POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ (15) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, Oulu. Lukkarila Pirjo

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ (15) Maakuntauudistuksen johtoryhmä Aika klo 09:00-11:33 Paikka Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Harju Pauli puheenjohtaja Pitkänen Riitta Liimatta Jonas jäsen Keränen Petri Mäki Maire jäsen Juntunen Pirjo Haapanen Jarmo jäsen läsnä Haverinen Mika Lukkarila Pirjo jäsen Peteri Pia Luoma Ilkka jäsen Korpelainen Juha Lauri Päivi jäsen Körkkö Jarmo Ylitalo-Katajisto Kirsti jäsen Kangas Tapio Kallunki Hannu jäsen Koski Mervi Lohi Tuomas jäsen läsnä Honkanen Merja Karikumpu Päivi jäsen läsnä Vahteala Antti-Jussi Manninen Jouko jäsen Sormunen Anne Sorvisto Maria jäsen läsnä Puoskari Jukka Muut läsnäolleet Oikarinen Kyösti poliittisen seurantaryhmän pj. Simonen Pekka poliittisen seurantaryhmän vpj. Manninen Marjukka muutosjohtaja Höttönen Annu viestinnän vastuuvalmistelija Hinno Kimmo sihteeri Pikkujämsä Sirkku sote-vastuuvalmistelija Heikka Juhani vastuuvalmistelija Taskinen Marja sihteeri

2 Kokouksen 3/2019 asiat Asia Sivu 16 Kokouksen avaaminen 3 17 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 18 Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus 5 19 POP ICT-valmistelun tilannekatsaus 6 20 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien 9 tilannekatsaus 21 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun jatko Pohjois-Pohjanmaalla Tiedoksiannot ja muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 15 2

3 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Kokouksen avaaminen Maakuntauudistuksen johtoryhmä Avataan Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmän kokous. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnä olevat. Jarmo Haapanen, Päivi Karikumpu ja Maria Sorvisto osallistuivat kokoukseen etänä. 3

4 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Pöytäkirjantarkastajien valinta Maakuntauudistuksen johtoryhmä Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Ylitalo-Katajisto ja Jouko Manninen. 4

5 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen johtoryhmä Muutosjohtaja Marjukka Manninen ja sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä antavat tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 5

6 Maakuntauudistuksen johtoryhmä POP ICT-valmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen johtoryhmä ICT-muutostukirahoitus Valtiovarainministeriö (VM) rahoittaa maakuntien ICT-valmistelua. POP maakunnan ICT-muutostukirahoitus on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan liitolle (PPL), joka toimii maakuntavalmistelun alustaorganisaationa. POP maakunnalle on myönnetty ICT-muutostukea noin 7,4 miljoonaa euroa, josta ICT-maakuntavalmisteluun on käytetty tai sidottu noin 1,5 miljoonaa euroa. ICT-muutosrahoituksen käyttö on sidottu hallituksen maakunta/sote-uudistuksen lakiesitysten mukaisten ICT-muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Lakipakettien käsittelyn pitkittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa maakuntavalmistelusta vastaavat tahot eivät ole kyenneet käynnistämään suunniteltuja toteuttamistoimenpiteitä. Tämä selittää myönnetyn ICT-muutostukirahoituksen pienen käyttöasteen, joka on VM:n mukaan kansallisesti noin 20%. Myönnetty rahoitus on tämän hetken tiedon mukaan käytettävissä vuoden 2019 loppuun. Mikäli lakipaketteja ei hyväksytä tämän eduskunnan istuntokauden aikana tulee VM todennäköisesti ohjeistamaan maakuntia ICT-rahoituksen osalta. Riskinä on, että käyttämättä olevat rahat palautuvat VM:lle ja ICT-valmistelu alas ajetaan ilman tietoa mahdollisista uusista rahoituspäätöksistä. POP ICT-valmistelun resurssit POP ICT-valmistelu on jaettu seuraaviin valmisteltaviin osa-alueisiin: 1) tietohallinnon organisoituminen ja toimintamallit, 2) ICT-palvelujen järjestäminen ja ICT-infrastruktuuri, 3) toimialariippumattomat hallinnon tietojärjestelmät, 4) toimialasidonnaiset järjestelmät (sosiaali- ja terveydenhuolto, valtiolta siirtyvät järjestelmät ja pelastustoimi), 5) tiedon johtaminen ja 6) palvelujen digitalisointi. ICT-valmistelussa on tällä hetkellä 10 koko- tai osa-aikaista henkilöä, joiden työpanos on yhteensä n. 6 htv. Tämän lisäksi suunnittelutyötä on hankittu PPL:n in-house sidosyksiköiltä eli Kuntien Tieralta ja Istekki Oy:ltä sekä yksityisiltä ICT-palvelutuottajilta. Lisäksi POP maakunta osallistuu aktiivisesti Vimanan ja SoteDigin kansallisiin hankkeisiin yhteistyössä kanssa muiden maakuntien kanssa. Valtiovarainministeriön ICT-tilannekuva Valtiovarainministeriö ylläpitää kansallista ICT-tilannekuvaa, joka muodostuu neljästä osa-alueesta: 1) ICT-talous, 2) digikehityskohteet, 3) tietojärjestelmät ja 4) kyberturvallisuus. ICT-talous POPmaakunnan ICT-talous on koostettu kuntatoimijoiden (kunnat, kuntayhtymät), KEHA-keskuksen sekä ICT-muutosohjelman arvioiduista kustannuksista. Laskennallinen budjetti vuodelle 2019 on n. 54 miljoona euroa, josta n. 41 miljoonaa euroa on nykytoimijoiden vuosittaiset ICT-kustannukset. Nämä kustannukset muodostuvat ICT-laitteista, tietojärjestelmä- ja ohjelmistolisensseistä, henkilötyöstä ja ICT-palveluostoista (in-house ja markkinatoimijat). Valtion rahoittama osuus n. 13 miljoonaa euroa, joka sisältää POPmaakunnan ICT-muutosohjelman (10 miljoonaa euroa) sekä laskennallisen osuuden kansallisten palvelukeskusten POPmaakunnan osuudesta (n. 2,5 miljoonaa euroa). 6

