Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa

Transkriptio

1 CICERO Learning -selvitysraportti Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa Kristiina Kumpulainen professori CICERO Learning verkoston johtaja Helsingin yliopisto

2 Selvitystyön lähtökohdat Tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena vuosille on edistää tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttöä opetuksessa: Jokaisella peruskoululaisella tulisi olla oppimisen keskeisenä välineenä käytössään oppilaskohtainen tietokone Tavoitteen toteuttaminen edellyttää taustaselvitystä käynnissä olevista vastaavanlaisista hankkeista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi selvityksen Helsingin yliopiston koordinoimalta valtakunnalliselta ja monitieteiseltä oppimisen tutkimuksen CICERO Learning -verkostolta

3 CICERO Learning -verkosto CICERO Learning on kansallinen monitieteinen oppimisen tutkimuksen verkosto. Verkosto on perustettu vuonna 2005 ja sitä koordinoi Helsingin yliopisto. Verkosto edistää tieteenalojen ja yliopistojen rajat ylittävää, kansainvälisesti huipputasolle yltävää oppimisen tutkimusta ja edistää yhteistyötä tutkijoiden, elinkeinoelämän, ja muiden oppimistutkimuksen tulosten hyödyntäjien välillä. Johtaja. Prof. Kristiina Kumpulainen Koordinaattori Raija Latva-Karjanmaa

4 Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa -selvitystyö Raportin sisältö: Tieto- ja viestintäteknologia nykypäivän kouluissa Olemassa olevia teknologisia ratkaisuja sekä kansainvälistä vertailua Koulujen teknologian tulevaisuus TVT kansalliseksi vahvuudeksi kehittämisehdotukset Raportin laatijat ja asiantuntijat: Heikki Haaparanta, Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö Varpu Tissari, Helsingin yliopisto Kristiina Kumpulainen, Helsingin ylipisto Hannele Niemi, Helsingin yliopisto CICERO Learning -verkoston asiantuntijat Raportin rakenne KRISTIINA KUMPULAINEN

5 Tieto- ja viestintäteknologia nykypäivän kouluissa Tekniset edellytykset teknologian opetuskäytölle ovat monin paikoin olemassa, mutta kuntien välinen eriarvoisuus on yhä ongelma. Teknologiaa ei hyödynnetä kouluissa. Tehokkaampi käyttö vaatisi kouluun pedagogisia ja rakenteellisia muutoksia. Opettajilla on tarvittavat teknisesti taidot, mutta pedagogista koulutusta tarvitaan tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämiseen osana opetusta. Tarvitaan lisää kokeiluhankkeita, joissa luodaan suosituksia TVT:n mielekkäistä käyttösovelluksista kouluopetuksessa ja vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Opettajien pedagoginen osaaminen ja asenteet ovat tulevaisuuden menestyksen tae.

6 Koulujen teknologisia ratkaisuja: Katsaus kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen Suomen koulujen tekninen infrastruktuuri on monin paikoin Euroopan huippua. Suomessa on toteutettu useita teknologian kokeiluhankkeita kouluissa. Uuden teknologian käyttö ei ole kuitenkaan juurtunut arkipäivän käytäntöihin. Kansainvälisissä kokeiluissa on painotettu teknologian opetuskäytön kehittämistä koulujen pedagogisista ja rakenteellisista lähtökohdista. Tarvitaan lisää sähköisten oppimateriaalien ja välineiden kehitystä pedagogisista lähtökohdista. Kokeilujen painopiste tulee siirtää koulun ja pedagogiikan kehittämiseen, jota tuetaan teknologian keinoin.

7 Koulujen teknologian opetuskäytön tulevaisuus Teknologian opetuskäytön kehittämiseen tulee aina liittää myös opettajien pedagogisen osaamisen kehittäminen ja koulun pedagoginen ja rakenteellinen muutos. Parantamalla opettajien tieto- ja viestintäteknologioihin liittyvää pedagogista osaamista panostamme tulevaisuuden kouluun. Verkkoyhteyksien toimivuus nousee tulevaisuudessa laitekapasiteettia merkittävämmäksi tekijäksi tieto- ja viestintäteknologisissa ratkaisuissa.

