SOSTERI STRATEGIA Yhtymävaltuusto , 22

Transkriptio

1 SOSTERI STRATEGIA Yhtymävaltuusto , 22

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMINNAN TARKOITUS TAVOITETILA ARVOT TOIMINNAN PERUSTANA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS, KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET TOIMENPITEET POTILAS/ASIAKAS HENKILÖSTÖ/OSAAMINEN PROSESSIT/LAATU OMISTAJAT/KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS TOIMINTAPOLITIIKAT Sidosryhmäpolitiikka Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämispolitiikka Laatupolitiikka Henkilöstöpolitiikka Turvallisuuspolitiikka Tietohallintopolitiikka Ympäristöpolitiikka Viestintäpolitiikka

3 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA JOHDANTO Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri) tuottaa 6 jäsenkunnalle erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut ja 3 jäsenkunnalle terveydenhuoltoon läheisesti liittyvät sosiaalitoimen palvelut. Piiri toimii verkottuneessa, voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jota ohjaavat muutoksen alla oleva lainsäädäntö, väestön muuttuvat terveydenhuollon ja hoivan tarpeet ja vaatimukset sekä palveluja ylläpitävien kuntien rajalliset mahdollisuudet ylläpitää kuntalaistensa tarvitsemat terveydenhuollon ja hoivan palvelut riittävinä mutta silti laadukkaina. Strategisen suunnittelun ja sitä ohjaavan päätöksenteon keskeisenä tavoitteena on tehdä kestäviä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja pidemmällä aikavälillä. Itä-Savon sairaanhoitopiiri keskeisinä onnistumisen alueina ovat: 1. Koko hoitoketjun hallinta kustannustehokkaasti 2. Riittävät palvelut ja kuntalaisten saavutettavissa 3. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin jatkoselvityksen yhteydessä keskussairaalan asema ja erityisosaaminen päivystyssairaalana on turvattu 4. Kustannusten hallinta väestön tarpeiden ja jäsenkuntien maksukyvyn rajoissa 5. Perusterveydenhuolto vahvistuu 2. TOIMINNAN TARKOITUS Itä-Savon sairaanhoitopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen sairaanhoidon ja hoivan tavoitteinaan: Myönteiset vaikutukset väestön terveydentilaan Koko palveluketjun hallinta ja keskeisten palvelujen turvaaminen alueella Osaava henkilöstö ydintehtävissä Kustannusten hallinta väestön tarpeiden ja jäsenkuntien maksukyvyn rajoissa 3. TAVOITETILA Piiri tunnetaan valtakunnallisesti hyvästä ehkäisevästä terveydenhuollosta ja hyvinvointiosaamisesta. 3

4 Palvelut ovat tasoltaan vähintään valtakunnan keskitasoa ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. Hoitokäytännöt ovat vaikuttavia ja osaava henkilöstö tukee väestöä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Terveydenhuoltopiiri on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista. 4. ARVOT TOIMINNAN PERUSTANA Ihmisoikeudet (YK:n julistus) Tasa-arvo Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Hyvinvointi arvona tarkoittaa, että väestö hyötyy toiminnastamme, voi vaikuttaa hoitoonsa ja hoivaansa ja saa asiallisen ja tarvittaessa yksilöllisen palvelun. 4

5 Henkilöstön osaaminen tarkoittaa ammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, kykyä toimia työyhteisön jäsenenä, luovuutta sekä kykyä ja halua toteuttaa piirin perustehtävää. Luottamus on väestön luottamusta toimintamme varmistettuun hyvään laatuun, omistajien luottamusta toimintamme avoimuuteen, pitävää yhteistyökumppanuutta ulkopuolisten kanssa ja luottamusta toinen toisiimme. Vastuullisuus tarkoittaa, että väestön terveys on meille tärkeä, toimintamme on tuloksellista ja taloudellista, kannamme yhteiskunta- ja ympäristövastuumme, emme tuhlaa ja vastaamme tekemisistämme. 5. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS, KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 5