7 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Digikehityskohteet Erilaisia POPmaakunnassa valmisteltavia digikehityskohteita on tunnistettu n. 30 kpl. Pääosa hankkeista on suunnittelu ja valmisteluvaiheessa (23 hanketta). Kehitysvaiheessa on 5 hanketta ja käyttöönottovaiheessa on 4 hanketta. Hankkeet on alustavasti ryhmitelty viiteen kategoriaan (digi-infrastruktuuri, kansalliset ratkaisut, sähköiset palvelut, tietojärjestelmien uudistaminen ja tiedolla johtaminen) jatkotyöstöä ja täydentämistä varten. Tietojärjestelmät POPmaakunnan vastuulle on selvitysten perusteella siirtymässä kunnilta ja kuntayhtymiltä n. 900 tietojärjestelmää. Valtiohallinnolta maakunnista käytettäviksi tietojärjestelmiksi on tunnistettu n. 170 järjestelmää. Strategisesti merkittäviksi tietojärjestelmiksi kartoituksesta nousee n. 15 tietojärjestelmäkokonaisuutta. Näihin lukeutuvat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ICT-infrastruktuurin tukijärjestemät (mm. kapasiteettipalvelut, tietoliikenneverkko, käyttöoikeuksienhallinta ja toimistosovellukset) sekä yleishallinnon tietojärjestelmät (asianhallinta, talous- ja henkilöstä hallinto). Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa olisi perusteltua hakea vapaaehtoisesti maakuntalaajuisia ratkaisuja myös siinä tilanteessa, että maakuntauudistus ei toteudu esitetyssä muodossa. Jotta yhteisten ratkaisujen rakentamisessa voidaan aidosti edetä, maakunta tai sen alueen toimijat tarvitsevat yhteisen ICT-palvelukumppanin, joka kokoaa ratkaisut yhteen. Tätä on valmisteltu PPSHP:n, PPL:n ja POPmaakuntavalmistelun kolmikantana valmistelun aikana tehtyihin linjauksiin perustuen yhteistyössä Istekki Oy:n kanssa, jolla on valmiudet toimia koko maakunnan sekä laajemman alueen kokoavana ICT-kumppanina. Kyberturvallisuus POPmaakunnan toiminta ja sen kustannusvaikuttavien palveluiden kehittäminen perustuvat pitkälle digitaalisten ratkaisujen, tietojärjestelmien ja erilaisten teknologisten laitteiden hyödyntämiseen. Maakunnan toiminnot ovat kriittisesti riippuvaisia digi-ratkaisujen luotettavasta toiminnasta. Merkittävä osa maakunnan käsittelemästä tiedosta on luottamuksellista ja edellyttää erilaisten suojausratkaisujen ja käytäntöjen hyödyntämistä. Tieto- ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen kokonaisuus, jonka valmisteluun on resursoitava riittävästi. Jatkovalmistelussa on rakennettava toimintamallit, jotka huomioivat tietoturvaan liittyvät sopimusvelvoitteet sekä kansalliseen tietoturva- ja tietosuojasääntelyn. Lisäksi maakunnan tulee muodostaa tilannekuva, joka mahdollistaa riskien ennakoinnin ja poikkeustiloihin liittyvän johtamisen. Kyberturvallisuus, tietoturva ja tietosuoja ovat haastavia alueita, joiden vaatimuksiin vastaamisessa voitaisiin rakentaa vapaaehtoista alueellista yhteistyötä. Valmistautuminen ICT-muutosten toteuttamiseen Mikäli lait tulevat hyväksytyksi ja maakunnat perustetaan voidaan POPmaakunnan ICT-muutoksia lähteä toimeenpanemaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Lakipaketin käsittelyn viivästyminen on johtanut siihen, että päätökset on kyettävä tekemään nopealla aikataululla tai riskinä on, että tarvittavat ICT-toimenpiteet ja -ratkaisut eivät yksinkertaisesti valmistu maakunnan aloitukseen. Toteutusstrategia on rakentunut koko suunnittelun ajan vahvan alueellisen kumppanin hyödyntämiseen. Toteutuksessa eteneminen tulee edellyttämään merkittäviä hankintapäätöksiä 7

