Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa2019: Maakunta- ja sote- uudistuksen tilannekatsaus 4

Transkriptio

1 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous AIKA klo 09:00-11:36 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa2019: Maakunta- ja sote- uudistuksen tilannekatsaus 4 3 Uusimaa2019: Ympäristöterveydenhuollon valmistelun tilannekatsaus 6 4 Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus 7 5 Mahdolliset muut asiat 9 6 Seuraavat kokoukset 10 7 Kokouksen ydinviesti 11

2 MUISTIO 1/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Eerola Erkki Vihti Grannas Mikael Sipoo Jolkkonen Juha Helsinki Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Outi Nurmijärvi Naukkarinen Olli Järvenpää Sivula Mika Lohja Telen Tuija Karkkila Ujula Jukka-Pekka Porvoo Verronen Teppo Kerava Viljanen Ritva Vantaa Vuorinen Sam Myrskylä Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Sovala Markus muutosjohtaja Immonen Mari E Kuusela Antti Nyholm Inga POISSA Aarnio Tarmo Kirkkonummi Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Lipasti Harri Tuusula Lundqvist Ragnar Raasepori Mattila Jyrki Hyvinkää Mäkelä Jukka Espoo Nyman Robert Inkoo Oker-Blom Jan D. Loviisa Strandell Denis Hanko Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Haapanen Topi Karhu Ulla-Mari Lumijärvi Tarja von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi Uudenmaan kuntajohtajien kokouksen. Toivotettiin Sam Vuorinen tervetulleeksi uutena Myrskylän kunnanjohtajana. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Uusimaa2019: Maakunta- ja sote- uudistuksen tilannekatsaus Kuultiin muutosjohtaja Markus Sovalan katsauksen maakunta- ja soteuudistuksen Uudenmaan valmistelun tilanteeseen. Sovala kertoi aluksi kansallisesta valmistelutilanteesta. Hän viittasi perustuslakivaliokunnan tuoreeseen lausuntoon (65/2018), jonka mukaan maakunnan tulee ylläpitää sellaisesta palvelutuotannon tasoa ja valmiutta, että se kykenee kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sotepalvelujen saatavuuden ja tarvittaessa välittömästi puuttumaan korvaavan palvelutuotannon keinoin palveluiden saatavuuden vaarantuessa esimerkiksi tilanteissa, joissa yksityinen palveluntuottaja poistuu markkinoilta. Hän näkee, että valiokunnan kannasta seuraa se, että yksityinen ja julkinen palveluntuottaja eivät enää ole samanarvoisessa tilanteessa palveluntuottajina. Kyseessä on periaatteellisesti iso asia. Lisäksi hän otti esille valiokunnan näkemyksen siitä, että edellytykset maakuntien lisärahoitukselle on hallituksen esityksessä ehdotettu liian tiukoiksi. Sovala kertoi myös, että Uusimaa2019- hankkeen ja muiden asiantuntijoiden kesken on valmisteltu vaihtoehtoista valinnanvapausmallia. Mallia on kuvattu tarkemmin esityksessä, joka jaetaan välittömästi kuntajohtajalle. Hanketoteuttamisen osalta Sovala korosti sitä, että Uusimaa2019- hankkeessa on jo pidemmän ajan valmistauduttu siihen tilanteeseen, ettei uudistus toteudu nykyisellä vaalikaudella. Valtionavustusta on käytettävissä kesäkauden yli, ICT:n osalta tilanne on tällä hetkellä epäselvä. Lopuksi Sovala korosti tarvetta keskustelun käymiselle siitä, miten valmistelua ylipäänsä tulisi jatkaa. Valmistelussa on tähän mennessä syntynyt tuloksia, joiden hyödyntäminen tulisi turvata. Sovalan katsauksen pohjalta puheenjohtaja esitti, että valmistelun jatkon suuntaamista varten tehtäisiin kuntakierros, jossa käytäisiin keskustelua kaikkien kuntien kanssa. Käytiin keskustelu, jonka perusteella kuntajohtajat kannattivat puheenjohtajan edottamaa koordinoitua kuntakeskustelujen käymistä. Keskustelussa todettiin, että sotesta syntyvät kustannukset kasvavat jatkuvasti ja siksi asian suhteen ei voi odotella. Kehitys tulee eriytymään kunnissa ja maakunnissa, minkä tulee näkyä toiminnassa. Nähtiin myös, että Uudenmaan eri kuntien tilanne on varsin erilainen ja siten useampi toimintavaihtoehto olisi tarpeen ja esimerkiksi suuremmille kaupungeille tulisi olla oma malli. Kuntien on syytä keskustella myös keskenään. Kunnat haluavat olla aktiivisesti vaikuttamassa mallin rakentamiseen. Siinä tulee ottaa huomioon metropolialueen tarpeet. Keskustelussa korostettiin Uudellemaalle soveltuvan toimintamallin tärkeyttä myös siinä tilanteessa, että se poikkeaa muusta maasta. Tähän mennessä metropolialueen tarpeista lähtevä keskustelu on ollut liian vähäistä. Uusimaa2019 -hankkeen puitteissa tapahtuvaan viestintään liittyen todettiin, että hanke ei voi toimia edunvalvojana kuntien puolesta. Ei ole olemassa relevanttien tahojen yhteistä päätöstä edunvalvonnan suuntaamisesta. Nykyisten toimivaltaisten toimijoiden tulee päättää toimintalinjoista. Edunvalvontaa ja Uusimaa2019- hankkeen puitteissa tapahtuvaa

