KI), Ruotsi tutkijoiden kanssa. TwinKela-tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on Prof. Jaakko Kaprio, HY, Kansanterveystieteen laitos. Vastuullinen tutkija tässä TwinKela hankkeen alaisessa tutkimuksessa on Annina Ropponen, TtT, Eur.Erg., KY, Fysiologia/ergonomia. Työsuojelurahastolta saatua rahoitusta ( ) on käytetty ajanjaksolla Rahoituksesta on maksettu väitöskirjatyöntekijän palkkaa, aineiston käsittelijän ja tilastotieteilijän osa-aikaista työskentelyä sekä materiaali- ja matkakuluja. Aineisto Aineistona oleva kaksoskohortti käsittää tietoa monotsygoottiselta ja ditsygoottiselta kaksoselta koottuna postikyselynä vuosina 1975, 1981, ja Fyysisen työn arviointien lisäksi kyselylomakkeissa on laajat arviot sosioekonomisesta tilanteesta ja työolosuhteista kuten vuorotyöstä, ulko- ja sisätyöstä, kemiallisista altisteista työssä, ammattikuvaus, työtunnit, työpaikkojen vaihdosten lukumäärä, palkkaperusteet, työttömyysjaksot, päätöksenteon liikkumavara työssä ja työtapojen joustavuus sekä koettu stressi työssä. Kyselylomakkeissa on myös kysymyksiä vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta sisältäen useuden/kuukausi, keskimääräisen keston ja intensiteetin, itsearvion fyysisen kokonaisaktiivisuuden tasosta ja työmatkasta (Kaprio ym. 1978). Valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot (myöntöajankohta, tyyppi [määräaikainen tai pysyvä], aste [koko- tai osa-aikainen], diagnoosi, kuolinsyy ja -ajankohta) vuosilta on yhdistetty perusaineistoon. Koko aineisto sisältäen kaksoskohortin ja työkyvyttömyyseläketiedot käsittää tietoa yli työkyvyttömyyseläkkeen alusta ja diagnoosista koottuna 30 vuoden ajalta ja luokiteltuna ICD-luokituksen mukaan (International Classification of Diseases, World Health Organization 2006). Menetelmät Rekisteritiedoista on analysoitu ilmaantuvuus- ja esiintyvyystietoja sekä selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ominaispiirteitä. Lisäksi on arvioitu selkävaivoista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavia erityisiä terveys- (muut sairaudet) ja käyttäytymistekijöitä (kuten työkuormitus, liikunnan harrastaminen). Aineiston analyysissa on hyödynnetty myös toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa ja kaksosten mahdollista keskinäistä eroavaisuutta ikä- ja sukupuolivakioidussa tilanteessa selkävaiva-, riski- ja ennustetekijöissä. Analyyseissä on käytetty Coxin suhteellisia vaaramalleja työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyteen vaikuttavien riskitekijöiden vaikutuksen arviointiin. Yksilötason analyyseissä kaksospariaineiston vaikutus keskivirheeseen on otettu huomioon. Lisäksi on analysoitu toisistaan eroavien kaksosparin kaksosia käyttämällä ehdollista Coxin suhteellista vaaramallia. Nämä mallit mahdollistavat sen, että perhetausta voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla, koska kaksoset ovat saman ikäisiä ja kasvaneet samassa perheessä. Lisäksi on hyödynnetty logistista regressiota analysoitaessa nivelrikkoon johtavia työhön liittyviä riskitekijöitä 15 vuoden seurannassa. Tällä on ollut hyötyä muodostettaessa selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöinä käytettävien työhön liittyvien tekijöiden luokituksia tätä tutkimusta varten.

6 6 Tulokset Kaksoskohortin yksilöstä, jotka eivät olleet vuonna 1975 seurannan alussa eläkkeellä, 600 henkilölle myönnettiin selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke 30 vuoden seurannan aikana. Näistä 42 % (n=252) oli naisia. Vertailuarvona ylipäänsä tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläke myönnettiin 1819 henkilölle (sisältäen myös selkävaivojen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) 30 vuoden seurannan aikana ja nivelrikon vuoksi 677 henkilölle (Taulukko 1). Taulukko 1 Tuki- ja liikuntaelinvaivojen perusteella vuosina myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Suomen kaksoskohortissa ICD-10 diagnoosi Kaikki Miehet Naiset n % n % n % M00-M03 Infektioosit nivelsairaudet M05-M14 Tulehdukselliset moninivelsairaudet M15-M19 Nivelrikko M20-M25 Muut nivelsairaudet M30-M36 Muut systeemiset sidekudossairaudet M40-M43 Demorfoivat selkäsairaudet M45-M49 Nikamasairaudet M50-M54 Muut selkäsairaudet M60-M63 Lihasten sairaudet M65-M68 Nivelkalvojen ja jänteiden sairaudet M70-M79 Muut pehmytkudossairaudet M80-M85 Luun tiheyden ja rakenteiden muutokset M86-M90 Muut luusairaudet M91-M94 Rustosairaudet M95-M99 Muut tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Terveyteen liittyvissä tekijöissä 30 vuoden seurannassa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja, joten näyttää että samat tekijät vaikuttavat riskiin eläköityä selkävaivojen vuoksi sekä naisilla että miehillä. Kun perhetausta huomioitiin, korkeammalla koulutuksella ja sosioekonomisella asemalla oli selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseltä suojaava vaikutus. Sen sijaan 30 vuotta aiemmin raportoitu työtä haittaava kipu niskassa, hartioissa tai selässä, muut krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö ja tupakointi olivat selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskitekijöitä (Taulukko 2).

