OSAVUOSIKATSAUS 1/

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 TARKASTUSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot ,0 % ,2 % Toimintakulut ,1 % ,4 % TOIMINTAKATE ,9 % ,4 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi Tarkastelujaksolla tarkastuslautakunta on pitänyt kuusi kokousta ja käsitellyt 34 asiaa. Tarkastuskäyntejä ei tehty. JHTT tarkastuspäiviä on ostettu 30. Talouden toteutuminen Talousarviossa toimintakulujen määrä on ja toteutuma oli , eli 23,1 %. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy ei ole laskuttanut huhtikuuta, jonka arvioidaan olevan Tämä huomioon ottaen käyttömenot ovat toteutuneet 25,3 %, kun ne tasaisella kulutuksella olisivat 33,3 %. Tuloarvio on Tuloja kertyy tänä vuonna 624 ennakoitua vähemmän, sillä tarkastuspäivän hinta on laskenut 102 päivältä. Laskutus tapahtuu toukokuussa tilintarkastuksen valmistuttua. 1

4 KAUPUNGINHALLITUS tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 KAUPUNGINHALLITUS Kaupungin johtaminen Toimintatuotot ,0 % ,1 % Toimintakulut ,7 % ,3 % TOIMINTAKATE ,6 % ,0 % Kaupungin kanslia Toimintatuotot ,1 % ,0 % Toimintakulut ,0 % ,8 % TOIMINTAKATE ,8 % ,5 % Henkilöstöhallinto Toimintatuotot ,7 % ,0 % Toimintakulut ,2 % ,6 % TOIMINTAKATE ,2 % ,1 % Taloushallinto- ja it-palvelut Toimintatuotot ,5 % ,4 % Toimintakulut ,3 % ,7 % TOIMINTAKATE ,1 % ,4 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot ,5 % ,9 % Toimintakulut ,0 % ,4 % TOIMINTAKATE ,7 % ,3 % Suunnittelu ja aluekehitys Toimintatuotot ,0 % ,4 % Toimintakulut ,6 % ,0 % TOIMINTAKATE ,8 % ,0 % Käyttövaraus Toimintatuotot ,0 % #JAKO/0! Toimintakulut ,5 % ,2 % TOIMINTAKATE ,6 % ,2 % Pelastustoimi Toimintatuotot #JAKO/0! ,0 % Toimintakulut ,9 % ,6 % TOIMINTAKATE ,9 % ,2 % KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot ,8 % ,8 % Toimintakulut ,1 % ,7 % TOIMINTAKATE ,1 % ,3 % Nettositovat: Palkkavaraus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut ,4 % ,9 % TOIMINTAKATE ,4 % ,9 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot ,5 % ,9 % Toimintakulut ,0 % ,4 % TOIMINTAKATE ,7 % ,3 % Työllistäminen Toimintatuotot ,2 % ,4 % Toimintakulut ,8 % ,3 % TOIMINTAKATE ,4 % ,0 % It-palvelut Toimintatuotot ,2 % ,6 % Toimintakulut ,5 % ,9 % TOIMINTAKATE ,1 % ####### Ruokahuolto Toimintatuotot ,3 % ,3 % Toimintakulut ,7 % ,7 % TOIMINTAKATE ,9 % #JAKO/0! Ilman nettositovia Toimintatuotot ,5 % ,0 % Toimintakulut ,3 % ,5 % TOIMINTAKATE ,8 % ,1 % 2

5 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kanslia Viestintäryhmä on vastannut siitä, että Kokkola.fi lehden ensimmäinen numero on ilmestynyt. Toinen numero julkaistaan kesäkuun alkupuolella. Sähköisen asioinnin työryhmä on perustettu. Nettisivuja on kehitetty vastaamaan ajan haasteita. Valtuuston kokousten videointia valmistellaan nettisivuilla esitettäväksi. Käännöspalveluita on vahvistettu, valittu kielenkääntäjä aloittaa elokuussa. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje on päivitetty vastaamaan muuttunutta organisaatiota. Sisäisten palvelujen tuottamisen kehittäminen jatkuu, postituksen töiden uudelleenorganisointi on toteutettu alkuvuodesta. Tuotteistamisprojektin loppuraportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Puhelinvaihteen laajennus liitoskuntiin on aloitettu Kälviän aluetoimistosta. Muita toimipisteitä kartoitetaan aktiivisesti. Aluetoimistojen työkokonaisuuksien tarkastelu ja kehittäminen on käynnistynyt. Asia koskee mm. asiakaspalvelupisteen työjärjestelykokeilua Lohtajan aluetoimistolla ja Ullavan aluetoimiston työjärjestelyjä. Yhteispalvelutarjonta aluetoimistoissa tulee laajentumaan. Tukipalvelujen (mm. ruokapalvelut) yhtenäistämisen selvitystyö jatkuu. Terveysvalvonnan johtaja on aloittanut virassaan. Hygieenikkoeläinlääkäri on valittu ja ottaa viran vastaan elokuussa. Henkilöstöhallinto Kaupunkistrategiaan sekä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: Valmistumassa ovat: - henkilöstöstrategia, johtoryhmän työskentelyn kehittäminen, palkan harmonisointi/lastentarhanopettajat. Työn alla ovat: - rekrytointimenetelmien, henkilöstösuunnitteluprosessin sekä perehdyttämisen kehittäminen, henkilöstökyselyn toteuttaminen, varhaisen tuen toimintamallin käytön varmistaminen ja sairaspoissaolopäivien seuraaminen, palkoissa työn vaativuudenarviointi ja palkkojen harmonisointi/muu päivähoito, Sote, TS valmistumassa, johdon koulutus/jet-koulutus, sähköisten asiahallintajärjestelmien käytön varmistaminen, raportoinnin kehittäminen. Työllisyys- ja aktivointi: - Aktivointiaste pyritään edelleen pitämään korkealla 500 päivää työttömänä olleiden, kuntouttavassa olevien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta. Työllisyyslainsäädäntöä koskevat säädösmuutokset 10.5 huomioidaan. Aktivointiastetta varmistetaan yhteistyötä tiivistämällä nykyisten ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi varmistetaan paikkakunnan työllistämistoimenpiteiden ja -toiminnan koordinointia (tarpeet, tavoitteet, toimenpiteet) yhdessä työvoimahallinnon ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Määrärahojen käyttö: - Muilta osin pysytään talousarviossa, mutta työterveyshuoltoa varten varatun määrärahan käyttöaste ylittää 40%. Taloushallinto ja it-palvelut Kuntakonsernin sopeuttamisohjelma voidaan valmistella sen jälkeen, kun vuoden 2010 talouden kehityksestä on saatu tarkemmat arviot ja sopeuttamisen tarve. 3