5 MUISTIO 1/ sisältövalmistelua ei tule sekoittaa keskenään. Käytiin keskustelu hallituksen uudistuksen mahdolliseen toteutumiseen ja kunnille omaisuuden siirrosta tuleviin korvauksiin liittyen. Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan merkityksellisiä ovat lähtökohtaisesti kaikki ns. voimaanpanolain toimeenpanosta johtuen tehtävät omaisuusjärjestelyt. Kompensaatiomenettely ei saa jäädä asiallisesti merkityksettömäksi kunnallisen itsehallinnon kannalta. Tähän liittyen todettiin, että HUS:in kuntayhtymäosuudet ovat erittäin merkittäviä ja asiaa on syytä tarkastella tarkemmin kuntien kesken. Käytiin lopuksi keskustelu hankkeen tuloksista. Todettiin, että tehdyssä hankevalmistelussa on hyvää sisältöä, jota kannattaa hyödyntää kuten esimerkiksi palveluseteliverkosto ja tietojohtamisen tarjoamat mahdollisuudet. Hankkeen tulosten hyödyntämistä ns. siltamallissa esitellään kuntajohtajille seuraavassa kokouksessa Kysyttäessä puheenjohtaja vahvisti, että nyt käytössä oleva rahoitus ja työsuhteet on ajoitettu kesäkuun loppuun, mutta sinänsä Uusimaa2019- hanke voi jatkaa toimintaansa näillä näkymin kesän lopulle. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että jatkossa kuntajohtoon ollaan yhteydessä keskustelukierroksen käynnistämiseksi. Hän painotti myös Uudenmaan liiton toimintalinjaa, jossa se on johdonmukaisesti ehdottanut nimenomaan Uudellemaalle soveltuvan toimintamallin tärkeyttä ja nykyisen aluehallintomallin yksinkertaistamisesta ottaen huomioon myös valtion toiminnot.