7 7 Taulukko 2 Monimuuttujaisen Coxin suhteelliset vaarasuhteet (HR) 95% luottamusvälillä (95%CI) yksilöllisistä ja terveyteen liittyvistä tekijöistä seurannan aikana selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä (n = 600) Yksilölliset tekijät HR* 95 % CI Koulutus vuosina , 0.92 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , 1.42 Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , 1.60 Kouluttamaton työntekijä , 1.91 Maanviljelijä , 1.37 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , 1.08 Kroonisia sairauksia (kyllä) , 1.48 Työtä haittaava tuki- ja liikuntaelinkipu Niska (kyllä) , 1.89 Hartiat (kyllä) , 1.71 Alaselkä (kyllä) , 2.13 Särkylääkkeiden käyttö , 1.45 Tupakointi Ei koskaan 1.00 vertailuarvo Tupakoi satunnaisesti , 2.61 Tupakoinut aiemmin , 1.62 Tupakoi nykyään , 2.02 * Iällä suhteutettuna ja sukupuoli huomioituna Kun tarkasteltiin työhön liittyviä tekijöitä, havaittiin selvä ero naisten ja miesten välillä. Miehillä perhetausta huomioiden korkea koulutus oli selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselta suojaava tekijä. Korkeampi painoindeksi, koettu huono nukkumisen laatu, tupakointi ja yksitoikkoinen työ sen sijaan ennustivat suurempaa riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle miehillä. Naisilla korkeampi koulutus suojasi, mutta koettu huono unen laatu ja työttömänä oleminen sairauden vuoksi taas ennustivat lisääntynyttä riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa (Taulukko 3). Tarkasteltaessa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä yleensä (sisältäen siis myös selkävaivoista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet), havaittiin että molemmilla sukupuolilla 30 vuoden seurannan alussa raportoitu tuki- ja liikuntaelimistön työtä haittaava kipu (niskassa, hartioissa ja/tai selässä), särkylääkkeiden käyttö, korkea painoindeksi, koulutus ja sosioekonominen asema olivat merkittävästi yhteydessä riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia (Taulukko 4). Samat tekijät vaikuttivat myös miesten riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle nivelrikon vuoksi, mutta naisilla nivelrikosta johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä ennustivat vain seurannan alun tuki- ja liikuntaelimistön työtä haittaava kipu ja matala sosioekonominen asema (Taulukko 5). Kun selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskianalyyseissa otettiin huomioon seurannan alussa raportoitu työtä haittaavaa kipu selässä tai lyhennettäessä seuranta-aika 20 vuoteen ( ), ei tuloksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perhetaustan huomioiminen työkyvyttömyyseläkkeiden riskianalyyseissä selkävaivojen, tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleensä tai nivelrikon vuoksi vahvisti edellä kuvatut tulokset, joten voidaan olettaa että havaitut riskitekijät ovat nimenomaan aikuisikään ja yksilöllisiin valintoihin liittyviä riskitekijöitä.

8 Taulukko 3 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä, jotka olivat seurannan alussa työssä (1975) Miehet Naiset Täysi malli* Paras malli # Täysi malli* Paras malli # Yksilölliset tekijät HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Koulutus vuosina , , , , 0.98 Siviilisääty (naimisissa verrattuna yksinelävään) , 3.02 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , , 2.46 Kouluttamaton työntekijä , , 3.39 Maanviljelijä , Elämäntapatekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , , , 1.12 Stressipisteet , 1.14 Luokiteltu liikunnan määrä Ei harrasta liikuntaa , , 5.63 Satunnaisesti liikkuva 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Kuntourheilija , , 1.55 Unen laatu heikko tai kohtuullinen (verrattuna hyvään) , , , , 6.59 Tupakointi Ei koskaan 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Tupakoi satunnaisesti , , 3.66 Tupakoinut aiemmin , , 2.42 Tupakoi nykyään , , 2.82 Työhön liittyvät tekijät Sisä- tai ulkotyö Sisätyö 1.00 vertailuarvo Ulkotyö , Yhdistetty sisä- ja ulkotyö , Työn fyysinen kuormitus Istumatyö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Seisomatyö , , 2.92 Nostamis- ja kantamistyö , , 2.84 Fyysisesti raskas työ , , 9.71 Vuorotyö (verrattuna päivätyöhön) , 1.50 Yksitoikkoinen työ (verrattuna vaihtelevaan työhön) , , , 1.80 Kertaa työttömänä Ei kertaakaan 1.00 vertailuarvo