6 Tämän hetken talousarvion toteutumatietojen perusteella näyttää siltä, että toimialojen määrärahat tulevat ylittymään merkittävästi etenkin sosiaali- ja terveystoimessa. Kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveystoimen lautakunta pitivät iltakoulun sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelman laatimisesta ja mahdollisista toimenpiteistä kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Toimialojen ja liikelaitosten talouden toteutumisesta on laadittu raportit maalis- ja huhtikuulta. Lisäksi kaupunginhallituksen kokouksissa on käyty läpi toimialojen ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen taloustilannetta. Konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen edustajien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä etenkin merkittävien hankkeiden osalta mm. Koivuhaan koulun peruskorjauksen suunnittelu, päihdekeskuksen perustaminen, Port Towerin rakentaminen. Liittyneiden kuntien ja Terveyskeskuksen tietotekniset verkot on yhdistetty Kokkolan verkkoon. Kruunupyyn verkon yhdistäminen on tekeillä. Elinkeinotoiminta Asuntomessujen monipuolinen hyödyntäminen Paikallinen markkinointiryhmä on kokoontunut useamman kerran. Suunnitelmana on koko Kokkolan ja Kokkolanseudun aktiivinen näkyminen paitsi Kokkolan asuntomessujen aikana, mutta myös jo vuoden 2010 messuilla Kuopiossa. Tavoitteena on, että Kokkolan messuilla vierailevat kiertelisivät aktiivisesti myös kaupunkikeskustassa ja siellä olevissa liikkeissä. Tämän onnistumiseksi tarvitaan tiivis yhteistyö yrittäjien kanssa. Asiasta pidettiin ensimmäinen yhteinen suunnitteluilta Elinkeinostartegia Elinkeinostrategiaa on työstetty kevään 2010 aikana ja se valmistui seminaarissa Strategia tulee kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn kesällä KIP-alueen kansainvälinen markkinointi KIP on saanut paikan ECCP:n sihteeristöön ja voi tätä kautta entistä paremmin seurata kemianalan yritysten toimintoja. KIP osallistuu mm. kemianalan eurooppalaisille messuille Berliinissä kesäkuun alussa. Suunnittelu ja aluekehitys Kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaan pohjautuva toimialojen strategioiden valmistelu saadaan tehtyä kevään aikana. Toimialastrategioista kootaan yhteenveto kaupunginhallitukselle. KOKO ohjelman toteuttamiseen päästään kunnolla kesällä, kun rahoituksen tasosta saadaan päätös. Taso jäänee suunniteltua pienemmäksi. Loppuvuodesta 2009 astui voimaan uusi joukkoliikennelaki. Uuden lain voimaanastuminen on edellyttänyt toimenpiteitä kaupungilta toimivaltaisena lupaviranomaisena. Kaupunki on tehnyt mm. päätöksen järjestää joukkoliikennepalvelut EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti, muuttanut linjaliikenneluvat siirtymäkauden liikennöintisopimuksiksi. Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet ovat painottuneet kuntaliitoksesta johtuviin liikennepalvelujen harmonisointitarpeisiin laajentuneen kaupungin eri osissa mm. kaupunkilipun käytön laajentaminen ja asiointiliikenne. 4

7 Talouden toteutuminen Kaupunginhallitusten alaisten toimintojen tulot ja menot kehittyvät suunnitellusti. Yhdistymisavustus euroa ja valtionosuuden kompensaatio euroa maksetaan kesäkuussa. Toimintamenot ovat laskeneet viime vuodesta noin 2,2 %. Viime vuonna maksettiin ensimmäisen kolmanneksen aikana enemmän avustusmäärärahoja kuten Marinkaisten vanhusten vuokratalon rakentamiseen avustus euroa. Kaupunginhallituksen määrärahoihin sisältyvät erilaiset varausmäärärahat kuten kehittämismäärärahat sekä käyttövaraus, joiden käytöstä päätetään erikseen. Palkkavaraukseen sisältyy palkkojen harmonisointimääräraha, josta katetaan toimialojen palkkojen harmonisointiin tänä vuonna käytettävä määrä. Kaupunginhallituksen määrärahojen käyttö ei siten ole tasaista vuoden mittaan. 5

8 YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot ,1 % ,2 % Toimintakulut ,6 % ,3 % TOIMINTAKATE ,4 % ,6 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talouden toteutuminen Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto aloitti toimintansa Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kokkola, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Perho, Kaustinen, Veteli, Halsua ja Kruunupyy. Vuoden 2010 keskeisiä tavoitteita ovat uuden organisaation saaminen toimimaan yhtenäisenä koko alueella, henkilöstön työnjaon ja suunnitelmallisen toiminnan kehittäminen, jolloin tarkastuksista kertyviä maksutuloja saadaan lisättyä. Ympäristöterveydenhuollolle ei vielä vuodelle 2010 ole määritelty hallintokuntien valtuustoihin nähden sitovia yksityiskohtaisia tavoitteita. Yhteinen lakisääteinen valvontasuunnitelma, sekä yhteiset taksat ja maksut on otettu käyttöön koko yhteistoiminta-alueella. Henkilöstöä on yhteensä 25 (terveysvalvonnan johtaja, hygieenikkoeläinlääkäri, 13 eläinlääkäriä, yhdeksän terveystarkastajaa ja toimistosihteeri). Uusia virkoja ovat terveysvalvonnan johtaja, hygieenikkoeläinlääkäri ja yksi terveystarkastaja. Lakien vaatimukset ja tehtävien jatkuva lisääntyminen edellyttävät lisää resursseja, jotta asetut tehtävät kyetään hoitamaan. Terveysvalvonnan johtaja ja uusi terveystarkastaja ovat aloittaneet työnsä. Hygieenikkoeläinlääkäri ottaa viran vastaan lähtien. Lait edellyttävät että eläinlääkinnän puolella valvontaa hoitaa joku muu kuin praktiikkaa suorittava eläinlääkäri. Terveystarkastajan työnkuvaan kuuluvat elintarvike-, tuoteturvallisuus-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kemikaalivalvonta. Lisäksi terveystarkastajat osallistuvat tarvittaessa eläinsuojelutarkastuksiin. Valvontatyötä on jaettu siten että jokainen terveystarkastaja erikoistuu pääsääntöisesti kahteen tai kolmeen valvontaalueeseen. Valvonnan yhtenäistämiseksi otetaan käyttöön yhteinen asiakasrekisteri. Asiakasrekisterin kehittämistä on aloitettu projektityöntekijän avulla. Eläinlääkärien palkkoja on harmonisoitu. Työ muun henkilöstön tehtäväkuvauksien laatimiseksi ja työn vaativuuden arvioimiseksi (TVA) on aloitettu. Palkkojen harmonisointi toteutetaan TVA:n pohjalta. Valvontasuunnitelmia on toteutettu käytettävissä olevien työresurssien mukaan. Suunnitelmien mukaisia tarkastuksia ei ole alkuvuonna pystytty täysin toteuttamaan. Vuoden 2010 talousarvion toimintatuotot ja -kulut toteutuvat talousarvion mukaisesti. 6