8 Maakuntauudistuksen johtoryhmä (useita miljoonia euroja) sekä esim. nopeita päätöksiä ja omistusjärjestelyjä (ml. osakemerkinnät) valmistelussa linjatun kumppanin eli Istekin kanssa. Mikäli maakuntauudistus ja lakipaketit eivät tule hyväksytyksi maalis-huhtikuun aikana on maakuntatasolla ratkaistava missä laajuudesssa vapaaehtoista ICT-yhteistyötä halutaan tehdä. Tämä tulee edellyttämään keskustelun ja päätöksen alustaorganisaatioista, päätöksentekomallista sekä rahoituksesta. Lisäksi tullaan tarvitsemaan resursseja eli joukko ICT-valmistelijoita, jotka voivat suunnitella, tilata ja ohjata alueellisia toteutuksia. Kuten yllä todettiin, eteneminen tulee joka tapauksessa edellyttämään yhteisen ICT-kumppanin, joka voi tarttua toteutushaasteeseen. Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 8

9 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien tilannekatsaus Maakuntauudistuksen johtoryhmä POPmaakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien lähtötilanne on hajanainen. POPmaakunnan alueella kuntien ja kuntayhtymien käytössä on n. 30 erillistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. POP ICT-valmistelussa on selvitetty lyhyen (0-4 vuotta) ja pitkän (5-8 vuotta) tähtäimen skenaarioita sote-tietojärjestelmien ja tukipalvelutietojärjestelmien yhtenäistämiseksi ja yhdistämiseksi. Lyhyellä aikajänteellä (0-4 vuotta) on perusteltua ja käytännössä mahdollista lähteä yhtenäistämään perusterveydenhuollon järjestelmäkokonaisuutta ja pyrkiä vähentämään tietojärjestelmien määrää. Tällä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, kun jatkossa ei tarvita kuntatoimijakohtaisia palvelimia eikä erillisiä tietojärjestelmäpäivityksiä. Sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon osalta jatkettaisiin nykyisillä erillisillä kunta- ja kuntayhtymäkohtaisilla järjestelmillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on hankkia ja rakentaa alueelle tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet täyttävä yhtenäinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Pitkällä aikajänteellä (5-8 vuotta) sote-tietojärjestelmiä uudistetaan ylimaakunnallisissa hankintakonsortioissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on hankkia ja rakentaa alueelle tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet täyttävä yhtenäinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Tämä tapahtuu kuitenkin vuosien mittaan vaiheittain, josta syystä on tärkeä varmistaa tällä hetkellä käytössä olevien tietojärjestelmien jatkuvuus seuraaviksi lähivuosiksi. Haasteena tietojärjestelmien uudistamisessa on kuitenkin rekisterinpitäjyys, joka ilman lainsäädännön tai toimijarakenteiden uudistamista aiheuttaa monimutkaisuutta, joka osittain estää tavoiteltavien hyötyjen realisoitumisen. Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmäpäivitykset Akuuttina ratkaistavana asiana on perusterveydenhuollon Effica-tietojärjestelmän edellyttämät Lifecare-päivitykset. Tietojärjestelmätoimittaja Tieto Oyj on ilmoittanut, että Effica-tietojärjestelmän tuki on päättymässä vuoden 2019 lopussa. Tällä hetkellä vain 12 Tiedon asiakkaista ei ole vielä tilannut Lifecare-päivitystä, joista 10 on POPmaakunnan alueella. POP ICT-valmistelussa on selvitetty vaihtoehtoja monin kertaisen päivitysprojektien välttämiseksi. Tällä hetkellä on selvää, että yhtä yhteistä ratkaisua koko maakunnan perusterveydenhuollon käyttöön ei ole mahdollista rakentaa vuoden nopealla aikataululla (vuoden 2019 loppuun mennessä). Sosiaalipalvelujen asiakastietojärjestelmät Sosiaalipalveluissa POP ICT-valmistelu on koordinoinut POPmaakunnan toimijoiden liittymistä kansalliseen KANTA-palveluihin. Tällä hetkellä valmistelutyö on painottunut kansallisen KANTA-arkkitehtuurin mukaisten toimenpiteiden edistämiseen alueella (mm. asiakastietomalli, vanhojen tietojen siirto). Pitkän tähtäimen tavoitteena on kilpailuttaa alueelle yhteinen ratkaisu esimerkiksi osana tulevia UNA-hankintakonsortioita mutta lyhyellä tähtäimellä (0-4 vuotta) jatkettaisiin nykyisillä järjestelmillä soveltuvilta osin toimintamalleja yhtenäistäen. 9