6 Toimintaympäristön muutos Kriittiset menestystekijät Toiminnan painopisteet ASUKAS/ASIAKAS/POTILASNÄKÖKULMA Väestö vähenee ja vanhenee Hoidon tarve kasvaa Syrjäytyminen on edelleen ongelma Väestön tieto- ja vaatimustaso kasvavat Taloudellis-sosiaalinen kehitys alueella ei vastaa väestön tarpeita Tarpeen mukainen palvelutuotanto Toiminnan tuloksellisuus paranee Palvelujen tehokas tarjonta ja käyttö toteutuvat kuntarajoista riippumatta Järjestelmällinen potilasturvallisuuden parantaminen Väestö oppii hoitamaan itseään Väestön omahoidon tukeminen ohjelmin ja ohjein ja sähköisen asioinnin lisääminen Terveyden edistäminen etenee omassa organisaatiossa, jäsenkuntien hallintokunnissa ja seudullisesti. Poikkihallinnollinen terveyden edistäminen juurtuu jäsenkuntiin ja verkostotyö edistyy 6

7 Toimintaympäristön muutos Kriittiset menestystekijät Toiminnan painopisteet HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Henkilöstö ikääntyy ja eläköityy Kilpailu työvoimasta kasvaa Teknologian soveltamisvaatimukset ja mahdollisuudet kasvavat Sähköinen maailma etenee PROSESSIEN JA RAKENTEIDEN NÄKÖ- KULMA Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio etenee Laatusuositus- ja normiohjaus lisääntyy Palvelujen käyttäjien valinnanvapaus kasvaa Avainhenkilöstön saatavuus, pysyvyys, osaaminen, innovatiivisuus ja moniammatillinen yhteistyö keskeisissä tehtävissä Henkilöstön ammattitaidon pitäminen ajan tasalla Henkilöstön työkyky Uuden teknologian hyödyntäminen hoito- ja hoivatyössä Piiriä johdetaan toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena Perusterveydenhuolto vahvistuu Ja avohoitopainotteisuus lisääntyy Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kattava henkilöstöhankintastrategia Keskeisten palvelujen tuottaminen omalla henkilöstöllä Henkilöstön joustava käyttö Toimintaa tukeva koulutus Työhyvinvoinnin kokonaisohjelma Sähköinen asiointi ja toimintatavat etenevät Piirin toimintamalli säilyy, yhtenäistyy ja laajenee Perusterveydenhuollon resurssien turvaaminen ja toimintatapojen kehittäminen Erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan kehittäminen 7

8 Toimintaympäristön muutos Kriittiset menestystekijät Toiminnan painopisteet Hoitoketjun kokonaishallinnan tarve kasvaa Tuotannon johtamisen tarve kasvaa Kuntakohtainen ohjaus lisääntyy KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDEN NÄKÖ- KULMA Julkisen rahoituksen pohja heikkenee alueella Palvelujen rahoitus ei vastaa tarvevakioituja kustannuksia väestörakenteen muuttuessa Kuntalaskutuksen vaihtelu lyhyellä aikavälillä säilyy Erikoissairaanhoidon keskeiset palvelut ja korkean ammattitaidon sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat säilyvät alueella Tuotannon mitoitus ja voimavarojen kohdennus onnistuvat Väestön palvelut turvaava voimavarakehys Vuotuisella talousarviolla turvataan palvelut ja kuntien maksukyky Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen Päivystävä sairaala säilyy Savonlinnassa Työnjako ja yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella etenevät Prosessinmukaiset, näyttöön perustuvat työmenetelmät Kustannustehokkaat palvelu- ja hoitoketjut joka jäsenkunnassa Talousarviossa pysyminen Tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja kuntalaskutuksen kehittäminen strategiaa tukemaan 8

9 6. TOIMENPITEET POTILAS/ASIAKAS Kehittynyttä teknologiaa otetaan enenevästi käyttöön: vuorovaikutteiset puhelinpalvelut mobiiliteknologia kotihoidossa suojattu sähköinen asiointi kaikissa Sosterin palveluissa videovälitteinen etähoito Arvioidaan väestö- ja asiakaskyselyjen avulla kansalaisten kokemuksia uusitusta organisaatiosta HENKILÖSTÖ/OSAAMINEN Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työskentelytapoja, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään jo käynnistetyltä pohjalta ja valtakunnallisten suuntaviivojen mukaan ja luodaan tätä tukevia kannustavia palkkausjärjestelyjä Henkilöstöostopalveluja siirretään virkatyöksi joko omana toimintana tai sovitusti Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen puitteissa Laaditaan oman henkilöstön työhyvinvoinnin kokonaisohjelma varaudutaan omassa hallinnassa olevan asuntokannan lisäämiseen rekrytointiponnistelujen vahvistamiseksi 6.3. PROSESSIT/LAATU Turvataan päivystyssairaalan asema osana erityisvastuualueen sairaalaverkostoa Kaikki päivystystoiminta keskitetään sairaalan yhteyteen Terveyskeskustasoinen akuuttivuodeosasto toteutetaan sairaalan yhteyteen Olemassa olevat terveyskeskusvuodeosastot vuodeosastot profiloidaan kuntouttaviksi ja pitkäaikaishoidon yksiköiksi Haavoittuvimpien erikoisalojen yhteistyöstä sovitaan Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa synnytykset, naistentaudit ja lastentaudit kirurgia Otetaan käyttöön valtakunnallinen DRG- pohjainen kustannuslaskenta ja hinnoittelu kuntalaskutuksen pohjaksi Kaikkien toiminnan tasojen suunnittelua ja seurantaa tukeva ajantasainen, nopeakäyttöinen raportointijärjestelmä valmistuu Kattava asiakirjojen hallintajärjestelmä on käytössä 9