9 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Toimintatuotot ,1 % ,8 % Toimintakulut ,9 % ,3 % TOIMINTAKATE ,3 % ,2 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut Toimintatuotot ,7 % ,7 % Toimintakulut ,2 % ,3 % TOIMINTAKATE ,2 % ,2 % Vanhustyö Toimintatuotot ,0 % ,2 % Toimintakulut ,8 % ,6 % TOIMINTAKATE ,5 % ,8 % Terveyspalvelut Toimintatuotot ,4 % ,2 % Toimintakulut ,0 % ,7 % TOIMINTAKATE ,1 % ,9 % Erikoissairaanhoito Toimintatuotot ,4 % ,6 % Toimintakulut ,2 % ,7 % TOIMINTAKATE ,6 % ,6 % SOSIAALI- JA TERVEYSLTK YHT Toimintatuotot ,7 % ,2 % Toimintakulut ,5 % ,1 % TOIMINTAKATE ,3 % ,0 % Nettositovat: Toimeentulotuki Toimintatuotot ,3 % ,4 % Toimintakulut ,9 % ,7 % TOIMINTAKATE ,6 % ,6 % Työmarkkinatuki kuntaosuus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut ,6 % ,8 % TOIMINTAKATE ,6 % ,8 % Ilman nettositovia Toimintatuotot ,7 % ,3 % Toimintakulut ,7 % ,1 % TOIMINTAKATE ,5 % ,9 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Terveyttä edistäviin ja ongelmia ehkäiseviin tekijöihin vaikuttaminen Terveyshyöty huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Terveyskeskuksessa toimii Terveyden edistämisen työryhmä. Eri hallintokuntien poikkihallinnollinen työryhmä toimii Timo Mämmin johdolla. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä näkökulma on huomioitu maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa, jossa yhtenä tavoitteena on terveellisten ruokailutottumusten ja elintapojen edistäminen elintasosairauksien ehkäisemiseksi. Ydinprosessien nimeäminen, prosessien kuvaaminen ja kehittäminen yli toimialojen Ydinprosessit on nimetty, niiden omistajat vahvistettu ja prosessien kuvaaminen on aloitettu. Työstää Hyvinvointi- ja turvallisuuspoliittiset strategiat On laadittu maakunnalliset hyvinvointi- ja turvallisuuspoliittiset strategiat sekä päihdestrategia, joka on laajentumassa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. 7

10 Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden seuranta Palautejärjestelmän kehittäminen Strategioiden jalkauttaminen ja pysyvä seuranta on aloitettu. Vuonna 2009 on kartoitettu koko soten henkilöstötyytyväisyyttä ja alkuvuonna työyksiköt ovat laatineet kyselyn pohjalta toimenpideohjelman omalle yksikölleen. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuutta on mitattu kouluttamalla kokemusasiantuntijoita ja vastaanottamalla heidän palautettaan palvelujärjestelmästä. Palautejärjestelmän kehittämisessä odotetaan keskushallinnon ratkaisua ohjelmista. Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sen suhteellisen osuuden kasvattaminen Hoitoketjun toimivuus (sakkomaksut) Toteutetaan maakunnallisen järjestämissuunnitelman ja mahdollisen aluekokeilun kautta. Sakkomaksut ovat vähentyneet alkuvuonna. Sopimuksen mukaisesti loppuvuoden 2010 ajalta sakkomaksuja ei kerry. Palveluiden kehittämistä varten on tehty palvelutarvearvioita ja selvityksiä. Johtajuuskoulutus (JET) Johtajuuskoulutukseen osallistuu noin 20 henkilöä. Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Tavoitteellinen prosessien kehittäminen Tuottavuusohjelman toteutumisesta annetaan raportti kesäkuussa Soten toimintasääntö on vahvistettu. Ydinprosessit on nimetty, niiden omistajat vahvistettu ja prosessien avaaminen aloitettu. Kokkolan ja Kruunupyyn välisen yhteistyön syventäminen Ostopalvelujen hallinnan kehittäminen Toimiva seuranta- ja palautejärjestelmä Asiakastyytyväisyyden seuranta Yhteistyö on sujunut hyvin erilaisista lähtökohdista huolimatta. Yhteistyön syventäminen ja toimintojen laajempi yhteistyö on aloitettu. Yhteiseen potilas-/ asiakastietojärjestelmään siirtymistä on suunniteltu. Keskussairaalan kanssa on perustettu yhteinen soten johtoryhmä. Selvitetään aluekokeilun mahdollisuutta. Ostopalveluihin on panostettu, kasvua oli alkuvuonna 8,4 %. On jääty odottamaan keskushallinnon ratkaisuja. Asiakaspalautejärjestelmän kartoittaminen on aloitettu, tavoitteena on rakentaa yhtenäinen ja kattava järjestelmä. Laatujärjestelmän rakentaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin Laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu terveyskeskuksen mallin pohjalta. 8

11 Rekrytointisuunnitelmien ja menetelmien kehittäminen ja toteuttaminen Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Toimenkuvien ajantasaistaminen Rekrytointia on tehostettu ja lääkäreitä palkattu. KPSHP:n kanssa on tehty yhteistyötä. Liittyy osaamiskartoituksiin ja kehityskeskusteluihin. JET-opintojen osana tehdään useaan yksikköön osaamiskartoitus, jonka tuloksia hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa. TVA:n laatimisen johdosta toimenkuvat ovat varsin hyvin ajan tasalla. Osaamiskartoitusten kattava työstäminen ja käyttöönotto Perehdyttämisen kehittäminen, seuranta Osaamisen ylläpitäminen täydennyskoulutuksella Työnkierron ja urakehityksen mahdollistaminen TYKY-toiminnan kehittäminen Johtamiskoulutus (JET) Kattavat kehityskeskustelut Osaamiskartoitukset on aloitettu kotihoidossa. On laadittu perehdyttämissuunnitelma, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Koulutustarpeet arvioidaan osaamiskartoituksessa ja kehityskeskusteluissa. Valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota työnkiertoon ja sisäiseen urakehitykseen. Työnkierrossa tavoitteena on myös osaamisen laajentaminen ja syventäminen. TYKY-toimintaa on kehitetty, palvelualueittaiset ryhmät perustettu. Noin 20 henkilöä osallistuu johtamiskoulutukseen. Tavoitteena on, että kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotto Henkilöstöyksikön kanssa on tehty yhteistyötä. Suunnitellaan pilottia seurannasta ja varhaisesta puuttumisesta. Laatujärjestelmän mukaisten järjestelyjen (yksikkökokoukset, viestintä, johdon katselmukset ym.) käyttöönotto toimialoilla ja työyksiköissä Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Toiminnan ulottaminen sosiaalitoimeen on alkutekijöissä. Väliraportti annetaan kesäkuussa Prosessien tehokkuuden arviointi ja kehittäminen Investointeihin odotetaan lisääntyvää suunnitelmallisuutta. 9