6 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Uusimaa2019: Ympäristöterveydenhuollon valmistelun tilannekatsaus Ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija Riikka Åberg kävi katsauksen maakuntavalmistelun tilanteeseen. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät koostuvat kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden hoitamista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä sekä aluehallintoviraston ja kuntien valvontaeläinlääkärien hoitamista eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävistä. Hankkeessa samaan kokonaisuuteen kuuluu aluehallintoviraston alkoholivalvonta. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö Uudellamaalla käsittää noin 220 htv:a. Vuosikustannukset ovat noin 16 miljoonaa eroja ja tuloja on noin 7 miljoonaa euroa erilaisista maksuista. Ympäristöterveydenhuollon valmistelussa on suunnitteilla toimialan oma liikelaitos. Helsinki on ilmoittanut käyttävänsä ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä koskevan lakiluonnoksen mukaista mahdollisuutta erillisratkaisuun ja kysynyt muiden kuntien kiinnostusta yhteistyöhön. Asiakkaiden palveluiden ja valvonnan tulisi olla yhtenäistä, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä liikelaitoksen ja mahdollisen kaupunkipohjaisen erillisratkaisun välillä. Hankkeessa on varauduttu ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen myös kokonaan maakunnan toimesta. Uudellamaalla on käytössä erilaisia tapoja nykyisten kunnan vastuulle kuuluvien eläinlääkäripalveluiden järjestämiseen. Helsingin yliopisto on tuottanut palveluita joillekin kunnille. Käytäntö voi mahdollisesti vaikeutua, jos lainsäädäntö hyväksytään ehdotetussa muodossa. Lisäksi lainsäädännöstä olisi muutoinkin seuraamassa useita toiminnallisia muutoksia. Mahdolliset uudet velvoitteet eläinsuojelu- ja eläintautipäivystyksen tai terveydensuojelun päivystyksen järjestämisestä juomavesiepidemioiden varalta vaativat toteutuakseen lisäresursseja sekä nykyistä suurempia yksiköitä tai sopimuksia nykyisten toimijoiden kesken. Lopuksi Åberg korosti syntyneiden hyvien yhteistyömuotojen säilyttämistä. Uudistuksella ei tavoitella toiminnallisia muutoksia vaan lähinnä suurempia yksikkökokoja. Valtakunnallinen valmistelu on ollut odotustilassa. Sama koskee mahdollisen kuntapohjaisen Uudenmaan ratkaisun valmistelua. Hän painotti myös sitä, että nykyisiä valtion tehtäviä ei voida siirtää kuntapohjaisesti toteutettavaksi, vaan ne jäisivät joka tapauksessa maakunnan hoidettavaksi. Kuntajohtajat merkitsevät esityksen tiedoksi ja totesivat, että ympäristöterveydenhuolto on ollut kunnille tärkeä yhteistyötaho muun muassa sisäilma-asioihin liittyen. Puheenjohtaja mainitsi lopuksi ympäristöterveydenhuollon esimerkkinä siitä, että tehdystä maakuntavalmistelun on ollut hyötyä alan toimijoille ja sen pohjalta syntynyttä yhteistyötä jatketaan uudistuksen kohtalosta riippumatta. Oheismateriaali Ympäristöterveydenhuolto, Riikka Åberg

