SOSTERI STRATEGIA

Transkriptio

1 Palvelujen tuvat kunta Järjestelmä rantaminen STRATEGIA SOSTERI STRATEGIA Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SOSTERI toimii verkostuneessa, voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jota ohjaavat muutoksen alla oleva keskeinen lainsäädäntö, väestön muuttuvat terveydenhuollon ja hoivan tarpeet ja vaatimukset eikä vähiten palveluja ylläpitävien kuntien rajalliset mahdollisuudet ylläpitää kuntalaistensa tarvitsemat terveydenhuollon ja hoivan palvelut riittävinä mutta silti laadukkaina. Strategisen suunnittelun ja sitä ohjaavan päätöksenteon keskeisenä tavoitteena on tehdä kestäviä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja pidemmällä aikavälillä. SOSTERI:n keskeisinä onnistumisen alueina ovat: 1. Myönteiset vaikutukset väestön terveydentilaan 2. Koko palveluketjun hallinta ja keskeisten palvelujen turvaaminen alueella mukaan lukien entistä tiiviimpi yhteistyö ja työnjako neljän sairaanhoitopiirin kesken (ISER) 3. Osaava henkilöstö ydintehtävissä 4. Kustannusten hallinta väestön tarpeiden ja jäsenkuntien maksukyvyn rajoissa 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS, KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET Alla olevassa taulukossa on kuvattu neljän näkökulman (potilas/asiakas, uudistuminen ja henkilöstö, toimintaprosessit ja rakenteet sekä kustannusvaikuttavuuden) näkökulman kautta toimintaympäristön muutosta, siinä tunnistettavia kriittisiä menestystekijöitä ja näistä johdettavia toiminnan panopisteitä toimintakaudella Tarpeen mukainen palvelutuotanto Toiminnan Väestö oppii hoitamaan itseään Väestön om

2 VÄESTÖ- JA SEUTUKEHITYS (Potilas-/asiakasnäkökulma) Väestö vähenee ja vanhenee Hoidon TYÖVOIMA, tarve OSAAMINEN kasvaa JA TEKNOLO- GIA Syrjäytyminen (Henkilöstönäkökulma) on edelleen ongelma Henkilöstö ikääntyy ja eläköityy Väestön tieto- ja vaatimustaso kasvavat Kilpailu työvoimasta kasvaa Taloudellis-sosiaalinen kehitys alueella ei Teknologian vastaa väestön soveltamisvaatimukset tarpeita ja mahdollisuudet kasvavat Sähköinen maailma etenee PALVELURAKENNE (toimintaprosessit ja rakenteet näkökulma) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio etenee Laatusuositus- ja normiohjaus lisääntyy Palvelujen käyttäjien valinnanvapaus kasvaa Hoitoketjun kokonaishallinnan tarve kasvaa Tuotannon johtamisen tarve kasvaa Oman omistajaohjauksen mikromanagerointi lisääntyy Terveyden edistäminen etenee omassa organisaatiossa, jäsenkuntien hallintokunnissa Avainhenkilöstön ja seudullisesti. saatavuus, pysyvyys, osaaminen, innovatiivisuus ja moniammatillinen yhteistyö ydintehtävissä Henkilöstön ammattitaidon pitäminen ajan tasalla Henkilöstön työkyky Uuden teknologian hyödyntäminen hoito- ja hoivatyössä Sosiaali- ja terveyspiiriä johdetaan toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena Perusterveydenhuolto vahvistuu Erikoissairaanhoidon keskeiset palvelut ja korkean ammattitaidon sote-työpaikat säilyvät alueella Tuotannon mitoitus ja voimavarojen kohdennus onnistuvat ohjein ja sä Poikkihallin juurtuu jäse KYS-erva a tastrategia Keskeisten henkilöstöl Henkilöstön Toimintaa t Työhyvinvo Sähköinen vät Sosterikon jenee Avohoitopa Päivystävä Työnjako ja etenevät Prosessinm työmenetel KUSTANNUSTEN JA RAHOITUSPOHJAN KEHITYS (kustannusvaikuttavuus -näkökulma) Julkisen rahoituksen pohja heikkenee Väestön palvelut turvaava voimavarakehys Talousarvio kasvaa vuosittain enin- Kustannus joka jäsenk Talousarvio