12 Talouskoulutuksen järjestäminen esimiehille Järjestetään neljä tilaisuutta vuoden aikana. Palvelujen tuotteistamisen jatkaminen Tuotteistaminen jatkuu. Apuna käytetään ulkopuolisia konsultteja. Esimieskoulutus Järjestetään neljä koulutustilaisuutta esimiehille vuoden 2010 aikana. Tuotteistaminen valmiina vuoden 2010 lopussa. Tavoitetta tuskin pystytään täyttämään vuoden 2010 aikana. Pietarsaaren kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen TK:n ja KPSHP:n yhteistyön laajentaminen ja syventäminen on mahdollistanut palvelujen lisääntyvän myynnin Pietarsaaren alueelle esim. kesän 2010 aikana. Turvallisuuspoliittisen ohjelman laatiminen maakunnallisesti ja sen edelleen työstäminen Kokkolan olosuhteisiin Yhteistyön kehittäminen oppilaitosten kanssa Kansalaisaktiivisuuden edistäminen (Kampa hanke) Talouden toteutuminen Suunnitelma on valmiina. Jalkauttaminen ja säännöllinen seuranta ovat alkamassa. Seuraavan vuoden painopisteet on valittu. Yhteistyö on toiminut hyvin. Säännölliset tapaamiset ovat toteutuneet. Järjestöjen kanssa on järjestetty tapaamisia, kuten yhteistilaisuuksia yrittäjyydestä. Liikuntaa ja kulttuuria on pyritty hyödyntämään laaja-alaisessa hyvinvointipolitiikassa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloustilanne suhteessa talousarvioon on vaikea. Tammi-huhtikuun toteutuman perusteella toimintakulut ovat yli 8 prosentin kasvussa suhteessa viime vuoteen ja talousarvion toteutumisprosentti on 33,7 %, joka on noin 2,5 3 % yli laskennallisen keskiarvotavoitteen (Kruunupyyn vastaava toteutumisprosentti on 32,5 %). Toimintatuottojen toteutuma ja kehitys ovat hyvällä tasolla ja ne vastaavat talousarvion tavoitteita. Kokkola Kulujen kasvu ja poikkeama talousarviosta johtuvat pääosin toiminnallisista asioista. Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet 10 %:n kasvussa ( ) ja se selittää lähes 50 % kokonaiskasvusta. Henkilöstömenoissa sijaiskulut ja erilliskorvaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Sairauslomasijaisten kustannukset ovat nousseet lähes 40 % ja useissa toimintayksiköissä on jouduttu palkkaamaan yöhoidon ja työvuorojen vähimmäisvaatimusten hoitamiseksi sijaistyövoimaa, joiden palkkaukseen ei ole määrärahoja. Lisäksi virusepidemiat (noro, H1N1) ovat lisänneet sijaiskuluja. Vuorotyön lisääntyminen lisää erilliskorvausten määrää. Eurolääkäreiden ja keikkalääkäreiden palkkaukseen on käytetty selvästi viime vuotta enemmän rahaa. Näiden henkilöstömenojen muutos selittää kasvusta noin 20 %. Asiakaspalveluiden ostoissa vanhusten asumispalveluiden ostot ovat alkuvuonna lisääntyneet ja terveyspalveluiden vastaanottojen ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet n. 7 % indeksimuutoksista johtuen. Palveluntuottajan vaihtuminen Kälviän terveysasemalla lisäsi myös kustannuksia hieman. Psykiatristen kuntoutuspotilaiden siirto keskussairaalasta halvemmille sosiaalitoimen ostopalve- 10

13 lupaikoille on lisännyt meidän kustannuksiamme. Määrärahoja tähän kokonaisuuden kannalta edulliseen toiminnalliseen muutokseen ei sosiaalityön budjetissa kuitenkaan ole. Asiakaspalveluiden ostojen kustannusnousun osuus kokonaiskasvusta on noin 15 %. Tänä vuonna terveyspalveluiden kuluissa ovat ensi kertaa mukana pääomakulut, joita ei aikaisemmin budjetissa ollut. Tämä merkitsee vuositasolla euron lisäkustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle. Kustannusvaikutus neljän kuukauden osalta on noin euroa (n. 4 % menokasvusta). Muita muutoksia ovat mm. lääkemenojen kasvu terveyskeskussairaalassa ja kotisairaalassa sekä toimeentulotuen ja vammaispalveluiden avustusten kasvu. Vertailussa on myös huomioitava erot kulutoteutumien jaksottumisessa. Mm. elatusturvan, työvoiman palvelukeskuksen, sairaankuljetuksen, Ensi- ja turvakodin, Kokkotyösäätiön sekä eräiden hankkeiden tuotot ja kustannukset ajoittuvat eri tavalla kuin viime vuonna. Uutta toimintaa sosiaali- ja terveystoimen budjetissa ovat lisäksi ensivastetoiminnan kustannukset (siirtyivät pelastuslaitokselta). Kokonaisuuden ennakointi on vielä vaikeaa. Jatkossa talouteen vaikuttavat uusien toimintayksiköiden aloittaminen (mm. MedOne Oy:n ostopalvelupaikat, kehitysvammaisten asumisyksikkö Ullavassa, Ikäneuvolan aloittaminen, vammaisten avustajatoiminnan täysimääräinen käynnistyminen). Nämä lisäävät kulupaineita. Hoitoketjussa tapahtuu isoja muutoksia, kun keskussairaalan osastojen sulkemisen vaikutukset kokonaisuuteen alkavat näkyä. Alkuvuonna hoitopaikkoja on ollut jopa vajaakäytöllä esim. terveyskeskussairaalassa ja vanhusten asumispalveluissa. Toimeentulotuen, lasten suojelun, ikääntymisen ja sairastavuuden aiheuttamat palvelutarpeet voivat muuttua nopeasti. Taloustilannetta tasaa se, että loppuvuonna ei tule isoja yleiskorotuksia palkkoihin. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen kulubudjetti on 1,7 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2009 toteutunut rahan käyttö. Selvää on, että vaikka kulukasvu koko vuoden osalta jäisi tammi-huhtikuun lukuja selvästikin pienemmäksi, niin ennakoitu kuluylitys tulee olemaan erittäin huomattava. Kruunupyy Kruunupyyn taloustilanne on erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta vielä hyvä. Talousarvion kulutoteutuma muilla tulosalueilla on yhteensä keskimäärin 30 %, kun se erikoissairaanhoidossa on 38,4 %. Kruunupyyn tuotot ovat kehittyneet hyvin ja talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Kruunupyyn kasvulukuja viime vuoteen verrattaessa tulee huomioida, että esim. vuokramenot, it kulut ja hoitotarvikekulut kirjautuivat viime vuonna pääosin vasta huhtikuun jälkeen. Menokasvu on kuitenkin ollut erikoissairaanhoidon kasvusta johtuen samaa suuruusluokkaa kuin Kokkolassa (noin 8 %) Kruunupyyn erikoissairaanhoidon kulut ovat lähes 10 %:n kasvussa suhteessa viime vuoteen. Malmin sairaalan käyttö on hieman vähentynyt. Erikoissairaanhoidon talousarvio on pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätös, joten kehitys ennakoi merkittävää ylitystä koko vuodelle. Lasten suojelun menot ovat tänä vuonna nousseet Kruunupyyssä erittäin paljon. Käsittelyssä olevien akuuttien huostaanottotapausten määrä on lisäksi suuri, joten määrärahat eivät tule riittämään vuositasolla. Yhden huostaanoton vuosikustannukset ovat noin euron tasolla. Lisäystä on myös toimeentulotuessa ja vammaisten avustuksissa (avustajatoiminta). Kruunupyyssäkin sijaiskulujen kasvu on merkittävä suhteessa viime vuoteen. Alkuvuonna on ollut poikkeuksellisen paljon sairauslomia ja lisäksi mm. Sandbackan ja Teerijärven hoitokeskusten korkea käyttöaste ja ylipaikat ovat vaatineet lisää henkilöstöä. 11