8 Tulevaisuuden koulu KRISTIINA KUMPULAINEN

9 TVT kansalliseksi vahvuudeksi kehittämisehdotukset Monitieteinen ja monialainen tutkimusyhteistyö Kansallisella tasolla tarvitsemme monitieteistä tutkimusta, johon kytketään TVT:n parhaat käytännöt koulutuksen eri asteilla. Tärkeää on, että tutkimus mallintaa näiden käytäntöjen ja kokeilujen prosessit. Elinikäinen oppiminen ja uudet tietoympäristöt TVT:n opetuskäytön tutkimus- ja kehityshankkeet tulisi suunnitella siten, että niissä on jatkumoa perusasteesta ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Tutkimus- ja kokeiluhankkeisiin on myös otettava mukaan laajasti ne tietoympäristöt, jotka avautuvat tietoverkkojen, digitaalisten arkistojen ja elektronisen kirjaston kautta. Opettajankoulutus Nykyistä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sisältyvä TVT:n opetusta on arvioitava ja tehtävä sen pohjalta suunnitelma koulutuksesta, jossa otetaan huomioon muuttuneet tieto- ja oppimisympäristöt. KRISTIINA KUMPULAINEN

10 Elinkeinoelämän rooli koulujen opetusteknologioiden ja niiden käytön edistäjänä Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyönä toteuttava teknologisten ratkaisujen kehittäminen tarjoaa parhaimmillaan uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja teknologian opetuskäyttöön ja koulukulttuurin muutokseen Yritysyhteistyö tulisi valjastaa kokeiluhankkeissa uusien teknisten ja pedagogisten ratkaisujen ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden kehitystyöhön. Näihin lukeutuvat: - sähköisten oppimateriaalien tuotanto - koulujen teknologiseen infrastruktuuriin ja laitteistoihin liittyvät ratkaisut - opettajien teknis-pedagogisen osaamisen kehittäminen ja tukeminen

11 Strateginen suunnitelma Tutkimus- ja kehitysprojektien tulokset tulisi koota yhteen TVT-skenaarioksi hyvien käytäntöjen levittämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämän synteesin perusteella voidaan laatia tutkimustuloksiin perustuva strateginen suunnitelma seuraavalle vuosikymmenelle. CICERO Learning -verkoston selvitystyö:

12 Jatkotoimenpiteitä CICERO Learning -verkosto on valittu koordinoijaksi Liikenne- ja viestintäministeriön tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa -hankkeeseen (lokakuu 2008). Hanke toteutetaan vuosina Hankkeeseen valitaan julkisella haulla 4-7 pilottiperuskoulua. Pilottikouluista nostetaan tutkimuksen ja arvioinnin kautta esiin hyviä käytäntöjä ja haasteita tvt-opetuskäytön edistämiseksi ja levittämiseksi valtakunnallisesti.

13 Koordinaatioyksikkö Prof. Kristiina Kumpulainen Johtaja Raija Latva-Karjanmaa Koordinaattori Mirkka Juntunen Hallintosihteeri Hector Nystedt Projektisihteeri CICERO learning verkoston koordinaatioyksikkö, MINERVA, Helsingin yliopisto

14 Johtoryhmä Puheenjohtaja: Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Jäsenet: Kimmo Alho, Helsingin yliopisto Sari Lindblom-Ylänne, Helsingin yliopisto Jari Multisilta, Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö Mikko Sams, Teknillinen korkeakoulu Riitta Smeds, Teknillinen korkeakoulu Leenamaija Otala, Teknillinen korkeakoulu Risto Näätänen, Helsingin yliopisto Henry Tirri, Nokia Varajäsenet: Christina Krause, Helsingin yliopisto Patrik Scheinin, Helsingin yliopisto Heli Ruokamo, Lapin yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Yrjö Engeström, Helsingin yliopisto Yrjö Neuvo, Nokia

15 Kansainvälinen ohjausryhmä Members from the Academia: Professor Carl H. Frederiksen, McGill University, Canada Professor Judith Green, University of California Santa Barbara, USA Professor Cindy Hmelo-Silver, Rutgers University, USA Professor Kenneth Hugdahl, University of Bergen, Norway Professor Roy Pea, Stanford University, USA Professor Andrew Pollard, University of London, UK Professor Peter Renshaw, The University of Queensland, Australia Professor Anna Sfard, Michigan State University, USA / University of Haifa, Israel Professor Roger Säljö, University of Gothenburg, Sweden Members from the Public and Private Sectors: Mr Krister Ahlström, Ahlström ltd, Finland Mr Eero Holstila, Director of Economic Development, City of Helsinki, Finland Ms Marjo Raitavuo, EM Group ltd., Finland