3 alueella Palvelujen rahoitus ei vastaa tarvevakioituja kustannuksia väestörakenteen muuttuessa Kuntalaskutuksen vaihtelu lyhyellä aikavälillä säilyy tään 2 % Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen Tuotteistuk kuntalasku tukemaan 3. SOSTERI:N ARVOT TOIMINNAN PERUSTANA Kaikkea SOSTERI:n toimintaa ohjaavat yhteisesti hyväksytyt arvot, jotka luovat pohjan niin päätöksenteolle kuin itse päivittäiselle organisaation toiminnalle. Arvotaulu perustuu myös neljän tarkastelunäkökulman kautta tapahtuvaan arvoperustan erittelyyn. Hyvinvointi, osaaminen, luottamus ja vastuullisuus on avattu erillisillä lause- ja sanatarkennuksilla. Sen lisäksi, mitä alla on kuvattu koko sairaanhoitopiiriä koskevana, täsmentyy eri yksiköissä laadunhallinnan osana tehdyistä arvotauluista, joissa on otettu huomioon oman yksikön erityispiirteet ja painotukset. Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä arvotaulu ohjaa luonnollisesti eri yksikköjen arvopohdintoja ja yksilöintiä.

4 HYVINVOINTI asiakkaan itse kokema hyvinvointi yhteistyö saumattomuus yksilöllinen palvelu ja huomioonottaminen välittäminen inhimillisyys valinnanvapaus vastuullisuus LUOTTAMUS varmistettu hyvä laatu tiedostettua, suunniteltua toimintaa riskien hallinta ketteryys, joustavuus, vauhti kumppanuus, yhteiset pelisäännöt kehittäminen, viestintä, sitoutuminen sisäinen asiakkuus rehellisyys, avoimuus, suvaitsevaisuus erinomainen suoritus OSAAMINEN oikea ammatillisuus ylpeys innovatiivisuus/uudistuminen edelläkävijyys intohimo, hinku luovuus ilo joukkuepelaaminen itseohjautuvuus VASTUULLISUUS tilaaja(asiakas)näkökulma tuloksellisuus taloudellisuus yhteiskunta- ja ympäristövastuu vaikuttavuus mitä jää viivan alle

5 4. TOIMINNAN TARKOITUS ( missio, toiminta-ajatus, perustehtävä ) Sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoitus määritteen sijaan voidaan samasta asiasta käyttää määritteitä missio, toiminta-ajatus, perustehtävä. Määritteen nimikkeenä käytetyllä termillä on aivan toissijainen merkitys. Tärkeää on pelkistetysti kuvata SOSTERI:n toiminnan ydintarkoitus. Terveydenhuoltopiiri SOSTERI edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen sairaanhoidon ja hoivan Edellä olevaan lyhyeen määritteeseen sisältyy kaksi tunnistettavaa näkökulmaa: Oman vastuualueen rinnalla verkostoituva ja poikkihallinnollinen yhteistyö jäsenkuntien eri toimintasektoreiden kanssa sekä vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen kanssa Palveluorganisaationa joko itse tai hankkimalla tuottaa tarvittavat sairaanhoidon ja hoivan palvelut 5. TAVOITETILA ( visio, päämäärä ) Tavoitetila määritteen sijaan voidaan puhua visiosta, päämäärästä merkityksen pysyessä kuitenkin samana. Terveydenhuoltopiiri tunnetaan valtakunnallisesti ehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvointiosaamisen malliorganisaationa Palvelut ovat alansa parhaimmistoa ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. Hoitokäytännöt ovat vaikuttavia ja osaava henkilöstö tukee väestöä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Terveydenhuoltopiiri on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista. 6. TOIMENPITEET ( strategiat ) Toimenpideosiossa tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet on luetteloitu neljän näkökulman kautta mahdollisimman konkreettisina. Tavoitteena on yksilöidä strategisen suunnittelukauden toimenpiteet yksilöidyiksi tavoitteiksi vuosittain hyväksyttävässä talousarviossa/taloussuunnitelmassa. POTILAS/ASIAKAS Uusia työskentelytapoja kehitetään erityisesti perusterveydenhuollossa palvelujen saata-

