OSAVUOSIKATSAUS 2/

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 TARKASTUSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot ,4 % ,2 % Toimintakulut ,8 % ,5 % TOIMINTAKATE ,3 % ,1 % Talouden toteutuminen Käyttömenot Toimintatuotot Toimintakulujen määräraha on tarkastustoimen osalta euroa ja toteutuneet menot elokuun loppuun mennessä ,26 euroa eli 46,6 %. Toimintatuottojen tuloarvio on euroa. Tuloja on kertynyt euroa, joten toteutumisprosentti on 93,4 %. Toimintakatteen toteutuma on 43,01 %. 1

4 KAUPUNGINHALLITUS tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 KAUPUNGINHALLITUS Kaupungin johtaminen Toimintatuotot ,6 % ,1 % Toimintakulut ,5 % ,8 % TOIMINTAKATE ,1 % ,6 % Kaupungin kanslia Toimintatuotot ,3 % ,3 % Toimintakulut ,2 % ,2 % TOIMINTAKATE ,7 % ,0 % Henkilöstöhallinto Toimintatuotot ,8 % ,3 % Toimintakulut ,4 % ,5 % TOIMINTAKATE ,9 % ,8 % Taloushallinto- ja it-palvelut Toimintatuotot ,4 % ,8 % Toimintakulut ,6 % ,1 % TOIMINTAKATE ,1 % ,3 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot ,1 % ,6 % Toimintakulut ,4 % ,9 % TOIMINTAKATE ,4 % ,9 % Suunnittelu ja aluekehitys Toimintatuotot ,5 % ,5 % Toimintakulut ,0 % ,0 % TOIMINTAKATE ,0 % ,6 % Käyttövaraus Toimintatuotot ,0 % #JAKO/0! Toimintakulut ,0 % ,7 % TOIMINTAKATE ,1 % ,7 % Pelastustoimi Toimintatuotot #JAKO/0! ,0 % Toimintakulut ,9 % ,5 % TOIMINTAKATE ,3 % ,6 % KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot ,8 % ,7 % Toimintakulut ,0 % ,3 % TOIMINTAKATE ,7 % ,0 % Nettositovat: Palkkavaraus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut ,8 % ,7 % TOIMINTAKATE ,8 % ,7 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot ,1 % ,6 % Toimintakulut ,4 % ,9 % TOIMINTAKATE ,4 % ,9 % Työllistäminen Toimintatuotot ,7 % ,5 % Toimintakulut ,4 % ,9 % TOIMINTAKATE ,9 % ,0 % It-palvelut Toimintatuotot ,4 % ,2 % Toimintakulut ,9 % ,6 % TOIMINTAKATE ,3 % ####### Ruokahuolto Toimintatuotot ,8 % ,9 % Toimintakulut ,2 % ,2 % TOIMINTAKATE ,4 % #JAKO/0! Ilman nettositovia Toimintatuotot ,3 % ,8 % Toimintakulut ,0 % ,6 % TOIMINTAKATE ,3 % ,2 % 2

5 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kanslia Viestintäryhmä on vastannut siitä, että Kokkola.fi lehden kaksi numeroa on ilmestynyt. Kolmas numero julkaistaan lokakuun loppupuolella. Sähköisen asioinnin työryhmä on kokoontunut kerran ja jatkaa työskentelyään. Nettisivuja on kehitetty vastaamaan ajan haasteita. Muun muassa pidetty valtuuston kokous videoitiin ja esitettiin nettisivuilla. Käännöspalveluita on vahvistettu, neljäs kielenkääntäjä on aloittanut työssään. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen kehittämistä jatketaan. Sisäisten palvelujen tuottamisen kehittäminen: postituksen työjärjestelyt on toteutettu. Puhelinvaihteen laajennus: Ullavan terveysasema 08/2010. Aikataulutettu Lohtajan aluetoimisto sekä useita toimipisteitä Kälviällä toteutettavaksi 10/2010. Lohtajan ja Ullavan aluetoimistojen asiakaspalvelupisteiden työjärjestelyistä on tehty pysyvä käytäntö. Yhteispalvelutarjonta on laajentunut: Ullavassa uutena Poliisin lupapalvelut, verohallinnon palvelut kaikissa aluetoimistoissa. Tukipalvelujen (mm. ruokapalvelut) yhtenäistämisen selvitystyö jatkuu. Henkilöstöhallinto Henkilöstöstrategia hyväksyttiin keväällä Taloushallinto ja it-palvelut Työn vaativuuden arviointi on saatettu loppuun varhaiskasvatuksessa ja järjestelmään perustuvia uusia palkkoja on maksettu Sosiaali- ja terveyspalvelujen TVA on tehty ja palkat vahvistetaan syksyllä Sivistyskeskuksen (kirjasto, kulttuuri, liikunta, museo ja vapaa-aika) työn vaativuuden arviointi on aloitettu. Sairauspoissaolojen kertymästä on lähetetty yhteenvetotilastoja sekä työpaikkakohtaisia raportteja pilottiyksiköille (terveyskeskus, varhaiskasvatus, ruokahuolto) tammi-huhtikuulta seurattavaksi ja varhaisen tulen mallin pohjaksi. Sairauspoissaolojen yhteenvetotilastot tammi-elokuulta lähetetään kaikille kaupungin työyksiköille. Rekrytointi- ja sijaishallintaohjelma hankintaan syksyn aikana. Koulutuksen hallintaohjelman (HRM) käyttöä on laajennettu Tuottavuusohjelman toteuttamisen seurantaraportti ajalta on laadittu ja se käsitellään kaupunginhallituksessa lokakuussa. Toimialojen ja liikelaitosten talouden toteutumisesta on laadittu kuukausiraportit maalis-elokuulta. Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutumista useissa kokouksissaan. Talouden ja toiminnan osavuosikatsaus ajalta on käsitelty kaupunginvaltuustossa Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimisohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa Konserniyhteisöt ovat toimittaneet taloustiedot ajalta

6 Seudullisen IT yhteistyöstrategian suunnittelupäivä on pidetty. Sen pohjalta jatketaan yhteistoiminnan muotojen selvittämistä. Suunnittelu ja aluekehitys Toimiala- ja elinkeinostrategiat on hyväksytty. KOKO ohjelman rahoituksesta on tehty päätökset ja toiminta kaikkien toimenpidekokonaisuuksien osalta on käynnistynyt. Tuottavuusohjelman 2010 hankkeiden etenemisestä on koottu väliraportti. Useimmat hankkeet ovat käynnistyneet. Ohjelman sisältöä ja vaikuttavuutta on tavoitteena parantaa seuraavassa tuottavuusohjelmassa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Kokkola on mukana Kuntaliiton USO hankkeessa ( uuden sukupolven organisaatio), jossa voidaan saada tukea mm. konsernijohtamisen ja toiminnan organisoinnin kehittämiseen Joukkoliikenne Pelastustoimi Loppuvuodesta 2009 astui voimaan uusi joukkoliikennelaki. Kaupungin taholta uuden lain edellyttämät toimenpiteet toimivaltaisena lupaviranomaisena on viety pääsääntöisesti loppuun. Syksyn aikana kaupungin valmistelee ja hyväksyy vielä kaupunki- ja seutulippujen hintavelvoitteen edellyttämät yhteistyösopimukset kaupungin, ELY:n ja liikennöitsijöiden välillä sekä sopimuksiin liittyvät lisäasiakirjat. Onnettomuuksien ennalta ehkäisytoiminta on ajankohdan mukaisessa tavoitteessa. Pelastustoiminta ja valmiuden ylläpito on muilta osin tavoitteessa, paitsi sukeltajien määrää ei ole saatu lisättyä 7/24-valmiuden edellyttämälle tasolle. Sairaankuljetustoiminta sovitun ( KH, TK, pela ) mukaisesti. Väestönsuojelutoiminta on jäljessä tavoitteesta. Talous on ajankohtaan nähden talousarviossa. Talouden toteutuminen Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen toimintamenoista on toteutunut noin 60 % ja menot ovat laskeneet viime vuodesta noin 1 %:n. Avustuksiin on tänä vuonna varattu vähemmän kuin viime vuonna. Elinkeinopalvelujen menot ovat myös pienemmät kuin viime vuonna, jolloin oli käynnissä Tankarin saaren kehittämis- ja rakennusten kunnostamishanke. Vuoden 2010 työterveyshuollon määrärahat tulevat ylittymään noin eurolla, josta Kela korvaa noin puolet. Ylitys voidaan kattaa muiden yksiköiden määrärahasäästöillä. Kokonaisuutena kaupunginhallituksen menot ja tulot näyttävän toteutuvan talousarvion mukaisesti. 4

7 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot ,4 % ,9 % Toimintakulut ,9 % ,8 % TOIMINTAKATE ,5 % ,7 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talouden toteutuminen Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto aloitti toimintansa Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kokkola, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Perho, Kaustinen, Veteli, Halsua ja Kruunupyy. Vuoden 2010 keskeisiä tavoitteita on saada uusi organisaatio toimimaan yhtenäisenä koko alueella sekä kehittää henkilöstön työnjakoa ja suunnitelmallista toimintaa, jolloin tarkastuksista kertyviä maksutuloja saadaan lisättyä. Ympäristöterveydenhuollolle ei vielä vuodelle 2010 ole määritelty sitovia yksityiskohtaisia tavoitteita. Eläinlääkärien palkkoja on harmonisoitu ja terveystarkastajien työn vaativuuden arviointi on toteutettu (TVA). Palkkojen harmonisointi toteutetaan TVA:n pohjalta. Yhden terveystarkastajan työpiste on siirretty Kälviältä Kannukseen. Valvonnan yhtenäistämiseksi on otettu käyttöön yhteinen asiakasrekisteri. Asiakasrekisterin kehittämistä aloitettiin projektityöntekijän avulla ja tietojen syöttö rekisteriin jatkuu. Valtio on myöntänyt euroa ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseksi asiakasrekisterin yhtenäistämisen, eläinlääkintähuoltolain toimeenpanon seurannan kehittämisen ja kaksikielisen palvelun varmistamisen avulla. Hanke toteutetaan aikana. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ulkomyyntimääräykset on tehty. Valvontasuunnitelmia on toteutettu käytettävissä olevien työresurssien mukaan. Eläinlääkintähuollon tehtävät on hoidettu erikoislakien edellyttämällä tavalla, mutta resurssipuute on todettu varsinkin eläinsuojelutehtävissä. Luonnos ympäristöterveydenhuollon strategiasta on laadittu. Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 50,4 % Toimintakulujen toteutuma on 62,9 % ja toimintakate 83,5 %. 5

8 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Toimintatuotot ,9 % ,5 % Toimintakulut ,2 % ,0 % TOIMINTAKATE ,8 % ,0 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut Toimintatuotot ,9 % ,1 % Toimintakulut ,8 % ,6 % TOIMINTAKATE ,1 % ,5 % Vanhustyö Toimintatuotot ,5 % ,5 % Toimintakulut ,1 % ,4 % TOIMINTAKATE ,8 % ,3 % Terveyspalvelut Toimintatuotot ,8 % ,9 % Toimintakulut ,1 % ,6 % TOIMINTAKATE ,3 % ,2 % Erikoissairaanhoito Toimintatuotot ,4 % ,1 % Toimintakulut ,4 % ,1 % TOIMINTAKATE ,3 % ,0 % SOSIAALI- JA TERVEYSLTK YHT Toimintatuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,1 % ,6 % TOIMINTAKATE ,1 % ,7 % Nettositovat: Toimeentulotuki Toimintatuotot ,3 % ,5 % Toimintakulut ,4 % ,0 % TOIMINTAKATE ,3 % ,0 % Työmarkkinatuki kuntaosuus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut ,0 % ,3 % TOIMINTAKATE ,0 % ,3 % Ilman nettositovia Toimintatuotot ,3 % ,2 % Toimintakulut ,5 % ,5 % TOIMINTAKATE ,5 % ,5 % Terveyttä edistäviin ja ongelmia ehkäiseviin tekijöihin vaikuttaminen Terveyshyöty huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Terveyskeskuksessa toimii Terveyden edistämisen työryhmä. Eri hallintokuntien poikkihallinnollinen työryhmä toimii Timo Mämmin johdolla. Ydinprosessien nimeäminen, prosessien kuvaaminen ja kehittäminen yli toimialojen Ydinprosessit on nimetty, niiden omistajat vahvistettu ja prosessien kuvaaminen on aloitettu. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä näkökulma on huomioitu rakenteellisesti maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa, jossa yhtenä tavoitteena on terveellisten ruokailutottumusten ja elintapojen edistäminen elintasosairauksien ehkäisemiseksi. Varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa Työstää Hyvinvointi- ja turvallisuuspoliittiset strategiat On laadittu maakunnalliset hyvinvointi- ja turvallisuuspoliittiset strategiat sekä päihdestrategia, joka on laajentumassa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Strategioiden jalkauttaminen ja pysyvä seuranta on aloitettu. Toiminnassa on huomioitu koko maakunta ja Kruunupyy. 6

9 Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Lautakunta on pitänyt yhteyttä kuntalaisiin ja järjestöihin. On järjestetty yhteistyötapaamisia ja tehty asiakaskyselyjä. Asiakaskontaktin onnistuneisuus ja toimiva vuorovaikutteinen viestintä Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden seuranta Vuonna 2009 on kartoitettu koko soten henkilöstötyytyväisyyttä ja alkuvuonna työyksiköt ovat laatineet kyselyn pohjalta toimenpideohjelman omalle yksikölleen. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuutta on mitattu kouluttamalla kokemusasiantuntijoita ja vastaanottamalla heidän palautettaan palvelujärjestelmästä. Tarvelähtöinen ja resurssien mahdollistama palvelujen määrä ja laatu Palautejärjestelmän kehittäminen Palautejärjestelmän kehittämisessä on jääty odottamaan keskushallinnon ratkaisua ohjelmista. Palvelujen riittävyys, oikea kohdentaminen ja laadukkuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sen suhteellisen osuuden kasvattaminen Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, kasvattaa sen suhteellista osuutta sekä sopia yhteistyöstä ja työnjaosta keskussairaalan kanssa. Toteutuminen tapahtuu erityisesti maakunnallisen järjestämissuunnitelman kautta. RAVAN ottamista RAIN tueksi on harkittu, jotta pystyttäisiin entistä parempaan ja oikeudenmukaisempaan palvelujen kohdentamiseen. Hoitoketjun toimivuus (sakkomaksut) Sakkomaksut ovat vähentyneet oleellisesti. 1.5.alkaen niitä ei enää ole tullut. Erikoissairaanhoidon käyttö on vähentynyt, vuositasolla vähennys on noin 6000 hoitopäivää. Kaupunki on saanut palautusta em. syystä. Palveluiden kehittämistä varten on tehty palvelutarvearvioita ja selvityksiä, joita konkretisoidaan yhteisesti sairaanhoitopiirin kanssa. Uskottavana ydinkunta palvelujen järjestäjänä ja strategisena päätöksentekijänä Johtajuuskoulutus (JET) Johtajuuskoulutukseen osallistuu noin 20 henkilöä. Kokemukset koulutuksesta ovat olleet myönteisiä. Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Tuottavuusohjelman toteutumisesta annetaan raportti 9/2010. Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Soten toimintasääntö on vahvistettu. Palvelun tuottavuuden parantaminen Tavoitteellinen prosessien kehittäminen Ydinprosessit on nimetty, niiden omistajat vahvistettu ja prosessien avaaminen aloitettu. Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Kokkolan ja Kruunupyyn välisen yhteistyön syventäminen Yhteistyö on sujunut hyvin erilaisista lähtökohdista huolimatta. Yhteistyön syventäminen ja toimintojen laajempi yhteistyö on aloitettu. Ollaan siirtymässä yhteiseen potilas-/asiakastietojärjestelmään. Sosiaali- ja terveystoimen mahdollisimman suuri eheys ja optimaalinen palvelurakenne Ostopalvelujen hallinnan kehittäminen Tavoitteena on Soten mahdollisimman suuri eheys. Keskussairaalan kanssa on perustettu yhteinen soten johtoryhmä. Tavoitteena on entistä laajempi palvelujen yhteissuunnittelu optimaalisen palvelutason saavuttamiseksi. 7

10 Toimiva seuranta- ja palautejärjestelmä On jääty odottamaan keskushallinnon ratkaisuja. Toimivaa järjestelmää kaivataan. Tiedolla pitää pystyä ohjaamaan palvelujärjestelmää. RAIn tueksi on harkittu otettavaksi RAVA, joka saattaisi antaa siihen lisää mahdollisuuksia. Kruunupyyn ja Kokkolan toimintakäytäntöjen kehittäminen Asiakastyytyväisyyden seuranta Asiakaspalautejärjestelmän kartoittaminen on aloitettu, tavoitteena on rakentaa yhtenäinen ja kattava asiakaspalautejärjestelmä. Laatujärjestelmän rakentaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin Laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu terveyskeskuksen mallin pohjalta. Johtamis-, esimies- ja alaistoimintojen kehittäminen Rekrytointisuunnitelmien ja menetelmien kehittäminen ja toteuttaminen Rekrytointia on tehostettu ja lääkäreitä palkattu. KPSHP:n kanssa on tehty yhteistyötä. Tulevaisuuteen on varauduttu esim. varahenkilöjärjestelmän avulla. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Liittyy osaamiskartoituksiin ja kehityskeskusteluihin. JET opintojen osana tehdään useaan yksikköön osaamiskartoitus, jonka tuloksia hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa. Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Toimenkuvien ajantasaistaminen TVA:n laatimisen johdosta kaikki toimenkuvat ovat varsin hyvin ajan tasalla. Työntekijät odottavat konkreettisesti tehdyn työn tuloksia (oikeudenmukainen palkkaus). Osaamiskartoitusten kattava työstäminen ja käyttöönotto Kotihoidossa on tehty osaamiskartoituksia osana kehityskeskustelua. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen Perehdyttämisen kehittäminen, seuranta On laadittu perehdyttämissuunnitelma, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Henkilökunnan osaamisen tarpeiden kartoittaminen ja kehittäminen Osaamisen ylläpitäminen täydennyskoulutuksella Koulutustarpeet arvioidaan osaamiskartoituksessa ja kehityskeskusteluissa. Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittäminen Työnkierron ja urakehityksen mahdollistaminen Valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota työnkiertoon ja sisäiseen urakehitykseen. Työnkierrossa tavoitteena on myös osaamisen laajentaminen ja syventäminen. TYKY-toiminnan kehittäminen TYKY-toimintaa on kehitetty ja palvelualueittaiset ryhmät perustettu. Säännölliset henkilöstökyselyt Tavoitteena ovat säännölliset henkilöstökyselyt (noin kahden vuoden välein). Vuoden 2011 talousarvioon on varattu määrärahat uutta kyselyä varten. Kattavat kehityskeskustelut Tavoitteena on 100 %:n toteutuminen. Lopullinen tulos saadaan loppuvuonna. Esimiehille on korostettu kehityskeskustelujen tarpeellisuutta. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotto Henkilöstöyksikön kanssa on tehty laajaa yhteistyötä. 8

11 Laatujärjestelmän mukaisten järjestelyjen (yksikkökokoukset, viestintä, johdon katselmukset ym.) käyttöönotto toimialoilla ja työyksiköissä Laatuun on panostettu: yksikkökokouksia, johdon katselmuksia ja erilaisia laatuasiakirjoja. Toiminnan ulottaminen sosiaalitoimeen on kuitenkin alkutekijöissä. Talouden tasapaino Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Väliraportti on annettu kesäkuussa 2010 ja uusi tuottavuusohjelma tehdään syyskuussa Palvelujen tuottavuuden parantaminen Talousarviosuunnittelun kehittäminen Talousarviosuunnittelujärjestelmän kehittämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Esim. yksikkökustannuksista ja henkilökunnan asiakastyön osuuden suuruudesta tarvitaan tietoa. Investointien oikea-aikaisuus Prosessien tehokkuuden arviointi ja kehittäminen Investointeihin odotetaan lisääntyvää suunnitelmallisuutta. Tarpeiden ja resurssien ristiriita on arkipäivää myös tulevaisuudessa. Liikelaitosten ja yhtiöiden kannattavuus Omaisuusmassan kriittinen tarkastelu Esimiesten talousosaamisen kehittäminen Järjestetään neljä tilaisuutta vuoden aikana. JET-koulutukseen sisältyy vahva talousosuus. Omien toimialojen ja liikelaitosten sekä yhtiöiden, kuntayhtymien ja yhteisöjen toimiva ohjaus Palvelujen tuotteistamisen jatkaminen Tuotteistaminen jatkuu. Apuna käytetään ulkopuolisia konsultteja. Tuotteistaminen on tuskin valmiina vuoden 2010 lopussa. Tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Kaupunkiyhteistyön kehittyminen Pietarsaaren kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen TK:n ja KPSHP:n yhteistyön laajentaminen ja syventäminen on mahdollistanut palvelujen lisääntyvän myynnin Pietarsaaren alueelle esim. kesän 2010 aikana. Aseman vahvistuminen kaupunkiseutujen joukossa ja valtionhallinnon yhteistyön kehittyminen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Turvallisuuspoliittisen ohjelman laatiminen maakunnallisesti ja sen edelleen työstäminen Kokkolan olosuhteisiin Suunnitelma on valmiina. Jalkauttaminen ja säännöllinen seuranta on alkamassa. Seuraavan vuoden painopisteet on valittu. Koulutus- ja osaamisyksiköiden ja verkostojen vahvistaminen Yhteistyön kehittäminen oppilaitosten kanssa Yhteistyö on toiminut hyvin. Säännölliset tapaamiset ovat toteutuneet. On varmistettu, että saamme myös tulevaisuudessa osaavaa henkilökuntaa. Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kansalaisaktiivisuuden edistäminen (Kampa hanke) Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Järjestöjen kanssa on järjestetty tapaamisia. Yhteistilaisuuksia esim. yrittäjyydestä. On pyritty hyödyntämään liikuntaa ja kulttuuria laaja-alaisessa hyvinvointipolitiikassa. 9

12 Terveyskeskuksen osavuosikatsaus Talouden toteutuminen Terveyskeskuksen toiminnan suunnittelua ja toteutuksen arviointia ohjaa terveyskeskuksen strategia, ja toiminnan kehittäminen perustuu kunkin yksikön omaan toimintasuunnitelmaan. Toimintaa on kehitetty aktiivisesti ja erityisesti lääkärien rekrytoinnissa on onnistuttu erinomaisesti. Parantuneen lääkäritilanteen johdosta toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin vastaanottojen hoitoon pääsyssä. Osastojen profi ili on muuttunut alkuvuoden aikana akuutimmaksi, pitkäaikaispotilaiden määrä on laskenut ja vaihtuvien paikkojen määrä noussut. Terveyskeskuksen osastoilta siirtyi hoivatasoisia potilaita yksityiseen palvelutaloon laitos- ja palveluasumispaikoille. Vapautuville paikoille siirtyi erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystyksestä hoidollisesti nykyistä vaativampia potilaita. Kesän ajan vastaanotot ja vuodeosastot toimivat normaalisti, eikä sulkuja ollut. Hoitoon pääsyssä suurimmat ongelmat ovat puheterapiassa ja hammashuollossa. Vastaanoton laajennuksesta huolimatta terveyskeskuksen työtilat ovat osoittautuneet riittämättömiksi hyvän lääkäritilanteen vuoksi. Terveyskeskuksessa on tehty sisäisiä järjestelyjä ja henkilöstöä on siirtynyt vuokratiloihin. Laatutyötä on jatkettu laatutyön vuosikellon mukaisesti. Kesäkuussa suoritettuun ylläpitoauditointiin osallistuivat fysioterapian yksikkö ja osasto 3. Auditointipalaute oli rohkaisevaa ja organisaatio sai toiminnastaan useita erityismainintoja. Toiminnan vilkastumisen myötä myös talouden toteutumassa on ylitystä. Tärkeimpinä selittävinä tekijöinä ovat henkilöstömenot, palveluiden ostot, ulkoistusten 7 % hinnannousu, vuokrakulujen nousu, H1N1-epidemian ja noroviruksen aiheuttamat ylimääräiset kulut, laboratoriopalveluiden ja aineiden ja tarvikkeiden hintojen nousu. Erityisesti lääke- ja hoitotarvikkeiden kulut ovat ylittyneet toiminnallisista syistä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloustilanne suhteessa talousarvioon on vaikea. Tammi-elokuun toteutuman perusteella toimintakulut ovat yli 8 prosentin kasvussa suhteessa viime vuoteen ja talousarvion toteutumisprosentti on 71,5 %, joka on noin 4,5-5 % yli laskennallisen keskiarvotavoitteen (Kruunupyyn vastaava toteutumisprosentti on 68,7 %). Toimintatuottojen toteutuma ja kehitys ovat hyvällä tasolla ja ne vastaavat talousarvion tavoitteita. Kokkola Kulujen kasvu ja poikkeama talousarviosta johtuvat pääosin toiminnallisista asioista. Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet lähes 9 %:n kasvussa ( ) ja se selittää lähes 40 % kokonaiskasvusta. Kesän aikana on tapahtunut selvä käänne. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole enää kasvaneet ja osastojen sulkemiset pienentävät erikoissairaanhoidon kuluja Kokkolassa. Menojen kokonaiskasvu on jäämässä kohtuulliseksi, vaikka toisaalta sulkemiset ovat lisänneet perusterveydenhuollon ja vanhustyön kustannuksia. Henkilöstömenoissa sijaiskulut ja erilliskorvaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Sairauslomasijaisten kustannukset ovat nousseet lähes 40 % ja useissa toimintayksiköissä on jouduttu palkkaamaan yöhoidon ja työvuorojen vähimmäisvaatimusten hoitamiseksi sijaistyövoimaa, joiden palkkaukseen ei ole määrärahoja. Vuorotyön lisääntyminen lisää erilliskorvausten määrää. Erityisesti kotihoidossa ja vanhusten asumispalveluissa on palkattu lisätyövoimaa, joilla ei ole palkkamäärärahoja budjetissa. 10

13 Eurolääkäreiden ja ostolääkäreiden palkkaukseen on käytetty selvästi viime vuotta enemmän rahaa. Terveyspalveluiden lääkärivirkoja on täytetty, mutta kaikkien virkojen osalta määrärahaa ei budjetissa ole ollut. Asiakaspalveluiden ostoissa vanhusten asumispalveluiden ostot ovat alkuvuonna lisääntyneet ja terveyspalveluiden vastaanottojen ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet n. 7 % hintojen muutosten vuoksi. Palveluntuottajan vaihtuminen Kälviän terveysasemalla lisäsi myös hieman kustannuksia. Psykiatristen kuntoutuspotilaiden siirto keskussairaalasta halvemmille sosiaalitoimen ostopalvelupaikoille on lisännyt kustannuksiamme. Määrärahoja tähän kokonaisuuden kannalta edulliseen toiminnalliseen muutokseen ei sosiaalityön budjetissa kuitenkaan ole. Tänä vuonna terveyspalveluiden kuluissa ovat ensi kertaa mukana pääomakulut, joita ei aikaisemmin budjetissa ollut. Tämä merkitsee vuositasolla euron lisäkustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle. Kustannusvaikutus kahdeksan kuukauden osalta on noin euroa (n. 4 % menokasvusta). Muita muutoksia ovat mm. lääkemenojen ja laboratoriokulujen kasvu terveyskeskussairaalassa ja kotisairaalassa sekä vammaispalveluiden avustajatoiminnan ja kuljetuspalveluiden kasvu. Uutta toimintaa sosiaali- ja terveystoimen budjetissa ovat lisäksi ensivastetoiminnan kustannukset (siirtyivät pelastuslaitokselta). Toimeentulotuessa ja työmarkkinatuessa syntyy säästöjä. Toimeentulotuen kysyntä ei enää viime vuoteen verrattuna kasva ja työllistämistoimissa on onnistuttu. Lastensuojelun menot on onnistuttu pitämään viimevuotisella tasolla. Kokonaisuutena sosiaalityön ja vammaispalveluiden tulosalueella toimintakulujen talousarvio näyttäisi pitävän. Useat uudet toimintayksiköt ovat aloittaneet tänä vuonna (mm. MedOne Oy:n ostopalvelupaikat, kehitysvammaisten asumisyksikkö Ullavassa, Ikäneuvolan aloittaminen, vammaisten avustajatoiminnan täysimääräinen käynnistyminen). Nämä lisäävät kulupaineita. Hoitoketjussa tapahtuu isoja muutoksia, kun keskussairaalan osastojen sulkemisen vaikutukset kokonaisuuteen alkavat näkyä. Alkuvuonna hoitopaikkoja on ollut jopa vajaakäytöllä esim. terveyskeskussairaalassa ja vanhusten asumispalveluissa. Toimeentulotuen, lastensuojelun, ikääntymisen ja sairastavuuden aiheuttamat palvelutarpeet voivat muuttua nopeasti. Taloustilannetta tasaa se, että loppuvuonna ei tule isoja yleiskorotuksia palkkoihin. Kruunupyy Kruunupyyn taloustilanne on erikoissairaanhoitoa ja lasten suojelua lukuun ottamatta hyvä. Talousarvion kulu- ja tuottotavoitteet ovat pääosin saavutettavissa. Kruunupyyn erikoissairaanhoidon kulut ovat yli 10 %:n kasvussa suhteessa viime vuoteen. Malmin sairaalan käyttö on hieman vähentynyt. Erikoissairaanhoidon talousarvio on pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätös, joten kehitys ennakoi merkittävää ylitystä koko vuodelle. Kulukasvun syynä ovat selvä palveluiden käytön lisääntyminen sekä yksikköhintojen nousu. Lastensuojelun menot ovat tänä vuonna nousseet Kruunupyyssä erittäin paljon. Vuonna 2009 ei huostaanottoja ollut lainkaan ja tänä vuonna on tapauksia ollut yli 10. Tälle vuodelle ei ollut varattu määrärahaa huostaanottoihin, joten kuluylitys on erittäin huomattava. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kulut ovat laskussa ja talousarvio toteutuu hyvin. 11

14 Vammaispalveluissa on paineita uuden lainsäädännön mukaisen avustajatoiminnan ja kuljetuspalveluiden kasvun takia. Vanhustyössä kulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisina ja kulualitus myös koko vuoden osalta on mahdollinen. Samalla asiakasmaksutuotot ovat toteutuneet tavoitteita paremmin Kruunupyyssäkin sijaiskulujen kasvu on merkittävä suhteessa viime vuoteen. Alkuvuonna on ollut poikkeuksellisen paljon sairauslomia ja lisäksi mm. Sandbackan ja Teerijärven hoitokeskusten korkea käyttöaste ja ylipaikat ovat vaatineet lisää henkilöstöä. Toisaalta henkilöstön saanti on vaikeuttanut tilannetta. 12

15 OPETUS- JA KASVASTUSLAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 OPETUS- JA KASVASTUSLTK Sivistyskeskus Toimintatuotot 250 0,0 % ,6 % Toimintakulut ,5 % ,6 % TOIMINTAKATE ,6 % ,6 % Varhaiskasvastus Toimintatuotot ,1 % ,6 % Toimintakulut ,4 % ,0 % TOIMINTAKATE ,0 % ,3 % Perusopetus Toimintatuotot ,7 % ,0 % Toimintakulut ,7 % ,1 % TOIMINTAKATE ,2 % ,8 % Erityisopetus Toimintatuotot ,3 % ,5 % Toimintakulut ,3 % ,0 % TOIMINTAKATE ,9 % ,1 % Lukio ja muu toinen aste Toimintatuotot ,4 % ,3 % Toimintakulut ,6 % ,9 % TOIMINTAKATE ,7 % ,8 % Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot ,4 % ,1 % Toimintakulut ,5 % ,9 % TOIMINTAKATE ,0 % ,0 % OPETUS- JA KASVASTUSLTK YHT Toimintatuotot ,4 % ,8 % Toimintakulut ,9 % ,0 % TOIMINTAKATE ,8 % ,5 % Nettositovat: Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot ,4 % ,1 % Toimintakulut ,5 % ,9 % TOIMINTAKATE ,0 % ,0 % Ilman nettositovia Toimintatuotot ,2 % ,9 % Toimintakulut ,2 % ,1 % TOIMINTAKATE ,8 % ,5 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskus Sivistyskeskuksen toiminnassa on tiivistetty tulosalueiden välistä toimintaa sivistystoimen strategiavalmistelussa ja johtamiskoulutuksessa. Sivistystoimen strategian hyväksymisen pohjalta on edetty tulosalueiden strategiatyöhön. Seitsemän tulosaluestrategiaa hyväksyttiin lautakunnissa kesäkuussa. Varhaiskasvatuksen strategiatyö on ollut osa sivistystoimen strategiatyötä ja siten vahvistanut sivistystoimen organisaation uudistumisprosessia. Toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja vuoden 2011 talousarvion valmistelua on tehty tulosalueittain uudistuneiden strategisten tavoitteiden ja talousarvio-ohjeiden pohjalta. Sivistyskeskus on koordinoinut eri tulosalueiden hankehakemuksien valmistelua ja hankkeita on käynnistetty saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Hankkeiden tulorahoitustaso on tuottavuusohjelman tavoitteiden tasolla. Sivistystoimen valmiussuunnitelman päivittäminen on käynnistetty ja kouluyksiköiden turvallisuusasiakirjojen ajantasaistaminen jatkuu. 13

16 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tulosalueella toinenkin vuosikolmannes on ollut kiireinen ja työntäyteinen. Kesän ajaksi toimintoja on supistettu, mutta tarpeenmukaiset varhaiskasvatuspalvelut on järjestetty. Hyvä syntyvyys ja huoltajien työllisyystilanne ovat vaikuttaneet päivähoitoon siten, että monet lapset tarvitsevat päivähoitoa myös kesäajan. Päivähoitopalveluja on järjestetty koko kuluvan vuoden tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille, ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on pystytty vastaamaan, vaikka se onkin ollut erittäin haasteellista. Päivähoitoa on yritetty järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti ja taloutta on seurattu järjestelmällisesti. Keltaviirin päiväkoti kunnallistettiin vuoden 2010 alusta ja päivähoitotoiminta Keltaviirissä on nyt kunnallista päivähoitoa. Sivistystoimen strategian pohjalta on alettu työstää varhaiskasvatuksen omaa strategiaa, visiota ja missiota, jotka hyväksyttiin kesäkuussa opetusja kasvatuslautakunnassa. Varhaiskasvatuksen arvot hyväksyttiin opetus- ja kasvatuslautakunnassa elokuussa. Varhaiskasvatuksessa on tehty arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti. Jatkuvana arvioinninkohteena on päivähoidon aloittamisen arviointi, joka on koottu kesällä. Seuraava koonti tapahtuu vuodenvaihteen jälkeen. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusten osalta yhteistyö opetustoimen kanssa on tiivistynyt. Henkilöstön osalta on tehty TVA, joka on hyväksytty kesäkuussa ja otetaan käyttöön alkaen. Samalla toteutettiin myös varhaiskasvatuksen palkkojen harmonisointi. Kokkolan 390-vuotisjuhlan juhlaviikon ja muussakin siihen liittyvässä suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. kulttuuritoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen suurimmat haasteet kulujen osalta tulevat olemaan palkka- ja tukimäärärahojen riittävyys. Haasteita tuo myös pääseminen arvioituihin tuloihin. Perusopetus Perusopetuksen opetussuunnitelmien päivityksen toimeenpano jatkui ja Pohjois- ja Koillisreitin perusopetusalueilla käynnistyi kieliohjelman mukaisesti kaksi uutta ruotsinkielen ryhmää 4. luokilla. Lukuvuoden toiminnan resursointi on edellisen lukuvuoden tasolla. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä pysyi lukuvuoden alussa ennallaan (5 111 oppilasta), mutta alueellinen vaihtelu on haastavaa. Aloittavien oppilasryhmien perustamisessa on päästy optimaaliseen kokoon oppilassijoittelun avulla. Opetusryhmien keskikokoa on voitu pienentää opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella samalla tavalla kuin kevätlukukauden aikana. Eri kulttuuri- ja kieliryhmien opetusta on järjestetty 20 ryhmässä kaikkiaan 10:ssä oppilaan oman äidinkielen opetuksessa. Iltapäiväkerhotoiminta on kattavaa ja jatkunut edellislukuvuoden tapaan. Perusopetuksen ja lukiolaisten koulukuljetukset on järjestetty yhtenäisten periaatteiden mukaan ja lukuvuoden alussa on tehty harkinnanvaraisia oppilaskohtaisia päätöksiä. Älykortin käyttö linja-autokuljetuksissa on hieman laskenut kuluja. Perusopetuksen tulosalueella on käynnissä 13 kehittämishanketta, joita koordinoi kehittämispäällikkö. Kerhotoiminnan kehittämishankkeen puitteissa on voitu edelleen tarjota monipuolista kerhotoimintaa. 14 Perusopetuksen toimintaa ovat häirinneet useissa koulurakennuksissa ilmenneet sisäilmaongelmat ja niistä johtuneet kunnossapitotoimenpiteet

17 sekä väliaikaisjärjestelyt. Väliaikaisjärjestelyistä on myös aiheutunut lisäkustannuksia ja toiminnallista haittaa. Perusopetuksen talousarvion toteutumaan vaikuttaa uuden valtionosuusjärjestelmän kotikuntakorvaustulo tai -meno. Vuoden 2010 aikana kotikuntakorvaustuloja ennakoidaan tulevan noin euroa ja menoja noin euroa. Erityisopetus Erityisen tuen tarve on ollut edelleen kasvussa. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksien sekä oppimisvalmiuksien arviointia on haitannut koulupsykologien puute, jota on voitu kuitenkin korvata psykologipalvelujen ostamisella. Koulupsykologien toimenkuvia on kehitetty, mutta edelleen yksi vakanssi on täyttämättä hakijapulan takia. KELPO-hankkeen avulla on valmistauduttu uuden erityisopetuksen lainsäädännön muutokseen, tarjottu täydennyskoulutusta ja käynnistetty kokeiluja. Lukuvuoden alussa koulunkäyntiavustajien määrä oli 110, joka henkilötyövuosina merkitsee yhteensä noin 70 henkilötyövuotta. Avustajien määrää ja tuntimääriä on koordinoitu työryhmässä. Koulujen esittämä tarve on kuitenkin jatkuvasti resursseja suurempi. Myös erityisopetuksen tuntimäärän osalta esitetty tarve ylittää myös talousarvioon varatut määrärahat. Lukion erityisopetuksen kehittämishankkeen avulla on voitu järjestää edelleen erityisopetuspalveluja myös lukio-opiskelijoille. Lukio ja muu toinen aste Lukuvuoden käynnistyminen osoitti, että lukiokoulutuksen vetovoima on edelleen heikentynyt, mutta opiskelijamäärän lasku jäi hieman ennakoitua pienemmäksi (770 päätoimista opiskelijaa ja 46 aikuisopiskelijaa). Ruotsinkielisen lukion opiskelijamäärä nousi hieman. Ammattilukiotoiminta on edelleen erittäin vetovoimaista. Lukion kehittämisraportti on ollut lautakunnan käsittelyssä ja etenee lausuntoja kuulemiskierrokselle. Lautakunta käsittelee lukion palvelurakenteen linjausta ja kehittämistoimenpiteitä syksyn aikana. Maakunnallisen toisen asteen koulutusyhteistyösopimuksen päivitys on hyväksytty. Maakunnallinen toisen asteen koulutusstrategia on valmistelussa ja kehittämistyö etenee hankemäärärahan turvin. Lukion ja ammatillisen koulutuksen urheiluakatemia hankkeen kehitystyö jatkuu. Kokkolan seudun opisto Opiston avoin opetustarjonta on lisääntynyt estraditaiteen koululta siirretyn tanssinopetuksen verran. Vapaan sivistystyön kursseille hakeutuminen on ollut edelleen vilkasta. Ryhmien ulkopuolelle jäävien määrä on edelleen kasvussa. Koulutusten myyntipalvelun määrä on toteutunut talousarviossa suunnitellulla tavalla. Ruotsinkielinen osasto on lisännyt kurssisuunnittelun ja markkinoinnin yhteistyötä Kronoby medborgarinstituutin kanssa. Kuvataiteen perusopetuksen laajan opetussuunnitelman toteutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuvataidekoulu on mukana omalla työpanoksellaan Loistavaa! Strålande! lasten ja nuorten kulttuuriviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiston toiminnan määrän lisääntymisen vuoksi päätoimisen henkilöstön määrä on jäänyt liian vähäiseksi. Työpaineita ovat lisänneet myös kesän aikana Hagströmin kulmassa sisäilmaongelmien vuoksi tehdyt korjaustoimet ja niiden aiheuttama edestakainen muuttaminen. 15

18 Talouden toteutuminen Varhaiskasvatuspalveluiden tulosalue Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 70,4 %. Kohtaan tuet ja avustukset on tammi-elokuun aikana kirjattu yhteensä euroa. Suurimpana yksittäisenä avustuksena on saatu perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen euroa. Kotikuntakorvaustuloja on kirjattu yhteensä euroa elokuun loppuun mennessä. Toimintamenojen osalta henkilöstökulujen toteutuma on 67,9 %, joka on ajankohtaan nähden liian korkea. Vuonna 2009 vastaava luku oli 66,0 % tilinpäätökseen nähden. Toimintamenojen kasvu on ollut n. 4,6 % vuoteen 2009 verrattuna, kun hankkeita ja kotikuntakorvauksista aiheutuneita menoja ei huomioida laskelmissa. Toimintakate on 67,8 %, ilman nettositovaa Kokkolan seudun opistoa, jonka toimintakatteen toteutuma on 65 %. Varhaiskasvatuksen tulokertymää korotettiin vuodelle 2010 noin euroa tilinpäätökseen 2009 nähden. Toteutuma on elokuun jälkeen vain 5,3 % korkeampi kuin vuonna Tulotavoitetta ei tulla saavuttamaan vuonna Henkilöstömenojen toteutuma on 69,4 %, joka on ajanjaksoon nähden liian korkea. Vastaavasti palvelujen ostoissa tullaan tämänhetkisen toteutuman perusteella saamaan jonkin verran säästöjä henkilöstömenojen ylitysten katteiksi. Kohdassa avustukset on toteutuma 67,2 %, ja kasvua vuoteen 2009 on 3,5 %. Määräraha tullee ylittymään jonkin verran. Muut menot ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. Varhaiskasvatuksen määrärahat tulevat ylittymään tämän hetkisen toteutuman perusteella n euroa. 16

19 KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LAUTAKUNTA tot % ta TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LTK Yhteiset menot ja kanslia Toimintatuotot ,2 % ,5 % Toimintakulut ,9 % ,9 % TOIMINTAKATE ,9 % ,3 % Kulttuuripalvelut Toimintatuotot ,5 % ,2 % Toimintakulut ,4 % ,3 % TOIMINTAKATE ,6 % ,3 % Kaupunginkirjastomaakuntakirjasto Toimintatuotot ,2 % ,5 % Toimintakulut ,0 % ,6 % TOIMINTAKATE ,7 % ,1 % Museotoimi Toimintatuotot ,7 % ,1 % Toimintakulut ,8 % ,2 % TOIMINTAKATE ,7 % ,5 % Nuorisotyö Toimintatuotot ,5 % ,9 % Toimintakulut ,8 % ,5 % TOIMINTAKATE ,4 % ,5 % KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LTK YHT Toimintatuotot ,3 % ,2 % Toimintakulut ,2 % ,9 % TOIMINTAKATE ,2 % ,9 % Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta on nettositova yksikkö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Yhteiset menot ja kanslia Sivistyskeskuksen kanslia palvelee kulttuuri- ja nuorisotoimen hallintoa hoitamalla toimistotehtäviä sekä asiakaspalvelua. Työ koostuu kulttuurija nuorisotoimen lautakunnan sekä liikuntalautakunnan kansliatehtävistä: esityslistat, pöytäkirjat ja päätösluettelojen ylläpito. Lisäksi kanslia vastaa sivistyskeskuksen asiakaspalvelusta, puhelinneuvonnasta sekä muista päivittäisistä kansliatehtävistä. Kanslian toiminnat kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Tarkastelujakson aikana kansliaa ovat perustehtävien lisäksi työllistäneet sivistystoimen ja sen hallintokuntien strategiaprosessit. Luontokokoelma Kieppi Kulttuuripalvelut Viljo Nissisen kokoelmassa on esitelty mineraalien syntyä. Armas Järvelän perhoskokoelmassa on asetettu esille Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Veikko Salkion luontokokoelman fossiilikokoelman näytteet on tunnistettu, valmisteilla on infoposterit fossiileista yhteistyössä Geologian museon asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa on jatkettu, mm. näytetietojen luetteloimiseksi digitaaliseen muotoon. Suodioraama valmistuu syyskuussa. Kesän aikana näyttelyseinällä on ollut esillä Joni Virtasen näyttely Ihmisen tekemä luonto liittyen Salkion kokoelmaan. Ryhmiä on opastettu kaikissa kokoelmissa. Kävijämäärä on ollut Kulttuuritoimintaan perustuvien hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen turvaamiseksi tulosalue on vuoden alkupuoliskon aikana jakanut vuoden toimintaavustukset kulttuurijärjestöille sekä projekti- ja vuokra-avustuksia eri kulttuuritoimijoille. Myös taidelaitosten vuosittainen avustaminen on edennyt vuoden alussa laaditun maksatusaikataulun mukaisesti. Kulttuuritapahtumien tuottamiseen liittyvää kehittämistyötä on jatkettu niin kaupungin hallinnon sisäisellä yhteistyöllä kuin myös yhdessä organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 17

20 Kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Tulosalue on jatkanut henkilöstövoimavarojensa koordinointia kuntaliitoksen tuomien organisaatio- ja palvelutarvemuutosten pohjalta. Tulosalueen palvelujen koordinointiin ja suunnitteluun ovat vuoden 2009 kuntaliitoksen lisäksi vaikuttaneet myös kaupungin kulttuuripoliittisen strategian tavoitteet. Kulttuuripoliittisen strategian toimeenpanon rinnalla on tulosalueen toiminnan ohjaamisen työkaluksi valmistettu tulosaluekohtainen, vuoden 2013 loppuun yltävä kehittämisstrategia. Em. strategiatöiden lisäksi tulosalue on osallistunut sivistyshallinnon sisäisen yhteistyön pohdintaan toimialan yhteisessä sivistysstrategiaprosessissa. Kirjaston eri toimipisteissä on järjestetty näyttelyitä, tapahtumia ja kirjailijavierailuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maakunnan kirjastoille on järjestetty maakuntakirjastokokous. Kirjaston strategia valmistui kesäkuussa. Asiakassegmentointihanke käynnistyi asiakaskyselyllä. Anders-verkkokirjaston kehittäminen jatkuu. Lainaus- ja kävijämäärät ovat laskussa verrattaessa vuoden 2009 lukuihin. Museotoimi Museon näyttelypoliittinen ohjelma on valmistumassa. Ohjelman tavoitteena on linjata museon näyttelyiden tavoitteita ja periaatteita vuosiksi eteenpäin. Myös pedagogista toimintaohjelmaa, ITE-museon toimintapolitiikkaa ja arkiston toimintaohjelmaa työstetään. Näyttelytoiminta toteutuu kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan hyväksymän näyttelykalenterin mukaisesti. Henkilöstön osaamista on vahvistettu ja vahvistetaan jatkossakin koulutuksin. Organisaation osaamisen jakamisessa on otettu käyttöön hämähäkinseittitoimintamalli. ETT eli Erikoistietotoimisto on vakiinnuttanut toimintansa asiakkaiden osallistamisessa tuottajakumppaneina ja amatööriasiantuntijoina. Hanketoimintaa on edistetty eri alojen kumppanien kanssa mm. Keski- Pohjanmaan liiton rahoitusohjelmatyötä varten. Museo on panostanut museopedagogiaan mm. järjestämällä monipuolisia ja toiminnallisia tapahtumia näyttelyiden yhteydessä ja tekemällä tiivistä yhteistyötä etenkin koulujen kanssa. Maakuntamuseo hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtävää antamalla lausuntoja rakennuskulttuurin osalta Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Museoasetuksen mukainen neuvottelu Museoviraston kanssa on käyty. Maakunnan museoiden yhteistyön vahvistaminen jatkuu. Museo edistää ITE-valtakunnallisen erikoismuseon statuksen saamista. Public-private-partnership toiminta MSL-museo jatkuu monipuolisena tuottaen mm. näyttely-yhteistyötä, lisäresursointia ja ITE-museon toiminnan kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Suomen Kansansoitinmuseon perusnäyttely on uusittu Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa yhteistyössä Kansanmusiikki-Instituutin kanssa. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tulosalueen talous on toteutumassa kehyksen mukaisesti. Nuorisoyhdistyksille tarkoitettuja avustuksia on haettu ja myönnetty aikaisempia vuosia enemmän, kuitenkin määrärahojen puitteissa. Nuorten toimintakeskus Hansan peruskorjaus on loppusuoralla. Päätökseen hanke tulee lokakuun aikana. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä on jatkettu koulukummitoiminnan 18