10 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on parinkymmenen vuoden aikana kehitetty omana työnä ESKO-potilastietojärjestelmää ja siihen kytkeytyviä ohjelmistomoduuleja. ESKO-ohjelmistokokonaisuuteen liittyvät tekijänoikeudet omistaa PPSHP. Tällä hetkellä ESKO-järjestelmäkokonaisuutta käytetään PPSHP:n lisäksi Lapin, Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Osana POPmaakunnan ICT-valmistelutyötä tilattiin puolueeton arviointi ESKO-järjestelmäkokonaisuuden tulevaisuuden skenaarioista. ESKO-järjestelmäkokonaisuudella nähtiin olevan tiettyjä vahvuuksia, joilla voisi olla rooli myös laajemmassa kontekstissa. Yhtenä vahvimpana skenaariona nähtiin ESKO-järjestelmäkokonaisuuden kytkeminen osaksi UNA-yhteistyötä, jota kautta olisi mahdollista saavuttaa nykyistä laajempi käyttäjä- ja kehittäjäyhteisö. Tähän liittyen PPSHP on käynnistänyt jatkoselvityksen yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa, jossa selvitetään mm. mitä investointeja tarvittaisiin toiminnanohjauksellisien ja perusterveydenhuollon tarvitsemien ominaisuuksien kehittämiseksi sekä edellytykset in-house muotoiselle kehitysyhtiölle, jota kautta ESKO-moduuleja voitaisiin tarjota ensisijaisesti ko. yhtiön omistajille ja potentiaalisesti myös UNA:n Oy:n omistajakunnalle. Selvityksen valmistumisaikataulu on kevät Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että mikäli ESKO-selvityksen pohjalta päädyttäisiin kehittämistoiminnan yhtiöittämiseen ja perusterveydenhuollon ominaisuuksien kehittämiseen näillä toimenpiteillä ei voida korvata tällä hetkellä käsittelyssä olevia Effica-tietojärjestelmän Lifecare-päivityksiä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen pitkällä aikavälillä Tarve eri maakunnissa sote-toiminnot ja tiedot (perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito) kokoavalle alueelliselle tietojärjestelmäratkaisulle on ilmeinen. Tällä hetkellä käytännössä kaikki maakunnat tai sen alueen toimijat ovat mukana erilaisissa hankintakonsortiossa (Apotti, Nova, UNA) uudistamassa ja kilpailuttamassa tulevaisuuden tietojärjestelmäratkaisuja. POPmaakunnan alue on sitoutunut PPSHP:n kautta UNA Oy:n kautta tehtävään sote-tietojärjestelmien uudistamisyhteistyöhön muiden UNA:n osakkaiden kanssa (yhteensä 23 omistajaa, joista 19 sairaanhoitopiiriä). PPSHP:n hallitus linjasi helmikuussa 2019 asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaiheittaiseen uudistamiseen tähtäävään Kaari-konsortion valmisteluun osallistumisesta. POP maakunnan ICT-valmistelun suosituksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyen Terveydenhuollon tietojärjestelmien osittainen konsolidointi Perusterveydenhuollon Effica-tietojärjestelmän edellyttämät Lifecare-päivitykset tehdään alueellisessa yhteistyössä. POPmaakunnan toimijoiden käytössä olevissa Effica/Lifecare järjestelmät (14 instassia) pyritään kokoamaan ratkaisut kolmeen instanssiin: 1) Oulun kaupunki, 2) Kuusamo ja 3) Raahen ympärille kuntatoimijoiden yhteinen moniorganisaatiotietojärjestelmä. Raahen yhteisinstanssin hallinnoimiseksi perustetaan kuntatoimijoiden yhteinen koordinaatioryhmä (yhteistyösopimus), jossa sovitaan yhteisen tietojärjestelmään liittyvistä asioista ja yhtenäistettävistä toimintamalleista. 10