6 vuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Uusi teknologia otetaan käyttöön: mobiiliteknologia kotihoidossa suojattu sähköinen asiointi kaikissa Sosterin palveluissa videovälitteinen etähoito Arvioidaan väestö- ja asiakaskyselyjen avulla kansalaisten kokemuksia uusitusta organisaatiosta OMISTAJAT/ Kaikki jäsenkunnat siirtävät kaikki terveydenhuoltoon läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut Sosterin hoidettavaksi Valmistellaan siirtyminen Itä-Suomen sairaanhoitopiiriin v Kuntakohtaisissa perusturvatyöryhmissä arvioidaan järjestelmällisesti lähipalveluja ja terveyden edistämisaktiivisuutta kunnan tasolla Toteutetaan kuntien omistamien toimitilojen järjestelmällisen peruskorjaus jäsenkuntien kanssa Vuotuinen kokonaiskustannusten kasvu on enintään 2 % 6.3. HENKILÖSTÖ/OSAAMINEN Kehitetään v lääkäri- hoitajatyöparin kannustavaa palkkausjärjestelmää Kauden aikana selvitetään mahdollisuudet siirtyä henkilöstön tulospalkkausjärjestelmään Henkilöstöostopalveluja siirretään virkatyöksi joko omana toimintana tai sovitusti Erva- vastuualueen puitteissa Laaditaan oman henkilöstön työhyvinvoinnin kokonaisohjelma Saneerataan vaiheittain H rivitalo avainhenkilöstön käyttöön ja tarvittaessa rakennetaan 2 vaihe rekrytointiponnistelujen vahvistamiseksi 6.4. PROSESSIT/LAATU Turvataan päivystyssairaalan status osana erityisvastuualueen sairaalaverkostoa Kaikki päivystystoiminta keskitetään sairaalan yhteyteen Akuuttivuodeosasto toteutetaan sairaalan yhteyteen Olemassa olevat vuodeosastot profiloidaan kuntouttaviksi ja pitkäaikaishoidon yksiköiksi Haavoittuvimpien erikoisalojen yhteistyöstä sovitaan erva - alueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa synnytykset, naistentaudit ja lastentaudit kirurgia Otetaan käyttöön valtakunnallinen DRG- pohjainen kuntalaskutus Kaikkien toiminnan tasojen suunnittelua ja seurantaa tukeva ajantasainen, nopeakäyttöinen raportointijärjestelmä valmistuu