9 Yksi tai kaksi , 1.67 Kolme tai enemmän kertaa , 1.85 Työtön sairauden vuoksi ( 1 kertaa verrattuna ei kertaakaan) , , 5.98 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista # Malli sisältää vain ne muuttujat, jotka jäävät malliin kun kaikki muuttujat sisältävästä mallista poistetaan vähiten merkitseviä yksitellen (ns. taaksepäin askeltaen) 9

10 Taulukko 4 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä Miehet Naiset Muuttuja Täysi malli* Paras malli Täysi malli* Paras malli HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Yksilölliset tekijät Koulutus vuosina , , , , 0.95 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , , , , 1.03 Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , , , , 1.88 Kouluttamaton työntekijä , , , , 2.17 Maanviljelijä , , , , 1.65 Muu , , , , 1.05 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , , , , 1.05 Kroonisia sairauksia (kyllä) , , , , 1.50 Tuki- ja liikuntaelinkipua (1-3 kohdassa verrattuna ei lainkaan) , , , , 2.05 Särkylääkkeiden käyttö (kyllä) , , , , 1.71 Tupakointi Ei tupakoi 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Satunnainen tupakointi , , 2.02 Aiempi tupakointi , , 1.49 Nykyinen tupakointi , , 1.64 Alkoholin käyttö Ei käytä lainkaan 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Käyttää vähän alkoholia , , 1.42 Käyttää kohtuullisesti alkoholia , , 1.51 Käyttää runsaasti alkoholia , , 1.39 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista 10

11 Taulukko 5 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) nivelrikon vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä Miehet Naiset Muuttuja Täysi malli* Paras malli Täysi malli* Paras malli HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Yksilölliset tekijät Siviilisääty (married) , , 1.50 Koulutus vuosina , , , 1.02 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö , , , 0.97 Alempi toimihenkilö 1 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä , , , 2.75 Kouluttamaton työntekijä , , , 3.22 Maanviljelijä , , , 2.48 Muu , , , 2.28 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti , , , , 1.13 Kroonisia sairauksia (kyllä) , , , 1.28 Tuki- ja liikuntaelinkipua (1-3 kohdassa verrattuna ei lainkaan) , , , , 2.25 Särkylääkkeiden käyttö (kyllä) , , , 1.57 Tupakointi Ei tupakoi 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Satunnainen tupakointi , , 2.02 Aiempi tupakointi , , 1.87 Nykyinen tupakointi , , 2.06 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista 11