14 OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 OPETUS- JA KASVASTUSLTK Sivistyskeskus Toimintatuotot 250 0,0 % ,2 % Toimintakulut ,3 % ,2 % TOIMINTAKATE ,4 % ,3 % Varhaiskasvastus Toimintatuotot ,7 % ,9 % Toimintakulut ,6 % ,4 % TOIMINTAKATE ,9 % ,9 % Perusopetus Toimintatuotot ,8 % ,3 % Toimintakulut ,3 % ,4 % TOIMINTAKATE ,2 % ,7 % Erityisopetus Toimintatuotot ,6 % ,6 % Toimintakulut ,4 % ,0 % TOIMINTAKATE ,6 % ,7 % Lukio ja muu toinen aste Toimintatuotot ,9 % ,2 % Toimintakulut ,2 % ,4 % TOIMINTAKATE ,3 % ,1 % Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot ,5 % ,7 % Toimintakulut ,7 % ,0 % TOIMINTAKATE ,9 % ,8 % OPETUS- JA KASVASTUSLTK YHT Toimintatuotot ,8 % ,7 % Toimintakulut ,0 % ,0 % TOIMINTAKATE ,4 % ,9 % Nettositovat: Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot ,5 % ,7 % Toimintakulut ,7 % ,0 % TOIMINTAKATE ,9 % ,8 % Ilman nettositovia Toimintatuotot ,5 % ,1 % Toimintakulut ,0 % ,0 % TOIMINTAKATE ,3 % ,8 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskus Sivistystoimen uusi toimintasääntö ja opetustoimen rekrytointisuunnitelma on otettu käyttöön vuoden 2010 alussa. Toimintasäännön mukaisesti psykososiaalisen resurssikeskuksen toiminta sijoittuu opetustoimen kehittämistiimin alaisuuteen oppilashuollon tiimiin, jossa toimii kuusi koulukuraattoria ja kaksi koulupsykologia. Varhaiskasvatuksen tulosalue siirtyi sivistystoimeen vuoden 2010 alussa ja sen hallinto yhdistyi sivistyskeskukseen. Organisaatiomuutosta seuraava ohjausryhmä on perustanut alatyöryhmät, jotka ovat alkaneet valmistella kehittämisraporttia, johon tulee nykytilan kuvaus, tavoitetila ja toimenpide-ehdotukset tuleville vuosille. Sivistyskeskuksen yhteiset tilat Rantakatu 16:ssa ovat osoittautuneet toimiviksi ja yhteistoimintaa tukeviksi. Sivistystoimen strategia hyväksyttiin maaliskuussa 2010 toimialan lautakunnissa ja sen pohjalta on alkanut tulosalueiden strategioiden valmistelu. Keskeisenä tavoitteena on tulosalueiden välisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen. Sivistyskeskus on koordinoinut eri tulosalueiden hankehakemuksien valmistelua, hankkeita on käynnistetty ja hankesuunnitelmia on tarkennettu saatujen rahoitus- 12

15 päätösten mukaisesti. Tuottavuusohjelman tavoite hanketoiminnan laajuudesta on saavutettu. Henkilöstön täydennyskoulutus on edennyt suunnitelmallisesti ja sivistystoimen ensimmäinen johtamisen erityisammattitutkinto -koulutus on alkanut. Opetushenkilöstön rekrytointisuunnitelman mukainen kevään ensimmäisen hakukierroksen hakijamäärät avoinna oleviin opettajan virkoihin olivat hyvät. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tulosalueella ensimmäinen vuosikolmannes on ollut kiireinen ja työntäyteinen. Lasten hyvä syntyvyys viime vuosien aikana näkyy varhaiskasvatuksen kulujen ja hoitosopimusten sekä kotihoidon tuen että Kokkola-tuen kasvuna. Päivähoitopalveluja on järjestetty tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on pystytty vastaamaan, vaikka se onkin ollut erittäin haasteellista. Päivähoitoa on yritetty järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti ja taloutta on seurattu järjestelmällisesti. Keltaviirin päiväkoti kunnallistettiin vuoden 2010 alusta ja päivähoitotoiminta Keltaviirissä on nyt kunnallista päivähoitoa. Opetus- ja kasvatuslautakunnalle on järjestetty iltakoulu varhaiskasvatuksesta tammikuussa. Sivistystoimen strategian pohjalta on alettu työstämään varhaiskasvatuksen omaa strategiaa. Varhaiskasvatuksessa on tehty arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti. Jatkuvana arvioinninkohteena on päivähoidon aloittamisen arviointi, joka kootaan aina kesällä ja vuoden vaihteen jälkeen. Tammikuussa on tehty myös johtajuuden arviointi, joka on käsitelty toimintayksiköissä. Kuitenkin ennen käsittelyä toimintayksiköissä on esimiesten kanssa käyty kehityskeskustelu, jossa on käyty oman arvioinnin tulokset läpi ja mietitty kehittämisen kohteet. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti, jotta täydennyskoulutusvelvoite saadaan täytettyä. Koulutusten osalta yhteistyötä opetustoimen kanssa on tiivistetty. Perhepäivähoidon erillisselvitys on annettu aikataulun mukaisesti. Selvitys on lähetetty henkilöstölautakunnalle ja kaupunginhallitukselle eteenpäin käsittelyä ja toimenpiteitä varten. Henkilöstön osalta on tehty TVA, joka on viimeistelyä vaille valmis. Tämän jälkeen sitä päästään toivottavasti myös toteuttamaan. Kokkolan 390-vuotisjuhlan juhlaviikon ja muussakin siihen liittyvässä suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä kulttuuritoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen suurimmat haasteet kulujen osalta tulevat olemaan palkkaja tukimäärärahojen riittävyys. Haasteita tuo myös pääseminen arvioituihin tuloihin. Perusopetus Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärän ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan, mutta vuosittainen alueellinen vaihtelu on haastavaa. Se on vaatinut perusteellista valmistelua aloittavien oppilasryhmien perustamisessa syyslukukaudelle Edelleenkin on pyritty optimaaliseen ryhmäkokoon ohjaamalla oppilaiden sijoittumista lähikoulualueilla. Suuria opetusryhmiä on voitu hieman pienentää opetusministeriön hankerahoituksella, joka on saatu vuodelle Keskimääräinen oppilasryhmän koko 1-6 luokilla oli 18,7 oppilasta/perusopetusryhmä ja hankkeen vaikutuksesta ryhmäkoko laski keskimäärin 18,2 oppilaaseen. Hankerahoituksella jaettiin viisi opetusryhmää ja järjestettiin lisää jakotunteja (22) sekä 13