7 7. TOIMINTAPOLITIIKAT Strategia-asiakirjaan kirjatut toimintapolitiikat on alla olevan mukaisesti kaikki kuvattu neljästä näkökulmasta. Toimintapolitiikkojen kuvauksen kautta kuntayhtymävaltuusto linjaa kunkin toimintapolitiikan sisällön, tavan toimia Sidosryhmäpolitiikka Sidosryhmäpolitiikalla tuetaan Sosterin perustehtävän toteutumista ja yhteiskuntavastuuta. toimitaan sellaisten sidosryhmien kanssa, jotka tukevat perustehtävää hyödynnetään sidosryhmien osaamista pidättäydytään sidosryhmiä haittaavista toimista sidosryhmäyhteistyön perusteet ovat selkeät ja julkilausutut yhteistyö perustuu todennettuun tietoon tavoitteena on keskinäinen luottamus yhteistyö on kaikille läpinäkyvää sidonnaisuudet on julkistettu yhteistyö on nopeaa ja viiveetöntä henkilöstö tuntee tärkeimmät sidosryhmät ja osaa asioida heidän kanssaan yhdys- ja vastuuhenkilöt Sosterissa on nimetty yhteistoiminnan taloudelliset edellytykset on turvattu panostus sidosryhmiin on kustannusvaikuttavaa Toiminta toteutuu molempia /kaikkia osapuolia hyödyntävästi (ns. Win-Win periaate) 7.2. Laatupolitiikka Laatupolitiikan tavoitteena on turvata Itä-Savon sairaanhoitopiirin vision, strategian ja tavoitteiden toteutuminen piirin arvoja kunnioittaen. laadunhallinnan lähtökohta ovat väestön ja asiakkaiden tarpeet laadunhallinta kattaa kaikki terveyden edistämisen sekä sairauksien ehkäisyn, hoidon ja hoivan näkökohdat laadulla turvataan asukkaiden tasa-arvo ja tasapuoliset palvelut sairaanhoitopiirissä pyritään jatkuvaan laadun parantamiseen laadunhallinnalla turvataan toiminnan tulokset ja vältetään virheitä päätökset tehdään näyttöön perustuen laadunhallinta on jokaisen ammatillinen velvollisuus laadunhallinta on osa päivittäistä työtä virheistä ei rangaista, vaan opitaan kehittämään toimintaa laatukoulutus on osa ammatillista täydennyskoulutusta toiminta toteutuu jäsenkuntien asettamilla voimavaroilla voimavarat suunnataan ja käytetään niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia laatu ei ole säästämistä, vaan tuh-

8 kirjataan, mitä on tehty ja tehdään, mitä on kirjattu toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti auditoinnit tapahtuvat SHQS -menetelmällä lauksen välttämistä laadunhallinnalla edistetään terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä 7.3. Turvallisuuspolitiikka Riskienhallintatyön tavoitteena on turvata SOSTERI;ssa häiriötön ja keskeytymätön perustehtävän laadukas toteuttaminen. Toteutuessaan tavoite mahdollistaa pitkän aikavälin toiminnan kustannustehokkaalla ja suunnitelmallisella sekä turvallisella tavalla. riskienhallinnan lähtökohtana on turvata väestölle häiriöttömästi laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus riskienhallinnan kokonaisuus kattaa kuntalaisten palveluita muillakin toimialoilla viranomais- ja kuntayhteistyön kautta ydintoimintoja/avainsanoja ovat 2000 hengen henkilökunnan TTT, suuronnettomuusvalmius, terveysvalvonta, epidemiavalmius, tietosuoja, palveluvastuu riskienhallinnalla Sosteri osaltaan varmistaa väestölle terveellisen ja turvallisen elin-, työ- ja luonnonympäristön riskienhallinta pohjautuu reaaliaikaiselle, todellisiin havaintoihin perustuvalle tiedolle todellisista tapahtumista riskienhallinnan eri osa-alueilta riskienhallinta rakentuu jatkuvan parantamisen prosessista päätökset tehdään tuoreisiin ja tarkkaan tunnettuihin tapahtumiin perustuvan päätöksentekoprosessin seurauksena ja nopeasti avainsanoja ovat sisäinen arviointi ja tarkastus, omavalvonta, interaktiivisuus interaktiivisen riskienhallintajärjestelmän kautta poikkeamailmoitusten välitön tekeminen on jokaisen velvollisuus omavalvonta kuuluu päivittäisrutiineihin tuottamuksellinen ei-toivottujen tapahtumien aiheuttaminen voi olla rangaistavaa (tietosuojan rikkominen, työsuojelun laiminlyönti) riskienhallinnan koulutus on osa henkilöstön täydennyskoulutusta riskienhallinta ja turvallisuus ovat olennaisia osia Sosterin perustehtävää, ylläpitotoimintoja ja johtamista riskienhallintaan osoitetaan riittävät resurssit, joiden suuruus määräytyy tavoitetasosta poikkeamien mukaan jatkuvaa parantamista tarkastellaan kustannus/hyöty-asetelmassa panos-tuotos- ja syy-seuraus-muutosten suureiden avulla tavoitteena parempi, kestävämpi ja vaikuttavampi toiminta organisaatiossa ymmärretään, että ainoastaan riskien luotettavan ja reaaliaikaisen profiilin perusteella pystytään päätöksentekoon, jolla toimin-