10 6.4. OMISTAJAT/KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS Kaikki jäsenkunnat siirtävät kaikki terveydenhuoltoon läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin hoidettavaksi Valmistellaan siirtyminen Itä-Suomen sairaanhoitopiiriin v Kuntakohtaisissa perusturvatyöryhmissä arvioidaan järjestelmällisesti lähipalveluja ja terveyden edistämisaktiivisuutta kunnan tasolla Toteutetaan kuntien omistamien toimitilojen järjestelmällisen peruskorjaus jäsenkuntien kanssa Kokonaiskustannuskehitys turvaa toisaalta tarvittavat palvelut ja on toisaalta jäsenkuntien maksukyvyn rajoissa 7. TOIMINTAPOLITIIKAT 7.1. Sidosryhmäpolitiikka Sidosryhmäpolitiikalla tuetaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin perustehtävän toteutumista ja yhteiskuntavastuuta. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ toimitaan sellaisten sidosryhmien kanssa, jotka tukevat perustehtävää hyödynnetään sidosryhmien osaamista pidättäydytään sidosryhmiä haittaavista toimista PROSESSIT JA RAKENTEET sidosryhmäyhteistyön perusteet ovat selkeät ja julkilausutut yhteistyö perustuu todennettuun tietoon tavoitteena on keskinäinen luottamus yhteistyö on kaikille läpinäkyvää sidonnaisuudet on julkistettu yhteistyö on nopeaa ja viiveetöntä UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ henkilöstö tuntee tärkeimmät sidosryhmät ja osaa asioida heidän kanssaan yhdys- ja vastuuhenkilöt sairaanhoitopiirissä on nimetty KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS yhteistoiminnan taloudelliset edellytykset on turvattu panostus sidosryhmiin on kustannusvaikuttavaa toiminta toteutuu kaikkia osapuolia hyödyntävästi 10

11 7.2. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämispolitiikka Sosterin terveyden ja hyvinvoinnin edistämispolitiikan päämäärä on mahdollisimman terve ja hyvinvoiva elämäänsä hallitseva väestö. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, kärsimyksen lievitys terveyserojen kaventaminen asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen terveyttä edistävien palvelujen turvaaminen PROSESSIT JA RAKENTEET riittävien voimavarojen varaaminen terveyden edistämiseen laadukas ja sujuva palvelu sovituin toimintatavoin yhteistyö jäsenkuntien kanssa terveyden edistämisen verkostotyö alueella UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ terveyden edistäminen kuuluu kaikille terveyden edistämisen tietotaito osataan esimerkillinen työhyvinvoinnista huolehtiminen omien kesken KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS sairaanhoitopalvelujen tarpeen vähentäminen sairaanhoitomenojen kustannusten kasvun vähentäminen 7.3. Laatupolitiikka Laatupolitiikan tavoitteena on turvata Itä-Savon sairaanhoitopiirin vision, strategian ja tavoitteiden toteutuminen piirin arvoja kunnioittaen. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ laadunhallinnan lähtökohta ovat väestön ja asiakkaiden tarpeet laadunhallinta kattaa kaikki terveyden edistämisen sekä sairauksien ehkäisyn, hoidon ja hoivan näkökohdat laadulla turvataan asukkaiden tasa-arvo ja tasapuoliset palvelut PROSESSIT JA RAKENTEET sairaanhoitopiirissä pyritään jatkuvaan laadun parantamiseen laadunhallinnalla turvataan toiminnan tulokset ja vältetään virheitä päätökset tehdään näyttöön perustuen kirjataan, mitä on tehty ja tehdään, mitä on kirjattu toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti auditoinnit tapahtuvat SHQS -menetelmällä UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ laadunhallinta on jokaisen ammatillinen velvollisuus laadunhallinta on osa päivittäistä työtä virheistä ei rangaista, vaan opitaan kehittämään toimintaa laatukoulutus on osa ammatillista täydennyskoulutusta KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS toiminta toteutuu jäsenkuntien asettamilla voimavaroilla voimavarat suunnataan ja käytetään niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia laatu ei ole säästämistä, vaan tuhlauksen välttämistä laadunhallinnalla edistetään terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä 11