16 resurssitunteja (35), joiden vaikutus jakautuu 17 peruskouluun. Eri kulttuuri- ja kieliryhmien opetusta on järjestetty 18 ryhmässä kaikkiaan 10:ssä oppilaan oman äidinkielen opetuksessa. Iltapäiväkerhotoiminta on kattavaa ja jatkunut syyslukukauden tapaan joko kaupungin tai yhteistyökumppanien järjestämänä. Kerhotoiminnan kehittämishankkeen puitteissa on voitu edelleen tarjota monipuolista kerhotoimintaa. Perusopetuksen tulosalueella on käynnissä 13 kehittämishanketta, joita koordinoi kehittämispäällikkö. Uusia hankehakemuksia on valmisteltu yhteensä 12 joko aikaisempien jatkohankkeiksi tai uusien hankkeiden hakuohjeiden mukaisesti. Perusopetuksen budjetointiin vaikuttaa uuden valtioavustusjärjestelmän mukainen kotikuntakorvaustulo tai meno, joka otettiin käyttöön Aikaisempaan nähden vaikutus on neutraali, mutta kuluerät näkyvät muutoksina perusopetuksen tuloissa ja menoissa. Henkilöstömenojen osalta talousarvio on erittäin tiukka ja syyslukukauden 2010 alku osoittaa pysyvätkö menot talousarvion puitteissa, koska esimerkiksi alkuvuoden sairauspoissaoloja oli edellisvuotta enemmän. Perusopetuksen palvelujen ostoon budjetoitu määräraha on jäänyt kustannustason noususta jälkeen, koska sen tasoa ei ole korotettu vuoden 2005 jälkeen. Perusopetuksen kehittämistyöryhmän työ ja investointiohjelman valmistelut ovat käynnistyneet. Erityisopetus Perusopetuksessa erityisen tuen tarve on ollut edelleen kasvussa. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksien sekä oppimisvalmiuksien arviointia on voitu tehdä riittävästi, koska koulupsykologitilanne on ollut aikaisempaa parempi. Erityisopetuksen järjestämisessä on edetty suunnitelmallisesti ja kehittämishankkeita on voitu käynnistää. KELPO-hankkeen avulla on valmistauduttu uuden erityisopetuksen strategian toimeenpanoon, tarjottu täydennyskoulutusta ja vertailtu hyviä käytäntöjä sekä edistetty esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Sairaalakoulun avopalvelutoimintaa on kehitetty ja tarjottu saman hankkeen osana. Koulunkäyntiavustajien määrää ja tuntimääriä on koordinoitu työryhmässä. Avustajien määrä oli 114, joka henkilötyövuosina merkitsee yhteensä noin 70 henkilötyövuotta. Tarve on kuitenkin n. 10 avustajaa enemmän, mikä vaatisi lisämäärärahan. Keski-Pohjanmaan erityisopetuksen ja oppilashuollon strategian mukaisia tavoitteita on toimeenpantu lukuvuosisuunnitelmien osana. Lukion erityisopetuksen kehittämishankkeen avulla on voitu järjestää erityisopetuksen palveluja myös lukio-opiskelijoille. Lukio ja muu toinen aste Toisen asteen yhteisvalinnan tulokset osoittavat, että lukiokoulutuksen vetovoima on edelleen heikentynyt, joka näkyy erityisesti Lucina Hagmanin lukion opiskelijamäärässä. Opiskelijamäärän lasku vaikuttaa saatavan valtionosuuden määrään. Kuntaliitosvalmistelun yhteydessä v tehdyn lukioselvityksen pohjalta käynnistetyn lukion kehittämisryhmän työskentely jatkui ja se esitti väliraportissaan helmikuussa 2010 lukion palvelurakenteen linjauksen kohti keskitettyä mallia. Kehittämistyö jatkuu ja tavoitteena on loppuraportin valmistuminen kesäkuussa Maakunnallisen toisen asteen koulutusyhteistyö jatkui kehittämishankkeen puitteissa. Toisen asteen yhteistyön strategiatyö käynnistyi ja aikaisempi voimaan tullut sopimus päivitettiin uudella sopimusehdotuksella, jonka on määrä astua voimaan Lukion tulosalueella oli käynnissä kolme hanketta ja uusia hankehakemuksia on 14