9 auditoinnit tapahtuvat SHQS -menetelmällä taa uhkaavat tekijät asetetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti tavoitetulle ja yhteisesti sovitulle, hyväksyttävälle tasolle 7.4. Ympäristöpolitiikka Sosterin ympäristöpolitiikka on osa riskienhallintapolitiikkaa ja ympäristöohjelmassa määritellään seurantakausittain käytännön tavoitteet ympäristöriskien hallintaan. ympäristöpolitiikan lähtökohtana on perustehtävän toteuttaminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat huomioidaan esimerkillisesti ja kytketään osaksi terveyden edistämistä ja paikallista ympäristöturvallisuuden parantamista tavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen ja yhteistyökumppaneiden kannustaminen samaan tavoitteeseen ympäristöpolitiikan tavoitteet rakentuvat voimassaolevan lainsäädännön ja viranomaismääräysten selvään ylittämiseen kaikelle toiminnalle asetetaan ympäristöpolitiikan mukaiset päämäärät ja niiden toteutumista seurataan jatkuvasti seuranta on osa laadunhallintaa, auditoinnit tapahtuvat SHQS-menetelmällä avainprosesseja ovat logistiikka, materiaalien hallinta, energian käyttö sekä toimintaympäristön käyttö ja koko henkilöstöä opastetaan ja kannustetaan päivittäisessä työssä ja vapaa-aikana ympäristö huomioivaan toimintatapaan ympäristöohjelman toteutumista seurataan omavalvonnan keinoin tarkastelualueita ovat perustehtävä, ylläpitotoiminnot ja johtaminen ympäristöryhmässä ovat edustettuina tulosalueet, hygieniatyöryhmä, henkilöstö sekä hankintatoimi ympäristönsuojelun tavoitteet tähtäävät yhtä lailla haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen kuin kustannustehokkaampaan toimintaan tehokkuutta seurataan logistiikan, energian käytön, materiaalien hallinnan sekä toiminta- ja luonnonympäristön käytön ja hoidon suhteen tavoitteena päästöjen pienentäminen, jätteiden määrän vähentäminen sekä energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen

10 hoito ympäristöryhmä määrittelee ympäristöohjelman vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet 7.5. Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka linjaa henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet ja täsmentyy aina vuositason suunnitteluun konkreettisina tavoitteina mitattavine tavoitetasoineen ja vastuutuksineen väestön palvelutarpeeseen pohjautuva osaava henkilöstö väestön ja henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen varhaisen puuttumisen keinoin turvallinen työympäristö ja olosuhteet hyvän työnantajan kuvan luominen kannustava ja tulosvastuullinen johtaminen työn vaativuuden arvioinnin mukainen ja toimintaa turvaava palkkaus työprosessien kehittäminen henkilöstön osaamisen varmistaminen toiminnan mukaan osaamisen kehittäminen perehdyttämisen, kokemuksellisen tiedon ja koulutuksen avulla henkilöstön joustava käyttö riittävä ja osaava henkilöstö takaamaan tuloksellinen toiminta henkilöstörakenne ja määrä tukemaan tehokasta toimintaa määräaikaisten palvelussuhteiden hallittu käyttö 7.6. Viestintäpolitiikka Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän viestintäpolitiikan tavoitteena on tukea kuntayhtymän strategisten päämäärien saavuttamista ja potilaiden/asiakkaiden hoitoa. Viestintä käsittää sisäisen ja ulkoisen viestinnän ja siitä vastaa viime kädessä sairaanhoitopiirin johtaja.

