POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/ (11) Reykjavik, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, Oulu. Ylitalo-Katajisto Kirsti jäsen

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/ (11) Maakuntauudistuksen johtoryhmä Aika klo 09:00-11:40 Paikka Reykjavik, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Harju Pauli puheenjohtaja Pitkänen Riitta Liimatta Jonas läsnä 9-11 Keränen Petri Mäki Maire Juntunen Pirjo Haapanen Jarmo läsnä 9-11 Haverinen Mika läsnä 9-11 Lukkarila Pirjo Peteri Pia Luoma Ilkka läsnä 9-11 Korpelainen Juha Lauri Päivi Körkkö Jarmo Ylitalo-Katajisto Kirsti Kangas Tapio Kallunki Hannu Koski Mervi Lohi Tuomas läsnä 9-11 Honkanen Merja Karikumpu Päivi Vahteala Antti-Jussi Manninen Jouko Sormunen Anne Sorvisto Maria läsnä 9-11 Puoskari Jukka läsnä 9-11 Oikarinen Kyösti poliittisen seurantaryhmän pj. Simonen Pekka poliittisen seurantaryhmän vpj. Haapanen Satu Heiskanen Hemmo Kemppainen Marja-Leena Kohonen Olli Kylmänen Liisa Niinikoski Eija-Riitta Ollanketo Tarja Leiviskä Matti Vuorio Juha Muut läsnäolleet Ojalehto Matias maakuntahallituksen pj. Tuppurainen Tytti maakuntavaltuuston pj. Manninen Marjukka muutosjohtaja Hinno Kimmo sihteeri Höttönen Annu viestinnän vastuuvalmistelija Pikkujämsä Sirkku sote-vastuuvalmistelija Vuorinen Anu projektipäällikkö Alatalo Heidi projektipäällikkö Keskitalo Satu asiantuntija Laurila Maarit asiantuntija Poissa Sirviö Pirjo Tikanmäki Jukka

2 Kokouksen 2/2019 asiat Asia Sivu 9 Kokouksen avaaminen 3 10 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 11 Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus 5 12 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koetalousarvio 6 13 Tiedoksiannot ja muut asiat 9 14 Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 11 2

3 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Kokouksen avaaminen Maakuntauudistuksen johtoryhmä Avataan Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmän kokous. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnä olevat. Jarmo Haapanen ja Mika Haverinen osallistuivat kokoukseen etänä. 3

4 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Pöytäkirjantarkastajien valinta Maakuntauudistuksen johtoryhmä Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Päivi Lauri ja Tapio Kangas. 4

5 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen johtoryhmä Muutosjohtaja Marjukka Manninen ja sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä antavat tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistukse etenemisestä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet Liite1 PeVin lausunto_jory+polse