17 valmisteltu sama määrä. Lukion ja ammatillisen koulutuksen Urheiluakatemia hankkeessa on laajennettu yhteistyöverkostoa, laadittu esite sekä suunniteltu jatkotoimia. Kokkolanseudun opisto Opiston avoin opetustarjonta on lisääntynyt estraditaiteen koululta siirretyn tanssinopetuksen verran. Vapaan sivistystyön kursseille hakeutuminen on ollut aikaisempaa runsaampaa. Talouden toteutuminen Koulutusten myyntipalvelu on toteutunut talousarviossa suunnitellulla tavalla. Ruotsinkielinen osasto on lisännyt kurssisuunnittelun ja markkinoinnin yhteistyötään Kronoby medborgarinstituutin kanssa. Kuvataiteen perusopetuksen laajan opetussuunnitelman toteutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti, mutta edelleenkin yli puolet suomenkielisistä hakijoista jää vaille oppilaspaikkaa. Lohtajan ja Kälviän lasten ja nuorten kuvataidekurssien välistä yhteistyötä on vahvistettu yhteisellä näyttelytoiminnalla. Opiston toiminnan määrän lisääntymisen vuoksi päätoimisen henkilöstön määrä on jäänyt liian vähäiseksi. Työpaineita ovat lisänneet myös sisäilmaongelmien aiheuttamat oirehtimiset ja henkilöstön hajasijoittamiset. Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 41,8 %. Kohtaan tuet ja avustukset on tammi-huhtikuun aikana kirjattu yhteensä euroa. Suurimpana yksittäisenä avustuksena on saatu perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen euroa. Kotikuntakorvaustuloja on kirjattu yhteensä euroa huhtikuun loppuun mennessä. Toimintamenojen osalta henkilöstökulujen toteutuma on 32,7 %, joka on ajankohtaan nähden liian korkea. Vuonna 2009 vastaava luku oli 32,2 %:a tilinpäätökseen nähden. Henkilöstökorvauksia korotettiin vuoden 2010 talousarvioon n euroa tilinpäätökseen nähden. Tämänhetkinen toteutuma on n euroa pienempi kuin vuonna 2009 vastaavaan aikaan. Toimintakate on 32,4 %, ilman nettositovaa Kokkolan seudun opistoa jonka toimintakatteen toteutuma on 33,9 %. Opetustoimen tulosalue Suurimmat määrärahan ylityspaineet ovat palveluiden ostoissa. Toteutuma on 38,8 %. Palveluiden ostoihin on kirjattu ajalle yhteensä euroa kotikuntakorvausmenoja. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon ( ) mukaisesti kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuksien lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kotikuntakorvauksia ei ole huomioitu opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarviossa saa vastaavasti valtionosuutta niistä oppilaista jotka käyvät koulua muualla kuin Kokkolan perusopetuksen yksiköissä joten valtionosuuksien pitäisi lisääntyä. Varhaiskasvatuspalveluiden tulosalue Kohdassa aineet ja tarvikkeet on toteutuma 22,5 %:a. Koulujen oppikirjahankintoja on aikaistettu jonkin verran, joten toteutuma on n euroa korkeampi kuin vuonna 2009 vastaavana aikana. Määrärahat ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna Muut menot ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. Varhaiskasvatuksen tulokertymää korotettiin vuodelle 2010 n euroa tilinpäätökseen 2009 nähden. Toteutuma on vain 3,4 %:a korkeampi kuin vuonna Henkilöstömenojen toteutuma on 33,2 %, joka on ajanjaksoon nähden liian korkea. Palvelujen ostoissa tullaan tämänhetkisten tietojen perusteella saamaan jonkin verran säästöjä aikaan henkilöstömenojen ylitysten katteiksi. Kohdassa avustukset on toteutuma 32,9 %, ja kasvua on 6,7 %. Määräraha tullee ylittymään jonkin verran. Muut menot ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. 15

18 KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LAUTAKUNTA Tehtäväalue TA tot % ta TP 2009 tot % tp KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LTK Yhteiset menot ja kanslia Toimintatuotot ,2 % ,3 % Toimintakulut ,3 % ,6 % TOIMINTAKATE ,2 % ,8 % Kulttuuripalvelut Toimintatuotot ,9 % ,5 % Toimintakulut ,5 % ,1 % TOIMINTAKATE ,6 % ,2 % Kaupunginkirjastomaakuntakirjasto Toimintatuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut ,0 % ,3 % TOIMINTAKATE ,3 % ,8 % Museotoimi Toimintatuotot ,9 % ,1 % Toimintakulut ,8 % ,6 % TOIMINTAKATE ,6 % ,9 % Nuorisotyö Toimintatuotot ,2 % ,8 % Toimintakulut ,7 % ,2 % TOIMINTAKATE ,8 % ,8 % KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LTK YHT Toimintatuotot ,8 % ,6 % Toimintakulut ,9 % ,1 % TOIMINTAKATE ,9 % ,9 % Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta on nettositova yksikkö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Yhteiset menot ja kanslia Sivistyskeskuksen kanslia palvelee kulttuuri- ja nuorisotoimen hallintoa hoitamalla toimistotehtäviä sekä asiakaspalvelua. Työ koostuu kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan sekä liikuntalautakunnan kansliatehtävistä: esityslistat, pöytäkirjat, päätösluettelojen ylläpito ja asiakaspalvelu. Lisäksi kanslia on hoitanut sivistyskeskuksen puhelinneuvontaa sekä muita päivittäisiä kansliapalveluja. Kanslian toiminnat ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Erityisväriä kanslian työlle tarkastelujaksolla ovat tuoneet sivistystoimen ja sen hallintokuntien strategiaprosessit. Luontokokoelma Kieppi Kulttuuripalvelut Viljo Nissisen mineraalikokoelman näyttelyn kehittämistä on jatkettu yhteistyössä GTK:n kanssa. Armas Järvelän perhoskokoelman näytteitä on luetteloitu, seuraavaksi esille asetetaan kiitäjät ja kehrääjät. Veikko Salkion luontokokoelman fossiilikokoelman näytteiden tunnistamista on jatkettu ja tietoja on asetettu esille yhteistyössä Geologian museon asiantuntijan kanssa. Pyyntivälinekokoelma on asetettu esille. Yhteistyötä luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa on jatkettu. Näyttelytoimintaa varten on valmistunut näyttelyseinä. Ryhmiä on opastettu kaikissa kokoelmissa. Kävijämäärä on ollut noin Kulttuuritoimintaan perustuvien hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen sekä kiinnostavien kulttuuritapahtumien turvaamiseksi tulosalue on käynnistänyt toimintavuotensa jakamalla vuoden toiminta-avustukset kulttuurijärjestöille sekä projektija vuokra-avustuksia eri kulttuuritoimijoille. Myös taidelaitosten vuosittainen avustaminen on käynnistynyt vuoden alussa laaditun maksatusaikataulun mukaisesti. Tulosalue on jatkanut henkilöstövoimavarojensa koordinointia kuntaliitoksen tuomien organisaatio- ja palvelutarvemuutosten pohjalta. Vuoden 2009 kuntaliitos vaikuttaa edelleen myös tulosalueen palvelujen koordinointiin ja suunnitteluun. 16