11 lähtökohta turvata väestölle laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus sähköisen viestinnän avulla=tietoisuus, saavutettavuus edistää kuntalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia tehostaa asiakaspalvelua ja lisätä asiakastyytyväisyyttä (sis./ulk.) maineen/organisaatiokuvan vahvistaminen ja kirkastaminen ulkoinen ja sisäinen viestintä intranetin/kotisivujen kehittäminen osana dokumenttienhallinnan projektia verkkoportaalin kehittäminen asiakkaille (tietohallinto) viestintä on jokaisen velvollisuus sisäisen viestinnän kehittäminen henkilöstöä ja toimintaa palvelevaksi henkilöstön sitoutuneisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen viestinnän eri keinojen käyttäminen (esim. verkkoympäristöt) monipuolisesti perehdyttämisessä ja koulutuksessa sähköisen viestinnän kehittäminen rekrytointia edistäväksi henkilöstön viestintätaitojen parantaminen kaikki sidosryhmät (sis./ulk.) huomioiden toimiva viestintä vähentää kustannuksia positiivinen organisaatiokuva mahdollistaa kuntayhtymän päämäärien saavuttamisen uudet sähköiset välineet (mm. sähköinen asiointi) auttavat kohdentamaan resursseja tarkoituksenmukaisesti 7.7. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämispolitiikka Sosterin terveyden ja hyvinvoinnin edistämispolitiikan päämäärä on mahdollisimman terve ja hyvinvoiva elämäänsä hallitseva ihminen. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, kärsimyksen lievitys Terveyserojen kaventaminen Asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen Terveyttä edistävien palvelujen turvaaminen Riittävien voimavarojen varaaminen terveyden edistämiseen Laadukas ja sujuva palvelu sovituin toimintatavoin Yhteistyö jäsenkuntien kanssa Terveyden edistämisen verkostotyö alueella Terveyden edistäminen kuuluu kaikille Terveyden edistämisen tietotaito osataan Esimerkillinen työhyvinvoinnista huolehtiminen omien kesken Sairaanhoitopalvelujen tarpeen vähentäminen Sairaanhoitomenojen kustannusten kasvun vähentäminen 7.8. Tietohallintopolitiikka Tietohallintopolitiikan tavoitteena on luoda ja ylläpitää sairaanhoitopiirissä yhtenäiset ja tietoturvalliset tietojärjestelmätoiminnot perustehtävän laadukkaan toteuttamisen tueksi. Toiminnan lähtökohtana suunnitelmallisuus, kustannustehokkuus sekä turvallisuus.

12 Tietohallinnon lähtökohtana on mahdollistaa väestölle tietotekniikkaa hyödyntäen laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Sähköisten palveluiden kehittäminen luo alueen väestölle mahdollisuuden suoraan vaikuttamiseen omaan terveydenhoitoon sekä tarjoaa parempaa turvaa ja hoitoa niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa Tietosuojasta huolehtiminen turvaa asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnan perusteet Tietoturvallisuustoiminta pohjautuu reaaliaikaiselle, todellisiin havaintoihin perustuville tiedoille organisaation prosesseista Tietoturvatoiminta muodostuu jatkuvasta kehitysprosessista, joka pohjautuu aktiiviseen havainnointiin. kannustava ja vastuullinen johtaminen, jonka tavoitteena itseohjautuvuus sekä avoin ilmapiiri Auditoinnit tapahtuvat SHQS-, IEEmenetelmillä sekä VAHTI ohjeiden mukaisesti kehitystoiminta muodostuu havainnoinnista, auditoinneista, toiminnan suunnittelusta sekä toteutettavista toimenpiteistä jatkuvana prosessina interaktiivisen turvallisuusportaalin kautta häiriö- ja riski-ilmoitusten välitön tekeminen on jokaisen mahdollisuus tietoturvatoiminta kuuluu jokaisen työrutiineihin tietoturvallisuuskoulutus on osa henkilöstökoulutusta jatkuvana prosessina Tietoturvallisuus on olennainen osa sairaanhoitopiirin perustehtävää, ylläpitotoimintoja ja johtamista Tietohallinnon tehtävänä on luoda edellytykset henkilöstön ja toimintaprosessien kehittämiselle tietojärjestelmiä hyödyntäen Lähtökohtana kustannustehokkaiden järjestelmäkokonaisuuksien toteutus ja ylläpito, joiden vaikuttavuus todennettu jatkuvan kehitystoiminnan prosesseja tarkastellaan kustannus/hyöty periaattein Tietoturvariskien reaaliaikaisen reagoinnin perusteella pystytään päätöksentekoon, jolla toimintaa uhkaavien tekijöiden vaikutukset saadaan hyväksyttävälle kutannus/hyöty -tasolle 8. PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Erikoissairaanhoitolain 10 :n mukaan sairaanhoitopiirin tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitopiirin tulee sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan olla alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kanssa sellaisessa yhteis-