12 Pohdinta ja johtopäätökset Tämä tutkimus on lisännyt tietoa selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöistä ja mahdollisuudesta vaikuttaa niihin. Tiedämme, että tulisi tunnistaa henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia, korkea painoindeksi ja kipuoireita (sisältäen särkylääkkeiden käytön useuden) jo varhaisessa vaiheessa, sillä heillä on kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen takia. Nämä terveyteen liittyvät tekijät ovat samoja sekä miehillä että naisilla. Toisaalta hankittu korkeampi koulutus ja sosioekonominen asema näyttävät olevan selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselta suojaavia tekijöitä molemmilla sukupuolilla. Työhön liittyvissä tekijöissä miehet ja naiset sen sijaan eroavat toisistaan. Miehillä koettu huono unen laatu, tupakointi ja yksitoikkoinen työ ennustavat kohonnutta riskiä joutua selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa, kun naisilla tällaisia tekijöitä ovat unen laatu ja työttömyys sairauden vuoksi. Perhetaustan huomioonottaminen, lyhyempi seuranta-aika (20 v.) tai seurannan alussa raportoitu työtä haittaavaa selkäkipu eivät tässä aineistossa vaikuttaneet näihin riskitekijöihin. Onkin oletettavaa, että näiden riskitekijöiden varhainen toteaminen ja niihin vaikuttaminen voivat vähentää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selän vuoksi. Huomattavaa on myös, että varsin moni etenkin terveyteen liittyvä riskitekijä (kehon painoindeksi, muut krooniset sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön kivut sekä särkylääkkeiden käyttö) ovat yhteydessä myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen johtuen tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleensä tai etenkin raajoihin kohdistuvasta nivelrikosta johtuen. Voidaan siis olettaa, että aikainen puuttuminen näihin terveyteen liittyviin tekijöihin voi olla huomattavan tärkeää pyrittäessä vähentämään riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinvaivojen tai erityisesti selän takia. Tämä tutkimus, jossa kaksosmenetelmiä on yhdistetty työkyvyttömyyseläkkeiden tutkimukseen, on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden kontrolloida ja tutkia samanaikaisesti perimä- ja ympäristötekijöitä. Huolimatta yhteiskuntamme selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden korkeasta määrästä, aiheen tieteellinen tuntemus on ollut verraten heikkoa. Tämä iso ja laaja prospektiivinen tutkimus työkyvyttömyyseläkkeiden epidemiologiasta ja etiologiasta on lisännyt ymmärtämystä mahdollisuuteen tunnistaa riskihenkilöitä jo varhaisessa vaiheessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta että 30 vuoden seurannassa riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen vuoksi näyttivät vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten kipu, muut krooniset sairaudet, koulutus, sosioekonominen tilanne, ja tietyt työhön liittyvät tekijät. Kun perhetausta huomioitiin analysoimalla toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa, tulokset varmistuivat. Terveysongelmien kerääntyminen ja muiden kroonisten sairauksien esiintyminen elämänaikana saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen selkävaivojen vuoksi. Lähteet Kaprio J, Sarna S, Koskenvuo M, ym. The Finnish twin registry: Baseline characteristics, section II: History of symptoms and illnesses, use of drugs, physical characteristics, smoking, alcohol and physical activity. Helsinki, Finland: Department of Public Health, University of Helsinki, Kaprio J, Koskenvuo M, Sarna S. Cigarette smoking, use of alcohol, and leisure-time physical activity among same-sexed adult male twins. Prog Clin Biol Res. 1981;69 Pt C: Kujala UM, Kaprio J, Koskenvuo M. Modifiable Risk Factors as Predictors of All-Cause Mortality: The Roles of Genetics and Childhood Environment. Am J Epidemiol. 2002; 156:

13 World Health Organization International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10th Revision. Version for Accessed in ( ) 13 Tutkimuksessa toteutetut julkaisut Pietikäinen S, Silventoinen K, Svedberg P, Kaprio J, Ropponen A and TwinKela-group. Health related risk factors for disability pensions due to low back disorders: a 30 year prospective Finnish twin cohort study. Lähetetään julkaistavaksi Occupational and Environmental Medicine-lehteen. Ropponen A, Alexanderson K, Harkonmäki K, Huunan-Seppälä A, Kaprio J, Koskenvuo M, Silventoinen K, Svedberg P. Effects of work and leisure-time physical loading on risk of disability pension due to low back diagnoses: a 30-year longitudinal study of Finnish twins. Lähetetään julkaistavaksi. Ropponen A, Silventoinen K, Svedberg P, Alexanderson K, Harkonmäki K, Huunan-Seppälä A, Klaukka T, Koskenvuo M, Kaprio J. Risk factors for disability pensions due to musculoskeletal diagnoses: a 30-year prospective Finnish twin cohort study. Lähetetty julkaistavaksi Journal of Environmental and Community Health-lehteen. Toivanen A. Nivelrikon riskitekijät 15 vuoden seurannassa. Pro gradu-työ. Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos, Fysiologia/Ergonomia. Julkaistaan syksyllä 2009 osoitteessa

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 2013 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Huunan-Seppälä A, Keistinen T, Autti-Rämö I, Laitinen LA, Koskenvuo M. Effect of smoking on use of antibacterials:

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 23.10.2013 Huumerattijuopumus Suomessa / Karoliina Karjalainen 1 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007: ilmaantuvuus, sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Teksti: KATJA WALLER KAKSOSTUTKIMUS: Vapaa-ajan liikunta pitää vyötärönympäryksen kurissa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta

Teksti: KATJA WALLER KAKSOSTUTKIMUS: Vapaa-ajan liikunta pitää vyötärönympäryksen kurissa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta Teksti: KATJA WALLER KAKSOSTUTKIMUS: Vapaa-ajan liikunta pitää vyötärönympäryksen kurissa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta 4 Liikunta & tiede 48 5 / 2011 Monen muun tekijän ohella myös geenit vaikuttavat

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen

Lisätiedot

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Antti Latvala Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto antti.latvala@helsinki.fi

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.

Hyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11. Hyvinvointia työstä Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.2012 Harri Vainio 1 Miksi nousimme kahdelle jalalle 6-4,2 miljoonaa vuotta sitten? Ihmisapinoiden

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät 240111 Eero Lahelma: Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (106065) - loppuraportti Sisällys: Tiivistelmä 2 Abstract

Lisätiedot