6 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koetalousarvio Maakuntauudistuksen johtoryhmä Maakunnat pilotoivat ensimmäisen koetalousarvion valmistelua yhdessä ministeriöiden kanssa. Koetalousarvio tulee palauttaa Valtiovarainministeriöön helmikuun 2019 loppuun mennessä. Koetalousarvio on ns. simulointiharjoitus, joka tulee tehdä mahdollisimman todellista talousarvion valmistelua vastaavasti. Pohjois-Pohjanmaan koetalousarvion valmistelussa on lähdetty liikkeelle selvittämällä maakuntaan siirtyvien toimintojen nykyinen kustannustaso. Kustannusten lähtötasoa on selvitetty käymällä läpi maakunnan tilastoluvut kolmelta vuodelta. Lisäksi kunnille ja muille maakuntaan siirtyville organisaatioille on tehty tietopyyntökyselyitä vuoden 2017 kustannuksista kolmella eri tietopyynnöllä. Yhteistä tietojärjestelmää maakunnassa ei ole vielä käytössä, josta tiedot saataisiin suoraan. Maakunnan kustannuksia on vertailtu alueittain ja toiminnoittain. Koetalousarvio laaditaan vuodelle 2021 ja suunnitelma vuosille Painopiste on vuodessa Koetalousarvion keskeiset tavoitteet koskevat tiedon lisäämistä rahoituksen riittävyydestä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen ja toiminnan sopeutustarpeista. Koetalousarvion laskelmat perustuvat maakunnan tavoitteisiin ja siihen, miten toiminta organisoidaan. Koetalousarvion perusteluteksteissä avataan numeroiden taustaoletukset sekä talousarvion taustalla olevat toimenpiteet, jotka toteuttamalla talousarvioon ajatellaan päästävän sekä mahdolliset näihin liittyvät riskit. Maakuntien talousarvion rakenne noudattaa pitkälti kuntien ja kuntayhtymien talousarvion rakennetta. Tulevan maakunnan varsinainen talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Koetalousarviota ei kuitenkaan tarvitse laatia täydellisenä. Valtiovarainministeriössä on laadittu syksyllä 2018 yleiskatteellisen rahoituksen rahoituslaskelmat maakuntien toiminnan alkuvuosille. Ministeriön rahoituslaskelmien ja maakunnan kustannusselvitysten pohjalta on oletuksena, että Pohjois-Pohjanmaan tuleva rahoitusura tullee olemaan olennaisesti pienempi kuin maakunnan oletettu menokehitys. Tämän hetkisen arvion mukaan vuotuinen sopeuttamistarve on n miljoonaa euroa ilman toiminnan muutoskustannuksia ja esimerkiksi Tulevaisuuden sairaalaa. Lähtökohtana on, että maakunnan on selvitettävä keinoja, joilla menojen kasvua voidaan hillitä. Tärkeää on, että toimenpiteet menokehityksen taittamiseksi käynnistetään jo ennen vuotta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sote-palvelujen nettomenoiksi on arvioitu 1,474 mrd. vuonna Asukaskohtaiset menot ovat Sosiaali- ja terveyspalveluihin on sisällytetty toiminnan sopeuttamista vuosille Lisäksi oletuksena on, että toimenpiteissä kustannuskehityksen taittamiseksi onnistutaan jo vuosina Rahoitustarve poikkeaa noin 70 M ministeriön laskemasta rahoitusurasta (ilman muutoskustannuksia). Tasapainotustarpeen määrittelyä on haastanut se, että rahoituslaskelmien tämänhetkiset arviot eivät ole maakuntien näkökulmasta riittävän luotettavalla tasolla, sillä ne perustuvat kuntien vuosien 2018 talousarvioihin ja 2019 taloussuunnitelmiin, joissa molemmissa on olennaisia epävarmuustekijöitä. Resurssien ja tasapainotustoimien kohdentamisessa on huomioitava, että alueelliset erot palvelutarpeisiin suhteutetuissa kustannuksissa ovat maakunnan sisällä merkittävät. Sote-palveluissa tavoitteena on ennaltaehkäisevien ja kevyempien palvelujen lisääminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen. Keskeistä on asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen toimivuus sekä integraation varmistaminen. Digitalisaatio ja sähköisten palvelujen lisääminen ovat myös keskiössä. 6