7 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva esitteli kuntajohtajille Uusimaa-kaavan 2050 valmistelun tilannekatsauksen virkamiesvalmistelun pohjalta. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen kokonaisuudesta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Vaihemaakuntakaavat kattavat koko Uudenmaan maakunnan alueen ja kaavojen aikatähtäin on vuodessa Vikman-Kanerva kertoi tarkemmin Uusimaa-kaava 2050 valmistelun taustasta. Kaavavalmistelussa on varauduttu mahdolliseen maakuntien syntymiseen jättämällä kunnille ja kuntakaavoitukselle enemmän liikkumavaraa sekä kehittämällä kaavaprosessia niin, että kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat olleet monilla tavoin valmistelutyössä mukana. Kaavan valmisteluun ovat osallistuneet useat eri alojen asiantuntijaryhmät, joissa on ollut edustajia jokaisesta kunnasta sekä kunkin seudun poliittiset ohjaustoimikunnat. Kaavaan sisältyy paljon kehittämisperiaatemerkintöjä, jotka eivät ole juridisesti yhtä vahvasti sitovia kuin aluevarausmerkinnät. Merkittävin kasvu tulee suunnata taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille, mutta se ei estä kuntia kaavoittamasta myös muille alueille. Keskeinen tavoite oli myös hakea nopeutta ja joustavuutta maakuntakaavaprosessiin. Kolme erillistä vaihemaakuntakaavaa mahdollistaa niiden erirytmisen tarkistamisen kunkin seudun tilanteen mukaisesti. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttaminen on sisäänrakennettu kaavaratkaisuun. Myös maankäyttö- ja rakennuslain meneillään oleva uudistus joka ei sinänsä riipu maakuntauudistuksen toteutumisesta on vaikuttanut hyvin strategisen kaavan valintaan. Vikman-Kanerva esitteli kaavan valmistelun tavoiteaikataulua, jonka mukaan kaava on tarkoitus viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden lopussa. Hän korosti, että valmisteluaikataulusta on tarkoitus pitää mahdollisuuksien mukaan kiinni, jotta kunnat voivat ajoittaa omat toimenpiteensä sen mukaisesti. Esimerkiksi ESA-radan yleissuunnitelman hyväksymispäätös edellyttää uuden maakuntakaavan voimaantuloa ja sen pohjalta tehtävien kuntien yleiskaavojen voimaantuloa. Uusimaa-kaava 2050 luonnosvaiheeseen saadun palautteen pohjalta on tehty muutosesitykset kaavaluonnoksen muuttamisesta kaavaehdotuksiksi. Virkamiesvalmistelussa kaavaluonnokseen ehdotetaan muutoksia kaikkien kaavan aihealueiden osalta. Uusina aihealueina esitetään ampumaratoja ja maa-aineshuoltoa. Vikman-Kanerva esitteli tarkemmin virkamiesvalmistelussa tehtyjä muutosehdotuksia kaavaluonnokseen. Puolustusvoimien kanssa käytyjen lisäneuvotteluiden perusteella tuulivoiman osalta etenemisvaihtoehdoksi esitetään, ettei Uusimaa-kaavassa käsitellä tuulivoimaa. Se tarkoittaa 4:ssä vaihemaakuntakaavassa osoitettujen neljän tuulivoima-alueen jäämistä voimaan. Kaavan selostuksessa esitetään liikennehankkeiden toteuttamisohjelma, joka osoittaa Uudenmaan aluerakenteen prioriteetit. Hankkeille ei esitetä toteuttamisvuotta, vaan eri liikennehankkeiden vaiheistus sekä niiden ja maankäytön kehityksen väliset riippuvuussuhteet. Tallinna- tunnelin osalta suurin osa saaduista lausunnoista tuki Helsingin kautta menevää yhteyttä. Kehä III sisäpuolella olevaa tiestöä ei enää pidettäisi runkoverkkoon

8 MUISTIO 1/ kuuluvana. Kehä I sisäpuolella haetaan ratkaisua, joka jättää kunnille vapautta, mutta täyttää valtion asettamat edellytykset. Kehä II jatko palvelee lähinnä Espoon sisäistä liikennettä, joten sitä ei osoiteta maakuntakaavassa. Raideliikenteen osalta itärata on tarkoitus esittää lentoradan jatkeena ohjeellisena linjauksena Porvoon ja edelleen Kotkan suuntaan pitkän aikavälin ratahankkeena. Itäradan vaihtoehtoisesta linjauksesta Porvoosta Kouvolaan ei ole olemassa suunnitelmaa, jonka perusteella ohjeellinen linjaus voitaisiin tehdä, joten se osoitetaan yhteystarvenuolella. Porvoo-Tikkurila -taajamajunaselvitys on tehty, minkä perusteella yhteys ei osoittautunut kannattavaksi. Edellä kuvattu perustuu virkamiesvalmisteluun. Maakuntahallitus käsittelee Uusimaa-kaavaa 2050 kokouksessaan Se saa tiedoksi sidosryhmiltä saadun palautteen ja sen pohjalta tehdyt tarkistukset sekä myös päättää, lähetetäänkö seutujen kaavojen ehdotukset lausunnoille. Lopuksi Vikman-Kanerva korosti maakuntakaavan yleispiirteisyyttä ja siksi sitä tulee myös tulkita yleispiirteisesti. Valkoisia alueita varten ei anneta maakuntakaavatasoista ohjausta. Kuntajohtaja merkitsevät kaavakatsauksen tiedoksi ja kävivät keskustelun liikenneasioiden ja erityisesti ratahankkeiden osalta. Esitettiin näkemys, jonka mukaan on tärkeää, ettei suunnittelun aluksi pidä priorisoida liian vahvasti, jotta avautuvia tilaisuuksia voitaisiin hyödyntää Uudenmaan parhaaksi. Kaavan tulisi mahdollistaa useita tarvittavia ratkaisuja. Todettiin tarve kaupunkipolitiikan kannalta merkittäville liikennehankkeille. Esitettiin toivomus siitä, että Uudenmaan liiton viestinnässä tulee ottaa huomioon muutakin ratavaihtoehtoja kuin päärata. Todettiin myös, että eri ratavaihtoehtojen talous- ja väestövaikutukset tulee ottaa huomioon. Puheenjohtaja painotti sitä, että pääradan uudistaminen on keskeinen ensimmäinen vaihtoehto. Muiden ratojen toteutuminen edellyttää pääradan uudistamista. Vikman-Kanerva korosti pääradan ratasuunnitelmia olevan jo valmiina. Lisäksi arvioidut matkustaja- ja tavaraliikennemäärät ovat huomattavan suuria ja esitettyjen hankkeiden kustannusarviot ovat suhteellisen pieniä verrattuna kokonaan uusien ratojen tekemiseen. Pääradan osalta puuttuu ainoastaan rahoitus. Lentoradan osalta on kiirehditty yleissuunnitelman laatimisen käynnistämistä. ESA-radan osalta edellytyksenä on Espoon kaupunkirata. Puheenjohtaja painotti lopuksi, että valtio on nimenomaan toivonut liitoilta näkemystä liikenteen ja maakäytön toteuttamisjärjestykseen. Se on edellyttänyt priorisointia ja ratkaisujen tekemistä. Tunnelin kannalta maakuntakaava on ratkaiseva. Tunnelin edellä on pisararadan, lentoradan ja Rail Baltican toteutuminen. Tunnelia varten tarvitaan kaikkia rahoitusvälineitä. Kansainvälisen rahoituksen hakua varten tarvitaan selkeät näkemykset ja priorisointia. Oheismateriaali Esitys, Merja Vikman-Kanerva