19 Kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Kulttuuripoliittisen strategian toimeenpanon rinnalla on tulosalueen toiminnan ohjaamisen työkaluksi valmisteltu tulosaluekohtaista, vuoden 2013 loppuun yltävää kehittämisstrategiaa. Em. strategiatöiden lisäksi on tulosalue osallistunut sivistyshallinnon sisäisen yhteistyön pohdintaan toimialan yhteisessä sivistysstrategiaprosessissa. Kirjaston talous on toteutumassa käyttösuunnitelman mukaisesti. Edellisenä vuonna lähetetyt hankehakemukset ovat saaneet myönteiset päätökset. Toimipisteissä on järjestetty näyttelyitä, tapahtumia ja kirjailijavierailuja. Henkilökunnalle on järjestetty täydennyskoulutuspäivä. Kirjasto on aktiivisesti mukana kehittämässä Axiell Oy:n uutta valtakunnallista kirjastojärjestelmää. Digitointiprojektin puitteissa on digitoitu käsinkirjoitettuja vanhoja luentomuistioita. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin maalis-huhtikuussa. Luminen ja kylmä talvi aiheutti sen että pääkirjaston kattoikkunasta vuoti vettä kirjaston sisään. Museotoimi Museon näyttelypoliittinen ohjelma on työn alla. Ohjelman tavoitteena on linjata museon näyttelyiden tavoitteita ja periaatteita vuosiksi eteenpäin. Näyttelytoiminta toteutuu kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan hyväksymän näyttelykalenterin mukaisesti. Tänä vuonna on toteutettu kolme vaihtuvaa näyttelyä ja neljäs ja suurin näyttely Merihistoriaa Kokkolassa on työn alla. Henkilöstön osaamisia on vahvistettu ja vahvistetaan jatkossakin koulutuksin. ETT eli Erikoistietotoimisto on vakiinnuttanut toimintansa ja sijaitsee museon toimistotiloissa. Sen tavoitteena on osallistaa yleisöä museon toimintaan mukaan mm. jakamalla historiatietoaan museon kanssa. Museo on panostanut museopedagogiaan eli museo-opetukseen mm. järjestämällä monipuolisia ja toiminnallisia tapahtumia näyttelyiden yhteydessä ja tekemällä tiivistä yhteistyötä etenkin koulujen kanssa. Maakuntamuseo hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtävää antamalla lausuntoja rakennuskulttuurin osalta Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Kumppanuustoiminta ITE-museon osalta jatkuu, konkreettisena esimerkkinä siitä mainittakoon helmi-maaliskuussa toteutettu Pohjoismaista ITE-taidetta -näyttely. Museo on osallistunut myös Kansansoitinmuseon perusnäyttelyn uusimiseen Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa yhteistyössä Kansanmusiikki-Instituutin kanssa. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen talous on toteutumassa kehyksen mukaisesti. Lähetetyt hankehakemukset ovat saaneet myönteiset, vaikkakin euromääräisesti odotettua pienemmät rahoituspäätökset. Toimintakatteeseen hankeavustukset eivät nettosidonnaisuuteen vedoten vaikuta. Seutukuntayhteistyö on edennyt K-P:n nuorisotiedotuksen kehittämisen myötä. Nuorisotiedotuksen toinen palvelupiste avattiin kaupunginkirjastoon. Avoin talo-/tilatoiminta on otettu kehittämiskohteeksi, valtakunnallisen nuorisotalotoiminnan kehittämishankkeen ja tiloilla tehtävän sisäisen arviointimenetelmän käyttöönoton myötä. Nuorisopalvelujen avustuspolitiikkaa muokattiin avustuspolitiikkatyöryhmän valmistelemana ja vuosiavustukset myönnettiin uuden valmistelutavan pohjalta. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä on jatkettu koulukummitoiminnan myötä. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty sekä Youth in action -ohjelman että Euromance-valmistelujen myötä. 17

20 Talouden toteutuminen Talousarvion toteutuma on koko lautakunnan osalta oikealla tasolla. Toimintatuottojen toteutuma on jo 54,8 %, johtuen lähinnä myönteisistä rahoituspäätöksistä. Toimintakulujen toteutuma huhtikuun loppuun mennessä on 31,9 %. Toimintakatteen toteutuma on 30,9 %. Määrärahat ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. 18

21 LIIKUNTALAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelut Toimintatuotot ,8 % ,9 % Toimintakulut ,1 % ,5 % TOIMINTAKATE ,3 % ,4 % Liikuntalautakunta on nettositova yksikkö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Liikuntapalvelut Liikuntalautakunnan toiminta on toteutunut aikataulussaan asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Talouden toteutuminen Uuden avustussäännön mukaisesti kohde- ja koulutusavustukset ovat haettavissa läpi vuoden. Liikuntapalveluiden järjestämiä ohjaaja- ja valmentajakoulutuksia on toteutunut pari kappaletta. Ulkoiluolosuhteita on kartoitettu Suomen Ladun Sulka II -hankkeen puitteissa, johon Kokkola osallistuu pilottikuntana. Yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa perustetun ulkoilutyöryhmän laatima ulkoilun kehittämissuunnitelma valmistuu kesäkuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi euron valtionavustuksen Lohtajan monitoimihallihankkeelle, jonka suunnittelu on edennyt aikataulun mukaisesti urakkatarjouspyyntö-vaiheeseen. Kokkolan Urheilutalon hankesuunnittelu jatkuu valitun konsultin kanssa. Liikuntapalvelut -tulosalueen strategia on valmisteltu kaupungin ja sivistystoimen strategioiden pohjalta osallistamalla niin henkilöstö kuin lautakunnan jäsenetkin prosessiin. Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa on osallistuttu hyvinvointiohjelman laatimiseen. Osana Sulka II -hanketta toteutettiin internetissä ulkoilupaikkoja koskeva asukaskysely, johon vastasi 458 kokkolalaista. Kokonaisuudessa asukkaat ovat tyytyväisiä ulkoiluolosuhteisiin. Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät ulkoiluverkoston yhtenäistämiseen ja tiedottamiseen. Liikuntapalveluiden järjestämistä ohjatuista palveluista (jumpat, vesijumpat ja vauvauinti) tehtiin asiakaskyselyt huhtikuun lopussa. Uintikeskus VesiVeijarin kävijämäärä on hieman laskussa ( edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan kävijää) mutta kävijän vuositavoite toteutunee silti. Erityisliikuntakortin käyttö on jatkunut yhtä aktiivisesti kuin aikaisemmin. Lasten ja nuorten liikuntaa on kehitetty hankkeen puitteissa ja yhteistyössä yhdistysten kanssa tarjottu mm. perheliikuntaa. Liikuntalautakunnan toimintatuottojen toteutuma on huhtikuun loppuun mennessä 33,8 %. Toimintakulujen toteutuma on 31,1%. Toimintakate 30,3 % on ajankohtaan nähden oikealla tasolla. 19