7 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Maakunnan muiden palvelujen nettomenot olisivat vuonna ,9 milj. euroa. Menot asukasta kohti ovat 395. Maakunnan muiden palvelujen osalta (ilman muutoskustannuksia) rahoitustarpeen lähtötaso poikkeaisi noin 48 miljoonaa euroa Valtiovarainministeriön laatimasta laskelmasta. Asukaskohtaisissa menoissa on noin 114 euron ero. Syitä arvioidun rahoituksen merkittävästä erosta maakunnan arvioimiin kustannuksiin tulee valtion ja maakuntien selvittää yhdessä. Asia voi liittyä muun muassa siihen, mitkä toiminnot katsotaan sisältyväksi yleiskatteelliseen rahoitukseen ja mitkä puolestaan ovat erillisrahoitettavia kustannuksia. Valtion rahoituksessa käytetään yleisesti 2-3 vuoden mittaisia siirtomäärärahoja tai arviomäärärahoja, joten ELY-keskuksen ja TE-toimiston kannalta yhden vuoden toteumatietojen tarkastelu ei anna luotettavaa kuvaa todellisesta vuosittaisesta rahoitustarpeesta. ELY-keskusten osalta tietojen raportointi maakunnittain on osoittautunut haastavaksi, sillä toimintoja on jo aiemmin keskitetty tulevia maakuntia laajemmille alueille, eikä toimintojen sijoittumisesta vuonna 2021 ole vielä maakuntien välisiä sopimuksia. Maakuntien välisten yhteistoimintasopimusten puuttuessa myöskään maakuntien välistä ostoa ja myyntiä on vaikea arvioida. Talousarviolukuihin on sisällytetty myös maakunnan toiminnan alkuvuosille arvioidut muutoskustannukset. Osa muutoskustannuksista on kertaluonteisia ja lyhytkestoisia maakunnan käynnistymiseen liittyvä kuluja, osa puolestaan maakuntien toimintaan pitkäkestoisesti tai pysyvästi liittyvää kustannustason nousua. Lisäksi tuleviin vuosiin sisältyy prosessien ja rakenteiden kehittämiseen liittyviä muutoskustannuksia, jotka eivät suoraan kytkeydy tulevaan maakunta- ja sote-uudistukseen. Muutoskustannukset sisältävät erityisesti kiinteistöjen vuokratason noususta ja ICT-muutoskustannuksista aiheutuvat kustannuslisäykset. Palkkojen harmonisoinnista aiheutuvista kustannuksista on tehty alustava karkea arvio. Lisäksi muutoskustannuksia syntyy mm. etuuksien harmonisoinnista ja hallinnon järjestämisestä. Muutoskustannusten arvioidaan tässä vaiheessa olevan vuosina yhteensä noin 185 miljoonaa euroa. Palkkojen harmonisoinnista mahdollisesti aiheutuvat menolisäykset voivat olla huomattavat. Muutoskustannukset uuden maakunnan käynnistyessä ovat merkittävät ja ne tulee huomioida valtion rahoituksessa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koetalousarviossa nettomenot vuodelle 2021 sisältäen toiminnan muutoskustannukset ovat yhteensä 1,691 mrd.. Menot (netto) asukasta kohti ovat Luvut tarkentuvat talousvalmistelun edetessä. Maakunnan alustavassa organisointimallissa maakunnassa on kolme liikelaitosta. Talousarviossa on esitetty maakunnan järjestäjän ja liikelaitosten talousarviot. Keskeisenä haasteena niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin muissakin maakunnissa on tuottaa palvelut maakunnan asukkaille asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti ja nykyistä pienemmin kustannuksin asukasta kohti. Maakuntien rahoituksen riittävyys perustuu siihen olettamaan, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa pystytään hillitsemään kustannusten kasvua merkittävästi. Toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta tulee kyetä mittaamaan. Päätös: Johtoryhmä ja poliittinen seurantaryhmä hyväksyvät koetalousarvion ja se lähetetään valtiovarainministeriön käsittelyyn. Hyväksyttiin muutosjohtajan esityksen mukaisesti. 7

8 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Kokouksen aikana käytiin lähetekeskustelu, jonka aikana nousi esiin alla olevia nostoja, joita toivotaan otettavaksi huomioon jatkovalmisteluissa: - väestöprofiilin muutokseen ja palvelutarpeen kasvuun ja monimuotoistumiseen tulee kehittää ennuste- ja skenaariomalleja. - muutoskustannuksissa pitää pystyä erottamaan kertaluontoiset ja toisaalta pysyvästi kustannusrakenteeseen jäävät (esim.palkkaharmonisaatio) kustannukset. - eri ikä- ja väestöryhmille palvelutarpeeseen vastaavat palvelut. - ennalta ehkäisevillä ja matalan kynnyksen palveluilla pyritään ehkäisemään ongelmien vaikeutumista. - paljon palveluita tarvitseville on oltava asiakassuunnitelmaan pohjautuvat sujuvat palveluketjut. Jonas Liimatta, Ilkka Luoma, Tuomas Lohi, Maria Sorvisto, Jukka Puoskari, Jarmo Haapanen ja Mika Haverinen poistuivat tämän pykälän käsittelyn aikana. Liitteet Liite2 Koetalousarvio_Pohjois-Pohjanmaa_ _Lopullinen jakeluun 8

9 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Tiedoksiannot ja muut asiat Maakuntauudistuksen johtoryhmä Maakuntauudistuksen johtoryhmälle annetaan tiedoksi seuraavat asiakirjat ja asiat: - Muutosjohtaja kävi läpi erilaisia skenaarioita valmistelun jatkumisesta. Asiakirjat ja muut esille tuodut asiat merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Päätettiin, että vaihtoehtoisiin skenaarioihin palataan sen jälkeen kun on käytettävissä tieto lakipaketin mahdollisesta hyväksymisestä. 9

10 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Seuraava kokous Maakuntauudistuksen johtoryhmä Vahvistetaan seuraavan kokouksen ajankohta. Päätös: Johtoryhmän osalta seuraava kokous pidetään ja poliittisen seurantaryhmän osalta

11 Maakuntauudistuksen johtoryhmä Kokouksen päättäminen Maakuntauudistuksen johtoryhmä Päätetään kokous. Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:40. 11