13 työssä, jota tehtävien asianmukainen suorittaminen edellyttää. Erikoissairaanhoitolain 10 :n toteuttamiseksi sairaanhoitopiirin tulee laatia palvelujen järjestämissuunnitelma. Vuoden 2007 alusta toimintansa aloittanut ja vuoden 2010 lopussa sovitun nelivuotiskauden päättänyt terveydenhuoltopiiri toteuttaa lain 10 :ssä edellytetyt tehtävät. Terveydenhuoltopiirissä on pyritty saamaan nykyisen sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat ylittävät hoito- ja palveluketjut hallintaan. Koko hoitoketju hallintaan toimintaperiaate sisältää tavoiteasettelultaan kattavasti laissa luetellut toiminnat ja vastaa myös tulevan terveydenhuoltolain säädöksiä. Jäsenkunnat ovat päättäneet jatkaa terveydenhuoltopiirin jäseninä myös vuoden 2011 alusta ilman määräaikaa. Palvelut organisoidaan uudelleen vuoden 2011 alusta sektoreittain lähi-, alueellisina ja sairaanhoitopiirin kuntien yhteisinä palveluina. Sektorit ovat sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, joista muodostetaan tulosalueet. ja neljäs tulosalue on kaikkien sektoreiden yhteiset tukipalvelut. Palvelujen uudelleen järjestämisellä ja kuntakohtaisella tilaaja-tuottaja-järjestelyllä pyritään kohdentamaan jäsenkuntien kustannukset entistä tarkemmin ja samalla parantamaan toiminnallisia tuloksia turvaamalla uudessa toimintaympäristössä sairaanhoidon, ennaltaehkäisyn, terveyden edistämisen ja terveyssuojelun integrointi. Osa jäsenkunnista jatkaa terveydenhuoltoon läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen tuottamista omana toimintana tai muussa yhteistoimintajärjestelyssä. Palvelujen siirtäminen terveydenhuoltopiirin toiminnaksi riippuu tulevista kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön vaatimuksista. Kuntakohtaisten palvelujen seuranta ja arviointi toteutetaan toiminnan vuosikellon mukaan kuhunkin jäsenkuntaan perustettavissa perusturvatyöryhmissä, joissa ovat mukana kunnan ja terveydenhuoltopiirin edustajat. Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on piirin ydinasia. Omassa organisaatiossa prosessinomistaja on perusterveydenhuollon toimialajohtaja/kansanterveystyön vastaava lääkäri, jonka alaisena toimivat terveyden edistämisen ylihoitaja ja hanketyöntekijät. Kaikilla piirin tulosalueilla toimii yhdyshenkilöverkosto. Poikkihallinnollinen kuntayhteistyö toteutuu kuntakohtaisissa perusturvatyöryhmissä. Terveyden edistämisen alueellisessa verkostossa toimitaan yhdessä oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yrityssektorin edustajien kanssa. Laboratoriopalvelut aloitti Itä-Suomen laboratorio (ISLAB), joka on neljän kuntayhtymän (Etelä-, Pohjois- ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalitoimen kuntayhtymä) muodostama liikelaitos. Se tuottaa neljälle sairaanhoitopiirille ja niiden alueiden terveyskeskuksille sekä osin vanhustenhuollon laitoksille (Itä-Savo) näiden tarvitsemat laboratoriopalvelut. Kussakin sairaanhoitopiirissä toimivat ISLABin aluelaboratoriot.