12 7.4. Henkilöstöpolitiikka Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa osaava ja motivoitunut henkilöstö, jonka työn tuloksena piirin perustehtävä toteutuu. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ väestön palvelutarpeeseen pohjautuva osaava henkilöstö väestön ja henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen varhaisen puuttumisen keinoin turvallinen työympäristö ja olosuhteet hyvän työnantajan kuvan luominen PROSESSIT JA RAKENTEET kannustava ja tulosvastuullinen johtaminen työn vaativuuden arvioinnin mukainen ja toimintaa turvaava palkkaus työprosessien kehittäminen UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ henkilöstön osaamisen varmistaminen toiminnan mukaan osaamisen kehittäminen perehdyttämisen, kokemuksellisen tiedon ja koulutuksen avulla henkilöstön joustava käyttö KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS riittävä ja osaava henkilöstö takaamaan tuloksellinen toiminta henkilöstörakenne ja määrä tukemaan tehokasta toimintaa määräaikaisten palvelussuhteiden hallittu käyttö 7.5. Turvallisuuspolitiikka Riskienhallintatyön tavoitteena on turvata häiriötön ja keskeytymätön perustehtävän laadukas toteuttaminen. Toteutuessaan tavoite mahdollistaa pitkän aikavälin toiminnan kustannustehokkaalla ja suunnitelmallisella sekä turvallisella tavalla. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ riskienhallinnan lähtökohtana on turvata väestölle häiriöttömästi laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus riskienhallinnan kokonaisuus kattaa kuntalaisten palveluita muillakin toimialoilla viranomais- ja kuntayhteistyön kautta ydintoimintoja/avainsanoja ovat 2000 hengen henkilökunnan työturvallisuus ja -terveys, suuronnettomuusvalmius, terveys- UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ riskienhallinta ja turvallisuus ovat olennaisia osia perustehtävää, ylläpitotoimintoja ja johtamista riskienhallintajärjestelmän kautta poikkeamailmoitusten välitön tekeminen on jokaisen velvollisuus omavalvonta kuuluu päivittäisrutiineihin riskienhallinnan koulutus on osa henkilöstön täydennyskoulutusta 12

13 valvonta, epidemiavalmius, tietosuoja, palveluvastuu riskienhallinnalla varmistetaan osaltaan väestölle terveellisen ja turvallisen elin-, työ- ja luonnonympäristön PROSESSIT JA RAKENTEET riskienhallinta pohjautuu reaaliaikaiselle, todellisiin havaintoihin perustuvalle tiedolle todellisista tapahtumista riskienhallinnan eri osa-alueilta riskienhallinta rakentuu jatkuvan parantamisen prosessista päätökset tehdään tuoreisiin ja tarkkaan tunnettuihin tapahtumiin perustuvan päätöksentekoprosessin seurauksena ja nopeasti avainsanoja ovat sisäinen arviointi ja tarkastus, omavalvonta, vuorovaikutus tietosuojarikkomuksiin ja työsuojelun laiminlyönteihin puututaan KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS riskienhallintaan osoitetaan riittävät voimavarat, joiden suuruus määräytyy tavoitetasosta poikkeamien mukaan jatkuvaa parantamista tarkastellaan kustannus/hyötyasetelmassa panos-tuotos- ja syy-seuraus-muutosten suureiden avulla tavoitteena parempi, kestävämpi ja vaikuttavampi toiminta organisaatiossa ymmärretään, että ainoastaan riskien luotettavan ja reaaliaikaisen profiilin perusteella pystytään päätöksentekoon, jolla toimintaa uhkaavat tekijät asetetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti tavoitetulle ja yhteisesti sovitulle, hyväksyttävälle tasolle 7.6. Tietohallintopolitiikka Tietohallintopolitiikan tavoitteena on luoda ja ylläpitää sairaanhoitopiirissä yhtenäiset ja tietoturvalliset tietojärjestelmätoiminnot perustehtävän laadukkaan toteuttamisen tueksi. Toiminnan lähtökohtana ovat suunnitelmallisuus, kustannustehokkuus sekä turvallisuus. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ tietohallinnon lähtökohtana on mahdollistaa väestölle tietotekniikkaa hyödyntäen laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaalija terveydenhuollon palvelut sähköisten palveluiden kehittäminen luo alueen väestölle mahdollisuuden suoraan vaikuttamiseen omaan terveydenhoitoon sekä tarjoaa parempaa turvaa ja hoitoa niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa tietosuojasta huolehtiminen turvaa asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnan perusteet UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ turvallisuusportaalin kautta häiriö- ja riski-ilmoitusten välitön tekeminen on jokaisen mahdollisuus tietoturvatoiminta kuuluu jokaisen työrutiineihin tietoturvallisuuskoulutus on osa henkilöstökoulutusta jatkuvana prosessina tietoturvallisuus on olennainen osa sairaanhoitopiirin perustehtävää, ylläpitotoimintoja ja johtamista tietohallinnon tehtävänä on luoda edellytykset henkilöstön ja toimintaprosessien kehittämiselle tietojärjestelmiä hyödyntäen 13