9 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.

10 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Kevätkauden 2019 kokoukset pidetään keskiviikkoaamuisin kello 9-11:30 seuraavasti: klo 8:00 10:00 (HUOM! Kellonaika muuttunut) klo 9-11: klo 9-11:30

11 MUISTIO 1/ Kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajakokouksessa keskusteltiin perustuslakivaliokunnan mietinnöstä, jonka mukaan yksityinen ja julkinen toiminta eivät voi olla samalla viivalla, sillä julkiselle asetetaan lisävelvoitteita. Muutosjohtaja Sovala kertoi, että Uusimaa 2019 hanke pystyy toimimaan valtion myöntämällä rahoituksella yli kesän. Todettiin, että on tärkeää keskustella yhdessä siitä, mitä tehdään, jos hallituksen esitys ei ehdi mennä läpi. Uudenmaan useiden kuntien tilanne sote-menojen paineessa on haastava. Todettiin, että yhteistyön mahdollisuuksista ja etenemisen linjauksesta alueella olisi hyvä löytää yhteinen näkemys. Maakuntajohtajan ajatus kuntakeskusteluista kevään aikana sai kannatusta. Muutosjohtaja Sovala kertoi, että hankkeen asiantuntijoiden keskuudessa käytyjen keskustelujen pohjalta on syntynyt ajatus valinnanvapautta edistävästä, perustuslain näkökulmasta mahdollisesta mallista, jossa julkinen toimija olisi ensisijainen, eikä notifikaatiota tarvittaisi. Kaupunginjohtajat arvelivat, että sekä Suomessa että Uudenmaan sisällä tarvitaan erilaisia ratkaisumalleja. Muutosjohtaja Sovalan mukaan olisi tarpeen, että poliittisen järjestelmän puitteissa kyettäisiin linjaamaan parlamentaarisesti tavoitteista jo ennen hallitusohjelman kirjoittamista. Uudenmaan oman valmistelun osalta Sovala toivoi valmiutta keskustella sellaisen maakunnallisen työn käynnistämisestä, jossa sote- sektorin tietotuotantoa koottaisiin yhteen paikkaan ja jatkettaisiin yhteistä kehittämistä, joka on päässyt vauhtiin hankkeen aikana. Kuntajohtaja totesivatkin yhdessä, että olisi turhauttavaa nähdä neljän vuoden työn valuvan hukkaan. Kuntajohtajat esittivät näkemyksenään, että Uudellamaalla tulisi hakea ratkaisua siihen, kenellä on mandaatti muodostaa Uudenmaan kanta ja edustaa Uuttamaata valtion suuntaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:36.