14 Radiologiset palvelut Radiologisten palvelujen järjestämiseksi alueella on siirrytty asteittain digitaaliseen tiedon siirtoon terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä. Kuvausyksikköjen määrä tulee vähenemään nykyisestä kolmesta kahteen laitekannan vanhenemisen myötä. Laaja-alaisempi radiologinen yhteistyö tapahtuu myös ERVA-alueen keskussairaaloiden kanssa. Tehtäviin yhteistyöratkaisuihin vaikuttaa myös valtakunnallinen ratkaisu terveydenhuollon arkistoinnin järjestämisestä. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen vuosien keskittämisen hyvät käytännöt pyritään turvaamaan uudessa organisaatiossa. Terveydenhuoltopiiriratkaisussa lääkinnällisen kuntoutuksen vaatima apuvälinehuolto järjestetään hankintojen, rekisteröinnin ja huollon osalta keskitetysti. Alueen toimintayksiköissä (terveysasemat, vanhainkodit/palvelutalot) toimivat yksikön tarvitsemat varastot. Kuntoutuksen järjestämisessä yhteistyötä ja työnjakoa toteutetaan alueen ei- julkisten kuntoutuspalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta sekä tietojärjestelmien yhteensovittaminen Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta keskittyy tukemaan piirin strategisia tavoitteita eli terveyden edistämisaktiivisuutta, palvelu- ja hoitoketjujen toiminnan parantamista ja toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Kaikki piirin toimintayksiköt ovat saman alueverkon piirissä. Henkilökohtaisella toimikortilla voidaan kaikkia henkilölle myönnettyjä tietojärjestelmiä käyttää mistä tahansa alueen työasemasta. Toimikorttiin kytketään mm. sähköinen allekirjoitus, työajan seuranta ja kulunvalvonta. Ulkoiset yhteydet naapurisairaanhoitopiireihin ovat osin käytössä ja niitä kehitetään yhteistyön ja työnjaon vaatimalla tavalla. Vuoden 2011 aikana valmistaudutaan ottamaan yhteistyössä piirin alueen apteekkien kanssa käyttöön sähköinen resepti. Muihin KanTa- arkiston edellyttämien sähköisten palvelujen toteutukseen varaudutaan valtakunnallisen aikataulun puitteissa vuoteen 2014 mennessä. V.2010 on käynnistynyt sähköisen asioinnin ja toimintamallien yhteishanke (KEKSI) Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus Painopisteet vuosille määrää terveyspiirin palvelujen uudelleen järjestäminen ja sen edellyttämä valmennus. Koulutusjärjestelyissä huomioidaan terveydenhuoltopiirin sisäinen

15 organisointi sektoreittain ja esikuntatyössä, kytkeminen strategiaan ja toimintasuunnitelmiin, urakehityksen tuki, rekrytointinäkökohdat sekä verkottuminen ympäristöön (mm. MaMK, Kuopion yliopisto, Savonlinnan Aikuiskoulutuskeskus, Joensuun yliopisto). Henkilöstön muuta koulutusta järjestetään rinnan. Koulutus pyritään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti alueellisena koulutuksena. Koulutuksen painopisteet v ovat: vuodet kestävä Efekon ja Kuopion yliopiston toteuttama johtamiskoulutuksen jatkaminen(55 osallistujaa) uuden organisaation johtavien viranhaltijoiden perehdytys- ja täydennyskoulutus riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen koulutus (päihteet ja tupakointi, läheisväkivalta, sydän- ja verenkiertosairaudet, osteoporoosi, masennus, oman henkilöstön työhyvinvointi) potilasturvallisuus- ja hoidon haittavaikutusten tunnistamis-, käsittely- ja raportointijärjestelmän koulutus