14 PROSESSIT JA RAKENTEET tietoturvallisuustoiminta pohjautuu reaaliaikaiselle, todellisiin havaintoihin perustuville tiedoille organisaation prosesseista tietoturvatoiminta muodostuu jatkuvasta kehitysprosessista, joka pohjautuu aktiiviseen havainnointiin. kannustava ja vastuullinen johtaminen, jonka tavoitteena itseohjautuvuus sekä avoin ilmapiiri kehitystoiminta muodostuu havainnoinnista, auditoinneista, toiminnan suunnittelusta sekä toteutettavista toimenpiteistä jatkuvana prosessina KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS lähtökohtana kustannustehokkaiden järjestelmäkokonaisuuksien toteutus ja ylläpito, joiden vaikuttavuus todennettu jatkuvan kehitystoiminnan prosesseja tarkastellaan kustannus/hyöty periaattein tietoturvariskien reaaliaikaisen reagoinnin perusteella pystytään päätöksentekoon, jolla toimintaa uhkaavien tekijöiden vaikutukset saadaan hyväksyttävälle kustannus/hyöty -tasolle 7.7. Ympäristöpolitiikka Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöpolitiikka on osa riskienhallintapolitiikkaa ja ympäristöohjelmassa määritellään seurantakausittain käytännön tavoitteet ympäristöriskien hallintaan. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ ympäristöpolitiikan lähtökohtana on perustehtävän toteuttaminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat huomioidaan esimerkillisesti ja kytketään osaksi terveyden edistämistä ja paikallista ympäristöturvallisuuden parantamista tavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen ja yhteistyökumppaneiden kannustaminen samaan tavoitteeseen PROSESSIT JA RAKENTEET ympäristöpolitiikan tavoitteet rakentuvat voimassaolevan lainsäädännön ja viranomaismääräysten selvään ylittämiseen kaikelle toiminnalle asetetaan ympäristöpolitiikan mukaiset päämäärät ja niiden toteutumista seurataan jatkuvasti seuranta on osa laadunhallintaa avainprosesseja ovat logistiikka, materiaalien hallinta, energian UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ koko henkilöstöä opastetaan ja kannustetaan päivittäisessä työssä ja vapaa-aikana ympäristö huomioivaan toimintatapaan ympäristöohjelman toteutumista seurataan omavalvonnan keinoin tarkastelualueita ovat perustehtävä, ylläpitotoiminnot ja johtaminen ympäristöryhmässä ovat edustettuina tulosalueet, hygieniatyöryhmä, henkilöstö sekä hankintatoimi KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS ympäristönsuojelun tavoitteet tähtäävät yhtä lailla haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen kuin kustannustehokkaampaan toimintaan tehokkuutta seurataan logistiikan, energian käytön, materiaalien hallinnan sekä toiminta- ja luonnonympäristön käytön ja hoidon suhteen 14