11 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Hoidontukijärjestelmissä liitytään PPSHP:n ratkaisuihin. Terveydenhuollon tietojen siirto KANTA-palveluun Nykyiset terveydenhuollon organisaatiot varmistavat KANTA-arkkitehtuurin mukaisen toimintamallin ja vaiheistusasetuksen mukaisten toimintojen käyttöönoton ja käytön kansallisten määräysten mukaisesti. KANTA-palveluihin liittymistä tulisi tehdä tiiviissä yhteistyössä ja koordinoida alueella nykyistä vahvemmin. Mikäli maakuntauudistus ei etene tulisi PPSHP:n KANTA-koordinaatiota vahvistaa aiemmalle KANTA-palvelujen käynnistysvaihetta vastaavalle tasolle, jonka avulla voidaan edistää asioita alueellisesti. Alueen tavoitteeksi tulee asettaa, että vanhat tiedot on siirretty pysyväissäilytykseen KANTA-palveluun vuoden 2023 loppuun mennessä, jolloin niiden käyttöön liittyvistä nykyisistä järjestelmistä voidaan luopua. Tämä helpottaa myös tietojärjestelmien käyttöönottoa tulevaisuudessa (esim. Kaari-konsortio). Sosiaalihuollon alueellinen yhteistyö ja ratkaisut Nykyiset sosiaalihuollon organisaatiot ottava käyttöön asiakastietomallin mukaisia prosesseja ja niitä tukevia tietojärjestelmäkomponetteja (päivityksiä nykyisiin järjestelmiin). Sosiaalihuollon liittyminen KANTA -palveluun tulisi toteuttaa uusilla tiedoilla erikseen suunnittelun aikataulun mukaan viimeistään 2023 mennessä. Varmistetaan maakuntatasolla yhteisen koordinaatiotoiminnon jatkuminen sosiaalihuollon asiakastietomallin mukaisten prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. Mikäli maakuntauudistus ei etene tulee avata keskustelu alustaorganisaatiosta. Tulevaisuuden alueelliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut POPmaakunnan toimijat sitoutuvat UNA Kaari-konsortion valmisteluun. Mikäli maakuntauudistus ei toteudu tämä todennäköisesti edellyttää sitoutumispäätöksiä nykyisiltä vastuuorganisaatiolta vuoden 2019 aikana. PPSHP koordinoi Kaari-jatkovalmistelua alueella ja osallistaa kuntatoimijat kattavan tulevaisuuden ratkaisun takaamiseksi. Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 11

12 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun jatko Pohjois-Pohjanmaalla Maakuntauudistuksen johtoryhmä Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun eteneminen valtakunnallisesti on varsin epäselvä. Valmistelun suhteen on saatu ohjeistusta eri vaihtoehtoihin myös Valtioneuvostolta. Käydään keskustelu maakunnan valmistelusta ja sen jatkopoluista eri tulevaisuudentiloissa. Päätös: Käytiin keskustelu ja asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Liitteet Liite1 POPmaakunta Miten edetään 12

13 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Tiedoksiannot ja muut asiat Maakuntauudistuksen johtoryhmä Maakuntauudistuksen johtoryhmälle annetaan tiedoksi seuraavat asiakirjat ja asiat: - Asiakirjat ja muut esille tuodut asiat merkitään tiedoksi. Päätös: Ei muita asioita. 13

14 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Seuraava kokous Maakuntauudistuksen johtoryhmä Vahvistetaan seuraavan kokouksen ajankohta. Päätös: Seuraava kokous pidetään

15 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Kokouksen päättäminen Maakuntauudistuksen johtoryhmä Päätetään kokous. Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo