ESE on ympäristöystävällisin ja luotettavin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä energiapalveluiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS 2016

2 ESE on ympäristöystävällisin ja luotettavin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä energiapalveluiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. 2

3 Vuosi 2016 oli hieman edellisvuotta viileämpi, mutta kuitenkin pitkän ajan keskiarvoon nähden varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli (3 831 vuonna 2015). Lämmöntarveluku kertoo lämmitystarpeen määrästä, ja budjetti oli laadittu lämmöntarveluvun mukaan. Euroopan unionin päästökaupassa ei tapahtunut mainittavia muutoksia. Energiatehokkuuden parantumisen, matalan taloussuhdanteen ja tuetun tuulienergian runsaan tuotannon vuoksi sähkön pörssihinta pysyi alhaisena. Suomen aluehinnan keskiavo vuonna 2016 oli 32,45 /MWh. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. Vuoden 2016 kaukolämmön myynti oli 394 GWh, mikä oli 38 GWh enemmän kuin vuonna 2015 (355 GWh). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus tästä oli 9,6 GWh (8,4 GWh) lähinnä tammikuun kovan pakkasjakson ansiosta. Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 57,0 GWh (68,0 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 451 GWh (423 GWh). Toimitusjohtajan katsaus Erkki Karppanen toimitusjohtaja ESE myi sähköä 258 GWh, eli laskua edellisvuodesta oli 7 GWh (265 GWh). Määrästä myytiin vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 196 GWh (184 GWh), eli yhtiö myy noin 58 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 61 GWh (81 GWh), eli laskua oli juuri oman alueen ulkopuolisessa myynnissä. Pursialan voimalaitos tuotti myydystä sähköstä 163,4 GWh (173,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 67,2 GWh (81,3 GWh). Pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin lisäksi 27,2 GWh (10 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon vuosikapasiteetti on noin 400 GWh. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2016 sähkönsiirtomäärä oli 339 GWh (333 GWh vuonna 2015), eli siirtomäärä kasvoi noin 2 % edellisvuodesta. ESE- Verkon sallitun tuoton laskenta osoittaa vuoden 2015 lopussa päättyneen valvontajakson jälkeen kumulatiivisesti ylituottoa noin euroa. Ylituotto tuli kuitenkin kuitattua vuoden 2016 aikana, ja yhtiö tekee 3

4 vuonna 2017 alituottoa. Suuret muutokset tuottotasossa ovat johtuneet korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy entisellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2016 yhtiö ylitti budjetoidut liikevaihto- ja tulostavoitteensa. Liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2015). Voitto ennen satunnaisia eriä oli euroa, eli se kasvoi lähes 0,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvua selittävät mm. Haminan Mäkelänkankaan aurinkopuiston rakentaminen sekä kaupungin katuvalojen vaihtoprojekti. Voimalaitoksen tuottavuuden parantaminen ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Voimalaitokselle rakennettiin kaukolämpöakku, jonka avulla saadaan optimoitua tuotantoa. Kaukolämpöakun käyttö alkoi maaliskuussa Akun ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja päästy pienempiin polttoainekäyttöihin. Tämä on tarkoittanut myös uusia ajomalleja voimalaitoksen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhdeja apujäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Kalliin lauhdesähkön tuotanto on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan pienentänyt polttoaineen kokonaiskäyttöä vuositasolla. Tuottavuutta parannetaan myös uudella polttoainestrategialla, jonka mukaisesti pyritään pääsemään eroon ns. tienvarsikasoista vastaanottamalla polttoainetta vain omaan terminaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana käynnistyi projekti, jossa uusitaan Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanotto. Investointi maksaa lähes 14 miljoonaa euroa ja valmistuu vuoden 2017 lopulla. Uudet energiaratkaisut ESE lanseerasi vuonna 2015 aurinkosähköpaketit. ESEn ensimmäinen aurinkosähkövoimalaitos Mikkelin Karikossa on ollut tuotannossa syksystä 2014 lähtien, ja se on teholtaan 49,5 kw. Kuluneena vuonna ESE rakensi Suomen Voima Oy:n toimeksiannosta ensimmäisen ison aurinkopuistonsa, joka on teholtaan 725 kw. Kesällä 2017 aloitetaan tuotanto ESEn ensimmäisessä omassa aurinkosähköpuistossa Mikkelin Pitkäjärvellä. BioHauki Oy:n biokaasulaitos sai luvituksen kuntoon syksyllä Laitoksen peruskivi muurattiin , ja biokaasun tuotanto alkaa keväällä ESE omistaa yhtiöstä 54,3 %. Lisäksi ESE on osakkaana BioSairila Oy:ssä, jonka biokaasulaitos on suunnitteilla Metsä- Sairilaan. Hinnat Rento-kaukolämmön energiamaksua nostettiin vuoden 2016 alussa 2,9 % ja Nuukakaukolämmön maksua 2,5 %. Perusmaksuja ei korotettu, joten yhteisvaikutus asiakkaan kokonaisenergiankulutukseen on noin 2 %. Sähkön hintaan ja ESE-Verkon siirtohintaan ei tehty muutoksia. ESE uudisti kaukolämmön hinnoittelurakenteensa siirtymällä kausihinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokustannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin. ESE-Verkko korotti sähkön siirtohintaa keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna Talous Konsernin liikevaihto kasvoi hieman vuoden 2015 tasosta ja oli 51,3 miljoonaa euroa (49,2 miljoonaa euroa 2015). Liiketoiminnan tulos oli merkittävästi parempi kuin edellisvuonna, eli 2,6 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa 2015). Suurimmat syyt tähän olivat hieman budjetoitua kylmempi vuosi ja Pursialan voimalaitoksen toiminnan tehostuminen. Toimintaa on tehostettu myös kautta linjan kaikissa liiketoiminnoissa. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme vuodesta Erkki Karppanen toimitusjohtaja Etelä-Savon Energia Oy Vuosikatsaus

5 Energialiiketoiminta Vuoden 2016 suurimmat henkilöstömuutokset tapahtuivat yritysmyynnissä, kun pitkäaikainen myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Nykänen siirtyi Paikallisvoiman edunvalvontapäälliköksi. Hänen tilalleen nimettiin talon sisältä Hanna Aholainen. Lisäksi lämpöliiketoiminnan projektipäälliköksi valittiin Mikko Liukkonen, joka vastaa mm. biokaasulaitosten rakennuttamisesta. Vuoden 2017 alusta energialiiketoimintojen osana on aloittanut Uudet Energialiiketoiminnot -yksikkö, jonka kautta ESE tarjoaa aurinkoenergiaratkaisuja kaikenkokoisille asiakkaille. Energianmyynti Vuonna 2016 ESEn sähkönmyynti pieneni jälleen hieman edellisvuodesta, mikä on ollut trendinä rajusti kilpailluilla markkinoilla jo useamman vuoden. Asiakasmäärät vähenivät varsinkin kuluttajamyynnissä. Helmikuussa 2016 siirryimme käyttämään laskuoperoinnissa, perinnässä, reskontrassa ja laskutukseen liittyvissä asiakaspuheluissa Trust Kapital Oy:n palveluja. Samalla laskutuksen aukioloajat pitenivät myös arkiiltoihin ja lauantaille, mistä olemme saaneet paljon myönteistä palautetta. Vuoden 2016 aikana olemme ottaneet nettisivuillamme käyttöön myös chatin nopean ja monipuolisen asiakaspalvelun varmistamiseksi. Adaton järjestämässä valtakunnallisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä sijoituimme sähkön myyjinä toiselle sijalle jo toisena vuonna peräkkäin, mikä on erittäin hieno saavutus. Yritysmyynnissä otimme suurasiakkailla käyttöön uuden marginaalipohjaiseen hinnoitteluun perustuvan salkkusopimusmallin, johon jotkin asiakkaat ovat jo siirtyneet. ESE lanseerasi vuonna 2016 kuluttajaasiakkaille suunnatun ESE-Tiimin. Se tarjoaa kanta-asiakkaille lisää kokemusmahdollisuuksia ja merkittäviä etuja erilaisiin kulttuuri-, urheiluja hyvinvointitapahtumiin. ESE-Tiimiin on jo liittynyt satoja ESEn asiakkaita ja uusia liittyy koko ajan. Kokonaissähkönmyynti oli 258 GWh, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuonna Sähköenergian myynti ESEn jakelualueelle oli noin 196 GWh, eli noin 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkön kokonaismyyntiä laski ennen kaikkea määräaikaisten sopimusten väheneminen ESEn oman jakelualueen ulkopuolella, minne ESE myi sähköä 61 GWh. Se on 25 % vähemmän kuin Vuonna 2015 ESEn kaikesta sähköstä myytiin oman verkkoalueen ulkopuolelle noin 24 %, kun edellisvuoden vastaava prosentti oli vielä 31 %. Kilpailu sähköasiakkaista näyttää jatkuvan kovana myös vuonna Sähkönhankinta ESEn ympäristöystävällinen sähkö tuotetaan pääsääntöisesti omalla Pursialan voimalaitoksella Mikkelissä. Vuonna 2016 Pursialan voimalaitokselta hankittiin 163 GWh, mikä on 6 % vähemmän kuin vuonna Lisäksi ESE omistaa 45 % Koski-Energia Oy:stä, johon kuuluu 30 vesivoimalaitosta ympäri Suomea. ESE on mukana myös muissa osakkuusvoimalaitoksissa, joilta se hankki sähköä 67 GWh. Tämä on 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi sähköpörssistä hankittiin 27 GWh sähköä omaa tuotantoa täydentämään. Omistukset muuttuivat eniten Energiameklareissa, jossa omistajien lukumäärä pieneni laajan strategiaprosessin jälkeen merkittävästi useiden energiayhtiöiden luovuttua omistuksesta. ESE jäi kuitenkin yhä Energiameklareiden omistajaksi uskoen yhtiön menestykseen myös tulevina vuosina sähkömarkkinoiden palvelujen tarjoajana. SÄHKÖNMYYNTI (GWh) GWh GWh GWh 258GWh

6 Kaukolämpö Mikkelissä rakennettiin vuonna 2016 poikkeuksellisen paljon uutta kaukolämpölinjaa. Merkittäviä kohteita olivat vuoden 2017 asuntomessualue, Valtatie 5:n laajat rakennustyöt Mikkelin kohdalla, Kalevankankaan urheilukeskittymän rakentaminen, sairaalan laajat rakennustyöt sekä uusi arkistorakennus. Yhteensä kaukolämpölinjoja rakennettiin yli 5,2 kilometriä. ESE rakensi kokonaan uuden kaukolämpöverkoston Ristiinan taajamaan. Toistaiseksi Ristiinan verkko on noin 1,5 km pitkä, ja siihen on alkuvaiheessa liittynyt 9 kiinteistöä. Kiinteistöt ovat aikaisemmin lämmenneet öljyllä, joten niiden korvaaminen kotimaisella ja puhtaalla hakelämmöllä on myös merkittävä ympäristöteko. Ristiinaan valmistuu vuonna 2017 uusi 1 MW:n hakelämpökeskus, ja koulukeskuksen vanha hakelämpökeskus liitetään sekin kaukolämpöverkkoon. Ristiinaan on suunnitteilla myös aurinkolämpökeskus tukemaan päästöttömän kaukolämmön tuotantoa. Myös Haukivuorella on ollut merkittävää rakentamista, kun ESEn yli 50-prosenttisesti omistama Biohauki Oy sai vihdoin luvat kuntoon ja uusi biokaasulaitos saatiin rakenteille. Laitos valmistuu 2017, ja biokaasun tuotanto alkaa kesällä Haukivuorelle tulee Etelä-Savon ensimmäinen biokaasun tankkausasema, ja myös Mikkeliin saadaan tankkausasema vuoden 2017 aikana. ESEn hallitus on lisäksi linjannut, että kaikkien ESElle hankittavien ajoneuvojen pitää olla kaasukäyttöisiä. Ensimmäinen kaasulla toimiva VW Caddy Maxi saapui kaukolämpöosaston käyttöön vuoden 2016 puolella. Myös vanhaa purettiin, kun Vuorikadun pääkonttorin tontilla sijainnut pystyöljysäiliö sekä yli 15 vuotta sitten käytöstä poistettu varalämpökeskus purettiin varastotilojen tieltä syksyllä Siekkilän lämpökeskuksen öljykattilat muutettiin vuoden 2016 aikana raskaan polttoöljyn sijasta kevyellä polttoöljyllä toimiviksi, ja samoin tehdään Rokkalan lämpökeskukselle vuonna Tällä on merkittäviä ympäristövaikutuksia mm. rikin päästöihin. Vuonna 2016 rakennettiin uusi kaukolämmön kausihinnoittelu, joka vastaa kaukolämmön tuotantokustannuksia aiempaa paremmin. Kausihinnoittelussa on kolme hintatasoa, jotka muuttuvat kalenterin mukaan. Kesäaikaan kaukolämmön hinta on matalammalla, koska silloin lämpö voidaan tehdä kaikista edullisimmilla tuotantomuodoilla. Hinnoittelun kokonaisvaikutus on normaaleina vuosina asiakkaalle neutraali. Kausihinnoittelu tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Kokonaisuudessaan vuosi 2016 oli kaukolämpöosastolle erittäin hyvä, ja tulos toteutui merkittävästi budjetoitua parempana. KAUKOLÄMMÖN MYYNTI (GWh) GWh 393GWh 366 GWh 355GWh Etelä-Savon Energia Oy Vuosikatsaus

7 Voimaliiketoiminta Etelä-Savon Energia Oy:llä on kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos Mikkelin Pursialassa. Pursialan voimalaitoskokonaisuuden muodostaa kaksi voimalaitosyksikköä ja yksi lämmityskattila. Tämän lisäksi kaukolämpöverkkoon on kytketty Tikkalan lämpö- ja höyrykeskus sekä seitsemän huippu- ja varalämpökeskusta. Kaikkia kattiloita käytetään Pursialan voimalaitoksen valvomosta käsin. Kaukolämpö tuotetaan Mikkelin kaukolämpöverkkoon ja sähkö myydään markkinahinnalla sähköpörssiin. Voimaliiketoiminnalla on lisäksi yhteistyötä alueen teollisten toimijoiden kanssa teollisuuslämmön ja -höyryn myynnissä. Tuotanto Vuosi 2016 oli 20 edeltävän vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Vuotta luonnehtivat kuitenkin hyvin vaihtelevat lämpötilaolosuhteet. Tammikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat erittäin kireää pakkasta, kun taas lopputalvi oli historiavertailussa erittäin lämmin. Loka- ja marraskuu taas olivat kylmiä, ja joulukuu oli lämmin. Voimaliiketoiminnan kaukolämmön tuotannon toteuma oli 429 GWh ja sähkön tuotannon toteuma 165 GWh. Teollisuuslämpöä ja höyryä tuotettiin yhteensä 25 GWh. oli valtaosin vastapainesähköä ja lauhdesähkön tuotanto pyrittiin minimoimaan. Keväällä 2016 otettiin käyttöön kaukolämpöakku, joka on säästänyt polttoaineita ja parantanut tuotannon kannattavuutta. Polttoaineet Polttoaineita hankitaan suoraan tuotantolaitoksille toimitettuna, minkä lisäksi pääasiassa rankapuuta ja rankahaketta varmuusvarastoidaan polttoaineterminaaleihin. Varmuusvarastoissa pidetään myös polttoturvetta ja polttoöljyä. Pääosa polttoaineista tulee metsä- ja turvealan toimijoilta, ja olennainen osa voimaliiketoiminnan kiinteiden polttoaineiden hankintaa on alueen teollisten toimijoiden toimittama puutähde. Konserniyhtiö OOO ESEltä hankitun polttoaineen osuus voimaliiketoiminnan kiinteistä polttoaineista oli noin 5 %. Vuoden 2016 voimaliiketoiminnan polttoaineista 77 % oli energiapuuta, 21 % polttoturvetta ja 2 % polttoöljyä. Kunnossapito Voimalaitosten käytettävyydet olivat vuoden aikana hyvät. Pursiala 1:n käytönaikainen energiakäytettävyys oli 100,0 % ja Pursiala 2:n 98,8 %. Pursiala 2 -voimalaitoksen turbiinille tehtiin iso huolto, ja molemmissa laitoksissa uusittiin ilman esilämmitysjärjestelmän osia. tonnia. Ilmaisena jaettavat päästöoikeudet riittivät kattamaan merkittävän osan sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä. Voimaliiketoiminta on virittänyt kattiloita ja tehnyt korjausinvestointeja täyttääkseen vuoden alussa kiristyneet päästömääräykset. Vuonna 2016 uusittiin Pursialan voimalaitoksen käynnistysöljyjärjestelmä. Raskaan polttoöljyn sijaan siirryttiin käyttämään rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Polttoaineen vastaanoton uusiminen Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanottoa uusitaan vuosina Vastaanottoon rakennetaan läpiajettava kolmipaikkainen vastaanottorakennus, seulomo-murskaamo, kuutiometrin hakesiilo ja kuljetinjärjestelmä. Vastaanotto mahdollistaa puskurivarastoitavan polttoaineen osittaisen säilyttämisen katon alla avokentän sijaan. Uudet rakenteet ja uusi toimintamalli parantavat myös puskurivarastoinnin huoltovarmuustasoa. KÄYTETYT POLTTOAINEET (GWh) 734,0 730,3 712,1 265, ,3 159,4 172 Sähköpörssin aluehinta pysyi koko vuoden alhaisena, vaikkakin edellisvuotta korkeampana. Vuoden keskiarvo oli 32,45 / MWh. Tämän vuoksi Pursialan sähköntuotanto Ympäristöasiat Voimaliiketoiminnan vuoden 2016 hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä ,1 2, , , Puu Turve Öljy Kivihiili 7

8 ESE-Tekniikka Oy Kuluneen vuoden liikevaihto ylitti budjetoidun puolitoistakertaisesti ja oli 3,38 miljoonaa euroa. Liikevaihdon myönteiseen kehitykseen johtivat uudet aurinkosähköliiketoiminnot sekä ESE-Verkko Oy:n poikkeuksellisen suuri tilauskanta. Tulos oli euroa, mikä ylitti budjetoidun :lla. Ylitys selittyy liikevaihdon kasvulla, verkonrakennusliiketoimintojen tehostumisella sekä prosessien kehittymisellä. Myöskään kiinteitä henkilöstökuluja ei kasvatettu liikevaihdon kasvun mukaisesti, mikä tuotti etenkin työnjohdolle ajankäytöllisiä haasteita. Henkilöstössä tapahtui merkittäviä muutoksia, jotka johtuivat toiminnan vakiintumisesta. Kimmo Ristolaisen työsuhde vakinaistettiin, ja hänen nimikkeekseen muutettiin työnjohtaja. Suunnittelijana toimivan Sami Stoltin sopimusta jatkettiin määräaikaisena oletettuun opintojen valmistumisajankohtaan saakka. Asentajan tehtävissä toimivan Petri Purosalmen työsopimusta jatkettiin niin ikään määräaikaisena opintojen valmistumiseen saakka. Valaistushuollon tehtävissä toimivalle Alexey Oborochanille laadittiin vuoden 2017 loppuun jatkuva määräaikainen sopimus. Kalustoa täydennettiin kuorma-autolla, jonka hankinnasta tehtiin päätös loppuvuodesta Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa aloitettu toimintaprosessien kehittämishanke saatiin päätökseen, ja hankkeen pohjalta päätettiin perustaa maastosuunnittelijan virka. Lisäksi käynnistettiin kehittämishankkeen yhteydessä sovittu taulutietokonekokeilu. Huoltopalvelut Energiansäästöön tähtäävä Mikkelin kaupungin valaisinvaihtoprojekti on jatkunut, ja valaisimia on vaihdettu noin Hankkeelle anottiin jatkoaikaa talveksi 2017, jotta työkuormaa voitaisiin jakaa hiljaisille talvikuukausille. Liikennevaloristeyksien osalta toteutettiin laaja tietojenkeruuhanke, joka tukee keskusohjausjärjestelemän uudistamista. Asennuspalvelut Uuden aurinkosähköliiketoiminnan toteuttaminen sai jatkoa, kun Haminan Mäkelänkankaalle rakennettiin Suomen Voima Oy:n 725 kw:n aurinkosähkövoimalaitos ja Mikkelin kaupungin Rantakeitaalle 66,3 kw:n voimalaitos. Myös muutamia pienempiä laitteistoja on asennettu. ESE-Verkko Oy:n työkohteiden lomassa toteutettiin parannustöitä Saimaan Juomatehdas Oy:n erotinasemaan sekä Ahlstrom Glassfibre Oy:n puistomuuntamoon. Keskijännitelaitteistojen asentamisen erityisosaamista päästiin hyödyntämään Mölnlycke Health Care Oy:n keskijännitekojeiston vaihdossa. Metsäsairilan kanssa tehtävä yhteistyö jatkui aluesähköistyksen kartoituksella. Mediassa paljon esillä olleista ESE- Tekniikan kohteista voidaan mainita aurinkosähkökohteiden lisäksi Jurassic Rock -tapahtuman sähköistys sekä Mikkelin asuntomessualueen infrarakentaminen ESE-Verkko Oy:n, Mikkelin kaupungin katuvalaistuksen sekä MPY Oyj:n pääurakoitsijana. ESE-Tekniikan osuus ESE-Verkon verkonrakennustyökohteista on vakiintunut noin 50 %:iin, ja lähes kaikki ESE-Verkon viankorjauskohteet on teetetty ESE- Tekniikalla. Keskeisiä työkohteita ovat olleet keskijänniteverkon saneeraus Pankkotiellä ja Insinöörinkadulla, Jäähallin keskijännitekaapeloinnin rengasyhteyden kaapelointi sekä sairaalaparkin muuntamon rakentaminen ja kaapelointimuutokset Mannerheimintiellä. Mikkelin kaupungin valaistusverkkoa saneerattiin Raviradantien katuremontin yhteydessä, Omakotitiellä Ristiinassa sekä Insinöörinkadulla ESE-Verkon työkohteen yhteydessä. Katuvalojen uudisrakentamista tehtiin Sorvarinkadulla asuntomessujen pysäköintialueen yhteydessä. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Toni Hannula siirtyi emoyhtiöön perustettuun Uudet energialiiketoiminnot -yksikköön (ULI). Etelä-Savon Energia Oy Vuosikatsaus

9 Yhtiön tulevaisuudesta ESE-Tekniikka pyrkii tarjoamaan ULI:lle tarvittavat operatiiviset resurssit aurinkosähköhankkeiden tarpeisiin ja laajentamaan siten liiketoimintaa. Lisäksi etsitään yhteistyökumppania sähköverkkoon liittyvien KVR-urakoiden toteuttamiseen ja osallistutaan lähialueella toteutettavan hankkeen tarjouslaskentaan. Talous Päättyneellä tilikaudella ESE-Tekniikan liikevaihto oli 3,38 milj. euroa, mikä oli 65 % enemmän kuin edellisvuonna (2,04 milj. euroa vuonna 2015). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli ,02 euroa (66 540,85 euroa 2015). Yhtiö maksaa tilikaudelta konserniavustusta emoyhtiölle ,00 euroa (33 270,00 euroa tilikaudelta 2015). LIIKEVAIHDON JAKAUMA (k ) , ,1 1485,6 1657, , ,2 560, Asennustoiminta Huoltopalvelut 9

10 ESE-Verkko Oy ESE-Verkko Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n omistama tytäryhtiö. Emoyhtiön kotipaikka on Mikkeli. Yhtiön tilinpäätös on yhdistetty Etelä-Savon Energia Oy:n tilinpäätökseen. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Yhtiön toiminnasta ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on km, ja siihen kuuluu seitsemän 110 kv:n sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20 kv:n kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 339 GWh (333 GWh vuonna 2015), ja se oli vuoden alun pakkasjakson ansiosta budjetin mukainen. Verkonrakennus, perusparannus ja kunnossapito Verkonrakennuksessa jatkettiin 20 kv-verkon maakaapelointia ja vanhojen muuntamoiden uusintaa. Töiden tuloksena yli 600 asiakkaan sähkönjakelu siirtyi säävarmaan 20 kv:n maakaapeliverkkoon. Uusia puistomuuntamoita rakennettiin 10 kappaletta ja uutta sähköverkkoa 29 km. Vuoden aikana purettiin 11 vanhaa muuntamoa ja 13 km sähköverkkoa. Suurin työ oli Siekkilän sähköasemalta Insinöörinkadun teollisuusalueelle menevän 20 kv:n verkon uusinta. Muita isoja töitä olivat kaapeloinnit Rantakylässä Vanhan Otavantien eteläpuolella ja Emolan alueella. Uusia kulutusliittymiä tuli 65 kappaletta ja pientuotannon liittymiä 11 kappaletta. Nämä määrät ovat selvästi suuremmat kuin vuonna Vuoden aikana oli kohtalaisen paljon myrskypäiviä, joista aiheutui nyt jo vakiokorvauksiin johtaneita keskeytyksiä. Kokonaisuutena keskeytysaika pysyi yhtä pienenä kuin edellisinä neljänä vuotena. Hinnoittelu Vuodelle 2016 siirtohintoja ei korotettu, ja edelliseltä valvontajaksolta ennakoitua ylituottoa kulutettiin pois. Tuottoa määrittävä korko lasketaan vuonna 2016 alkaneella valvontajaksolla 10 vuoden keskiarvona, ja sallittu tuotto on suurempi kuin valvontajakson lopussa. Siirtohinnoittelua päätettiin korottaa vuodeksi 2017, ja korotus on 7,8 %. Korotuksen jälkeen siirtohinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna Arvio tulevasta kehityksestä ESE-Verkko Oy:n toiminta jatkuu ennallaan ja omaa verkkoaluetta kehittäen. Rakentamista ohjaa sähkömarkkinalain mukaisesti vuosiksi laadittu sähköverkon kehittämissuunnitelma, jonka ensimmäinen seurantaraportti toimitettiin Energiavirastolle kesäkuussa Jakeluvarmuutta parannetaan rakentamalla säävarmaa kaapeliverkkoa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 58 %, ja asemakaava-alueiden kaapelointi on jo hyvin kattavaa. Asemakaava-alueiden keskijänniteverkko on kokonaan kaapeloitu vuoden 2020 loppuun mennessä. Riskit ja epävarmuustekijät Merkittävin riski on poikkeuksellisen voimakkaan myrskyn aiheuttamat laajat verkostotuhot, pitkät jakelukeskeytykset ja suuret korjaus- ja korvauskustannukset. Riskiä pienennetään kaapelointia lisäämällä ja saamalla nopeasti mahdollisimman suuri osa asiakkaista kaapeliverkon alueelle. Vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin on varauduttu vakuutuksilla. Suurimmat toimintaan liittyvät epävarmuustekijät ovat viranomaisvalvonnan ja sähkömarkkinan muutokset sekä teollisuusasiakkaiden sähkönkäytön muutokset. Sähkön siirron taloudellista tulosta valvotaan ja toimialan yhtiöille lasketaan vuosittain suurin sallittu tuotto. Tuottoa arvioidaan kumulatiivisesti neljän vuoden valvontajaksolla, eikä yhtiöllä saa olla kahta peräkkäistä laskennallista ylituottoa näyttävää valvontajaksoa. Ympäristö ESE-Verkko Oy on mukana ESE-konsernin sertifioidussa toimintajärjestelmässä, johon kuuluu ISO ympäristöjärjestelmä. Konserni julkaisee vuosittain ympäristöraportin, jossa kuvataan kaikkien toimintojen ympäristöasiat. Ympäristönsuojelu on osana kaikkea verkon ra- 10

11 kentamista ja kunnossapitoa, ja verkon kehitystä ohjaa osaltaan tunnistettujen ympäristöriskien rajoittaminen. Hallinto ESE-Verkko Oy:n yhtiökokous valitsi hallitukseen ymba Markku Kakriaisen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barckin, emeritusmaaherra Mauri Miettisen (varapuheenjohtaja) ja toimitusjohtaja Erkki Karppasen. ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2016 oli 8,3 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa vuonna 2015). Yhtiö investoi 2,29 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin tulorahoituksella ja lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi euroa ( euroa vuonna 2015). Yhtiön omavaraisuusaste oli 46,0 % (48,8 % vuonna 2015). SÄHKÖN SIIRTO (GWh) GWh 343 GWh 333 GWh GWh Tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö / Elina Hämäläinen KHT, JHTT. ESE-Verkko Oy:n toimitusjohtajana oli Risto Kosunen. Talous 11

12 OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupungissa. Tihvinä on Pietarin metropolikaupungista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää suoraan 3 henkilöä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta sesonkikohtaisesti noin 20 henkeä lisää. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin hehtaaria ja vuotuinen hakkuuoikeus kuutiometriä. Hakkuuoikeudesta m 3 on avohakkuuta ja m 3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoitoja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 2016 hakkuumäärä oli yhteensä m3. Hakkuu suoritettiin kokonaan urakoitsijoiden kalustolla, ja he myös ostivat hakkaamansa puun. Puunkorjuu ja -kuljetus hoidetaan urakoitsijoiden kalustolla. Russkij Lesin metsistä korjattu ainespuu päätyy paikallisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Hakkuissa kertyy runsaasti ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joka on poistettava hakkuualueilta metsäpalovaaran vuoksi. Ainespuuksi kelpaamattomat pölkyt jalostetaan metsäenergiahakkeeksi. Yhtiön vuoden 2016 taloudellinen tulos oli kevyesti voitollinen ja hieman budjetoitua parempi. Ruplan kurssin vaihtelut eivät suoraan vaikuta yhtiön toimintaan, mutta välillisesti niillä on hieman vaikutusta Venäjän metsäalan toimintaympäristöön. Puunkorjuussa huonot talvikaudet tuovat nekin omat ongelmansa, kun puuta kuljetetaan metsästä jalostukseen. OOO Russkij Lesillä on FSC-metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana toimii Venäjällä OOO NEPCon. FSC:n metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. OOO Russkij Lesillä on FSC -metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoi Venäjällä OOO NEPCon. Metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama haketus- ja logistiikkayhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää metsäenergiapuun terminaalihaketustoiminnot ja junanvaunulogistiikan metsähakkeen vientiin Suomen puolelle. Lisäksi yhtiö kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tihvinän terminaalin energiapuuvarasto oli vuoden lopussa kiintokuutiometriä. Energiahaketta tuotiin Suomeen vuonna 2016 yhteensä irtokuutiometriä. Omia junanvaunuja oli käytössä kuusi kappaletta ja vuokravaunuja kahdeksan kappaletta. Suomen puolella on käytössä omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Hakkeen kuljetus rajan läheisyydestä Mikkeliin tapahtuu meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Keskitalven puskurina on aumattu varasto, joka palvelee hyvin voimalaitoksen huippukäytön tarvetta. Polttoaineen hankintaverkoston kehittämiseksi tehtiin ratkaisuja eri toimijoiden kanssa. OOO ESE on toiminut vuodesta 2014 alkaen kumppaniverkostossa, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä riittävä volyymi. Yhtiön vuoden 2016 taloudellinen tulos oli voitollinen. Tämä johtui pääosin emoyhtiön euromääräisen lainan kurssivaikutuksesta, jonka aiheutti ruplan vahvistuminen. Koska ruplan kurssi on kuitenkin tuontitoiminnan kannalta keskimäärin edullinen, operatiivinen toiminta oli kannattavaa ja ylitti budjetin. OOO ESEllä on FSC-alkuperäketjusertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNV Suomi. FSC alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. OOO ESEllä on FSC -alkuperäketjusertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNVGL Business Assurance Oy Ab. Alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. 12

13 Etelä-Savon Energia Oy Vuosikatsaus 2016 Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys (1000 ) Etelä-Savon Energia Oy ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy 13

14 Konsernin tuloslaskelma Tilinpäätös 2016 Budjetti 2016 Tilinpäätös 2015 Tilinpäätös 2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja henkilösivukulut Eläkekulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Välittömät verot Laskennallisen verovelan osuus Tilikauden voitto

15 15

16 VUOSIKATSAUS 2016 Etelä-Savon Energia Oy Vuorikatu 19, Mikkeli puh