15 käyttö sekä toimintaympäristön käyttö ja hoito ympäristöryhmä määrittelee ympäristöohjelman vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet tavoitteena päästöjen pienentäminen, jätteiden määrän vähentäminen sekä energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen 7.8. Viestintäpolitiikka Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän viestintäpolitiikan tavoitteena on tukea kuntayhtymän strategisten päämäärien saavuttamista ja potilaiden/asiakkaiden hoitoa. ASIAKKAAT JA VÄESTÖ turvataan osaltaan väestölle laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus sähköisen viestinnän avulla edistetään kuntalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia tehostetaan asiakaspalvelua ja lisätään asiakastyytyväisyyttä organisaatiokuvan vahvistaminen ja kirkastaminen PROSESSIT JA RAKENTEET intranetiä/kotisivuja kehitetään osana asiakirjahallinnan projektia asiakkaiden suojattua verkkoasiointia kehitetään UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖ viestintä on jokaisen velvollisuus sisäistä viestintää kehitetään henkilöstöä ja toimintaa palvelevaksi henkilöstön sitoutuneisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan viestinnän eri keinoin koulutetaan ja perehdytetään monipuolisesti henkilöstöä sähköistä viestintää kehitetään rekrytointia edistäväksi henkilöstön viestintätaitoja parannetaan kaikki sidosryhmät huomioiden KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS toimiva viestintä vähentää kustannuksia positiivinen organisaatiokuva mahdollistaa osaltaan kuntayhtymän taloudellisten päämäärien saavuttamista uudet sähköiset välineet auttavat kohdentamaan resursseja tarkoituksenmukaisesti 15

16 Liite; PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Erikoissairaanhoitolain 10 :n mukaan sairaanhoitopiirin tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitopiirin tulee sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan olla alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen suorittaminen edellyttää. Erikoissairaanhoitolain 10 :n toteuttamiseksi sairaanhoitopiirin tulee laatia palvelujen järjestämissuunnitelma. Vuoden 2007 alusta toimintansa aloittanut ja vuoden 2010 lopussa sovitun nelivuotiskauden päättänyt terveydenhuoltopiiri toteuttaa lain 10 :ssä edellytetyt tehtävät. Terveydenhuoltopiirissä on pyritty saamaan nykyisen sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat ylittävät hoito- ja palveluketjut hallintaan. Koko hoitoketju hallintaan toimintaperiaate sisältää tavoiteasettelultaan kattavasti laissa luetellut toiminnat ja vastaa myös tulevan terveydenhuoltolain säädöksiä. Jäsenkunnat ovat päättäneet jatkaa terveydenhuoltopiirin jäseninä myös vuoden 2011 alusta ilman määräaikaa. Palvelut organisoidaan uudelleen vuoden 2011 alusta sektoreittain lähi-, alueellisina ja sairaanhoitopiirin kuntien yhteisinä palveluina. Sektorit ovat sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, joista muodostetaan tulosalueet. ja neljäs tulosalue on kaikkien sektoreiden yhteiset tukipalvelut. Palvelujen uudelleen järjestämisellä ja kuntakohtaisella tilaaja-tuottaja-järjestelyllä pyritään kohdentamaan jäsenkuntien kustannukset entistä tarkemmin ja samalla parantamaan toiminnallisia tuloksia turvaamalla uudessa toimintaympäristössä sairaanhoidon, ennaltaehkäisyn, terveyden edistämisen ja terveyssuojelun integrointi. Osa jäsenkunnista jatkaa terveydenhuoltoon läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen tuottamista omana toimintana tai muussa yhteistoimintajärjestelyssä. Palvelujen siirtäminen terveydenhuoltopiirin toiminnaksi riippuu tulevista kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön vaatimuksista. Kuntakohtaisten palvelujen seuranta ja arviointi toteutetaan toiminnan vuosikellon mukaan kuhunkin jäsenkuntaan perustettavissa perusturvatyöryhmissä, joissa ovat mukana kunnan ja terveydenhuoltopiirin edustajat. Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on piirin ydinasia. Omassa organisaatiossa prosessinomistaja on perusterveydenhuollon toimialajohtaja/kansanterveystyön vastaava lääkäri, jonka alaisena toimivat terveyden edistämisen ylihoitaja ja hanketyöntekijät. Kaikilla piirin tulosalueilla toimii yhdyshenkilöverkosto. Poikkihallinnollinen kuntayhteistyö toteutuu kuntakohtaisissa perusturvatyöryhmissä. Terveyden edistämisen alueellisessa verkostossa toimitaan yhdessä oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yrityssektorin edustajien kanssa.

17 Laboratoriopalvelut aloitti Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB), joka on neljän kuntayhtymän (Etelä-, Pohjois- ja Itä- Savon sairaanhoitopiirit, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalitoimen kuntayhtymä) muodostama liikelaitos. Se tuottaa neljälle sairaanhoitopiirille ja niiden alueiden terveyskeskuksille sekä osin vanhustenhuollon laitoksille (Itä-Savo) näiden tarvitsemat laboratoriopalvelut. Kussakin sairaanhoitopiirissä toimivat ISLABin aluelaboratoriot. Radiologiset palvelut Radiologisten palvelujen järjestämiseksi alueella on siirrytty asteittain digitaaliseen tiedon siirtoon terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä. Kuvausyksikköjen määrä tulee vähenemään nykyisestä kolmesta kahteen laitekannan vanhenemisen myötä. Laaja-alaisempi radiologinen yhteistyö tapahtuu myös Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloiden kanssa. Tehtäviin yhteistyöratkaisuihin vaikuttaa myös valtakunnallinen ratkaisu terveydenhuollon arkistoinnin järjestämisestä. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen vuosien keskittämisen hyvät käytännöt pyritään turvaamaan uudessa organisaatiossa. Terveydenhuoltopiiriratkaisussa lääkinnällisen kuntoutuksen vaatima apuvälinehuolto järjestetään hankintojen, rekisteröinnin ja huollon osalta keskitetysti. Alueen toimintayksiköissä (terveysasemat, vanhainkodit/palvelutalot) toimivat yksikön tarvitsemat varastot. Kuntoutuksen järjestämisessä yhteistyötä ja työnjakoa toteutetaan alueen ei- julkisten kuntoutuspalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta sekä tietojärjestelmien yhteensovittaminen Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta keskittyy tukemaan piirin strategisia tavoitteita eli terveyden edistämisaktiivisuutta, palvelu- ja hoitoketjujen toiminnan parantamista ja toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kaikki piirin toimintayksiköt ovat saman alueverkon piirissä. Henkilökohtaisella toimikortilla voidaan kaikkia henkilölle myönnettyjä tietojärjestelmiä käyttää mistä tahansa alueen työasemasta. Toimikorttiin kytketään mm. sähköinen allekirjoitus, työajan seuranta ja kulunvalvonta. Ulkoiset yhteydet naapurisairaanhoitopiireihin ovat osin käytössä ja niitä kehitetään yhteistyön ja työnjaon vaatimalla tavalla.

18 Vuoden 2011 aikana valmistaudutaan ottamaan yhteistyössä piirin alueen apteekkien kanssa käyttöön sähköinen resepti. Muihin KanTaarkiston edellyttämien sähköisten palvelujen toteutukseen varaudutaan valtakunnallisen aikataulun puitteissa vuoteen 2014 mennessä. V.2010 on käynnistynyt sähköisen asioinnin ja toimintamallien yhteishanke (KEKSI) Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus Painopisteet vuosille määrää terveyspiirin palvelujen uudelleen järjestäminen ja sen edellyttämä valmennus. Koulutusjärjestelyissä huomioidaan terveydenhuoltopiirin sisäinen organisointi sektoreittain ja esikuntatyössä, kytkeminen strategiaan ja toimintasuunnitelmiin, urakehityksen tuki, rekrytointinäkökohdat sekä verkottuminen ympäristöön (mm. MaMK, Kuopion yliopisto, Savonlinnan ammattija aikuisopisto, Joensuun yliopisto). Henkilöstön muuta koulutusta järjestetään rinnan. Koulutus pyritään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti alueellisena koulutuksena. Täydennyskoulutuksen painopisteet v ovat: vuodet kestävä Efekon ja Kuopion yliopiston toteuttama johtamiskoulutuksen jatkaminen (55 osallistujaa) uuden organisaation johtavien viranhaltijoiden ja uusien esimiesten perehdytys- ja täydennyskoulutus 2011 riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen koulutus (päihteet ja tupakointi, läheisväkivalta, sydän- ja verenkiertosairaudet, osteoporoosi, masennus, oman henkilöstön työhyvinvointi) potilasturvallisuus- ja hoidon haittavaikutusten tunnistamis-, käsittely- ja raportointijärjestelmän koulutus